►B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 25 päivänä heinäkuuta 1978,

pyörillä varustettujen maatalous- tai metsätraktoreiden kuljettajan istuinta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

(78/764/ETY)

(EYV L 255, 18.9.1978, p.1)

Virallinen lehti

  No

page

date

►M1

NEUVOSTON DIREKTIIVI, 82/890/ETY annettu 17 päivänä joulukuuta 1982,

  L 378

45

31.12.1982

►M2

KOMISSION DIREKTIIVI, 83/190/ETY annettu 28 päivänä maaliskuuta 1983,

  L 109

13

26.4.1983

►M3

COUNCIL DIRECTIVE 87/354/EEC of 25 June 1987 (*)

  L 192

43

11.7.1987

►M4

KOMISSION DIREKTIIVI, 88/465/ETY annettu 30 päivänä kesäkuuta 1988,

  L 228

31

17.8.1988

►M5

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 97/54/EY, annettu 23 päivänä syyskuuta 1997,

  L 277

24

10.10.1997

►M6

KOMISSION DIREKTIIVI 1999/57/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 7 päivänä kesäkuuta 1999,

  L 148

35

15.6.1999

►M7

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/96/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006,

  L 363

81

20.12.2006

►M8

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2013/15/EU, annettu 13 päivänä toukokuuta 2013,

  L 158

172

10.6.2013

 A1

Kreikan liittymisasiakirja

  L 291

17

19.11.1979

►A2

Espanjan ja Portugalin liittymisasiakirja

  L 302

23

15.11.1985

 A3

Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirja

  C 241

21

29.8.1994

  L 001

1

..

►A4

Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu

  L 236

33

23.9.2003

►C1

Oikaisu, EYV L 112, 24.4.2008, s. 32  (1983/190)

(*)

Tätä asiakirjaa ei ole julkaistu suomenkielisenä.

16.1

Näiden traktoreiden tyyppitiedot ovat seuraavat:

16.2

A-luokan traktorit jaetaan kolmeen alaluokkaan:

I alaluokka : traktorit, joiden omapaino on enintään 3 600.

II alaluokka : traktorit, joiden omapaino on 3 600—6 500 kg.

III alaluokka : traktorit, joiden omapaino on yli 6 500 kg.

►M2  18.1 ◄

mitat;

►M2  18.2 ◄

selkätuen paikkaja kaltevuus;

►M2  18.3 ◄

istuimen pinnan kaltevuus;

►M2  18.4 ◄

istuimen pituus- ja korkeussäätö.

1.1

Kuljettajan istuin on suunniteltava sellaiseksi, että kuljettajalla on mukava asento hänen ajaessaan ja käyttäessään traktoria, ja että terveys- ja turvallisuusnäkökohdat on mahdollisimman hyvin otettu huomioon.

1.2

Istuimen on oltava säädettävissä pituus- ja korkeussuunnassa ilman työkaluja.

1.3

Istuin on suunniteltava sellaiseksi, että se vaimentaa iskuja ja tärinää. Sen täytyy siksi olla hyvin jousitettu, vaimentaa hyvin tärinää ja tukea riittävästi takaa ja sivuilla.

Sivutukea pidetään riittävänä, jos istuin on suunniteltu sellaiseksi, että kuljettaja ei luisu sivusuunnassa.

1.4

Istuimen pinnan, selkätuen, sivutukien ja mahdollisten irroitettavien, taittuvien tai kiinteiden käsinojien on oltava pehmustettuja.

1.5

Istuimen vertailupiste (S) täytyy laskea liitteen II lisäyksessä I vahvistetulla tavalla.

1.6

Jollei muuta vahvisteta, mittauksien ja mittapoikkeamien on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:

1.7

Istuimelle on tehtävä seuraavat testit, jotka on suoritettava samalla istuimella ja alla vahvistetussa järjestyksessä:

▼M2

▼M2

▼B

1.8

Jos istuin on valmistettu sellaiseksi, että se voi kääntyä pystyakselin ympäri, on kokeet tehtävä siten, että istuin on suunnattu eteenpäin, lukittuna asentoonsa, joka on samansuuntainen traktorin pituussuuntaisen keskiviivan kanssa.

1.9

Istuimen, jolle edellä tarkoitetut testit tehdään, on oltava rakenne- ja varustusominaisuuksiltaan samanlainen kuin sarjatuotannossa olevien istuimien.

1.10

Valmistajan on koekäytettävä istuin ennen testien tekemistä.

1.11

Testauslaboratorion on laadittava testausseloste, jossa vahvistetaan, että istuin on kestänyt kaikki määrätyt kokeet vahingoittumatta, ja jossa on yksityiskohdat istuimen tärinäominaisuuksista.

1.12

Luokan I traktoreita varten testatut istuimet käyvät vain sen luokan traktoreihin, mutta II luokan traktoreita varten testatut käyvät sekä I että II luokan traktoreihin ►M4  ja III alaluokan traktoreita varten testatut istuimet käyvät II ja III luokan traktoreihin ◄ .

2.1.1

Istuinpinnan syvyyden, mitattuna samansuuntaisesti ja 150 mm päässä istuimen pituussuuntaisesta keskiviivasta, on oltava vähintään 400 ± 50 mm (ks. kuva jäljempänä).

2.1.2

Istuinpinnan leveyden, mitattuna kohtisuoraan istuimen keskiviivaa vastaan, 1 150 mm istuimen vertailupisteen (S) edessä ja enintään 80 mm sen yläpuolella, on oltava vähintään 450 mm (ks. kuva jäljempänä).

2.1.3

Kuljettajan istuimen istuinpinnan syvyys ja leveys, joka on tarkoitettu traktoreihin, joiden takapyörien enimmäisraideleveys on enintään 1 150 mm, voi olla pienempi niin, että se on syvyyden osalta vähintään 300 mm ja leveyden osalta vähintään 400 mm ja traktorin rakenteen vuoksi ei ole mahdollista noudattaa 2.1.1 ja 2.1.2 kohdan määräyksiä.

2.2.1

Istuimen selkätuen yläreunan on oltava vähintään 260 mm istuimen vertailupisteen (S) yläpuolella (ks. kuva jäljempänä).

2.2.2

Selkätuen kaltevuuden on oltava 10 ± 5° (ks. jäljempänä oleva kuva).

2.3.1

Kuormitetun tyynyn pinnan kaltevuuden taaksepäin (ks. kulma α jäljempänä olevassa kuvassa) on oltava 3-12° suhteessa vaakatasoon, mitattuna kuormituslaitteen kanssa lisäyksen 1 mukaisesti.

2.4.1

Istuimen on oltava säädettävissä pituussuunnassa vähintään:

2.4.2

Istuimen on oltava säädettävissä korkeussuunnassa vähintään:

2.5.1.1

Jousitusominaisuudet määritetään staattisella testillä. Säätöalue kuljettajan painon mukaan lasketaan jousitusominaisuuksista. Näitä laskelmia ei tarvitse tehdä, jos istuimia ei voi käsin säätää kuljettajan massan mukaan.

2.5.1.2

Istuin asennetaan testitelineeseen tai traktoriin ja sitä kuormitetaan joko suoraan tai erityisen laitteen avulla; tämä kuormitus ei saa poiketa enemmän kuin 5 N nimelliskuormituksesta. ►M2  Jousiliikkeen mittausvirhe saa olla enintään ± 1 mm. ◄ Kuormitus on kohdistettava lisäyksessä 1 olevassa 3 osassa esitetyllä tavalla.

2.5.1.3

Täydellinen jousituksen taipumaa esittävä ominaiskäyrä on laadittava nollakuormituksesta enimmäiskuormitukseen ja takaisin enimmäiskuormituksesta nollaan. Kuormitusvälit, joilla jousiliikettä mitataan, eivät saa olla suurempia kuin 100 N; jousiliikkeeseen on mitattava vähintään kahdeksan pistettä suunnilleen yhtä suurin välein. Enimmäiskuormitukseksi pitäisi vahvistaa joko piste, jossa ei voida enää mitata enempää jousiliikettä, tai 1 500 N:n kuormitus. Aina kun kuormitus kohdistetaan tai otetaan pois, on jousiliike mitattava 200 mm istuimen vertailupisteen edessä istuinpinnan pituussuuntaisella keskiviivalla. Kuormituksen lisäämisen tai poistamisen jälkeen on istuimen annettava palautua lepoasentoonsa.

2.5.1.4

Jos istuimissa on säätöasteikko massan mukaan, jousituksen painumaa esittävät ominaiskuvaajat mitataan 50 ja 120 kg:n painoisten kuljettajien painosäädöillä. Jos istuimissa ei ole säätöasteikkoa massan mukaan, vaan säätörajoittimet, mittaukset tehdään matalimmalla ja korkeimmalla massansäädöllä. Jos istuimissa ei ole säätöasteikkoa massan mukaan eikä säätörajoittimia, säätö on valittava seuraavasti:

▼M2 —————

▼B

2.5.1.5

Jousitusjärjestelmän keskikohta on kohta, johon istuin asettuu, kun sitä painetaan puolet täydestä jousitusliikkeestä.

2.5.1.6

Koska jousituksen ominaiskuvaajat ovat yleensä hystereesisilmukoita, kuormitus on ►M2   ►C1  jousitusjärjestelmän keskikohdassa ◄  ◄ määritettävä piirtämällä keskiviiva silmukan läpi (ks. liitteessä I oleva 8 osa ja liitteen II lisäyksessä 2 olevat A ja B osat).

2.5.1.7

Jotta säätöalueen rajat voidaan määrittää kuljettajan massan mukaan, 2.5.1.6 kohdan mukaisesti pisteille A ja B (katso tämän liitteen lisäys 2) määritetyt pystysuorat voimat on kerrottava asteikkotekijällä 0,13 kg/N.

2.5.2.1

Istuin on säädettävä massansäädön ylärajalle ja kytkettävä testitelineeseen tai traktoriin siten, että sen pohjalevy on vähintään samansuuruisen jäykän levyn (testitelineen) päällä.

2.5.2.2

Istuinpintaan tai -tyynyyn kohdistetaan 1 000 N:n testikuormitus. Kuormituskohdan on oltava 200 mm istuimen vertailupisteen (S) edessä ja vuoronperään 150 mm istuimen läpi kulkevan symmetriatason molemmilla puolilla.

2.5.2.3

Kuormituksen aikana mitataan istuinpinnan sivuttaisen kaltevuuskulman vaihteluväli vaaka- ja pystysuoran istuimen säädön raja-asetuksissa. Kuormituskohdan lähelle muodostuvaa pysyvää deformaatiota ei oteta huomioon.

2.5.3.1.1

Testitelineen on simuloitava pystysuoraa tärinää kuljettajan istuimen kiinnityskohdassa. Värähtelyt saadaan aikaan sähköhydraulisen laitteen avulla. Asetusarvoina käytetään joko tämän liitteen lisäyksissä ►M4  4, 5 a ja 5 b ◄ kyseiselle traktoriluokalle vahvistettuja arvoja tai kaksoisintegroituja kiihtyvyyssignaaleja, jotka mitataan 12 ± 0,5 km:n tuntinopeudella 2.5.3.2.1 kohdan mukaisella vakioajoradalla liikkuvan B-luokan traktorin istuimen kiinnityskohdassa. Värähtelyjen aikaansaamiseksi on ajettava keskeytyksettä asetusarvot kahteen kertaan.

Vakioajoradalla ensimmäisen ajon aikana rekisteröidyn kiihtyvyyssignaalijakson lopusta on siirryttävä toisen ajon alkuun tasaisesti ja tärähtämättä. Mittauksia ei saa tehdä ajettaessa asetusarvoja tai kiihtyvyyssignaaleja ensimmäistä kertaa. Voidaan käyttää useampia kuin niitä 700 arvoa, jotka vahvistetaan tämän liitteen lisäyksissä ►M4  4, 5 a ja 5 b ◄ , jos nämä arvot lasketaan esimerkiksi kuutio-Spline-funktion avulla alkuperäisistä 700 arvosta.

2.5.3.1.2

Alustassa täytyy olla testi-istuimen kiinnityksen lisäksi myös ohjauspyörä ja jalkatuki. Sen täytyy olla lisäyksessä 6 esitetyn mukainen.

2.5.3.1.3

Testitelineellä täytyy olla suuri taivutus- ja kiertojäykkyys, eikä sen laakereilla ja ohjaimilla saa olla suurempi välys kuin teknisesti välttämätöntä. Jos alusta on värähtelevän varren päällä, välimatkan R täytyy olla vähintään 2 000 mm (ks. lisäys 6). Värähtelysuhteen suuruuden 0,5 ja 5,0 Hz:n taajuuksien välillä on oltava alueella 1,00 ± 0,05, mitattuna enintään 0,5 Hz:n välein. Vaihesiirtymä ei saa vaihdella enempää kuin 20° samalla taajuusalueella.

2.5.3.2.1

Ajoradan muodostaa kaksi samansuuntaista kaistaa, joiden väli on traktorin raidevälin mukainen. Molempien kaistojen on oltava jäykkää ainetta, kuten puuta tai betonia, ja ne voivat muodostua perusrakenteeseen ladotuista laatoista tai niissä voi olla yhtäjaksoinen sileä pinta. Kunkin raidekaistan profiilin pituussuunnassa määrittelevät peruslinjan suhteen mitatut korkeusordinaatat; nämä ordinaatat esitetään 3 alaliitteen taulukoissa. Ajorataa varten korkeus määritetään 16 cm:n välein kummallakin kaistalla.

Ajoradan täytyy olla tukevasti asennettu maaperään ja kaistojen väli saa vaihdella vain vähän koko matkan aikana; traktorin pyörien täytyy olla täysin tuetut koko ajan. Jos kaistat tehdään laatoista, niiden täytyy olla 6-8 cm paksuja, ja laattojen keskipisteiden välin on oltava 16 cm. Ajoradan pituuden on oltava 100 m.

Mittaukset on aloitettava heti kun traktorin taka-akselin keskiviiva on kohtisuorassa ajoradan kohtaa D = 0 vastaan, ja lopetettava heti kun traktorin etuakselin keskiviiva on kohtisuorassa ajoradan kohtaa D = 100 vastaan (ks. tämän liitteen 3 alaliitteen taulukkoa).

2.5.3.2.2

Mittaukset on suoritettava 12 ± 0,5 km:n tuntinopeudella.

Annettu nopeus on säilytettävä ilman jarrujen käyttöä. Värähtelyt on mitattava istuimen päällä ja kohdassa, missä istuin on kiinnitetty traktoriin, kevyelle ja painavalle kuljettajalle.

12 km:n tuntinopeus on saavutettava, kun kiihdytyskaista loppuu. Tämän kiihdytysradan pinnan on oltava tasainen ja sen täytyy yhtyä vakioajorataan ilman pinnan tason muutosta.

2.5.3.2.3

Istuin täytyy asettaa kuljettajan massan mukaan valmistajan ohjeiden mukaan.

2.5.3.2.4

Traktorissa täytyy olla turvakehys tai -ohjaamo, paitsi jos se on sellaista tyyppiä, johon tällaista varustusta ei tarvita. Traktorissa ei saa olla mitään lisävarusteita. Myöskään ei saa olla mitään vastapainoa pyörillä tai turvakaaressa eikä nestettä renkaissa.

2.5.3.2.5

Testin aikana käytettyjen renkaiden on oltava vakiokokoisia ja -paksuisia valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kuvioinnin syvyys ei saa olla alle 65 % uusien renkaiden kuvioinnin syvyydestä.

2.5.3.2.6

Renkaiden laidat eivät saa olla vahingoittuneet. Renkaiden paineen täytyy vastata renkaiden valmistajan suosittelemien viitepaineiden aritmeettista keskiarvoa. Raidevälin täytyy vastata tavanomaisissa työolosuhteissa käytettyä raideväliä sillä traktorimallilla, johon istuin on kiinnitetty.

2.5.3.2.7

Mittaukset istuimen kiinnityskohdassa ja itse istuimella on tehtävä saman ajon aikana.

Värähtelyjen mittaamiseksi ja rekisteröimiseksi on käytettävä kiihdytysmittaria, mittausvahvistinta ja magneettista nauhuria tai suoraan rekisteröivää värähdysmittaria. Näiden laitteiden laitetiedot vahvistetaan 2.5.3.3.2-2.5.3.3.6 kohdassa.

2.5.3.3.1

Kuljettajan paino

Kokeet on tehtävä kahdella kuljettajalla: toisen kokonaispaino on 59 ± 1 kg, josta enintään 5 kg saa olla painovyössä vartalon ympärillä; toisen kokonaispaino on 98 ± 5 kg, josta enintään 8 kg painovyössä.

2.5.3.3.2

Kiihtyvyysmittarin sijainti

Kuljettajaan välittyneen värähtelyn mittaamiseksi kiihtyvyysmittari kiinnitetään tasaiselle levylle, jonka halkaisija on 250 ± 50 mm, jonka keskiosan on oltava jäykkä 75 mm:n halkaisijalta ja jossa on oltava jäykkä laite suojaamassa kiihtyvyysmittaria. Tämä levy asetetaan istuinpinnan keskelle istuimen ja kuljettajan väliin, ja siinä pitää olla liukumaton pinta.

Värähtelyn mittaamiseksi istuimen kiinnityskohdassa, kiihtyvyysmittari on kiinnitettävä lähelle tätä kiinnityskohtaa enintään 100 mm:n päähän traktorin pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden ja istuinpinnan traktoriin muodostaman pystysuoran projektion sisäpuolelle.

2.5.3.3.3

Tärinäkiihtyvyyden mittaaminen

Kiihtyvyysmittarin ja siihen liittyvän vahvistin- ja välityslaitteiston täytyy pystyä reagoimaan värähtelyihin, joiden rms-arvo on 0,05 m/s2, ja mittamaan värähtelyjä, joiden rms-arvo on 5 m/s2 ja huipputekijä (huipun suhde rms-arvoon) on 3, ilman vääristymää mittapoikkeaman ollessa ± 2,5 % alueella 1-80 Hz.

2.5.3.3.4

Magneettinen nauhuri

Jos käytetään nauhuria, sen suurin toistovirhe saa olla ± 3,5 % taajuusalueella 1-80 Hz, myös silloin jos nauhanopeus muuttuu toistettaessa analyysiä varten.

2.5.3.3.5

Värähtelymittari

2.5.3.3.6

Kalibrointi

Kaikki laitteet täytyy kalibroida säännöllisesti.

2.5.3.3.7

Tärinätestien arviointi

▼M2

2.5.4.1

A-luokan (tai luokkien) traktoreihin tarkoitettu istuin on testattava tärinätelineessä käyttämällä asianmukaisia asetusarvosignaaleja.

2.5.4.2

B-luokan traktorityyppiin tarkoitettu istuin on testattava vakioajoradalla tähän tyyppiin kuuluvalla traktorilla. Voidaan kuitenkin suorittaa myös simulaatiokoe käyttämällä asetusarvosignaalia, joka vastaa kiihdytyskuvaajaa, joka on määritetty vakioajoradalla sen tyyppisellä traktorilla, jossa käytettäväksi istuin tarkoitetaan.

2.5.4.3

Istuin, joka tarkoitetaan käytettäväksi vain tietyntyyppisessä A-luokan traktorissa, voidaan myös testata 2.5.4.2 kohdan vaatimusten mukaisesti. Tässä tapauksessa osien tyyppihyväksyntä annetaan vain sen tyypin traktorille, johon testattava istuin on tarkoitettu.

2.5.5.1

Testi tärinätestitelineessä on suoritettava 2.5.3.1 kohdan mukaisesti. Mittauksen aikana istuimen kiinnityskohdassa esiintyvä todellinen arvo awB on määritettävä. Jos esiintyy poikkeamaa vertailuarvosta:

▼M4

a*wB = 2,05 m/s2 A I luokan traktoreille.

a*wB = 1,5 m/s2 A II luokan traktoreille.

a*wB = 1,3 m/s2 A III luokan traktoreille.

▼M2

Kuljettajan istuimella mitattu kiihtyvyys awS on korjattava seuraavan yhtälön mukaisesti:

2.5.5.2

Kummankin 2.5.3.3.1 kohdassa tarkoitetun kuljettajan osalta tärinäliikkeen painotettu kiihtyvyys on mitattava istuimella 28 sekunnin aikana I ja III luokkaa varten ja 31 sekunnin aikana II luokkaa varten. Mittaus täytyy alkaa aikaa t = 0 vastaavalla asetusarvosignaalilla ja lopettaa aikaa t = 28 tai 31 sekuntia vastaavalla asetusarvosignaalilla (ks. taulukko tämän liitteen lisäyksessä 4, 5 a ja 5 b).

Vähintään kaksi koeajoa on suoritettava. Mitatut arvot eivät saa poiketa aritmeettisesta keskiarvosta enempää kuin ± 5 %. Jokainen täysi asetusarvojakso on ajettava 28 tai 31 ± 0,5 sekunnissa.

2.5.6.1

Edellä 2.5.4.2 kohdan vaatimusten mukaisesti istuimen tärinätestit eivät ole sovellettavissa traktoriluokkaan, vaan ainoastaan niihin traktorityyppeihin, joihin istuin on tarkoitettu.

2.5.6.2

Vakioajoratatesti on suoritettava 2.5.3.2 ja 2.5.3.3 kohdan vaatimusten mukaisesti. Kuljettajan istuimella mitattua tärinäkiihtyvyyttä (awS) ei tarvitse korjata. Vähintään kaksi testiajoa on suoritettava vakioajoradalla. Mitatut arvot eivät saa poiketa aritmeettisesta keskiarvosta enempää kuin ± 10 %.

2.5.6.3

Jos tehdään penkkitesti, se täytyy tehdä vakioajoratakokeen yhteydessä 2.5.3.1 ja 2.5.3.3 kohdan vaatimuksia noudattaen.

2.5.6.4

Tärinätestiteline on säädettävä siten, että istuimen kiinnityskohdassa mitatun painotetun tärinäkiihtyvyyden (awB) rms-arvo poikkeaa vähemmän kuin ± 5 % vakioajoradalla istuimen kiinnityskohdassa mitatusta painotetun tärinäkiihtyvyyden

Jokainen testitelinetesti on suoritettava kahdesti. Mitatut arvot saavat poiketa aritmeettisesta keskiarvosta enintään ± 5 %.

2.5.7.1

Tämä testi tehdään 2.5.3.1 kohdassa esitetyssä testitelineessä. Kuitenkin on otettava huomioon seuraavat seikat:

2.5.7.2

Edellä 2.5.3.1.1 kohdan (ks. tämän liitteen lisäykset ►M4  4, 5 a ja 5 b ◄ ) toisessa alakohdassa vahvistettujen asetusarvojen sijasta synnytetään sinimuotoisia värähtelyjä, joiden laajuus on ± 15 mm ja taajuus 0,5-2 Hz. Taajuusalue ajetaan läpi vakioidulla taajuusmuutosnopeudella vähintään 60 sekunnin aikana tai enintään 0,05 Hz:n välein nousevalla taajuudella, ja samalla tavalla laskevilla taajuuksilla. Tämän mittauksen aikana on sallittua suodattaa kiihtyvyysmittarien antamat signaalit sellaisen kaistanpäästösuotimen läpi, joka leikkaa 0,5 ja 2,0 Hz:n taajuudet.

2.5.7.3

Istuinta kuormitetaan 40 kg:n vastapainolla ensimmäisessä testissä ja 80 kg:n massalla toisessa testissä; vastapaino pannaan lisäyksen 1 kuvassa 1 esitettyyn laitteeseen, ja voiman suunta on sama kuin määritettäessä istuimen vertailupistettä.

2.5.7.4

Istuimen pinnalla mitatun tärinäkiihtyvyyden awS ja istuimen kiinnityskohdassa mitatun tärinäkiihtyvyyden awB rms-arvojen suhde:

on määritettävä taajuusalueella 0,5-2,0 Hz enintään 0,05 Hz:n välein.

2.5.7.5

Mitattu suhde on ilmoitettava testausselosteessa kahdella desimaalilla.

3.1.1

kuljettajan painon mukaan säädettävän alueen on ulotuttava vähintään 50:stä 120 kg:aan;

3.1.2

sivusuuntaista stabiilisuutta mittaavassa testissä mitatut muutokset kaltevuuskulmassa eivät saa olla 5 °:tta.

3.1.3

kumpikaan 2.5.3.3.7.2 kohdassa esitetystä kahdesta arvosta ei saa olla enempää kuin 1,25 m/s2.

3.1.4

Suhde, johon 2.5.7.4 ja 2.5.7.5 kohdassa viitataan, saa olla enintään 2.

3.2.1

Osan ETY-tyyppihyväksyntähakemuksen tekee tuotenimen tai tavaramerkin omistaja tai tämän edustaja.

3.2.2

Kaikkien kuljettajan istuintyyppien osalta on hakemuksessa oltava mukana:

3.3.1

Istuimessa, johon haetaan osan ETY-tyyppihyväksyntää, on oltava hakijan tavaramerkki tai kaupallinen merkki selvästi ja pysyvästi.

3.3.2

Istuimissa täytyy olla riittävän suuri tila osan ETY-tyyppihyväksyntämerkille; tämä tila täytyy näkyä 3.2.2.2 kohdassa tarkoitetuissa piirustuksissa.

3.4.1

Jos 3.2 kohdan mukaisesti toimitettu istuin täyttää 3.1 ja 3.3 kohdan vaatimukset, osan ETY-tyyppihyväksyntä ja osan tyyppihyväksyntänumero annetaan.

3.4.2

Kyseistä numeroa ei saa antaa minkään muun tyyppiselle istuimelle.

3.5.1

Jokaisessa tämän direktiivin mukaisesti hyväksytyn tyypin mukaisessa istuimessa on oltava osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki.

3.5.2

Tämä merkki muodostuu:

3.5.3

Osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki on merkittävä istuimeen siten, ettei se kulu pois ja että se on helposti luettavissa silloinkin, kun istuin on asennettuna traktoriin.

3.5.4

Esimerkki osan tyyppihyväksyntämerkistä esitetään lisäyksessä 11.

3.5.5

Tämän merkin eri osien mitat eivät saa olla pienempiä kuin merkitsemiselle vahvistetut vähimmäismitat, kuten lisäyksessä 11 esitetään.