This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02012R1230-20191202
Commission Regulation (EU) No 1230/2012 of 12 December 2012 implementing Regulation (EC) No 661/2009 of the European Parliament and of the Council with regard to type-approval requirements for masses and dimensions of motor vehicles and their trailers and amending Directive 2007/46/EC of the European Parliament and of the Council (Text with EEA relevance)Text with EEA relevance
Consolidated text: Komission asetus (EU) N:o 1230/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massojen ja mittojen tyyppihyväksyntävaatimusten osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
Komission asetus (EU) N:o 1230/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massojen ja mittojen tyyppihyväksyntävaatimusten osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
No longer in force
)
02012R1230 — FI — 02.12.2019 — 002.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1230/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massojen ja mittojen tyyppihyväksyntävaatimusten osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 353 21.12.2012, s. 31) |
Muutettu:
|
|
Virallinen lehti |
||
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
KOMISSION ASETUS (EU) 2017/1151, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017, |
L 175 |
1 |
7.7.2017 |
|
KOMISSION ASETUS (EU) 2019/1892, annettu 31 päivänä lokakuuta 2019, |
L 291 |
17 |
12.11.2019 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1230/2012,
annettu 12 päivänä joulukuuta 2012,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massojen ja mittojen tyyppihyväksyntävaatimusten osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan direktiivissä 2007/46/EY ja asetuksessa (EY) N:o 661/2009 vahvistettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:
’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevassa B osassa määriteltyä ajoneuvojoukkoa.
’Vakiovarusteilla’ tarkoitetaan ajoneuvon peruskokoonpanoa, johon sisältyvät kaikki direktiivin 2007/46/EY liitteessä IV ja XI mainituissa säädöksissä vaaditut ominaisuudet sekä ominaisuudet, jotka asennetaan ilman kokoonpanoa tai varustetasoa koskevia lisävaatimuksia.
’Lisävarusteilla’ tarkoitetaan kaikkia niitä ominaisuuksia, jotka eivät kuulu vakiovarusteisiin, jotka asennetaan ajoneuvoon valmistajan vastuulla ja jotka asiakas voi tilata.
’Ajokuntoisen ajoneuvon massalla’ tarkoitetaan
moottoriajoneuvon osalta
valmistajan erittelyn mukaisilla vakiovarusteilla varustetun ajoneuvon massaa mukaan luettuina kuljettajan, polttoaineen (säiliöt vähintään 90-prosenttisesti täytettyinä) ja nesteiden massat sekä korin, ohjaamon, kytkentälaitteiden, varapyörien ja työkalujen massat, jos nämä on asennettu
perävaunun osalta
valmistajan erittelyn mukaisilla vakiovarusteilla varustetun ajoneuvon massaa mukaan luettuina nesteiden massat sekä korin, lisäkytkentälaitteiden, varapyörien ja työkalujen massat, jos nämä on asennettu.
’Lisävarusteiden massalla’ tarkoitetaan niiden lisävarusteiden yhdistelmien suurinta massaa, jotka voidaan asentaa ajoneuvoon vakiovarusteiden lisäksi valmistajan erittelyjen mukaisesti.
’Ajoneuvon todellisella massalla’ tarkoitetaan ajokuntoisen ajoneuvon massaa lisättynä yksittäiseen ajoneuvoon asennettujen lisävarusteiden massalla.
’Suurimmalla teknisesti sallitulla kokonaismassalla’(M) tarkoitetaan ajoneuvolle määritettyä suurinta massaa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja ominaisuuksiin; perävaunun tai puoliperävaunun suurimpaan teknisesti sallittuun kokonaismassaan sisältyy staattinen massa, joka välittyy vetävään ajoneuvoon, kun ajoneuvot on kytketty toisiinsa.
’Suurimmalla teknisesti sallitulla yhdistelmän kokonaismassalla’(MC) tarkoitetaan moottoriajoneuvon ja yhden tai useamman perävaunun yhdistelmälle määritettyä suurinta massaa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja ominaisuuksiin, tai vetävän ajoneuvon ja puoliperävaunun yhdistelmälle määritettyä suurinta massaa.
’Suurimmalla teknisesti sallitulla hinattavalla massalla’(TM) tarkoitetaan vetävän ajoneuvon hinattavana olevan yhden tai useamman perävaunun suurinta massaa, joka on vetävään ajoneuvoon kytketyn perävaunun akselin tai akseliryhmän pyörien välityksellä maahan kohdistuva kokonaiskuormitus.
’Akselilla’ tarkoitetaan pyörimisakselia, joka on yhteinen kahdelle tai useammalle pyörälle, joka voi olla vetävä tai vapaasti pyörivä ja joka voi koostua useammasta segmentistä, jotka sijaitsevat samalla tasolla kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskilinjaan nähden.
’Akseliryhmällä’ tarkoitetaan sellaisten akseleiden joukkoa, joiden välinen etäisyys on jokin direktiivin 96/53/EY liitteessä I tarkoitetuista etäisyyksistä d ja jotka toimivat jousituksen erityisrakenteen vuoksi toisistaan riippuvaisesti.
’Yksittäisakselilla’ tarkoitetaan akselia, jota ei voida pitää osana akseliryhmää.
’Suurimmalla teknisesti sallitulla akselimassalla’ (m) tarkoitetaan akselilla olevien pyörien kautta maahan välittyvää suurinta sallittua staattista pystysuuntaista kuormitusta vastaavaa massaa, joka perustuu akselin ja ajoneuvon rakenteeseen ja ominaisuuksiin.
’Suurimmalla teknisesti sallitulla akseliryhmän massalla’ (μ) tarkoitetaan akseliryhmällä olevien pyörien kautta maahan välittyvää suurinta sallittua staattista pystysuuntaista kuormitusta vastaavaa massaa, joka perustuu akseliryhmän ja ajoneuvon rakenteeseen ja ominaisuuksiin.
’Kytkentälaitteella’ tarkoitetaan asiakirjan Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 55 – Ajoneuvoyhdistelmien mekaanisten kytkinosien hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset ( 1 ) kohdissa 2.1–2.6 määriteltyä mekaanista laitetta ja sen osia sekä asiakirjan Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 102 – Yhdenmukaiset hyväksymisvaatimukset, jotka koskevat I. lyhytkytkentälaitteita, II. ajoneuvoja hyväksytyn lyhytkytkentälaitetyypin asentamisen osalta ( 2 ) kohdassa 2.1.1 määriteltyä lyhytkytkentälaitetta.
’Kytkentäkohdalla’ tarkoitetaan vedettävään ajoneuvoon kiinnitetyn kytkentälaiteen ja vetävään ajoneuvoon kiinnitetyn kytkentälaitteen välisen kytkennän keskikohtaa.
’Kytkentälaitteen massalla’ tarkoitetaan kytkentälaiteen omaa massaa sekä niiden osien massaa, jotka tarvitaan sen kiinnittämiseksi ajoneuvoon.
’Suurimmalla teknisesti sallitulla massalla kytkentäkohdassa’ tarkoitetaan
vetävän ajoneuvon osalta massaa, joka vastaa kytkentälaitteen ja vetävän ajoneuvon rakenteeseen perustuvaa, vetävän ajoneuvon kytkentäkohtaan kohdistuvaa suurinta sallittua staattista pystysuoraa kuormitusta (S- tai U-arvo);
puoliperävaunun, keskiakseliperävaunun ja nivelöimättömällä vetoaisalla varustetun perävaunun osalta massaa, joka vastaa perävaunusta vetävään ajoneuvoon kytkentäkohdassa välittyvää, kytkentälaitteen ja perävaunun rakenteeseen perustuvaa suurinta sallittua staattista pystysuoraa kuormitusta (S- tai U-arvo).
’Matkustajien massalla’ tarkoitetaan ajoneuvoluokan mukaista laskennallista massaa kerrottuna istumapaikkojen määrällä sekä mahdollisten miehistön istumapaikkojen ja seisomapaikkojen määrällä kuljettajaa lukuun ottamatta.
’Kuljettajan massalla’ tarkoitetaan laskennallista 75 kg:n massaa, joka sijaitsee kuljettajan istuimen vertailupisteessä.
’Hyötymassalla’ tarkoitetaan suurimman teknisesti sallitun kokonaismassan ja ajokuntoisen ajoneuvon, matkustajien ja lisävarusteiden yhteenlasketun massan välistä erotusta.
’Pituudella’ tarkoitetaan standardin ISO 612:1978 kohdissa 6.1.1, 6.1.2 ja 6.1.3 määriteltyä mittaa; tätä määritelmää sovelletaan myös kahdesta tai useammasta osasta koostuviin nivelajoneuvoihin.
’Leveydellä’ tarkoitetaan standardin ISO 612:1978 kohdassa 6.2 määriteltyä mittaa.
’Korkeudella’ tarkoitetaan standardin ISO 612:1978 kohdassa 6.3 määriteltyä mittaa.
’Akselivälillä’ tarkoitetaan
moottoriajoneuvojen ja vetoaisalla varustettujen perävaunujen osalta ensimmäisen ja viimeisen akselin keskipisteen välistä vaakaetäisyyttä;
keskiakseliperävaunujen, puoliperävaunujen ja vetoaisalla varustettujen perävaunujen osalta kytkentälaitteen pystyakselin ja viimeisen akselin keskipisteen välistä etäisyyttä.
’Akselien välisellä etäisyydellä’ tarkoitetaan kahden peräkkäisen akselin välistä etäisyyttä; keskiakseliperävaunujen, puoliperävaunujen ja vetoaisalla varustettujen perävaunujen osalta ensimmäisen akselin etäisyys on etukytkentälaitteen pystyakselin ja ensimmäisen akselin keskipisteen välinen vaakaetäisyys.
’Raideleveydellä’ tarkoitetaan standardin ISO 612:1978 kohdassa 6.5 määriteltyä mittaa.
’Vetopöydän etäisyydellä akseliston painopisteestä’ tarkoitetaan standardin ISO 612:1978 kohdassa 6.19.2 tarkoitettua etäisyyttä, kun otetaan huomioon kyseisen standardin kohdassa 6.19 tarkoitettu huomautus.
’Puoliperävaunun etuosan asennussäteellä’ tarkoitetaan vetotapin keskiön ja puoliperävaunun etuosan minkä tahansa pisteen välistä vaakaetäisyyttä.
’Etuylityksellä’ tarkoitetaan ensimmäisen akselin tai puoliperävaunun vetotapin keskiön kautta kulkevan pystytason ja ajoneuvon etumaisen pisteen välistä vaakaetäisyyttä.
’Takaylityksellä’ tarkoitetaan viimeisen taka-akselin kautta kulkevan pystytason ja ajoneuvon takimmaisen pisteen välistä vaakaetäisyyttä; jos ajoneuvo on varustettu kytkentälaitteella, jota ei voida irrottaa, ajoneuvon takimmainen piste on kytkentäkohta.
’Kuormatilan pituudella’ tarkoitetaan etäisyyttä kuormatilan etumaisesta sisäpuolisesta pisteestä kuormatilan takimmaiseen sisäpuoliseen pisteeseen mitattuna vaakasuoraan ajoneuvon pitkittäistasossa.
’Pyyhkäisyetäisyydellä ajoneuvon takana’ tarkoitetaan lähtöpisteen ja sellaisen ääripisteen välistä etäisyyttä, jonka ajoneuvon takapää saavuttaa, kun ajoneuvo kääntyy liitteessä I olevan B osan 8 kohdassa tai mainitun liitteen C osan 7 kohdassa määritellyissä olosuhteissa.
’Akselinnostolaitteella’ tarkoitetaan ajoneuvoon asennettua laitetta, jolla akselin pyörät voidaan nostaa irti maasta ja laskea ne maahan.
’Nostettavalla akselilla’ tarkoitetaan akselia, jota voidaan nostaa normaaliasennostaan ja laskea takaisin akselinnostolaitteella.
’Kuormitettavalla akselilla’ tarkoitetaan akselia, johon kohdistuvaa kuormitusta voidaan muuttaa nostamatta akselia akselinnostolaitteen avulla.
’Ilmajousituksella’ tarkoitetaan jousitusjärjestelmää, jossa vähintään 75 prosenttia jousivaikutuksesta aiheutuu ilmajousituksesta.
’Linja-auton alaluokalla’ tarkoitetaan E-säännön nro 107, Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 107 – M2- tai M3- luokan ajoneuvojen yleisen rakenteen hyväksymistä koskevat yhdenmukaiset vaatimukset ( 3 ), kohdissa 2.1.1 ja 2.1.2 määriteltyä ajoneuvojen joukkoa.
’Nivelajoneuvolla’ tarkoitetaan E-säännön nro 107 kohdassa 2.1.3 määriteltyä luokan M2 tai M3 ajoneuvoa.
’Jakamattomalla kuormalla’ tarkoitetaan kuormaa, jota ei voida tiekuljetuksessa jakaa kahteen tai useampaan kuormaan aiheuttamatta tarpeettomia kustannuksia tai vahingonvaaraa ja jota sen massan tai mittojen takia ei voida kuljettaa ajoneuvolla, jonka massa ja mitat ovat jäsenvaltiossa voimassa olevien suurimpien hyväksyttyjen massojen ja mittojen mukaiset.
’Aerodynaamisilla laitteilla ja varusteilla’ tarkoitetaan laitteita tai varusteita, jotka on suunniteltu vähentämään tieliikenteen ajoneuvojen ilmanvastusta, pidennettyjä ohjaamoja lukuun ottamatta.
3 artikla
Valmistajia koskevat velvoitteet
Valmistajan on ajoneuvotyypin kunkin version osalta ilmoitettava seuraavat massat riippumatta siitä, mikä on ajoneuvon valmistusaste:
suurin teknisesti sallittu kokonaismassa;
yhdistelmän suurin teknisesti sallittu kokonaismassa;
suurin teknisesti sallittu hinattava massa;
suurin teknisesti sallittu akselimassa tai suurin teknisesti sallittu akseliryhmän massa;
suurimmat teknisesti sallitut massat kytkentäkohdassa tai -kohdissa, kun otetaan huomioon ajoneuvoon asennettujen tai mahdollisesti asennettavien kytkentälaitteiden tekniset ominaisuudet.
Jos valmistaja on varustanut ajoneuvon nopeudenrajoittimella, suurimpana rakenteellisena nopeutena pidetään nopeudenrajoittimen sallimaa todellista nopeutta.
Ensimmäisen alakohdan soveltamista varten valmistajan on ilmoitettava kuormituksen kokonaismäärää vastaavan massan painopisteen sijainti.
4 artikla
Ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntää sen massojen ja mittojen osalta koskevat säännökset
Valmistajan on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle massan jakautumista koskevia laskelmia varten kunkin kyseiseen ajoneuvotyyppiin kuuluvan, liitteen V asianomaisten kohtien mukaisten arvojen mukaan määräytyvän teknisen konfiguraation osalta tiedot, joiden perusteella voidaan määrittää seuraavat massat:
suurin teknisesti sallittu kokonaismassa;
suurin teknisesti sallittu akselimassa tai akseliryhmän massa;
suurin teknisesti sallittu hinattava massa;
suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa tai -kohdissa;
yhdistelmän suurin teknisesti sallittu kokonaismassa.
Tiedot on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaisen hyväksymällä tavalla taulukkona tai muussa soveltuvassa muodossa.
Valmistajan on mahdollisuuksien mukaan esitettävä jakautumisen ilmaisevat kaavat tai kaaviokuvat.
Tyyppihyväksyntäviranomaisen on tunnustettava jousitus ilmajousitusta vastaavaksi, jos liitteessä III vahvistetut vaatimukset täyttyvät.
Kun tekninen tutkimuslaitos on tunnustanut vastaavuuden, sen on annettava testausraportti. Tyyppihyväksyntäviranomaisen on liitettävä testausraportti ja jousituksen tekninen kuvaus EY-tyyppihyväksyntätodistukseen.
Jäsenvaltio ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.
4 a artikla
Aerodynaamisten laitteiden ja varusteiden EY-tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä
Hakemus on laadittava liitteessä V olevassa C osassa esitetyn ilmoituslomakkeen mallin mukaisesti.
Jäsenvaltio ei saa antaa samaa numeroa toiselle erillisen teknisen yksikön tyypille.
4 b artikla
Erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki
Jokaisessa erillisessä teknisessä yksikössä, joka on tämän asetuksen mukaisesti hyväksytyn tyypin mukainen, on oltava liitteessä V olevassa E osassa vahvistettu erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki.
5 artikla
Suurimmat sallitut massat rekisteröinnissä ja käytössä
Kansallisten viranomaisten on tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksyttyjen ajoneuvojen rekisteröintiä ja käyttöönottoa varten määritettävä ajoneuvotyypin kutakin varianttia ja versiota varten kaikki seuraavat massat, jotka ovat sallittuja kansallisessa tai kansainvälisessä liikenteessä direktiivin 96/53/EY mukaisesti.
suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu kokonaismassa;
suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu akselimassa;
suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu akseliryhmän massa;
suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu hinattava massa;
suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu yhdistelmän massa.
Kansallisten viranomaisten on vahvistettava menettely ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen rekisteröinnissä/käytössä sallittujen suurimpien massojen määrittämistä varten. Viranomaisten on nimettävä kyseisten massojen määrittämisestä vastaava toimivaltainen viranomainen sekä eriteltävä tiedot, jotka kyseiselle toimivaltaiselle viranomaiselle on toimitettava.
6 artikla
Poikkeukset
Direktiivin 2007/46/EY 23 artiklan mukaisesti myönnettyihin tyyppihyväksyntöihin sovelletaan kyseisen direktiivin liitteessä XII olevan A osan 3 kohdassa vahvistettuja määrällisiä rajoituksia.
7 artikla
Siirtymäsäännökset
Direktiivin 2007/46/EY 27 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot voivat valmistajan pyynnöstä rekisteröidä sarjan viimeisiä ajoneuvoja ja sallia niiden myynnin tai käyttöönoton, vaikka niiden EY-tyyppihyväksyntä ei ole enää voimassa.
Valmistajien on 9 päivään tammikuuta 2014 saakka ilmoitettava ajoneuvon todellinen massa vaatimustenmukaisuustodistuksen kohdassa 52, paitsi jos se on ilmoitettu jossakin muussa vaatimustenmukaisuustodistuksen kohdassa.
8 artikla
Muutokset direktiiviin 2007/46/EY
Muutetaan direktiivin 2007/46/EY liitteet I, III, IX ja XVI tämän asetuksen liitteen VI mukaisesti.
Korvataan direktiivin 2007/46/EY liite XII tämän asetuksen liitteellä VII.
9 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan uusiin ajoneuvotyyppeihin joille myönnetään tyyppihyväksyntä 1 päivänä marraskuuta 2012 tai sen jälkeen.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITELUETTELO
Liite I |
Tekniset vaatimukset |
A OSA |
Luokkien M1 ja N1 ajoneuvoja koskevat tekniset vaatimukset |
B OSA |
Luokkien M2 ja M3 ajoneuvoja koskevat tekniset vaatimukset |
C OSA |
Luokkien N2 ja N3 ajoneuvoja koskevat tekniset vaatimukset |
D OSA |
Luokan O ajoneuvoja koskevat tekniset vaatimukset. |
Lisäys 1 |
Luettelo laitteista ja varusteista, joita ei tarvitse ottaa huomioon ulkomittoja määritettäessä |
Lisäys 2 |
Tyyppihyväksynnässä ja tuotannon vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa sallittavat poikkeamat |
Lisäys 3 |
Kääntyvyysvaatimuksiin liittyvät kuvat |
Lisäys 4 |
Aerodynaamisten laitteiden ja varusteiden törmäystesti |
Lisäys 5 |
Ohjaamon kolmiulotteinen verhopinta |
Liite II |
Maastoautojen nousukyky |
Liite III |
Edellytykset ilmajousitusta vastaavalle jousitukselle |
Liite IV |
Nostettavien tai kuormitettavien akselien asentamista ajoneuvoon koskevat tekniset vaatimukset |
Liite V |
|
A OSA |
Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen EY-tyyppihyväksyntä ajoneuvon massojen ja mittojen osalta |
B OSA |
Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen EY-tyyppihyväksyntätodistus ajoneuvon massojen ja mittojen osalta |
C OSA |
Aerodynaamisen laitteen tai varusteen EY-tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä |
D OSA |
EY-tyyppihyväksyntätodistus aerodynaamisen laitteen tai varusteen hyväksynnästä erillisenä teknisenä yksikkönä |
E OSA |
Erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki |
Liite VI |
Muutokset direktiivin 2007/46/EY liitteisiin I, III, IX ja XVI |
Liite VII |
Direktiivin 2007/46/EY liite XII |
LIITE I
TEKNISET VAATIMUKSET
A OSA
Luokkien M1 ja N1 ajoneuvot
1. Suurimmat sallitut mitat
1.1 Mitat eivät saa ylittää seuraavia arvoja:
Pituus: 12,00 m.
Leveys:
a) |
M1: 2,55 m; |
b) |
N1: 2,55 m; |
c) |
N1: 2,60 m, kun kyseessä on ajoneuvo, jossa on direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevan C osan lisäyksessä 2 tarkoitettu lämpöeristetty kori, jonka seinän paksuus on vähintään 45 mm. |
Korkeus: 4,00 m.
1.2 Pituuden, leveyden ja korkeuden mittausta varten ajoneuvon on oltava massaltaan ajokuntoinen, sen on sijaittava vaakasuoralla ja tasaisella alustalla ja sen renkaiden on oltava täytettyinä ajoneuvon valmistajan suosittelemaan paineeseen.
1.3 Pituutta, leveyttä ja korkeutta määritettäessä jätetään ottamatta huomioon ne laitteet ja varusteet, jotka luetellaan lisäyksessä 1.
2. Massan jakaantuminen
2.1 |
Akseleiden suurimpien teknisesti sallittujen massojen summa ei saa olla pienempi kuin ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa. |
2.2 |
Ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa ei saa olla pienempi kuin seuraavien massojen summa: ajokuntoisen ajoneuvon massa, matkustajien massa, lisävarusteiden massa ja kytkentälaitteen massa, jos se ei sisälly ajokuntoisen ajoneuvon massaan. |
2.3 |
Kun ajoneuvo on kuormattu suurimpaan teknisesti sallittuun kokonaismassaansa, millekään akselille kohdistuva massa ei saa ylittää kyseisen akselin suurinta teknisesti sallittua akselimassaa. |
2.4 |
Kun ajoneuvo on kuormattu suurimpaan teknisesti sallittuun kokonaismassaansa, etuakselille kohdistuvan massan on kaikissa olosuhteissa oltava vähintään 30 prosenttia ajoneuvon suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta.
|
2.5 |
Jos ajoneuvo on varustettu irrotettavilla istuimilla, mittojen tarkastus on suoritettava niin, että enimmäismäärä istuimia on asennettuna paikoilleen. |
2.6 |
Edellä 2.2, 2.3 ja 2.4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten täyttyminen on tarkastettava niin, että
a)
istuimet on säädetty 2.6.1 kohdan mukaisesti;
b)
matkustajien massa, hyötymassa ja lisävarusteiden massa jakaantuu 2.6.2–2.6.4.2.3 kohdan vaatimusten mukaisesti. 2.6.1 Istuinten säädöt
2.6.2 Matkustajien massan jakaantuminen
2.6.3 Lisävarusteiden massan jakaantuminen
2.6.4 Hyötymassan jakaantuminen 2.6.4.1 Luokan M1 ajoneuvot 2.6.4.1.1 Luokan M1 ajoneuvojen osalta hyötymassan on jakaannuttava valmistajan eritelmien mukaisesti teknisen tutkimuslaitoksen hyväksymällä tavalla. 2.6.4.1.2 Matkailuauton hyötymassan on oltava vähintään
jossa
2.6.4.2 Luokan N1 ajoneuvot 2.6.4.2.1 Ajoneuvoissa, joissa on kori, hyötymassan on jakaannuttava tasaisesti kuorma-alustalla. 2.6.4.2.2 Sellaisia ajoneuvoja varten, joissa ei ole koria (esim. alusta-ohjaamo), valmistajan on ilmoitettava hyötykuorman ja tavaroiden sijoittamiseen tarkoitettujen varusteiden (esim. korin, säiliöiden jne.) yhteisen painopisteen sijainnin sallitut äärikohdat (esimerkki: 0,50–1,30 m ensimmäisen taka-akselin etupuolella). 2.6.4.2.3 Niitä ajoneuvoja varten, jotka on tarkoitus varustaa vetopöytäkytkimellä, valmistajan on ilmoitettava vetopöydän vähimmäis- ja enimmäisetäisyys akseliston painopisteestä. |
2.7 |
Lisävaatimukset ajoneuvoille, joilla voidaan vetää perävaunua
|
3. Hinattava massa ja massa kytkentäkohdassa
3.1 |
Suurimpaan teknisesti sallittuun hinattavaan massaan sovelletaan seuraavia vaatimuksia: 3.1.1 Perävaunu, jossa on käyttöjarrujärjestelmä 3.1.1.1 Ajoneuvon suurin sallittu hinattava massa on pienin seuraavista arvoista:
a)
suurin teknisesti sallittu hinattava massa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja kytkentälaitteen lujuuteen;
b)
vetävän ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa;
c)
1,5 kertaa vetävän ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa, kun kyseessä on direktiivin 2007/46/EY liitteessä II tarkoitettu maastoajoneuvo. 3.1.1.2 Suurin teknisesti sallittu hinattava massa saa kuitenkin olla enintään 3 500 kg. 3.1.2 Perävaunu, jossa ei ole käyttöjarrujärjestelmää 3.1.2.1 Sallittu hinattava massa on pienin seuraavista arvoista:
a)
suurin teknisesti sallittu hinattava massa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja kytkentälaitteen lujuuteen;
b)
puolet ajokuntoisen vetävän ajoneuvon massasta. 3.1.2.2 Suurin teknisesti sallittu hinattava massa saa kuitenkin olla enintään 750 kg. |
3.2 |
Suurimman teknisesti sallitun massan kytkentäkohdassa on oltava vähintään 4 prosenttia suurimmasta sallitusta hinattavasta massasta ja vähintään 25 kg. |
3.3 |
Valmistajan on omistajan käsikirjassa määriteltävä suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa, kytkentälaitteen asennuspisteet vetävässä ajoneuvossa sekä kytkentäkohdan suurin sallittu takaylitys. |
3.4 |
Suurinta teknisesti sallittua hinattavaa massaa ei määritetä matkustajien lukumäärän mukaan. |
4. Yhdistelmän massa
Yhdistelmän suurin teknisesti sallittu kokonaismassa (MC) ei saa olla suurempi kuin suurin teknisesti sallittu kokonaismassa (M) plus suurin teknisesti sallittu hinattava massa (TM).
5. Mäestälähtökyky
5.1 Vetävän ajoneuvon on kyettävä saamaan ajoneuvoyhdistelmä liikkeelle viisi kertaa viiden minuutin aikana ylämäkeen, jonka kaltevuus on vähintään 12 prosenttia.
5.2 Edellä 5.1 kohdassa tarkoitetun testin suorittamista varten vetävä ajoneuvo ja perävaunu on kuormattava niin, että niiden yhteenlaskettu massa on yhdistelmän suurin teknisesti sallittu kokonaismassa.
B OSA
Luokan M2 ja M3 ajoneuvot:
1. Suurimmat sallitut mitat
1.1 Mitat eivät saa ylittää seuraavia arvoja:
Pituus
ajoneuvo, jossa on kaksi akselia ja yksi osa: 13,50 m
ajoneuvo, jossa on kolme tai useampia akseleita ja yksi osa: 15,00 m
nivelajoneuvo: 18,75 m
Leveys: 2,55 m
Korkeus: 4,00 m
1.2 Pituuden, leveyden ja korkeuden mittausta varten ajoneuvon on oltava massaltaan ajokuntoinen, sen on sijaittava vaakasuoralla ja tasaisella alustalla ja sen renkaiden on oltava täytettyinä ajoneuvon valmistajan suosittelemaan paineeseen.
1.3 Pituutta, leveyttä ja korkeutta määritettäessä jätetään ottamatta huomioon ne laitteet ja varusteet, jotka luetellaan lisäyksessä 1.
1.3.1 Lisäyksessä 1 tarkoitettuja aerodynaamisia laitteita koskevat lisävaatimukset
1.3.1.1 Aerodynaamiset laitteet ja varusteet, joiden pituus käyttöasennossa on enintään 500 mm, eivät saa suurentaa käytettävissä olevaa kuormatilaa. Ne on rakennettava siten, että ne on mahdollista lukita sisäänvedettyyn tai kokoontaitettuun asentoonsa ja käyttöasentoonsa. Tällaisten laitteiden ja varusteiden on lisäksi oltava rakenteeltaan sellaisia, että ne voidaan ajoneuvon ollessa paikoillaan vetää sisään tai taittaa kokoon siten, että 1.1.2 kohdassa tarkoitettu ajoneuvon suurin sallittu leveys ei ylity enemmän kuin 25 mm ajoneuvon kummallakin sivulla ja 1.1.1 kohdassa tarkoitettu ajoneuvon suurin sallittu pituus ei ylity enemmän kuin 200 mm, mikä on sallittua ainoastaan vähintään 1 050 mm:n korkeudella maanpinnasta, ja että ne eivät haittaa ajoneuvon käyttöä intermodaalisessa kuljetuksessa. Lisäksi 1.3.1.1.1 ja 1.3.1.1.3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten on täytyttävä.
1.3.1.1.1 Laitteet ja varusteet on tyyppihyväksyttävä tämän asetuksen mukaisesti.
1.3.1.1.2 Käyttäjän on voitava muuttaa aerodynaamisen laitteen ja varusteen asentoa ja vetää se sisään tai taittaa se kokoon käyttämällä enintään 40 daN:n manuaalista voimaa. Tämä voidaan tehdä myös automaattisesti.
1.3.1.1.3 Laitteiden ja varusteiden ei tarvitse olla sisäänvedettävia tai kokoontaitettavia, jos enimmäismittoja koskevat vaatimukset täyttyvät täysimääräisesti kaikissa olosuhteissa.
1.3.1.2 Aerodynaamiset laitteet ja varusteet, joiden pituus käyttöasennossa on suurempi kuin 500 mm, eivät saa suurentaa käytettävissä olevaa kuormatilaa. Ne on rakennettava siten, että ne on mahdollista lukita sekä sisäänvedettyyn tai kokoontaitettuun asentoonsa että käyttöasentoonsa. Tällaisten laitteiden on lisäksi oltava rakenteeltaan sellaisia, että ne voidaan ajoneuvon ollessa paikoillaan vetää sisään tai taittaa kokoon siten, että 1.1.2 kohdassa tarkoitettu ajoneuvon suurin sallittu leveys ei ylity enemmän kuin 25 mm ajoneuvon kummallakin sivulla ja 1.1.1 kohdassa tarkoitettu ajoneuvon suurin sallittu pituus ei ylity enemmän kuin 200 mm, mikä on sallittua ainoastaan vähintään 1 050 mm:n korkeudella maanpinnasta, ja että ne eivät haittaa ajoneuvon käyttöä intermodaalisessa kuljetuksessa. Lisäksi 1.3.1.2.1–1.3.1.2.4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten on täytyttävä.
1.3.1.2.1 Laitteet ja varusteet on tyyppihyväksyttävä tämän asetuksen mukaisesti.
1.3.1.2.2 Käyttäjän on voitava muuttaa aerodynaamisen laitteen ja varusteen asentoa ja vetää se sisään tai taittaa se kokoon käyttämällä enintään 40 daN:n manuaalista voimaa. Tämä voidaan tehdä myös automaattisesti.
1.3.1.2.3 Kunkin laitteet tai varusteet muodostavan keskeisen pystysuoran rakenneosan tai tällaisten rakenneosien yhdistelmän ja kunkin keskeisen vaakasuoran rakenneosan tai tällaisten rakenneosien yhdistelmän on ajoneuvoon asennettuna ja käyttöasennossaan kestettävä järjestyksessä ylös- ja alaspäin, vasemmalle ja oikealle suuntautuva pysty- ja vaakasuora 200 daN ± 10 %:n veto- ja työntövoima, joka kohdistetaan staattisesti asianomaisen kohtisuoran pinnan geometriseen keskipisteeseen enintään 2,0 MPa:n paineella. Laitteiden ja varusteiden muoto saa muuttua, kun voima kohdistetaan niihin, mutta säätö- ja lukitusjärjestelmä ei saa vapautua. Muodonmuutoksen on oltava rajattu sen varmistamiseksi, että ajoneuvon suurin sallittu leveys ei testin aikana eikä sen jälkeen ylity enemmän kuin 25 mm ajoneuvon kummallakin sivulla.
1.3.1.2.4 Kunkin laitteet tai varusteet muodostavan keskeisen pystysuoran rakenneosan tai tällaisten rakenneosien yhdistelmän ja kunkin keskeisen vaakasuoran rakenneosan tai tällaisten rakenneosien yhdistelmän on sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna kestettävä pituussuuntainen taaksepäin suuntautuva vaakasuora 200 daN ± 10 %:n vetovoima, joka kohdistetaan staattisesti asianomaisen kohtisuoran pinnan geometriseen keskipisteeseen enintään 2,0 MPa:n paineella. Laitteiden ja varusteiden muoto saa muuttua, kun voima kohdistetaan niihin, mutta säätö- ja lukitusjärjestelmä ei saa vapautua. Muodonmuutoksen on oltava rajattu sen varmistamiseksi, että ajoneuvon suurin sallittu leveys ei ylity enemmän kuin 25 mm ajoneuvon kummallakin sivulla ja että ajoneuvon suurin sallittu pituus ei ylity enemmän kuin 200 mm.
1.3.1.3 Tutkimuslaitoksen on varmennettava tyyppihyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla, että aerodynaamiset laitteet ja varusteet sekä käyttöasennossaan että sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna eivät merkittävästi haittaa voimalaitteen, pakojärjestelmän ja matkustamon jäähdytystä ja ilmanvaihtoa. Kaikkia muita ajoneuvon järjestelmiin sovellettavia vaatimuksia on noudatettava kaikilta osin näiden laitteiden ja varusteiden ollessa sekä käyttöasennossaan että sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna.
Poiketen siitä, mitä sovellettavissa taka-alleajosuojausta koskevissa vaatimuksissa edellytetään, taka-alleajosuojan takaosan ja ajoneuvon perän – aerodynaamisten laitteiden ja varusteiden ollessa siihen asennettuina – uloimmaisen pisteen väliset vaakaetäisyydet voidaan mitata ottamatta huomioon aerodynaamisia laitteita ja varusteita sillä edellytyksellä, että niiden pituus on yli 200 mm, ne ovat käyttöasennossa ja että laitteiden ja varusteiden rakenneosien, jotka on sijoitettu kuormaamattomana mitattuna enintään 2,0 metrin korkeudelle maanpinnasta, olennaiset osuudet on tehty materiaalista, jonka Shore (A) -kovuus on pienempi kuin 60. Kovuutta määritettäessä ei oteta huomioon kehikon tai rungon muodostavia kapeita kaaria, putkia tai metallivaijereita, jotka tukevat rakenneosien olennaisia osuuksia. Jotta voidaan välttää loukkaantumisriski ja muiden ajoneuvojen lävistyminen yhteentörmäyksessä, tällaisten kaarien, putkien tai metallivaijereiden päät eivät saa olla taaksepäin suunnattuja laitteen tai varusteen ollessa käyttöasennossaan taikka sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna.
Edellisessä kohdassa tarkoitetun poikkeuksen vaihtoehtona voidaan taka-alleajosuojan takaosan ja ajoneuvon perän – aerodynaamisten laitteiden ja varusteiden ollessa siihen asennettuina – uloimmaisen pisteen väliset vaakaetäisyydet mitata ottamatta huomioon aerodynaamisia laitteita ja varusteita sillä edellytyksellä, että niiden pituus on yli 200 mm, ne ovat käyttöasennossa ja että kyseiset laitteet tai varusteet ovat lisäyksessä 4 vahvistettujen testausvaatimusten mukaisia.
Taka-alleajosuojan takaosan ja ajoneuvon perän uloimmaisen pisteen väliset vaakaetäisyydet on kuitenkin mitattava aerodynaamisten laitteiden ja varusteiden ollessa sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna tai on otettava huomioon syntyvän ulkoneman pituus lisäyksessä 4 olevan 1.6.1 kohdan mukaisesti, jos sen pituus on suurempi kuin sisäänvedetyn tai kokoontaitetun laitteen tai varusteen pituus.
2. Korilla varustettujen ajoneuvojen massan jakaantuminen
2.1 Laskentamenetelmä
Merkinnät
M |
suurin teknisesti sallittu kokonaismassa; |
TM |
suurin teknisesti sallittu hinattava massa; |
MC |
yhdistelmän suurin teknisesti sallittu kokonaismassa; |
mi |
yksittäisen akselin i suurin teknisesti sallittu akselimassa, jossa i vaihtelee yhdestä ajoneuvon akselien kokonaislukumäärään; |
mc |
suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa; |
μj |
akseliryhmän j suurin teknisesti sallittu massa, jossa j vaihtelee yhdestä ajoneuvon akselien kokonaislukumäärään; |
2.1.1 |
On tehtävä soveltuvat laskelmat sen varmistamiseksi, että jokainen tyyppiä edustava tekninen konfiguraatio täyttää jäljempänä esitetyt vaatimukset. |
2.1.2 |
Ajoneuvoille, joissa on kuormitettavia akseleita, seuraavat laskelmat on tehtävä akselien jousituksen ollessa kuormitettuna normaalia käyttötilannetta vastaavasti. |
2.1.3 |
Kun kyseessä ovat vaihtoehtoisella polttoaineella toimivat tai päästöttömät moottoriajoneuvot: 2.1.3.1 Direktiivin 96/53/EY liitteessä I olevan 2.3 ja 2.4 kohdan mukainen vaihtoehtoisen polttoaineteknologian tai päästöttömän teknologian edellyttämä lisäpaino on määritettävä valmistajan toimittamien asiakirjojen perusteella. Tutkimuslaitoksen on todennettava ilmoitettujen tietojen oikeellisuus tyyppihyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla. 2.1.3.2 Valmistajan on merkittävä seuraava lisätunnus sekä lisäpainon arvo valmistajan lakisääteisessä kilvessä olevien pakollisten tietojen alle tai viereen; lisätunnus ja lisäpainon arvo on lisättävä selvästi merkityn, pelkästään pakolliset tiedot sisältävän suorakulmion ulkopuolelle. ”96/53/EC ARTICLE 10B COMPLIANT – XXXX KG” Tunnuksen ja lisäpainon merkkien korkeuden on oltava vähintään 4 mm. Lisäksi siihen saakka, kun vaatimustenmukaisuustodistuksessa otetaan käyttöön lisäpainoa koskeva kohta, lisäpainon arvo on ilmoitettava myös vaatimustenmukaisuustodistuksen kohdassa ”huomautuksia”, jotta nämä tiedot voidaan sisällyttää ajoneuvossa pidettäviin ajoneuvon rekisteröintiasiakirjoihin. |
2.2 Yleiset vaatimukset
2.2.1 |
Yksittäisten akselien suurimpien teknisesti sallittujen akselimassojen ja akseliryhmien suurimpien sallittujen massojen summa ei saa olla pienempi kuin ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa.
|
2.2.2 |
Seuraavien massojen summa ei saa olla suurempi kuin ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa: ajokuntoisen ajoneuvon massa, lisävarusteiden massa, matkustajien massa, 2.2.3 kohdassa tarkoitetut massat WP ja B, kytkentälaitteen massa, jos se ei sisälly ajokuntoisen ajoneuvon massaan sekä suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa. |
2.2.3 |
Kuorman jakaantuminen 2.2.3.1 Merkinnät
|
2.2.4 |
Laskelmat
|
2.2.5 |
Kun ajoneuvo on kuormattuna 2.2.2 kohdassa määritellyllä tavalla, ohjaaville etuakseleille kohdistuvaa kuormaa vastaavan massan on oltava vähintään 20 prosenttia suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta M.
|
2.2.6. |
Kun ajoneuvo on tarkoitus tyyppihyväksyä useampaan kuin yhteen alaluokkaan, 2 kohdan vaatimuksia sovelletaan kuhunkin alaluokkaan. |
3. Vetokyky
3.1 Yhdistelmän suurin teknisesti sallittu kokonaismassa ei saa olla suurempi kuin ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa plus suurin teknisesti sallittu hinattava massa.
3.2 Suurin teknisesti sallittu hinattava massa saa olla enintään 3 500 kg.
4. Suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa
4.1 Suurimman teknisesti sallitun massan kytkentäkohdassa on oltava vähintään 4 prosenttia suurimmasta teknisesti sallitusta hinattavasta massasta tai 25 kg sen mukaan, kumpi on suurempi.
4.2 Valmistajan on omistajan käsikirjassa vahvistettava edellytykset kytkentälaitteen kiinnittämiselle moottoriajoneuvoon.
4.2.1 Tarvittaessa 4.2 kohdassa tarkoitettuihin edellytyksiin on sisällytettävä vetävän ajoneuvon suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa, kytkentälaitteen suurin sallittu massa, kytkentälaiteen kiinnityskohdat sekä kytkentälaitteen suurin sallittu takaylitys.
5. Mäestälähtökyky
5.1 Perävaunua vetämään suunnitellun ajoneuvon, on kyettävä lähtemään liikkeelle ylämäkeen, jonka kaltevuus on vähintään 12 prosenttia, viisi kertaa viiden minuutin aikana.
5.2 Edellä 5.1 kohdassa tarkoitetun testin suorittamista varten vetävä ajoneuvo ja perävaunu on kuormattava niin, että niiden yhteenlaskettu massa on yhdistelmän suurin teknisesti sallittu kokonaismassa.
6. Moottorin teho
6.1 Moottorin antotehon on oltava vähintään 5 kW jokaista yhdistelmän tai, jos kyseessä on ajoneuvo, jota ei ole tarkoitettu vetämään perävaunua, perävaunuun kytkemättömän ajoneuvon suurimman teknisesti sallitun kokonaismassan tonnia kohden. ►M2 Tämän kohdan vaatimuksia ei sovelleta sähköhybridiajoneuvojen sähkökäyttöiseen ajotilaan. ◄
6.2 Moottorin teho on mitattava E-säännön nro 85 ( 7 ) mukaisesti.
7. Kääntyvyys
7.1 Ajoneuvon on kyettävä kääntymään kumpaankin suuntaan tämän liitteen lisäyksen 3 kuvassa 1 esitetyn 360 asteen liikeradan koko alueella niin, että mikään ajoneuvon uloimmista pisteistä ei joudu ympyrän ulomman kehän ulkopuolelle eikä sisemmän kehän sisäpuolelle.
7.1.1 Testi on tehtävä sekä ajoneuvon ollessa kuormaamattomana (eli massaltaan ajokuntoisena) että sen ollessa kuormattuna suurimpaan teknisesti sallittuun kokonaismassaansa. ►M2 Jos ajoneuvo on varustettu 1.3.1.1 ja 1.3.1.2 kohdassa tarkoitetuilla aerodynaamisilla laitteilla tai varusteilla, laitteiden ja varusteiden on oltava käytössä ja käyttöasennossaan. ◄
7.1.2 Edellä olevaa 7.1 kohtaa sovellettaessa ei oteta huomioon tämän liitteen lisäyksessä 1 tarkoitettuja ajoneuvon leveyden ylittäviä osia.
7.2 Kuormitettavalla akselilla varustetun ajoneuvon osalta 7.1 kohdan vaatimusta sovelletaan myös silloin, kun kuormitettava akseli on käytössä.
7.3 Edellä olevan 7.1 kohdan vaatimusten täyttyminen todennetaan seuraavasti:
Ajoneuvo kääntyy sellaisen kehämäisen alueen sisällä, jota rajaavat kaksi samankeskeistä ympyrää, joiden säteet ovat 5,30 m ja 12,50 m.
Moottoriajoneuvon etuosan ulointa kohtaa kuljetetaan ulomman ympyrän kehää pitkin (ks. tämän liitteen lisäyksessä 3 oleva kuva 1).
7.4 Ohjattavuutta koskevien vaatimusten mukaisuus voidaan tutkimuslaitoksen ja tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella osoittaa direktiivin 2007/46/EY liitteen XVI mukaisella numeerisella simuloinnilla. Epäselvissä tapauksissa tutkimuslaitos tai tyyppihyväksyntäviranomainen voi vaatia täysimittaisen fysikaalisen testin suorittamista.
8. Pyyhkäisyetäisyys ajoneuvon takana
8.1 Ajoneuvo, jossa on yksi osa
8.1.1 |
Ajoneuvo on testattava 8.1.2 kohdassa kuvaillun menetelmän mukaisesti. ►M2 Jos ajoneuvo on varustettu 1.3.1.1 ja 1.3.1.2 kohdassa tarkoitetuilla aerodynaamisilla laitteilla tai varusteilla, laitteiden ja varusteiden on oltava käytössä ja käyttöasennossaan. ◄ |
8.1.2 |
Testausmenetelmä Ajoneuvon ollessa paikallaan määritetään ympyrästä ulospäin olevalle ajoneuvon kyljelle pystysuora tangenttitaso piirtämällä maahan viiva. Ajoneuvo käännetään suoralta tulolinjalta kuvassa 1 esitetylle kehämäiselle alueelle siten, että sen etupyörät on käännetty niin, että ajoneuvon uloin piste seuraa ulomman ympyrän kehää (ks. tämän liitteen lisäyksessä 3 oleva kuva 2a). |
8.1.3 |
Ajoneuvon on oltava massaltaan ajokuntoinen. |
8.1.4 |
Pyyhkäisyetäisyys ajoneuvon takana saa olla enintään 0,60 m. |
8.2 Kaksi- tai useampiosaiset ajoneuvot
8.2.1 |
Kaksi- tai useampiosaisiin ajoneuvoihin sovelletaan 8.1 kohdan vaatimuksia soveltuvin osin. Tällöin jäykät osat linjataan tason mukaisesti tämän liitteen lisäyksessä 3 olevassa kuvassa 2b esitetyllä tavalla. |
8.3 Suurinta pyyhkäisyetäisyyttä ajoneuvon takana koskevien vaatimusten mukaisuus voidaan tutkimuslaitoksen ja tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella osoittaa direktiivin 2007/46/EY liitteen XVI mukaisella numeerisella simuloinnilla. Epäselvissä tapauksissa tutkimuslaitos tai tyyppihyväksyntäviranomainen voi vaatia täysimittaisen fysikaalisen testin suorittamista.
C OSA
Luokkien N2 ja N3 ajoneuvot:
1. Suurimmat sallitut mitat
1.1 Mitat eivät saa ylittää seuraavia arvoja:
Pituus: 12,00 m.
Korkeus: 4,00 m.
1.2 Pituuden, leveyden ja korkeuden mittausta varten ajoneuvon on oltava massaltaan ajokuntoinen, sen on sijaittava vaakasuoralla ja tasaisella alustalla ja sen renkaiden on oltava täytettyinä ajoneuvon valmistajan suosittelemaan paineeseen.
1.3 Pituutta, leveyttä ja korkeutta määritettäessä jätetään ottamatta huomioon ne laitteet ja varusteet, jotka luetellaan lisäyksessä 1.
1.3.1 Lisäyksessä 1 tarkoitettuja aerodynaamisia laitteita koskevat lisävaatimukset
1.3.1.1 Aerodynaamiset laitteet ja varusteet, joiden pituus on käyttöasennossa enintään 500 mm, eivät saa pidentää käytettävissä olevaa kuormatilaa. Ne on rakennettava siten, että ne on mahdollista lukita sekä sisäänvedettyyn tai kokoontaitettuun asentoonsa että käyttöasentoonsa. Tällaisten laitteiden ja varusteiden on lisäksi oltava rakenteeltaan sellaisia, että ne voidaan ajoneuvon ollessa paikoillaan vetää sisään tai taittaa kokoon siten, että ajoneuvon suurin sallittu leveys ei ylity enemmän kuin 25 mm ajoneuvon kummallakin sivulla ja ajoneuvon suurin sallittu pituus ei ylity enemmän kuin 200 mm, mikä on sallittua ainoastaan vähintään 1 050 mm:n korkeudella maanpinnasta, ja että ne eivät haittaa ajoneuvon käyttöä intermodaalisessa kuljetuksessa. Lisäksi 1.3.1.1.1 ja 1.3.1.1.3kohdassa vahvistettujen vaatimusten on täytyttävä.
1.3.1.1.1 Laitteet ja varusteet on tyyppihyväksyttävä tämän asetuksen mukaisesti.
1.3.1.1.2 Käyttäjän on voitava muuttaa aerodynaamisen laitteen ja varusteen asentoa ja vetää se sisään tai taittaa se kokoon käyttämällä enintään 40 daN:n manuaalista voimaa. Tämä voidaan tehdä myös automaattisesti.
1.3.1.1.3 Laitteiden ja varusteiden ei tarvitse olla sisäänvedettävia tai kokoontaitettavia, jos enimmäismittoja koskevat vaatimukset täyttyvät täysimääräisesti kaikissa olosuhteissa.
1.3.1.2 Aerodynaamiset laitteet ja varusteet, joiden pituus on käyttöasennossaan suurempi kuin 500 mm, eivät saa pidentää käytettävissä olevaa kuormatilaa. Ne on rakennettava siten, että ne on mahdollista lukita sekä sisäänvedettyyn tai kokoontaitettuun asentoonsa että käyttöasentoonsa. Tällaisten laitteiden on lisäksi oltava rakenteeltaan sellaisia, että ne voidaan ajoneuvon ollessa paikoillaan vetää sisään tai taittaa kokoon siten, että ajoneuvon suurin sallittu leveys ei ylity enemmän kuin 25 mm ajoneuvon kummallakin sivulla ja ajoneuvon suurin sallittu pituus ei ylity enemmän kuin 200 mm, mikä on sallittua ainoastaan vähintään 1 050 mm:n korkeudella maanpinnasta, ja että ne eivät haittaa ajoneuvon käyttöä intermodaalisessa kuljetuksessa. Lisäksi 1.3.1.2.1–1.3.1.2.4kohdassa vahvistettujen vaatimusten on täytyttävä.
1.3.1.2.1 Laitteet ja varusteet on tyyppihyväksyttävä tämän asetuksen mukaisesti.
1.3.1.2.2 Käyttäjän on voitava muuttaa aerodynaamisen laitteen ja varusteen asentoa ja vetää se sisään tai taittaa se kokoon käyttämällä enintään 40 daN:n manuaalista voimaa. Tämä voidaan tehdä myös automaattisesti.
1.3.1.2.3 Kunkin laitteet tai varusteet muodostavan keskeisen pystysuoran rakenneosan tai tällaisten rakenneosien yhdistelmän ja kunkin keskeisen vaakasuoran rakenneosan tai tällaisten rakenneosien yhdistelmän on ajoneuvoon asennettuna ja käyttöasennossaan kestettävä järjestyksessä ylös- ja alaspäin, vasemmalle ja oikealle suuntautuva pysty- ja vaakasuora 200 daN ± 10 %:n veto- ja työntövoima, joka kohdistetaan staattisesti asianomaisen kohtisuoran pinnan geometriseen keskipisteeseen enintään 2,0 MPa:n paineella. Laitteiden ja varusteiden muoto saa muuttua, kun voima kohdistetaan niihin, mutta säätö- ja lukitusjärjestelmä ei saa vapautua. Muodonmuutoksen on oltava rajattu sen varmistamiseksi, että ajoneuvon suurin sallittu leveys ei testin aikana eikä sen jälkeen ylity enemmän kuin 25 mm ajoneuvon kummallakin sivulla.
1.3.1.2.4 Kunkin laitteet tai varusteet muodostavan keskeisen pystysuoran rakenneosan tai tällaisten rakenneosien yhdistelmän ja kunkin keskeisen vaakasuoran rakenneosan tai tällaisten rakenneosien yhdistelmän on sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna kestettävä pituussuuntainen taaksepäin suuntautuva vaakasuora 200 daN ± 10 %:n vetovoima, joka kohdistetaan staattisesti asianomaisen kohtisuoran pinnan geometriseen keskipisteeseen enintään 2,0 MPa:n paineella. Laitteiden ja varusteiden muoto saa muuttua, kun voima kohdistetaan niihin, mutta säätö- ja lukitusjärjestelmä ei saa vapautua. Muodonmuutoksen on oltava rajattu sen varmistamiseksi, että ajoneuvon suurin sallittu leveys ei ylity enemmän kuin 25 mm ajoneuvon kummallakin sivulla ja että ajoneuvon suurin sallittu pituus ei ylity enemmän kuin 200 mm.
1.3.1.3 Ohjaamojen aerodynaamiset laitteet ja varusteet on tapauksen mukaan sekä sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna että käyttöasennossaan rakennettava siten, että ajoneuvon suurin sallittu leveys ei ylity enemmän kuin 25 mm ajoneuvon kummallakin sivulla ja että ne eivät heikennä ajoneuvon käyttökykyä intermodaalikuljetuksissa. Lisäksi 1.3.1.3.1–1.3.1.3.4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten on täytyttävä.
1.3.1.3.1 Ohjaamojen aerodynaamiset laitteet ja varusteet on tyyppihyväksyttävä tämän asetuksen mukaisesti.
1.3.1.3.2 Kun laite tai varuste on asennettu ajoneuvoon, mikään laitteen tai varusteen osa ei laitteen tai varusteen ollessa sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna eikä käyttöasennossaan saa ulottua tuulilasin alareunan yläpuolelle, paitsi jos kuljettajalla ei ole siihen kojetaulun tai muiden tavanomaisten sisustusosien vuoksi suoraa näkyvyyttä.
1.3.1.3.3 Laite ja varuste on päällystettävä energiaa vaimentavalla materiaalilla. Vaihtoehtoisesti laitteen ja varusteen on oltava materiaalia, jonka Shore (A) -kovuus on pienempi kuin 60, 1.3.1.4 kohdan mukaisesti.
1.3.1.3.4 Laitetta ja varustetta ei saa rakentaa materiaalista, joka saattaa hajota teräviksi paloiksi tai reunoiltaan rosoiseksi.
1.3.1.4 Tutkimuslaitoksen on todennettava tyyppihyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla, että 1.3.1.1, 1.3.1.2 ja 1.3.1.3 kohdassa tarkoitetut aerodynaamiset laitteet ja varusteet, sekä käyttöasennossaan että sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna, eivät heikennä kuljettajan etunäkyvyysaluetta ja tuulilasin pesu- ja pyyhintätoimintoja eivätkä merkittävästi haittaa voimalaitteen, pakojärjestelmän, jarrujärjestelmän, matkustamon ja kuormatilan jäähdytystä ja ilmanvaihtoa. Kaikkia muita ajoneuvon järjestelmiin sovellettavia vaatimuksia on noudatettava kaikilta osin näiden laitteiden ja varusteiden ollessa käyttöasennossaan ja sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna.
Poiketen siitä, mitä sovellettavissa etualleajosuojausta koskevissa vaatimuksissa edellytetään, ajoneuvon etuosan – aerodynaamisten laitteiden ja varusteiden ollessa siihen asennettuina – etumaisen pisteen ja sen etualleajosuojan väliset vaakaetäisyydet sekä ajoneuvon taka-alleajosuojan takaosan ja ajoneuvon perän – aerodynaamisten laitteiden ja varusteiden ollessa siihen asennettuina – uloimmaisen pisteen väliset vaakaetäisyydet voidaan mitata ottamatta huomioon aerodynaamisia laitteita ja varusteita sillä edellytyksellä, että takana niiden pituus on yli 200 mm, ne ovat käyttöasennossa ja että edessä ja takana laitteiden ja varusteiden rakenneosien, jotka on sijoitettu kuormaamattomana mitattuna enintään 2,0 metrin korkeudelle maanpinnasta, olennaiset osuudet on tehty materiaalista, jonka Shore (A) -kovuus on pienempi kuin 60. Kovuutta määritettäessä ei oteta huomioon kehikon tai rungon muodostavia kapeita kaaria, putkia tai metallivaijereita, jotka tukevat rakenneosien olennaisia osuuksia. Jotta voidaan välttää loukkaantumisriski ja muiden ajoneuvojen lävistyminen yhteentörmäyksessä, tällaisten kaarien, putkien tai metallivaijereiden päät eivät saa olla edessä eteenpäin suunnattuja eivätkä takana taaksepäin suunnattuja laitteen tai varusteen ollessa sekä käyttöasennossaan että sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna.
Edellisessä kohdassa tarkoitetun taka-alleajosuojaa koskevan poikkeuksen vaihtoehtona voidaan taka-alleajosuojan takaosan ja ajoneuvon perän – aerodynaamisten laitteiden ja varusteiden ollessa siihen asennettuina – uloimmaisen pisteen väliset vaakaetäisyydet mitata ottamatta huomioon aerodynaamisia laitteita ja varusteita sillä edellytyksellä, että niiden pituus on yli 200 mm, ne ovat käyttöasennossa ja että kyseiset laitteet tai varusteet ovat lisäyksessä 4 vahvistettujen testausvaatimusten mukaisia.
Taka-alleajosuojan takaosan ja ajoneuvon perän uloimmaisen pisteen väliset vaakaetäisyydet on kuitenkin mitattava aerodynaamisten laitteiden ja varusteiden ollessa sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna tai on otettava huomioon syntyvän ulkoneman pituus lisäyksessä 4 olevan 1.6.1 kohdan mukaisesti, jos sen pituus on suurempi kuin sisäänvedetyn tai kokoontaitetun laitteen tai varusteen pituus.
1.4 Pidennetyt ohjaamot
1.4.1 Jos etumaski moottoriajoneuvon ohjaamoalueella, johon luetaan kaikki esimerkiksi ajoneuvon alustan, puskurin, pyörien roiskesuojien ja pyörien ulkonevat osat, on täysin lisäyksessä 5 esitetyn kolmiulotteisen verhopinnan parametrien mukainen ja kuormatilan pituus on enintään 10,5 m, ajoneuvon pituus saa olla suurempi kuin 1.1.1 kohdassa vahvistettu suurin sallittu enimmäispituus.
1.4.2 Edellä 1.4.1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa valmistajan on merkittävä seuraava lisätunnus valmistajan lakisääteisessä kilvessä olevien pakollisten tietojen alle tai viereen; lisätunnus on lisättävä selvästi merkityn, pelkästään pakolliset tiedot sisältävän suorakulmion ulkopuolelle.
”96/53/EC ARTICLE 9A COMPLIANT”
Tunnuksen merkkien korkeuden on oltava vähintään 4 mm. Teksti ”96/53/EC ARTICLE 9A COMPLIANT” on lisättävä myös vaatimustenmukaisuustodistuksen kohtaan ”huomautuksia”, jotta nämä tiedot voidaan sisällyttää ajoneuvossa pidettäviin ajoneuvon rekisteröintiasiakirjoihin.
2. Korilla varustettujen ajoneuvojen massan jakaantuminen
2.1 Laskentamenetelmä
Merkinnät
M |
suurin teknisesti sallittu kokonaismassa; |
TM |
suurin teknisesti sallittu hinattava massa; |
MC |
yhdistelmän suurin teknisesti sallittu kokonaismassa; |
mi |
yksittäisen akselin i suurin teknisesti sallittu akselimassa, jossa i vaihtelee yhdestä ajoneuvon akselien kokonaislukumäärään; |
mc |
suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa; |
μj |
akseliryhmän j suurin teknisesti sallittu massa, jossa j vaihtelee yhdestä ajoneuvon akselien kokonaislukumäärään; |
2.1.1 On tehtävä soveltuvat laskelmat sen varmistamiseksi, että jokainen tyyppiä edustava tekninen konfiguraatio täyttää 2.2 ja 2.3 kohdassa esitetyt vaatimukset.
2.1.2 Ajoneuvoille, joissa on kuormitettavia akseleita, 2.2 ja 2.3 kohdassa vaadittavat laskelmat on tehtävä kuormitettavien akselien jousituksen ollessa kuormitettuna normaalia ajokuntoa vastaavasti.
2.1.3 Ajoneuvoille, joissa on nostettavia akseleita, 2.2 ja 2.3 kohdassa vaadittavat laskelmat on tehtävä akselien ollessa ala-asennossa.
2.1.4 Kun kyseessä ovat vaihtoehtoisella polttoaineella toimivat tai päästöttömät moottoriajoneuvot:
2.1.4.1 Direktiivin 96/53/EY liitteessä I olevan 2.3 kohdan mukainen vaihtoehtoisen polttoaineteknologian tai päästöttömän teknologian edellyttämä lisäpaino on määritettävä valmistajan toimittamien asiakirjojen perusteella. Tutkimuslaitoksen on todennettava ilmoitettujen tietojen oikeellisuus tyyppihyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla.
2.1.4.2 Valmistajan on merkittävä seuraava lisätunnus sekä lisäpainon arvo valmistajan lakisääteisessä kilvessä olevien pakollisten tietojen alle tai viereen; lisätunnus ja lisäpainon arvo on lisättävä selvästi merkityn, pelkästään pakolliset tiedot sisältävän suorakulmion ulkopuolelle.
”96/53/EC ARTICLE 10B COMPLIANT – XXXX KG”
Tunnuksen ja lisäpainon merkkien korkeuden on oltava vähintään 4 mm.
Lisäksi siihen saakka, kun vaatimustenmukaisuustodistuksessa otetaan käyttöön lisäpainoa koskeva kohta, lisäpainon arvo on ilmoitettava myös vaatimustenmukaisuustodistuksen kohdassa ”huomautuksia”, jotta nämä tiedot voidaan sisällyttää ajoneuvossa pidettäviin ajoneuvon rekisteröintiasiakirjoihin.
2.2 Yleiset vaatimukset
2.2.1 Yksittäisten akselien suurimpien teknisesti sallittujen akselimassojen ja akseliryhmien suurimpien sallittujen massojen summa ei saa olla pienempi kuin ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa.
2.2.2 Minkään akseliryhmän j akselien suurimpien teknisesti sallittujen akselimassojen summa ei saa olla pienempi kuin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu massa.
Tämän lisäksi mikään massoista mi ei saa olla pienempi kuin se kyseisen akseliryhmän massanjakaumaan perustuva osa massasta μi, joka kohdistuu akseliin i.
2.3 Erityisvaatimukset
2.3.1 Seuraavien massojen summa ei saa olla suurempi kuin ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa: ajokuntoisen ajoneuvon massa, lisävarusteiden massa, matkustajien massa, kytkentälaitteen massa, jos se ei sisälly ajokuntoisen ajoneuvon massaan, sekä suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa.
2.3.2 Kun ajoneuvo on kuormattuna suurimpaan teknisesti sallittuun kokonaismassaansa, akselille i kohdistuva massa ei saa olla suurempi kuin kyseiselle akselille kohdistuva massa mi, ja akseliryhmälle j kohdistuva massa ei saa olla suurempi kuin massa μj.
2.3.3 Edellä 2.3.2 kohdassa esitettyjen vaatimusten on täytyttävä seuraavissa kuormaustilanteissa:
Tasainen hyötymassan jakaantuminen:
Ajoneuvon massan on oltava seuraava: ajokuntoisen ajoneuvon massa plus lisävarusteiden massa plus matkustajien massa sijoittuneena istuinten vertailupisteisiin plus kytkentälaitteen massa (jos se ei sisälly ajokuntoisen ajoneuvon massaan) plus suurin sallittu massa kytkentäkohdassa plus hyötymassa jakaantuneena tasaisesti kuormatilaan.
Epätasainen hyötymassan jakaantuminen:
Ajoneuvon massan on oltava seuraava: ajokuntoisen ajoneuvon massa plus lisävarusteiden massa plus matkustajien massa sijoittuneena istuinten vertailupisteisiin plus kytkentälaitteen massa (jos se ei sisälly ajokuntoisen ajoneuvon massaan) plus suurin sallittu massa kytkentäkohdassa plus hyötymassa jakaantuneena valmistajan eritelmien mukaisesti.
Tätä varten valmistajan on ilmoitettava hyötykuorman ja/tai korin ja/tai varusteiden tai sisustusosien painopisteen ääriasennot (esimerkiksi seuraavasti: 0,50–1,30 m ensimmäisen taka-akselin etupuolella).
Tasaisen ja epätasaisen jakaantumisen yhdistelmä:
Kohtien 2.3.3.1 ja 2.3.3.2 vaatimusten on täytyttävä samanaikaisesti.
Esimerkki: Kippilavakuorma-auto (jakaantunut kuorma) varustettuna erillisellä nosturilla (paikallinen kuorma).
Vetopöydän kautta siirtyvä massa (puoliperävaunun vetoyksikkö):
Ajoneuvon massan on oltava seuraava: ajokuntoisen ajoneuvon massa plus lisävarusteiden massa plus matkustajien massa sijoittuneena istuinten vertailupisteisiin plus kytkentälaitteen massa (jos se ei sisälly ajokuntoisen ajoneuvon massaan) plus suurin sallittu massa vetopöydän kytkentäkohdassa valmistajan eritelmien mukaisesti (vetopöydän vähimmäis- ja enimmäisetäisyys akseliston painopisteestä).
Edellä olevan 2.3.3.1 kohdan vaatimusten on täytyttävä aina, kun ajoneuvossa on tasainen kuormatila.
2.3.4 Kun ajoneuvon massa on sen suurin teknisesti sallittu kokonaismassa plus kytkinlaitteen massa, jos se ei sisälly massaan ajokunnossa, plus suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa siten, että saavutetaan suurin sallittu taka-akseliryhmän massa (μ) tai suurin sallittu taka-akselin akselimassa (m), etumaisten ohjaavien akselien massan on oltava vähintään 20 prosenttia ajoneuvon suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta.
2.3.5 Kun on kyse erikoiskäyttöön tarkoitetuista luokkien N2 ja N3 ajoneuvoista, teknisen tutkimuslaitoksen on tarkastettava 2 kohdan vaatimusten täyttyminen valmistajan kanssa sovittavalla tavalla niin, että otetaan huomioon ajoneuvon erikoisrakenne (esimerkiksi ajoneuvonosturit).
3. Vetokyky
3.1 Yhdistelmän suurin teknisesti sallittu kokonaismassa ei saa olla suurempi kuin ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa plus suurin teknisesti sallittu hinattava massa.
4. Mäestälähtökyky ja nousukyky
4.1 Perävaunua vetämään suunnitellun moottoriajoneuvon, joka on kuormitettu suurimpaan teknisesti sallittuun yhdistelmän kokonaismassaan, on kyettävä lähtemään liikkeelle ylämäkeen, jonka kaltevuus on vähintään 12 prosenttia, viisi kertaa viiden minuutin aikana.
4.2 Maastoajoneuvojen nousukyky on testattava liitteessä II esitettyjen teknisten vaatimusten mukaisesti.
4.2.1 Lisäksi sovelletaan direktiivin 2007/46/EY liitteen II lisäyksessä 1 olevan 5 kohdan vaatimuksia.
5. Moottorin teho
5.1 Ajoneuvon moottorin antotehon on oltava vähintään 5 kW yhdistelmän suurimman teknisesti sallitun kokonaismassan tonnia kohti.
5.1.1 Kun kyseessä on vetoauto tai puoliperävaunun vetoyksikkö, joka on tarkoitettu jakamattoman kuorman kuljettamiseen, moottorin tehon on oltava vähintään 2 kW yhdistelmän suurimman teknisesti sallitun kokonaismassan tonnia kohti.
5.1.2 Edellä olevien 5.1 ja 5.1.1 kohdan vaatimuksia ei sovelleta sähköhybridiajoneuvojen sähkökäyttöiseen ajotilaan.
5.2 Moottorin teho on mitattava E-säännön nro 85 mukaisesti.
6. Kääntyvyys
6.1 Ajoneuvon on kyettävä kääntymään kumpaankin suuntaan tämän liitteen lisäyksen 3 kuvassa 1 esitetyn 360 asteen liikeradan koko alueella niin, että mikään ajoneuvon uloimmista pisteistä ei joudu ympyrän ulomman kehän ulkopuolelle eikä sisemmän kehän sisäpuolelle.
6.1.1 Testi on tehtävä sekä ajoneuvon ollessa kuormaamattomana (eli massaltaan ajokuntoisena) että sen ollessa kuormattuna suurimpaan teknisesti sallittuun kokonaismassaansa. ►M2 Jos ajoneuvo on varustettu 1.3.1.1, 1.3.1.2 ja 1.3.1.3 kohdassa tarkoitetuilla aerodynaamisilla laitteilla tai varusteilla, laitteiden ja varusteiden on oltava käytössä ja käyttöasennossaan tai paikoillaan ja käyttöasennossaan, tapauksen mukaan, kun kyseessä ovat 1.3.1.3 kohdan soveltamisalaan kuuluvat laitteet ja varusteet. ◄
6.1.2 Edellä olevan 6.1 kohdan säännöksiä sovellettaessa ei oteta huomioon tämän liitteen lisäyksessä 1 tarkoitettuja ajoneuvon leveyden ylittäviä osia.
6.2 Jos ajoneuvossa on akselinnostolaitteet, 6.1 kohdan vaatimuksia sovelletaan myös silloin, kun nostoakselit ovat yläasennossa ja kun kuormitettavat akselit ovat käytössä.
6.3 Edellä olevan 6.1 kohdan vaatimusten täyttyminen todennetaan seuraavasti:
Ajoneuvo kääntyy sellaisen alueen sisällä, jota rajaavat kaksi samankeskeistä ympyrää, joiden säteet ovat 5,30 m ja 12,50 m.
Moottoriajoneuvon etuosan ulointa kohtaa kuljetetaan ulomman ympyrän kehää pitkin (ks. tämän liitteen lisäyksessä 3 oleva kuva 1).
6.4 Ohjattavuutta koskevien vaatimusten mukaisuus voidaan tutkimuslaitoksen ja tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella osoittaa direktiivin 2007/46/EY liitteen XVI mukaisella numeerisella simuloinnilla. Epäselvissä tapauksissa tutkimuslaitos tai tyyppihyväksyntäviranomainen voi vaatia täysimittaisen fysikaalisen testin suorittamista.
7. Suurin pyyhkäisyetäisyys ajoneuvon takana
7.1 |
Ajoneuvo on testattava 7.1.1 kohdassa kuvaillun menetelmän mukaisesti. ►M2 Jos ajoneuvo on varustettu 1.3.1.1, 1.3.1.2 ja 1.3.1.3 kohdassa tarkoitetuilla aerodynaamisilla laitteilla tai varusteilla, laitteiden ja varusteiden on oltava käytössä ja käyttöasennossaan. ◄ 7.1.1 Testausmenetelmä 7.1.1.2 Ajoneuvon on oltava paikallaan niin, että sen ohjaavat etupyörät ovat siten suunnattuina, että jos ajoneuvo liikkuisi, sen uloin piste seuraisi kaarta, jonka säde on 12,50 m. Ympyrästä ulospäin suuntautuvalle ajoneuvon kyljelle määritetään pystysuora tangenttitaso piirtämällä maahan viiva. Ajoneuvoa siirretään eteenpäin niin, että sen etuosan uloin piste seuraa ulointa kaarta, jonka säde on 12,50 m. |
7.2 |
Pyyhkäisyetäisyys ajoneuvon takana saa olla enintään (ks. tämän liitteen lisäyksessä 3 oleva kuva 3):
a)
0,80 m;
b)
1,00 m, jos ajoneuvossa on akselinnostolaite ja akseli on nostettu irti maasta;
c)
1,00 m, jos takimmainen akseli on ohjaava akseli. |
7.3 |
Suurinta pyyhkäisyetäisyyttä ajoneuvon takana koskevien vaatimusten mukaisuus voidaan tutkimuslaitoksen ja tyyppihyväksyntäviranomaisen suostumuksella osoittaa direktiivin 2007/46/EY liitteen XVI mukaisella numeerisella simuloinnilla. Epäselvissä tapauksissa tutkimuslaitos tai tyyppihyväksyntäviranomainen voi vaatia täysimittaisen fysikaalisen testin suorittamista. |
D OSA
Luokan O ajoneuvot
1. Suurimmat sallitut mitat
1.1 Mitat eivät saa ylittää seuraavia arvoja:
Pituus
Perävaunu: 12,00 m vetoaisa mukaan luettuna;
Puoliperävaunu: 12,00 m plus etuylitys.
Korkeus: 4,00 m.
Puoliperävaunun etuasennussäde: 2,04 m.
1.2 Pituuden, leveyden ja korkeuden mittausta varten ajoneuvon on oltava massaltaan ajokuntoinen, sen on sijaittava vaakasuoralla ja tasaisella alustalla ja sen renkaiden on oltava täytettyinä ajoneuvon valmistajan suosittelemaan paineeseen.
1.3 Pituus, leveys ja etuasennussäde on mitattava niin, että E-säännön nro 55 liitteessä 7 olevan 1.2.1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu lastaustaso tai viitepinta on vaakasuorassa.
Säädettävien vetoaisojen on oltava vaakasuorassa ja ajoneuvon keskilinjan suuntaisia. Ne on asetettava pisimpään vaakasuoraan asentoonsa.
1.4 Pituutta, leveyttä ja korkeutta määritettäessä jätetään ottamatta huomioon ne laitteet ja varusteet, jotka luetellaan lisäyksessä 1.
1.4.1. Lisäyksessä 1 tarkoitettuja aerodynaamisia laitteita koskevat lisävaatimukset
1.4.1.1. Aerodynaamiset laitteet ja varusteet, joiden pituus on käyttöasennossa enintään 500 mm, eivät saa pidentää käytettävissä olevaa kuormatilaa. Ne on rakennettava siten, että ne on mahdollista lukita sekä sisäänvedettyyn tai kokoontaitettuun asentoonsa että käyttöasentoonsa. Tällaisten laitteiden ja varusteiden on lisäksi oltava rakenteeltaan sellaisia, että ne voidaan ajoneuvon ollessa paikoillaan vetää sisään tai taittaa kokoon siten, että ajoneuvon suurin sallittu leveys ei ylity enemmän kuin 25 mm ajoneuvon kummallakin sivulla ja ajoneuvon suurin sallittu pituus ei ylity enemmän kuin 200 mm, mikä on sallittua ainoastaan vähintään 1 050 mm:n korkeudella maanpinnasta, ja että ne eivät haittaa ajoneuvon käyttöä intermodaalisessa kuljetuksessa. Lisäksi 1.4.1.1.1. ja 1.4.1.1.3 kohdassa vahvistettujen vaatimusten on täytyttävä.
1.4.1.1.1. Laitteet ja varusteet on tyyppihyväksyttävä tämän asetuksen mukaisesti.
1.4.1.1.2. Käyttäjän on voitava muuttaa aerodynaamisen laitteen ja varusteen asentoa ja vetää se sisään tai taittaa se kokoon käyttämällä enintään 40 daN:n manuaalista voimaa. Tämä voidaan tehdä myös automaattisesti.
1.4.1.1.3. Laitteiden ja varusteiden ei tarvitse olla sisäänvedettäviä tai kokoontaitettavia, jos enimmäismittoja koskevat vaatimukset täyttyvät täysimääräisesti kaikissa olosuhteissa.
1.4.1.2. Aerodynaamiset laitteet ja varusteet, joiden pituus on käyttöasennossa suurempi kuin 500 mm, eivät saa pidentää käytettävissä olevaa kuormatilaa. Ne on rakennettava siten, että ne on mahdollista lukita sekä sisäänvedettyyn tai kokoontaitettuun asentoonsa että käyttöasentoonsa. Tällaisten laitteiden on lisäksi oltava rakenteeltaan sellaisia, että ne voidaan ajoneuvon ollessa paikoillaan vetää sisään tai taittaa kokoon siten, että ajoneuvon suurin sallittu leveys ei ylity enemmän kuin 25 mm ajoneuvon kummallakin sivulla ja ajoneuvon suurin sallittu pituus ei ylity enemmän kuin 200 mm, mikä on sallittua ainoastaan vähintään 1 050 mm:n korkeudella maanpinnasta, ja että ne eivät haittaa ajoneuvon käyttöä intermodaalisessa kuljetuksessa. Lisäksi 1.4.1.2.1–1.4.1.2.4kohdassa vahvistettujen vaatimusten on täytyttävä.
1.4.1.2.1. Laitteet ja varusteet on tyyppihyväksyttävä tämän asetuksen mukaisesti.
1.4.1.2.2. Käyttäjän on voitava muuttaa aerodynaamisen laitteen ja varusteen asentoa ja vetää se sisään tai taittaa se kokoon käyttämällä enintään 40 daN:n manuaalista voimaa. Tämä voidaan tehdä myös automaattisesti.
1.4.1.2.3. Kunkin laitteet tai varusteet muodostavan keskeisen pystysuoran rakenneosan tai tällaisten rakenneosien yhdistelmän ja kunkin keskeisen vaakasuoran rakenneosan tai tällaisten rakenneosien yhdistelmän on ajoneuvoon asennettuna ja käyttöasennossaan kestettävä järjestyksessä ylös- ja alaspäin, vasemmalle ja oikealle suuntautuva pysty- ja vaakasuora 200 daN ± 10 %:n veto- ja työntövoima, joka kohdistetaan staattisesti asianomaisen kohtisuoran pinnan geometriseen keskipisteeseen enintään 2,0 MPa:n paineella. Laitteiden ja varusteiden muoto saa muuttua, kun voima kohdistetaan niihin, mutta säätö- ja lukitusjärjestelmä ei saa vapautua. Muodonmuutoksen on oltava rajattu sen varmistamiseksi, että ajoneuvon suurin sallittu leveys ei testin aikana eikä sen jälkeen ylity enemmän kuin 25 mm ajoneuvon kummallakin sivulla.
1.4.1.2.4. Kunkin laitteet tai varusteet muodostavan keskeisen pystysuoran rakenneosan tai tällaisten rakenneosien yhdistelmän ja kunkin keskeisen vaakasuoran rakenneosan tai tällaisten rakenneosien yhdistelmän on sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna kestettävä pituussuuntainen taaksepäin suuntautuva vaakasuora 200 daN ± 10 %:n vetovoima, joka kohdistetaan staattisesti asianomaisen kohtisuoran pinnan geometriseen keskipisteeseen enintään 2,0 MPa:n paineella. Laitteiden ja varusteiden muoto saa muuttua, kun voima kohdistetaan niihin, mutta säätö- ja lukitusjärjestelmä ei saa vapautua. Muodonmuutoksen on oltava rajattu sen varmistamiseksi, että ajoneuvon suurin sallittu leveys ei ylity enemmän kuin 25 mm ajoneuvon kummallakin sivulla ja että ajoneuvon suurin sallittu pituus ei ylity enemmän kuin 200 mm.
1.4.1.3. Tutkimuslaitoksen on varmennettava tyyppihyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla, että aerodynaamiset laitteet ja varusteet sekä käyttöasennossaan että sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna eivät täysin estä kuormatilan ilmanvaihtoa. Kaikkia muita ajoneuvon järjestelmiin sovellettavia vaatimuksia on noudatettava kaikilta osin näiden laitteiden ja varusteiden ollessa käyttöasennossaan ja sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna.
Poiketen siitä, mitä sovellettavissa taka-alleajosuojausta koskevissa vaatimuksissa edellytetään, taka-alleajosuojan takaosan ja ajoneuvon perän – aerodynaamisten laitteiden ja varusteiden ollessa siihen asennettuina – uloimmaisen pisteen väliset vaakaetäisyydet voidaan mitata ottamatta huomioon aerodynaamisia laitteita ja varusteita sillä edellytyksellä, että niiden pituus on yli 200 mm, ne ovat käyttöasennossa ja että laitteiden ja varusteiden rakenneosien, jotka on sijoitettu kuormaamattomana mitattuna enintään 2,0 metrin korkeudelle maanpinnasta, olennaiset osuudet on tehty materiaalista, jonka Shore (A) -kovuus on pienempi kuin 60. Kovuutta määritettäessä ei oteta huomioon kehikon tai rungon muodostavia kapeita kaaria, putkia tai metallivaijereita, jotka tukevat rakenneosien olennaisia osuuksia. Jotta voidaan välttää loukkaantumisriski ja muiden ajoneuvojen lävistyminen yhteentörmäyksessä, tällaisten kaarien, putkien tai metallivaijereiden päät eivät saa olla takana taaksepäin suunnattuja laitteen tai varusteen ollessa sekä käyttöasennossaan että sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna.
Edellisessä kohdassa tarkoitetun poikkeuksen vaihtoehtona voidaan taka-alleajosuojan takaosan ja ajoneuvon perän – aerodynaamisten laitteiden ja varusteiden ollessa siihen asennettuina – uloimmaisen pisteen väliset vaakaetäisyydet mitata ottamatta huomioon aerodynaamisia laitteita ja varusteita sillä edellytyksellä, että niiden pituus on yli 200 mm, ne ovat käyttöasennossa ja että kyseiset laitteet tai varusteet ovat lisäyksessä 4 vahvistettujen testausvaatimusten mukaisia.
Taka-alleajosuojan takaosan ja ajoneuvon perän uloimmaisen pisteen väliset vaakaetäisyydet on kuitenkin mitattava aerodynaamisten laitteiden ja varusteiden ollessa sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna tai on otettava huomioon syntyvän ulkoneman pituus lisäyksessä 4 olevan 1.6.1 kohdan mukaisesti, jos sen pituus on suurempi kuin sisäänvedetyn tai kokoontaitetun laitteen tai varusteen pituus.
2. Korilla varustettujen ajoneuvojen massan jakaantuminen
2.1 Laskentamenetelmä
Merkinnät
M |
suurin teknisesti sallittu kokonaismassa; |
m0 |
suurin teknisesti sallittu massa etukytkentäkohdassa; |
mi |
akselin i suurin teknisesti sallittu akselimassa, jossa i vaihtelee yhdestä ajoneuvon akselien kokonaislukumäärään; |
mc |
suurin teknisesti sallittu massa takakytkentäkohdassa; |
μj |
akseliryhmän j suurin teknisesti sallittu massa, jossa j vaihtelee yhdestä ajoneuvon akselien kokonaislukumäärään. |
2.1.1 |
On tehtävä soveltuvat laskelmat sen varmistamiseksi, että jokainen tyyppiä edustava tekninen konfiguraatio täyttää 2.2 ja 2.3 kohdassa esitetyt vaatimukset. |
2.1.2 |
Ajoneuvoille, joissa on kuormitettavia akseleita, 2.2 ja 2.3 kohdassa vaadittavat laskelmat on tehtävä kuormitettavien akselien jousituksen ollessa kuormitettuna normaalia ajokuntoa vastaavasti. |
2.1.3 |
Ajoneuvoille, joissa on nostettavia akseleita, 2.2 ja 2.3 kohdassa vaadittavat laskelmat on tehtävä akselien ollessa ala-asennossa. |
2.2 Yleiset vaatimukset
2.2.1. |
Seuraavien massojen summa ei saa olla pienempi kuin ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa: suurin teknisesti sallittu massa etukytkentäkohdassa, yksittäisten akselien ja/tai akseliryhmien suurin teknisesti sallittu massa, suurin teknisesti sallittu massa takakytkentäkohdassa. M ≤ Σ [m0 + mi + mc] tai M ≤ Σ [m0 + μj + mc]. |
2.2.2 |
Mihinkään akseliryhmään j kuuluvien kaikkien akselimassojen mi summa ei saa olla pienempi kuin massa μj. Tämän lisäksi mikään massoista mi ei saa olla pienempi kuin se kyseisen akseliryhmän massanjakaumaan perustuva osa massasta μi, joka kohdistuu akseliin i. |
2.3 Erityisvaatimukset
2.3.1 |
Seuraavien massojen summa ei saa olla suurempi kuin ajoneuvon suurin teknisesti sallittu kokonaismassa: ajokuntoisen ajoneuvon massa, lisävarusteiden massa, suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa. |
2.3.2 |
Kun ajoneuvo on kuormattuna suurimpaan teknisesti sallittuun kokonaismassaansa, yksittäiselle akselille i kohdistuva massa ei saa olla suurempi kuin mikään seuraavista: kyseiselle akselille kohdistuva massa mi, akseliryhmälle kohdistuva massa μj, suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa m0. |
2.3.3 |
Edellä 2.3.2 kohdassa esitettyjen vaatimusten on täytyttävä seuraavissa kuormaustilanteissa: 2.3.3.1 Tasainen hyötymassan jakaantuminen: Ajoneuvon massan on oltava seuraava: ajokuntoisen ajoneuvon massa plus lisävarusteiden massa plus hyötymassa jakaantuneena tasaisesti kuormatilaan. 2.3.3.2 Epätasainen hyötymassan jakaantuminen: Ajoneuvon massan on oltava seuraava: ajokuntoisen ajoneuvon massa plus lisävarusteiden massa plus hyötymassa jakaantuneena valmistajan erittelyjen mukaisesti. Tätä varten valmistajan on ilmoitettava hyötykuorman ja/tai korin ja/tai varusteiden tai sisustusosien painopisteen ääriasennot (esimerkiksi seuraavasti: 0,50–1,30 m ensimmäisen taka-akselin etupuolella).
|
2.3.4 |
Matkailuperävaunuja koskevat erityisvaatimukset
|
3. Kääntyvyysvaatimukset
3.1 Perävaunujen ja puoliperävaunujen on oltava rakenteeltaan sellaisia, että perävaunun ja vetävän ajoneuvon yhdistelmä kykenee kääntymään kumpaankin suuntaan sellaisen 360 asteen liikeradan koko alueella, joka muodostuu ulommasta ympyrästä, jonka säde on 12,50 m ja sisemmästä ympyrästä, jonka säde on 5,30 m niin, että mikään vetävän ajoneuvon uloimmista pisteistä ei joudu ulomman ympyrän kehän ulkopuolelle eikä mikään perävaunun ulommista pisteistä sisemmän ympyrän kehän sisäpuolelle. ►M2 Jos perävaunu tai puoliperävaunu on varustettu 1.4.1.1 tai 1.4.1.2 kohdassa tarkoitetuilla aerodynaamisilla laitteilla tai varusteilla, laitteiden ja varusteiden on oltava käyttöasennossaan ja käytössä. ◄
3.2. Puoliperävaunun, jota ei ole varustettu 1.4.1.1 tai 1.4.1.2 kohdassa tarkoitetuilla aerodynaamisilla laitteilla tai varusteilla, katsotaan olevan 3.1 kohdassa vahvistetun vaatimuksen mukainen, jos sen vertailuakseliväli (RWB) täyttää seuraavan vaatimuksen:
RWB ≤ [(12,50–2,04)2 - (5,30 + ½ W)2]1/2
jossa
RWB |
on vetotapin keskiakselin etäisyys ei-ohjaavien akseleiden keskilinjasta |
W |
on puoliperävaunun leveys. |
3.3 Jos yhdessä tai useammassa ei-ohjaavassa akselissa on akselinnostolaite, akseliväleistä – akseli(t) ala- tai yläasennossa – otetaan huomioon se, joka on pitempi.
Lisäys 1
Luettelo laitteista ja varusteista, joita ei tarvitse ottaa huomioon ulkomittoja määritettäessä
1. Ellei jäljempänä olevissa taulukoissa esitetyistä lisärajoituksista muuta johdu, taulukoissa I, II ja III lueteltuja laitteita ja varusteita ei tarvitse ottaa huomioon ulkomittoja määritettäessä ja laskettaessa, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:
Jos eteen on kiinnitetty laitteita, lukuun ottamatta ohjaamojen aerodynaamisia laitteita ja varusteita, niiden kokonaisulkonema on enintään 250 mm.
Ajoneuvon pituutta lisäävien laitteiden ja varusteiden, lukuun ottamatta aerodynaamisia laitteita ja varusteita, kokonaisulkonema on enintään 750 mm.
Ajoneuvon leveyttä lisäävien laitteiden ja varusteiden kokonaisulkonema on enintään 100 mm.
2. Edellä 1 kohdan a, b ja c alakohdassa esitettyjä vaatimuksia ei sovelleta epäsuoran näkemän tarjoaviin laitteisiin.
Taulukko I
Ajoneuvon pituus
Laite tai varuste |
Ajoneuvoluokka |
||||||||||
|
M1 |
M2 |
M3 |
N1 |
N2 |
N3 |
O1 |
O2 |
O3 |
O4 |
|
1. |
E-säännön nro 46 (1) kohdassa 2.1 tarkoitetut epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
2. |
Pyyhin- ja pesulaitteet |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
|
|
|
|
3. |
Ulkopuoliset häikäisysuojat |
— |
— |
— |
— |
x |
x |
— |
— |
— |
— |
4. |
Etusuojajärjestelmä, joka on tyyppihyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 78/2009 (2) mukaisesti |
x |
|
|
x |
|
|
|
|
|
|
5. |
Astinlaudat ja kädensijat |
— |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
6. |
Mekaaniset kytkentälaitteet |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
- |
- |
- |
- |
7. |
Perävaunun takana oleva lisäkytkentälaite (jos irrotettava) |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
x |
x |
x |
x |
8. |
Polkupyöräteline (jos irrotettava tai sisäänvedettävä) |
x |
|
|
x |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
9. |
Kuljetusasennossa olevat nostolavat, luiskat ja vastaavanlaiset laitteistot, joiden ulkonema on enintään 300 mm, edellyttäen että ajoneuvon kuormauskapasiteetti ei kasva |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
10. |
Näkemistä ja havaitsemista parantavat laitteet, mukaan luettuina tutkat |
— |
x |
x |
— |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
11. |
Joustavat puskurit ja vastaavat varusteet |
— |
— |
— |
— |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
12. |
Tullisinetit ja niiden suojaukset |
— |
— |
— |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
13. |
Kuormapeitteen kiinnitysvälineet ja niiden suojaus |
— |
— |
— |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
14. |
Vaihtokuormatilan pitkittäisrajoittimet |
— |
— |
— |
— |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
15. |
Sähkökäyttöisten ajoneuvojen virroitintangot |
— |
— |
x |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
16. |
Etu- ja takamerkintäkilvet |
— |
x |
x |
— |
x |
x |
x |
x |
x |
X |
17. |
E-säännön nro 48 (3) kohdassa 2 tarkoitetut valinnaiset valaisimet |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
18. |
Aerodynaamiset laitteet ja varusteet |
- |
X |
X |
- |
X |
X |
- |
- |
X |
X |
19. |
Ajoneuvojen välisen sekä ajoneuvon ja infrastruktuurin välisen viestinnän antennit |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
(1)
EUVL L 177, 10.7.2010, s. 211.
(2)
EUVL L 35, 4.2.2009, s. 1.
(3)
EUVL L 135, 23.5.2008, s. 1. |
Taulukko II
Ajoneuvon kaluston leveys
Laite tai varuste |
Ajoneuvoluokka |
||||||||||
|
M1 |
M2 |
M3 |
N1 |
N2 |
N3 |
O1 |
O2 |
O3 |
O4 |
|
1. |
E-säännön nro 46 kohdassa 2.1 tarkoitetut epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
2. |
Renkaan kylkien pullistuma renkaan ja tienpinnan kosketuskohdassa |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
3. |
Renkaan rikkoutumisen ilmaisimet |
— |
— |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
4. |
Rengaspaineen ilmaisimet |
— |
— |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
5. |
Sivuvalaisimet |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
6. |
Valaistusvarusteet |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
6.1. Äärivalaisimet |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
|
6.2. Sivuheijastimet |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
|
6.3. Suuntavalaisimet |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
|
6.4. Takavalaisimet |
— |
— |
— |
— |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
|
6.5. Käyttöovien valaisimet |
— |
x |
x |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
7. |
Ajoasennossa olevat rampit, nostolavat ja vastaavanlaiset laitteistot edellyttäen, että ne ulkonevat 10 mm ajoneuvon sivusta ja että ramppien eteenpäin tai taaksepäin suuntautuvat kulmat on pyöristetty vähintään 5 mm säteeseen; reunojen on oltava pyöristetty vähintään 2,5 mm säteeseen |
— |
x |
x |
— |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
8. |
Sisään vedettävissä olevat, linja-autojen ohjausjärjestelmissä käytettävät sivuohjauslaitteet, kun ne eivät ole sisään vedettyinä |
— |
— |
x |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
— |
9. |
Käytössä olevat sisäänvedettävät portaat, kun ajoneuvo on paikoillaan |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
10. |
Näkemistä ja havaitsemista parantavat laitteet, mukaan luettuina tutkat |
— |
x |
x |
|
x |
x |
x |
x |
x |
x |
11. |
Aerodynaamiset laitteet ja varusteet Ajoneuvon leveys, mukaan lukien lämpöeristetty kori, jossa on eristetyt seinät, ei saa olla suurempi kuin 2 600 mm, mukaan lukien mitatut ulkonemat, laitteiden ja varusteiden ollessa sekä sisäänvedettynä tai kokoontaitettuna että käyttöasennossaan. |
- |
X |
X |
- |
X |
X |
- |
- |
X |
X |
12. |
Tullisinetit ja niiden suojaukset |
— |
— |
— |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
13. |
Kuormapeitteen kiinnitysvälineet ja niiden suojaus, jos niiden ulkonema on enintään 20 mm, kun ne ovat enintään 2 m:n korkeudella maasta, ja enintään 50 mm, kun ne ovat yli 2 m:n korkeudella maasta. Reunojen on oltava pyöristetty vähintään 2,5 mm säteeseen |
— |
— |
— |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
14. |
Komission asetuksessa (EU) N:o 109/2011 (1) tarkoitettujen roiskeenestojärjestelmien ulkonevat joustavat osat |
— |
— |
— |
— |
x |
x |
— |
— |
x |
x |
15. |
Joustavat lokasuojat, jotka eivät kuulu 14 kohdan soveltamisalaan |
— |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
16. |
Lumiketjut |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
x |
17. |
Ajoneuvonkuljetusajoneuvon suojakaiteet. Koskee vain ajoneuvoja, jotka on suunniteltu ja valmistettu vähintään kahden muun ajoneuvon kuljettamista varten ja joissa suojakaiteet ovat yli 2 m:n mutta enintään 3,70 m:n korkeudella maasta ja ulkonevat enintään 50 mm ajoneuvon uloimmasta sivusta. Ajoneuvon leveys saa olla enintään 2 650 mm. |
— |
— |
— |
— |
x |
x |
— |
— |
x |
x |
18. |
Ajoneuvojen välisen sekä ajoneuvon ja infrastruktuurin välisen viestinnän antennit |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
19. |
Rengaspaineen seurantajärjestelmien taipuisat letkut, jos niiden ulkonema ajoneuvon suurimmasta leveydestä kummallakin sivulla on enintään 70 mm |
|
|
|
|
|
X |
|
|
X |
X |
(1)
EYVL L 34, 9.2.2011, s. 2. |
TAULUKKO III
Ajoneuvon korkeus
|
M1 |
M2 |
M3 |
N1 |
N2 |
N3 |
O1 |
O2 |
O3 |
O4 |
|
1. |
Radio- ja navigointilaitteiden antennit sekä ajoneuvojen välisen viestinnän ja ajoneuvon ja infrastruktuurin välisen viestinnän antennit |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
2. |
Virroittimet tai virroitintangot yläasennossaan |
- |
- |
X |
- |
- |
X |
- |
- |
- |
- |
Lisäys 2
Tyyppihyväksynnässä ja tuotannon vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa sallittavat poikkeamat
1. Mitat
1.1 Kokonaispituus, -leveys ja -korkeus on mitattava tämän liitteen A–D osassa olevan 1.2 kohdan mukaisesti.
1.2 Sillä edellytyksellä, että tämän liitteen A–D osassa olevan 1.1 kohdassa vahvistettuja raja-arvoja ei ylitetä, todelliset mitat voivat poiketa valmistajan ilmoittamista enintään 3 prosentilla.
2. Ajokuntoisen ajoneuvon massa ja todellinen massa
2.1 Ajokuntoisen ajoneuvon massa tarkastetaan punnitsemalla ajoneuvon todellinen massa ja vähentämällä siitä asennettujen lisävarusteiden massa. Punnituksessa käytettävän vaa’an on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/23/EY ( 8 ) vaatimusten mukainen.
2.2 Edellä olevan 2.1 kohdan vaatimusten mukaisesti määritetty ajokuntoisen ajoneuvon massa saa poiketa direktiivin 2007/46/EY liitteessä I olevassa 2.6 kohdassa tai liitteessä III olevan I osan A tai B kohdassa tai vaatimustenmukaisuustodistuksen asianomaisessa kohdassa ilmoitetusta nimellisarvosta seuraavasti:
Poikkeama ilmoitetusta arvosta ylös- tai alaspäin saa olla 3 prosenttia, kun kyseessä on luokan M, N tai O ajoneuvo, erikoiskäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja lukuun ottamatta.
Poikkeama ilmoitetusta arvosta ylös- tai alaspäin saa olla 5 prosenttia, kun kyseessä on erikoiskäyttöön tarkoitettu ajoneuvo.
Direktiivin 2007/46/EY 12 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa poikkeama ilmoitetusta arvosta ylös- tai alaspäin saa olla 5 prosenttia.
Lisäys 3
Kääntyvyysvaatimuksiin liittyvät kuvat
Kuva 1
Kääntöympyrä
,
Kuva 2
Luokkien M2 ja M3 ajoneuvoihin sovellettava ajomenetelmä
Kuva 2a:
|
Kuva 2b:
|
Kuva 3
Luokkien N2 ja N3 ajoneuvoihin sovellettava liikkumaton testausmenetelmä
Lisäys 4
Aerodynaamisten laitteiden ja varusteiden törmäystesti
1. Aerodynaamisten laitteiden ja varusteiden testausolosuhteet
1.1 Testi on valmistajan pyynnöstä tehtävä yhdellä seuraavista tavoista:
1.1.1 Sitä tyyppiä edustavalla ajoneuvolla, johon aerodynaaminen laite tai varuste on tarkoitettu.
1.1.2 Sitä tyyppiä olevan ajoneuvon korin osalla, johon aerodynaaminen laite tai varuste on tarkoitettu; kyseisen osan on edustettava kyseistä ajoneuvotyyppiä (kyseisiä ajoneuvotyyppejä).
1.1.3 Kiinteällä seinämällä.
1.2 Jos testi tehdään 1.1.2 tai 1.1.3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, osien, joilla aerodynaamiset laitteet ja varusteet yhdistetään ajoneuvon korin osaan tai kiinteään seinämään, on oltava vastaavia kuin osat, joilla aerodynaamiset laitteet ja varusteet asennetaan ajoneuvoon. Jokaisen laitteen mukana on oltava asennus- ja käyttöohjeet, joista pätevä henkilö saa riittävät tiedot laitteen asianmukaista asentamista varten.
1.3 Jäljempänä 1.5 kohdassa esitetty testausmenettely voidaan valmistajan pyynnöstä suorittaa direktiivin 2007/46/EY liitteen XVI mukaisella numeerisella simuloinnilla.
Matemaattinen malli on validoitava vain, jos se on verrattavissa fysikaalisen testin olosuhteisiin. Sitä varten on tehtävä fysikaalinen testi, jotta matemaattisen mallin tuottamia tuloksia voidaan verrata fysikaalisen testin tuloksiin. Testitulosten vertailtavuus on näytettävä toteen. Valmistajan on laadittava validointiraportti.
Jos matemaattiseen malliin tai ohjelmistoon tehdään muutoksia, jotka voisivat mitätöidä validointiraportin, on tehtävä uusi validointi edellisen kohdan mukaisesti.
1.4 Testien tai simulointien tekemistä koskevat edellytykset
1.4.1 Ajoneuvon on oltava vaakasuoralla, tasaisella, jäykällä ja sileällä alustalla.
1.4.2 Etupyörien on oltava suoraan eteenpäin -asennossa.
1.4.3 Renkaat on täytettävä ajoneuvon valmistajan suosittelemaan ilmanpaineeseen.
1.4.4 Ajoneuvon on oltava kuormittamaton.
1.4.5 Ajoneuvoa voidaan 1.5.1.2 kohdassa edellytettyjen testivoimien saavuttamiseksi pitää paikallaan millä tahansa menetelmällä. Valmistajan on ilmoitettava käytettävä menetelmä.
1.4.6 Hydropneumaattisella, hydraulisella tai pneumaattisella jousituksella varustetut ajoneuvot tai ajoneuvot, joissa on automaattinen kuorman mukaan toimiva tasonsäätölaitteisto, testataan niin, että jousitus tai tasonsäätölaitteisto on valmistajan määrittämässä tavanomaisessa ajokunnossa.
1.5 Testausmenettely
1.5.1 Testit on suoritettava sen arvioimiseksi, onko aerodynaamisen laitteen ja varusteen muodonmuutos määritetyllä tasolla, kun siihen kohdistetaan 1.6.1 kohdassa tarkoitettuja ajoneuvon pitkittäisakselin suuntaisia voimia. Vaihtoehtoisesti laite voi voimien vaikutuksesta myös taittua kokoon tai vetäytyä sisään. Jäljempänä 1.6.2 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen täyttyminen on todennettava törmäystestiin soveltuvilla testikaroilla. Laite, jota käytetään testivoiman jakamiseen kyseessä olevalle tasaiselle pinnalle, on yhdistettävä voimaa ohjaavaan toimilaitteeseen saranaliitoksella. Kun kyseessä on geometrinen yhteensopimattomuus, tasapintaisen laitteen asemesta voidaan käyttää sovitinta.
1.5.1.1. Voima kohdistetaan ajoneuvon pitkittäisakselin suuntaisesti sellaisen pinnan tai sovittimen kautta, joka on enintään 250 mm korkea ja 200 mm leveä ja jonka pystysuuntaisten reunojen kaarevuussäde on 5 ± 1 mm. Pintaa ei saa kiinnittää kiinteästi aerodynaamisiin laitteisiin ja varusteisiin, ja sen on pystyttävä kääntymään kaikissa suunnissa. Kun testi suoritetaan 1.1.1 kohdassa tarkoitetulla ajoneuvolla, valmistajan on määritettävä pinnan tai sovittimen alareunan korkeus alueella, joka on aerodynaamisen laitteen tai varusteen alimman reunan ja pinnan tai sovittimen yläreunan sellaisen pisteen välillä, joka on ajoneuvoon asennettuna enintään 2,0 m maanpinnan yläpuolella (ks. kuva 1). Tämä piste on määritettävä suurimmalla teknisesti sallitulla massalla kuormitetulla ajoneuvolla.
Jos testi suoritetaan 1.1.2 kohdassa tarkoitetulla ajoneuvotyypin korin osalla tai 1.1.3 kohdassa tarkoitetulla kiinteällä seinämällä, valmistajan on määritettävä pinnan tai sovittimen keskipisteen korkeus alueella, joka on ajoneuvoon asennetun aerodynaamisen laitteen tai varusteen alimman reunan ja sen pisteen välillä, joka edustaa enintään 2,0 metrin korkeutta maanpinnasta, suurimmalla teknisesti sallitulla massalla kuormitetussa ajoneuvossa (ks. kuva 2).
Valmistajan on määritettävä pinnan tai sovittimen keskipisteen tarkka sijainti voimien kohdistusalueella. Jos aerodynaamisen laitteen ja varusteen jäykkyysaste on eri kuin voimien kohdistusalueella (esim. vahvikkeiden, eri materiaalien tai eri paksuuden vuoksi), pinnan tai sovittimen keskipisteen on sijaittava alueella, jolla on suurin ajoneuvon pituussuuntaisten ulkoisten voimien vastus.
Kuva 1
Testipisteen korkeus
Kuva 2
Esimerkki testausjärjestelystä
1.5.1.2. Kohdistetaan enintään 4 000 ± 400 N:n vaakasuuntainen voima peräkkäin kahteen pisteeseen, jotka sijaitsevat symmetrisesti ajoneuvon tai laitteen keskiviivan suhteen aerodynaamisen laitteen tai varusteen takimmaisella ulkoreunalla, kun laite tai varuste on käyttöasennossaan tai täysin kokoon taittamattomana (ks. kuva 3). Valmistaja voi määritellä, missä järjestyksessä voimat kohdistetaan.
Kuva 3
Voiman kohdistaminen
1.6 Vaatimukset
1.6.1 Aerodynaamiset laitteet ja varusteet on asennettava siten, että kun niihin kohdistetaan 1.5.1.2 kohdassa määriteltyjä testivoimia, ne muuttavat muotoaan, vetäytyvät sisään tai taittuvat kokoon ja saavat aikaan ulkoneman, jonka pituus on enintään 200 mm mitattuna voimien kohdistuspisteissä vaakatasossa ja pituussuunnassa. Syntyvän ulkoneman pituus on kirjattava.
1.6.2 Aerodynaamiset laitteet ja varusteet eivät saa peräänajotilanteessa aiheuttaa vaaraa muiden ajoneuvojen matkustajille eivätkä vaikuttaa taka-alleajosuojan toimintaan.
Lisäys 5
Ohjaamon kolmiulotteinen verhopinta
1. Yleinen menettely, jolla tarkastetaan, että moottoriajoneuvo on ohjaamon kolmiulotteiseen verhopintaan liittyvien parametrien mukainen
1.1 Moottoriajoneuvon ohjaamon arviointialueen pystysuuntaiset rajat
1.1.1 Ajoneuvon suurin leveys ohjaamon kohdalla Wc siirretään moottoriajoneuvon etumaisimmalla akselilla olevan pystysuuntaisen poikittaistason etupuolelle. Lisäyksessä 1 lueteltuja laitteita tai varusteita ei oteta huomioon tässä mittauksessa.
1.1.2 Moottoriajoneuvon ohjaamoalueen arviointialueen on oltava sellainen, että se vastaa enimmäisleveyttä Wc . Aluetta rajoittavat pitkittäiset pystytasot, jotka ovat yhdensuuntaiset ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason kanssa ja joiden välinen etäisyys on Wc .
1.1.3 Vaakatasoinen pituussuuntainen etäisyys Lt määritetään moottoriajoneuvon ohjaamoalueen etumaisimmasta pisteestä enintään 2 000 mm:n korkeudelta maanpinnasta, mitattuna kuormittamattomana.
Etäisyyden Lt arvoksi asetetaan tätä arviointia varten 200 mm (ks. kuva 1).
Arviointialueen takaosaa rajoittaa poikittainen pystytaso, joka on kohtisuorassa moottoriajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden ja sijaitsee edellä mainitun etumaisimman pisteen takana etäisyydellä Lt .
Kuva 1
Kolmiulotteinen verhopinta
1.1.4 Arviointialueen sivun muodostavan takatason ja kummankin kulman muodostavan ulomman tason (suorat Tleft ja Tright ) leikkauskohdat otetaan huomioon 1.3.3.2 kohtaa sovellettaessa. (ks. kuva 2).
Kuva 2
Kolmiulotteinen verhopinta
1.2 Moottoriajoneuvon ohjaamon arviointialueen vaakasuuntaiset rajat
1.2.1 Arviointialueella etumaskin alaraja asetetaan maanpinnan korkeudelle ja etumaskin yläraja 2 000 mm:n korkeudelle maanpinnasta kuormittamattomana mitattuna.
1.3 Moottoriajoneuvon ohjaamon arviointialuetta koskevat erityissäännökset
1.3.1 Tätä lisäystä sovellettaessa otetaan huomioon moottoriajoneuvon ohjaamoalueen etumaski sen materiaalin tyypistä riippumatta. Lisäyksessä 1 lueteltuja laitteita tai varusteita ei kuitenkaan oteta huomioon.
1.3.2 Ohjaamon etuosan kallistuskulma
1.3.2.1 Tätä lisäystä sovellettaessa otetaan huomioon ”kallistuskulma”, jolla tarkoitetaan materiaalityypistä riippumatta sellaista moottoriajoneuvon ohjaamoalueen etumaskin pystysuoraa kallistumaa taaksepäin, jossa kukin toisen pisteen yläpuolella oleva piste on taaempana kuin kyseinen toinen piste.
1.3.2.2 Kallistuskulman arviointialueen osalta otetaan huomioon 1.1.3 kohdassa tarkoitettu moottoriajoneuvon ohjaamoalueen etumaisin piste.
Poikittainen pystytaso, joka kulkee enintään 2 000 mm:n korkeudella maanpinnasta sijaitsevan ohjaamon etumaisen pisteen läpi, kuormittamattomana mitattuna, otetaan huomioon vaakatason leikkauskohdan osalta, joka on 1 000 mm:n korkeudella. Leikkaava suora otetaan sen jälkeen verhopinnan perusrajaksi, jotta ohjaamon kallistuskulma voidaan arvioida määritetyllä arviointialueella.
1.3.2.3 Huomioon otetaan taso, joka pyörii 1.3.2.2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun verhopinnan perusrajan ympärillä ja joka on kallistunut pystysuunnassa taaksepäin 3 asteen kulmassa (ks. kuva 3).
Kuva 3
Kallistuskulma
1.3.2.4 Mikään kallistuskulman arviointialueella sijaitsevista etumaskin todellisen pinnan pisteistä ei saa olla 1.3.2.3 kohdassa tarkoitetun pystysuunnassa taaksepäin kallistuvan tason etupuolella, kun moottoriajoneuvon ohjaamoalueen etumaisin piste koskettaa poikittaista pystytasoa.
1.3.3 Moottoriajoneuvon ohjaamon sivujen viistoaminen
1.3.3.1 Moottoriajoneuvon ohjaamoalueen arviointialueella etumaski on viistottava siten, että asianomaiset nimellispinnat lähenevät yleisesti kohti ohjaamon etupuolella ja moottoriajoneuvon pituussuuntaisella keskitasolla sijaitsevaa yhteistä aluetta.
1.3.3.2 Huomioon otetaan kaksi symmetristä pystytasoa, joista toinen on vasemmalla ja toinen oikealla sivulla ja jotka ovat 20 asteen vaakakulmassa suhteessa pituussuuntaiseen keskitasoon ja siten 40 astetta erossa toisistaan. Nämä tasot sijaitsevat siten, että ne leikkaavat myös 1.1.3 kohdassa tarkoitetut suorat Tleft ja Tright .
1.3.3.3 Mikään ulkopuolisella alueella vasemmalla tai oikealla sijaitsevista etumaskin todellisen pinnan pisteistä ei saa olla vastaavan 1.3.3.2 kohdassa tarkoitetun pystytason ulkopuolella, kun moottoriajoneuvon ohjaamoalueen etumaisin piste koskettaa poikittaista pystytasoa 1.3.2.4 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
2. Jos jokin tässä lisäyksessä vahvistetuista edellytyksistä ei täyty, on katsottava, että moottoriajoneuvon ohjaamo ei vastaa tämän liitteen C osan 1.4.1 kohdassa tarkoitettuja kolmiulotteisen verhopinnan parametreja.
LIITE II
MAASTOAUTOJEN NOUSUKYKY
1. Yleistä
1.1 |
Tässä liitteessä vahvistetaan ajoneuvojen nousukykyä koskevat tekniset vaatimukset, joiden perusteella ajoneuvot voidaan luokitella maastoautoiksi direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevan A osan 4 kohdan mukaisesti. |
1.2 |
Tekninen tutkimuslaitos varmistaa, onko valmista tai täydennettyä ajoneuvoa tai puoliperävaunun vetoyksikköä pidettävä direktiivin 2007/46/EY liitteen II vaatimusten mukaisena maastoajoneuvona. |
1.3 |
Keskeneräisille ajoneuvoille tämä varmistus tehdään vain valmistajan pyynnöstä. |
2. Testausolosuhteet
2.1 Ajoneuvon testauskunto
2.1.1 Ajoneuvo on asetettava valmistajan suosittelemaan testauskuntoon ja siihen on asennettava direktiivin 2007/46/EY liitteessä I tarkoitetut laitteet.
2.1.2 Jarrujen, kytkimen (tai vastaavan), moottorin ja vaihteiston asetukset on asetettava valmistajan suositusten mukaisesti maastokäyttöä varten.
2.1.3 Renkaiden on oltava maastokäyttöön suositeltuja. Renkaiden urien syvyyden on oltava vähintään 90 % uuden renkaan urien syvyydestä. Rengaspaine on säädettävä renkaanvalmistajan suosittelemaan arvoon.
2.1.4 Ajoneuvo on kuormattava suurimpaan teknisesti sallittuun kokonaismassaansa siten, että massan jakaantuminen on samassa suhteessa kuin valmistajan ilmoittama enimmäismassan jakaantuminen akseleille.
Esimerkiksi 7,5 tonnin ajoneuvo, jonka enimmäismassa etuakselilla on 4 tonnia ja taka-akselilla 6 tonnia, on testattava 3 tonnin massalla (40 %) etuakselilla ja 4,5 tonnin massalla (60 %) taka-akselilla.
2.2 Testiradan olosuhteet
2.2.1 Testiradan pinnan on oltava asfalttia tai betonia ja kuiva.
2.2.2 Kaltevuuden on oltava jatkuvasti 25 % toleranssilla + 3 % (θ = 14 astetta).
2.2.3 Valmistajan suostumuksella testi voidaan tehdä tasolla, jonka kaltevuus on suurempi kuin 25 %. Testi on tehtävä enimmäismassoilla, joita on pienennetty suhteessa testiolosuhteisiin.
Tällaiset olosuhteet on ilmoitettava.
2.2.4 Testiradan pinnalla on oltava hyvä kitkakerroin.
Pinnan luistamattomuusindeksi (Skid Resistance Index, SRI) on mitattava standardin ”CEN/TS 13036–2: 2010 Road and airfield surface characteristics – Test methods – Part 2: Assessment of the skid resistance of a road pavement surface by use of dynamic measuring systems” mukaisesti.
SRI:n keskiarvo on ilmoitettava.
3. Testimenettely
3.1 |
Ajoneuvo on ensin asetettava vaakasuoralle pinnalle. |
3.2 |
Vetotapa on asettava maastokäyttöön. Valittujen vaihteiden on mahdollistettava tasainen nopeus. |
3.3 |
Direktiivin 2007/46/EY liitteen II lisäyksessä 1 olevien 4 ja 5 kohdan vaatimuksia sovelletaan. |
LIITE III
EDELLYTYKSET JOUSITUKSEN ILMAJOUSITUSVASTAAVUUDELLE
1. |
Tässä liitteessä vahvistetaan tekniset edellytykset, jotka koskevat ajoneuvon vetoakseleiden jousituksen vastaavuutta ilmajousituksen kanssa. |
2. |
Jousitusjärjestelmän on täytettävä seuraavat vaatimukset, jotta se tunnustetaan ilmajousitusta vastaavaksi:
2.1
Vetävän akselin tai akseliryhmän yläpuolella olevan jousitetun massan vapaan matalataajuisen pystysuoran transienttivärähtelyn aikana mitatun taajuuden ja vaimennuksen on oltava 2.3–2.6 kohdassa määrättyjen raja-arvojen mukainen, kun jousitukseen kohdistuu suurin mahdollinen kuorma.
2.2
Jokainen akseli on varustettava hydraulisin iskunvaimentimin. Akseliryhmässä vaimentimien on sijaittava siten, että ne minimoivat akseliryhmän värähtelyn.
2.3
Jousituksen keskimääräisen vaimennussuhteen Dm on oltava suurempi kuin 20 prosenttia jousituksen kriittisestä vaimennuksesta jousituksen normaalitilassa hydraulisten iskunvaimentimien ollessa paikallaan ja toiminnassa.
2.4
Jousituksen vaimennussuhde Dr kaikkien hydraulisten iskunvaimentimien ollessa poistettuina tai toimimattomina saa olla enintään 50 prosenttia Dm:stä.
2.5
Vetävän akselin tai akseliryhmän yläpuolella olevan jousitetun massan vapaan pystysuoran transienttivärähtelyn taajuus saa olla enintään 2,0 Hz.
2.6
Testausmenettelyistä taajuuden ja vaimennuksen mittaamiseksi määrätään 3 kohdassa. |
3. |
Testimenettely
3.1 Taajuus ja vaimennus 3.1.1 Jousitetun massan vapaa värähtely saadaan seuraavasta kaavasta:
jossa M on jousitettu massa (kg)
Z on jousitetun massan pystysuora siirtymä (m)
C on kokonaisvaimennuksen kerroin (N.s/m) ja
K on tienpinnan ja jousitetun massan välinen vertikaalinen kokonaisjousivakio.
3.1.2 Jousitetun massan värähtelytaajuus (’F’, yksikkönä Hz) saadaan seuraavasta kaavasta:
3.1.3 Vaimennus on kriittinen kun C = Co jossa
Vaimennussuhde kriittisen vaimennuksen murto-osana on C/Co 3.1.4 Jousitetun massan vapaan transienttivärähtelyn aikana massan pystysuora liike seuraa vaimennettua sinimuotoista käyrää (kuva 2). Taajuus voidaan arvioida mittaamalla kaikkiin havaittavissa oleviin värähtelyjaksoihin kuluva aika. Vaimennus voidaan arvioida mittaamalla peräkkäisten samansuuntaisten värähtelyhuippujen korkeus. 3.1.5 Jos ensimmäisen ja toisen värähtelyjakson huippuamplitudit ovat A1 ja A2, vaimennussuhde D saadaan seuraavasta kaavasta:
ln on amplitudien suhteen luonnollinen logaritmi. 3.2 Testimenettely Jotta voitaisiin kokeellisesti todeta vaimennussuhde Dm ja ilman hydraulisia iskunvaimentimia määritetty vaimennussuhde Dr sekä jousituksen värähtelytaajuus F, kuormitettua ajoneuvoa on joko
a)
ajettava alhaisella nopeudella (5 km/h ± 1 km/h) 80 millimetriä korkean askelman yli, jonka profiili esitetään kuvassa 1. Taajuuden ja vaimennuksen analysointiin tarvittava transienttivärähtely syntyy, kun vetävän akselin pyörät ovat ylittäneet askelman;
b)
vedettävä alas alustastaan niin, että vetävän akselin kuorma on 1,5 kertaa akselille sallittu suurin staattinen arvo. Alhaalla pidetty ajoneuvo päästetään äkkiä irti ja tuloksena oleva värähtely analysoidaan;
c)
nostettava alustastaan niin, että jousitettu massa kohoaa 80 millimetriä vetävän akselin yläpuolelle. Ylhäällä pidetty ajoneuvo pudotetaan äkkiä, ja tuloksena oleva värähtely analysoidaan;
d)
testattava muilla menetelmillä, sikäli kuin valmistaja on vakuuttavasti osoittanut tutkimuslaitokselle, että menettelyt ovat tässä mainittuja vastaavia. 3.3 Ajoneuvon testilaitteisto ja kuormitusolosuhteet 3.3.1 Ajoneuvo on varustettava pystysuoran siirtymän mittauslaitteella, joka sijoitetaan vetävän akselin ja alustan väliin suoraan vetävän akselin yläpuolelle. Mittalaitteen piirroksesta voidaan mitata ensimmäisen ja toisen puristushuipun välinen aika vaimennuksen määrittämiseksi. Kun on kyse kahdella vetävällä akselilla varustetuista akseliryhmistä, pystysuoraa siirtymää mittaavat anturit olisi sijoitettava kunkin vetävän akselin ja välittömästi sen yläpuolella sijaitsevan alustan väliin. 3.3.2 Renkaat on täytettävä valmistajan suosittelemaan soveltuvaan ilmanpaineeseen. 3.3.3 Testi jousituksen vastaavuuden varmistamiseksi tehdään suurimmalla akselille tai akseliryhmälle teknisesti sallitulla massalla ja vastaavuuden oletetaan olevan voimassa kaikilla tätä pienemmillä massoilla. Kuva 1 Jousituskokeen a skelma Kuva 2 Vaimennetun liikkeen käy |
LIITE IV
NOSTETTAVIEN TAI KUORMITETTAVIEN AKSELIEN ASENTAMISTA AJONEUVOON KOSKEVAT TEKNISET VAATIMUKSET
1. Jos ajoneuvoon on asennettu yksi tai useampia nostettavia tai kuormattavia akseleita, on varmistettava, että tavanomaisissa ajo-olosuhteissa ei ylitetä rekisteröinnissä/käytössä sallittua yksittäisten akselien tai akseliryhmien massaa. Tätä varten nostettavan tai kuormitettavan akselin on automaattisesti laskeuduttava maahan tai kuormituttava, jos akseliryhmän lähimmät akselit tai moottoriajoneuvon etuakselit on kuormitettu niiden suurimpiin rekisteröinnissä/käytössä sallittuihin massoihin.
Jos nostettava akseli on yläasennossa, on varmistettava, että ohjaavien akseleiden massa on edelleen riittävä ajoneuvon turvallisen ajamisen varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa. Tätä varten ajoneuvon valmistajan on keskeneräisten ajoneuvojen osalta täsmennettävä ohjaavien akseleiden vähimmäismassa.
2. Ajoneuvoihin asennetut akselinnostolaitteet sekä niiden käyttöjärjestelmät on suunniteltava ja asennettava siten, ettei niitä voi käyttää väärin tai asiattomasti.
3. Ajoneuvojen liikkeellelähtöä liukkaalla alustalla ja niiden kääntyvyyden parantamista koskevat vaatimukset
3.1 Poiketen 1 kohdan vaatimuksista ja moottoriajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien liikkeellelähdön helpottamiseksi liukkaalla alustalla ja renkaiden vedon parantamiseksi tällaisilla pinnoilla sekä ajoneuvojen kääntyvyyden parantamiseksi voidaan moottoriajoneuvon tai puoliperävaunun nostettavaa tai kuormitettavaa akselia manipuloida akselinnostolaitteella moottoriajoneuvon vetävään akseliin kohdistuvan massan suurentamiseksi tai pienentämiseksi seuraavin edellytyksin:
ajoneuvon kuhunkin akseliin kohdistuvaa kuormaa vastaava massa on enintään 30 prosenttia suurempi kuin jäsenvaltiossa voimassa oleva suurin hyväksytty kyseisen akselin massa sillä edellytyksellä, että se ei ylitä valmistajan tätä erityistarkoitusta varten ilmoittamaa arvoa;
etuakseliin kohdistuvaa jäännöskuormaa vastaava massa on suurempi kuin nolla (toisin sanoen kun on kyseessä kuormitettava taka-akseli pitkällä takaylityksellä, ajoneuvo ei saa nousta pystyyn);
nostettavia tai kuormitettavia akseleita voidaan manipuloida vain erityisellä hallintalaitteella;
kun ajoneuvo on lähtenyt liikkeelle ja ennen kuin se on saavuttanut nopeuden 30 km/h, akseleiden on laskeuduttava automaattisesti uudelleen maahan tai ne on kuormitettava uudelleen.
LIITE V
A OSA
Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen EY-tyyppihyväksyntä ajoneuvon massojen ja mittojen osalta
Ilmoituslomake
MALLI
Ilmoituslomake N:o … moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen EY-tyyppihyväksynnästä ajoneuvon massojen ja mittojen osalta.
Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.
0. YLEISTÄ
0.1 |
Merkki (valmistajan kauppanimi): … |
0.2 |
Tyyppi: …
|
0.4 |
Ajoneuvoluokka ( 9 ): … |
0.5 |
Valmistajan toiminimi ja osoite: … |
0.8 |
Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: … |
0.9 |
Valmistajan (mahdollisen) edustajan nimi ja osoite: … |
1. AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET
1.1 |
Valokuvat ja/tai piirustukset edustavasta ajoneuvosta: … |
1.2 |
Koko ajoneuvon mittapiirustus: … |
1.3 |
Akselien ja pyörien määrä: …
|
1.4 |
Alusta (jos on) (yleispiirustus): … |
1.7 |
Ohjaamo (etuohjaamo tai tavanomainen ohjaamo) ( 10 ): … |
1.9 |
Täsmennetään, onko vetoajoneuvo tarkoitettu puoliperävaunujen vai muiden perävaunujen vetämiseen ja onko kyseessä puoliperävaunu, keskiakseliperävaunu tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: … |
1.10 |
Täsmennetään, onko ajoneuvot suunniteltu erityisesti lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen: … |
2. MASSAT JA MITAT ( 12 ) ( 13 ) ( 14 )
(kg, mm) (viitataan tarvittaessa piirustukseen)
2.1 |
Akselivälit (täysin kuormitettuna) ( 15 ): …
|
2.2 |
Vetopöytä
2.2.1 Puoliperävaunujen osalta
2.2.2 Puoliperävaunun vetoautojen osalta
|
2.3 |
Akselien raidevälit ja -leveydet
|
2.4 |
Ajoneuvon mittojen vaihteluväli (äärimitat)
2.4.1 Alustat ilman koria
2.4.2 Alusta, jossa on kori
2.4.3 Ilman alustaa hyväksytyn korin osalta (luokkien M2 ja M3 ajoneuvot)
|
2.5 |
Keskeneräisten ajoneuvojen osalta ohjaavien akseleiden vähimmäismassa: … |
2.6 |
Ajokuntoisen ajoneuvon massa (
28
)
|
2.8 |
Suurin teknisesti sallittu kokonaismassa ( 29 ): …
|
2.9 |
Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa: … |
2.10 |
Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu akselimassa: … |
2.11 |
Vetoajoneuvon suurin teknisesti sallittu hinattava massa:
kun kyseessä on:
|
2.12 |
Suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa:
|
2.16 |
Suurimmat rekisteröinnissä/käytössä sallitut massat (valinnainen)
|
3. MOOTTORI ( 32 )
3.1 |
Moottorin valmistaja: … |
3.2 |
Polttomoottori
|
3.3 |
Sähkömoottori:
|
3.4 |
Moottori tai moottorien yhdistelmä
|
3.9 |
Luettelo vaihtoehtoiseen voimanlähteeseen liittyvistä laitteista (ja niiden massa: … |
4. VOIMANSIIRTO ( 36 )
4.1 |
Piirustus voimansiirrosta (24) : … |
5. AKSELIT
5.1 |
Kuvaus kustakin akselista: … |
5.2 |
Merkki: … |
5.3 |
Tyyppi: … |
5.4 |
Nostettavien akseleiden sijainti: … |
5.5 |
Kuormitettavien akseleiden sijainti: … |
6. PYÖRÄNTUENTA
6.1 |
Piirustus pyöräntuentajärjestelyistä: … |
6.2 |
Pyörän, kunkin akselin tai akseliryhmän tuennan tyyppi ja rakenne: …
|
6.3 |
Massan jakaantuminen akseleille, jotka ovat osa akseliryhmää (tarvittaessa esitetään soveltuva kuva): … |
6.6 |
Renkaat ja pyörät 6.6.1 Rengas-pyöräyhdistelmät ( 37 ):
a)
renkaista ilmoitetaan
i)
kokomerkintä: …
ii)
kantavuusluku: …
iii)
nopeusluokkatunnus: … 6.6.1.1 Akselit
|
9. KORI
9.1 |
Korin tyyppi ilmoitetaan liitteessä II olevassa C osassa vahvistetuin koodein: … 9.10.3 Istuimet
|
9.25 |
Pidennetyt ohjaamot, jotka täyttävät direktiivin 96/53/EY 9 a artiklan vaatimukset 9.25.1 Yksityiskohtainen tekninen kuvaus (myös valokuvat ja piirustukset ja materiaalien kuvaus) ajoneuvon osista, jotka ovat asetuksen (EU) N:o 1230/2012 liitteessä I olevan C osan 1.4 kohdan kannalta merkityksellisiä: … |
9.26 |
Ajoneuvon etuosassa olevat aerodynaamiset laitteet tai varusteet 9.26.1 Ajoneuvon etuosaan on asennettu aerodynaaminen laite tai varuste: kyllä/ei(1) 9.26.2 Aerodynaamisen laitteen tai varusteen tyyppihyväksyntänumero, jos saatavilla: ... tai jos ei saatavilla: 9.26.3 Aerodynaamisen laitteen tai varusteen yksityiskohtainen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset): 9.26.3.1 Rakenne ja materiaalit: … 9.26.3.2 Lukitus- ja säätöjärjestelmä: … 9.26.3.3 Kiinnitys ja asennus ajoneuvoon: … |
9.27 |
Ajoneuvon takaosassa olevat aerodynaamiset laitteet tai varusteet 9.27.1 Ajoneuvon takaosaan on asennettu aerodynaaminen laite tai varuste: kyllä/ei(1) 9.27.2 Aerodynaamisen laitteen tai varusteen tyyppihyväksyntänumero, jos saatavilla: ... tai jos ei saatavilla: 9.27.3 Aerodynaamisen laitteen tai varusteen yksityiskohtainen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset): 9.27.3.1 Rakenne ja materiaalit: … 9.27.3.2 Lukitus- ja säätöjärjestelmä: … 9.27.3.3 Kiinnitys ja asennus ajoneuvoon: … |
11. VETOAJONEUVOJEN JA PERÄVAUNUJEN TAI PUOLIPERÄVAUNUJEN VÄLISET KYTKENNÄT
11.1 |
Asennettujen tai asennettavien kytkentälaitteiden luokka ja tyyppi: … |
11.2 |
Asennettujen kytkentälaitteiden ominaisuudet D, U, S ja V taikka asennettavien kytkentälaitteiden vähimmäisominaisuudet D, U, S ja V: … daN |
13. LINJA-AUTOJA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET
13.1 Ajoneuvoalaluokka: alaluokka I, alaluokka II, alaluokka III, alaluokka A, alaluokka B (35)
13.2 Matkustajille varattu ala (m2)
13.2.1 |
Kokonaisala (S0): … |
13.2.2 |
Yläkerros (S0a) (35) : … |
13.2.3 |
Alakerros (S0b) (35) : … |
13.2.4 |
Seisovia matkustajia varten (S1): … |
13.3 Matkustajien lukumäärä (istuvat ja seisovat):
13.3.1 |
Kokonaismäärä (N): … |
13.3.2 |
Yläkerros (Na) (35) : … |
13.3.3 |
Alakerros (Nb) (35) : … |
13.4 Istuvien matkustajien lukumäärä
13.4.1 |
Kokonaismäärä (A): … |
13.4.2 |
Yläkerros (Aa) (35) : … |
13.4.3 |
Alakerros (Ab) (35) : … |
13.4.4 |
Pyörätuolipaikkojen lukumäärä luokkien M2 ja M3 ajoneuvoissa: … |
13.7 |
Matkatavaratilojen koko (m3): … |
13.12 |
Mittapiirustus, josta käy ilmi sisätilojen järjestely istumapaikkojen, seisoville matkustajille varatun alueen, pyörätuolimatkustajien, matkatavaratilojen, myös mahdollisten telineiden ja suksiboksien, osalta. |
Selitykset
(b) Jos tyypin tunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).
(
g3)
(
g14)
(l) Tämä luku on pyöristettävä lähimpään millimetrin kymmenesosaan.
(o) Määritetään neuvoston direktiivin 80/1268/ETY vaatimusten mukaisesti. ( 41 ).
B OSA
Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen EY-tyyppihyväksyntätodistus ajoneuvon massojen ja mittojen osalta
MALLI
Koko: A4 (210 × 297 mm)
EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS
Ilmoitus ajoneuvotyypin
— EY-tyyppihyväksynnästä (1) |
|
||
— EY-tyyppihyväksynnän laajennuksesta (1) |
|||
— EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä (1) |
|||
— EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (1) |
|
asetuksen (EU) N:o 1230/2012, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) 2019/1892
EY-tyyppihyväksyntänumero:
Laajentamisen syy:
I JAKSO
0.1 |
Merkki (valmistajan kauppanimi): |
0.2 |
Tyyppi:
|
0.4 |
Ajoneuvoluokka (2): |
0.5 |
Valmistajan toiminimi ja osoite: |
0.8 |
Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: |
0.9 |
Valmistajan mahdollisen edustajan nimi ja osoite |
II JAKSO
1. |
Lisätiedot (tarvittaessa): ks. lisäys |
2. |
Testien suorittamisesta vastaava tekninen tutkimuslaitos: |
3. |
Testausselosteen päiväys:Testausselosteen päiväys: |
4. |
Testausselosteen numero: |
5. |
Mahdolliset huomautukset: |
6. |
Paikka: |
7. |
Päiväys: |
8. |
Allekirjoitus: |
Liitteet |
: |
1)
Hyväksyntäasiakirjat (kaikilla sivuilla on oltava tyyppihyväksyntäviranomaisen leima)
2)
Testausseloste
3)
Niiden ajoneuvojen osalta, joihin on asennettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustettu jousitusjärjestelmä, jousitusjärjestelmän testausseloste ja tekninen kuvaus. |
Lisäys
EY-tyyppihyväksyntätodistukseen nro …
1. Poikkeukset
1.1. Ajoneuvo on tyyppihyväksytty tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti (eli ajoneuvon uloimmat mitat ylittävät liitteessä I olevissa A, B, C tai D osassa mainitut enimmäismitat): kyllä/ei ( 42 )
1.2. Ajoneuvo on tyyppihyväksytty direktiivin 96/53/EY 8 b artiklan soveltamiseksi (ajoneuvon takaosassa olevat aerodynaamiset laitteet tai varusteet): kyllä/ei (42)
1.3. Ajoneuvo on tyyppihyväksytty direktiivin 96/53/EY 9 a artiklan soveltamiseksi (pidennetty ohjaamo tai aerodynaamisilla laitteilla tai varusteilla varustettu ohjaamo): kyllä/ei (42)
1.4. Ajoneuvo on tyyppihyväksytty direktiivin 96/53/EY 10 b artiklan soveltamiseksi:
1.4.1. Vaihtoehtoisella polttoaineella toimivien ajoneuvojen lisäpaino: kyllä/ei (42)
1.4.2. Päästöttömien ajoneuvojen lisäpaino: kyllä/ei (42)
2. Ajoneuvo on varustettu ilmajousituksella: kyllä/ei (42)
3. Ajoneuvo on varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousitusjärjestelmällä: kyllä/ei (42)
4. Ajoneuvo täyttää maastoajoneuvoa koskevat vaatimukset: kyllä/ei (42)
5. Huomautukset…
C OSA
Aerodynaamisen laitteen tai varusteen EY-tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä
Ilmoituslomake
MALLI
Ilmoituslomake nro … aerodynaamisen laitteen tai varusteen EY-tyyppihyväksyntään erillisenä teknisenä yksikkönä
Seuraavat tiedot on toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.
Jos tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetuissa erillisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, on toimitettava tiedot myös niiden suoritusarvoista.
0. YLEISTÄ
0.1 Merkki (valmistajan kauppanimi): …
0.2 Tyyppi …
0.3 Tyyppitunniste, jos merkitty erilliseen tekniseen yksikköön (b): …
0.3.1 Merkinnän sijainti: …
0.5 Valmistajan nimi ja osoite: …
0.7 EY-tyyppihyväksyntämerkin sijainti ja kiinnitystapa: …
0.8 Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: …
0.9 Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …
9.26 Ajoneuvon etuosassa olevat aerodynaamiset laitteet tai varusteet
9.26.1 Ajoneuvon etuosaan on asennettu aerodynaaminen laite tai varuste: kyllä/ei(1)
9.26.2 Aerodynaamisen laitteen tai varusteen tyyppihyväksyntänumero, jos saatavilla: ... tai jos ei saatavilla:
9.26.3 Aerodynaamisen laitteen tai varusteen yksityiskohtainen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset):
9.26.3.1 Rakenne ja materiaalit: …
9.26.3.2 Lukitus- ja säätöjärjestelmä: …
9.26.3.3 Kiinnitys ja asennus ajoneuvoon: …
9.27 Ajoneuvon takaosassa olevat aerodynaamiset laitteet tai varusteet
9.27.1 Ajoneuvon takaosaan on asennettu aerodynaaminen laite tai varuste: kyllä/ei (1)
9.27.2 Aerodynaamisen laitteen tai varusteen tyyppihyväksyntänumero, jos saatavilla: ... tai jos ei saatavilla:
9.27.3 Aerodynaamisen laitteen tai varusteen yksityiskohtainen kuvaus (myös valokuvat tai piirustukset):
9.27.3.1 Rakenne ja materiaalit: …
9.27.3.2 Lukitus- ja säätöjärjestelmä: …
9.27.3.3 Kiinnitys ja asennus ajoneuvoon: …
Selitykset
(b) Jos tyypin tunnisteessa on tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun erillisen teknisen yksikön tyypin kuvauksen kannalta tarpeettomia merkkejä, ne on korvattava asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).
D OSA
EY-tyyppihyväksyntätodistus aerodynaamisen laitteen tai varusteen hyväksynnästä erillisenä teknisenä yksikkönä
MALLI
Koko: A4 (210 × 297 mm)
EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS
Tyyppihyväksyntäviranomaisen leima
Ilmoitus
- EY-tyyppihyväksynnästä (1) - EY-tyyppihyväksynnän laajennuksesta, (1) - EY-tyyppihyväksynnän epäämisestä, (1) - EY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta, (1) |
|
joka koskee aerodynaamisen laitteen tai varusteen tyypin hyväksyntää erillisenä teknisenä yksikkönä, |
asetuksen (EU) N:o 1230/2012 mukaisesti, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EU) 2019/1892 ( 43 )
EY-tyyppihyväksyntänumero: …
Laajennuksen syy: …
I JAKSO
0.1 Merkki (valmistajan kauppanimi): …
0.2 Tyyppi: …
0.3 Tyyppitunniste, jos merkitty erilliseen tekniseen yksikköön ( 44 ): …
0.3.1 Merkinnän sijainti: …
0.5 Valmistajan nimi ja osoite: …
0.7 EY-tyyppihyväksyntämerkin sijainti ja kiinnitystapa: …
0.8 Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: …
0.9 Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …
II JAKSO
1. Lisätiedot: ks. lisäys
2. Testien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos: …
3. Testausselosteen päiväys: …
4. Testausselosteen numero: …
5. Mahdolliset huomautukset: ks. lisäys
6. Paikka: …
7. Päiväys: …
8. Allekirjoitus: …
Liitteet: Hyväksyntäasiakirjat
Testausseloste
Lisäys
EY-tyyppihyväksyntätodistukseen nro …
1. Lyhyt kuvaus erillisen teknisen yksikön tyypistä: …
2. Aerodynaamisen laitteen tai varusteen yksityiskohtainen kuvaus:
2.1 Erillisten rakenneosien lukumäärä: …
2.2 Rakenteen ja materiaalien kuvaus: …
2.3 Lukitus- ja säätöjärjestelmän kuvaus: …
2.4 Ajoneuvoon kiinnityksen ja asennuksen kuvaus: …
2.5 Erillinen tekninen yksikkö: automallikohtainen / ajoneuvokohtainen (1)
3. Luettelo ajoneuvotyypeistä, joiden osalta erillinen tekninen yksikkö on hyväksytty (soveltuvin osin): …
4. Yksityiskohtainen kuvaus erityisistä ajoneuvojen kiinnitysalueeseen liittyvistä vaatimuksista, kun on kyse automallikohtaisista aerodynaamisista laitteista tai varusteista (soveltuvin osin): …
5. Huomautukset: …
6. Tyyppihyväksyntämerkki ja sen sijainti: …
E OSA
Erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki
1. Erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki koostuu seuraavista:
1.1 Suorakulmion sisällä oleva pienaakkosten e-kirjain, jota seuraa erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion tunnusnumero:
1 |
Saksa |
19 |
Romania |
2 |
Ranska |
20 |
Puola |
3 |
Italia |
21 |
Portugali |
4 |
Alankomaat |
23 |
Kreikka |
5 |
Ruotsi |
24 |
Irlanti |
6 |
Belgia |
25 |
Kroatia |
7 |
Unkari |
26 |
Slovenia |
8 |
Tšekki |
27 |
Slovakia |
9 |
Espanja |
29 |
Viro |
11 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
32 |
Latvia |
12 |
Itävalta |
34 |
Bulgaria |
13 |
Luxemburg |
36 |
Liettua |
17 |
Suomi |
49 |
Kypros |
18 |
Tanska |
50 |
Malta |
1.2 Suorakulmion lähellä oleva ”perushyväksyntänumero”, joka sisältyy tyyppihyväksyntänumeron osaan 4 ja jota edeltävät kaksi numeroa ilmaisevat tälle asetukselle tai viimeisimmälle siihen tehdylle merkittävälle tekniselle muutokselle annetun sarjanumeron. Sarjanumero on tällä hetkellä 00.
1.3 Jos kyseessä on ohjaamojen aerodynaaminen laite tai varuste, sarjanumeroa edeltää tunnus ”96/53/EC ARTICLE 9A COMPLIANT”.
1.4 Jos kyseessä on ajoneuvon takaosaan asennettava aerodynaaminen laite tai varuste, sarjanumeroa edeltää tunnus ”96/53/EC ARTICLE 8B COMPLIANT”.
2. Erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkki on kiinnitettävä pysyvästi yhteen aerodynaamisen laitteen tai varusteen päärakenneosista siten, että se on selvästi näkyvillä ja helposti luettavissa silloinkin, kun laite on asennettu ajoneuvoon.
3. Kuvassa 1 on esimerkki erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntämerkistä.
Kuva 1
Esimerkki erillisen teknisen yksikön EY-tyyppihyväksyntämerkistä
Selitykset
Erillisen teknisen yksikön EY- tyyppihyväksynnän, joka koskee ajoneuvon takaosaan asennettavaa aerodynaamista laitetta tai varustetta, on (direktiivin 96/53/EY 8 b artiklan noudattamiseksi) myöntänyt Romania numerolla 0046. Ensimmäiset kaksi numeroa ”00” ilmaisevat, että erillinen tekninen yksikkö on hyväksytty tämän asetuksen mukaisesti.
LIITE VI
Muutokset direktiivin 2007/46/EY liitteisiin I, III, IX ja XVI
Muutetaan direktiivi 2007/46/EY seuraavasti:
Muutetaan liite I seuraavasti:
Korvataan 0.5 kohta seuraavasti:
”0.5 |
Valmistajan toiminimi ja osoite: …” |
Korvataan 1.9 kohta seuraavasti:
”1.9 |
Ilmoitettava, onko vetoajoneuvo tarkoitettu puoliperävaunujen vai muiden perävaunujen vetämiseen ja onko kyseessä puoliperävaunu, keskiakseliperävaunu tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: …” |
Lisätään 1.10 kohta seuraavasti:
”1.10 |
Ilmoitettava, onko ajoneuvo suunniteltu erityisesti lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen: …” |
Korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. MASSAT JA MITAT(f) (g) (7)
(kg ja mm) (viitataan tarvittaessa piirustukseen)”
Korvataan 2.1.1.1, 2.1.1.1.1 ja 2.1.1.1.2 kohta seuraavasti:
”2.1.2 Kolmi- tai useampiakseliset ajoneuvot
2.1.2.1 |
Peräkkäisten akselien akseliväli etummaisesta takimmaiseen: … |
2.1.2.2 |
Kokonaisakseliväli: …” |
Korvataan 2.5 ja 2.5.1 kohta seuraavasti:
”2.5 |
Keskeneräisten ajoneuvojen osalta ohjaavien akseleiden vähimmäismassa: …” |
Korvataan 2.6. ja 2.6.1. kohta seuraavasti:
”2.6 Ajokuntoisen ajoneuvon massa (h)
kunkin variantin suurin ja pienin arvo: …
kunkin version massa (matriisi on esitettävä): …
2.6.1 |
Tämän massan jakaantuminen akseleille ja puoliperävaunun, keskiakseliperävaunun tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustetun perävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus: …
a)
kunkin variantin suurin ja pienin arvo: …
b)
kunkin version massa (matriisi on esitettävä) …” |
Lisätään 2.6.2 kohta seuraavasti:
”2.6.2 |
Lisävarusteiden massa (ks. asetuksen (EU) N:o 1230/2012 2 artiklan 5 kohdassa annettu määritelmä) ( *1 ): … |
Korvataan 2.10 kohta seuraavasti:
”2.10 |
Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu massa: …” |
Korvataan 2.11 kohta seuraavasti:
”2.11 Suurin teknisesti sallittu vetoajoneuvon hinattava massa:
kun kyseessä on:”
Korvataan 2.11.4 kohta seuraavasti:
”2.11.4 |
Nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: …” |
Korvataan 2.11.5 kohta seuraavasti:
”2.11.5 |
Yhdistelmän suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (3): …” |
Korvataan 2.12, 2.12.1 ja 2.12.2 kohta seuraavasti:
”2.12 Suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa:
2.12.1 |
vetoajoneuvo: … |
2.12.2 |
puoliperävaunu, keskiakseliperävaunu tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: …” |
Korvataan 2.16–2.16.5 kohta seuraavasti:
”2.16 Suurimmat rekisteröinnissä ja käytössä sallitut massat (valinnainen)
2.16.1 |
Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu kokonaismassa: … |
2.16.2 |
Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa kutakin akselia kohti ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, valmistajan ilmoittama kytkentäkohtaan kohdistuva suunniteltu kuorma, jos tämä kuorma on pienempi kuin suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa: … |
2.16.3 |
Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa kutakin akseliryhmää kohti: … |
2.16.4 |
Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu hinattava massa: … |
2.16.5 |
Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa: …” |
Lisätään 13.12 kohta seuraavasti:
”13.12 |
Mittapiirustus, josta käy ilmi sisätilojen järjestely istumapaikkojen, seisoville matkustajille varatun alueen, pyörätuolimatkustajien ja matkatavaratilojen, myös mahdollisten telineiden ja suksiboksien, osalta.” |
Muutetaan selittävät huomautukset seuraavasti:
Lisätään huomautus (7) seuraavasti:
”(7) Ilmoitetaan valinnaiset varusteet, jotka vaikuttavat ajoneuvon mittoihin.”
Korvataan huomautus (h) seuraavasti:
”(h) Kuljettajan massaksi arvioidaan 75 kg.
Nestettä sisältävät järjestelmät (lukuun ottamatta jätevesijärjestelmiä, jotka on jätettävä tyhjiksi) täytetään 100-prosenttisesti valmistajan eritelmien mukaisesti.
Edellä 2.6 kohdan b alakohdassa ja 2.6.1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse toimittaa ajoneuvoluokista N2, N3, M2, M3, O3 ja O4.”
Muutetaan liitteessä III oleva I osa seuraavasti:
Muutetaan A jakso seuraavasti:
Korvataan 0.5 kohta seuraavasti:
”0.5 |
Valmistajan toiminimi ja osoite: …” |
Lisätään 1.9 ja 1.10 kohta seuraavasti:
”1.9 |
Ilmoitetaan, onko vetoajoneuvo tarkoitettu puoliperävaunujen vai muiden perävaunujen vetämiseen ja onko kyseessä puoliperävaunu, keskiakseliperävaunu tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: … |
1.10 |
Ilmoitetaan, onko ajoneuvo suunniteltu erityisesti lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen: …” |
Korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. MASSAT JA MITAT(f) (g) (7)
(kg ja mm) (viitataan tarvittaessa piirustukseen)”
Lisätään 2.5 kohta seuraavasti:
”2.5 |
Keskeneräisten ajoneuvojen osalta ohjaavien akseleiden vähimmäismassa: …” |
Korvataan 2.6 ja 2.6.1 kohta seuraavasti:
”2.6 Ajokuntoisen ajoneuvon massa (h)
kunkin variantin suurin ja pienin arvo: …
kunkin version massa (matriisi on esitettävä) …
2.6.1 |
Tämän massan jakaantuminen akseleille ja puoliperävaunun, nivelöimättömällä vetoaisalla varustetun perävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus:
a)
kunkin variantin suurin ja pienin arvo: …
b)
kunkin version massa (matriisi on esitettävä) …” |
Lisätään 2.6.2 kohta seuraavasti:
”2.6.2 |
Lisävarusteiden massa (ks. asetuksen (EU) N:o 1230/2012 2 artiklan 5 kohdan määritelmä): …” |
Korvataan 2.10 kohta seuraavasti:
”2.10 |
Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu massa: …” |
Korvataan 2.11 kohta seuraavasti:
”2.11 Suurin teknisesti sallittu vetoajoneuvon hinattava massa:
kun kyseessä on:”
Korvataan 2.11.4 kohta seuraavasti:
”2.11.4 |
Nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: …” |
Korvataan 2.11.5 kohta seuraavasti:
”2.11.5 |
Yhdistelmän suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (3): …” |
Korvataan 2.12, 2.12.1 ja 2.12.2 kohta seuraavasti:
”2.12 Suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa:
2.12.1 |
vetoajoneuvo: … |
2.12.2 |
puoliperävaunu, keskiakseliperävaunu tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: …” |
Korvataan 2.16–2.16.5 kohta seuraavasti:
”2.16 Suurimmat rekisteröinnissä ja käytössä sallitut massat (valinnainen)
2.16.1 |
Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa kuormitettuna: … |
2.16.2 |
Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa kutakin akselia kohti ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, valmistajan ilmoittama kytkentäkohtaan kohdistuva suunniteltu kuorma, jos tämä kuorma on pienempi kuin suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa: … |
2.16.3 |
Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa kutakin akseliryhmää kohti: … |
2.16.4 |
Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu hinattava massa: … |
2.16.5 |
Yhdistelmän suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa: …” |
Muutetaan B jakso seuraavasti:
Korvataan 0.5 kohta seuraavasti:
”0.5 |
Valmistajan toiminimi ja osoite: …” |
Lisätään 1.9 ja 1.10 kohta seuraavasti:
”1.9 |
Ilmoitetaan, onko vetoajoneuvo tarkoitettu puoliperävaunujen vai muiden perävaunujen vetämiseen ja onko kyseessä puoliperävaunu, keskiakseliperävaunu tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: … |
1.10 |
Ilmoitetaan, onko ajoneuvo suunniteltu erityisesti lämpötilasäädeltyyn tavarankuljetukseen: …” |
Korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. MASSAT JA MITAT(f) (g) (7)
(kg ja mm) (viitataan tarvittaessa piirustukseen)”
Korvataan 2.6 ja 2.6.1 kohta seuraavasti:
”2.6 Ajokuntoisen ajoneuvon massa (h)
kunkin variantin suurin ja pienin arvo: …
kunkin version massa (matriisi on esitettävä) …
2.6.1 |
Tämän massan jakaantuminen akseleille ja puoliperävaunun, nivelöimättömällä vetoaisalla varustetun perävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus: …
a)
kunkin variantin suurin ja pienin arvo: …
b)
kunkin version massa (matriisi on esitettävä) …” |
Lisätään 2.6.2 kohta seuraavasti:
”2.6.2 |
Lisävarusteiden massa (ks. asetuksen (EU) N:o 1230/2012 2 artiklan 5 kohdan määritelmä): …” |
Korvataan 2.10 kohta seuraavasti:
”2.10 |
Kunkin akseliryhmän suurin teknisesti sallittu massa: …” |
Korvataan 2.12 ja 2.12.2 kohta seuraavasti:
”2.12 Suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa:
2.12.2 |
puoliperävaunu, keskiakseliperävaunu tai nivelöimättömällä vetoaisalla varustettu perävaunu: …” |
Korvataan 2.16–2.16.3 kohta seuraavasti:
”2.16 Suurimmat rekisteröinnissä ja käytössä sallitut massat (valinnainen)
2.16.1 |
Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu kokonaismassa: … |
2.16.2 |
Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa kutakin akselia kohti ja, jos kyseessä on puoliperävaunu tai keskiakseliperävaunu, valmistajan ilmoittama kytkentäkohtaan kohdistuva suunniteltu kuorma, jos tämä kuorma on pienempi kuin suurin teknisesti sallittu massa kytkentäkohdassa: … |
2.16.3 |
Suurin rekisteröinnissä/käytössä sallittu massa kutakin akseliryhmää kohti: …” |
Poistetaan 2.16.5 kohta.
Muutetaan liite IX seuraavasti:
Kohdassa ”Malli A1 – sivu 1 – Valmiit ajoneuvot – EY-vaatimustenmukaisuustodistus” korvataan 0.5 kohta seuraavasti:
”0.5 |
Valmistajan toiminimi ja osoite: …” |
Kohdassa ”Malli A2 – sivu 1 – Valmiit ajoneuvot, jotka tyyppihyväksytään pienissä sarjoissa – [Vuosi] – [Juokseva numero] – EY-vaatimustenmukaisuustodistus” korvataan 0.5 kohta seuraavasti:
”0.5 |
Valmistajan toiminimi ja osoite: …” |
Kohdassa ”Malli B – sivu 1 – Valmistuneet ajoneuvot – EY-vaatimustenmukaisuustodistus” korvataan 0.5 kohta seuraavasti:
”0.5 |
Valmistajan toiminimi ja osoite: …” |
Kohdassa ”Malli C1 – sivu 1 – Keskeneräiset ajoneuvot – EY-vaatimustenmukaisuustodistus” korvataan 0.5 kohta seuraavasti:
”0.5 |
Valmistajan toiminimi ja osoite: …” |
Kohdassa ”Malli C2 – sivu 1 – Keskeneräiset ajoneuvot, jotka tyyppihyväksytään pienissä sarjoissa – [Vuosi] – [Juokseva numero] – EY-vaatimustenmukaisuustodistus” korvataan 0.5 kohta seuraavasti:
”0.5 |
Valmistajan toiminimi ja osoite: …” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka M1 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” korvataan 13 kohta seuraavasti:
”13. |
Ajokuntoisen ajoneuvon massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka M1 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” lisätään 13.2 kohta seuraavasti:
”13.2 |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka M2 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” korvataan 13 kohta seuraavasti:
”13. |
Ajokuntoisen ajoneuvon massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka M2 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” lisätään 13.2 kohta seuraavasti:
”13.2 |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka M3 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” korvataan 13 kohta seuraavasti:
”13. |
Ajokuntoisen ajoneuvon massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka M3 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” lisätään 13.2 kohta seuraavasti:
”13.2 |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka N1 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” korvataan 13 kohta seuraavasti:
”13. |
Ajokuntoisen ajoneuvon massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka N1 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” lisätään 13.2 kohta seuraavasti:
”13.2 |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka N2 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” korvataan 13 kohta seuraavasti:
”13. |
Ajokuntoisen ajoneuvon massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka N2 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” lisätään 13.2 kohta seuraavasti:
”13.2 |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka N3 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” korvataan 13 kohta seuraavasti:
”13. |
Ajokuntoisen ajoneuvon massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka N3 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” lisätään 13.2 kohta seuraavasti:
”13.2 |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokat O1 ja O2 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” korvataan 13 kohta seuraavasti:
”13. |
Ajokuntoisen ajoneuvon massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokat O1 ja O2 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” lisätään 13.2 kohta seuraavasti:
”13.2 |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokat O3 ja O4 (valmiit ja valmistuneet ajoneuvot)” korvataan 13 kohta seuraavasti:
”13. |
Ajokuntoisen ajoneuvon massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka M1 (keskeneräiset ajoneuvot)” lisätään 13.2 kohta seuraavasti:
”13.2 |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka M1 (keskeneräiset ajoneuvot)” korvataan 14 kohta seuraavasti:
”14. |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka M2 (keskeneräiset ajoneuvot)” korvataan 14 kohta seuraavasti:
”14. |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka M3 (keskeneräiset ajoneuvot)” korvataan 14 kohta seuraavasti:
”14. |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka N1 (keskeneräiset ajoneuvot)” lisätään 13 kohta seuraavasti:
”13. |
Ajokuntoisen ajoneuvon massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka N1 (keskeneräiset ajoneuvot)” korvataan 14 kohta seuraavasti:
”14. |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka N2 (keskeneräiset ajoneuvot)” korvataan 14 kohta seuraavasti:
”14 |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokka N3 (keskeneräiset ajoneuvot)” korvataan 14 kohta seuraavasti:
”14. |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokat O1 ja O2 (keskeneräiset ajoneuvot)” korvataan 14 kohta seuraavasti:
”14 |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Kohdassa ”Sivu 2 – Ajoneuvoluokat O3 ja O4 (keskeneräiset ajoneuvot)” korvataan 14 kohta seuraavasti:
”14 |
Ajoneuvon todellinen massa: …kg” |
Poistetaan huomautus (f) kohdasta ”Selittävät huomautukset liitteeseen IX”
Muutetaan liite XVI seuraavasti:
Lisätään säädösluetteloon kohta 44 seuraavasti:
”44 Asetus (EU) N:o 1230/2012”
Lisätään 44 kohta lisäykseen 2 seuraavasti:
|
Säädöksen numero |
Liite ja kohta |
Erityisedellytykset |
”44 |
Asetus (EU) N:o 1230/2012 |
liitteessä I olevan B osan 7 ja 8 kohta |
a) Kääntyvyysvaatimusten täyttymisen tarkistus, myös sellaisten ajoneuvojen osalta, joihin on asennettu nostettavia tai kuormattavia akseleita |
liitteessä I olevan C osan 6 ja 7 kohta |
b) Suurimman pyyhkäisyetäisyyden mittaaminen ajoneuvon takana.” |
LIITE VII
”LIITE XII
PIENTEN SARJOJEN JA SARJAN VIIMEISTEN AJONEUVOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄT
A. PIENTEN SARJOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄT
1. Euroopan unionissa vuosittain 22 artiklan mukaisesti rekisteröitävien, myytävien tai käyttöön otettavien samantyyppisten ajoneuvojen yksikkömäärä ei saa ylittää seuraavia ajoneuvoluokkakohtaisia enimmäismääriä:
Luokka |
Yksikkömäärä |
M1 |
1 000 |
M2, M3 |
0 |
N1 |
0 |
N2, N3 |
0 |
O1, O2 |
0 |
O3, O4 |
0 |
2. Yhdessä jäsenvaltiossa vuosittain 23 artiklan mukaisesti rekisteröitävien, myytävien tai käyttöön otettavien samantyyppisten ajoneuvojen yksikkömäärän määrittää kyseinen jäsenvaltio, mutta se ei saa ylittää seuraavia ajoneuvoluokkakohtaisia enimmäismääriä:
Luokka |
Yksikkömäärä |
M1 |
75 |
M2, M3 |
250 |
N1 |
500 |
N2, N3 |
250 |
O1, O2 |
500 |
O3, O4 |
250 |
3. Yhdessä jäsenvaltiossa vuosittain asetuksen (EU) N:o 1230/2012 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti rekisteröitävien, myytävien tai käyttöön otettavien samantyyppisten ajoneuvojen yksikkömäärän määrittää kyseinen jäsenvaltio, mutta se ei saa ylittää seuraavia ajoneuvoluokkakohtaisia enimmäismääriä:
Luokka |
Yksikkömäärä |
M2, M3 |
1 000 |
N2, N3 |
1 200 |
O3, O4 |
2 000 |
B. SARJAN VIIMEISTEN AJONEUVOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄT
Sarjan viimeisiin ajoneuvoihin sovellettavan menettelyn mukaisesti kussakin jäsenvaltiossa käyttöönotettavien valmiiden ja valmistuneiden ajoneuvojen enimmäismäärää rajoitetaan toisella seuraavista keinoista jäsenvaltion valinnan mukaan:
yhtä tai useampaa tyyppiä edustavien ajoneuvojen suurin lukumäärä saa olla luokan M1 osalta enintään 10 prosenttia ja kunkin muun luokan osalta enintään 30 prosenttia edellisenä vuonna kyseisessä jäsenvaltiossa käyttöönotettujen kaikkia asianomaisia tyyppejä edustavien ajoneuvojen lukumäärästä.
Jos luokan M1 osalta 10 prosenttia tai kunkin muun luokan osalta 30 prosenttia on vähemmän kuin 100 ajoneuvoa, jäsenvaltio saa sallia enintään 100 ajoneuvon käyttöönoton,
mitä tahansa yhtä tyyppiä edustavien ajoneuvojen määrä rajoitetaan niihin, joille myönnettiin valmistuspäivänä tai sen jälkeen vaatimustenmukaisuustodistus, joka oli voimassa vähintään kolme kuukautta todistuksen myöntämispäivästä, mutta jonka voimassaolo päättyi säädöksen voimaantulon myötä.”
( 1 ) EYVL L 227, 28.8.2010, s. 1.
( 2 ) EUVL L 351, 20.12.2008, s. 44.
( 3 ) EUVL L 255, 29.9.2010, s. 1.
( 4 ) EUVL L 183, 11.7.2008, s. 41.
( 5 ) EUVL L 124, 13.5.2011, s. 11.
( 6 ) EUVL L 124, 13.5.2011, s. 11.
( 7 ) EUVL L 326, 24.11.2006, s. 55
( 8 ) EUVL L 122, 16.5.2009, s. 6.
( 9 ) Luokitus liitteessä II olevaan A osaan sisältyvien määritelmien mukaisesti.
( 10 ) ’Eteentyönnetty ohjauslaite’ neuvoston direktiivin 74/297/ETY liitteessä I olevan 2.7 kohdan mukaisesti ( 11 ).
( 11 ) EYVL L 165, 20.6.1974, s. 16.
( 12 ) Jos ajoneuvosta on sekä tavanomaisella ohjaamolla että makuuohjaamolla varustettu malli, ilmoitetaan massat ja mitat molemmissa tapauksissa.
( 13 ) ISO:n standardi 612:1978 – Road vehicles – Dimensions of motor vehicles and towed vehicles – terms and definitions.
( 14 ) Ilmoitetaan lisävarusteet, jotka vaikuttavat ajoneuvon mittoihin.
( 15 )
(
g1)
( 16 )
(
g2)
( 17 )
(
g4)
( 18 )
(
g5)
( 19 )
(
g6)
( 20 )
(
g7)
( 21 )
(
g8)
( 22 )
(
g9)
( 23 )
(
g10)
( 24 ) Ainoastaan maastoautojen määrittelytarkoituksessa.
( 25 )
(
g11)
( 26 )
(
g12)
( 27 )
(
g13)
( 28 ) Kuljettajan massaksi arvioidaan 75 kg.
Nestettä sisältävät järjestelmät (lukuun ottamatta jätevesijärjestelmiä, jotka on jätettävä tyhjiksi) täytetään 100-prosenttisesti valmistajan eritelmien mukaisesti.
Edellä 2.6 kohdan a alakohdassa ja 2.6.1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse toimittaa ajoneuvoluokista N2, N3, M2, M3, O3 ja O4.
( 29 ) Perävaunujen ja puoliperävaunujen sekä niiden ajoneuvojen osalta, joihin on kytketty merkittävän pystysuuntaisen kuormituksen kytkentälaitteeseen tai vetopöytään aiheuttava perävaunu tai puoliperävaunu, suurimpaan teknisesti sallittuun massaan sisällytetään kyseinen kuormitus jaettuna tavanomaisella painovoiman kiihtyvyydellä.
( 30 ) ’Kytkentäylitys’ on keskiakseliperävaunun kytkentäkohdan ja taka-akselien keskiviivan vaakasuora etäisyys.
( 31 ) Merkitään siten, että kunkin ajoneuvotyypin teknistä ratkaisua vastaava todellinen arvo käy selvästi ilmi.
( 32 ) Jos kyseessä on ajoneuvo, jonka käyttövoimana voidaan käyttää bensiiniä, dieselöljyä jne. tai niiden ja jonkin muun polttoaineen yhdistelmää, kohdat on toistettava.
Erikoismoottoreiden ja -järjestelmien osalta valmistajan on toimitettava tässä tarkoitettuja tietoja vastaavat tiedot.
( 33 ) Määritetään neuvoston direktiivin 80/1269/ETY ( 34 ) vaatimusten mukaisesti.
( 34 ) EYVL L 375, 31.12.1980, s. 46.
( 35 ) Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse viivata yli mitään, jos soveltuvia vaihtoehtoja on useampia).
( 36 ) Tarvittavat tiedot on annettava kaikkien ehdotettujen varianttien osalta.
( 37 ) Z-luokan renkaista, jotka on tarkoitettu asennettaviksi ajoneuvoon, jonka huippunopeus ylittää 300 km/h, on annettava vastaavat tiedot.
( 38 ) Ilmoitettava liikkuvan ajoneuvon istumapaikkojen määrä. Jos paikkamäärä on muunneltavissa, voidaan ilmoittaa paikkamäärän vaihteluväli.
( 39 ) ’R-pisteellä’ eli ’istuimen vertailupisteellä’ tarkoitetaan valmistajan määrittelemää suunnittelupistettä kullekin istuimelle ja se määritetään direktiivin 77/649/ETY ( 40 ) liitteessä III määritetyn kolmiulotteisen vertailujärjestelmän mukaisesti.
( 40 ) EYVL L 267, 19.10.1977, s. 1.
( 41 ) EYVL L 375, 31.12.1980, s. 36.
( 42 ) Tarpeeton viivataan yli.
( 43 ) Tarpeeton viivataan yli.
( 44 ) Jos tyypin tunnisteessa on tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun erillisen teknisen yksikön tyypin kuvauksen kannalta tarpeettomia merkkejä, ne on korvattava asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).
( *1 ) EUVL L 353, 21.12.2012, s. 31.”