This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02001R0999-20240415
Regulation (EC) No 999/2001 of the European Parliament and of the Council of 22 May 2001 laying down rules for the prevention, control and eradication of certain transmissible spongiform encephalopathies
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä
02001R0999 — FI — 15.04.2024 — 061.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 999/2001, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, (EUVL L 147 31.5.2001, s. 1) |
Muutettu:
Muutettu:
|
L 236 |
33 |
23.9.2003 |
Oikaistu:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 999/2001,
annettu 22 päivänä toukokuuta 2001,
tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä
I LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Soveltamisala
Tätä asetusta ei sovelleta:
kosmetiikka- tai lääkevalmisteisiin tai lääkinnällisiin laitteisiin, niiden lähtöaineksiin tai välituotteisiin;
tuotteisiin, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi elintarvikkeissa, rehuissa tai lannoitteissa, sekä näiden tuotteiden lähtöaineksiin tai välituotteisiin;
näyttelyihin, opetukseen, tieteelliseen tutkimukseen, erityistutkimuksiin tai analyyseihin tarkoitettuihin eläinperäisiin tuotteisiin edellyttäen, että kyseiset tuotteet eivät lopulta voi päätyä ihmisten tai muiden kuin kyseistä tutkimushanketta varten pidettävien eläinten ravinnoksi tai käyttöön;
tutkimuksessa käytettäviin tai siinä käytettäviksi tarkoitettuihin eläviin eläimiin.
2 artikla
Elävien eläinten ja eläinperäisten tuotteiden pitäminen erillään
Jotta vältetään ristikontaminaatio tai se, että 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut elävät eläimet tai eläinperäiset tuotteet korvautuvat 1 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa mainituilla tuotteilla tai 1 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla elävillä eläimillä, ne on pidettävä pysyvästi erillään, jollei näitä eläviä eläimiä tai eläinperäisiä tuotteita tuoteta vähintään terveyden suojelua TSE:iden osalta koskevien vaatimusten mukaisesti.
Tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevat säännöt annetaan 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
3 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
’TSE’: kaikki tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat ihmisissä esiintyviä lukuun ottamatta;
’markkinoille saattaminen’: mikä tahansa toimenpide, jonka tarkoituksena on toimittaa yhteisössä kolmannelle osapuolelle tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia eläviä eläimiä tai eläinperäisiä tuotteita niiden myyntiä varten sekä muuta vastikkeellinen tai vastikkeeton luovutus tällaiselle kolmannelle osapuolelle tai niiden varastointi edelleen tällaiselle kolmannelle osapuolelle tapahtuvaa toimittamista varten;
’lähtöaine’: raaka-aineet tai mitkä tahansa muut eläinperäiset tuotteet, joista tai joiden avulla tuotetaan 1 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja tuotteita;
’toimivaltainen viranomainen’: jäsenvaltion keskusviranomainen, jonka tehtävänä on huolehtia tämän asetuksen vaatimusten noudattamisesta, tai muu viranomainen, jolle mainittu keskusviranomainen on siirtänyt tämän tehtävän erityisesti rehujen valvonnan osalta; tämä määritelmä kattaa tarvittaessa myös kolmannen maan vastaavan viranomaisen;
’luokka’: jokin liitteessä II olevassa C luvussa tarkoitetuista luokista;
’erikseen määritelty riskiaines’: liitteessä V mainitut kudokset; tuotteet, jotka sisältävät näitä kudoksia tai jotka on saatu niistä, eivät kuulu tämän määritelmän piiriin, ellei toisin mainita;
’TSE-tartunnan saaneeksi epäilty eläin’: elävä, teurastettu tai itsestään kuollut eläin, jolla on tai on ollut neurologisia oireita tai käyttäytymishäiriöitä tai asteittain heikkenevä terveydentila, joka on yhdistettävissä keskushermoston häiriöön, jos muuta diagnoosia ei kliinisen tutkimuksen, hoitotulosten, postmortem-tarkastuksen tai ante- tai post-mortem -laboratoriotutkimuksen tietojen perusteella ole tehtävissä. Naudan spongiforminen enkefalopatia (BSE) -tartunnan saaneeksi on epäiltävä kaikkia sellaisia nautaeläimiä, joista on saatu positiivinen tulos erityisessä BSE-pikatestissä.
’tila’: paikka, jossa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia eläimiä pidetään, kasvatetaan, käsitellään tai esitellään yleisölle;
’näytteenotto’: näytteiden ottaminen asianmukaisen tilastollisen edustavuuden varmistavalla tavalla eläimistä, niiden ympäristöstä tai eläinperäisistä tuotteista sairauden diagnoosin ja polveutumissuhteiden määrittelemiseksi, terveydentilan valvomiseksi tai sen varmistamiseksi, etteivät eläinperäiset tuotteet sisällä mikrobiologisia aineita tai tiettyjä aineksia;
’lannoite’: kaikki eläinperäisiä tuotteita sisältävät aineet, joita lisätään maaperään edistämään kasvillisuuden kasvua; nämä voivat sisältää biokaasun tuotannossa tai kompostoinnissa syntyneitä mädätystuotteita,
’pikatestit’: liitteessä X luetellut seulontamenetelmät, joiden tulokset ovat tiedossa 24 tunnin kuluessa;
’vaihtoehtoiset testit’: 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut analyysimenetelmät, joita käytetään erikseen määritellyn riskiaineksen poistamisen vaihtoehtona;
’mekaanisesti erotettu liha’: tuote, joka saadaan poistamalla liha luista luuttomaksi leikkaamisen jälkeen käyttämällä mekaanisia keinoja, joiden seurauksena lihassyyn rakenne häviää tai muuttuu;
’passiivinen valvonta’: kaikista TSE-tartunnan saaneiksi epäillyistä eläimistä ilmoittaminen ja, tapauksissa, joissa TSE-epäilyä ei voida sulkea pois kliinisissä tutkimuksissa, kyseisille eläimille tehtävät laboratoriokokeet;
’aktiivinen valvonta’: sellaisten eläinten testaus, joita ei ole ilmoitettu epäiltävän TSE tartunnan saaneiksi, esimerkiksi hätäteurastetut eläimet, ante mortem -tarkastuksessa oireita osoittavat eläimet, ruhot, terveinä teurastetut eläimet sekä TSE-tapauksen yhteydessä teurastetut eläimet erityisesti TSE:n kehittymisen ja levinneisyyden määrittämiseksi maassa tai sen alueella.
4 artikla
Suojatoimenpiteet
II LUKU
BSE-ASEMAN MÄÄRITTÄMINEN
5 artikla
Luokitus
Jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden tai niiden alueiden, jäljempänä ’maat tai alueet’, BSE-asema määritellään luokittelun avulla seuraavia luokkia käyttäen:
Maan tai alueen BSE-asema voidaan määritellä ainoastaan liitteessä II olevassa A luvussa säädettyjen perusteiden mukaisesti. Nämä perusteet sisältävät kaikkien liitteessä II olevassa B luvussa määriteltyjen spongiformisten enkefalopatioiden ilmenemiseen mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden sekä niissä ajan mittaan tapahtuvan kehityksen perusteella laaditun riskianalyysin tuloksen, sekä kokonaisvaltaiset aktiiviset ja passiiviset valvontatoimet, joissa otetaan huomioon asianomaisen maan tai alueen riskiluokka.
Jäsenvaltioiden sekä sellaisten kolmansien maiden, jotka haluavat pysyä niiden hyväksyttyjen kolmansien maiden luettelossa, joista tässä asetuksessa tarkoitettujen elävien eläinten tai tuotteiden vienti yhteisöön on sallittu, on esitettävä komissiolle hakemus BSE-asemansa määrittämiseksi sekä liitettävä siihen liitteessä II olevan A luvun perusteita koskevat asianmukaiset tiedot sekä liitteessä II olevassa B luvussa esitettyjä mahdolliseen ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä ja niissä ajan mittaan tapahtuvaa kehitystä koskevat tiedot.
Mainittu päätös on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun hakemuksen sekä asiaa koskevien tietojen toimittamisesta. Jos komissio katsoo, että näyttö ei sisällä liitteessä II olevassa A ja B luvussa säädettyjä tietoja, komissio pyytää toimittamaan lisätietoja erikseen asetettavassa määräajassa. Lopullinen päätös tehdään kuuden kuukauden kuluessa täydellisten tietojen toimittamisesta.
Sen jälkeen, kun Maailman eläintautijärjestö (OIE) on ottanut käyttöön maiden luokitusmenettelyn ja jos se on luokitellut hakemuksen esittäneen maan johonkin näistä luokista, kyseisen maan ensimmäisen alakohdan mukaisesti saaman yhteisön luokituksen uudelleenarvioinnista voidaan tarvittaessa päättää 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tähän analyysiin on sisällyttävä hakemuksen esittäneen jäsenvaltion tai kolmannen maan BSE:tä koskevan epidemiologisen tilanteen tilastollinen selvitys, joka perustuu pikatestejä käyttäen tehtyyn seulontamenettelyyn ja joka sisältää johtopäätökset. Komissio ottaa huomioon Maailman eläintautijärjestön (OIE) käyttämät luokitteluperusteet.
Pikatestit hyväksytään tähän tarkoitukseen 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen ja ne merkitään liitteessä X olevan C luvun 4 kohdassa olevaan luetteloon.
Tätä seulontamenettelyä voivat käyttää myös jäsenvaltiot tai kolmannet maat, jotka haluavat 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen saada suorittamalleen luokitukselle komission hyväksynnän.
Tästä menettelystä aiheutuvat kustannukset maksaa kyseinen jäsenvaltio tai kolmas maa.
Kolmannella maalla on kelpoisuus viedä yhteisöön tämän asetuksen erityissääntöjen piiriin kuuluvia eläviä eläimiä tai eläinperäisiä tuotteita komission sen osalta vahvistamaan luokkaan perustuvien edellytysten mukaisesti, jos tämä kolmas maa sitoutuu ilmoittamaan viipymättä komissiolle kirjallisesti kaikista epidemiologisista tai muunlaisista todisteista, jotka voivat johtaa BSE-aseman muuttamiseen.
III LUKU
TSE:IEN EHKÄISY
6 artikla
Seurantajärjestelmä
Pikatestit hyväksytään tähän tarkoitukseen 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja ne merkitään liitteessä X olevaan luetteloon.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vuotuinen seurantaohjelma kattaa vähintään seuraavat eläinryhmät:
kaikki yli 24 kuukauden ikäiset hätäteurastetukseen lähetetyt nautaeläimet ja nautaeläimet, joiden ante mortem -tarkastuksessa on havaittu oireita,
kaikki yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka teurastetaan tavanomaisesti ihmisravinnoksi,
kaikki yli 24 kuukauden ikäiset nautaeläimet, joita ei ole teurastettu ihmisravinnoksi ja jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu tilalla, kuljetuksen aikana tai teurastamossa (tilalla kuolleet eläimet).
Jäsenvaltiot voivat päättää poiketa c alakohdan vaatimuksesta syrjäisillä alueilla, joilla eläintiheys on pieni ja joilla ei ole järjestetty mitään kuolleiden eläinten keräysjärjestelmää. Tätä mahdollisuutta käyttävien jäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta komissiolle ja toimitettava komissiolle asianomaisten alueiden luettelo ja poikkeuksen perustelu. Poikkeus voi kattaa enintään 10 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion nautakannasta.
Jäsenvaltion vuotuisia valvontaohjelmia voidaan tarkistaa jäsenvaltion pyynnöstä, jos asianomainen jäsenvaltio voi osoittaa maan tautitilanteen parantuneen 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun menettelyyn perustuvien tiettyjen vaatimusten mukaisesti.
Asianomaisen jäsenvaltion on todistettava, että se pystyy määrittelemään voimassa olevien toimien tehokkuuden ja varmistamaan ihmisten ja eläinten terveyden kokonaisvaltaisen riskianalyysin perusteella. Jäsenvaltion on erityisesti osoitettava, että
BSE-levinneisyys, jota koskevat tiedot perustuvat viimeisimpiin testaustuloksiin, on selkeästi laskeva tai jatkuvasti alhainen;
se on pannut täytäntöön täydellisen BSE-testijärjestelmän (elävien eläinten jäljitettävyyttä ja tunnistamista sekä BSE-valvontaa koskeva yhteisön lainsäädäntö) ja soveltanut sitä vähintään kuuden vuoden ajan;
se on pannut täytäntöön tuotantoeläinten täydellistä rehukieltoa koskevan yhteisön lainsäädännön ja valvonut sen täytäntöönpanoa vähintään kuuden vuoden ajan.
6 a artikla
Jalostusohjelmat
7 artikla
Eläinten ruokintaa koskevat kiellot
Komissio voi 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, nuorten märehtijöiden ravitsemustarpeiden tieteellisen arvioinnin perusteella ja tämän artiklan 5 kohdassa olevien tämän artiklan täytäntöönpanoa koskevien säännösten mukaisesti ja sen jälkeen, kun tämän poikkeuksen valvontanäkökohdat on arvioitu, päättää sallia nuorten märehtijäeläinten ruokinnan kalaperäisellä valkuaisella.
Kolmannet maat tai niiden alueet, joiden BSE-riskiä ei ole määritelty, eivät saa viedä yhteisöön sellaista tuotantoeläimille tarkoitettua rehua, joka sisältää nisäkäsperäistä valkuaista, eivätkä muille nisäkkäille kuin koirille, kissoille ja turkiseläimille tarkoitettua rehua, joka sisältää nisäkäsperäistä käsiteltyä eläinvalkuaista.
Tämän kohdan säännöksistä voidaan 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja vahvistettavien yksityiskohtaisten kriteerien mukaisesti päättää poiketa yksittäisissä tapauksissa jäsenvaltion tai kolmannen maan pyynnöstä 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Mahdollisissa poikkeuksissa on otettava huomioon tämän artiklan 3 kohdan säännökset.
8 artikla
Erikseen määritelty riskiaines
Jäsenvaltioiden, jotka hyväksyvät tämän kohdan mukaisen vaihtoehtoisen testin käytön, on ilmoitettava siitä muille jäsenvaltioille ja komissiolle.
9 artikla
Märehtijäperäisestä aineksesta saadut tai tällaista ainesta sisältävät eläinperäiset tuotteet
Tämän jälkeen komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon mekaanisesti erotetun lihan välttämättömyydestä ja käytöstä yhteisössä, kuluttajille suunnattu tiedotuspolitiikka mukaan luettuna.
10 artikla
Koulutusohjelmat
IV LUKU
TSE:IEN VALVONTA JA HÄVITTÄMINEN
11 artikla
Ilmoittaminen
Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kaikista eläimistä, joiden epäillään saaneen TSE-tartunnan, ilmoitetaan välittömästi toimivaltaisille viranomaisille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 82/894/ETY ( 8 ) soveltamista.
Jäsenvaltioiden on säännöllisesti ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle kaikki ilmoitetut TSE-tapaukset.
Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä toteutettava tämän asetuksen 12 artiklassa säädetyt sekä muut tarvittavat toimenpiteet.
12 artikla
Tartunnan saaneiksi epäiltyihin eläimiin sovellettavat toimenpiteet
Jos TSE:tä epäillään virallisesti esiintyvän jonkin jäsenvaltiossa olevan tilan nautaeläimessä, kaikki saman tilan nautaeläimet on asetettava virallisen siirtorajoituksen alaisiksi, kunnes tutkimuksen tulokset on saatu. Jos TSE:tä epäillään virallisesti esiintyvän jonkin jäsenvaltiossa olevan tilan lampaassa tai vuohessa, kaikki saman tilan lampaat ja vuohet on asetettava virallisen siirtorajoituksen alaisiksi, kunnes tutkimuksen tulokset on saatu.
Jos todisteet kuitenkin osoittavat, että tila, jolla eläin oli TSE:tä koskevan tartuntaepäilyksen syntyessä, ei todennäköisesti ole tila, jolla eläin on saattanut saada TSE-tartunnan, voi toimivaltainen viranomainen päättää, että ainoastaan tartunnan saaneeksi epäilty eläin on asetettava virallisen siirtorajoituksen alaiseksi.
Toimivaltainen viranomainen voi tarpeelliseksi katsoessaan myös päättää, että muita tiloja tai ainoastaan tila, jolla eläin on saanut tartunnan, asetetaan viralliseen seurantaan käytettävissä olevien epidemiologisten tietojen perusteella.
Jäsenvaltio voidaan 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja tässä kohdassa säädetyistä virallisista siirtorajoituksista poiketen jättää tällaisten rajoitusten soveltamisen ulkopuolelle, mikäli se soveltaa vastaavat takeet antavia toimenpiteitä, jotka perustuvat ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvien riskien asianmukaiseen arviointiin.
13 artikla
Toimenpiteet TSE:ien esiintymisen toteamisen jälkeen
Jos TSE on todettu virallisesti, on sovellettava viipymättä seuraavia toimenpiteitä:
kaikki eläimen ruhon osat hävitetään asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisesti, lukuun ottamatta tämän asetuksen liitteessä III olevan B luvun mukaisesti rekisteriä varten säilytettävää ainesta;
tehdään tutkimus kaikkien riskialttiiden eläinten tunnistamiseksi liitteessä VII olevan 1 kohdan mukaisesti;
kaikki tämän asetuksen liitteessä VII olevassa 2 kohdassa riskialttiiksi mainitut eläimet sekä niistä saadut tuotteet, jotka on yksilöity tämän kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa, lopetetaan ja hävitetään asetuksen (EY) N:o 1774/2002 mukaisesti.
Jäsenvaltion pyynnöstä ja myönteisen riskinarvioinnin perusteella, missä otetaan erityisesti huomioon valvontatoimet asianomaisessa jäsenvaltiossa, 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen voidaan päättää tässä kohdassa tarkoitettujen nautaeläinten käytön sallimisesta niiden tuottavan elinajan päättymiseen saakka.
Jäsenvaltio voi tämän kohdan säännöksistä poiketen soveltaa muita toimenpiteitä, jotka sellaisen 24 a ja 25 artiklan mukaisen myönteisen riskinarvioinnin perusteella, jossa on erityisesti otettu huomioon valvontatoimet asianomaisessa jäsenvaltiossa, tarjoavat vastaavan suojelun tason, mikäli nämä toimenpiteet on asianomaisen jäsenvaltion osalta hyväksytty 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
Jos todisteet osoittavat, että tartunnan saanut eläin ei ilmeisesti ole saanut TSE-tartuntaa tilalla, jolla se oli tartunnan toteamisen aikana, toimivaltainen viranomainen voi päättää, että joko molemmat tilat tai ainoastaan tila, jolla tartunta on saatu, asetetaan viralliseen seurantaan.
14 artikla
Varosuunnitelma
V LUKU
MARKKINOILLE SAATTAMINEN JA VIENTI
15 artikla
Elävät eläimet, niiden siemenneste, alkiot ja munasolut
16 artikla
Eläinperäisten tuotteiden markkinoille saattaminen
Tämän artiklan sekä liitteessä VIII olevan C ja D luvun ja liitteessä IX olevan A, C, F ja G luvun mukaisia markkinoille saattamista tai vientiä koskevia rajoituksia ei sovelleta seuraaviin eläinperäisiin tuotteisiin, jotka on saatu terveistä märehtijöistä:
15 artiklan säännösten piiriin kuuluvat eläinperäiset tuotteet, erityisesti siemenneste, alkiot ja munasolut;
maito ja maitotuotteet, vuodat ja nahat sekä vuodista ja nahoista saatu gelatiini ja kollageeni.
BSE:n kannalta määrittelemättömän riskin maasta tai alueelta tulevien eläinperäisten elintarviketuotteiden, jotka sisältävät nautaeläimistä peräisin olevia aineksia, voidaan saattaa markkinoille ainoastaan siinä tapauksessa, että ne ovat peräisin eläimistä, jotka:
ovat syntyneet kahdeksan vuotta sen päivämäärän jälkeen, jolloin nisäkäsperäisen valkuaisen käyttökielto märehtijöiden ruokinnassa on pantu tosiasiallisesti täytäntöön; ja
ovat syntyneet, jotka on kasvatettu ja joita on pidetty karjassa, jossa ei todennetusti ole esiintynyt BSE-tapauksia ainakaan seitsemään vuoteen.
Märehtijöistä peräisin olevia elintarviketuotteita ei myöskään saa lähettää määrittelemättömän BSE-riskin luokkaan luokitellusta jäsenvaltiosta tai sen alueelta toiseen jäsenvaltioon eikä tuoda määrittelemättömän BSE-riskin luokkaan luokitellusta kolmannesta maasta.
Tätä kieltoa ei sovelleta liitteessä VIII olevassa C luvussa tarkoitettuihin eläinperäisiin tuotteisiin, jotka täyttävät liitteessä VIII olevassa C luvussa esitetyt vaatimukset.
Tuotteiden mukana on oltava virkaeläinlääkärin antama eläinten terveystodistus, jossa todistetaan, että ne on tuotettu tämän asetuksen mukaisesti.
17 artikla
Direktiivin 64/432/ETY liitteessä F vahvistettuihin eläinten terveystodistuksiin, direktiivin 91/68/ETY liitteessä E oleviin malleihin II ja III sekä nautaeläinten, lampaiden ja vuohien siemennesteen, munasolujen ja alkioiden kauppaa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisiin asianmukaisiin eläinten terveystodistuksiin lisätään jäljempänä 24 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen tarvittaessa maininta 5 artiklan mukaisesti suoritettuun luokitukseen perustuvasta alkuperäjäsenvaltion tai -alueen luokasta.
Eläinperäisten tuotteiden kaupassa käytettäviin asianmukaisiin kaupallisiin asiakirjoihin on tarvittaessa lisättävä maininta luokasta, jonka komissio on 5 artiklan mukaisesti määritellyt alkuperäjäsenvaltiolle tai -alueelle.
18 artikla
Yhteisön lainsäädännön mukaisiin eläinten tuontiin liittyviin terveystodistuksiin lisätään 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen johonkin luokkaan 5 artiklan mukaisesti luokitellun kolmannen maan osalta liitteessä IX säädetyt erityisvaatimukset heti kun luokitusta koskeva päätös on tehty.
VI LUKU
VERTAILULABORATORIOT, NÄYTTEENOTTO, KOKEET JA TARKASTUKSET
▼M57 —————
20 artikla
Näytteenotto ja laboratoriotutkimusmenetelmät
▼M57 —————
VII LUKU
SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
22 artikla
Erikseen määriteltyä riskiainesta koskevat siirtymätoimenpiteet
23 artikla
Liitteiden muuttaminen ja siirtymäkauden toimenpiteet
Sen jälkeen kun asianomaista tiedekomiteaa on kuultu kaikista kansanterveyteen mahdollisesti vaikuttavista seikoista, liitteitä muutetaan tai täydennetään sekä toteutetaan asianmukaisia siirtymäkauden toimenpiteitä 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Samaa menettelyä noudattaen hyväksytään siirtymäkauden toimenpiteitä viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2007 päättyväksi ajanjaksoksi, jotta nykyisestä järjestelmästä voidaan siirtyä tällä asetuksella perustettuun järjestelmään.
23 a artikla
Seuraavista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia muun muassa täydentämällä asetusta, päätetään 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisesti:
5 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa, 6 artiklan 1 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa ja 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen pikatestien hyväksyminen,
6 artiklan 1 b kohdassa tarkoitettu iän muuttaminen,
6 artiklan 1 b kohdassa tarkoitettuun tautitilanteen parantumisen osoittamiseen sovellettavat vaatimukset,
7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu päätös sallia nuorten märehtijäeläinten ruokinta kalaperäisellä valkuaisella,
7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu rajoituksia koskevan poikkeuksen myöntämistä koskeva päätös yksittäisessä tapauksessa,
7 artiklan 4 a kohdassa tarkoitettu toleranssitason käyttöönottoa koskeva päätös,
8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ikää koskeva päätös,
8 artiklan 5 kohdassa riskiaineksen poistamista ja hävittämistä koskevista vaatimuksista annetut säännöt,
9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut hyväksytyt tuotantomenetelmät,
15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu päätös ulottaa eräät säännökset koskemaan muitakin eläinlajeja,
16 artiklan 1–6 kohdan säännösten ulottaminen koskemaan muita eläinperäisiä tuotteita,
20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, BSE:n toteamiseksi lampailla ja vuohilla käytettävän menetelmän hyväksyminen,
liitteiden muuttaminen tai täydentäminen ja 23 artiklassa tarkoitettujen tarvittavien siirtymätoimenpiteiden hyväksyminen.
24 artikla
Komiteat
Edellä mainitun päätöksen 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika on kolme kuukautta, ja tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen suojatoimenpiteiden osalta määräaika on 15 päivää.
24 a artikla
Edellä 24 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä noudattaen tehdyt päätökset perustuvat ihmisten ja eläinten terveyden vaarantumisen asianmukaiseen arviointiin ja niillä säilytetään ihmisten ja eläinten terveyden suojelu yhteisössä ennallaan nykyisen tieteellisen näytön perusteella tai sitä parannetaan, jos parantaminen on tieteellisesti perusteltavissa.
25 artikla
Tiedekomiteoiden kuuleminen
Asianomaisia tiedekomiteoita kuullaan kaikissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa kysymyksissä, joilla saattaa olla vaikutusta kansanterveyteen.
26 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2001.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
ERITYISMÄÄRITELMÄT
|
1. |
Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 ( 9 ), komission asetuksessa (EU) N:o 142/2011 ( 10 ), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 ( 11 ), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/2009 ( 12 ), neuvoston direktiivissä 2006/88/EY ( 13 ) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1012 ( 14 ) vahvistettuja määritelmiä:
a)
”tuotantoeläin”, asetuksen (EY) N:o 1069/2009 3 artiklan 6 kohta;
b)
asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä I olevat seuraavat määritelmät:
i)
”turkiseläimet”, 1 kohta;
ii)
”verituotteet”, 4 kohta;
iii)
”käsitelty eläinvalkuainen”, 5 kohta;
iv)
”kalajauho”, 7 kohta;
v)
”kollageeni”, 11 kohta;
vi)
”gelatiini”, 12 kohta;
vii)
”hydroloidut proteiinit”, 14 kohta;
viii)
”purkitettu lemmikkieläinten ruoka”, 16 kohta;
ix)
”lemmikkieläinten ruoka”, 19 kohta;
x)
”käsitelty lemmikkieläinten ruoka”, 20 kohta;
c)
”rehu”, asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 4 kohta;
d)
e)
direktiivi 2006/88/EY:
i)
”vesiviljelyeläin”, 3 artiklan 1 kohdan b alakohta;
ii)
”vesieläin”, 3 artiklan 1 kohdan e alakohta;
f)
”uhanalainen rotu”, asetuksen (EU) 2016/1012 2 artiklan 24 kohta. |
|
2. |
Tässä asetuksessa tarkoitetaan lisäksi:
a)
’kotoperäisellä BSE-tapauksella’ naudan spongiforminen enkefalopatia -tapausta, jonka ei ole selvästi osoitettu aiheutuneen elävän eläimen tuontia edeltävästä tartunnasta;
b)
’kohortilla’ nautaeläinten ryhmää, johon sisältyvät sekä
i)
eläimet, jotka ovat syntyneet samaan karjaan kuin tartunnan saanut nautaeläin 12 kuukautta ennen tai jälkeen sen syntymän; ja
ii)
eläimet, joita on kasvatettu jossain vaiheessa ensimmäisen elinvuoden aikana yhdessä tartunnan saaneen nautaeläimen kanssa tämän ensimmäisen elinvuoden aikana;
c)
’indeksitapauksella’ tilan tai epidemiologisesti määritellyn ryhmän ensimmäistä eläintä, jossa todetaan TSE-tartunta;
d)
’pienten märehtijöiden TSE:llä’ lampaassa tai vuohessa epänormaalin PrP-proteiinin varmistustestillä todettua tarttuva spongiforminen enkefalopatia -tapausta;
e)
’scrapie-tapauksella’ lampaassa tai vuohessa varmistettua tarttuva spongiforminen enkefalopatia -tapausta, jossa BSE-tartunta on suljettu pois TSE-kannan määrittelemistä pienissä märehtijöissä koskevassa Euroopan unionin vertailulaboratorion teknisessä käsikirjassa ( 15 ) vahvistettujen perusteiden mukaisesti;
f)
’klassisella scrapie-tapauksella’ vahvistettua scrapie-tapausta, joka luokitellaan klassiseksi TSE-kannan määrittelemistä pienissä märehtijöissä koskevassa Euroopan unionin vertailulaboratorion teknisessä käsikirjassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti;
g)
’epätyypillisellä scrapie-tapauksella’ vahvistettua scrapie-tapausta, joka voidaan erottaa klassisesta scrapiesta TSE-kannan määrittelemistä pienissä märehtijöissä koskevassa Euroopan unionin vertailulaboratorion teknisessä käsikirjassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti;
h)
’prioniproteiinin genotyypillä’ lampaissa kahden alleelin yhdistelmää, sellaisina kuin ne on kuvattu komission päätöksen 2002/1003/EY ( 16 ) liitteessä I olevassa 1 kohdassa;
i)
’BSE-tapauksella’ BSE-tapausta, joka on vahvistettu kansallisessa vertailulaboratoriossa liitteessä X olevan C luvun 3.1 kohdan a ja b alakohdassa esitettyjen menetelmien ja käytänteiden mukaisesti;
j)
’klassisella BSE-tapauksella’ BSE-tapausta, joka luokitellaan klassiseksi Euroopan unionin vertailulaboratorion naudan TSE-isolaattien luokittelumenetelmässä ( 17 ) vahvistettujen perusteiden mukaisesti;
k)
’epätyypillisellä BSE-tapauksella’ BSE-tapausta, jota ei voida luokitella klassiseksi BSE-tapaukseksi Euroopan unionin vertailulaboratorion naudan TSE-isolaattien luokittelumenetelmässä vahvistettujen perusteiden mukaisesti;
l)
’yli 18 kuukauden ikäisillä lampailla ja vuohilla’ tarkoitetaan lampaita ja vuohia,
i)
joiden ikä voidaan vahvistaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 ( 18 ) 3 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettujen rekisterien tai siirtoasiakirjojen perusteella; tai
ii)
joiden ikenistä on puhjennut enemmän kuin kaksi pysyvää etuhammasta;
m)
’kasvatetuilla hyönteisillä’ niihin hyönteislajeihin kuuluvia tuotantoeläimiä, sellaisina kuin ne on kuvattu asetuksen (EY) N:o 1069/2009 3 artiklan 6 kohdan a alakohdassa, joita on sallittua käyttää käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä X olevan II luvun 1 jakson A osan 2 kohdan mukaisesti;
n)
’tilasekoittajilla’ karjankasvattajia, jotka sekoittavat rehuseoksia yksinomaan omalla tilallaan tapahtuvaan käyttöön;
o)
”tarhatuilla ja vankeudessa pidettävillä hirvieläimillä” heimoon Cervidae kuuluvia eläimiä, joita ihmiset pitävät suljetulla alueella;
p)
”luonnonvaraisilla hirvieläimillä” heimoon Cervidae kuuluvia eläimiä, jotka eivät ole ihmisten pitämiä;
q)
”puolikesyillä hirvieläimillä” heimoon Cervidae kuuluvia eläimiä, joita ihmiset pitävät mutteivät suljetulla alueella. |
LIITE II
BSE-ASEMAN MÄÄRITTÄMINEN
A LUKU
Perusteet
Jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden taikka niiden alueiden, jäljempänä ’maat tai alueet’, BSE-asema määritetään a–e alakohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti: Tätä liitettä sovellettaessa BSE:hen ei katsota sisältyvän ’epätyypillistä BSE:tä’ eli tilaa, jota uskotaan esiintyvän spontaanisti kaikissa karjoissa erittäin vähäisessä määrin
Maassa tai alueella
suoritetaan B luvun säännösten mukaisesti riskianalyysi, jossa kartoitetaan kaikki mahdolliset BSE:n esiintymiseen vaikuttavat tekijät sekä niissä ajan mittaan tapahtunut kehitys kyseisessä maassa tai alueella;
on käytössä jatkuva BSE:n valvonta- ja seurantajärjestelmä, joka liittyy varsinkin B luvussa kuvattuihin riskeihin ja jossa noudatetaan D luvussa säädettyjä valvontaa koskevia vähimmäisvaatimuksia;
on käytössä eläinlääkäreille, kotieläintuottajille sekä nautaeläinten kuljetukseen, myyntiin ja teurastukseen osallistuville henkilöille suunnattu tiedotusohjelma, jolla kannustetaan raportoimaan kaikista tapauksista, joissa osapopulaatioon kuuluvilla kohde-eläimillä (ks. määritelmä tämän liitteen D luvussa) esiintyy BSE:n taudinkuvaan sopivia kliinisiä oireita;
on voimassa velvoite ilmoittaa kaikista nautaeläimistä, joissa esiintyy BSE:n taudinkuvaan sopivia kliinisiä oireita, ja tutkia ne;
b alakohdassa tarkoitetun valvonta- ja seurantaohjelman puitteissa kerätyt aivot tai muut kudokset tutkitaan hyväksytyssä laboratoriossa.
B LUKU
Riskianalyysi
1. Riskianalyysin rakenne
Riskianalyysiin sisältyvät ilmaantumisen arviointi ja altistuksen arviointi.
2. Ilmaantumisen arviointi (ulkoinen uhka)
2.1 Ilmaantumisen arvioinnissa arvioidaan, miten todennäköisesti BSE-taudinaiheuttaja on päässyt maahan tai alueelle mahdollisesti BSE-taudinaiheuttajan saastuttamien hyödykkeiden kautta tai sitä jo esiintyy maassa tai alueella.
Huomioon on otettava seuraavat riskitekijät:
BSE-taudinaiheuttajan esiintyminen tai puuttuminen maassa tai alueella ja — jos taudinaiheuttajaa esiintyy — sen levinneisyys valvontatoimien tulosten perusteella;
liha-luujauhon tai eläinrasvan sulatusjätteiden valmistus kotoperäisestä märehtijäpopulaatiosta;
tuotu liha-luujauho tai eläinrasvan sulatusjäte;
tuodut nauta-, lammas- ja vuohieläimet;
tuotu eläinten rehu ja rehun ainesosat;
tuodut märehtijöistä saadut elintarvikkeet, jotka saattavat sisältää liitteessä V olevassa 1 kohdassa lueteltuja kudoksia ja joita on saatettu syöttää nautaeläimille;
tuodut märehtijöistä saadut tuotteet in vivo -tarkoituksiin nautaeläimissä.
2.2 Ilmaantumisen arvioinnissa olisi otettava huomioon erityiset hävittämisjärjestelmät, valvonta ja muut epidemiologiset tutkimukset (erityisesti BSE-valvonta nautaeläinpopulaatiossa), jotka liittyvät 2.1 kohdassa lueteltuihin riskitekijöihin.
3. Altistuksen arviointi
Altistuksen arvioinnissa arvioidaan, miten todennäköisesti nautaeläimet ovat altistuneet BSE-taudinaiheuttajalle, tarkastelemalla seuraavia:
BSE-taudinaiheuttajan kierrättäminen ja vahvistuminen nautaeläinten syötyä märehtijöistä saatua liha-luujauhoa tai eläinrasvan sulatusjätettä taikka näiden saastuttamaa muuta rehua tai rehun ainesosia;
märehtijöiden ruhojen (myös itsestään kuolleen karjan), sivutuotteiden ja teurastusjätteen käyttö, renderointiprosessin parametrit ja rehun valmistuksen menetelmät;
märehtijöiden ruokkiminen tai ei märehtijöistä saadulla liha-luujauholla ja eläinrasvan sulatusjätteellä, myös toimenpiteet rehujen ristikontaminaation estämiseksi;
siihenastisen BSE-valvonnan taso nautaeläinpopulaatiossa ja valvonnan tulokset.
C LUKU
Luokkien määrittely
I MAA TAI ALUE, JONKA BSE-RISKI ON MERKITYKSETTÖMÄN ALHAINEN
Maa tai alue,
jossa on tehty B luvun mukainen riskinarviointi aiempien ja nykyisten riskitekijöiden kartoittamiseksi;
joka on osoittanut, että siellä on toteutettu asianmukaiset erityistoimenpiteet jäljempänä määritellyn ajanjakson aikana jokaisen havaitun riskin käsittelemiseksi;
joka on osoittanut, että siellä on käytössä D luvun mukainen B-tyypin valvonta ja on saavutettu taulukon 2 mukainen pistetavoite; ja
joka on
joko seuraavassa tilanteessa:
maassa tai alueella ei ole ollut yhtään BSE-tapausta tai mahdollisen BSE-tapauksen on osoitettu tulleen maahantuonnin seurauksena ja se on täysin tuhottu;
A luvun c, d ja e alakohdassa esitettyjä perusteita on noudatettu vähintään seitsemän vuoden ajan; ja
asianmukaisen valvonta- ja tarkastustason kautta on osoitettu, että märehtijöille ei ole syötetty märehtijöistä saatua liha-luujauhoa eikä eläinrasvan sulatusjätettä vähintään kahdeksaan vuoteen
tai seuraavassa tilanteessa:
maassa tai alueella on esiintynyt yksi tai useampia kotoperäisiä BSE-tapauksia, mutta jokainen kotoperäinen BSE-tapaus on syntynyt yli 11 vuotta sitten;
A luvun c, d ja e alakohdassa esitettyjä kriteereitä on noudatettu vähintään seitsemän vuoden ajan;
asianmukaisen valvonta- ja tarkastustason kautta on osoitettu, että märehtijöille ei ole syötetty märehtijöistä saatua liha-luujauhoa eikä eläinrasvan sulatusjätettä vähintään kahdeksaan vuoteen;
jos seuraavia eläimiä on elossa maassa tai alueella, ne on tunnistettu ja niiden liikkeitä valvotaan ja kun ne teurastetaan tai kuolevat, ne hävitetään täysin:
II MAA TAI ALUE, JONKA BSE-RISKI ON HALLINNASSA
Maa tai alue,
jossa on tehty B luvussa säädettyihin tietoihin perustuva riskinarviointi aiempien ja nykyisten riskitekijöiden kartoittamiseksi;
jossa on osoitettu, että kaikkien kartoitettujen riskien hallitsemiseksi on toteutettu asianmukaiset toimenpiteet, mutta niitä ei ole toteutettu asiaankuuluvalla ajanjaksolla;
joka on osoittanut, että siellä on käytössä D luvun mukainen A-tyypin valvonta ja on saavutettu taulukon 2 mukainen asiaankuuluva pistetavoite. B-tyypin valvonta voi korvata A-tyypin valvonnan, kunhan asiaankuuluva pistetavoite on saavutettu; ja
joka on
joko seuraavassa tilanteessa:
maassa tai alueella ei ole ollut yhtään BSE-tapausta tai mahdollisen BSE-tapauksen on osoitettu tulleen maahantuonnin seurauksena ja se on täysin tuhottu, A luvun c, d ja e alakohdan vaatimuksia noudatetaan ja asianmukaisen valvonta- ja tarkastustason avulla voidaan osoittaa, että märehtijöille ei ole syötetty märehtijöistä saatua liha-luujauhoa eikä eläinrasvan sulatusjätettä;
A luvun c, d ja e alakohdassa esitettyjä perusteita on noudatettu alle seitsemän vuoden ajan; ja/tai
ei voida osoittaa, että märehtijöistä saadun liha-luujauhon tai eläinrasvan sulatusjätteen syöttämistä märehtijöille koskeva valvonta on ollut voimassa kahdeksan vuotta;
tai seuraavassa tilanteessa:
maassa tai alueella on ollut kotoperäinen BSE-tapaus, A luvun c, d ja e alakohdan vaatimuksia noudatetaan ja asianmukaisen valvonta- ja tarkastustason avulla voidaan osoittaa, että märehtijöille ei ole syötetty märehtijöistä saatua liha-luujauhoa eikä eläinrasvan sulatusjätettä;
A luvun c, d ja e alakohdassa esitettyjä perusteita on noudatettu alle seitsemän vuoden ajan ja/tai;
ei voida osoittaa, että märehtijöistä saadun liha-luujauhon tai eläinrasvan sulatusjätteen syöttämistä märehtijöille koskeva valvonta on ollut voimassa vähintään kahdeksan vuotta;
jos seuraavia eläimiä on elossa maassa tai alueella, ne on tunnistettu ja niiden liikkeitä valvotaan ja kun ne teurastetaan tai kuolevat, ne hävitetään täysin:
III MAA TAI ALUE, JONKA BSE-RISKI ON MÄÄRITTELEMÄTÖN
Kyseessä on sellainen maa tai alue, jonka BSE-asemaa ei ole vielä määritetty tai joka ei täytä niitä edellytyksiä, jotka maan tai alueen on täytettävä voidakseen tulla luokitelluksi johonkin muuhun luokkaan.
D LUKU
Valvontaa koskevat vähimmäisvaatimukset
1. Valvontatyypit
Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
A-tyypin valvonta
A-tyypin valvonnalla voidaan havaita BSE, kun oletettu esiintyvyys ( 19 ) on ainakin 1 tapaus 100 000 eläintä kohti täysikasvuisessa nautaeläinpopulaatiossa kyseisessä maassa tai alueella, kun luotettavuustaso on 95 prosenttia.
B-tyypin valvonta
B-tyypin valvonnalla voidaan havaita BSE, kun oletettu esiintyvyys on ainakin 1 tapaus 50 000 eläintä kohti täysikasvuisessa nautaeläinpopulaatiossa kyseisessä maassa tai alueella, kun luotettavuustaso on 95 prosenttia.
B-tyypin valvontaa voidaan suorittaa maittain tai alueittain, joiden BSE-riski on merkityksettömän alhainen, riskianalyysin päätelmien vahvistamiseksi esimerkiksi osoittamalla sellaisten toimenpiteiden teho, joilla vähennetään tunnistettuja riskitekijöitä; valvonnan tarkoituksena on maksimoida todennäköisyys, jolla tällaisten toimenpiteiden epäonnistuminen havaitaan.
B-tyypin valvontaa voidaan suorittaa myös maittain tai alueittain, joiden BSE-riski on hallinnassa, sen jälkeen, kun on saavutettu A-tyypin valvontaa käyttäen saadut asiaankuuluvat pistetavoitteet, jotta säilytetään luottamus A-tyypin valvonnasta saatuihin tietoihin.
Tässä liitteessä on kartoitettu seuraavat nautaeläinten osapopulaatiot valvontatarkoituksiin:
yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet, joilla on BSE:n taudinkuvaan sopivia käyttäytymiseen liittyviä tai kliinisiä oireita (kliinisesti epäillyt tapaukset);
yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka ovat liikkumattomia, makaavat eivätkä pysty nousemaan tai kävelemään ilman apua; yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka on lähetetty hätäteurastukseen tai joilla on havaittu epänormaaleja oireita ante mortem -tarkastuksessa (hätäteurastus);
yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka on löydetty kuolleina tai lopetettu tilalla, kuljetuksen aikana tai teurastamolla (itsestään kuollut karja);
yli 36 kuukauden ikäiset nautaeläimet normaaliteurastuksessa.
2. Valvontastrategia
2.1 Valvontastrategian suunnittelulla on varmistettava, että näytteet ovat edustavia maan tai alueen karjasta, ja siinä on otettava huomioon karjan rakenteeseen liittyvät tekijät kuten tuotantotyyppi ja maantieteellinen sijainti, sekä kulttuurillisesti omaleimaisten kasvatustapojen mahdollinen vaikutus. Käytetty lähestymistapa ja tehdyt olettamukset on dokumentoitava huolellisesti, ja dokumentit on säilytettävä seitsemän vuoden ajan.
2.2 BSE-valvontastrategien täytäntöönpanoa varten maan on käytettävä dokumentoituja rekistereitä tai luotettavia arvioita täysikasvuisen nautaeläinpopulaation ikäjakaumasta sekä BSE-testattujen nautaeläinten lukumäärästä eriteltynä iän ja osapopulaation mukaan maassa tai alueella.
3. Pistearvot ja pistetavoitteet
Valvontanäytteiden on täytettävä taulukossa 2 asetetut pistetavoitteet taulukossa 1 vahvistettujen pistearvojen perusteella. Kaikki kliinisesti epäillyt tapaukset on tutkittava kertyneiden pisteiden lukumäärästä riippumatta. Näytteenottoon on sisällyttävä vähintään kolme neljästä osapopulaatiosta. Kerättyjen näytteiden yhteispisteet kootaan yhteen enintään seitsemän peräkkäisen vuoden ajalta, jotta saadaan tavoitepisteet. Saatuja yhteispisteitä verrataan määräajoin maan tai alueen tavoitepisteisiin.
Taulukko 1
Valvontapistearvot näytteille, jotka kerätty tiettyyn osapopulaatioon ja ikäryhmään kuuluvista eläimistä
|
Valvontaosapopulaatio |
|||
|
Normaaliteurastus (1) |
Itsestään kuollut karja (2) |
Hätäteurastus (3) |
Kliininen epäily (4) |
|
Ikä ≥ 1 vuosi ja < 2 vuotta |
|||
|
0,01 |
0,2 |
0,4 |
Ei ole |
|
Ikä ≥ 2 vuotta ja < 4 vuotta (nuoret täysikasvuiset) |
|||
|
0,1 |
0,2 |
0,4 |
260 |
|
Ikä ≥ 4 vuotta ja < 7 vuotta (keski-ikäiset täysikasvuiset) |
|||
|
0,2 |
0,9 |
1,6 |
750 |
|
Ikä ≥ 7 vuotta ja < 9 vuotta (vanhemmat täysikasvuiset) |
|||
|
0,1 |
0,4 |
0,7 |
220 |
|
Ikä ≥ 9 vuotta (vanhat) |
|||
|
0,0 |
0,1 |
0,2 |
45 |
|
(1)
Yli 36 kuukauden ikäiset nautaeläimet normaaliteurastuksessa.
(2)
Yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka on löydetty kuolleina tai lopetettu tilalla, kuljetuksen aikana tai teurastamolla (itsestään kuollut karja).
(3)
Yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka ovat liikkumattomia, makaavat eivätkä pysty nousemaan tai kävelemään ilman apua; yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka on lähetetty hätäteurastukseen tai joilla on havaittu epänormaaleja oireita ante mortem -tarkastuksessa (hätäteurastus).
(4)
Yli 30 kuukauden ikäiset nautaeläimet, joilla on BSE:n taudinkuvaan sopivia käyttäytymiseen liittyviä tai kliinisiä oireita (kliinisesti epäillyt tapaukset). |
|||
Taulukko 2
Täysikasvuisten nautaeläinten pistetavoitteet populaation koon mukaan maassa tai alueella
|
Pistetavoitteet maassa tai alueella |
||
|
Täysikasvuisen nautaeläinpopulaation koko (ikä vähintään 24 kuukautta) |
A-tyypin valvonta |
B-tyypin valvonta |
|
> 1 000 000 |
300 000 |
150 000 |
|
900 001 –1 000 000 |
214 600 |
107 300 |
|
800 001 –900 000 |
190 700 |
95 350 |
|
700 001 –800 000 |
166 900 |
83 450 |
|
600 001 –700 000 |
143 000 |
71 500 |
|
500 001 –600 000 |
119 200 |
59 600 |
|
400 001 –500 000 |
95 400 |
47 700 |
|
300 001 –400 000 |
71 500 |
35 750 |
|
200 001 –300 000 |
47 700 |
23 850 |
|
100 001 –200 000 |
22 100 |
11 500 |
|
90 001 –100 000 |
19 900 |
9 950 |
|
80 001 –90 000 |
17 700 |
8 850 |
|
70 001 –80 000 |
15 500 |
7 750 |
|
60 001 –70 000 |
13 000 |
6 650 |
|
50 001 –60 000 |
11 000 |
5 500 |
|
40 001 –50 000 |
8 800 |
4 400 |
|
30 001 –40 000 |
6 600 |
3 300 |
|
20 001 –30 000 |
4 400 |
2 200 |
|
10 001 –20 000 |
2 100 |
1 050 |
|
9 001 –10 000 |
1 900 |
950 |
|
8 001 –9 000 |
1 600 |
800 |
|
7 001 –8 000 |
1 400 |
700 |
|
6 001 –7 000 |
1 200 |
600 |
|
5 001 –6 000 |
1 000 |
500 |
|
4 001 –5 000 |
800 |
400 |
|
3 001 –4 000 |
600 |
300 |
|
2 001 –3 000 |
400 |
200 |
|
1 001 –2 000 |
200 |
100 |
4. Erityiskohdennus
Maan tai alueen kussakin edellä esitetyssä osapopulaatiossa maa voi kohdentaa valvonnan nautaeläimiin, jotka on tunnistettavasti tuotu maista tai alueilta, joilla on havaittu BSE:tä, ja nautaeläimiin, joille on syötetty mahdollisesti saastunutta rehua maista tai alueilta, joilla on havaittu BSE:tä.
5. BSE-valvontamalli
Maa voi valintansa mukaan käyttää täyttä BSurvE-mallia tai vaihtoehtoista BSurvE-malliin perustuvaa menetelmää BSE:n esiintymisen/esiintyvyyden arviointiin maassaan.
6. Valvonnan ylläpito
Kun pistetavoitteet on saavutettu ja jotta maalle tai alueelle voitaisiin edelleen antaa hallinnassa olevan tai merkityksettömän alhaisen BSE-riskin asema, valvonta voidaan alentaa B-tyypin valvonnaksi (edellyttäen että kaikki muut indikaattorit säilyvät positiivisina). Jotta vuotuinen valvonta kuitenkin täyttäisi edelleen tässä luvussa asetetut vaatimukset, siihen on edelleen sisällytettävä ainakin kolme neljästä esitetystä osapopulaatiosta. Lisäksi kaikki nautaeläimet, joilla epäillään BSE-tartuntaa kliinisten oireiden perusteella, on tutkittava kertyneiden pisteiden lukumäärästä riippumatta. Vaaditun pistetavoitteen jälkeen vuotuinen valvonta maassa tai alueella ei saa olla vähemmän kuin määrä, joka vaaditaan yhteen seitsemäsosaan sen B-tyypin valvonnan kokonaistavoitteesta.
LIITE III
SEURANTAJÄRJESTELMÄ
A LUKU
I NAUTAELÄINTEN SEURANTA
1. Yleistä
Nautaeläinten seuranta toteutetaan liitteessä X olevan C luvun 3 kohdan 1 alakohdan b alakohdassa säädettyjen laboratoriotutkimusmenetelmien mukaisesti.
2. Ihmisravinnoksi teurastettujen eläinten seuranta
|
2.1 |
Kaikki yli 24 kuukauden ikäiset nautaeläimet on testattava BSE:n esiintymisen toteamiseksi, jos niille on tehty
—
hätäteurastus asetuksen (EY) N:o 853/2004 (
20
) liitteessä III olevan I jakson VI luvun 1 kohdan mukaisesti; tai
—
ante mortem -tarkastus, jonka yhteydessä on havaittu merkkejä tapaturmista tai vakavista fysiologisista ja funktionaalisista ongelmista tai asetuksen (EY) N:o 854/2004 (
21
) liitteessä I olevan I jakson II luvun B osan 2 kohdassa tarkoitettuja merkkejä.
|
|
2.2 |
Kaikki yli 30 kuukauden ikäiset terveet nautaeläimet, jotka on teurastettu ihmisravinnoksi tavanomaiseen tapaan, on testattava BSE:n toteamiseksi. |
3. Muusta syystä kuin ihmisravinnoksi teurastettujen eläinten seuranta
|
3.1 |
Kaikki yli 24 kuukauden ikäiset nautaeläimet, jotka ovat kuolleet tai jotka on teurastettu, mutta joita ei ole
—
teurastettu hävitettäväksi komission asetuksen (EY) N:o 716/96 (
22
) mukaisesti,
—
teurastettu epidemian, kuten suu- ja sorkkataudin, yhteydessä,
—
teurastettu ihmisravinnoksi,
on testattava BSE:n esiintymisen toteamiseksi. |
|
3.2 |
Jäsenvaltiot voivat päättää poikkeuksesta 3.1 kohdan säännöksiin syrjäisillä alueilla, joissa eläinten tiheys on alhainen ja joilla ei ole järjestetty kuolleiden eläinten keräystä. Poikkeusta hyödyntävien jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle ja toimitettava luettelo poikkeuksen kohteena olevista alueista. Poikkeus saa koskea enintään 10:tä prosenttia jäsenvaltion nautaeläinpopulaatiosta. |
4. Asetuksen (EY) N:o 716/96 mukaisesti hävitettäviksi ostettujen eläinten seuranta
Kaikki eläimet, jotka ovat syntyneet 1 päivän elokuuta 1995 ja 1 päivän elokuuta 1996 välisenä aikana ja jotka on teurastettu hävitettäviksi asetuksen (EY) N:o 716/96 mukaisesti, on testattava BSE:n toteamiseksi.
5. Muiden eläinten seuranta
Edellä 2—4 kohdassa tarkoitetun testauksen lisäksi jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti päättää testata muita nautaeläimiä alueellaan erityisesti silloin, kun eläimet ovat peräisin maasta, jossa esiintyy kotoperäistä BSE:tä, kun eläimet ovat saaneet mahdollisesti saastunutta rehua tai kun ne ovat syntyneet tai polveutuvat BSE-tartunnan saaneista naaraista.
6. Testauksen jälkeen toteutettavat toimenpiteet
6.1 Kun ihmisravinnoksi teurastettu eläin on valittu testattavaksi BSE:n toteamiseksi, asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteessä I olevassa I jakson III luvussa tarkoitettua terveysmerkintää ei saa laittaa kyseisen eläimen ruhoon, ennen kuin pikatestistä on saatu negatiivinen tulos.
6.2 Jäsenvaltiot voivat poiketa 6.1 kohdan säännöksistä, kun teurastamossa on käytössä virallinen järjestelmä, jolla varmistetaan, että mitkään tutkittujen eläinten ruhonosat, joissa on terveysmerkintä, eivät lähde teurastamosta, ennen kuin pikatestistä on saatu negatiivinen tulos.
6.3 Kaikki BSE:n toteamiseksi testatun eläimen ruhonosat, myös vuota, on pidettävä virallisessa valvonnassa, kunnes pikatestistä on saatu negatiivinen tulos, ellei niitä hävitetä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 artiklan a tai b alakohdan mukaisesti tai ellei rasvoja käsitellä asetuksen (EU) N:o 142/2011 mukaisesti ja käytetä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 artiklan e alakohdan mukaisesti taikka käytetä kyseisen asetuksen 36 artiklassa tarkoitettujen johdettujen tuotteiden valmistukseen.
6.4 Kun eläimelle tehdyn pikatestin tulos on positiivinen tai epäselvä, kaikki kyseisen eläimen ruhonosat, myös vuota, on hävitettävä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 artiklan a tai b alakohdan mukaisesti, lukuun ottamatta tässä liitteessä olevan B luvun III osan mukaista rekisteriä varten säilytettävää ainesta ja tällaisesta ruhosta saatuja rasvoja, edellyttäen että nämä rasvat käsitellään asetuksen (EU) N:o 142/2011 mukaisesti ja käytetään asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 artiklan e alakohdan mukaisesti taikka käytetään kyseisen asetuksen 36 artiklassa tarkoitettujen johdettujen tuotteiden valmistukseen.
6.5 Kun ihmisravinnoksi teurastetulle eläimelle tehdyn pikatestin tulos on positiivinen tai epäselvä, BSE-positiiviseksi todetun tai epäselvän testituloksen saaneen eläimen lisäksi vähintään yksi välittömästi sitä ennen teurastettu ruho ja vähintään kaksi välittömästi sen jälkeen teurastettua ruhoa samalla teurastuslinjalla on hävitettävä 6.4 kohdan mukaisesti.
Tämän kohdan ensimmäisestä alakohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat päättää tuhota mainitut ruhot ainoastaan siinä tapauksessa, että pikatestin tulos vahvistetaan positiiviseksi tai epäselväksi liitteessä X olevan C luvun 3.1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa varmennustutkimuksissa.
6.6 Jäsenvaltiot voivat poiketa 6.5 kohdan säännöksistä silloin, kun teurastamossa on käytössä järjestelmä, jolla ehkäistään tartunnat ruhojen välillä.
7. BSE:tä koskevien vuotuisten seurantaohjelmien (”BSE-seurantaohjelmien”) tarkistaminen 6 artiklan 1b kohdan mukaisesti
7.1 Jäsenvaltioiden hakemukset
Komissiolle toimitetuissa jäsenvaltioiden hakemuksissa, jotka koskevat vuotuisten BSE-seurantaohjelmien tarkistamista, on oltava vähintään seuraavat:
tiedot jäsenvaltion alueella edellisten kuuden vuoden aikana käytössä olleesta vuotuisesta BSE-valvontajärjestelmästä, mukaan lukien tarkat asiakirjat, jotka todistavat 7.2 kohdassa esitettyjen epidemiologisten kriteerien noudattamisen;
tiedot 6 artiklan 1b kohdan kolmannen alakohdan b alakohdassa tarkoitetusta jäsenvaltion alueella edellisten kuuden vuoden aikana käytössä olleesta eläinten tunnistus- ja jäljitettävyysjärjestelmästä, mukaan lukien tarkka kuvaus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 ( 23 ) 5 artiklassa tarkoitetun atk-pohjaisen tietokannan toiminnasta;
tiedot eläinten ruokintaa koskevista kielloista jäsenvaltion alueella edellisten kuuden vuoden aikana, mukaan lukien tarkka kuvaus 6 artiklan 1b kohdan kolmannen alakohdan c alakohdassa tarkoitetun tuotantoeläinten rehukiellon täytäntöönpanon valvonnasta, myös näytteenottosuunnitelma ja havaittujen rikkomusten lukumäärä ja tyyppi sekä seurannan tulokset;
ehdotetun tarkistetun BSE-seurantaohjelman tarkka kuvaus, jossa esitetään maantieteellinen alue, jolla ohjelma on tarkoitus toteuttaa, ja kuvaus nautojen alapopulaatioista, jotka tarkistetulla BSE-seurantaohjelmalla on tarkoitus kattaa, mukaan lukien testauksessa sovellettavia ikärajoja ja otoskokoja koskevat tiedot;
kattavan riskinarvioinnin tulokset, jotka osoittavat, että tarkistetulla BSE-seurantaohjelmalla taataan ihmisten ja eläinten terveyden suojelu. Riskinarviointiin on sisällyttävä syntymäkohortin analyysi tai muita asiaankuuluvia tutkimuksia, joilla pyritään osoittamaan, että TSE-riskiä vähentävät toimenpiteet, myös 6 artiklan 1b kohdan kolmannen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut ruokintakiellot, on pantu täytäntöön tehokkaasti.
7.2 Epidemiologiset kriteerit
Tarkistettua BSE-seurantaohjelmaa koskeva hakemus voidaan hyväksyä vain, jos kyseinen jäsenvaltio voi osoittaa, että 6 artiklan 1b kohdan kolmannen alakohdan a, b ja c alakohdassa vahvistettujen vaatimusten lisäksi seuraavat epidemiologiset kriteerit täyttyvät sen alueella:
6 artiklan 1b kohdan kolmannen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisön BSE-testausjärjestelmän täytäntöönpanopäivästä vähintään kuuden peräkkäisen vuoden ajan
joko
täysikasvuisessa (yli 24 kuukauden ikäisessä) nautapopulaatiossa havaitun vuotuisen BSE-esiintyvyyden keskimääräinen lasku on yli 20 prosenttia ja 6 artiklan 1b kohdan kolmannen alakohdan c alakohdassa tarkoitetun tuotantoeläimiä koskevan täydellisen rehukiellon täytäntöönpanon jälkeen syntyneiden, BSE-tartunnan saaneiden eläinten kokonaismäärä on enintään 5 prosenttia vahvistettujen BSE-tapausten kokonaismäärästä;
tai
täysikasvuisessa (yli 24 kuukauden ikäisessä) nautapopulaatiossa havaittu vuotuinen BSE-esiintyvyys oli jatkuvasti alle 1/100 000 ;
tai
lisävaihtoehtona niille jäsenvaltioille, joiden täysikasvuisen (yli 24 kuukauden ikäisen) nautapopulaation koko on alle 1 000 000 eläintä, vahvistettujen BSE-tapausten kumulatiivinen lukumäärä on alle viisi;
edellä a alakohdassa tarkoitetun kuusivuotiskauden jälkeen ei ole näyttöä siitä, että BSE-tautitilanne olisi pahenemassa.
II LAMPAIDEN JA VUOHIEN SEURANTA
1. Yleistä
Lampaiden ja vuohien seuranta toteutetaan liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan b alakohdassa säädettyjen laboratoriotutkimusmenetelmien mukaisesti.
2. Ihmisravinnoksi teurastettujen lampaiden ja vuohien seuranta
a) Niissä jäsenvaltioissa, joissa uuhien ja astutettujen uuhikaritsojen populaatio on yli 750 000 eläintä, on testattava 4 kohdassa annettujen näytteenottosääntöjen mukaisesti vuosittain 10 000 :n ihmisravinnoksi teurastetun lampaan vähimmäisotos;
b) Niissä jäsenvaltioissa, joissa jo poikineiden vuohien ja pariutuneiden vuohien populaatio on yli 750 000 eläintä, on testattava 4 kohdassa annettujen näytteenottosääntöjen mukaisesti vuosittain 10 000 :n ihmisravinnoksi teurastetun vuohen vähimmäisotos;
c) Jäsenvaltio voi valita, että se korvaa enintään
3. Muusta syystä kuin ihmisravinnoksi teurastettujen lampaiden ja vuohien seuranta
Jäsenvaltioiden on testattava 4 kohdassa annettujen näytteenottosääntöjen sekä taulukoissa A ja B vahvistettujen vähimmäisotosten mukaisesti kuolleet tai teurastetut lampaat ja vuohet, joita ei kuitenkaan ole
Taulukko A
|
Uuhien ja astutettujen uuhikaritsojen populaatio jäsenvaltiossa |
Kuolleiden lampaiden vähimmäisotos (1) |
|
> 750 000 |
10 000 |
|
100 000 –750 000 |
1 500 |
|
40 000 –100 000 |
100 % 500 eläimeen saakka |
|
< 40 000 |
100 % 100 eläimeen saakka |
|
(1)
Otosten vähimmäiskoot on määritelty siten, että niissä otetaan huomioon lammaspopulaatioiden koko yksittäisissä jäsenvaltioissa ja että tavoitteet on mahdollista saavuttaa. |
|
Taulukko B
|
Jo poikineiden vuohien ja pariutuneiden vuohien populaatio jäsenvaltiossa |
Kuolleiden vuohien vähimmäisotos (1) |
|
> 750 000 |
10 000 |
|
250 000 –750 000 |
1 500 |
|
40 000 –250 000 |
100 % 500 eläimeen saakka |
|
< 40 000 |
100 % 100 eläimeen saakka |
|
(1)
Otosten vähimmäiskoot on määritelty siten, että niissä otetaan huomioon vuohipopulaatioiden koko yksittäisissä jäsenvaltioissa ja että tavoitteet on mahdollista saavuttaa. |
|
4. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin eläimiin sovellettavat näytteenottosäännöt
Eläinten on oltava yli 18 kuukauden ikäisiä, tai niiden ikenistä on tullut puhjeta enemmän kuin kaksi pysyvää etuhammasta.
Eläinten ikä on arvioitava hampaiston, iän mukanaan tuomien selkeiden merkkien tai muun luotettavan tiedon perusteella.
Otoksen valinta on suunniteltava siten, että pyritään välttämään minkä tahansa ryhmän liiallinen edustus alkuperän, iän, rodun, tuotantotyypin tai minkä tahansa muun ominaispiirteen osalta.
Otosten on oltava edustavia kunkin alueen ja vuodenajan osalta. Moninkertaista näytteiden ottamista samasta karjasta on vältettävä mahdollisuuksien mukaan. Valvontaohjelmissaan jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä sisällyttämään peräkkäisten vuosien TSE-testiotoksiin kaikki virallisesti rekisteröidyt tilat, joilla on yli 100 eläintä ja joilla ei ole koskaan todettu TSE-tapauksia.
Jäsenvaltioiden on laadittava kohdennettu tai muu tarkistusjärjestelmä sen varmistamiseksi, että eläimiä ei jätetä pois otoksista.
Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää poikkeuksesta otokseen syrjäisillä alueilla, joissa eläinten tiheys on alhainen ja joilla ei ole järjestetty kuolleiden eläinten keräystä. Poikkeusta hyödyntävien jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle ja toimitettava luettelo poikkeuksen kohteena olevista syrjäisistä alueista. Poikkeus saa koskea enintään 10:tä prosenttia jäsenvaltion lammas- ja vuohipopulaatiosta.
5. Seuranta tiloilla TSE:n valvonta- ja hävittämistoimenpiteiden mukaisesti
Yli 18 kuukauden ikäiset eläimet, jotka on lopetettu hävitettäväksi liitteessä VII olevan B luvun 2 osan 2.2.1 kohdan tai 2.2.2 kohdan b tai c alakohdan mukaisesti, on testattava TSE:n toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2. kohdan b alakohdassa esitettyjen laboratoriomenetelmien ja -käytänteiden mukaisesti yksinkertaisella satunnaisotannalla valittavan, seuraavassa taulukossa ilmoitetun otosmäärän mukaisesti.
|
Yli 18 kk:n ikäisten hävitettäväksi lopetettujen eläinten lukumäärä karjassa |
Vähimmäisotos |
|
70 tai vähemmän |
Kaikki testauskriteerit täyttävät eläimet |
|
80 |
68 |
|
90 |
73 |
|
100 |
78 |
|
120 |
86 |
|
140 |
92 |
|
160 |
97 |
|
180 |
101 |
|
200 |
105 |
|
250 |
112 |
|
300 |
117 |
|
350 |
121 |
|
400 |
124 |
|
450 |
127 |
|
500 tai enemmän |
150 |
6. Muiden eläinten seuranta
Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa esitettyjen seurantaohjelmien lisäksi jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti harjoittaa erityisesti seuraavien muiden eläinten seurantaa:
7. Lampaiden ja vuohien testauksen jälkeen toteutettavat toimenpiteet
7.1 Kun ihmisravinnoksi teurastettu lammas tai vuohi on 2 kohdan mukaisesti valittu testattavaksi TSE:n toteamiseksi, asetuksen (EY) N:o 854/2004 liitteessä I olevan III luvun I jaksossa tarkoitettua terveysmerkintää ei saa laittaa kyseisen eläimen ruhoon, ennen kuin pikatestistä on saatu negatiivinen tulos.
7.2 Jäsenvaltiot voivat poiketa 7.1 kohdasta, kun teurastamossa on käytössä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä järjestelmä, jolla varmistetaan, että kaikki eläinten osat voidaan jäljittää ja että mikään tutkittujen eläinten ruhonosa, jossa on terveysmerkintä, ei lähde teurastamosta, ennen kuin pikatestistä on saatu negatiivinen tulos.
7.3 Kaikki testatun eläimen ruhonosat, myös vuota, on pidettävä virallisessa valvonnassa, kunnes pikatestistä on saatu negatiivinen tulos, ellei niitä hävitetä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 artiklan a tai b alakohdan mukaisesti tai ellei rasvoja käsitellä asetuksen (EU) N:o 142/2011 mukaisesti ja käytetä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 artiklan e alakohdan mukaisesti taikka käytetä kyseisen asetuksen 36 artiklassa tarkoitettujen johdettujen tuotteiden valmistukseen.
7.4 Kun eläimelle tehdyn pikatestin tulos on positiivinen, kaikki kyseisen eläimen ruhonosat, myös vuota, on hävitettävä välittömästi asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 artiklan a tai b alakohdan mukaisesti, lukuun ottamatta tässä liitteessä olevan B luvun III osan mukaista rekisteriä varten säilytettävää ainesta ja tällaisesta ruhosta johdettuja renderöityjä rasvoja, edellyttäen että nämä renderöidyt rasvat käsitellään asetuksen (EU) N:o 142/2011 mukaisesti ja käytetään asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 artiklan e alakohdan mukaisesti taikka käytetään kyseisen asetuksen 36 artiklassa tarkoitettujen johdettujen tuotteiden valmistukseen.
8. Genotyypin määrittäminen
Jokaisen TSE-positiivisen lampaan prioniproteiinin genotyyppi kodonien 136, 154 ja 171 osalta on määritettävä. Sellaisissa lampaissa, joiden genotyyppi koodaa alaniinin (A) molemmissa alleeleissa kodonissa 136, arginiinin (R) molemmissa alleeleissa kodonissa 154 ja arginiinin (R) molemmissa alleeleissa kodonissa 171, todetuista TSE-tapauksista on ilmoitettava välittömästi komissiolle. Jos TSE-positiivinen tapaus on epätyypillinen scrapie-tapaus, on määritettävä prioniproteiinin genotyyppi myös kodonin 141 osalta.
Jokaisen TSE-positiivisen vuohen prioniproteiinin genotyyppi kodonien 146 ja 222 osalta on määritettävä. Sellaisissa vuohissa, joiden genotyyppi koodaa seriinin (S) tai asparatiinihapon (D) vähintään yhdessä alleelissa kodonissa 146 ja/tai lysiinin (K) vähintään yhdessä alleelissa kodonissa 222, todetuista TSE-tapauksista on ilmoitettava välittömästi komissiolle.
III. HIRVIELÄINTEN SEURANTA
A. CWD:n (chronic wasting disease) kolmivuotinen seurantaohjelma
1. Yleistä
1.1 Niiden jäsenvaltioiden, joissa on luonnonvaraisten ja/tai tarhattujen ja/tai puolikesyjen hirvien ja/tai porojen populaatio (Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Suomi ja Viro), on toteutettava hirvieläimissä esiintyvän CWD:n kolmivuotinen seurantaohjelma 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välillä. Tätä seurantaohjelmaa varten tehtävät TSE-testit on suoritettava 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välillä, mutta näytteiden keruu seurantaohjelmaa varten voidaan aloittaa vuonna 2017.
1.2 Kolmivuotista CWD-seurantaohjelmaa on sovellettava seuraaviin hirvieläinten lajeihin:
1.3 Poiketen siitä, mitä 1.2 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi Euroopan komissiolle toimitetun dokumentoidun riskinarvioinnin perusteella valita kolmivuotiseen CWD-seurantaohjelmaan kyseisessä kohdassa lueteltujen lajien jokin alaryhmä.
2. Otantasuunnitelma
2.1 Edellä 1.1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on yksilöitävä ensisijaiset otantayksiköt (PSU), joiden on katettava kaikki alueet, joilla hirvieläinpopulaatioita esiintyy, käyttämällä vähintään seuraavia tekijöitä:
tarhattujen ja vankeudessa pidettävien hirvieläinten osalta PSU:na on pidettävä kutakin tilaa ja tarhaa, jossa hirvieläimiä pidetään suljetulla alueella.
luonnonvaraisten ja puolikesyjen hirvieläinten osalta PSU on määriteltävä maantieteellisesti seuraavien kriteerien perusteella:
alueet, joille seurantaohjelman piiriin kuuluvan lajin luonnonvaraiset ja puolikesyt eläimet kerääntyvät ainakin tiettynä aikana vuodesta;
jos laji ei keräänny millekään alueelle, luonnollisiin tai rakennettuihin esteisiin rajoittuvat alueet, joilla seurantaohjelman piiriin kuuluvan lajin eläimiä esiintyy;
alueet, joilla seurantaohjelman piiriin kuuluvan lajin eläimiä metsästetään, ja alueet, jotka ovat yhteydessä seurantaohjelman piiriin kuuluvan lajin eläimiin liittyvään muuhun merkitykselliseen toimintaan.
2.2 Edellä 1.1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on valittava TSE-testaukseen tarhattuja, vankeudessa pidettäviä, luonnonvaraisia ja puolikesyjä hirvieläimiä käyttämällä seuraavaa kaksivaiheista otantatapaa:
ensimmäisessä vaiheessa näiden jäsenvaltioiden on
tarhattujen ja vankeudessa pidettävien hirvieläinten osalta:
luonnonvaraisten ja puolikesyjen hirvieläinten osalta:
toisessa vaiheessa
tarhattujen ja vankeudessa pidettävien hirvieläinten osalta:
luonnonvaraisten ja puolikesyjen hirvieläinten osalta:
2.3 Kaikkien valittujen hirvieläinten on oltava yli 12 kuukauden ikäisiä. Ikä on arvioitava hampaiston, iän mukanaan tuomien selkeiden merkkien tai muun luotettavan tiedon perusteella.
2.4 Hirvieläimet on valittava seuraavista kohderyhmistä:
tarhattujen ja vankeudessa pidettävien hirvieläinten osalta:
kuolleet/lopetetut tarhatut tai vankeudessa pidettävät hirvieläimet; kyseessä ovat tarhatut tai vankeudessa pidettävät hirvieläimet, jotka on löydetty kuolleina suljetulta alueelta, jolla niitä pidetään, kuljetuksen aikana tai teurastamolla, sekä tarhatut tai vankeudessa pidettävät hirvieläimet, jotka on lopetettu terveyteen tai ikään liittyvistä syistä;
kliiniset/sairaat tarhatut tai vankeudessa pidettävät hirvieläimet; kyseessä ovat tarhatut tai vankeudessa pidettävät hirvieläimet, joilla on nähtävissä epänormaalin käyttäytymisen merkkejä ja/tai liikuntakyvyn häiriöitä ja/tai joiden yleiskunto on heikko;
teurastetut tarhatut hirvieläimet, jotka on todettu ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi;
teurastetut tarhatut hirvieläimet, jotka on todettu ihmisravinnoksi kelpaaviksi, jos jäsenvaltiossa yksilöidään alle 3 000 ryhmiin i–iii kuuluvaa tarhattua ja vankeudessa pidettävää hirvieläintä;
luonnonvaraisten ja puolikesyjen hirvieläinten osalta:
kuolleet/lopetetut luonnonvaraiset tai puolikesyt hirvieläimet; kyseessä ovat hirvieläimet, jotka on löydetty kuolleina luonnosta, ja puolikesyt hirvieläimet, jotka on löydetty kuolleina tai jotka on lopetettu terveyteen tai ikään liittyvistä syistä;
liikenneonnettomuudessa loukkaantuneet tai kuolleet taikka petoeläimen vahingoittamat tai tappamat hirvieläimet; kyseessä ovat luonnonvaraiset tai puolikesyt hirvieläimet, jotka ovat törmänneet ajoneuvoon tai junaan tai jotka ovat joutuneet petoeläinten hyökkäyksen kohteeksi;
kliiniset/sairaat luonnonvaraiset tai puolikesyt hirvieläimet; kyseessä ovat luonnonvaraiset tai puolikesyt hirvieläimet, joilla on nähtävissä epänormaalin käyttäytymisen merkkejä ja/tai liikuntakyvyn häiriöitä ja/tai joiden yleiskunto on heikko;
metsästetyt luonnonvaraiset ja teurastetut puolikesyt hirvieläimet, jotka on todettu ihmisravinnoksi kelpaamattomiksi;
metsästetty riista ja teurastetut puolikesyt hirvieläimet, jotka on todettu ihmisravinnoksi kelpaaviksi, jos jäsenvaltiossa yksilöidään alle 3 000 ryhmiin i–iv kuuluvaa luonnonvaraista ja puolikesyä hirvieläintä.
2.5 Jos hirvieläimessä todetaan TSE, hirvieläimistä kerättyjen näytteiden määrää on lisättävä sillä alueella, jolta positiivinen TSE-tapaus löytyi, asianomaisen jäsenvaltion tekemän arvioinnin perusteella.
3. Näytteenotto ja laboratoriotestit
3.1 Kultakin 2 kohdan mukaisesti valitulta hirvieläimeltä on otettava aivorungon obex-alueelta näyte, joka on testattava TSE:n varalta.
Lisäksi mahdollisuuksien mukaan on otettava näyte yhdestä seuraavista kudoksista seuraavassa ensisijaisuusjärjestyksessä:
nieluntakaiset imusolmukkeet;
risat (tonsillat);
muut pään imusolmukkeet.
Pikatestejä varten obex-alueen hemisektio on toimitettava tuoreena tai jäädytettynä. Muu osa hemisektiota olisi kiinnitettävä. Kun imusolmukkeet ja risat kerätään, ne olisi kiinnitettävä.
Osa tuoretta kudosta jokaisesta näytetyypistä on säilytettävä jäädytettynä, kunnes negatiivinen tulos on saatu, siltä varalta että biologinen määritys on tarpeen.
3.2 Kunnes EU:n TSE-vertailulaboratorio on julkaissut suuntaviivat TSE-testauksesta hirvieläimillä, CWD-valvontaohjelmassa käytetään seuraavaa laboratoriomenetelmää:
pikatestit:
Liitteessä X olevan C luvun 4 kohdassa tarkoitettujen pikatestien, joita tehdään TSE:n havaitsemiseksi nautaeläinten ja pienten märehtijöiden aivorungon obex-alueelta, katsotaan soveltuvan TSE:n havaitsemiseen hirvieläinten aivorungon obex-alueelta. Liitteessä X olevan C luvun 4 kohdassa tarkoitettujen pikatestien, joita tehdään TSE:n havaitsemiseksi nautaeläinten ja pienten märehtijöiden imusolmukkeista, katsotaan soveltuvan TSE:n havaitsemiseen hirvieläinten imusolmukkeista. Jäsenvaltiot voivat käyttää seulontatarkoituksiin myös immunohistokemiaa, ja sitä varten niiden on läpäistävä EU:n TSE-vertailulaboratorion järjestämä pätevyystesti.
varmistustestit:
Jos pikatestin tulos on epäselvä tai positiivinen, näytteelle on tehtävä varmistustutkimuksia, joissa käytetään vähintään yhtä seuraavista menetelmistä ja protokollista, joista säädetään Maailman eläintautijärjestön (OIE:n) maaeläinten diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan tuoreimmassa painoksessa:
Jos positiivista pikatestin tulosta ei pystytä vahvistamaan jäsenvaltiossa, on lähetettävä riittävä kudosnäyte EU:n vertailulaboratorioon vahvistusta varten.
isolaatin kuvaus:
Jos kyseessä on positiivinen TSE-löydös, on tehtävä tarkempi isolaatin kuvaus EU:n TSE-vertailulaboratoriota kuullen.
3.3 Jokaisen TSE-positiivisen hirvieläimen prioniproteiinin genotyyppi on määritettävä.
Lisäksi jokaisen testatun ja TSE-negatiivisen hirvieläimen osalta on joko
B. Muu hirvieläinten seuranta
Jäsenvaltioiden on toteutettava riskinarvioinnin perusteella hirvieläinten TSE:iden lisäseurantaa, jossa voidaan ottaa huomioon TSE-löydös hirvieläimissä samalla tai lähialueella.
Muut kuin A osan 1.1 kohdassa mainitut jäsenvaltiot voivat toteuttaa vapaaehtoisesti hirvieläinten TSE-seurantaa.
A osassa tarkoitetun kolmivuotisen seurantaohjelman päätyttyä 1.1 kohdassa mainitut jäsenvaltiot voivat toteuttaa vapaaehtoisesti hirvieläinten TSE-seurantaa.
IV. MUIDEN ELÄINLAJIEN SEURANTA
Jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisesti toteuttaa muidenkin kuin nautaeläinten, lampaiden, vuohien ja hirvieläinten TSE-seurantaa.
B LUKU
RAPORTTEJA JA REKISTEREITÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET
I JÄSENVALTIOITA KOSKEVAT VAATIMUKSET
A. Jäsenvaltioiden toimittamissa 6 artiklan 4 kohdan mukaisissa vuosikertomuksissa esitettävät tiedot
1. Siirtorajoitusten alaiseksi 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetettujen epäiltyjen tapausten lukumäärä eläinlajeittain.
2. Laboratoriotutkimuksiin 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti määrättyjen epäiltyjen tapausten lukumäärä eläinlajeittain sekä pika- ja varmennustestien tulokset (positiivisten ja negatiivisten tulosten lukumäärä) ja nautaeläinten osalta kaikkien testattujen eläinten ikäjakauma. Ikäjakauman esittämisessä olisi käytettävä seuraavia ikäryhmiä: ”alle 24 kk”, 24–155 kk:n osalta jako 12 kk:n ryhmiin, ja ”yli 155 kk”.
3. Niiden katraiden lukumäärä, joihin kuuluvien lampaiden ja vuohien epäillyistä tapauksista on ilmoitettu ja joita on tutkittu 12 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.
4. Niiden nautaeläinten lukumäärä, jotka on testattu kustakin A luvun I osan 2.1, 2.2, 3.1 ja 5 kohdassa tarkoitetusta alaryhmästä. On myös ilmoitettava otoksen valintamenetelmä, pika- ja varmennustestien tulokset sekä testattujen eläinten ikäjakauma ryhmiteltynä 2 kohdan mukaisesti.
5. Niiden lampaiden ja vuohien sekä katraiden lukumäärä, jotka on testattu kustakin A luvun II osan 2, 3, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetusta alaryhmästä, otoksen valintamenetelmä sekä pika- ja varmennustestien tulokset.
6. Positiivisten BSE- tai scrapie-tapausten maantieteellinen jakauma, myös alkuperämaa, jos eri kuin kertomuksen esittävä maa. Kunkin naudoissa, lampaissa ja vuohissa esiintyvän TSE-tapauksen osalta olisi ilmoitettava eläimen syntymävuosi ja, jos mahdollista, syntymäkuukausi. Epätyypillisinä pidetyt TSE-tapaukset on ilmoitettava. Scrapie-tapausten osalta olisi ilmoitettava liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun primaarisen ja sekundäärisen molekyylitestauksen tulokset.
7. Muiden eläinten kuin nautojen, lampaiden ja vuohien osalta sekä muiden hirvieläinten osalta kuin niiden, jotka kuuluvat tämän liitteen A luvun III osan A jaksossa tarkoitetun kolmivuotisen CWD-seurantaohjelman piiriin, näytteiden lukumäärä ja vahvistetut TSE-tapaukset lajia kohti.
8. Jokaisen TSE-positiiviseksi osoittautuneen ja A luvun II osan 8 kohdan mukaisesti näytteenoton kohteena olleen lampaan ja vuohen genotyyppi ja mahdollisuuksien mukaan laji.
9. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka kuuluvat tämän liitteen A luvun III osan A jaksossa tarkoitetun kolmivuotisen CWD-seurantaohjelman piiriin, vuosia 2018, 2019 ja 2020 koskeviin vuosikertomuksiin on sisällyttävä seuraavat:
Testausta varten toimitettujen hirvieläinnäytteiden lukumäärä kohderyhmittäin käyttäen seuraavia jakoperusteita:
Pika- ja varmistustestien tulokset (positiivisten ja negatiivisten tulosten lukumäärä) ja tapauksen mukaan tarkemman isolaatin kuvaustutkimuksen tulokset, kudos, josta näyte otettiin, sekä pikatesteissä ja varmistustesteissä käytetty tekniikka.
Positiivisten TSE-tapausten maantieteellinen sijainti ja alkuperämaa, jos se ei ole sama kuin raportoiva jäsenvaltio.
Jokaisen TSE-positiiviseksi todetun hirvieläimen genotyyppi ja laji.
Testatun ja TSE-negatiiviseksi todetun hirvieläimen genotyyppi, jos se on testattu.
B. Raportointikaudet
A jaksossa tarkoitetut tiedot sisältävien kertomusten laatimista ja toimittamista komissiolle (joka lähettää ne Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle) kuukausittain jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen sopimassa sähköisessä muodossa tai 8 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta neljännesvuosittain voidaan pitää 6 artiklan 4 kohdassa vaadittuna vuosikertomuksena sillä edellytyksellä, että tiedot saatetaan ajan tasalle, kun saadaan lisätietoa.
II UNIONIN YHTEENVEDOSSA ESITETTÄVÄT TIEDOT
Unionin yhteenveto on esitettävä taulukon muodossa, ja sen on sisällettävä vähintään I osan A jaksossa tarkoitetut tiedot kustakin jäsenvaltiosta.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen on analysoitava 1 päivästä tammikuuta 2016 lähtien I osassa tarkoitetut tiedot ja julkaistava marraskuun loppuun mennessä yhteenveto tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden suuntauksista ja lähteistä unionissa.
III REKISTERIT
1. Toimivaltaisen viranomaisen on säilytettävä I osan A jaksossa tarkoitetut tiedot seitsemän vuoden ajan.
2. Tutkimuslaboratorion on säilytettävä seitsemän vuoden ajan kaikki tutkimusasiakirjat ja erityisesti laboratoriokirjat sekä tarvittaessa parafiiniblokit ja valokuvat immunoblottauksen (Western blot) tuloksista.
LIITE IV
ELÄINTEN RUOKINTA
I LUKU
Asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa säädetyn kiellon soveltamisalan laajentaminen
Asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti 7 artiklan 1 kohdassa säädetyn kiellon soveltamisala laajennetaan koskemaan
märehtijöiden ruokkimista eläinperäisellä dikalsiumfosfaatilla ja trikalsiumfosfaatilla ja näitä tuotteita sisältävillä rehuseoksilla;
muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden, turkiseläimiä lukuun ottamatta, ruokkimista seuraavilla:
käsitelty eläinvalkuainen;
verituotteet;
eläinperäinen hydroloitu proteiini;
eläinperäinen dikalsiumfosfaatti ja trikalsiumfosfaatti;
i–iv alakohdassa lueteltuja tuotteita sisältävä rehu.
II LUKU
Poikkeukset 7 artiklan 1 kohdassa ja I luvussa säädettyihin kieltoihin
Asetuksen 7 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti 7 artiklan 1 kohdassa ja I luvussa säädettyjä kieltoja ei sovelleta seuraaviin:
märehtijöiden ruokkiminen seuraavilla:
maito, maitopohjaiset tuotteet, maidosta johdetut tuotteet, ternimaito ja ternimaitotuotteet;
munat ja munatuotteet;
muista kuin märehtijöistä saatu kollageeni ja gelatiini;
hydroloidut proteiinit, jotka on saatu
i–iv alakohdassa lueteltuja tuotteita sisältävät rehuseokset;
muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden ruokkiminen seuraavilla rehuaineilla ja rehuseoksilla:
muiden kuin märehtijöiden osista tai märehtijöiden vuodasta ja nahasta saadut hydroloidut proteiinit;
kalajauho ja kalajauhoa sisältävät rehuseokset, jotka tuotetaan, saatetaan markkinoille ja käytetään III luvussa säädettyjen yleisten edellytysten ja IV luvun A jaksossa säädettyjen erityisedellytysten mukaisesti;
eläinperäinen dikalsiumfosfaatti ja trikalsiumfosfaatti ja tällaisia fosfaatteja sisältävät rehuseokset, jotka tuotetaan, saatetaan markkinoille ja käytetään III luvussa säädettyjen yleisten edellytysten ja IV luvun B jaksossa säädettyjen erityisedellytysten mukaisesti;
muista kuin märehtijöistä saadut verituotteet ja tällaisia verituotteita sisältävät rehuseokset, jotka tuotetaan, saatetaan markkinoille ja käytetään III luvussa säädettyjen yleisten edellytysten ja IV luvun C jaksossa säädettyjen erityisedellytysten mukaisesti;
vesiviljelyeläinten ruokkiminen seuraavilla rehuaineilla ja rehuseoksilla:
muista kuin märehtijöistä saatu käsitelty eläinvalkuainen, kalajauhoa ja kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista lukuun ottamatta, ja tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset, jotka tuotetaan, saatetaan markkinoille ja käytetään III luvussa säädettyjen yleisten edellytysten ja IV luvun D jaksossa säädettyjen erityisedellytysten mukaisesti;
kasvatetuista hyönteisistä saatu käsitelty eläinvalkuainen ja tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset, jotka tuotetaan, saatetaan markkinoille ja käytetään III luvussa säädettyjen yleisten edellytysten ja IV luvun F jaksossa säädettyjen erityisedellytysten mukaisesti;
vieroittamattomien märehtijöiden ruokkiminen kalajauhoa sisältävillä maidonkorvikkeilla, jotka tuotetaan, saatetaan markkinoille ja käytetään IV luvun E jaksossa säädettyjen erityisedellytysten mukaisesti;
tuotantoeläinten ruokkiminen kasviperäisillä rehuaineilla ja tällaisia rehuaineita sisältävillä rehuseoksilla, jotka sisältävät vähäisiä määriä luiden osia, jotka ovat peräisin muista kuin sallituista eläinlajeista. Jäsenvaltiot voivat käyttää tätä poikkeusta vain, jos ne ovat tehneet etukäteen riskinarvioinnin, jossa on vahvistettu vähäinen riski eläinten terveydelle. Riskinarvioinnissa on otettava huomioon ainakin seuraavat seikat:
saastumisen aste;
saastumisen luonne ja lähde;
saastuneen rehun käyttötarkoitus;
siipikarjan ruokkiminen seuraavilla rehuaineilla ja rehuseoksilla:
sikaeläimistä saatu käsitelty eläinvalkuainen ja tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset, jotka tuotetaan, saatetaan markkinoille ja käytetään III luvussa säädettyjen yleisten edellytysten ja IV luvun G jaksossa säädettyjen erityisedellytysten mukaisesti;
kasvatetuista hyönteisistä saatu käsitelty eläinvalkuainen ja tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset, jotka tuotetaan, saatetaan markkinoille ja käytetään III luvussa säädettyjen yleisten edellytysten ja IV luvun F jaksossa säädettyjen erityisedellytysten mukaisesti;
sikaeläinten ruokkiminen seuraavilla rehuaineilla ja rehuseoksilla:
siipikarjasta saatu käsitelty eläinvalkuainen ja tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset, jotka tuotetaan, saatetaan markkinoille ja käytetään III luvussa säädettyjen yleisten edellytysten ja IV luvun H jaksossa säädettyjen erityisedellytysten mukaisesti;
kasvatetuista hyönteisistä saatu käsitelty eläinvalkuainen ja tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset, jotka tuotetaan, saatetaan markkinoille ja käytetään III luvussa säädettyjen yleisten edellytysten ja IV luvun F jaksossa säädettyjen erityisedellytysten mukaisesti.
III LUKU
II luvussa säädettyjen tiettyjen poikkeusten soveltamista koskevat yleiset edellytykset
A JAKSO
Muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden ruokkimiseen tarkoitettujen rehuaineiden ja rehuseosten kuljetus ja varastointi
1. Muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden ruokkimiseen tarkoitetut seuraavat tuotteet on kuljetettava ajoneuvoissa ja säiliöissä ja varastoitava varastotiloissa, joita ei käytetä märehtijöille tarkoitetun rehun kuljetukseen tai varastointiin:
irtotavarana oleva muista kuin märehtijöistä saatu käsitelty eläinvalkuainen, mukaan luettuna kalajauho, kasvatetuista hyönteisistä saatu käsitelty eläinvalkuainen, sikaeläimistä saatu käsitelty eläinvalkuainen ja siipikarjasta saatu käsitelty eläinvalkuainen;
irtotavarana oleva eläinperäinen dikalsiumfosfaatti tai trikalsiumfosfaatti;
irtotavarana olevat muista kuin märehtijöistä saadut verituotteet;
irtotavarana olevat rehuseokset, jotka sisältävät a, b ja c alakohdassa lueteltuja rehuaineita.
Asiakirjat, joissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot kuljetetuista tai varastointilaitokseen varastoiduista tuotetyypeistä, on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään kaksi vuotta.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ajoneuvoja, säiliöitä ja varastotiloja, joita on aiemmin käytetty kyseisessä kohdassa lueteltujen tuotteiden kuljettamiseen tai varastointiin, saa myöhemmin käyttää märehtijöille tarkoitetun rehun kuljettamiseen tai varastointiin, jos ne on puhdistettu ensin ristikontaminaation välttämiseksi noudattaen dokumentoitua menettelyä, jonka toimivaltainen viranomainen on etukäteen hyväksynyt.
Jos tällainen menettely on käytössä, sen käyttöön liittyvät asiakirjat on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään kaksi vuotta.
3. Toimivaltainen viranomainen antaa 2 kohdan mukaisesti 1 kohdassa lueteltuja rehuaineita ja rehuseoksia varastoiville varastointilaitoksille luvan varmistettuaan, että ne täyttävät 2 kohdassa luetellut vaatimukset.
4. Irtotavarana oleva sikaeläimistä saatu käsitelty eläinvalkuainen ja irtotavarana olevat tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset on kuljetettava ajoneuvoissa ja säiliöissä ja varastoitava varastotiloissa, joita ei käytetä muille tuotantoeläimille kuin märehtijöille, vesiviljelyeläimiä ja siipikarjaa lukuun ottamatta, tarkoitetun rehun kuljetukseen tai varastointiin.
5. Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, ajoneuvoja, säiliöitä ja varastotiloja, joita on aiemmin käytetty irtotavarana olevan sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja irtotavarana olevien tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävien rehuseosten kuljettamiseen tai varastointiin, saa myöhemmin käyttää muille tuotantoeläimille kuin märehtijöille, vesiviljelyeläimiä ja siipikarjaa lukuun ottamatta, tarkoitetun rehun kuljettamiseen tai varastointiin, jos ne on ensin puhdistettu ristikontaminaation välttämiseksi noudattaen dokumentoitua menettelyä, jonka toimivaltainen viranomainen on etukäteen hyväksynyt.
Jos tällainen menettely on käytössä, sen käyttöön liittyvät asiakirjat on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään kaksi vuotta.
6. Irtotavarana oleva siipikarjasta saatu käsitelty eläinvalkuainen ja irtotavarana olevat tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset on kuljetettava ajoneuvoissa ja säiliöissä ja varastoitava varastotiloissa, joita ei käytetä muille tuotantoeläimille kuin märehtijöille, vesiviljelyeläimiä ja sikaeläimiä lukuun ottamatta, tarkoitetun rehun kuljetukseen tai varastointiin.
7. Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, ajoneuvoja, säiliöitä ja varastotiloja, joita on aiemmin käytetty irtotavarana olevan siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja irtotavarana olevien tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävien rehuseosten kuljettamiseen tai varastointiin, saa myöhemmin käyttää muille tuotantoeläimille kuin märehtijöille, vesiviljelyeläimiä ja sikaeläimiä lukuun ottamatta, tarkoitetun rehun kuljettamiseen tai varastointiin, jos ne on ensin puhdistettu ristikontaminaation välttämiseksi noudattaen dokumentoitua menettelyä, jonka toimivaltainen viranomainen on etukäteen hyväksynyt.
Jos tällainen menettely on käytössä, sen käyttöön liittyvät asiakirjat on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään kaksi vuotta.
8. Irtotavarana oleva kasvatetuista hyönteisistä saatu käsitelty eläinvalkuainen ja irtotavarana olevat tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset on kuljetettava ajoneuvoissa ja säiliöissä ja varastoitava varastotiloissa, joita ei käytetä muille tuotantoeläimille kuin märehtijöille, vesiviljelyeläimiä, siipikarjaa ja sikaeläimiä lukuun ottamatta, tarkoitetun rehun kuljetukseen tai varastointiin.
9. Poiketen siitä, mitä 8 kohdassa säädetään, ajoneuvoja, säiliöitä ja varastotiloja, joita on aiemmin käytetty irtotavarana olevan kasvatetuista hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja irtotavarana olevien tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävien rehuseosten kuljettamiseen tai varastointiin, saa myöhemmin käyttää muille tuotantoeläimille kuin märehtijöille, vesiviljelyeläimiä, siipikarjaa ja sikaeläimiä lukuun ottamatta, tarkoitetun rehun kuljettamiseen tai varastointiin, jos ne on ensin puhdistettu ristikontaminaation välttämiseksi noudattaen dokumentoitua menettelyä, jonka toimivaltainen viranomainen on etukäteen hyväksynyt.
Jos tällainen menettely on käytössä, sen käyttöön liittyvät asiakirjat on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään kaksi vuotta.
10. Irtotavarana oleva muista kuin märehtijöistä saatu käsitelty eläinvalkuainen, lukuun ottamatta kalajauhoa ja siipikarjasta, sikaeläimistä ja kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, ja irtotavarana olevat tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset on kuljetettava ajoneuvoissa ja säiliöissä ja varastoitava varastotiloissa, joita ei käytetä muille tuotantoeläimille kuin märehtijöille, vesiviljelyeläimiä lukuun ottamatta, tarkoitetun rehun kuljetukseen tai varastointiin.
11. Poiketen siitä, mitä 10 kohdassa säädetään, ajoneuvoja, säiliöitä ja varastotiloja, joita on aiemmin käytetty kyseisessä kohdassa tarkoitettujen tuotteiden kuljettamiseen tai varastointiin, saa myöhemmin käyttää muille tuotantoeläimille kuin märehtijöille, vesiviljelyeläimiä lukuun ottamatta, tarkoitetun rehun kuljettamiseen tai varastointiin, jos ne on ensin puhdistettu ristikontaminaation välttämiseksi noudattaen dokumentoitua menettelyä, jonka toimivaltainen viranomainen on etukäteen hyväksynyt.
Jos tällainen menettely on käytössä, sen käyttöön liittyvät asiakirjat on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään kaksi vuotta.
B JAKSO
Muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden ruokkimiseen tarkoitettujen rehuseosten tuotanto
1. ►C1 Muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden ruokkimiseen tarkoitetut rehuseokset, jotka sisältävät seuraavia rehuaineita, on tuotettava laitoksissa, jotka eivät tuota märehtijöille tarkoitettuja rehuseoksia ja joilla on toimivaltaisen viranomaisen antama lupa: ◄
kalajauho;
eläinperäinen dikalsiumfosfaatti tai trikalsiumfosfaatti;
muista kuin märehtijöistä saadut verituotteet.
▼M74 —————
2. ►C1 Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan märehtijöille tarkoitettujen rehuseosten tuotantoon laitoksissa, joissa tuotetaan myös muille tuotantoeläimille kuin märehtijöille tarkoitettuja rehuseoksia, jotka sisältävät kyseisessä kohdassa lueteltuja tuotteita, laitoksen tarkastuksen jälkeen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: ◄
märehtijöille tarkoitetut rehuseokset on valmistettava ja pidettävä varastoinnin, kuljetuksen ja pakkauksen ajan tiloissa, jotka ovat fyysisesti erillään tiloista, joissa muille kuin märehtijöille tarkoitettuja rehuseoksia valmistetaan ja pidetään;
asiakirjat, joissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot 1 kohdassa lueteltujen tuotteiden ostoista ja käytöstä sekä näitä tuotteita sisältävien rehuseosten myynnistä, on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään viiden vuoden ajan;
märehtijöille tarkoitetuista rehuseoksista on otettava säännöllisesti näytteitä, jotka on analysoitava sen varmistamiseksi, että tuotteet eivät sisällä eläinperäisiä ainesosia, joita ei ole hyväksytty, käyttäen komission asetuksen (EY) N:o 152/2009 ( 24 ) liitteessä VI säädettyjä eläinperäisten ainesosien määrittämiseen rehujen valvontaa varten tarkoitettuja analyysimenetelmiä; näytteenotto- ja analyysitiheys määritetään toimijan suorittaman riskinarvioinnin perusteella, joka on osa sen HACCP-periaatteisiin (vaara-analyysin ja kriittisten hallintapisteiden järjestelmä) perustuvia menettelyitä; näytteenoton ja analyysien tulokset on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään viiden vuoden ajan.
3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, lupaa täysrehun tuottamiseksi rehuseoksesta, joka sisältää kyseisessä kohdassa lueteltuja tuotteita, ei vaadita tilasekoittajilta, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:
toimivaltaisen viranomaisen on täytynyt rekisteröidä ne toimijoiksi, jotka tuottavat täysrehua rehuseoksesta, joka sisältää 1 kohdassa lueteltuja tuotteita;
niiden on pidettävä ainoastaan muita eläimiä kuin märehtijöitä;
kaikkien kalajauhoa sisältävien rehuseosten, joita käytetään täysrehun tuotannossa, on sisällettävä raakavalkuaista alle 50 prosenttia;
kaikkien eläinperäistä dikalsiumfosfaattia tai trikalsiumfosfaattia sisältävien rehuseosten, joita käytetään täysrehun tuotannossa, on sisällettävä fosforia yhteensä alle 10 prosenttia;
kaikkien muista kuin märehtijöistä saatuja verituotteita sisältävien rehuseosten, joita käytetään täysrehun tuotannossa, on sisällettävä raakavalkuaista alle 50 prosenttia.
C JAKSO
Muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden, turkiseläimiä lukuun ottamatta, ruokkimiseen tarkoitettujen rehuaineiden ja rehuseosten tuonti
Ennen luovuttamista vapaaseen liikkeeseen unionissa tuojien on varmistettava, että kukin seuraavien rehuaineiden ja rehuseosten lähetys, joka on tarkoitettu muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden, turkiseläimiä lukuun ottamatta, ruokkimiseen tämän liitteen II luvun mukaisesti, analysoidaan käyttäen asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteessä VI säädettyjä eläinperäisten ainesosien määrittämiseen rehujen valvontaa varten tarkoitettuja analyysimenetelmiä sen varmistamiseksi, ettei niissä esiinny eläinperäisiä ainesosia, joita ei ole hyväksytty:
muista kuin märehtijöistä saatu käsitelty eläinvalkuainen, mukaan luettuna kalajauho, kasvatetuista hyönteisistä saatu käsitelty eläinvalkuainen, sikaeläimistä saatu käsitelty eläinvalkuainen ja siipikarjasta saatu käsitelty eläinvalkuainen;
muista kuin märehtijöistä saadut verituotteet;
rehuseokset, jotka sisältävät a ja b alakohdassa lueteltuja rehuaineita.
D JAKSO
Muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden ruokkimiseen tarkoitetun rehun käyttö ja varastointi tiloilla
1. Seuraavien rehujen käyttö ja varastointi on kielletty tiloilla, joilla pidetään tuotantoeläinlajeja, joille tällaista rehua ei ole tarkoitettu:
muista kuin märehtijöistä saatu käsitelty eläinvalkuainen, mukaan luettuna kalajauho, kasvatetuista hyönteisistä saatu käsitelty eläinvalkuainen, sikaeläimistä saatu käsitelty eläinvalkuainen ja siipikarjasta saatu käsitelty eläinvalkuainen;
eläinperäinen dikalsiumfosfaatti tai trikalsiumfosfaatti;
muista kuin märehtijöistä saadut verituotteet;
rehuseokset, jotka sisältävät a–c alakohdassa lueteltuja rehuaineita.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen rehuseosten käytön ja varastoinnin tiloilla, joilla pidetään tuotantoeläinlajeja, joille rehuseosta ei ole tarkoitettu, edellyttäen että tilalla toteutetaan toimenpiteitä, joilla estetään tällaisten rehuseosten syöttäminen eläinlajeille, joille niitä ei ole tarkoitettu.
IV LUKU
II luvussa säädettyjen poikkeusten soveltamista koskevat erityisedellytykset
A JAKSO
Muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden, turkiseläimiä lukuun ottamatta, ruokkimiseen tarkoitetun kalajauhon ja kalajauhoa sisältävien rehuseosten tuotantoon ja käyttöön sovellettavat erityisedellytykset
Muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden, turkiseläimiä lukuun ottamatta, ruokkimiseen tarkoitetun kalajauhon ja kalajauhoa sisältävien rehuseosten tuotantoon ja käyttöön on sovellettava seuraavia erityisedellytyksiä:
kalajauho on tuotettava käsittelylaitoksessa, jossa tuotetaan yksinomaan tuotteita, jotka saadaan seuraavista:
vesieläimet, lukuun ottamatta merinisäkkäitä,
muut viljellyt vedessä elävät selkärangattomat kuin ne, jotka kuuluvat direktiivin 2006/88/EY 3 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetyn ”vesieläimen” määritelmään, tai
lajin Asterias rubens meritähdet, jotka kerätään asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.5 kohdassa määritellyltä ja luokitellulta tuotantoalueelta;
Merkintä ”Kalajauhoa – ei saa käyttää märehtijöiden rehussa, lukuun ottamatta vieroittamattomia märehtijöitä” on selkeästi mainittava mukana olevassa asetuksen (EY) N:o 1069/2009 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kaupallisessa asiakirjassa tai tapauksen mukaan terveystodistuksessa sekä kalajauhon etiketissä;
Merkintä ”Sisältää kalajauhoa – ei saa syöttää märehtijöille” on selkeästi mainittava muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden, turkiseläimiä lukuun ottamatta, ruokkimiseen tarkoitettujen kalajauhoa sisältävien rehuseosten etiketissä.
B JAKSO
Muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden, turkiseläimiä lukuun ottamatta, ruokkimiseen tarkoitetun eläinperäisen dikalsiumfosfaatin ja trikalsiumfosfaatin ja tällaisia fosfaatteja sisältävien rehuseosten käyttöä koskevat erityisedellytykset
Merkintä ”Eläinperäistä dikalsiumfosfaattia/trikalsiumfosfaattia – ei saa käyttää märehtijöiden rehussa” on selkeästi mainittava mukana olevassa asetuksen (EY) N:o 1069/2009 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kaupallisessa asiakirjassa tai tapauksen mukaan terveystodistuksessa sekä eläinperäisen dikalsiumfosfaatin/trikalsiumfosfaatin etiketissä;
Merkintä ”Sisältää eläinperäistä dikalsiumfosfaattia/trikalsiumfosfaattia – ei saa syöttää märehtijöille” on selkeästi mainittava eläinperäistä dikalsiumfosfaattia/trikalsiumfosfaattia sisältävien rehuseosten etiketissä.
C JAKSO
Muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden, turkiseläimiä lukuun ottamatta, ruokkimiseen tarkoitettujen muista kuin märehtijöistä saatujen verituotteiden ja näitä tuotteita sisältävien rehuseosten tuotantoon ja käyttöön sovellettavat erityisedellytykset
Muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden, turkiseläimiä lukuun ottamatta, ruokkimiseen tarkoitettujen muista kuin märehtijöistä saatujen verituotteiden ja näitä tuotteita sisältävien rehuseosten tuotantoon ja käyttöön on sovellettava seuraavia erityisedellytyksiä:
Verituotteiden valmistukseen käytettäväksi tarkoitetun veren on oltava peräisin teurastamoista, joissa ei teurasteta märehtijöitä ja jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt muiden kuin märehtijöiden teurastamista varten.
Tästä erityisedellytyksestä poiketen toimivaltainen viranomainen voi sallia märehtijöiden teurastuksen teurastamossa, joka tuottaa muiden kuin märehtijöiden verta, joka on tarkoitettu muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden rehussa käytettäväksi tarkoitettujen verituotteiden tuotantoon.
Kyseinen lupa voidaan antaa ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen katsoo tarkastuksen jälkeen, että märehtijöiden ja muiden kuin märehtijöiden veren välisen ristikontaminaation ehkäisemiseen tarkoitetut toimenpiteet ovat tehokkaita.
Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
muiden kuin märehtijöiden teurastus on suoritettava linjoilla, jotka ovat fyysisesti erillään märehtijöiden teurastukseen käytetyistä linjoista;
muista kuin märehtijöistä saadun veren keräys-, varastointi-, kuljetus- ja pakkaustilat on pidettävä erillään märehtijöistä saatua verta varten käytettävistä tiloista;
muista kuin märehtijöistä saadusta verestä on otettava säännöllisesti näytteitä, jotka on analysoitava märehtijöistä peräisin olevien proteiinien havaitsemiseksi. Käytetyn analyysimenetelmän on oltava tieteellisesti validoitu kyseistä tarkoitusta varten. Näytteenotto- ja analyysitiheys on määritettävä riskinarvioinnin perusteella, jonka toimija tekee osana HACCP-periaatteisiin perustuvia menettelyitään.
Veri, joka on tarkoitettu käytettäväksi verituotteiden tuotantoon muita kuin märehtijöitä varten, on kuljetettava jalostuslaitokseen ajoneuvoissa ja säiliöissä, joissa kuljetetaan pelkästään muista kuin märehtijöistä saatua verta.
Tästä erityisedellytyksestä poiketen ajoneuvoja ja säiliöitä, joita on aiemmin käytetty märehtijöistä saadun veren kuljettamiseen, voidaan käyttää muiden kuin märehtijöiden veren kuljettamiseen, jos ne on puhdistettu ensin perusteellisesti ristikontaminaation välttämiseksi noudattaen dokumentoitua menettelyä, jonka toimivaltainen viranomainen on etukäteen hyväksynyt. Jos tällainen menettely on käytössä, sen käyttöön liittyvät asiakirjat on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään kaksi vuotta.
Verituotteet on valmistettava jalostuslaitoksessa, jossa käsitellään yksinomaan muiden kuin märehtijöiden verta ja jonka toimivaltainen viranomaisen on rekisteröinyt laitokseksi, jossa käsitellään yksinomaan muiden kuin märehtijöiden verta.
Tästä erityisedellytyksestä poiketen toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden rehussa käytettäväksi tarkoitettujen verituotteiden valmistukseen jalostuslaitoksissa, joissa käsitellään märehtijöiden verta.
Kyseinen lupa voidaan antaa ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen katsoo tarkastuksen jälkeen, että ristikontaminaation ehkäisemiseen tarkoitetut toimenpiteet ovat tehokkaita.
Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
muiden kuin märehtijöiden verituotteiden tuotanto on suoritettava suljetussa järjestelmässä, joka pidetään fyysisesti erillään märehtijöiden verituotteiden tuotantoon käytetystä järjestelmästä;
muista kuin märehtijöistä saatujen irtotavarana olevien raaka-aineiden ja lopputuotteiden keräys-, varastointi-, kuljetus- ja pakkaustilat on pidettävä erillään märehtijöistä saatujen irtotavarana olevien raaka-aineiden ja lopputuotteiden vastaavista tiloista;
on sovellettava jatkuvaa täsmäytysprosessia märehtijöistä ja muista kuin märehtijöistä saadun laitokseen tulevan veren ja vastaavien verituotteiden välillä;
muista kuin märehtijöistä peräisin olevista verituotteista on otettava säännöllisesti näytteitä, jotka analysoidaan sen varmistamiseksi, ettei esiinny ristikontaminaatiota märehtijöistä peräisin olevien verituotteiden kanssa, käyttäen asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteessä VI säädettyjä eläinperäisten ainesosien määrittämiseen rehujen valvontaa varten tarkoitettuja analyysimenetelmiä; näytteenotto- ja analyysitiheys määritetään toimijan suorittaman riskinarvioinnin perusteella, joka on osa sen HACCP-periaatteisiin (vaara-analyysin ja kriittisten hallintapisteiden järjestelmä) perustuvia menettelyitä; näytteenoton ja analyysien tulokset on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään viiden vuoden ajan.
Merkintä ”Muista kuin märehtijöistä saatuja verituotteita – ei saa käyttää märehtijöiden rehussa” on selkeästi mainittava mukana olevassa asetuksen (EY) N:o 1069/2009 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kaupallisessa asiakirjassa tai tapauksen mukaan terveystodistuksessa sekä muista kuin märehtijöistä saatujen verituotteiden etiketissä.
Merkintä ”Sisältää muista kuin märehtijöistä saatuja verituotteita – ei saa syöttää märehtijöille” on selkeästi mainittava muista kuin märehtijöistä saatuja verituotteita sisältävien rehuseosten etiketissä.
D JAKSO
Vesiviljelyeläinten ruokkimiseen tarkoitetun muista kuin märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen, kalajauhoa ja kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista lukuun ottamatta, ja tällaista valkuaista sisältävien rehuseosten tuotantoon ja käyttöön sovellettavat erityisedellytykset
Vesiviljelyeläinten ruokkimiseen tarkoitetun muista kuin märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen, kalajauhoa ja kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista lukuun ottamatta, ja tällaista valkuaista sisältävien rehuseosten tuotantoon ja käyttöön sovelletaan seuraavia erityisedellytyksiä:
Tässä jaksossa tarkoitettujen käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden on tultava yhdestä tai useammista seuraavista laitoksista:
asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti hyväksytyt teurastamot, joissa ei teurasteta märehtijöitä ja jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt laitoksiksi, joissa ei teurasteta märehtijöitä;
asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti hyväksytyt leikkaamot, joissa ei tehdä luuttomaksi tai leikata märehtijöiden lihaa ja jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt laitoksiksi, joissa ei tehdä luuttomaksi tai leikata märehtijöiden lihaa;
asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti rekisteröidyt tai hyväksytyt muut kuin i tai ii alakohdassa tarkoitetut laitokset, joissa ei käsitellä märehtijöistä saatuja tuotteita ja jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt laitoksiksi, joissa ei käsitellä märehtijöistä saatuja tuotteita;
asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan h ja i alakohdassa tarkoitetut hyväksytyt laitokset, jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt käsittelemään tai varastoimaan ainoastaan muista kuin märehtijöistä saatuja eläinten sivutuotteita, jotka tulevat i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuista laitoksista.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen kohdan i, ii ja iii alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia märehtijöiden teurastamisen ja märehtijöistä saatujen tuotteiden käsittelyn ensimmäisen kohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuissa laitoksissa, joissa tuotetaan tässä jaksossa tarkoitetun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon tarkoitettuja muista kuin märehtijöistä saatuja eläinten sivutuotteita.
Kyseinen lupa voidaan antaa ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen katsoo paikan päällä tehdyn tarkastuksen jälkeen, että märehtijöistä ja muista kuin märehtijöistä saatujen sivutuotteiden välisen ristikontaminaation ehkäisemiseen tarkoitetut toimenpiteet ovat tehokkaita.
Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
muiden kuin märehtijöiden teurastus on suoritettava linjoilla, jotka ovat fyysisesti erillään märehtijöiden teurastukseen käytetyistä linjoista;
muista kuin märehtijöistä saatavat tuotteet on käsiteltävä tuotantolinjoilla, jotka ovat fyysisesti erillään märehtijöistä saatujen tuotteiden käsittelyyn käytetyistä linjoista;
muista kuin märehtijöistä saatujen eläinten sivutuotteiden keräys-, varastointi-, kuljetus- ja pakkaustilat on pidettävä erillään märehtijöistä saatuja eläinten sivutuotteita varten käytettävistä tiloista;
muista kuin märehtijöistä saaduista eläinten sivutuotteista on otettava säännöllisesti näytteitä, jotka on analysoitava märehtijöistä peräisin olevien valkuaisaineiden havaitsemiseksi. Käytetyn analyysimenetelmän on oltava tieteellisesti validoitu kyseistä tarkoitusta varten. Näytteenotto- ja analyysitiheys on määritettävä riskinarvioinnin perusteella, jonka toimija tekee osana HACCP-periaatteisiin perustuvia menettelyitään.
Tässä jaksossa tarkoitetun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon käytettäväksi tarkoitetut muista kuin märehtijöistä saadut eläinten sivutuotteet on kuljetettava jalostuslaitokseen ajoneuvoissa ja säiliöissä, joita ei käytetä märehtijöistä saatujen eläinten sivutuotteiden kuljettamiseen.
Tästä erityisedellytyksestä poiketen niitä voidaan kuljettaa ajoneuvoissa ja säiliöissä, joita on aiemmin käytetty märehtijöistä saatujen eläinten sivutuotteiden kuljettamiseen, jos nämä ajoneuvot ja säiliöt on puhdistettu ensin ristikontaminaation välttämiseksi noudattaen dokumentoitua menettelyä, jonka toimivaltainen viranomainen on etukäteen hyväksynyt.
Jos tällainen menettely on käytössä, sen käyttöön liittyvät asiakirjat on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään kaksi vuotta.
Tässä jaksossa tarkoitettu käsitelty eläinvalkuainen on tuotettava jalostuslaitoksessa, jossa käsitellään yksinomaan muista kuin märehtijöistä saatuja eläinten sivutuotteita, jotka on hankittu a alakohdassa tarkoitetuista teurastamoista, leikkaamoista tai muista laitoksista. Toimivaltaisen viranomaisen on rekisteröitävä kyseiset jalostuslaitokset laitoksiksi, joissa käsitellään yksinomaan muista kuin märehtijöistä saatuja eläinten sivutuotteita.
Tästä erityisedellytyksestä poiketen toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä tässä jaksossa tarkoitetun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotannon jalostuslaitoksissa, joissa käsitellään märehtijöistä saatuja eläinten sivutuotteita.
Kyseinen lupa voidaan antaa ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen katsoo tarkastuksen jälkeen, että märehtijöistä ja muista kuin märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen välisen ristikontaminaation ehkäisemiseen tarkoitetut toimenpiteet ovat tehokkaita.
Näihin ehkäiseviin toimenpiteisiin on sisällyttävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotanto on suoritettava suljetussa järjestelmässä, joka pidetään fyysisesti erillään tässä jaksossa tarkoitetun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotannossa käytetystä järjestelmästä;
märehtijöistä saadut eläinten sivutuotteet on pidettävä varastoinnin ja kuljetuksen aikana tiloissa, jotka ovat fyysisesti erillään muista kuin märehtijöistä saatuja eläinten sivutuotteita varten käytetyistä tiloista;
märehtijöistä saatu käsitelty eläinvalkuainen on pidettävä varastoinnin ja pakkauksen aikana tiloissa, jotka ovat fyysisesti erillään muista kuin märehtijöistä saatuja lopputuotteita varten käytetyistä tiloista;
tässä jaksossa tarkoitetusta käsitellystä eläinvalkuaisesta on otettava säännöllisesti näytteitä, jotka analysoidaan sen varmistamiseksi, ettei esiinny ristikontaminaatiota märehtijöistä peräisin olevan käsitellyn eläinvalkuaisen kanssa, käyttäen asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteessä VI säädettyjä eläinperäisten ainesosien määrittämiseen rehujen valvontaa varten tarkoitettuja analyysimenetelmiä; näytteenotto- ja analyysitiheys määritetään toimijan suorittaman riskinarvioinnin perusteella, joka on osa sen HACCP-periaatteisiin (vaara-analyysin ja kriittisten hallintapisteiden järjestelmä) perustuvia menettelyitä; näytteenoton ja analyysien tulokset on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään viiden vuoden ajan.
►C1 Tässä jaksossa tarkoitettua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältäviä rehuseoksia on tuotettava laitoksissa, joille toimivaltainen viranomainen on antanut luvan tätä tarkoitusta varten ja joissa tuotetaan yksinomaisesti rehua vesiviljelyeläimille. ◄
Poikkeuksena tähän erityisedellytykseen ovat kuitenkin seuraavat tapaukset:
toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan vesiviljelyeläimille tarkoitettujen rehuseosten, jotka sisältävät tässä jaksossa tarkoitettua käsiteltyä eläinvalkuaista, tuotantoon laitoksissa, joissa tuotetaan myös muille tuotantoeläimille, turkiseläimiä lukuun ottamatta, tarkoitettuja rehuseoksia, paikan päällä tehtävän tarkastuksen jälkeen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
lupaa täysrehun tuottamiseksi rehuseoksesta, joka sisältää tässä jaksossa tarkoitettua käsiteltyä eläinvalkuaista, ei vaadita tilasekoittajilta, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:
Tässä jaksossa tarkoitetun käsitellyn eläinvalkuaisen mukana olevissa asetuksen (EY) N:o 1069/2009 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa kaupallisissa asiakirjoissa tai tapauksen mukaan terveystodistuksissa ja käsitellyn eläinvalkuaisen etiketissä on oltava selkeä merkintä ”Muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista – ei saa käyttää tuotantoeläinten, lukuun ottamatta vesiviljelyeläimiä ja turkiseläimiä, rehussa”.
Tässä jaksossa tarkoitettua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävän rehuseoksen etiketissä on oltava selkeä merkintä
”Sisältää muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista – ei saa syöttää tuotantoeläimille, lukuun ottamatta vesiviljelyeläimiä ja turkiseläimiä”.
E JAKSO
Vieroittamattomien märehtijöiden ruokintaan tarkoitettujen kalajauhoa sisältävien maidonkorvikkeiden tuotantoon, markkinoille saattamiseen ja käyttöön sovellettavat erityisedellytykset
Märehtijöihin kuuluvien vieroittamattomien tuotantoeläinten ruokintaan tarkoitettujen kalajauhoa sisältävien maidonkorvikkeiden tuotantoon, markkinoille saattamiseen ja käyttöön sovelletaan seuraavia erityisedellytyksiä:
maidonkorvikkeissa käytettävä kalajauho on tuotettava käsittelylaitoksessa, jossa tuotetaan yksinomaan tuotteita, jotka saadaan seuraavista:
vesieläimet, lukuun ottamatta merinisäkkäitä,
muut viljellyt vedessä elävät selkärangattomat kuin ne, jotka kuuluvat direktiivin 2006/88/EY 3 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetyn ”vesieläimen” määritelmään, tai
lajin Asterias rubens meritähdet, jotka kerätään asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 2.5 kohdassa määritellyltä ja luokitellulta tuotantoalueelta.
Maidonkorvikkeissa käytettävän kalajauhon on täytettävä III luvussa säädetyt yleiset edellytykset.
Merkintä ”Kalajauhoa – ei saa käyttää märehtijöiden rehussa, lukuun ottamatta vieroittamattomia märehtijöitä” on selkeästi mainittava mukana olevassa asetuksen (EY) N:o 1069/2009 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kaupallisessa asiakirjassa tai tapauksen mukaan terveystodistuksessa sekä maidonkorvikkeissa käytettävän kalajauhon etiketissä.
Kalajauhon käyttö on sallittua ainoastaan märehtijöihin kuuluville vieroittamattomille tuotantoeläimille tarkoitettujen sellaisten maidonkorvikkeiden tuotannossa, jotka toimitetaan kuivassa muodossa ja annetaan sekoitettuna tiettyyn määrään nestettä ja on tarkoitettu vieroittamattomille märehtijöille täydentämään tai korvaamaan ternimaitovaiheen jälkeistä maitoa ennen täydellistä vieroitusta.
Kalajauhoa sisältävät maidonkorvikkeet, jotka on tarkoitettu märehtijöihin kuuluville vieroittamattomille tuotantoeläimille, on tuotettava laitoksissa, jotka eivät tuota muita rehuseoksia märehtijöille ja joille toimivaltainen viranomainen on antanut luvan tätä tarkoitusta varten.
Tästä erityisedellytyksestä poiketen toimivaltainen viranomainen voi antaa paikan päällä tehdyn tarkastuksen jälkeen luvan tuottaa muita märehtijöiden rehuseoksia laitoksissa, joissa tuotetaan myös märehtijöihin kuuluville vieroittamattomille tuotantoeläimille tarkoitettuja kalajauhoa sisältäviä maidonkorvikkeita, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
märehtijöille tarkoitetut muut rehuseokset on pidettävä fyysisesti erillään tiloista, joita käytetään irtotavarana olevan kalajauhon ja irtotavarana olevien kalajauhoa sisältävien maidonkorvikkeiden varastointiin, kuljetukseen ja pakkaukseen;
märehtijöille tarkoitetut muut rehuseokset on valmistettava fyysisesti erillään tiloista, joissa valmistetaan kalajauhoa sisältäviä maidonkorvikkeita;
kalajauhon ostoa ja käyttöä sekä kalajauhoa sisältävien maidonkorvikkeiden myyntiä koskevat yksityiskohtaiset asiakirjat on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään viiden vuoden ajan;
märehtijöille tarkoitetuista muista rehuseoksista on otettava säännöllisesti näytteitä, jotka on analysoitava sen varmistamiseksi, että tuotteet eivät sisällä eläinperäisiä ainesosia, joita ei ole hyväksytty, käyttäen asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteessä VI säädettyjä eläinperäisten ainesosien määrittämiseen rehujen valvontaa varten tarkoitettuja analyysimenetelmiä; näytteenotto- ja analyysitiheys on määritettävä riskinarvioinnin perusteella, jonka toimija tekee osana HACCP-periaatteisiin perustuvia menettelyitään; tulokset on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään viiden vuoden ajan;
Ennen luovuttamista vapaaseen liikkeeseen unionissa tuojien on varmistettava, että jokainen kalajauhoa sisältävien maidonkorvikkeiden tuontilähetys analysoidaan käyttäen asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteessä VI säädettyjä eläinperäisten ainesosien määrittämiseen rehujen valvontaa varten tarkoitettuja analyysimenetelmiä sen varmistamiseksi, ettei niissä esiinny eläinperäisiä ainesosia, joita ei ole hyväksytty.
Märehtijöihin kuuluvien vieroittamattomien tuotantoeläinten ruokintaan tarkoitettujen kalajauhoa sisältävien maidonkorvikkeiden etiketissä on oltava selkeä merkintä ”Sisältää kalajauhoa – ei saa syöttää muille märehtijöille kuin vieroittamattomille märehtijöille”.
Kalajauhoa sisältävät irtotavarana olevat maidonkorvikkeet, jotka on tarkoitettu märehtijöihin kuuluville vieroittamattomille tuotantoeläimille, on kuljetettava ajoneuvoissa ja säiliöissä ja varastoitava varastotiloissa, joita ei käytetä muun märehtijöille tarkoitetun rehun kuljetukseen tai varastointiin.
Tästä erityisedellytyksestä poiketen ajoneuvoja, säiliöitä ja varastotiloja, joita käytetään myöhemmin muun märehtijöille tarkoitetun irtotavarana olevan rehun kuljettamiseen tai varastointiin, voidaan käyttää märehtijöihin kuuluvien vieroittamattomien tuotantoeläinten ruokintaan tarkoitettujen kalajauhoa sisältävien maidonkorvikkeiden kuljettamiseen tai varastointiin, jos ne on puhdistettu ensin ristikontaminaation välttämiseksi noudattaen dokumentoitua menettelyä, jonka toimivaltainen viranomainen on etukäteen hyväksynyt. Jos tällainen menettely on käytössä, sen käyttöön liittyvät asiakirjat on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään kaksi vuotta.
Tiloilla, joilla pidetään märehtijöitä, on toteutettava toimenpiteitä, joilla estetään kalajauhoa sisältävien maidonkorvikkeiden antaminen muille märehtijöille kuin vieroittamattomille märehtijöille. Toimivaltaisen viranomaisen on laadittava luettelo tiloista, joilla käytetään kalajauhoa sisältäviä maidonkorvikkeita, joko tilojen antamiin ennakkoilmoituksiin perustuvalla järjestelmällä tai jollakin toisella järjestelmällä, jolla varmistetaan tämän erityisedellytyksen noudattaminen.
F JAKSO
Vesiviljelyeläinten, siipikarjan ja sikaeläinten ruokkimiseen tarkoitetun kasvatetuista hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja tällaista valkuaista sisältävien rehuseosten tuotantoon ja käyttöön sovellettavat erityisedellytykset
Vesiviljelyeläinten, siipikarjan ja sikaeläinten ruokkimiseen tarkoitetun kasvatetuista hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävien rehuseosten tuotantoon ja käyttöön on sovellettava seuraavia erityisedellytyksiä:
Kasvatetuista hyönteisistä saatu käsitelty eläinvalkuainen on tuotettava
jalostuslaitoksissa, jotka on hyväksytty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti ja joissa tuotetaan yksinomaan kasvatetuista hyönteisistä saatuja tuotteita;
asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä X olevan II luvun 1 jaksossa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen kohdan i alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan tuottaa kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista jalostuslaitoksissa, joissa käsitellään muista lajeista saatuja sivutuotteita.
Kyseinen lupa voidaan antaa ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen katsoo tarkastuksen jälkeen, että kasvatetuista hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja muista tuotantoeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen välisen ristikontaminaation ehkäisemiseen tarkoitetut toimenpiteet ovat tehokkaita.
Näihin ehkäiseviin toimenpiteisiin on sisällyttävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
Kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset on tuotettava laitoksissa,
joille toimivaltainen viranomainen on antanut luvan tätä tarkoitusta varten;
jotka on tarkoitettu vesiviljelyeläinten, siipikarjan tai sikaeläinten rehun tuotantoon.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen kohdan i alakohdassa säädetään, lupaa täysrehun tuottamiseksi rehuseoksesta, joka sisältää kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, ei vaadita tilasekoittajilta, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen kohdan ii alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan vesiviljelyeläimille, siipikarjalle tai sikaeläimille tarkoitettujen rehuseosten, jotka sisältävät kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, tuotantoon laitoksissa, joissa tuotetaan myös muille tuotantoeläimille, turkiseläimiä lukuun ottamatta, tarkoitettuja rehuseoksia, paikan päällä tehtävän tarkastuksen jälkeen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Kasvatetuista hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen mukana asetuksen (EY) N:o 1069/2009 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti olevassa kaupallisessa asiakirjassa tai tapauksen mukaan terveystodistuksessa, kyseisen kasvatetuista hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen etiketissä ja kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävien rehuseosten etiketissä on oltava selkeä merkintä tämän liitteen V luvun G jakson mukaisesti.
G JAKSO
Siipikarjan ruokkimiseen tarkoitetun sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja tällaista valkuaista sisältävien rehuseosten tuotantoon ja käyttöön sovellettavat erityisedellytykset
Siipikarjan ruokkimiseen tarkoitetun sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen, jäljempänä ’sikaeläimistä saatu käsitelty eläinvalkuainen’, ja tällaista valkuaista sisältävien rehuseosten tuotantoon ja käyttöön on sovellettava seuraavia erityisedellytyksiä:
Sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden on tultava yhdestä tai useammista seuraavista laitoksista:
asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti hyväksytyt teurastamot, joissa ei teurasteta märehtijöitä eikä siipikarjaa ja jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt laitoksiksi, joissa ei teurasteta märehtijöitä eikä siipikarjaa;
asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti hyväksytyt leikkaamot, joissa ei tehdä luuttomaksi tai leikata märehtijöiden ja siipikarjan lihaa ja jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt laitoksiksi, joissa ei tehdä luuttomaksi tai leikata märehtijöiden ja siipikarjan lihaa;
asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti rekisteröidyt tai hyväksytyt muut kuin i tai ii alakohdassa tarkoitetut laitokset, joissa ei käsitellä märehtijöistä eikä siipikarjasta saatuja tuotteita ja jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt laitoksiksi, joissa ei käsitellä märehtijöistä eikä siipikarjasta saatuja tuotteita;
asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan h ja i alakohdassa tarkoitetut hyväksytyt laitokset, jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt käsittelemään tai varastoimaan ainoastaan muista kuin märehtijöistä saatuja eläinten sivutuotteita, jotka tulevat i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuista laitoksista.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen kohdan i, ii ja iii alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia märehtijöiden tai siipikarjan teurastamisen ja märehtijöistä tai siipikarjasta saatujen tuotteiden käsittelyn ensimmäisen kohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuissa laitoksissa, joissa tuotetaan sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon tarkoitettuja sikaeläimistä saatuja eläinten sivutuotteita.
Kyseinen lupa voidaan antaa ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen katsoo paikan päällä tehdyn tarkastuksen jälkeen, että märehtijöistä tai siipikarjasta saatujen eläinten sivutuotteiden ja sikaeläimistä saatujen eläinten sivutuotteiden välisen ristikontaminaation ehkäisemiseen tarkoitetut toimenpiteet ovat tehokkaita.
Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
sikaeläinten teurastus on suoritettava linjoilla, jotka ovat fyysisesti erillään märehtijöiden tai siipikarjan teurastukseen käytetyistä linjoista;
sikaeläimistä saatavat tuotteet on käsiteltävä tuotantolinjoilla, jotka ovat fyysisesti erillään märehtijöistä tai siipikarjasta saatujen tuotteiden käsittelyyn käytetyistä linjoista;
sikaeläimistä saatujen eläinten sivutuotteiden keräys-, varastointi-, kuljetus- ja pakkaustilat on pidettävä erillään märehtijöistä tai siipikarjasta saatuja eläinten sivutuotteita varten käytettävistä tiloista;
sikaeläimistä saaduista eläinten sivutuotteista on otettava säännöllisesti näytteitä, jotka on analysoitava märehtijöistä tai siipikarjasta peräisin olevien valkuaisaineiden havaitsemiseksi. Käytetyn analyysimenetelmän on oltava tieteellisesti validoitu kyseistä tarkoitusta varten. Näytteenotto- ja analyysitiheys on määritettävä riskinarvioinnin perusteella, jonka toimija tekee osana HACCP-periaatteisiin perustuvia menettelyitään.
Sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon käytettäväksi tarkoitetut sikaeläimistä saadut eläinten sivutuotteet on kuljetettava jalostuslaitokseen ajoneuvoissa ja säiliöissä, joita ei käytetä märehtijöistä tai siipikarjasta saatujen eläinten sivutuotteiden kuljettamiseen.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään, niitä voidaan kuljettaa ajoneuvoissa ja säiliöissä, joita on aiemmin käytetty märehtijöistä tai siipikarjasta saatujen eläinten sivutuotteiden kuljettamiseen, jos nämä ajoneuvot ja säiliöt on ensin puhdistettu ristikontaminaation välttämiseksi noudattaen dokumentoitua menettelyä, jonka toimivaltainen viranomainen on etukäteen hyväksynyt.
Jos tällainen menettely on käytössä, sen käyttöön liittyvät asiakirjat on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään kaksi vuotta.
Sikaeläimistä saatu käsitelty eläinvalkuainen on tuotettava jalostuslaitoksissa,
jotka käsittelevät teurastamoista, leikkaamoista tai muista a alakohdassa tarkoitetuista laitoksista peräisin olevia sivutuotteita;
jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt laitoksiksi, joissa ei käsitellä märehtijöistä tai siipikarjasta saatuja sivutuotteita.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen kohdan ii alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan tuottaa sikaeläimistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista jalostuslaitoksissa, joissa käsitellään märehtijöistä tai siipikarjasta saatuja sivutuotteita.
Kyseinen lupa voidaan antaa ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen katsoo tarkastuksen jälkeen, että märehtijöistä tai siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen välisen ristikontaminaation ehkäisemiseen tarkoitetut toimenpiteet ovat tehokkaita.
Näihin ehkäiseviin toimenpiteisiin on sisällyttävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
märehtijöistä tai siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotanto on suoritettava suljetussa järjestelmässä, joka pidetään fyysisesti erillään sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotannossa käytetystä järjestelmästä;
märehtijöistä ja siipikarjasta saadut eläinten sivutuotteet on pidettävä varastoinnin ja kuljetuksen aikana tiloissa, jotka ovat fyysisesti erillään sikaeläimistä saatuja eläinten sivutuotteita varten käytetyistä tiloista;
märehtijöistä tai siipikarjasta saatu käsitelty eläinvalkuainen on pidettävä varastoinnin ja pakkauksen aikana tiloissa, jotka ovat fyysisesti erillään sikaeläimistä saatuja lopputuotteita varten käytetyistä tiloista;
sikaeläimistä saadusta käsitellystä eläinvalkuaisesta on otettava säännöllisesti näytteitä, jotka on analysoitava sen varmistamiseksi, että ristikontaminaatiota märehtijöistä tai siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen kanssa ei ole tapahtunut, käyttäen asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteessä VI säädettyjä eläinperäisten ainesosien määrittämiseen rehujen valvontaa varten tarkoitettuja analyysimenetelmiä; näytteenotto- ja analyysitiheys on määritettävä riskinarvioinnin perusteella, jonka toimija tekee osana HACCP-periaatteisiin perustuvia menettelyitään; näytteenoton ja analyysin tulokset on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään viiden vuoden ajan.
Sikaeläimistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset on tuotettava laitoksissa,
joille toimivaltainen viranomainen on antanut luvan tätä tarkoitusta varten;
jotka on tarkoitettu yksinomaan siipikarjan, vesiviljelyeläinten tai turkiseläinten rehun tuotantoon.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen kohdan i alakohdassa säädetään, lupaa täysrehun tuottamiseksi rehuseoksesta, joka sisältää sikaeläimistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, ei vaadita tilasekoittajilta, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen kohdan ii alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan siipikarjalle tarkoitettujen rehuseosten, jotka sisältävät sikaeläimistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, tuotantoon laitoksissa, joissa tuotetaan myös muille tuotantoeläimille kuin vesiviljelyeläimille ja turkiseläimille tarkoitettuja rehuseoksia, paikan päällä tehtävän tarkastuksen jälkeen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen mukana asetuksen (EY) N:o 1069/2009 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti olevassa kaupallisessa asiakirjassa tai tapauksen mukaan terveystodistuksessa, kyseisen sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen etiketissä ja sikaeläimistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävien rehuseosten etiketissä on oltava selkeä merkintä tämän liitteen V luvun G jakson mukaisesti.
H JAKSO
Sikaeläinten ruokkimiseen tarkoitetun siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja tällaista valkuaista sisältävien rehuseosten tuotantoon ja käyttöön sovellettavat erityisedellytykset
Sikaeläinten ruokkimiseen tarkoitetun siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen, jäljempänä ’siipikarjasta saatu käsitelty eläinvalkuainen’, ja tällaista valkuaista sisältävien rehuseosten tuotantoon ja käyttöön on sovellettava seuraavia erityisedellytyksiä:
Siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden on tultava yhdestä tai useammista seuraavista laitoksista:
asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti hyväksytyt teurastamot, joissa ei teurasteta märehtijöitä eikä sikaeläimiä ja jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt laitoksiksi, joissa ei teurasteta märehtijöitä eikä sikaeläimiä;
asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti hyväksytyt leikkaamot, joissa ei tehdä luuttomaksi tai leikata märehtijöiden lihaa eikä sianlihaa ja jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt laitoksiksi, joissa ei tehdä luuttomaksi tai leikata märehtijöiden lihaa eikä sianlihaa;
asetuksen (EY) N:o 853/2004 4 artiklan mukaisesti rekisteröidyt tai hyväksytyt muut kuin i tai ii alakohdassa tarkoitetut laitokset, joissa ei käsitellä märehtijöistä eikä sikaeläimistä saatuja tuotteita ja jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt laitoksiksi, joissa ei käsitellä märehtijöistä eikä sikaeläimistä saatuja tuotteita;
asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan h ja i alakohdassa tarkoitetut hyväksytyt laitokset, jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt käsittelemään tai varastoimaan ainoastaan muista kuin märehtijöistä saatuja eläinten sivutuotteita, jotka tulevat i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuista laitoksista.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen kohdan i, ii ja iii alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia märehtijöiden tai sikaeläinten teurastamisen ja märehtijöistä tai sikaeläimistä saatujen tuotteiden käsittelyn ensimmäisen kohdan i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetuissa laitoksissa, joissa tuotetaan siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon tarkoitettuja siipikarjasta saatuja eläinten sivutuotteita.
Kyseinen lupa voidaan antaa ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen katsoo paikan päällä tehdyn tarkastuksen jälkeen, että märehtijöistä tai sikaeläimistä saatujen eläinten sivutuotteiden ja siipikarjasta saatujen eläinten sivutuotteiden välisen ristikontaminaation ehkäisemiseen tarkoitetut toimenpiteet ovat tehokkaita.
Näihin toimenpiteisiin on sisällyttävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
siipikarjan teurastus on suoritettava linjoilla, jotka ovat fyysisesti erillään märehtijöiden tai sikaeläinten teurastukseen käytetyistä linjoista;
siipikarjasta saatavat tuotteet on käsiteltävä tuotantolinjoilla, jotka ovat fyysisesti erillään märehtijöistä tai sikaeläimistä saatujen tuotteiden käsittelyyn käytetyistä linjoista;
siipikarjasta saatujen eläinten sivutuotteiden keräys-, varastointi-, kuljetus- ja pakkaustilat on pidettävä erillään märehtijöistä tai sikaeläimistä saatuja eläinten sivutuotteita varten käytettävistä tiloista;
siipikarjasta saaduista eläinten sivutuotteista on otettava säännöllisesti näytteitä, jotka on analysoitava märehtijöistä tai sikaeläimistä peräisin olevien valkuaisaineiden havaitsemiseksi. Käytetyn analyysimenetelmän on oltava tieteellisesti validoitu kyseistä tarkoitusta varten. Näytteenotto- ja analyysitiheys on määritettävä riskinarvioinnin perusteella, jonka toimija tekee osana HACCP-periaatteisiin perustuvia menettelyitään.
Siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon käytettäväksi tarkoitetut siipikarjasta saadut eläinten sivutuotteet on kuljetettava jalostuslaitokseen ajoneuvoissa ja säiliöissä, joita ei käytetä märehtijöistä tai sikaeläimistä saatujen eläinten sivutuotteiden kuljettamiseen.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään, niitä voidaan kuljettaa ajoneuvoissa ja säiliöissä, joita on aiemmin käytetty märehtijöistä tai sikaeläimistä saatujen eläinten sivutuotteiden kuljettamiseen, jos nämä ajoneuvot ja säiliöt on ensin puhdistettu ristikontaminaation välttämiseksi noudattaen dokumentoitua menettelyä, jonka toimivaltainen viranomainen on etukäteen hyväksynyt.
Jos tällainen menettely on käytössä, sen käyttöön liittyvät asiakirjat on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään kaksi vuotta.
Siipikarjasta saatu käsitelty eläinvalkuainen on tuotettava jalostuslaitoksissa,
jotka käsittelevät teurastamoista, leikkaamoista tai muista a alakohdassa tarkoitetuista laitoksista peräisin olevia eläimistä saatavia sivutuotteita;
jotka toimivaltainen viranomainen on rekisteröinyt laitoksiksi, joissa ei käsitellä märehtijöistä tai sikaeläimistä saatuja eläinten sivutuotteita.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen kohdan ii alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan tuottaa siipikarjasta saatua käsiteltyä eläinvalkuaista jalostuslaitoksissa, joissa käsitellään märehtijöistä tai sikaeläimistä saatuja eläinten sivutuotteita.
Kyseinen lupa voidaan antaa ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen katsoo tarkastuksen jälkeen, että märehtijöistä tai sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen välisen ristikontaminaation ehkäisemiseen tarkoitetut toimenpiteet ovat tehokkaita.
Näihin ehkäiseviin toimenpiteisiin on sisällyttävä seuraavat vähimmäisvaatimukset:
märehtijöistä tai sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotanto on suoritettava suljetussa järjestelmässä, joka pidetään fyysisesti erillään siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotannossa käytetystä järjestelmästä;
märehtijöistä tai sikaeläimistä saadut eläinten sivutuotteet on pidettävä varastoinnin ja kuljetuksen aikana tiloissa, jotka ovat fyysisesti erillään siipikarjasta saatuja eläinten sivutuotteita varten käytetyistä tiloista;
märehtijöistä tai sikaeläimistä saatu käsitelty eläinvalkuainen on pidettävä varastoinnin ja pakkauksen aikana tiloissa, jotka ovat fyysisesti erillään siipikarjasta saatuja lopputuotteita varten käytetyistä tiloista;
siipikarjasta saadusta käsitellystä eläinvalkuaisesta on otettava säännöllisesti näytteitä, jotka on analysoitava sen varmistamiseksi, että ristikontaminaatiota märehtijöistä tai sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen kanssa ei ole tapahtunut, käyttäen asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteessä VI säädettyjä eläinperäisten ainesosien määrittämiseen rehujen valvontaa varten tarkoitettuja analyysimenetelmiä; näytteenotto- ja analyysitiheys on määritettävä riskinarvioinnin perusteella, jonka toimija tekee osana HACCP-periaatteisiin perustuvia menettelyitään; näytteenoton ja analyysin tulokset on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään viiden vuoden ajan.
Siipikarjasta saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset on tuotettava laitoksissa,
joille toimivaltainen viranomainen on antanut luvan tätä tarkoitusta varten;
jotka on tarkoitettu yksinomaan sikaeläinten, vesiviljelyeläinten tai turkiseläinten rehun tuotantoon.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen kohdan i alakohdassa säädetään, lupaa täysrehun tuottamiseksi rehuseoksesta, joka sisältää siipikarjasta saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, ei vaadita tilasekoittajilta, jotka täyttävät seuraavat edellytykset:
Poiketen siitä, mitä ensimmäisen kohdan ii alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan sikaeläimille tarkoitettujen rehuseosten, jotka sisältävät siipikarjasta saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, tuotantoon laitoksissa, joissa tuotetaan myös muille tuotantoeläimille kuin vesiviljelyeläimille ja turkiseläimille tarkoitettuja rehuseoksia, paikan päällä tehtävän tarkastuksen jälkeen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen mukana asetuksen (EY) N:o 1069/2009 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti olevassa kaupallisessa asiakirjassa tai tapauksen mukaan terveystodistuksessa, kyseisen siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen etiketissä ja siipikarjasta saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävien rehuseosten etiketissä on oltava selkeä merkintä tämän liitteen V luvun G jakson mukaisesti.
V LUKU
Yleiset vaatimukset
A JAKSO
Luettelot
1. Jäsenvaltioiden on pidettävä ajantasaisia luetteloita seuraavista ja asetettava ne julkisesti saataville:
teurastamot, jotka on rekisteröity muiden kuin märehtijöiden teurastamista varten IV luvun C jakson a alakohdan ensimmäisen kohdan mukaisesti, sekä luvan saaneet teurastamot, joista voidaan hankkia IV luvun C jakson a alakohdan toisen, kolmannen ja neljännen kohdan mukaisesti tuotettua verta;
sellaiset teurastamot, leikkaamot, muut elintarvikealan laitokset ja eläinten sivutuotteita tuottavat laitokset, jotka on rekisteröity muiden kuin märehtijöiden teurastamista varten, muiden kuin märehtijöiden lihan luuttomaksi tekemistä tai leikkaamista varten, muiden kuin märehtijöistä saatujen tuotteiden käsittelyä varten tai ainoastaan kyseisistä elintarvikealan laitoksista tulevien eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä tai varastointia varten, joista voidaan hankkia eläimistä saatavia sivutuotteita, jotka on tarkoitus käyttää muista kuin märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon IV luvun D jakson a alakohdan ensimmäisen kohdan mukaisesti, samoin kuin luvan saaneet teurastamot, leikkaamot ja muut elintarvikealan laitokset, joista voidaan hankkia eläimistä saatavia sivutuotteita, jotka on tarkoitus käyttää muista kuin märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon IV luvun D jakson a alakohdan toisen, kolmannen ja neljännen kohdan mukaisesti;
sellaiset teurastamot, leikkaamot ja muut elintarvikealan laitokset ja eläinten sivutuotteita tuottavat laitokset, jotka on rekisteröity muiden kuin märehtijöiden ja siipikarjan teurastamista varten, muiden kuin märehtijöiden ja siipikarjan lihan luuttomaksi tekemistä tai leikkaamista varten, muiden kuin märehtijöistä ja siipikarjasta saatujen tuotteiden käsittelyä varten tai ainoastaan kyseisistä elintarvikealan laitoksista tulevien eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä tai varastointia varten, joista voidaan hankkia eläimistä saatavia sivutuotteita, jotka on tarkoitus käyttää sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon IV luvun G jakson a alakohdan ensimmäisen kohdan mukaisesti, samoin kuin luvan saaneet teurastamot, leikkaamot ja muut elintarvikealan laitokset, joista voidaan hankkia eläimistä saatavia sivutuotteita, jotka on tarkoitus käyttää sikaeläimistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon IV luvun G jakson a alakohdan toisen, kolmannen ja neljännen kohdan mukaisesti;
sellaiset teurastamot, leikkaamot ja muut elintarvikealan laitokset ja eläinten sivutuotteita tuottavat laitokset, jotka on rekisteröity muiden kuin märehtijöiden ja sikaeläinten teurastamista varten, muiden kuin märehtijöiden lihan ja sianlihan luuttomaksi tekemistä tai leikkaamista varten, muiden kuin märehtijöistä ja sikaeläimistä saatujen tuotteiden käsittelyä varten tai ainoastaan kyseisistä elintarvikealan laitoksista tulevien eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä tai varastointia varten, joista voidaan hankkia eläimistä saatavia sivutuotteita, jotka on tarkoitus käyttää siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon IV luvun H jakson a alakohdan ensimmäisen kohdan mukaisesti, samoin kuin luvan saaneet teurastamot, leikkaamot ja muut elintarvikealan laitokset, joista voidaan hankkia eläimistä saatavia sivutuotteita, jotka on tarkoitus käyttää siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon IV luvun H jakson a alakohdan toisen, kolmannen ja neljännen kohdan mukaisesti;
jalostuslaitokset, jotka on rekisteröity yksinomaan muiden kuin märehtijöiden veren käsittelyä varten IV luvun C jakson c alakohdan ensimmäisen kohdan mukaisesti, sekä luvan saaneet jalostuslaitokset, jotka tuottavat verituotteita IV luvun C jakson c alakohdan toisen, kolmannen ja neljännen kohdan mukaisesti;
jalostuslaitokset, jotka on rekisteröity muiden kuin märehtijöistä saatujen eläinten sivutuotteiden käsittelyä varten IV luvun D jakson c alakohdan ensimmäisen kohdan mukaisesti, sekä luvan saaneet jalostuslaitokset, jotka tuottavat muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista ja toimivat IV luvun D jakson c alakohdan toisen, kolmannen ja neljännen kohdan mukaisesti;
jalostuslaitokset, jotka on rekisteröity muiden kuin märehtijöistä ja siipikarjasta saatujen eläinten sivutuotteiden käsittelyä varten IV luvun G jakson c alakohdan ensimmäisen kohdan mukaisesti, sekä luvan saaneet jalostuslaitokset, jotka tuottavat sikaeläimistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista ja toimivat IV luvun G jakson c alakohdan toisen, kolmannen ja neljännen kohdan mukaisesti;
jalostuslaitokset, jotka on rekisteröity muiden kuin märehtijöistä ja sikaeläimistä saatujen eläinten sivutuotteiden käsittelyä varten IV luvun H jakson c alakohdan ensimmäisen kohdan mukaisesti, sekä luvan saaneet jalostuslaitokset, jotka tuottavat siipikarjasta saatua käsiteltyä eläinvalkuaista ja toimivat IV luvun H jakson c alakohdan toisen, kolmannen ja neljännen kohdan mukaisesti;
luvan saaneet rehuseoksia valmistavat laitokset, jotka tuottavat III luvun B jakson mukaisesti rehuseoksia, jotka sisältävät kalajauhoa, eläinperäistä dikalsiumfosfaattia tai trikalsiumfosfaattia tai muista kuin märehtijöistä saatuja verituotteita;
luvan saaneet rehuseoksia valmistavat laitokset, jotka tuottavat IV luvun D jakson d alakohdan mukaisesti rehuseoksia, jotka sisältävät muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, samoin kuin luvan saaneet rehuseoksia valmistavat laitokset, jotka tuottavat V luvun E jakson 3 kohdan b alakohdan ii alakohdan mukaisesti yksinomaan unionista vietäviksi tarkoitettuja rehuseoksia tai unionista vietäviksi tarkoitettuja rehuseoksia ja markkinoille saatettavia vesiviljelyeläimille tarkoitettuja rehuseoksia;
luvan saaneet rehuseoksia valmistavat laitokset, jotka tuottavat IV luvun E jakson d alakohdan mukaisesti märehtijöihin kuuluville vieroittamattomille tuotantoeläimille tarkoitettuja kalajauhoa sisältäviä maidonkorvikkeita;
luvan saaneet rehuseoksia valmistavat laitokset, jotka tuottavat IV luvun F jakson b alakohdan mukaisesti rehuseoksia, jotka sisältävät kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista;
luvan saaneet rehuseoksia valmistavat laitokset, jotka tuottavat IV luvun G jakson d alakohdan mukaisesti rehuseoksia, jotka sisältävät sikaeläimistä saatua ja siipikarjalle tarkoitettua käsiteltyä eläinvalkuaista;
luvan saaneet rehuseoksia valmistavat laitokset, jotka tuottavat IV luvun H jakson d alakohdan mukaisesti rehuseoksia, jotka sisältävät siipikarjasta saatua ja sikaeläimille tarkoitettua käsiteltyä eläinvalkuaista;
varastointilaitokset, joille on annettu lupa III luvun A jakson 3 kohdan mukaisesti tai V luvun E jakson 3 kohdan d alakohdan kolmannen kohdan mukaisesti.
2. Jäsenvaltioiden on pidettävä ajantasaisia luetteloita tilasekoittajista, jotka on rekisteröity III luvun B jakson 3 kohdan ja IV luvun D jakson d alakohdan ii alakohdan, F jakson b alakohdan ii alakohdan, G jakson d alakohdan ii alakohdan ja H jakson d alakohdan ii alakohdan mukaisesti.
B JAKSO
Märehtijöistä saatuja tuotteita sisältävien rehuaineiden ja rehuseosten kuljettaminen ja varastointi
1. Irtotavarana olevat rehuaineet ja rehuseokset, jotka sisältävät märehtijöistä saatuja muita kuin a–d alakohdassa lueteltuja tuotteita, on kuljetettava ajoneuvoissa ja säiliöissä ja varastoitava varastotiloissa, joita ei käytetä muille tuotantoeläimille kuin turkiseläimille tarkoitettujen rehujen kuljettamiseen tai varastointiin:
maito, maitopohjaiset tuotteet, maidosta johdetut tuotteet, ternimaito ja ternimaitotuotteet;
eläinperäinen dikalsiumfosfaatti tai trikalsiumfosfaatti;
hydroloidut proteiinit märehtijöiden vuodista ja nahoista;
märehtijöistä johdetut renderöidyt rasvat, jotka sisältävät enintään 0,15 painoprosenttia liukenemattomia epäpuhtauksia, ja rasvajohdannaiset.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ajoneuvoja, säiliöitä ja varastotiloja, joita on aiemmin käytetty kyseisessä kohdassa lueteltujen irtotavarana olevien rehuaineiden ja rehuseosten kuljettamiseen tai varastointiin, saa käyttää muille tuotantoeläimille kuin turkiselämille tarkoitetun rehun kuljettamiseen tai varastointiin, jos ne on puhdistettu ensin ristikontaminaation välttämiseksi noudattaen dokumentoitua menettelyä, jonka toimivaltainen viranomainen on etukäteen hyväksynyt.
Jos tällainen menettely on käytössä, sen käyttöön liittyvät asiakirjat on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään kaksi vuotta.
C JAKSO
Turkiseläimille tai lemmikkieläimille tarkoitettujen märehtijöistä tai muista kuin märehtijöistä saatuja tuotteita sisältävien rehuseosten tuotanto
1. Turkiseläimille tai lemmikkieläimille tarkoitettuja rehuseoksia, jotka sisältävät märehtijöistä saatuja muita kuin a–d alakohdassa lueteltuja tuotteita, ei saa tuottaa laitoksissa, joissa tuotetaan rehua muille tuotantoeläimille kuin turkiseläimille:
maito, maitopohjaiset tuotteet, maidosta johdetut tuotteet, ternimaito ja ternimaitotuotteet;
eläinperäinen dikalsiumfosfaatti tai trikalsiumfosfaatti;
hydroloidut proteiinit märehtijöiden vuodista ja nahoista;
märehtijöistä johdetut renderöidyt rasvat, jotka sisältävät enintään 0,15 painoprosenttia liukenemattomia epäpuhtauksia, ja rasvajohdannaiset.
2. Turkiseläimille tai lemmikkieläimille tarkoitettuja rehuseoksia, jotka sisältävät muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, ei saa tuottaa laitoksissa, joissa tuotetaan rehua muille tuotantoeläimille kuin turkiseläimille tai vesiviljelyeläimille.
3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään,
turkiseläimille tai lemmikkieläimille tarkoitettuja rehuseoksia, jotka sisältävät kalajauhoa, voidaan tuottaa laitoksissa, joissa tuotetaan muille tuotantoeläimille kuin märehtijöille tarkoitettua rehua ja maidonkorvikkeita vieroittamattomien märehtijöiden ruokintaan;
turkiseläimille tai lemmikkieläimille tarkoitettuja rehuseoksia, jotka sisältävät kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, voidaan tuottaa laitoksissa, jotka tuottavat siipikarjalle tai sikaeläimille tarkoitettua rehua edellyttäen, että kasvatetuista hyönteisistä saatu käsitelty eläinvalkuainen on IV luvun F jakson a alakohdan mukaista;
turkiseläimille tai lemmikkieläimille tarkoitettuja rehuseoksia, jotka sisältävät sikaeläimistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, voidaan tuottaa laitoksissa, jotka tuottavat siipikarjalle tarkoitettua rehua edellyttäen, että sikaeläimistä saatu käsitelty eläinvalkuainen on IV luvun G jakson a, b ja c alakohdan mukaista;
turkiseläimille tai lemmikkieläimille tarkoitettuja rehuseoksia, jotka sisältävät siipikarjasta saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, voidaan tuottaa laitoksissa, jotka tuottavat sikaeläimille tarkoitettua rehua edellyttäen, että siipikarjasta saatu käsitelty eläinvalkuainen on IV luvun H jakson a, b ja c alakohdan mukaista.
D JAKSO
Märehtijöistä saatuja tuotteita sisältävien tuotantoeläimille tarkoitettujen rehuaineiden ja rehuseosten käyttö ja varastointi tiloilla
Märehtijöistä saatuja muita kuin a–d alakohdassa lueteltuja tuotteita sisältävien tuotantoeläimille tarkoitettujen rehuaineiden ja rehuseosten käyttö ja varastointi on kielletty tiloilla, joilla pidetään muita tuotantoeläimiä kuin turkiseläimiä:
maito, maitopohjaiset tuotteet, maidosta johdetut tuotteet, ternimaito ja ternimaitotuotteet;
eläinperäinen dikalsiumfosfaatti tai trikalsiumfosfaatti;
hydroloidut proteiinit märehtijöiden vuodista ja nahoista;
märehtijöistä johdetut renderöidyt rasvat, jotka sisältävät enintään 0,15 painoprosenttia liukenemattomia epäpuhtauksia, ja rasvajohdannaiset.
E JAKSO
Käsitellyn eläinvalkuaisen ja tällaista valkuaista sisältävien tuotteiden vienti
1. Märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tai sekä märehtijöistä että muista kuin märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen vienti sallitaan ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Käsitelty eläinvalkuainen on kuljetettava sinetöidyissä säiliöissä suoraan tuotantolaitoksesta paikkaan, josta ne poistuvat unionin alueelta – tämän on oltava komission päätöksen 2009/821/EY ( 25 ) liitteessä I lueteltu rajatarkastusasema. Käsitellyn eläinvalkuaisen kuljettamisen järjestämisestä vastaavan toimijan on ennen unionin alueelta lähtemistä ilmoitettava kyseisen rajatarkastusaseman toimivaltaiselle viranomaiselle lähetyksen saapumisesta poistumispaikkaan.
Kyseisen lähetyksen mukana on oltava asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä VIII olevan III luvun 6 kohdassa esitetyn mallin mukaisesti laadittu ja asianmukaisesti täytetty kaupallinen asiakirja, joka on myönnetty komission päätöksellä 2004/292/EY ( 26 ) käyttöön otetusta yhdennetystä eläinlääkinnällisestä tietojärjestelmästä (Traces-järjestelmä). Rajatarkastusasema on kyseisessä kaupallisessa asiakirjassa ilmoitettava I.28 kohdassa poistumispaikkana.
Kun lähetys saapuu poistumispaikkaan, rajatarkastusaseman toimivaltaisen viranomaisen on varmennettava kunkin rajatarkastusasemalla esitetyn säiliön sinetti.
Rajatarkastusaseman toimivaltainen viranomainen voi poikkeuksellisesti riskianalyysin perusteella päättää varmentaa säiliön sinetin satunnaisotannalla.
Jos sinetin varmentamisesta ei saada tyydyttäviä tuloksia, lähetys on joko hävitettävä tai lähetettävä takaisin alkuperälaitokseen.
Rajatarkastusaseman toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava Traces-järjestelmän välityksellä alkuperälaitoksesta vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle lähetyksen saapumisesta poistumispaikkaan ja tarvittaessa sinetin varmentamisen tuloksista ja mahdollisista toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.
Alkuperälaitoksesta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava säännöllisesti virallista valvontaa a ja b alakohdan asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että rajatarkastusaseman toimivaltainen viranomainen sai Traces-järjestelmän välityksellä kunkin vientiin tarkoitetun märehtijöistä peräisin olevaa käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävän lähetyksen osalta vahvistuksen poistumispaikassa suoritetusta valvonnasta.
2. Märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävien tuotteiden vienti on kielletty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.
Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, tätä kieltoa ei sovelleta
käsiteltyyn lemmikkieläinten ruokaan, joka sisältää märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, joka
on käsitelty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti hyväksytyissä laitoksissa ja
on pakattu ja merkitty unionin lainsäädännön mukaisesti
orgaanisiin lannoitteisiin tai maanparannusaineisiin, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 3 artiklan 22 kohdassa, kun nämä sisältävät ainesosinaan märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista tai märehtijöistä ja muista kuin märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen seosta, edellyttäen että ne ovat joko saavuttaneet komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/1605 ( 27 ) 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tai 4 artiklan 2 kohdassa määritellyn päätepisteen tai:
Ne eivät sisällä luokkaan 1 kuuluvaa ainesta ja siitä saatuja tuotteita taikka luokkaan 2 kuuluvaa ainesta ja siitä saatuja tuotteita, lukuun ottamatta lantaa, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 3 artiklan 20 kohdassa, kun lanta on käsitelty komission asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä XI olevan I luvun 2 jakson a, b, d ja e alakohdassa vahvistettujen käsitellyn lannan markkinoille saattamista koskevien edellytysten mukaisesti.
Orgaanisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden sisältämä käsitelty eläinvalkuainen täyttää asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä X olevan II luvun 1 jaksossa vahvistetut erityiset vaatimukset.
Orgaaniset lannoitteet tai maanparannusaineet voivat sisältää muita luokkaan 3 kuuluvia aineksia, jotka on käsitelty
Ne on käsitelty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti hyväksytyissä laitoksissa.
Niihin sekoitetaan riittävä osuus ainesosaa, jonka sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa orgaanisia lannoitteita tai maanparannusaineita tuotetaan, on hyväksynyt ja jonka ansiosta tuote ei kelpaa eläimille tai on muutoin tehokas estämään seoksen väärinkäyttöä ruokinnassa. Ainesosa on sekoitettava orgaanisiin lannoitteisiin tai maanparannusaineisiin niitä valmistavassa laitoksessa tai tarkoitusta varten rekisteröidyssä laitoksessa asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä XI olevan II luvun 1 jakson 2 kohdan mukaisesti.
Jos määräpaikkana olevan kolmannen maan toimivaltainen viranomainen sitä vaatii, sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa orgaanisia lannoitteita tai maanparannusaineita tuotetaan, voivat sallia orgaanisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden ruokintakäytön estämiseen muidenkin kuin kyseisessä jäsenvaltiossa sallittujen ainesosien tai menetelmien käytön, kunhan ne eivät ole ristiriidassa asetuksen (EU) N:o 142/2011 22 artiklan 3 kohdassa ja liitteessä XI olevan II luvun 1 jakson 3 kohdassa vahvistettujen sääntöjen kanssa.
Ne on käsitelty sen varmistamiseksi, että ne puhdistetaan taudinaiheuttajista asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä XI olevan II luvun 1 jakson 5 kohdan mukaisesti.
Niiden pakkaukseen tai säiliöön on kiinnitetty merkintä, joka sisältää maininnan ”Orgaanista lannoitetta tai maanparannusainetta; varoaika levittämisestä vähintään 21 päivää, joiden aikana tuotantoeläimet eivät saa laiduntaa eikä laidunkasvillisuutta saa käyttää ruokintaan”.
Niiden vienti toteutetaan seuraavien edellytysten mukaisesti:
Edellä 2 kohdan b alakohdan v, vii ja viii alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä ei sovelleta orgaanisiin lannoitteisiin tai maanparannusaineisiin, jotka on pakattu loppukuluttajan käytettäviksi tarkoitettuihin enintään 50 kilogramman myyntipakkauksiin.
3. Muista kuin märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tai tällaista valkuaista sisältävien rehuseosten vienti sallitaan ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
Muista kuin märehtijöistä saatu käsitelty eläinvalkuainen on tuotettava jalostuslaitoksissa, jotka täyttävät IV luvun D jakson c alakohdan tai IV luvun F jakson a alakohdan i alakohdan tai IV luvun G jakson c alakohdan tai IV luvun H jakson c alakohdan vaatimukset.
Muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset on tuotettava rehuseoksia valmistavissa laitoksissa, jotka
tuottavat IV luvun D jakson d alakohdan tai IV luvun F jakson b alakohdan tai IV luvun G jakson d alakohdan tai IV luvun H jakson d alakohdan mukaisesti; tai
hankkivat vientiin tarkoitetuissa rehuseoksissa käytetyn käsitellyn eläinvalkuaisen jalostuslaitoksista, jotka täyttävät a alakohdan vaatimukset ja
Muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset on pakattava ja merkittävä unionin lainsäädännön tai tuojamaan oikeudellisten vaatimusten mukaisesti. Jos muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältäviä rehuseoksia ei ole merkitty unionin lainsäädännön mukaisesti, etiketissä on oltava seuraava merkintä: ”Sisältää muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista”.
Irtotavarana oleva muista kuin märehtijöistä saatu käsitelty eläinvalkuainen ja irtotavarana olevat tällaista valkuaista sisältävät rehuseokset, jotka on tarkoitettu vietäviksi unionista, on kuljetettava ajoneuvoissa ja säiliöissä ja varastoitava varastotiloissa, joita ei käytetä märehtijöille tai muille tuotantoeläimille kuin märehtijöille, vesiviljelyeläimiä lukuun ottamatta, tarkoitetun rehun markkinoille saattamiseksi tapahtuvaan kuljettamiseen tai varastointiin. Asiakirjat, joissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot kuljetetuista tai varastoiduista tuotetyypeistä, on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään kaksi vuotta.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään, ajoneuvoja, säiliöitä ja varastotiloja, joita on aiemmin käytetty unionista vietäviksi tarkoitettujen irtotavarana olevan muista kuin märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja irtotavarana olevien tällaista valkuaista sisältävien rehuseosten kuljettamiseen tai varastointiin, saa myöhemmin käyttää märehtijöille tai muille tuotantoeläimille kuin märehtijöille, vesiviljelyeläimiä lukuun ottamatta, tarkoitetun rehun markkinoille saattamiseksi tapahtuvaan kuljettamiseen tai varastointiin, jos ne on puhdistettu ensin ristikontaminaation välttämiseksi noudattaen dokumentoitua menettelyä, jonka toimivaltainen viranomainen on etukäteen hyväksynyt. Jos tällainen menettely on käytössä, sen käyttöön liittyvät asiakirjat on pidettävä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla vähintään kaksi vuotta.
Toimivaltaisen viranomaisen on annettava lupa varastointilaitoksille, jotka varastoivat irtotavarana olevaa muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista ja irtotavarana olevia tällaista valkuaista sisältäviä rehuseoksia d alakohdan toisessa kohdassa esitettyjen edellytysten mukaisesti, varmennettuaan niiden täyttävän kyseisessä kohdassa luetellut vaatimukset.
4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, kyseisessä kohdassa säädettyjä edellytyksiä ei sovelleta
lemmikkieläinten ruokaan, joka sisältää muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista ja joka on käsitelty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan mukaisesti hyväksytyissä lemmikkieläinten ruokia valmistavissa laitoksissa ja joka on pakattu ja merkitty unionin lainsäädännön mukaisesti;
kalajauhoon, edellyttäen että se on tuotettu tämän liitteen mukaisesti;
kasvatetuista hyönteisistä saatuun käsiteltyyn eläinvalkuaiseen, edellyttäen että se on tuotettu tämän liitteen mukaisesti;
rehuseoksiin, jotka eivät sisällä muuta käsiteltyä eläinvalkuaista kuin kalajauhoa ja kasvatetuista hyönteisistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, edellyttäen että ne on tuotettu tämän liitteen mukaisesti;
muista kuin märehtijöistä saatuun käsiteltyyn eläinvalkuaiseen, joka on tarkoitettu käytettäväksi lemmikkieläinten ruoan tai orgaanisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden valmistukseen määrämaana olevassa kolmannessa maassa, edellyttäen että viejä varmistaa ennen vientiä, että jokainen käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävä lähetys analysoidaan asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteessä VI olevassa 2.2 kohdassa esitetyn määritysmenetelmän mukaisesti sen varmentamiseksi, ettei se sisällä märehtijöistä peräisin olevia ainesosia.
5. Orgaanisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden, jotka sisältävät pelkästään muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista eivätkä lainkaan märehtijöistä peräisin olevaa ainesta, viennissä on täytettävä seuraavat edellytykset:
Sovelletaan tämän jakson 2 kohdan b alakohdan i, ii, iii, iv, v, vi ja vii alakohdassa vahvistettuja vaatimuksia. Edellä 2 kohdan b alakohdan v ja vii alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä ei sovelleta orgaanisiin lannoitteisiin tai maanparannusaineisiin, jotka on pakattu loppukuluttajan käytettäviksi tarkoitettuihin enintään 50 kilogramman myyntipakkauksiin.
Niiden sisältämä muista kuin märehtijöistä saatu käsitelty eläinvalkuainen on tuotettu jalostuslaitoksissa, jotka täyttävät IV luvun D jakson c alakohdan vaatimukset ja jotka on lueteltu V luvun A jakson 1 kohdan d alakohdan mukaisesti.
Ne on tuotettu laitoksissa, joissa käsitellään yksinomaan muista kuin märehtijöistä saatuja orgaanisia lannoitteita tai maanparannusaineita.
Tästä nimenomaisesta edellytyksestä poiketen toimivaltainen viranomainen voi sallia sellaisten tässä kohdassa tarkoitettujen orgaanisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden viennin, jotka on valmistettu laitoksissa, joissa käsitellään märehtijöistä peräisin olevaa ainesta sisältäviä orgaanisia lannoitteita tai maanparannusaineita, jos toteutetaan tehokkaita toimenpiteitä, joilla estetään ristikontaminaatio pelkästään muista kuin märehtijöistä peräisin olevaa ainesta sisältävien ja märehtijöistä peräisin olevaa ainesta sisältävien orgaanisten lannoitteiden tai maanparannusaineiden välillä.
Ne kuljetetaan paikkaan, jossa ne poistuvat unionin alueelta, pakattuna uuteen pakkausmateriaaliin tai irtotavarasäiliöihin, joita ei käytetä märehtijöistä peräisin olevan aineksen kuljettamiseen tai jotka on ensin puhdistettu ristikontaminaation estämiseksi noudattaen dokumentoitua menettelyä, jonka toimivaltainen viranomainen on etukäteen hyväksynyt.
Edellä 5 kohdan c ja d alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä ei sovelleta orgaanisiin lannoitteisiin tai maanparannusaineisiin, jotka on pakattu loppukuluttajan käytettäviksi tarkoitettuihin enintään 50 kilogramman myyntipakkauksiin.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä ei sovelleta orgaanisiin lannoitteisiin tai maanparannusaineisiin, jotka ovat saavuttaneet delegoidun asetuksen (EU) 2023/1605 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tai 4 artiklan 2 kohdassa määritellyn päätepisteen.
F JAKSO
Virallinen valvonta
1. Virallisen valvonnan, jota toimivaltainen viranomainen suorittaa varmistaakseen tässä liitteessä annettujen sääntöjen noudattamisen, on sisällettävä tarkastuksia ja näytteenottoa käsitellyn eläinproteiinin ja rehun analysoimiseksi käyttäen asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteessä VI säädettyjä eläinperäisten ainesosien määrittämiseen rehujen valvontaa varten tarkoitettuja analyysimenetelmiä.
2. Toimivaltaisen viranomaisen on todennettava säännöllisesti virallisen valvonnan yhteydessä tehtäviä analyyseja suorittavien laboratorioiden suorituskyky etenkin arvioimalla laboratorioiden välisten pätevyyskokeiden tulokset.
Jos suorituskykyä ei pidetä tyydyttävänä, laboratorion on koulutettava laboratoriohenkilöstöä uudelleen korjaavana vähimmäistoimenpiteenä ennen lisäanalyysien suorittamista.
G JAKSO
Kasvatetuista hyönteisistä, sikaeläimistä tai siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävien rehuseosten mukana oleva asiakirja ja merkinnät
1. Kasvatetuista hyönteisistä, sikaeläimistä tai siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen mukana asetuksen (EY) N:o 1069/2009 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti olevassa kaupallisessa asiakirjassa tai tapauksen mukaan terveystodistuksessa ja kyseisen kasvatetuista hyönteisistä, sikaeläimistä tai siipikarjasta saadun käsitellyn eläinvalkuaisen etiketissä on oltava selkeä merkintä seuraavasti: ”Käsiteltyä eläinvalkuaista, joka on saatu ... [lisätään taulukon 1 ensimmäisessä sarakkeessa luetellut asiaankuuluvat tuotantoeläimet, joista käsitelty eläinvalkuainen on saatu], – ei saa käyttää tuotantoeläinten rehussa lukuun ottamatta ... [lisätään taulukon 1 toisessa sarakkeessa luetellut vastaavat tuotantoeläimet, joille käsiteltyä eläinvalkuaista voidaan syöttää]”;
2. Kasvatetuista hyönteisistä, sikaeläimistä tai siipikarjasta saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävän rehuseoksen etiketissä on oltava selkeä merkintä seuraavasti: ”Sisältää käsiteltyä eläinvalkuaista, joka on saatu ... [lisätään taulukon 1 ensimmäisessä sarakkeessa luetellut asiaankuuluvat tuotantoeläimet, joista käsitelty eläinvalkuainen on saatu], – ei saa syöttää tuotantoeläimille lukuun ottamatta ... [lisätään taulukon 1 toisessa sarakkeessa luetellut vastaavat tuotantoeläimet, joille käsiteltyä eläinvalkuaista voidaan syöttää]”;
Taulukko 1
|
Tuotantoeläimet, joista käsitelty eläinvalkuainen on saatu |
Tuotantoeläimet, joille käsiteltyä eläinvalkuaista voidaan syöttää |
|
Kasvatetut hyönteiset |
Vesiviljelyeläimet, turkiseläimet, sikaeläimet, siipikarja |
|
Sikaeläimet |
Vesiviljelyeläimet, turkiseläimet, siipikarja |
|
Siipikarja |
Vesiviljelyeläimet, turkiseläimet, sikaeläimet |
|
Kasvatetut hyönteiset ja sikaeläimet |
Vesiviljelyeläimet, turkiseläimet, siipikarja |
|
Kasvatetut hyönteiset ja siipikarja |
Vesiviljelyeläimet, turkiseläimet, sikaeläimet |
|
Sikaeläimet ja siipikarja |
Vesiviljelyeläimet, turkiseläimet |
|
Kasvatetut hyönteiset, sikaeläimet ja siipikarja |
Vesiviljelyeläimet, turkiseläimet |
LIITE V
ERIKSEEN MÄÄRITELTY RISKIAINES
1. Erikseen määritellyn riskiaineksen määritelmä
Seuraavat kudokset ovat erikseen määriteltyä riskiainesta, jos ne on saatu eläimistä, jotka ovat peräisin jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta tai niiden alueelta, jonka BSE-riski on hallinnassa tai määrittelemätön:
nautaeläimet
yli 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten kallo lukuun ottamatta alaleukaa mutta aivot ja silmät mukaan luettuina sekä selkäydin;
yli 30 kuukauden ikäisten nautaeläinten selkäranka lukuun ottamatta häntänikamia ja kaulanikamien, rintanikamien ja lannerangan nikamien oka- ja poikkihaarakkeita ja ristiluun keskiharjua ja ristiluun ”siipiä” mutta mukaan lukien takajuuren hermosolmu; ja
risat (tonsillat), ohutsuolen neljä viimeistä metriä, umpisuoli ja suolilieve eläimen iästä riippumatta;
lammas- ja vuohieläimet: yli 12 kuukauden ikäisten eläinten tai sellaisten eläinten, joiden ikenistä on puhjennut pysyvä etuhammas, kallo, aivot ja silmät mukaan luettuina, ja selkäydin.
2. Merkityksettömän alhaisen BSE-riskin jäsenvaltioita koskevat erityiset vaatimukset
Edellä 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 1 kohdan b alakohdassa lueteltuja kudoksia, jotka on saatu eläimistä, jotka ovat peräisin jäsenvaltioista, joiden BSE-riski on merkityksettömän alhainen, on pidettävä erikseen määriteltynä riskiaineksena.
3. Merkinnät ja hävittäminen
Erikseen määritelty riskiaines on värjättävä tai tarvittaessa merkittävä muulla tavoin välittömästi poistamisen yhteydessä ja hävitettävä asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 annettujen sääntöjen ja erityisesti sen 12 artiklan mukaisesti.
4. Erikseen määritellyn riskiaineksen poistaminen
4.1 Erikseen määritelty riskiaines on poistettava:
teurastamoissa tai tapauksen mukaan muissa teurastuspaikoissa;
leikkaamoissa, kun kyse on nautaeläinten selkärangasta;
tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetuissa hyväksytyissä laitoksissa.
4.2 Poiketen siitä, mitä 4.1 kohdassa säädetään, vaihtoehtoisen testin käyttäminen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun erikseen määritellyn riskiaineksen poistamisessa voidaan hyväksyä tämän asetuksen 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, edellyttäen että kyseinen vaihtoehtoinen testi sisältyy liitteessä X olevaan luetteloon, seuraavin edellytyksin:
vaihtoehtoiset testit on tehtävä teurastamoissa kaikille eläimille, joilta erikseen määritelty riskiaines on poistettava;
ihmisravinnoksi tai eläinten rehuksi tarkoitettua nautaeläimistä, lampaista ja vuohista saatua tuotetta ei saa viedä pois teurastamosta ennen kuin toimivaltainen viranomainen on saanut ja hyväksynyt vaihtoehtoisten testien tulokset kaikkien niiden samassa erässä teurastettujen eläinten osalta, jotka ovat mahdollisesti saastuneet, jos yhdellä niistä on todettu BSE-tartunta;
jos vaihtoehtoisen testin tulos on positiivinen, kaikki teurastamossa mahdollisesti saastunut nautaeläin-, lammas- tai vuohiperäinen aines on hävitettävä 3 kohdan mukaisesti, jollei saastuneen eläimen kaikkia ruhonosia, myös vuotaa, voida tunnistaa ja säilyttää erillään muista.
4.3 Poiketen siitä, mitä 4.1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia
lampaiden ja vuohien selkäytimen poistamisen leikkaamoissa, joille on myönnetty tätä varten erillinen lupa;
selkärangan poistamisen nautaeläinten ruhoista tai ruhonosista lihakaupoissa, joille on myönnetty erillinen lupa, joita valvotaan ja jotka on rekisteröity tätä tarkoitusta varten;
nautaeläinten päänlihan irrottamisen leikkaamoissa, joille on myönnetty tätä varten erillinen lupa 9 kohdan mukaisesti.
4.4 Tässä luvussa annettuja erikseen määritellyn riskiaineksen poistamista koskevia sääntöjä ei sovelleta luokkaan 1 kuuluvaan ainekseen, jota käytetään asetuksen (EY) N:o 1069/2009 18 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti eläintarhaeläinten ruokintaan, eikä luokkaan 1 kuuluvaan ainekseen, jota käytetään kyseisen asetuksen 18 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti luonnollisessa elinympäristössään elävien uhanalaisten tai suojeltujen haaskalintujen ja muiden lajien ruokintaan biodiversiteetin tukemiseksi.
5. Mekaanisesti erotettua lihaa koskevat toimenpiteet
Asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista yksittäisistä päätöksistä huolimatta ja 9 artiklan 3 kohdan säännöksistä poiketen mikään jäsenvaltio ei saa käyttää nauta-, lammas- ja vuohieläinten luita tai luullisia ruhonosia mekaanisesti erotetun lihan valmistukseen.
6. Kudosten vaurioitumista koskevat toimenpiteet
Sen lisäksi, että 8 artiklan 3 kohdassa kielletään jäsenvaltioissa tai niiden alueilla, joissa BSE-riski on hallinnassa tai joissa BSE-riskiä ei ole määritelty, sellaisten nautaeläinten, lampaiden tai vuohien, joiden liha on tarkoitettu ihmisten tai eläinten ravinnoksi, lopettaminen tainnutuksen jälkeen vaurioittamalla keskushermostokudosta kallon sisään pistetyllä sauvanmuotoisella välineellä tai ruiskuttamalla kaasua niiden kallon sisään tainnuttamisen yhteydessä, kyseistä kieltoa on sovellettava myös jäsenvaltioissa, joissa on merkityksettömän alhainen BSE-riski.
7. Nautaeläinten kielten irrottaminen
Ihmisten tai eläinten ravinnoksi tarkoitettujen kaikenikäisten nautaeläinten kielet on irrotettava teurastamolla poikittaisella, kieliluun tyven kielihaarakkeen (processus lingualis) sierainpuolelle tehtävällä viillolla, lukuun ottamatta sellaisten nautaeläinten kieliä, jotka ovat peräisin jäsenvaltioista, joissa on merkityksettömän alhainen BSE-riski.
8. Nautaeläinten päänlihan irrottaminen
8.1 Yli 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten päänliha on irrotettava teurastamolla toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän valvontajärjestelmän mukaisesti, jotta ehkäistäisiin päänlihan mahdollinen kontaminoituminen keskushermostokudoksen kanssa. Järjestelmään on kuuluttava vähintään seuraavat toimenpiteet:
Irrottaminen on tehtävä siihen varatulla alueella, joka on fyysisesti erillään muista teurastuslinjan osista.
Jos päät poistetaan hihnalta tai koukuista ennen päänlihan irrottamista, pulttipistoolin reikä ja foramen magnum on suljettava tiiviillä ja kestävällä tulpalla. Jos aivokudoksesta otetaan näyte BSE:n varalta tehtäviin laboratoriotesteihin, foramen magnum on suljettava välittömästi näytteenoton jälkeen.
Päänlihaa ei saa irrottaa päistä, joista silmät ovat vahingoittuneet tai irronneet välittömästi ennen teurastusta tai sen jälkeen taikka jotka ovat muutoin vahingoittuneet niin, että pää voi kontaminoitua keskushermostokudoksen kanssa.
Päänlihaa ei saa irrottaa päistä, joita ei ole kunnollisesti suljettu b alakohdan mukaisesti.
On laadittava erityiset työskentelyohjeet, jottei päänliha kontaminoituisi irrottamisen aikana etenkin silloin, jos b alakohdassa tarkoitettu tulppa on hävinnyt tai silmät ovat vahingoittuneet toiminnan aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleisiä hygieniaa koskevia sääntöjä.
On laadittava näytteenottosuunnitelma, jossa käytetään asianmukaista laboratoriotestiä keskushermostokudoksen havaitsemiseksi, jotta voitaisiin varmistaa kontaminaation vähentämistä koskevien toimenpiteiden moitteeton täytäntöönpano.
8.2 Jäsenvaltiot voivat poiketa 8.1 kohdan vaatimuksista ja päättää soveltaa teurastamossa vaihtoehtoista valvontajärjestelmää nautojen päänlihan irrottamiseen, jos sillä pystytään vastaavalla tavalla vähentämään päänlihan kontaminoitumista keskushermostokudoksen kanssa. On laadittava näytteenottosuunnitelma, jossa käytetään asianmukaista laboratoriotestiä keskushermostokudoksen havaitsemiseksi, jotta voitaisiin varmistaa kontaminaation vähentämistä koskevien toimenpiteiden moitteeton täytäntöönpano. Poikkeusta hyödyntävien jäsenvaltioiden on ilmoitettava valvontajärjestelmästään ja näytteenoton tuloksista komissiolle ja muille jäsenvaltioille elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean kautta.
8.3 Jos liha irrotetaan poistamatta naudan päätä hihnalta tai koukuista, 8.1 ja 8.2 kohtaa ei sovelleta.
9. Nautaeläinten päänlihan irrottaminen hyväksytyissä leikkaamoissa
Poiketen siitä, mitä 8 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää sallia nautaeläinten päänlihan irrottamisen leikkaamoissa, jotka on erityisesti hyväksytty tätä varten ja edellyttäen, että seuraavia vaatimuksia noudatetaan:
Leikkaamoon kuljetettavaksi tarkoitettujen päiden on oltava ripustettuina telineeseen varastoinnin ajan ja kuljetettaessa niitä teurastamolta leikkaamoon.
Pulttipistoolin reikä ja foramen magnum on suljettava tiiviillä ja kestävällä tulpalla kunnollisesti ennen päiden siirtämistä hihnalta tai koukuista telineisiin. Jos aivokudoksesta otetaan näyte BSE:n varalta tehtäviin laboratoriotesteihin, foramen magnum on suljettava välittömästi näytteenoton jälkeen.
Päitä, joita ei ole suljettu kunnollisesti b alakohdan mukaisesti tai joista silmät ovat vahingoittuneet tai irronneet välittömästi ennen teurastusta tai sen jälkeen taikka jotka ovat muutoin vahingoittuneet niin, että pää voi kontaminoitua keskushermostokudoksen kanssa, ei saa kuljettaa erikseen hyväksyttyihin leikkaamoihin.
Teurastamolla on käytössä näytteenottosuunnitelma, jossa käytetään asianmukaista laboratoriotestiä keskushermostokudoksen havaitsemiseksi, jotta voitaisiin varmistaa kontaminaation vähentämistä koskevien toimenpiteiden moitteeton täytäntöönpano.
Päänlihan irrottaminen on tehtävä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän valvontajärjestelmän mukaisesti, jotta ehkäistäisiin päänlihan mahdollinen kontaminoituminen keskushermostokudoksen kanssa. Järjestelmään on kuuluttava vähintään seuraavat toimenpiteet:
Kaikille päille on tehtävä visuaalinen tarkastus kontaminoitumisen tai vahingoittumisen merkkien varalta, ja päät on suljettava kunnollisesti ennen päänlihan irrottamisen aloittamista.
Päänlihaa ei saa irrottaa päistä, joita ei ole suljettu kunnollisesti tai joista silmät ovat vahingoittuneet taikka jotka ovat muutoin vahingoittuneet niin, että päänliha voi kontaminoitua keskushermostokudoksen kanssa. Jos tällaista kontaminoitumista epäillään, mistään päästä ei saa irrottaa päänlihaa.
On laadittava erityiset työskentelyohjeet, jottei päänliha kontaminoituisi irrottamisen ja kuljetuksen aikana etenkin silloin, jos tulppa on hävinnyt tai silmät ovat vahingoittuneet toiminnan aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleisiä hygieniaa koskevia sääntöjä.
Leikkaamolla on käytössä näytteenottosuunnitelma, jossa käytetään asianmukaista laboratoriotestiä keskushermostokudoksen havaitsemiseksi, jotta voitaisiin varmistaa kontaminaation vähentämistä koskevien toimenpiteiden moitteeton täytäntöönpano.
10. Kauppaa ja vientiä koskevat säännöt
10.1 Jäsenvaltiot voivat päättää sallia erikseen määriteltyä riskiainesta sisältävien päiden tai halkaisemattomien ruhojen lähettämisen toiseen jäsenvaltioon vasta kyseisen toisen jäsenvaltion suostuttua ottamaan vastaan aineksen ja hyväksyttyä tällaiseen lähetykseen ja kuljetukseen sovellettavat ehdot.
10.2 Poiketen siitä, mitä 10.1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiosta voidaan kuitenkin lähettää toiseen jäsenvaltioon ilman jälkimmäisen ennakkohyväksyntää ruhoja, puoliruhoja tai enintään kolmeen osaan leikattuja puoliruhoja ja neljänneksiä, joissa ei ole muuta erikseen määriteltyä riskiainesta kuin selkäranka takajuuren hermosolmu mukaan luettuna.
10.3 Erikseen määriteltyä riskiainesta sisältävien nauta-, lammas- ja vuohieläinten päiden ja tuoreen lihan vienti yhteisön ulkopuolelle on kiellettyä.
11. Valvonta
11.1 Jäsenvaltioiden on suoritettava säännöllistä virallista valvontaa sen varmistamiseksi, että tämän liitteen säännöksiä sovelletaan moitteettomasti ja että kontaminaation ehkäisemiseksi on toteutettu toimenpiteitä erityisesti teurastamoissa, leikkaamoissa ja muissa paikoissa, joissa poistetaan erikseen määriteltyä riskiainesta, kuten lihakaupoissa tai 4.1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa laitoksissa.
11.2 Jäsenvaltioiden on erityisesti perustettava järjestelmä, jolla varmistetaan ja tarkistetaan, että erikseen määritelty riskiaines käsitellään ja hävitetään tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti.
11.3 On otettava käyttöön järjestelmä, jolla valvotaan selkärangan poistamista sen mukaisesti, mitä 1 kohdan a alakohdassa täsmennetään. Valvontajärjestelmään on kuuluttava vähintään seuraavat toimenpiteet:
Jos selkärangan poistamista ei vaadita, selkärangan sisältävät nautaeläinten ruhot tai leikatut ruhonosat on merkittävä selvästi näkyvällä sinisellä viivalla asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13 artiklassa tarkoitettuun merkkiin 30 päivään kesäkuuta 2017 asti.
Jos selkärangan poistamista vaaditaan, selkärangan sisältävät nautaeläinten ruhot tai leikatut ruhonosat on merkittävä selvästi näkyvällä punaisella viivalla asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13 artiklassa tarkoitettuun merkkiin 1 päivästä heinäkuuta 2017 lähtien;
Tarkat tiedot niiden naudan ruhojen tai leikattujen ruhonosien määrästä, joista selkäranka on poistettava, on tarvittaessa lisättävä lihalähetykseen liittyvään kaupalliseen asiakirjaan. Kun kyse on tuonnista, nämä tarkat tiedot on tarvittaessa lisättävä komission asetuksen (EY) N:o 136/2004 ( 28 ) 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yhteiseen eläinlääkinnälliseen tuloasiakirjaan (CVED);
Lihakauppojen on säilytettävä vähintään vuoden ajan b alakohdassa tarkoitetut kaupalliset asiakirjat.
LIITE VI
9 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT MÄREHTIJÄPERÄISESTÄ AINEKSESTA SAADUT TAI TÄLLAISTA AINESTA SISÄLTÄVÄT ELÄINPERÄISET TUOTTEET
LIITE VII
TARTTUVIEN SPONGIFORMISTEN ENKEFALOPATIOIDEN VALVONTA JA HÄVITTÄMINEN
A LUKU
Toimenpiteet sen jälkeen, kun epäillään tse:n esiintymistä lampaissa ja vuohissa
Jos TSE:tä epäillään lampaassa tai vuohessa jäsenvaltiossa sijaitsevalla tilalla ja kunnes varmennustutkimuksen tulokset ovat käytettävissä, kaikille tilan muille lampaille ja vuohille on määrättävä virallinen siirtorajoitus.
Jos on näyttöä siitä, että tila, jolla eläin oli, kun TSE:tä alettiin epäillä, ei todennäköisesti ole tila, jolla eläin olisi voinut altistua TSE:lle, jäsenvaltio voi päättää, että muut tilat tai ainoastaan tila, jolla altistus tapahtui, asetetaan viralliseen valvontaan käytettävissä olevan epidemiologisen tiedon mukaan.
Viralliseen valvontaan asetetulla tilalla olevista lampaista ja vuohista saatuja maitoa ja maitotuotteita, jotka olivat kyseisellä tilalla siitä päivästä lähtien, jona TSE:n esiintymistä alettiin epäillä, aina varmennustutkimusten tulosten saantiin saakka, saa käyttää vain kyseisellä tilalla.
B LUKU
Toimenpiteet sen jälkeen, kun tse:n esiintyminen naudoissa, lampaissa ja vuohissa on vahvistettu
1. Asetuksen 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa on selvitettävä:
nautojen osalta:
lampaiden ja vuohien osalta:
2. Asetuksen 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyihin toimenpiteisiin on sisällyttävä vähintään seuraavat:
Jos nautaeläimessä on todettu BSE-tauti, 1 kohdan a alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut nautaeläimet lopetetaan ja hävitetään täydellisesti; jäsenvaltio voi kuitenkin päättää
Jos lampaassa tai vuohessa on todettu TSE
Tapaukset, joissa BSE:n esiintymistä ei voida sulkea pois
Jos BSE:n esiintymistä ei voida sulkea pois liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa säädettyjen menetelmien ja käytänteiden mukaisesti tehdyn sekundäärisen molekyylitestauksen tulosten perusteella, kaikki 1 kohdan b alakohdan toisesta viidenteen luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut eläimet lopetetaan ja hävitetään täydellisesti sekä alkiot ja munasolut hävitetään täydellisesti.
Yli 18 kk:n ikäiset eläimet, jotka on lopetettu hävitettäväksi, on testattava liitteessä III olevan A luvun II osan 5 kohdan mukaisesti TSE:n toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa säädettyjen laboratoriomenetelmien ja -käytäntöjen mukaisesti.
Kaikkien lampaiden, enintään 50 eläimeen saakka, prioniproteiinin genotyyppi on määritettävä.
Hävitettäväksi tarkoitetuista eläimistä saatu maito ja maitotuotteet, jotka olivat tilalla siitä päivästä lähtien, jona varmistettiin, että BSE:n esiintymistä ei voida sulkea pois, aina eläinten täydelliseen hävittämiseen asti, on tuhottava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 ( 29 ) 12 artiklan mukaisesti.
Kaikkien eläinten lopettamisen ja täydellisen hävittämisen jälkeen tilaan on sovellettava 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.
Tapaukset, joissa BSE:n ja epätyypillisen scrapien esiintyminen voidaan sulkea pois
Jos BSE:n ja epätyypillisen scrapien esiintyminen voidaan sulkea pois liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa vahvistetuilla laboratoriomenetelmillä ja -käytänteillä, tilaan on sovellettava a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä. Lisäksi tilaan on sovellettava tilasta vastaavan jäsenvaltion päätöksen nojalla joko b alakohdassa esitetyn vaihtoehdon 1 tai c alakohdassa esitetyn vaihtoehdon 2 tai d alakohdassa esitetyn vaihtoehdon 3 edellytyksiä. Jos tilalla on lampaista ja vuohista koostuva sekakarja, tilasta vastuussa oleva jäsenvaltio voi päättää soveltaa tilan lampaisiin yhden vaihtoehdon ja vuohiin toisen vaihtoehdon edellytyksiä:
Hävitettävistä tai teurastettavista eläimistä saatua maitoa ja maitotuotteita, jotka olivat tilalla siitä päivästä lähtien, jona TSE-tapauksen esiintyminen vahvistettiin, aina b ja c alakohdan mukaisten tilalla sovellettavien toimenpiteiden loppuun saattamiseen asti, tai jotka saatiin tartunnan saaneesta karjasta, kunnes kaikki d alakohdassa ja 4 kohdassa säädetyt rajoituksen on poistettu, ei saa käyttää märehtijöiden ruokintaan, tilalla olevien märehtijöiden ruokintaa lukuun ottamatta.
Tällaista maitoa ja maitotuotteita saa saattaa markkinoille muiden kuin märehtijöiden rehuksi ainoastaan tilasta vastaavan jäsenvaltion alueella.
Tällaisten maidon ja maitotuotteiden lähetysten mukana olevassa kaupallisessa asiakirjassa ja pakkauksissa, jotka sisältävät tällaisia lähetyksiä, on oltava selkeä merkintä: ”ei saa syöttää märehtijöille”.
Tällaista maitoa ja maitotuotteita sisältävän rehun käyttö ja varastointi on kielletty tiloilla, joilla pidetään märehtijöitä.
Tällaista maitoa ja maitotuotteita sisältävä irtorehu on kuljetettava ajoneuvoissa, joilla ei samanaikaisesti kuljeteta märehtijöille tarkoitettua rehua.
Jos tällaisia ajoneuvoja myöhemmin käytetään märehtijöille tarkoitetun rehun kuljettamiseen, ne on puhdistettava perusteellisesti tilasta vastaavan jäsenvaltion hyväksymän menetelmän mukaisesti, jotta vältetään ristikontaminaatio.
Vaihtoehto 1 – Kaikkien eläinten lopettaminen ja täydellinen hävittäminen
Kaikki 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut eläimet lopetetaan ja hävitetään täydellisesti sekä alkiot ja munasolut hävitetään täydellisesti viipymättä.
Yli 18 kk:n ikäiset eläimet, jotka on lopetettu hävitettäväksi, on testattava liitteessä III olevan A luvun II osan 5 kohdan mukaisesti TSE:n toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa säädettyjen laboratoriomenetelmien ja -käytäntöjen mukaisesti.
Kaikkien lampaiden, enintään 50 eläimeen saakka, prioniproteiinin genotyyppi on määritettävä.
Poiketen siitä, mitä vaihtoehdon 1 ensimmäisen kappaleen edellytyksissä esitetään, jäsenvaltiot voivat sen sijaan päättää toteuttaa i tai ii alakohdassa luetellut toimenpiteet:
kaikkien eläinten lopettamisen ja lopullisen hävittämisen sijaan teurastaa ne ihmisravinnoksi viipymättä, edellyttäen että:
olla soveltamatta alle kolmen kuukauden ikäisiin karitsoihin ja kileihin viipymättä tehtävää lopettamista ja lopullista hävittämistä, edellyttäen että ne teurastetaan ihmisravinnoksi viimeistään kun ne ovat kolmen kuukauden ikäisiä.
Edellä i ja ii alakohdassa mainittujen eläinten siirtäminen tilalta teurastamoon sallitaan.
Kaikkien eläinten lopettamisen ja täydellisen hävittämisen tai ihmisravinnoksi teurastamisen jälkeen 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä on sovellettava tilaan, jolla on päätetty soveltaa vaihtoehtoa 1.
Vaihtoehto 2 – Vain alttiiden eläinten lopettaminen ja täydellinen hävittäminen
Määritetään kaikkien tilalla olevien lampaiden ja vuohien prioniproteiinin genotyyppi, lukuun ottamatta alle kolmen kuukauden ikäisiä karitsoja ja kilejä, edellyttäen, että ne teurastetaan ihmisravinnoksi viimeistään kolmen kuukauden ikäisinä.
Lopetetaan ja hävitetään täydellisesti viipymättä kaikki 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut lampaat ja/tai vuohet sekä alkiot ja munasolut, lukuun ottamatta
Yli 18 kuukauden ikäiset eläimet, jotka on lopetettu hävitettäviksi, on testattava liitteessä III olevan A luvun II osan 5 kohdan mukaisesti TSE:n toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa vahvistettujen laboratoriomenetelmien ja -käytäntöjen mukaisesti.
Poiketen siitä, mitä vaihtoehdon 2 ensimmäisen ja toisen kappaleen edellytyksissä esitetään, jäsenvaltiot voivat sen sijaan päättää toteuttaa i, ii tai iii alakohdassa luetellut toimenpiteet:
vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitettujen eläinten lopettamisen ja lopullisen hävittämisen sijaan teurastaa ne ihmisravinnoksi edellyttäen, että
lykätä vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitettujen eläinten genotyypin määritystä ja sen jälkeistä lopettamista ja täydellistä hävittämistä tai ihmisravinnoksi teurastamista enintään kolmella kuukaudella. Tätä poikkeusta voidaan soveltaa tilanteissa, joissa indeksitapaus todetaan lähellä poikimisajan alkua, edellyttäen, että uuhet ja/tai kutut ja niiden vastasyntyneet karitsat ja/tai kilit pidetään erillään muiden tilojen lampaista ja/tai vuohista koko tämän ajanjakson.
lykätä vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitettujen eläinten lopettamista ja täydellistä hävittämistä tai ihmisravinnoksi teurastamista enintään kolmella vuodella indeksitapauksen toteamispäivästä lähtien lammas- tai vuohikarjoissa ja tiloilla, joilla lampaita ja vuohia pidetään yhdessä. Tässä kohdassa säädettyä poikkeusta sovelletaan vain tapauksiin, joissa tilasta vastaava jäsenvaltio katsoo, että epidemiologista tilannetta ei voida hoitaa lopettamatta asianomaisia eläimiä mutta että tätä ei voida tehdä välittömästi tilan lammaspopulaation alhaisen resistenssin ja muiden näkökohtien, myös taloudellisten tekijöiden, vuoksi. Muut kuin ARR/ARR-genotyyppiä olevat jalostuspässit on lopetettava tai kastroitava viipymättä. On toteutettava kaikki mahdolliset toimenpiteet tilan lammas- ja/tai vuohipopulaation geneettisen resistenssin kohottamiseksi, mukaan luettuna uuhien perusteltu jalostus ja teurastus ARR-alleelin esiintyvyyden lisäämiseksi ja VRQ-alleelin poistamiseksi sekä sellaisten pukkien jalostaminen, joilla on K222-, D146- tai S146-alleeleja. Tilasta vastaavan jäsenvaltion on varmistettava, että lykkäämisjakson lopussa lopetettavien eläinten lukumäärä ei ole suurempi kuin välittömästi sen jälkeen, kun indeksitapaus todettiin. Jos sovelletaan tässä kohdassa säädettyä poikkeusta, 4 kohdassa vahvistettuja toimenpiteitä sovelletaan tilaan siihen asti, kunnes vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitetut eläimet hävitetään täydellisesti tai teurastetaan ihmisravinnoksi, minkä jälkeen sovelletaan 3 kohdassa vahvistettuja rajoituksia.
Vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitettujen eläinten lopettamisen ja täydellisen hävittämisen tai ihmisravinnoksi teurastamisen jälkeen tilaan on sovellettava 3 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.
Vaihtoehto 3 – Ei pakollista eläinten lopettamista ja täydellistä hävittämistä
Jäsenvaltio voi päättää olla lopettamatta ja hävittämättä täydellisesti 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa yksilöityjä eläimiä, jos vähintään yksi seuraavissa neljässä luetelmakohdassa esitetyistä perusteista täyttyy:
Kaikkien lampaiden ja vuohien, enintään 50 eläimeen saakka kumpaakin lajia, prioniproteiinin genotyyppi on määritettävä kolmen kuukauden kuluessa klassisen scrapien indeksitapauksen vahvistamispäivästä alkaen.
Jos vaihtoehtoa 3 soveltavalla tilalla havaitaan uusia klassisen scrapien tapauksia, jäsenvaltion on arvioitava uudelleen vaihtoehdon 3 soveltamispäätöksen perusteena olevien syiden ja perusteiden relevanssi. Jos tullaan siihen tulokseen, että vaihtoehdon 3 soveltaminen ei takaa taudinpurkauksen asianmukaista valvontaa, jäsenvaltion on ryhdyttävä soveltamaan tilalla vaihtoehdon 3 sijaan joko vaihtoehtoa 1 tai 2, jotka vahvistetaan b ja c alakohdassa.
Tilaan, jolla on päätetty soveltaa vaihtoehtoa 3, on sovellettava välittömästi 4 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.
Jäsenvaltioiden, jotka sallivat vaihtoehtoon 3 turvautumisen klassisen scrapien taudinpurkausten hallinnassa, on pidettävä kirjaa kunkin soveltamispäätöksen perusteena olevista syistä ja perusteista.
▼M68 —————
Jos TSE-tartunnan saanut eläin on tuotu toiselta tilalta:
jäsenvaltio voi päättää tartunnan saaneen eläimen historian perusteella, toteuttaako se hävittämistoimenpiteitä alkuperätilalla vai tilalla, jossa tartunta vahvistettiin, vai molemmissa;
jos yhteislaidunta on käyttänyt useampi kuin yksi karja, jäsenvaltiot voivat kaikki epidemiologiset tekijät aiheellisesti huomioon otettuaan päättää rajoittaa kyseiset hävittämistoimenpiteet koskemaan vain yhtä karjaa;
jos tilalla pidetään useampaa kuin yhtä karjaa, jäsenvaltiot voivat päättää rajoittaa toimenpiteiden soveltamisen siihen karjaan, jossa TSE on todettu, edellyttäen että on varmistettu, että karjat on pidetty erillään toisistaan ja tartunnan leviäminen karjojen välillä suoran tai epäsuoran kontaktin välityksellä on epätodennäköistä.
3. Kaikkien 2.2.1 kohdan, 2.2.2 kohdan b alakohdan tai 2.2.2 kohdan c alakohdan mukaisesti tilalla yksilöityjen eläinten lopettamisen ja täydellisen hävittämisen tai ihmisravinnoksi teurastamisen jälkeen sovelletaan seuraavia rajoituksia:
Tilalla on sovellettava tehostettua TSE-seurantamenettelyä. Tähän kuuluu testaus TSE:n toteamiseksi yli 18 kuukauden ikäisissä eläimissä, jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu tilalla mutta joita ei lopetettu taudinhävittämiskampanjan puitteissa. Lampaita, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä, ja vuohia, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, ei tarvitse testata. Testaus on suoritettava liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa vahvistettujen laboratoriomenetelmien ja -käytänteiden mukaisesti.
Tilalle saa tuoda ainoastaan seuraavia eläimiä:
Tilalla saa käyttää ainoastaan seuraavanlaisia jalostuspässejä, jalostuspukkeja ja lampaiden ja vuohien sukusoluja ja alkioita:
Eläinten siirtäminen tilalta on sallittava joko hävittämistä varten tai seuraavin edellytyksin:
seuraavat eläimet voidaan siirtää tilalta kaikkia tarkoituksia varten, myös jalostukseen:
seuraavat eläimet voidaan siirtää tilalta suoraan ihmisravinnoksi teurastamista varten:
jos jäsenvaltio niin päättää, karitsoja ja kilejä voidaan siirtää yhdelle muulle jäsenvaltion alueella sijaitsevalle tilalle yksinomaan teurastusta varten lihotettaviksi, kunhan seuraavia edellytyksiä noudatetaan:
Tilaan sovelletaan edelleen 3.1–3.4 kohdassa vahvistettuja rajoituksia
kunnes kaikki tilalla olevat lampaat on luokiteltu ARR/ARR-genotyypiksi, edellyttäen, että tilalla ei pidetä vuohia; tai
kunnes kaikilla tilalla olevilla vuohilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, edellyttäen, että tilalla ei pidetä lampaita; tai
kunnes kaikki tilalla olevat lampaat on luokiteltu ARR/ARR-genotyypiksi ja kaikilla tilalla olevilla vuohilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli; tai
kahden vuoden ajan siitä päivästä, jona kaikki 2.2.1 kohdassa, 2.2.2 kohdan b alakohdassa tai 2.2.2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet on saatettu päätökseen, edellyttäen, että tämän kahden vuoden aikana ei havaita muita TSE-tapauksia kuin epätyypillinen scrapie.
4. Sen jälkeen kun on päätetty soveltaa 2.2.2 kohdan d alakohdassa mainittua vaihtoehtoa 3 tai 2.2.2 kohdan c alakohdan iii alakohdassa mainittua poikkeusta, tilaan sovelletaan välittömästi seuraavia toimenpiteitä:
Tilalla on sovellettava tehostettua TSE-seurantamenttelyä. Tähän on sisällyttävä testaus TSE:n toteamiseksi yli 18 kuukauden ikäisissä eläimissä, jotka
Lampaita, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä, ja vuohia, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, ei tarvitse testata. Testaus on suoritettava liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa vahvistettujen laboratoriomenetelmien ja -käytänteiden mukaisesti.
On sovellettava 3.2 ja 3.3 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.
Poiketen siitä, mitä 3.2 ja 3.3 kohdassa todetaan, jäsenvaltio voi kuitenkin sallia, että tilalle saa tuoda ja tilalla saa käyttää
kunhan seuraavia edellytyksiä noudatetaan:
Eläinten siirtäminen tilalta on sallittu hävittämistä varten tai suoraan ihmisravinnoksi teurastamista varten tai seuraavin edellytyksin:
pässejä ja uuhia, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä, ja vuohia, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, voidaan siirtää tilalta kaikkia tarkoituksia varten, myös jalostukseen, edellyttäen, että ne siirretään muille tiloille, joihin sovelletaan 2.2.2 kohdan c alakohdan (vaihtoehto 2) tai 2.2.2 kohdan d alakohdan (vaihtoehto 3) mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä;
jos jäsenvaltio niin päättää, karitsoja ja kilejä voidaan siirtää yhdelle muulle jäsenvaltion alueella sijaitsevalle tilalle yksinomaan teurastusta varten lihotettaviksi, kunhan seuraavia edellytyksiä noudatetaan:
Jäsenvaltion on varmistettava, että siemennestettä, alkioita ja munasoluja ei lähetetä tilalta.
Kaikkien tilan lampaiden ja vuohien yhteislaiduntaminen muilta tiloilta tulevien lampaiden ja vuohien kanssa on kiellettyä poikimiskauden aikana.
Muulloin kuin poikimiskaudella sovelletaan yhteislaiduntamisrajoituksia, jotka jäsenvaltio määrittelee ottaen aiheellisesti huomioon kaikki epidemiologiset tekijät.
Edellä 4.1–4.5 kohdassa asetettuja rajoituksia sovelletaan kahden vuoden ajan viimeisen muun TSE-tapauksen kuin epätyypillisen scrapien toteamisen jälkeen tiloilla, joilla on pantu täytäntöön 2.2.2 kohdan d alakohdassa mainittu vaihtoehto 3.
C LUKU
Vähimmäisvaatimukset tse-resistenssiä lampaissa tavoittelevalle 6 a artiklan mukaiselle jalostusohjelmalle
1 OSA
Yleiset vaatimukset
1. Jalostusohjelmissa on keskityttävä jalostusarvoltaan korkealuokkaisiin karjoihin komission päätöksen 2002/1003/EY liitteessä I olevassa 3 kohdassa määritellyn mukaisesti.
Jäsenvaltiot, joissa on käytössä jalostusohjelma, voivat kuitenkin päättää sallia vain jalostuspässien näytteenoton ja genotyypin määrityksen karjoissa, jotka eivät osallistu jalostusohjelmaan.
2. Perustetaan tietokanta, joka sisältää ainakin seuraavat tiedot:
eläinten tunnistetiedot, rotu ja määrä kaikissa jalostusohjelmaan osallistuvissa karjoissa;
tunnistetiedot kaikista eläimistä, joista on otettu näyte jalostusohjelman yhteydessä, mukaan luettuna jalostuspässit, joista on otettu näyte ja jotka kuuluvat karjoihin, jotka eivät osallistu jalostusohjelmaan;
mahdollisten genotyyppitestien tulokset.
3. Perustetaan yhtenäinen sertifiointijärjestelmä, jossa sertifioidaan omalla ainutkertaisella tunnistenumerollaan kukin eläin, josta on jalostusohjelman puitteissa otettu näyte, mukaan luettuna jalostuspässit, joista on otettu näyte ja jotka kuuluvat karjoihin, jotka eivät osallistu jalostusohjelmaan.
4. Perustetaan eläinten ja näytteiden tunnistamista, näytteiden käsittelyä ja tulosten jakelua varten järjestelmä, joka minimoi inhimillisen erehdyksen mahdollisuuden. Järjestelmän tehokkuutta valvotaan säännöllisillä satunnaisotantaan perustuvilla tarkastuksilla.
5. Veren tai muiden jalostusohjelmaa varten kerättyjen kudosten, mukaan luettuna jalostuspässeistä, joista on otettu näyte ja jotka kuuluvat karjoihin, jotka eivät osallistu jalostusohjelmaan, genotyypin määritys tehdään ohjelman puitteissa hyväksytyissä laboratorioissa.
6. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat avustaa jalostusyhdistyksiä perustamaan geenipankkeja, joihin koottavat siemenneste, munasolut ja alkiot edustavat sellaisia prioniproteiinin genotyyppejä, joista jalostusohjelman tuloksena tulee todennäköisesti harvinaisia.
7. Kullekin rodulle laaditaan jalostusohjelma, jossa otetaan huomioon seuraavat:
eri alleelien esiintymistiheys rodussa;
rodun harvinaisuus;
sukusiitoksen ja perintöaineksen ulosvirtauksen välttäminen.
8. Jos jäsenvaltio sallii 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti jalostuspässien näytteenoton ja genotyypin määrityksen jalostusohjelmaan osallistumattomissa karjoissa, prioniproteiinin genotyyppi kodonien 136, 141, 154 ja 171 osalta on määritettävä vähimmäisotoksesta, joka edustaa jäsenvaltion koko lammaspopulaatiota, joko
joka kolmas vuosi 1 560 lampaan vähimmäisotoksesta; tai
noudattaen jäsenvaltion seuraavien kriteerien mukaisesti määrittelemää näytteenottotiheyttä ja otoskokoa:
otanta-asetelmassa otetaan huomioon aiempien selvitysten yhteydessä kerätyt asiaankuuluvat epidemiologiset tiedot, joihin sisältyvät myös tiedot lampaiden prioniproteiinin genotyypistä kodonien 136, 141, 154 ja 171 osalta sekä rotuun, alueeseen, ikään, sukupuoleen ja karjatyyppiin liittyvät tiedot;
otanta-asetelman avulla voidaan havaita vähintään 5 prosentin muutos genotyypin esiintyvyydessä kolmen vuoden jaksolla siten, että tilastollinen voima on 80 prosenttia ja luottamustaso 95 prosenttia.
2 OSA
Erityiset säännöt ohjelmaan osallistuville karjoille
1. Jalostusohjelman tavoitteena on lisätä ARR-alleelin esiintyvyyttä karjassa ja vähentää niiden alleelien esiintyvyyttä, joiden on osoitettu myötävaikuttavan TSE-alttiuteen.
2. Osallistujakarjoihin sovelletaan seuraavia vähimmäisvaatimuksia:
kaikki ne karjan eläimet, joiden genotyyppi aiotaan määrittää, on yksilöitävä luotettavasti;
karjan kaikkien jalostuspässien genotyyppi on määritettävä ennen käyttöä jalostukseen;
kaikki urospuoliset eläimet, joilla on VRQ-alleeli, on teurastettava tai kastroitava 6 kuukauden kuluessa genotyypin määrittämisestä; näitä eläimiä saa siirtää tilalta ainoastaan teurastettavaksi;
naaraspuolisia eläimiä, joilla tiedetään olevan VRQ-alleeli, saa siirtää tilalta ainoastaan teurastettavaksi;
muita kuin ohjelman puitteissa sertifioituja urospuolisia eläimiä – mukaan luettuna ne, joilta otetaan siemennestettä keinosiemennystä varten – ei saa käyttää jalostukseen kyseisessä karjassa;
3. Jäsenvaltiot voivat päättää myöntää poikkeuksia 2 kohdan c ja d alakohdan vaatimuksista rotujen ja tuotanto- ja teurasominaisuuksien suojelemiseksi.
4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 3 kohdan perusteella myöntämistään mahdollisista poikkeuksista ja niiden perusteista.
3 OSA
Erityiset säännöt jalostuspässeille, joista otetaan näyte ja jotka kuuluvat karjoihin, jotka eivät osallistu jalostusohjelmaan
1. Pässit, joista otetaan näyte, on yksilöitävä luotettavasti.
2. Pässejä, joilla todetaan olevan VRQ-alleeli, saa siirtää tilalta ainoastaan teurastettavaksi.
4 OSA
Järjestelmä lammaskarjojen tunnustamiseksi TSE-resistenteiksi
1. Lammaskarjojen TSE-resistenteiksi tunnustamista koskevalla järjestelmällä tunnustetaan TSE-resistenteiksi sellaiset lammaskarjat, jotka 6 a artiklassa säädettyyn jalostusohjelmaan osallistumisen perusteella täyttävät ohjelmassa vaaditut kriteerit.
Tunnustuksia on oltava vähintään seuraavia kahta tasoa:
tason I karjat koostuvat yksinomaan ARR/ARR-genotyypin lampaista.
tason II karjoissa jälkeläiset ovat yksinomaan ARR/ARR-genotyyppiä edustavien pässien siittämiä.
Jäsenvaltiot voivat päättää muistakin tunnustustasoista maansa erityisvaatimusten mukaisesti.
2. TSE-resistentteihin karjoihin kuuluvista lampaista on säännöllisesti otettava näytteitä satunnaisotannalla seuraavasti:
tilalla tai teurastamossa genotyypin vahvistamiseksi
kun on kyse tason I karjoista, yli 18 kuukauden ikäisistä eläimistä teurastamossa TSE:n toteamiseksi liitteen III mukaisesti.
5 OSA
Jäsenvaltioiden raportit komissiolle
Jäsenvaltioiden, jotka ottavat käyttöön jalostusohjelmia, joiden tavoitteena on TSE-resistenssi niiden lammaspopulaatioissa,
on ilmoitettava komissiolle tällaisten ohjelmien vaatimuksista;
on toimitettava komissiolle raportti, kun tällaisia ohjelmia on muutettu.
LIITE VIII
MARKKINOILLE SAATTAMINEN JA VIENTI
A LUKU
Elävien eläinten, siemennesteen ja alkioiden unionin sisäistä kauppaa koskevat edellytykset
A JAKSO
Lampaisiin ja vuohiin ja niiden siemennesteeseen ja alkioihin sovellettavat edellytykset
1. Tilat, joilla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski ja hallinnassa oleva klassisen scrapien riski
Jäsenvaltioiden on tarvittaessa perustettava unionin sisäistä kauppaa varten virallinen järjestelmä sellaisten tilojen tunnustamiseksi, joilla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski ja hallinnassa oleva klassisen scrapien riski, ja valvottava tällaista järjestelmää. Tämän virallisen järjestelmän perusteella niiden on tarvittaessa laadittava luettelot lammas- ja vuohitiloista, joilla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski ja hallinnassa oleva klassisen scrapien riski, ja pidettävä näitä luetteloita yllä.
Lammastila, jolla on liitteessä VII olevan C luvun 4 osan 1 kohdan a alakohdassa säädetty tason I TSE-resistenssiasema ja jolla ei ole todettu yhtään klassisen scrapien tapausta vähintään seitsemän edeltävän vuoden aikana, voidaan tunnustaa tilaksi, jolla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski.
Lammastila, vuohitila tai lammas- ja vuohitila voidaan myös tunnustaa tilaksi, jolla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski, edellyttäen että seuraavat edellytykset ovat täyttyneet vähintään seitsemän edeltävän vuoden ajan:
lammas- ja vuohieläimet on tunnistettu pysyvällä tavalla ja niistä pidetään kirjaa, jotta ne voidaan jäljittää syntymätilalle;
lammas- ja vuohieläinten siirroista tilalle ja tilalta pidetään kirjaa;
tilalle tuodaan ainoastaan seuraavia lammas- ja vuohieläimiä:
lammas- ja vuohieläimet tiloilta, joilla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski;
lammas- ja vuohieläimet tiloilta, jotka ovat täyttäneet a–i alakohdassa säädetyt edellytykset vähintään seitsemän edeltävän vuoden ajan tai ainakin saman ajan kuin tila, jolle ne on tarkoitus tuoda, on täyttänyt kyseisissä alakohdissa säädetyt edellytykset;
lammaseläimet, jotka ovat ARR/ARR-prioniproteiinin genotyyppiä, ja vuohieläimet, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli;
lammas- ja vuohieläimet, jotka täyttävät i tai ii alakohdassa säädetyt edellytykset lukuun ottamatta aikaa, jona niitä pidettiin keinosiemennysasemalla, edellyttäen että kyseinen keinosiemennysasema täyttää seuraavat edellytykset:
virkaeläinlääkäri tai toimivaltaisen viranomaisen tätä varten hyväksymä eläinlääkäri tekee tilalla säännöllisiä tarkastuksia, joiden yhteydessä varmistetaan a–i alakohdassa esitettyjen edellytysten noudattaminen, vähintään kerran vuodessa;
tilalla ei ole todettu yhtään klassisen scrapien tapausta;
kaikki yli 18 kk:n ikäiset lammas- ja vuohieläimet, jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu muista syistä kuin ihmisravinnoksi teurastamista varten, testataan laboratoriossa klassisen scrapien toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdassa säädettyjen laboratoriomenetelmien ja -käytänteiden mukaisesti.
Poiketen kyseisestä edellytyksestä jäsenvaltiot voivat päättää, että virkaeläinlääkäri tarkastaa kaikki yli 18 kk:n ikäiset lammas- ja vuohieläimet, joilla ei ole kaupallista arvoa ja jotka teurastetaan tuotantoiän lopussa sen sijaan, että ne teurastettaisiin ihmisravinnoksi, ja kaikki lammas- ja vuohieläimet, joissa on merkkejä näivettymisestä tai neurologisista oireista, testataan laboratoriossa klassisen scrapien toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdassa säädettyjen laboratoriomenetelmien ja -käytänteiden mukaisesti:
tilalle tuodaan vain seuraavia lammas- ja vuohieläinten munasoluja ja alkioita:
munasolut ja alkiot luovuttajaeläimiltä, joita on pidetty syntymästä asti jäsenvaltiossa, jossa on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski, tai tilalla, jolla on mitättömän alhainen tai hallinnassa oleva klassisen scrapien riski, tai jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:
munasolut ja alkiot lammaseläimiltä, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli, ja vuohieläimiltä, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli;
tilalle tuodaan vain seuraavaa lammas- ja vuohieläinten siemennestettä:
siemenneste luovuttajaeläimiltä, joita on pidetty syntymästä asti jäsenvaltiossa, jossa on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski, tai tilalla, jolla on mitättömän alhainen tai hallinnassa oleva klassisen scrapien riski, tai jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:
ARR/ARR-prioniproteiinin genotyypin pässien ja pukkien, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, siemennestettä;
tilan lammas- ja vuohieläimet eivät ole suorassa tai epäsuorassa kosketuksessa, mukaan luettuna yhteislaiduntaminen, sellaiselta tilalta tuleviin lammas- ja vuohieläimiin, joiden klassisen scrapien asema on heikompi.
Lammastila, vuohitila tai lammas- ja vuohitila voidaan tunnustaa tilaksi, jolla on hallinnassa oleva klassisen scrapien riski, edellyttäen että seuraavat edellytykset ovat täyttyneet vähintään kolmen edeltävän vuoden ajan:
lammas- ja vuohieläimet on tunnistettu pysyvällä tavalla ja niistä pidetään kirjaa, jotta ne voidaan jäljittää syntymätilalle;
lammas- ja vuohieläinten siirroista tilalle ja tilalta pidetään kirjaa;
tilalle tuodaan ainoastaan seuraavia lammas- ja vuohieläimiä:
lammas- ja vuohieläimet tiloilta, joilla on mitättömän alhainen tai hallinnassa oleva klassisen scrapien riski;
lammas- ja vuohieläimet tiloilta, jotka ovat täyttäneet a–i alakohdassa säädetyt edellytykset vähintään kolmen edeltävän vuoden ajan tai ainakin saman ajan kuin tila, jolle ne on tarkoitus tuoda, on täyttänyt kyseisissä alakohdissa säädetyt edellytykset;
lammaseläimet, jotka ovat ARR/ARR-prioniproteiinin genotyyppiä, ja vuohieläimet, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli;
lammas- ja vuohieläimet, jotka täyttävät i tai ii alakohdassa säädetyt edellytykset lukuun ottamatta aikaa, jona niitä pidettiin keinosiemennysasemalla, edellyttäen että kyseinen keinosiemennysasema täyttää seuraavat edellytykset:
virkaeläinlääkäri tai toimivaltaisen viranomaisen tätä varten hyväksymä eläinlääkäri tekee tilalla säännöllisiä tarkastuksia, joiden yhteydessä varmistetaan a–i alakohdassa esitettyjen edellytysten noudattaminen, vähintään kerran vuodessa;
tilalla ei ole todettu yhtään klassisen scrapien tapausta;
kaikki yli 18 kk:n ikäiset lammas- ja vuohieläimet, jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu muista syistä kuin ihmisravinnoksi teurastamista varten, testataan laboratoriossa klassisen scrapien toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdassa säädettyjen laboratoriomenetelmien ja -käytänteiden mukaisesti.
Poiketen kyseisestä edellytyksestä jäsenvaltiot voivat päättää, että virkaeläinlääkäri tarkastaa kaikki yli 18 kk:n ikäiset lammas- ja vuohieläimet, joilla ei ole kaupallista arvoa ja jotka teurastetaan tuotantoiän lopussa sen sijaan, että ne teurastettaisiin ihmisravinnoksi, ja kaikki lammas- ja vuohieläimet, joissa on merkkejä näivettymisestä tai neurologisista oireista, testataan laboratoriossa klassisen scrapien toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdassa säädettyjen laboratoriomenetelmien ja -käytänteiden mukaisesti:
tilalle tuodaan vain seuraavia lammas- ja vuohieläinten munasoluja ja alkioita:
munasolut ja alkiot luovuttajaeläimiltä, joita on pidetty syntymästä asti jäsenvaltiossa, jossa on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski, tai tilalla, jolla on mitättömän alhainen tai hallinnassa oleva klassisen scrapien riski, tai jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:
munasolut ja alkiot lammaseläimiltä, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli, ja vuohieläimiltä, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli;
tilalle tuodaan vain seuraavaa lammas- ja vuohieläinten siemennestettä:
siemenneste luovuttajaeläimiltä, joita on pidetty syntymästä asti jäsenvaltiossa, jossa on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski, tai tilalla, jolla on mitättömän alhainen tai hallinnassa oleva klassisen scrapien riski, tai jotka täyttävät seuraavat vaatimukset:
ARR/ARR-prioniproteiinin genotyypin pässien ja pukkien, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, siemennestettä;
tilan lammas- ja vuohieläimet eivät ole suorassa tai epäsuorassa kosketuksessa, mukaan luettuna yhteislaiduntaminen, sellaiselta tilalta tuleviin lammas- ja vuohieläimiin, joiden klassisen scrapien asema on heikompi.
Jos liitteessä VII olevan B luvun 1 osassa tarkoitetun tutkimuksen tuloksena todetaan klassisen scrapien tapaus tilalla, jolla on mitättömän alhainen tai hallinnassa oleva klassisen scrapien riski, tai tilalla, jolla on havaittu olevan epidemiologinen yhteys tilaan, jolla on mitättömän alhainen tai hallinnassa oleva klassisen scrapien riski, tila, jolla on mitättömän alhainen tai hallinnassa oleva klassisen scrapien riski, on välittömästi poistettava tämän jakson 1.1 kohdassa tarkoitetusta luettelosta.
Jäsenvaltion on ilmoitettava tästä välittömästi muille jäsenvaltioille, jotka ovat tuoneet saastuneelta tilalta peräisin olevia lampaita ja vuohia tai tilalla pidetyistä lampaista ja vuohista kerättyä siemennestettä tai alkioita seitsemän edeltävän vuoden aikana, jos kyseessä on tila, jolla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski, tai kolmen edeltävän vuoden aikana, jos kyseessä on tila, jolla on hallinnassa oleva klassisen scrapien riski.
2. Jäsenvaltiot tai jäsenvaltion alueet, joilla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski
2.1 Jäsenvaltion, joka katsoo, että sen alueella tai osalla sen aluetta on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski, on toimitettava komissiolle asianmukaiset perusteet ja erityisesti seuraavat:
riskinarviointi on tehty, ja siinä on osoitettu, että yksilöityjen riskien hallitsemiseksi toteutetaan ja on toteutettu aiheellisia toimenpiteitä asianmukaisen ajanjakson aikana. Riskinarvioinnissa on yksilöitävä kaikki klassisen scrapien esiintymiseen liittyvät mahdolliset tekijät ja niissä ajan mittaan tapahtunut kehitys, erityisesti seuraavat:
sellaisten lampaiden ja vuohien tai niiden siemennesteen ja munasolujen maahantuonti tai tuonti tilalle, joilla on mahdollinen klassisen scrapien tartunta;
tietämyksen taso lammas- ja vuohipopulaation rakenteesta ja kasvatustavoista;
ruokintakäytännöt, mukaan luettuna märehtijöistä peräisin olevan liha-luujauhon tai eläinrasvan sulatusjätteiden käyttäminen rehuksi;
sellaisen lampaista ja vuohista peräisin olevan maidon ja maitotuotteiden tuonti, joka on tarkoitettu käytettäväksi lampaiden ja vuohien ruokintaan;
lampaat ja vuohet, joilla on klassisen scrapien mukaisia kliinisiä oireita, on testattu vähintään seitsemän edeltävän vuoden ajan;
yli 18 kk:n ikäisiä lampaita ja vuohia, jotka on teurastettu tai jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu muista syistä kuin ihmisravinnoksi teurastamista varten, on testattu vuosittain riittävä määrä vähintään seitsemän edeltävän vuoden aikana, jotta saadaan 95 prosentin luottamustaso klassisen scrapien toteamiseksi, jos sen esiintyvyys kyseisessä populaatiossa on yli 0,1 prosenttia eikä kyseisenä aikana ole ilmoitettu yhtään klassisen scrapien tapausta;
märehtijöistä peräisin olevan liha-luujauhon tai eläinrasvan sulatusjätteiden käyttäminen lampaiden ja vuohien ruokinnassa on kielletty ja kiellon noudattamista on valvottu tehokkaasti koko jäsenvaltiossa vähintään seitsemän vuoden ajan;
lampaiden ja vuohien ja niiden siemennesteen ja alkioiden tuonti muista jäsenvaltioista tapahtuu 4.1 kohdan b alakohdan tai 4.2 kohdan mukaisesti;
lampaiden ja vuohien ja niiden siemennesteen ja alkioiden tuonti kolmansista maista tapahtuu liitteessä IX olevan E tai H luvun mukaisesti.
2.2 Jäsenvaltion tai jäsenvaltion alueen tunnustaminen alueeksi, jolla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski, tehdään 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Kyseisen jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi mahdolliset muutokset 2.1 kohdan mukaisesti toimitetuissa tautiin liittyvissä tiedoissa.
Tunnustaminen 2.2 kohdan mukaisesti alueeksi, jolla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski, voidaan tällaisen tiedoksiantamisen perusteella peruuttaa 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
2.3 Jäsenvaltiot tai jäsenvaltion alueet, joilla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski, ovat seuraavat:
3. Klassisen scrapien kansallinen valvontaohjelma:
3.1 jäsenvaltio, jolla on klassisen scrapien kansallinen valvontaohjelma, joka kattaa sen koko alueen,
voi toimittaa kansallisen valvontaohjelmansa komissiolle ilmoittaen erityisesti
edellä a alakohdassa tarkoitettu ohjelma voidaan hyväksyä 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jos ohjelma täyttää kyseisessä alakohdassa esitetyt perusteet; jäsenvaltioiden toimittamiin ohjelmiin tehdyt muutokset tai täydennykset voidaan hyväksyä 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
3.2 Hyväksytään seuraavien jäsenvaltioiden kansalliset scrapievalvontaohjelmat:
4. Lampaiden ja vuohien ja niiden siemennesteen ja alkioiden unionin sisäinen kauppa
Sovelletaan seuraavia edellytyksiä:
Lampaat ja vuohet:
Jalostuslampaiden ja -vuohien, jotka on tarkoitettu muihin jäsenvaltioihin kuin niihin, joilla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski tai hyväksytty kansallinen scrapienvalvontaohjelma,
on tultava tiloilta, joilla on mitättömän alhainen tai hallinnassa oleva klassisen scrapien riski; tai
on tultava jäsenvaltiosta tai jäsenvaltion alueelta, jolla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski; tai
lampaiden tapauksessa oltava ARR/ARR-prioniproteiinin genotyyppiä ja vuohien tapauksessa niillä on oltava vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, edellyttäen, että ne eivät tule tilalta, johon sovelletaan liitteessä VII olevan B luvun 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja rajoituksia.
Muuksi kuin välittömästi teurastettavaksi tarkoitettujen lampaiden ja vuohien, jotka on tarkoitettu jäsenvaltioihin, joilla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski tai hyväksytty kansallinen scrapienvalvontaohjelma,
on tultava tiloilta, joilla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski; tai
on tultava jäsenvaltiosta tai jäsenvaltion alueelta, jolla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski; tai
lampaiden tapauksessa oltava ARR/ARR-prioniproteiinin genotyyppiä ja vuohien tapauksessa niillä on oltava vähintään yksi yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, edellyttäen, että ne eivät tule tilalta, johon sovelletaan liitteessä VII olevan B luvun 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja rajoituksia.
Poiketen siitä, mitä a ja b alakohdassa säädetään, kyseisissä alakohdissa esitettyjä vaatimuksia ei sovelleta lammas- ja vuohieläimiin, joita pidetään yksinomaisesti asetuksen (EU) 2016/429 ( 31 ) 4 artiklan 48 alakohdassa määritellyissä suljetuissa pitopaikoissa tai siirretään yksinomaisesti niiden välillä.
Poiketen siitä, mitä a ja b alakohdassa säädetään, jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä unionin sisäiseen kauppaan eläimiä, jotka eivät täytä kyseisissä alakohdissa esitettyjä vaatimuksia, edellyttäen että se on saanut ennalta suostumuksen kyseisten eläinten määräjäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta ja että eläimet täyttävät seuraavat edellytykset:
eläinrotu on uhanalainen;
eläimet on merkitty kyseisen rodun kantakirjaan lähettävässä jäsenvaltiossa. Kyseisen kantakirjan on laatinut ja sitä ylläpitää asetuksen (EU) 2016/1012 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tunnustettu jalostusjärjestö tai kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen kyseisen asetuksen 38 artiklan mukaisesti. Eläimet on merkittävä kyseisen rodun kantakirjaan myös määräjäsenvaltiossa. Myös kyseisen kantakirjan on laatinut ja sitä ylläpitää asetuksen (EU) 2016/1012 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tunnustettu jalostusjärjestö tai kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen kyseisen asetuksen 38 artiklan mukaisesti.
ii alakohdassa tarkoitetut jalostusjärjestöt tai toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat lähettävässä jäsenvaltiossa ja määräjäsenvaltiossa jalostusohjelmaa, jonka tarkoituksena on asianomaisen rodun säilyttäminen;
eläimet eivät tule tilalta, johon sovelletaan liitteessä VII olevan B luvun 3 ja 4 kohdassa säädettyjä rajoituksia;
►M66 sen jälkeen, kun eläimet, jotka eivät täytä a tai b alakohdassa esitettyjä vaatimuksia, ovat saapuneet vastaanottajatilalle määräjäsenvaltiossa, kyseisen tilan kaikkien lampaiden ja vuohien siirtoja rajoitetaan liitteessä VII olevan B luvun 3.4 kohdan mukaisesti kolmen vuoden ajaksi. Jos määräjäsenvaltiolla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski tai hyväksytty kansallinen scrapievalvontaohjelma, tämä rajoitus säilytetään seitsemän vuoden ajan.
Poiketen siitä, mitä tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa todetaan, tällaista rajoitusta unionin sisäiseen kauppaan tai eläinten siirtoihin jäsenvaltiossa ei sovelleta uhanalaiseen rotuun kuuluviin eläimiin, jotka on tarkoitettu tilalle, jolla kasvatetaan tätä uhanalaista rotua. Rotuun on sovellettava jalostusohjelmaa, jonka tarkoituksena on rodun säilyttäminen ja jota toteuttaa asetuksen (EU) 2016/1012 2 artiklan 5 kohdassa määritelty jalostusjärjestö tai toimivaltainen viranomainen kyseisen asetuksen 38 artiklan mukaisesti. ◄
Edellä v alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun unionin sisäisessä kaupassa tai maan sisällä tapahtuneen siirron jälkeen kyseisen poikkeuksen nojalla siirrettyjä elämiä vastaanottaneiden tilojen kaikkien lampaiden ja vuohien siirtoja rajoitetaan v alakohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisesti.
Lammas- ja vuohieläinten siemennesteen ja alkioiden on täytettävä seuraavat edellytykset:
ne on kerättävä eläimistä, joita on pidetty yhtäjaksoisesti syntymästä asti tilalla tai tiloilla, joilla on mitättömän alhainen tai hallinnassa oleva klassisen scrapien riski, paitsi jos tila on keinosiemennysasema, joka täyttää 1.3 kohdan c alakohdan iv alakohdassa asetetut edellytykset; tai
ne on kerättävä elämistä, joita on pidetty yhtäjaksoisesti kolmen keruuta edeltävän vuoden ajan tilalla tai tiloilla, jotka ovat täyttäneet kaikki 1.3. kohdan a–f alakohdassa asetetut edellytykset kolmen vuoden ajan, paitsi jos tila on keinosiemennysasema, joka täyttää 1.3 kohdan c alakohdan iv alakohdassa esitetyt edellytykset; tai
ne on kerättävä elämistä, joita on pidetty yhtäjaksoisesti syntymästä asti maassa tai alueella, jolla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski; tai
lammaseläinten siemenneste on kerättävä ARR/ARR-prioniproteiinin genotyypin urospuolisista eläimistä ja vuohieläinten siemenneste on kerättävä urospuolisista eläimistä, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli; tai
lammaseläinten alkioilla on oltava vähintään yksi ARR-alleeli ja vuohieläinten alkioilla on oltava vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli.
▼M72 —————
C JAKSO
Hirvieläimiin sovellettavat edellytykset
1. CWD-tautia koskeva luettelo jäsenvaltioista ja niiden alueista
Jäsenvaltiot, joissa on vahvistettu CWD-tapauksia:
Suomi
Ruotsi
Suomen ja Ruotsin alueet, joilla on määritelty CWD-taudin riski, joka liittyy elävien puolikesyjen porojen perinteiseen rajat ylittävään siirtämiseen Norjaan ja Norjasta:
Suomessa: Norjan ja Suomen välisen rajan ja Norjan ja Suomen välisen poroaidan välillä sijaitseva alue;
Ruotsissa:
2. Elävien hirvieläinten siirtäminen Norjasta unioniin
Elävien hirvieläinten siirtäminen Norjasta unioniin on kiellettyä.
Poiketen siitä, mitä 2.1 alakohdassa säädetään, seuraavat elävien hirvieläinten siirrot ovat sallittuja:
elävien puolikesyjen porojen siirtäminen kausittaista laiduntamista varten Norjasta 1.2 alakohdan b alakohdassa luetelluille Ruotsin alueille edellyttäen, että Ruotsin toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteen kirjallisen suostumuksensa tällaisille siirroille;
elävien puolikesyjen porojen palauttaminen kausiluonteisen laiduntamisen jälkeen Norjasta 1.2 alakohdan b alakohdassa luetelluille Ruotsin alueille edellyttäen, että Ruotsin toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteen kirjallisen suostumuksensa tällaisille siirroille;
elävien puolikesyjen porojen siirtäminen kausittaista laiduntamista varten Norjasta 1.2 alakohdan a alakohdassa luetelluille Suomen alueille;
sellaisten elävien puolikesyjen porojen palauttaminen Norjasta laiduntamisen jälkeen, jotka ovat laiduntaneet Norjassa Norjan ja Suomen välisen rajan ja Norjan ja Suomen välisen poroaidan välillä sijaitsevalla alueella;
elävien hirvieläinten siirtäminen Norjasta Ruotsiin tai Suomeen suoraan teurastettaviksi edellyttäen, että määräjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteen kirjallisen suostumuksensa tällaisille siirroille;
elävien puolikesyjen porojen siirtäminen urheilu- tai kulttuuritapahtumiin Norjasta 1.2 alakohdan b alakohdassa luetelluille Ruotsin alueille edellyttäen, että Ruotsin toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteen kirjallisen suostumuksensa kunkin lähetyksen siirrolle;
elävien puolikesyjen porojen palauttaminen norjalaisiin urheilu- tai kulttuuritapahtumiin osallistumisen jälkeen Norjasta 1.2 alakohdan b alakohdassa luetelluille Ruotsin alueille edellyttäen, että Ruotsin toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteen kirjallisen suostumuksensa kunkin lähetyksen siirrolle;
elävien hirvieläinten kauttakulku Norjasta Ruotsin tai Suomen kautta Norjaan edellyttäen, että kauttakulkujäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteen kirjallisen suostumuksensa.
3. Elävien hirvieläinten siirtäminen Suomen ja Ruotsin alueilta, joilla on perinteistä rajat ylittävää puolikesyjen porojen siirtoa Norjan kanssa.
Elävien hirvieläinten siirtäminen 1.2 alakohdassa luetelluilta alueilta on kiellettyä.
Poiketen siitä, mitä 3.1 alakohdassa säädetään, seuraavat elävien hirvieläinten siirrot 1.2 alakohdassa luetelluilta alueilta ovat sallittuja:
elävien hirvieläinten siirtäminen Norjaan edellyttäen, että Norjan toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteen kirjallisen suostumuksen tällaisille siirroille;
elävien hirvieläinten siirtäminen suoraan teurastettaviksi Suomessa tai Ruotsissa edellyttäen, että määräpaikan toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteen kirjallisen suostumuksensa tällaisille siirroille;
elävien metsäpeurojen siirtäminen 1.2 alakohdan b alakohdassa luetelluilta Ruotsin alueilta Suomeen edellyttäen, että Suomen toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteen kirjallisen suostumuksensa tällaisille siirroille;
elävien hirvieläinten siirtäminen tämän liitteen 1.2 alakohdan b alakohdassa luetellulla alueella sijaitsevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 ( 32 ) 4 artiklan 48 alakohdassa määritellystä suljetusta pitopaikasta Ruotsissa sijaitsevaan asetuksen (EU) 2016/429 4 artiklan 48 alakohdassa määriteltyyn suljettuun pitopaikkaan edellyttäen, että Ruotsin toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteen kirjallisen suostumuksensa tällaisille siirroille.
4. Elävien hirvieläinten siirtäminen jäsenvaltiosta, jossa CWD-taudin esiintyminen on vahvistettu
Elävien hirvieläinten siirtäminen 1.1 alakohdassa luetelluista jäsenvaltioista muihin jäsenvaltioihin on kielletty, tämän kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan säännösten soveltamista.
Poiketen siitä, mitä 4.1 alakohdassa säädetään, seuraavat elävien hirvieläinten siirrot 1.1 alakohdassa luetelluista jäsenvaltioista ovat sallittuja:
elävien hirvieläinten siirtäminen suoraan teurastettaviksi toisessa 1.1 alakohdassa luetellussa jäsenvaltiossa tai Norjassa;
elävien hirvieläinten siirtäminen muuhun tarkoitukseen kuin suoraan teurastettaviksi toisessa 1.1 alakohdassa luetellussa jäsenvaltiossa tai Norjassa edellyttäen, että määräpaikan toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteen kirjallisen suostumuksensa tällaisille siirroille;
elävien hirvieläinten siirtäminen asetuksen (EU) 2016/429 4 artiklan 48 alakohdassa määritellystä suljetusta pitopaikasta toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan asetuksen (EU) 2016/429 4 artiklan 48 alakohdassa määriteltyyn suljettuun pitopaikkaan edellyttäen, että määräpaikan toimivaltainen viranomainen on antanut etukäteen kirjallisen suostumuksensa tällaisille siirroille.
B LUKU
Niiden 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen eläinten, joilla epäillään tai todetaan olevan TSE-tartunta, jälkeläisiä koskevat edellytykset
Viimeisimpiä syntyneitä eläimiä, jotka TSE-tartunnan saanut naaraspuolinen nautaeläin tai BSE-tartunnan saaneeksi todettu lammas tai vuohi on poikinut sairauden kliinisten ensioireiden ilmaantumista edeltäneiden kahden vuoden aikana tai mainitun ajankohdan jälkeen, ei saa saattaa markkinoille.
C LUKU
Tiettyjen eläinperäisten tuotteiden yhteisön sisäistä kauppaa koskevat edellytykset
A JAKSO
Tuotteet
Seuraaviin eläinperäisiin tuotteisiin ei sovelleta 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kieltoa edellyttäen, että ne on saatu naudoista, lampaista tai vuohista, jotka täyttävät B jaksossa esitetyt vaatimukset:
B JAKSO
Vaatimukset
A jaksossa tarkoitettujen tuotteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Nauta-, lammas- tai vuohieläimille, joista nämä tuotteet saatiin, ei ole syötetty märehtijöistä saatua liha-luujauhoa eikä eläinrasvan sulatusjätettä, ja ne ovat läpäisseet ante mortem- ja post mortem -tarkastuksen.
Nauta-, lammas- tai vuohieläimiä, joista nämä tuotteet saatiin, ei ole teurastettu johtamalla tainnutuksen jälkeen kaasua kallon sisään, lopetettu samalla menetelmällä tai teurastettu tainnutuksen jälkeen vaurioittamalla keskushermostoa pitkänomaisella sauvanmuotoisella kallon sisään pistetyllä välineellä.
Nauta-, lammas- tai vuohieläimistä saatuja tuotteita ei ole tehty
liitteen V mukaisesta erikseen määritellystä riskiaineksesta;
luuttomaksi leikkaamisen aikana esiin tulleista hermo- ja imukudoksista; eikä
nautojen, lampaiden tai vuohien luista saadusta mekaanisesti erotetusta lihasta.
C JAKSO
Hirvieläimistä saadut virtsahoukutinhajusteet
1. Kielletään Norjasta peräisin olevista hirvieläimistä johdettujen virtsahoukutinhajustelähetysten siirrot unioniin.
2. Kielletään A luvun C jakson 1.1 alakohdassa luetelluista jäsenvaltioista peräisin olevista hirvieläimistä johdettujen virtsahoukutinhajusteiden valmistus, markkinoille saattaminen ja käyttö.
D LUKU
Vientiä koskevat edellytykset
Elävien nautaeläinten ja niistä saatavien eläinperäisten tuotteiden kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä sovelletaan sääntöjä, jotka on tässä asetuksessa vahvistettu yhteisön sisäiselle kaupalle.
LIITE IX
ELÄVIEN ELÄINTEN, ALKIOIDEN, MUNASOLUJEN JA ELÄINPERÄISTEN TUOTTEIDEN TUONTI UNIONIIN
B LUKU
Nautaeläinten tuonti
A JAKSO
Tuonti maasta tai alueelta, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen
Nautaeläinten tuonti maasta tai alueelta, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen, edellyttää eläimen terveystodistusta, jossa vahvistetaan seuraavat seikat:
eläimet ovat syntyneet ja on kasvatettu yhtäjaksoisesti maassa tai alueella, joka on luokiteltu komission päätöksen 2007/453/EY ( 33 ) mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen;
eläimet voidaan tunnistaa pysyvällä tunnistusjärjestelmällä, jonka avulla ne voidaan jäljittää emoihin ja karjoihin, joista ne ovat peräisin, eivätkä ne ole seuraavia nautaeläimiä:
kaikki BSE-tapaukset,
kaikki nautaeläimet, jotka ensimmäisen elinvuotensa aikana kasvatettiin BSE-tapausten kanssa niiden ensimmäisen elinvuoden aikana ja joita tutkimusten mukaan ruokittiin samalla mahdollisesti saastuneella rehulla tänä aikana, tai
jos ii alakohdassa tarkoitettujen tutkimusten tulokset eivät ole täysin varmoja, kaikki nautaeläimet, jotka ovat syntyneet samassa laumassa kuin BSE-tapaukset ja 12 kuukauden kuluessa niiden syntymästä;
ja
jos asianomaisessa maassa on esiintynyt kotoperäistä BSE:tä, eläimet ovat syntyneet
sen päivämäärän jälkeen, jona kielto ruokkia märehtijöitä märehtijöistä peräisin olevalla liha-luujauholla ja eläinrasvan sulatusjätteellä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä, on pantu täytäntöön; tai
viimeisen kotoperäisen BSE-tapauksen syntymän jälkeen, jos syntymä on tapahtunut i alakohdassa tarkoitetun ruokintakiellon jälkeen.
B JAKSO
Tuonti maasta tai alueelta, jonka BSE-riski on hallinnassa
Nautojen tuonti maasta tai alueelta, jonka BSE-riski on hallinnassa, edellyttää eläimen terveystodistusta, jossa vahvistetaan seuraavat seikat:
maa tai alue on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on hallinnassa;
eläimet voidaan tunnistaa pysyvällä tunnistusjärjestelmällä, jonka avulla ne voidaan jäljittää emoihin ja karjoihin, joista ne ovat peräisin, eivätkä ne ole seuraavia nautaeläimiä:
kaikki BSE-tapaukset,
kaikki nautaeläimet, jotka ensimmäisen elinvuotensa aikana kasvatettiin BSE-tapausten kanssa niiden ensimmäisen elinvuoden aikana ja joita tutkimusten mukaan ruokittiin samalla mahdollisesti saastuneella rehulla tänä aikana, tai
jos ii alakohdassa tarkoitettujen tutkimusten tulokset eivät ole täysin varmoja, kaikki nautaeläimet, jotka ovat syntyneet samassa laumassa kuin BSE-tapaukset ja 12 kuukauden kuluessa niiden syntymästä;
eläimet ovat syntyneet
sen päivämäärän jälkeen, jona kielto ruokkia märehtijöitä märehtijöistä peräisin olevalla liha-luujauholla ja eläinrasvan sulatusjätteellä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä, on pantu täytäntöön; tai
viimeisen kotoperäisen BSE-tapauksen syntymän jälkeen, jos syntymä on tapahtunut i alakohdassa tarkoitetun ruokintakiellon jälkeen.
C JAKSO
Tuonti maasta tai alueelta, jonka BSE-riski on määrittelemätön
Nautojen tuonti maasta tai alueelta, jonka BSE-riski on määrittelemätön, edellyttää eläimen terveystodistusta, jossa vahvistetaan seuraavat seikat:
maata tai aluetta ei ole luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on määrittelemätön;
märehtijöiden ruokkiminen märehtijöistä peräisin olevalla liha-luujauholla ja eläinrasvan sulatusjätteellä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä, on kielletty, ja kielto on pantu täytäntöön maassa tai alueella;
eläimet voidaan tunnistaa pysyvällä tunnistusjärjestelmällä, jonka avulla ne voidaan jäljittää emoihin ja karjoihin, joista ne ovat peräisin, eivätkä ne ole seuraavia nautaeläimiä:
kaikki BSE-tapaukset,
kaikki nautaeläimet, jotka ensimmäisen elinvuotensa aikana kasvatettiin BSE-tapausten kanssa niiden ensimmäisen elinvuoden aikana ja joita tutkimusten mukaan ruokittiin samalla mahdollisesti saastuneella rehulla tänä aikana, tai
jos ii alakohdassa tarkoitettujen tutkimusten tulokset eivät ole täysin varmoja, kaikki nautaeläimet, jotka ovat syntyneet samassa laumassa kuin BSE-tapaukset ja 12 kuukauden kuluessa niiden syntymästä;
eläimet ovat syntyneet
vähintään kaksi vuotta sen päivämäärän jälkeen, jona kielto ruokkia märehtijöitä märehtijöistä peräisin olevalla liha-luujauholla ja eläinrasvan sulatusjätteellä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä, on pantu täytäntöön; tai
viimeisen kotoperäisen BSE-tapauksen syntymän jälkeen, jos syntymä on tapahtunut i alakohdassa tarkoitetun ruokintakiellon jälkeen.
C LUKU
Nauta-, lammas- tai vuohieläimistä saatujen tuotteiden tuonti
A JAKSO
Tuotteet
Seuraavassa lueteltuihin nauta-, lammas- ja vuohieläimistä saatuihin tuotteisiin, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevissa jäljempänä mainituissa kohdissa, sovelletaan tämän luvun B, C tai D jaksossa asetettuja edellytyksiä alkuperämaan BSE-riskiluokan perusteella:
B JAKSO
Tuonti maasta tai alueelta, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen
A jaksossa tarkoitettujen nauta-, lammas- tai vuohieläimistä saatujen tuotteiden tuonti maasta tai alueelta, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen, edellyttää eläimen terveystodistusta, jossa vahvistetaan seuraavat seikat:
maa tai alue on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen;
nauta-, lammas- tai vuohieläimet, joista tuotteet on saatu, ovat läpäisseet ante mortem- ja post mortem -tarkastuksen;
nauta-, lammas- tai vuohieläimistä saadut tuotteet eivät sisällä eikä niitä ole tehty tämän asetuksen liitteessä V olevassa 1 kohdassa määritellystä erikseen määritellystä riskiaineksesta;
jos nautaeläimet, joista tuotteet saatiin, ovat peräisin maasta tai alueelta, joka on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jossa BSE-riski on hallinnassa tai määrittelemätön, tämän jakson c alakohdasta poiketen ruhoja, puoliruhoja tai enintään kolmeen osaan leikattuja puoliruhoja ja neljänneksiä, joissa ei ole muuta erikseen määriteltyä riskiainesta kuin selkäranka takajuuren hermosolmu mukaan luettuna, voidaan tuoda. Jos kyse on tällaisesta tuonnista, selkärangan sisältävät nautaeläinten ruhot tai leikatut ruhonosat, jotka on määritelty erikseen määritellyksi riskiainekseksi tämän asetuksen liitteessä V olevan 1 kohdan mukaisesti, on merkittävä selvästi näkyvällä punaisella viivalla asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13 tai 15 artiklassa tarkoitettuun merkkiin. Lisäksi tarkat tiedot niiden naudan ruhojen tai leikattujen ruhonosien määrästä, joista selkäranka on poistettava, on lisättävä asetuksen (EY) N:o 136/2004 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yhteiseen eläinlääkinnälliseen tuloasiakirjaan (CVED);
nauta-, lammas- ja vuohieläimistä saadut tuotteet eivät sisällä naudan, lampaan tai vuohen luista mekaanisesti erotettua lihaa tai niitä ei ole johdettu tällaisesta lihasta, paitsi jos nauta-, lammas- ja vuohieläimet, joista johdetut tuotteet on saatu, ovat syntyneet ja on kasvatettu yhtäjaksoisesti ja teurastettu maassa tai alueella, joka on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen ja jossa ei ole ollut kotoperäisiä BSE-tapauksia;
nauta-, lammas- ja vuohieläimiä, joista johdetut tuotteet on saatu, ei ole teurastettu johtamalla tainnutuksen jälkeen kaasua kallon sisään, lopetettu samalla menetelmällä tai teurastettu tainnutuksen jälkeen vaurioittamalla keskushermostoa pitkänomaisella sauvanmuotoisella kallon sisään pistetyllä välineellä, paitsi jos nauta-, lammas- ja vuohieläimet, joista johdetut tuotteet on saatu, ovat syntyneet ja on kasvatettu yhtäjaksoisesti ja teurastettu maassa tai alueella, joka on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen;
jos nauta-, lammas- ja vuohieläimet, joista johdetut tuotteet on saatu, ovat peräisin maasta tai alueelta, joka on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on määrittelemätön, niitä ei ole ruokittu märehtijöistä saadulla liha-luujauholla eikä eläinrasvan sulatusjätteellä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä;
jos nauta-, lammas- ja vuohieläimet, joista johdetut tuotteet on saatu, ovat peräisin maasta tai alueelta, joka on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on määrittelemätön, tuotteet on tuotettu ja käsitelty tavalla, jolla varmistetaan, että ne eivät sisällä luuttomaksi leikkaamisen aikana esiin tulleita hermo- ja imukudoksia eivätkä ole niiden saastuttamia.
C JAKSO
Tuonti maasta tai alueelta, jonka BSE-riski on hallinnassa
1. A jaksossa tarkoitettujen nauta-, lammas- tai vuohieläimistä saatujen tuotteiden tuonti maasta tai alueelta, jonka BSE-riski on hallinnassa, edellyttää eläimen terveystodistusta, jossa vahvistetaan seuraavat seikat:
maa tai alue on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on hallinnassa;
nauta-, lammas- tai vuohieläimet, joista tuotteet on saatu, ovat läpäisseet ante mortem- ja post mortem -tarkastuksen;
nauta-, lammas- tai vuohieläimiä, joista vientiin tarkoitetut johdetut tuotteet saatiin, ei ole lopetettu tainnutuksen jälkeen vaurioittamalla keskushermostoa pitkänomaisella sauvanmuotoisella kallon sisään pistetyllä välineellä tai johtamalla tainnutuksen jälkeen kaasua kallon sisään;
nauta-, lammas- tai vuohieläimistä saadut tuotteet eivät sisällä eikä niitä ole tehty tämän asetuksen liitteessä V olevassa 1 kohdassa määritellystä erikseen määritellystä riskiaineksesta tai mekaanisesti erotetusta lihasta, joka on saatu naudan, lampaan tai vuohen luista;
jos nauta-, lammas- ja vuohieläimet, joista johdetut tuotteet on saatu, ovat peräisin maasta tai alueelta, joka on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on määrittelemätön, niitä ei ole ruokittu märehtijöistä saadulla liha-luujauholla eikä eläinrasvan sulatusjätteellä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä;
jos nauta-, lammas- ja vuohieläimet, joista johdetut tuotteet on saatu, ovat peräisin maasta tai alueelta, joka on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on määrittelemätön, tuotteet on tuotettu ja käsitelty tavalla, jolla varmistetaan, että ne eivät sisällä luuttomaksi leikkaamisen aikana esiin tulleita hermo- ja imukudoksia eivätkä ole niiden saastuttamia.
2. Nautaeläimistä saatujen tuotteiden osalta poiketen siitä, mitä 1 kohdan d alakohdassa säädetään, ruhoja, puoliruhoja tai enintään kolmeen osaan leikattuja puoliruhoja ja neljänneksiä, joissa ei ole muuta erikseen määriteltyä riskiainesta kuin selkäranka takajuuren hermosolmu mukaan luettuna, voidaan kuitenkin tuoda.
3. Jos selkärangan poistamista vaaditaan, selkärangan sisältävät nautaeläinten ruhot tai leikatut ruhonosat on merkittävä selvästi näkyvällä punaisella viivalla asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13 tai 15 artiklassa tarkoitettuun merkkiin.
4. Tuonnin tapauksessa tarkat tiedot niiden naudan ruhojen tai leikattujen ruhonosien määrästä, joista selkäranka on poistettava, on lisättävä asetuksen (EY) N:o 136/2004 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yhteiseen eläinlääkinnälliseen tuloasiakirjaan (CVED).
5. Sellaisten käsiteltyjen suolten tuonti, jotka on alun perin hankittu maasta tai alueelta, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen, edellyttää eläimen terveystodistusta, jossa vahvistetaan seuraavat seikat:
maa tai alue on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on hallinnassa;
nauta-, lammas- tai vuohieläimet, joista nämä tuotteet on saatu, ovat syntyneet ja ne on kasvatettu yhtäjaksoisesti sekä teurastettu maassa tai alueella, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen, ja ne ovat läpäisseet ante mortem- ja post mortem -tarkastuksen;
jos suolet ovat peräisin maasta tai alueelta, jossa on ollut kotoperäisiä BSE-tapauksia,
eläimet ovat syntyneet sen päivämäärän jälkeen, jona kielto ruokkia märehtijöitä märehtijöistä peräisin olevalla liha-luujauholla ja eläinrasvan sulatusjätteellä on pantu täytäntöön; tai
nauta-, lammas- tai vuohieläimistä saadut tuotteet eivät sisällä eikä niitä ole tehty tämän asetuksen liitteessä V olevassa 1 kohdassa määritellystä erikseen määritellystä riskiaineksesta.
D JAKSO
Tuonti maasta tai alueelta, jonka BSE-riski on määrittelemätön
1. A jaksossa tarkoitettujen nauta-, lammas- tai vuohieläimistä saatujen tuotteiden tuonti maasta tai alueelta, jonka BSE-riski on määrittelemätön, edellyttää eläimen terveystodistusta, jossa vahvistetaan seuraavat seikat:
nauta-, lammas- tai vuohieläimille, joista nämä tuotteet saatiin, ei ole syötetty märehtijöistä saatua liha-luujauhoa eikä eläinrasvan sulatusjätettä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä, ja ne ovat läpäisseet ante mortem- ja post mortem -tarkastuksen;
nauta-, lammas- tai vuohieläimiä, joista johdetut tuotteet saatiin, ei ole lopetettu tainnutuksen jälkeen vaurioittamalla keskushermostoa pitkänomaisella sauvanmuotoisella kallon sisään pistetyllä välineellä tai johtamalla tainnutuksen jälkeen kaasua kallon sisään;
nauta-, lammas- tai vuohieläimistä saadut tuotteet eivät sisällä seuraavia eikä niitä ole johdettu seuraavista:
tämän asetuksen liitteessä V olevassa 1 kohdassa määritelty erikseen määritelty riskiaines;
luuttomaksi leikkaamisen aikana esiin tulleet hermo- ja imukudokset;
nautojen, lampaiden tai vuohien luista saatu mekaanisesti erotettu liha.
2. Nautaeläimistä saatujen tuotteiden osalta poiketen siitä, mitä 1 kohdan c alakohdassa säädetään, ruhoja, puoliruhoja tai enintään kolmeen osaan leikattuja puoliruhoja ja neljänneksiä, joissa ei ole muuta erikseen määriteltyä riskiainesta kuin selkäranka takajuuren hermosolmu mukaan luettuna, voidaan kuitenkin tuoda.
3. Jos selkärangan poistamista vaaditaan, selkärangan sisältävät nautaeläinten ruhot tai leikatut ruhonosat on merkittävä selvästi näkyvällä punaisella viivalla asetuksen (EY) N:o 1760/2000 13 tai 15 artiklassa tarkoitettuun merkkiin.
4. Tarkat tiedot niiden naudan ruhojen tai leikattujen ruhonosien määrästä, joista selkäranka on poistettava, on lisättävä asetuksen (EY) N:o 136/2004 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun yhteiseen eläinlääkinnälliseen tuloasiakirjaan (CVED).
5. Sellaisten käsiteltyjen suolten tuonti, jotka on alun perin hankittu maasta tai alueelta, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen, edellyttää eläimen terveystodistusta, jossa vahvistetaan seuraavat seikat:
maa tai alue on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on määrittelemätön;
nauta-, lammas- tai vuohieläimet, joista nämä tuotteet on saatu, ovat syntyneet ja ne on kasvatettu yhtäjaksoisesti sekä teurastettu maassa tai alueella, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen, ja ne ovat läpäisseet ante mortem- ja post mortem -tarkastuksen;
jos suolet ovat peräisin maasta tai alueelta, jossa on ollut kotoperäisiä BSE-tapauksia,
eläimet ovat syntyneet sen päivämäärän jälkeen, jona kielto ruokkia märehtijöitä märehtijöistä peräisin olevalla liha-luujauholla ja eläinrasvan sulatusjätteellä on pantu täytäntöön; tai
nauta-, lammas- tai vuohieläimistä saadut tuotteet eivät sisällä eikä niitä ole tehty tämän asetuksen liitteessä V olevassa 1 kohdassa määritellystä erikseen määritellystä riskiaineksesta.
D LUKU
Nauta-, lammas- tai vuohieläimistä saatujen sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden tuonti
A JAKSO
Eläimistä saatavat sivutuotteet
Tätä lukua sovelletaan seuraaviin eläinten sivutuotteisiin, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 3 artiklan 1 kohdassa, ja johdettuihin tuotteisiin, sellaisina kuin ne määritelty saman artiklan 2 kohdassa, edellyttäen että kyseiset eläinten sivutuotteet ja johdetut tuotteet ovat peräisin nauta-, lammas- ja vuohieläimistä:
luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta johdetut renderöidyt rasvat, jotka on tarkoitettu käytettäväksi orgaanisina lannoitteina tai maanparannusaineina, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EY) N:o 1069/2009 3 artiklan 22 kohdassa;
luut ja luutuotteet, jotka on johdettu luokkaan 2 kuuluvasta aineksesta;
luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta johdetut renderöidyt rasvat, jotka on tarkoitettu käytettäväksi orgaanisina lannoitteina tai maanparannusaineina tai rehuna, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen (EY) N:o 1069/2009 3 artiklan 22 ja 25 alakohdassa, tai niiden lähtöaineina;
lemmikkieläinten ruoka, mukaan luettuna koiran puruluut;
verituotteet;
käsitelty eläinvalkuainen
luut ja luutuotteet, jotka on johdettu luokkaan 3 kuuluvasta aineksesta;
muista aineksista kuin vuodista ja nahoista saatu gelatiini ja kollageeni;
luokkaan 3 kuuluva aines ja muut kuin c–h alakohdassa tarkoitetut johdetut tuotteet, lukuun ottamatta seuraavia:
tuoreet vuodat ja nahat, käsitellyt vuodat ja nahat;
vuodista ja nahoista saatu gelatiini ja kollageeni;
rasvajohdannaiset.
B JAKSO
Terveystodistusta koskevat vaatimukset
Tuotaessa A jaksossa tarkoitettuja naudasta, lampaasta ja vuohesta saatuja sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita on esitettävä terveystodistus, jota on täydennetty seuraavalla vakuutuksella:
eläimistä saatavat sivutuotteet tai johdetut tuotteet:
eivät sisällä tämän asetuksen liitteessä V olevassa 1 kohdassa määriteltyä erikseen määriteltyä riskiainesta eikä niitä ole johdettu siitä; ja
eivät sisällä naudan, lampaan tai vuohen luista mekaanisesti erotettua lihaa tai niitä ei ole johdettu tällaisesta lihasta, paitsi jos eläimet, joista sivutuotteet tai johdetut tuotteet on saatu, ovat syntyneet ja on kasvatettu yhtäjaksoisesti ja teurastettu maassa tai alueella, joka on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen, ja jossa ei ole ollut kotoperäisiä BSE-tapauksia; ja
on saatu eläimistä, joita ei ole lopetettu tainnutuksen jälkeen vaurioittamalla keskushermostoa pitkänomaisella sauvanmuotoisella kallon sisään pistetyllä välineellä tai johtamalla tainnutuksen jälkeen kaasua kallon sisään, lukuun ottamatta eläimiä, jotka ovat syntyneet ja jotka on kasvatettu yhtäjaksoisesti ja teurastettu maassa tai alueella, joka on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen;
tai
eläimistä saatu sivutuote tai johdettu tuote ei sisällä ainesta eikä sitä ole johdettu aineksesta, joka on peräisin muista kuin sellaisista naudoista, lampaista tai vuohista, jotka ovat syntyneet ja jotka on kasvatettu yhtäjaksoisesti ja teurastettu maassa tai alueella, joka on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen.
Tämän jakson 1 kohdan vaatimusten lisäksi tuotaessa A jakson d ja f alakohdassa tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita ja johdettuja tuotteita on esitettävä terveystodistus, jota on täydennetty seuraavalla vakuutuksella:
eläimistä saatavat sivutuotteet tai johdetut tuotteet ovat peräisin maasta tai alueelta, joka on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen, ja jossa ei ole ollut kotoperäisiä BSE-tapauksia;
tai
eläimistä saatavat sivutuotteet tai johdetut tuotteet ovat peräisin maasta tai alueelta, joka on luokiteltu päätöksen 2007/453/EY mukaisesti maaksi tai alueeksi, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen, ja jossa on ollut kotoperäinen BSE-tapaus, ja eläimistä saatavat sivutuotteet tai johdetut tuotteet on saatu eläimistä, jotka ovat syntyneet sen päivämäärän jälkeen, jona kielto ruokkia märehtijöitä märehtijöistä peräisin olevalla liha-luujauholla ja eläinrasvan sulatusjätteellä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä Maailman eläintautijärjestön (OIE) maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä, on pantu tehokkaasti täytäntöön kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella.
Poiketen siitä, mitä edellisessä kohdassa määrätään, alakohdassa a ja b tarkoitettua vakuutusta ei vaadita tuotaessa käsiteltyä lemmikkieläinten ruokaa, joka on pakattu ja merkitty unionin lainsäädännön mukaisesti.
Tämän jakson 1 ja 2 alakohdan vaatimusten lisäksi tuotaessa A jaksossa tarkoitettuja lampaan tai vuohen maitoa tai maitotuotteita sisältäviä eläimistä saatavia sivutuotteita ja johdettuja tuotteita, jotka on tarkoitettu rehuksi, on esitettävä terveystodistus, jota on täydennetty seuraavalla vakuutuksella:
lampaita ja vuohia, joista nämä eläimistä saadut sivutuotteet tai johdetut tuotteet on saatu, on pidetty syntymästä asti yhtäjaksoisesti maassa, joka täyttää seuraavat edellytykset:
klassisesta scrapiesta on tehtävä pakollinen ilmoitus;
käytössä on valistus-, valvonta- ja seurantajärjestelmä;
virallisia rajoituksia sovelletaan lammas- ja vuohitiloihin, jos epäillään TSE:tä tai on todettu klassista scrapieta;
lampaat ja vuohet, joilla on klassisen scrapien tartunta, lopetetaan ja hävitetään täydellisesti;
märehtijöistä peräisin olevan liha-luujauhon tai eläinrasvan sulatusjätteiden, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä, käyttäminen lampaiden ja vuohien ruokinnassa on kielletty ja kiellon noudattamista on valvottu tehokkaasti koko maassa vähintään seitsemän edeltävän vuoden ajan;
lampaiden ja vuohien maito ja maitotuotteet tulevat tiloilta, joilla ei ole otettu käyttöön virallisia rajoituksia TSE-epäilyksen vuoksi;
lammas- tai vuohieläinten maito ja maitotuotteet tulevat tiloilta, joilla ei ole diagnosoitu yhtään klassisen scrapien tapausta vähintään seitsemän edeltävän vuoden aikana, tai klassisen scrapien tapauksen vahvistamisen jälkeen:
kaikki tilan lammas- ja vuohieläimet on lopetettu ja hävitetty tai teurastettu, lukuun ottamatta ARR/ARR-genotyypin jalostuspässejä, jalostusuuhia, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli eikä yhtään VRQ-alleelia, ja muita lammaseläimiä, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli, ja vuohieläimiä, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli;
tai
kaikki eläimet, joissa todettiin klassinen scrapie, on lopetettu ja hävitetty, ja tilaan on sovellettu viimeisen klassisen scrapien tapauksen vahvistamispäivän jälkeen vähintään kahden vuoden ajan tehostettua TSE-seurantaa, mukaan luettuna kaikkien seuraavien yli 18 kk:n ikäisten eläinten, lukuun ottamatta ARR/ARR-genotyypin lammaseläimiä ja vuohieläimiä, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, TSE-testaus, josta on saatu negatiiviset tulokset, liitteessä X olevan C luvun 3.2 kohdassa säädettyjen laboratoriomenetelmien mukaisesti:
E LUKU
Lampaiden ja vuohien tuonti
Unioniin tuoduista lampaista ja vuohista on esitettävä eläinten terveystodistus, jossa vakuutetaan, että niitä on pidetty syntymästä asti yhtäjaksoisesti maassa, joka täyttää seuraavat edellytykset:
klassisesta scrapiesta on tehtävä pakollinen ilmoitus;
käytössä on valistus-, valvonta- ja seurantajärjestelmä;
lampaat ja vuohet, joilla on klassisen scrapien tartunta, lopetetaan ja hävitetään täydellisesti;
märehtijöistä peräisin olevan liha-luujauhon tai eläinrasvan sulatusjätteiden, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä, käyttäminen lampaiden ja vuohien ruokinnassa on kielletty ja kiellon noudattamista on valvottu tehokkaasti koko maassa vähintään seitsemän edeltävän vuoden ajan.
Edellä 1–4 kohdassa esitettyjen edellytysten lisäksi eläinten terveystodistuksessa on vakuutettava, että
unioniin tuodut jalostuslampaat ja -vuohet, jotka on tarkoitettu muihin jäsenvaltioihin kuin niihin, joissa on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski tai liitteessä VIII olevan A luvun A jakson 3.2 kohdassa lueteltu hyväksytty kansallinen scrapievalvontaohjelma, täyttävät seuraavat edellytykset:
tuodut lampaat ja vuohet tulevat tilalta tai tiloilta, jotka täyttävät liitteessä VIII olevan A luvun A jakson 1.3 kohdassa esitetyt edellytykset; tai
ne ovat ARR/ARR-prioniproteiinin genotyypin lammaseläimiä tai vuohieläimiä, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, ja tulevat tilalta tai tiloilta, joilla ei ole otettu käyttöön virallista siirtorajoitusta BSE:n tai klassisen scrapien takia kahden viime vuoden aikana; tai
Isosta-Britanniasta Pohjois-Irlantiin 31 päivään joulukuuta 2024 asti tuotavien lampaiden ja vuohien ollessa kyseessä tuodut lampaat ja vuohet tulevat tilalta tai tiloilta,
joilla ei ole otettu käyttöön virallista siirtorajoitusta BSE:n tai klassisen scrapien takia kolmen viime vuoden aikana; ja
jotka ovat ennen 1 päivää tammikuuta 2022 liittyneet viralliseen järjestelmään sellaisten tilojen tunnustamiseksi, joilla on hallinnassa oleva klassisen scrapien riski liitteessä VIII olevan A luvun A jakson 1.3 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, ja jotka täyttävät kyseisen kohdan a–i alakohdassa säädetyt edellytykset Pohjois-Irlantiin tuonnin ajankohtana.
muut kuin välittömästi teurastettavaksi tarkoitetut lampaat ja vuohet, jotka on tarkoitettu jäsenvaltioihin, joissa on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski tai liitteessä VIII olevan A luvun A jakson 3.2 kohdassa lueteltu hyväksytty kansallinen scrapievalvontaohjelma, täyttävät seuraavat edellytykset:
ne tulevat tilalta tai tiloilta, jotka täyttävät liitteessä VIII olevan A luvun A jakson 1.2 kohdassa esitetyt edellytykset; tai
ne ovat ARR/ARR-prioniproteiinin genotyypin lammaseläimiä tai vuohieläimiä, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, ja tulevat tilalta, jolla ei ole otettu käyttöön virallista siirtorajoitusta BSE:n tai klassisen scrapien takia kahden viime vuoden aikana.
F LUKU
Tarhatuista ja luonnonvaraisista hirvieläimistä saatujen eläinperäisten tuotteiden tuonti
1. Kun unioniin tuodaan Kanadasta tai Yhdysvalloista asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.10, 1.13, 1.15 ja 7.1 kohdassa määriteltyä tarhatuista hirvieläimistä saatua tuoretta lihaa, jauhelihaa, raakalihavalmisteita ja lihavalmisteita, terveystodistuksiin on liitettävä tuotantomaan toimivaltaisen viranomaisen allekirjoittama ilmoitus seuraavasti:
”Tämä tuote sisältää ainoastaan sellaisten tarhattujen hirvieläinten lihaa tai on valmistettu sellaisten tarhattujen hirvieläinten lihasta, muita ruhonosia ja selkäydintä lukuun ottamatta, jotka on tutkittu CWD-taudin varalta histopatologisella, immunohistokemiallisella tai muulla toimivaltaisen viranomaisen tunnustamalla diagnostisella menetelmällä ja tutkimusten tulokset ovat olleet negatiiviset, eikä tuotetta ole saatu eläimistä, jotka tulevat laumasta, jossa CWD- tauti on vahvistettu tai jossa sitä virallisesti epäillään.”
2. Kun unioniin tuodaan Kanadasta tai Yhdysvalloista asetuksen (EY) N:o 853/2004 liitteessä I olevassa 1.10, 1.13, 1.15 ja 7.1 kohdassa määriteltyä luonnonvaraisista hirvieläimistä saatua tuoretta lihaa, jauhelihaa, raakalihavalmisteita ja lihavalmisteita, terveystodistuksiin on liitettävä tuotantomaan toimivaltaisen viranomaisen allekirjoittama ilmoitus seuraavasti:
”Tämä tuote sisältää ainoastaan sellaisten luonnonvaraisten hirvieläinten lihaa tai on valmistettu sellaisten luonnonvaraisten hirvieläinten lihasta, muita ruhonosia ja selkäydintä lukuun ottamatta, jotka on tutkittu CWD-taudin varalta histopatologisella, immunohistokemiallisella tai muulla toimivaltaisen viranomaisen tunnustamalla diagnostisella menetelmällä ja tutkimusten tulokset ovat olleet negatiiviset, eikä tuotetta ole saatu eläimistä, jotka tulevat alueelta, jolla CWD-tauti on vahvistettu vähintään kolmen vuoden aikana tai jolla sitä virallisesti epäillään.”
3. Kielletään hirvieläimistä johdettujen virtsahoukutinhajusteiden tuonti unioniin.
H LUKU
Lampaiden ja vuohien siemennesteen ja alkioiden tuonti
Unioniin tuotavista lampaan ja vuohen siemennesteestä ja alkioista on esitettävä eläinten terveystodistus, jossa vakuutetaan, että:
luovuttajaeläimiä on pidetty syntymästä asti yhtäjaksoisesti maassa, joka täyttää seuraavat edellytykset:
klassisesta scrapiesta on tehtävä pakollinen ilmoitus;
käytössä on valistus-, valvonta- ja seurantajärjestelmä;
lampaat ja vuohet, joilla on klassisen scrapien tartunta, lopetetaan ja hävitetään täydellisesti;
märehtijöistä peräisin olevan liha-luujauhon tai eläinrasvan sulatusjätteiden, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä OIE:n maaeläinten terveyttä koskevassa säännöstössä, käyttäminen lampaiden ja vuohien ruokinnassa on kielletty ja kiellon noudattamista on valvottu tehokkaasti koko maassa vähintään seitsemän edeltävän vuoden ajan; ja
luovuttajaeläimiä on pidetty kolmen vuoden ajan ennen viedyn siemennesteen tai alkioiden keruuta yhtäjaksoisesti tilalla tai tiloilla, jotka ovat täyttäneet kyseisen ajanjakson ajan kaikki liitteessä VIII olevan A luvun A jakson 1.3 kohdan a–f alakohdassa säädetyt vaatimukset, paitsi jos tila on keinosiemennysasema, joka täyttää kyseisen jakson 1.3 kohdan c alakohdan iv alakohdassa esitetyt edellytykset; tai
lammaseläinten siemennesteen tapauksessa siemenneste on kerätty ARR/ARR-prioniproteiinin genotyypin urospuolisista eläimistä ja vuohieläinten siemennesteen tapauksessa siemenneste on kerätty urospuolisista eläimistä, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli; tai
lammaseläinten alkioiden tapauksessa alkioilla on oltava vähintään yksi ARR-alleeli ja vuohieläinten alkioiden tapauksessa alkioilla on oltava vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli.
LIITE X
VERTAILULABORATORIOT, NÄYTTEENOTTO JA LABORATORIOTUTKIMUSMENETELMÄT
▼M57 —————
C LUKU
Näytteenotto ja laboratoriotestit
1. Näytteenotto
Kaikki näytteet, jotka aiotaan tutkia TSE:n toteamiseksi, on otettava käyttäen Maailman eläintautijärjestön (OIE) maaeläinten diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevän käsikirjan (Manual for Diagnostic Tests and vaccines for Terrestrial Animals), jäljempänä ’käsikirja’, viimeisimmässä laitoksessa esitettyjä menetelmiä ja käytänteitä. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että OIE:n menetelmien ja käytänteiden lisäksi, tai jos niitä ei ole, käytetään EU:n vertailulaboratorion antamien ohjeiden mukaisia näytteenottomenetelmiä ja -käytänteitä, jotta taataan riittävän materiaalin saaminen.
Toimivaltaisen viranomaisen on erityisesti kerättävä asiaankuuluvat kudokset, joita tarvitaan käytettävissä olevan tieteellisen näytön ja EU:n vertailulaboratorion antamien ohjeiden perusteella sen varmistamiseen, että kaikki tunnetut TSE-kannat voidaan todeta pienmärehtijöissä, ja pidettävä vähintään puolet kerätystä kudoksesta kylmässä mutta ei pakastettuna, kunnes pikatestistä saadaan negatiivinen tulos. Jos tulos on positiivinen tai siitä ei ole täyttä varmuutta, jäljelle jääneille kudoksille on tehtävä varmennustesti ja ne on käsiteltävä erottelevaa testausta ja luokittelua koskevien EU:n vertailulaboratorion ohjeiden mukaisesti (TSE strain characterisation in small ruminants: A technical handbook for National Reference Laboratories in the EU).
Näytteisiin on merkittävä asianmukaisesti otokseen valitun eläimen tunnistetiedot.
2. Laboratoriot
Kaikki TSE-laboratoriotestit on tehtävä virallisissa diagnostisissa laboratorioissa, jotka toimivaltainen viranomainen on nimennyt sitä tarkoitusta varten.
3. Menetelmät ja käytänteet
3.1 Laboratoriotestit nautojen BSE:n toteamiseksi
a)
Laboratoriotesteihin 12 artiklan 2 kohdan säännösten nojalla lähetetyille nautaeläinten näytteille on viipymättä tehtävä varmennustutkimus käyttäen vähintään yhtä seuraavista menetelmistä ja käytänteistä, jotka on esitetty käsikirjan viimeisimmässä laitoksessa:
immunohistokemiallinen menetelmä,
Western blot -testi,
taudille ominaisten fibrillien osoittaminen elektronimikroskopian avulla,
histopatologinen tutkimus,
pikatestien yhdistelmä kolmannen alakohdan mukaisesti.
Jos histopatologisen tutkimuksen tulos on epäselvä tai negatiivinen, kudoksille on tehtävä lisätutkimus käyttäen jotakin muuta mainittua varmennusmenetelmää tai -käytännettä.
EU:n vertailulaboratorion ohjeiden (OIE rules for the official confirmation of BSE in bovines (based on an initial reactive result in an approved rapid test) by using a second rapid test) mukaan pikatestejä voidaan käyttää sekä epäiltyjen tapausten alustavaan seulontaan että sen jälkeen tapahtuvaan varmentamiseen, jos alustavan seulonnan tulokset ovat epäselvät tai positiiviset, edellyttäen että:
varmentamisen suorittaa kansallinen TSE-vertailulaboratorio, ja
kahdesta käytetystä pikatestistä toinen on Western blot -testi, ja
toinen käytetyistä pikatesteistä
jos ensimmäisenä testinä käytetään Western blot -pikatestiä, kyseisen testin tulos on dokumentoitava ja blottauskuva toimitettava kansalliseen TSE-vertailulaboratorioon, ja
jos alustavan seulonnan tulos ei vahvistu sen jälkeen tehtävässä pikatestissä, näyte on tutkittava jollakin muulla mainitulla varmennusmenetelmällä; jos tähän tarkoitukseen käytetään histopatologista tutkimusta, mutta sen tulos on epäselvä tai negatiivinen, kudoksille on tehtävä lisätutkimus käyttäen jotakin muuta mainittua varmennusmenetelmää tai -käytännettä.
Jos jonkin ensimmäisen alakohdan i–v alakohdassa tarkoitetun varmennustutkimuksen tulos on positiivinen, eläintä on pidettävä BSE-positiivisena.
b)
Laboratoriotesteihin liitteessä III olevan A luvun I osan säännösten nojalla lähetetyt nautaeläinten näytteet on tutkittava pikatestillä.
Jos pikatestin tulos on epäselvä tai positiivinen, näytteelle on välittömästi tehtävä varmennustutkimus käyttäen vähintään yhtä seuraavista menetelmistä ja käytänteistä, jotka on esitetty käsikirjan viimeisimmässä laitoksessa:
immunohistokemiallinen menetelmä,
Western blot -testi,
taudille ominaisten fibrillien osoittaminen elektronimikroskopian avulla,
histopatologinen tutkimus,
pikatestien yhdistelmä neljännen alakohdan mukaisesti.
Jos histopatologisen tutkimuksen tulos on epäselvä tai negatiivinen, kudoksille on tehtävä lisätutkimus käyttäen jotakin muuta mainittua varmennusmenetelmää tai -käytännettä.
EU:n vertailulaboratorion ohjeiden (OIE rules for the official confirmation of BSE in bovines (based on an initial reactive result in an approved rapid test) by using a second rapid test) mukaan pikatestejä voidaan käyttää sekä epäiltyjen tapausten alustavaan seulontaan että sen jälkeen tapahtuvaan varmentamiseen, jos alustavan seulonnan tulokset ovat epäselvät tai positiiviset, edellyttäen että:
varmentamisen suorittaa kansallinen TSE-vertailulaboratorio, ja
kahdesta käytetystä pikatestistä toinen on Western blot -testi, ja
toinen käytetyistä pikatesteistä
jos ensimmäisenä testinä käytetään Western blot -pikatestiä, kyseisen testin tulos on dokumentoitava ja blottauskuva toimitettava kansalliseen TSE-vertailulaboratorioon, ja
jos alustavan seulonnan tulos ei vahvistu sen jälkeen tehtävässä pikatestissä, näyte on tutkittava jollakin muulla mainitulla varmennusmenetelmällä; jos tähän tarkoitukseen käytetään histopatologista tutkimusta, mutta sen tulos on epäselvä tai negatiivinen, kudoksille on tehtävä lisätutkimus käyttäen jotakin muuta mainittua varmennusmenetelmää tai -käytännettä.
Eläintä on pidettävä BSE-positiivisena, jos pikatestin tulos on epäselvä tai positiivinen ja vähintään yhden, toisen alakohdan i–v alakohdassa tarkoitetun varmennustutkimuksen tulos on positiivinen.
c)
Näytteet kaikista positiivisista BSE-tapauksista on toimitettava toimivaltaisen viranomaisen nimeämään laboratorioon, joka on osallistunut menestyksekkäästi viimeisimpään EU:n vertailulaboratorion järjestämään todettujen BSE-tapausten erottelevaa testausta koskevaan pätevyystestiin ja jossa ne testataan EU:n vertailulaboratorion naudan TSE-isolaattien luokittelumenetelmässä vahvistettujen menetelmien ja käytänteiden mukaisesti (kaksoisblottausmenetelmä (two-blot method) naudan TSE-isolaattien tilapäistä luokittelua varten).
3.2 Laboratoriotestit lampaiden ja vuohien TSE:n toteamiseksi
a)
Laboratoriotesteihin 12 artiklan 2 kohdan säännösten nojalla lähetetyille lammas- ja vuohieläinten näytteille on viipymättä tehtävä varmennustutkimus käyttäen vähintään yhtä seuraavista menetelmistä ja käytänteistä, jotka on esitetty käsikirjan viimeisimmässä laitoksessa:
immunohistokemiallinen menetelmä,
Western blot -testi,
taudille ominaisten fibrillien osoittaminen elektronimikroskopian avulla,
histopatologinen tutkimus.
Jos histopatologisen tutkimuksen tulos on epäselvä tai negatiivinen, kudoksille on tehtävä lisätutkimus käyttäen jotakin muuta mainittua varmennusmenetelmää tai -käytännettä.
Pikatestejä voidaan käyttää epäiltyjen tapausten alustavaan seulontaan. Niitä ei kuitenkaan voida käyttää tämän jälkeen tehtävään varmennukseen.
Jos epäillyn tapauksen alustavaan seulontaan käytetyn pikatestin tulos on positiivinen tai epäselvä, näytteelle on tehtävä yksi ensimmäisen alakohdan i–iv alakohdassa tarkoitetuista varmennustutkimuksista. Jos tähän tarkoitukseen käytetään histopatologista tutkimusta, mutta sen tulos on epäselvä tai negatiivinen, kudoksille on tehtävä lisätutkimus käyttäen jotakin muuta mainittua varmennusmenetelmää tai -käytännettä.
Jos jonkin ensimmäisen alakohdan i–iv alakohdassa tarkoitetun varmennustutkimuksen tulos on positiivinen, eläintä on pidettävä TSE-positiivisena.
b)
Laboratoriotesteihin liitteessä III olevan A luvun II osan (Lampaiden ja vuohien seuranta) säännösten nojalla lähetetyille lampaiden ja vuohien näytteille on tehtävä pikatesti sen varmistamiseksi, että kaikki tunnetut TSE-kannat voidaan todeta.
Jos pikatestin tulos ei anna täyttä varmuutta tai on positiivinen, kerätyt kudokset on välittömästi lähetettävä viralliseen laboratorioon varmennustutkimuksen tekemistä varten; tutkimus tehdään histopatologisella testillä, immunohistokemiallisella testillä, Western blotting -menetelmällä tai osoittamalla taudille ominaiset fibrillit elektronimikroskopian avulla a alakohdan mukaisesti. Jos varmennustutkimuksen tulos on negatiivinen tai siitä ei saada täyttä varmuutta, kudoksille on tehtävä lisätutkimus käyttäen immunohistokemiallista testiä tai Western blotting -menetelmää.
Jos jonkin edellä mainitun varmennustutkimuksen tulos on positiivinen, eläintä on pidettävä TSE-positiivisena.
c)
Näytteet, jotka katsotaan a tai b alakohdassa tarkoitettujen tutkimusten perusteella TSE-positiivisiksi tapauksiksi mutta joita ei pidetä epätyypillisinä tapauksina, on tutkittava BSE:n esiintymisen sulkemiseksi pois ainoastaan, jos ne ovat peräisin indeksitapauksesta. Muut tapaukset, joissa on erityispiirteitä, joita testaava laboratorio pitää tutkimisen arvoisena, on myös tutkittava BSE:n esiintymisen sulkemiseksi pois.
i) Primaarinen molekyylitestaus erottelevalla Western blotting -menetelmällä
BSE:n esiintymisen sulkemiseksi pois näytteet on tutkittava erottelevalla Western blotting -menetelmällä, joka on lueteltu EU:n vertailulaboratorion ohjeissa. Erottelevan tutkimuksen suorittaa toimivaltaisen viranomaisen nimeämä virallinen laboratorio, joka on osallistunut menestyksekkäästi viimeisimpään EU:n vertailulaboratorion tällaisen menetelmän käytöstä järjestämään pätevyystestiin.
ii) Sekundäärinen molekyylitestaus molekyylitestauksen lisämenetelmillä
TSE-tapaukset, joissa BSE:n esiintymistä ei voida sulkea pois EU:n vertailulaboratorion antamien ohjeiden mukaisesti i alakohdassa tarkoitetulla primaarisella molekyylitestauksella, on toimitettava välittömästi EU:n vertailulaboratorioon ja mukaan on liitettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot. Näytteille on tehtävä lisätutkimuksia ja ne on vahvistettava vähintään yhdellä vaihtoehtoisella menetelmällä, joka poikkeaa immunokemiallisesti alkuperäisestä primaarisesta molekyylitestausmenetelmästä. EU:n vertailulaboratorio hyväksyy uusimman tieteellisen tietämyksen ja laboratorioasiantuntemuksen mukaisesti sekundäärisen molekyylitestauksen suunnittelun tapauskohtaisesti ohjeidensa mukaisesti. EU:n vertailulaboratoriota avustaa asiantuntijapaneeli eli kantojen tyypin määrittämisen asiantuntijaryhmä (Strain Typing Expert Group, STEG) sekä asianomaisen kansallisen vertailulaboratorion edustaja.
Tulokset tulkitsee EU:n vertailulaboratorio, jota avustaa STEG sekä asianomaisen kansallisen vertailulaboratorion edustaja. Komissiolle ilmoitetaan välittömästi tulkinnan tuloksesta.
iii) Hiirillä suoritettava biologinen määritys
Näytteitä, jotka sekundäärisen molekyylitestauksen jälkeen viittaavat BSE:hen tai ovat sen suhteen epäselvät, on analysoitava lisää hiirillä suoritettavan biologisen määrityksen avulla lopullisen varmistuksen saamiseksi. Käytettävissä olevan materiaalin tyyppi tai määrä saattaa vaikuttaa biologisen määrityksen suunnitteluun, jonka STEGin avustama EU:n vertailulaboratorio hyväksyy tapauskohtaisesti. EU:n vertailulaboratorio tai EU:n vertailulaboratorion nimeämät laboratoriot suorittavat biologiset määritykset.
STEGin avustama EU:n vertailulaboratorio tulkitsee tulokset. Komissiolle ilmoitetaan välittömästi tulkinnan tuloksesta.
3.3 Laboratoriotestit TSE:ien toteamiseksi muissa kuin 3.1 ja 3.2 kohdassa tarkoitetuissa eläimissä
Jos muissa lajeissa kuin naudoissa, lampaissa ja vuohissa epäillyn TSE:n toteamiseksi tehtäviä testejä varten on vahvistettu menetelmiä ja käytäntöjä, niihin olisi sisällyttävä ainakin aivokudoksen histopatologinen tutkimus. Toimivaltainen viranomainen voi myös vaatia muita laboratoriokokeita kuten immunohistokemialliset testit, Western blotting -menetelmä, taudille ominaisten fibrillien osoittaminen elektronimikroskopian avulla ja muut menetelmät, jotka on suunniteltu sairauteen liittyvän prioniproteiinimuodon havaitsemiseksi. Joka tapauksessa olisi suoritettava ainakin yksi muu laboratoriotutkimus, jos ensimmäisen histopatologisen tutkimuksen tulos on negatiivinen tai jos tuloksen perusteella ei ole täyttä varmuutta diagnoosista. Jos tauti esiintyy ensimmäisen kerran, on tehtävä ainakin kolme eri tutkimusta positiivisin tuloksin.
Varsinkin silloin, kun BSE-tartuntaa epäillään muussa lajissa kuin nautaeläimissä, tapaukset toimitetaan lisämäärittelyä varten EU:n vertailulaboratoriolle, jota avustaa STEG.
4. Pikatestit
Pikatesteinä, jotka suoritetaan 5 artiklan 3 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, voidaan käyttää nautaeläinten BSE-valvonnassa vain seuraavia menetelmiä:
Pikatesteinä, jotka suoritetaan 5 artiklan 3 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, voidaan käyttää lampaiden ja vuohien TSE-valvonnassa vain seuraavia menetelmiä:
▼M56 —————
Kudosnäytteen, josta testi on tehtävä, on oltava kaikissa pikatesteissä valmistajan käyttöohjeiden mukainen.
Pikatestien valmistajalla on oltava käytössä EU:n vertailulaboratorion hyväksymä laadunvarmistusjärjestelmä, jolla varmistetaan, ettei testin suoritustaso muutu. Valmistajan on toimitettava testimenettely EU:n vertailulaboratoriolle.
Pikatestin tai testimenettelyn muuttamisen edellytyksenä on, että muutoksesta ilmoitetaan ennakolta EU:n vertailulaboratoriolle ja että tämä toteaa, ettei muutos vähennä pikatestin herkkyyttä, spesifisyyttä tai luotettavuutta. EU:n vertailulaboratorion päätelmästä on ilmoitettava komissiolle ja kansallisille vertailulaboratorioille.
5. Vaihtoehtoiset testit
(määritellään myöhemmin).
▼M31 —————
( 1 ) Neuvoston direktiivi 89/662/ETY, annettu 11 päivänä joulukuuta 1989, eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten (EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 92/118/ETY (EYVL L 62, 15.3.1993, s. 49).
( 2 ) Neuvoston direktiivi 90/425/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1990, eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa (EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 92/118/ETY.
( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta (EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1).
( 4 ) Neuvoston direktiivi 64/432/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1964, eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa (EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/20/EY (EYVL L 163, 4.7.2000, s. 35).
( 5 ) Neuvoston direktiivi 91/68/ETY, annettu 28 päivänä tammikuuta 1991, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä lampaiden ja vuohien kaupassa (EYVL L 46, 19.2.1991, s. 19), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 94/953/EY (EYVL L 371, 31.12.1994, s. 14).
( 6 ) Neuvoston direktiivi 91/496/ETY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 1991, kolmansista maista yhteisöön tuotavien eläinten eläinlääkintätarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista ja direktiivien 89/662/ETY, 90/425/ETY ja 90/675/ETY muuttamisesta (EYVL L 268, 24.9.1991, s. 56), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 96/43/EY (EYVL L 162, 1.7.1996, s. 1).
( 7 ) Neuvoston direktiivi 97/78/EY, annettu 18 päivänä joulukuuta 1997, kolmansista maista yhteisöön tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisten tarkastusten järjestämistä koskevista periaatteista (EYVL L 24, 30.1.1998, s. 9).
( 8 ) Neuvoston direktiivi 82/894/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1982, eläintaudeista ilmoittamisesta yhteisössä (EYVL L 378, 31.12.1982, s. 58), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission päätöksellä 2000/556/EY (EYVL L 235, 19.9.2000, s. 27).
( 9 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).
( 10 ) Komission asetus (EU) N:o 142/2011, annettu 25 päivänä helmikuuta 2011, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla (EUVL L 54, 26.2.2011, s. 1).
( 11 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).
( 12 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 79/373/ETY, komission direktiivin 80/511/ETY, neuvoston direktiivien 82/471/ETY, 83/228/ETY, 93/74/ETY, 93/113/EY ja 96/25/EY ja komission päätöksen 2004/217/EY kumoamisesta (EUVL L 229, 1.9.2009, s. 1).
( 13 ) Neuvoston direktiivi 2006/88/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta (EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14).
( 14 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1012, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinjalostusta koskevien säädösten kumoamisesta (”eläinjalostusasetus”) (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 66).
( 15 ) http://vla.defra.gov.uk/science/docs/sci_tse_rl_handbookv4jan10.pdf
( 16 ) EYVL L 349, 24.12.2002, s. 105.
( 17 ) http://vla.defra.gov.uk/science/docs/sci_tse_rl_2blot.pdf
( 18 ) EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8.
( 19 ) Oletettua esiintyvyyttä käytetään määriteltäessä testaustutkimuksen koko ilmaistuna tavoitepisteinä. Jos todellinen esiintyvyys on odotettua esiintyvyyttä suurempi, tutkimuksella erittäin todennäköisesti havaitaan tauti.
( 20 ) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55.
( 21 ) EUVL L 139, 30.4.2004, s. 206.
( 22 ) EYVL L 99, 20.4.1996, s. 14.
( 23 ) EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1.
( 24 ) EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1.
( 25 ) Komission päätös 2009/821/EY, tehty 28 päivänä syyskuuta 2009, hyväksyttyjen rajatarkastusasemien luettelon laatimisesta, komission eläinlääkintäalan asiantuntijoiden tekemiä tarkastuksia koskevien tiettyjen sääntöjen vahvistamisesta sekä Traces-järjestelmän eläinlääkintäyksikköjen määrittämisestä (EUVL L 296, 12.11.2009, s. 1).
( 26 ) Komission päätös 2004/292/EY, tehty 30 päivänä maaliskuuta 2004, Traces-järjestelmän käyttöönotosta ja päätöksen 92/486/ETY muuttamisesta (EUVL L 94, 31.3.2004, s. 63).
( 27 ) Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1605, annettu 22 päivänä toukokuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täydentämisestä tiettyjen orgaanisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden valmistusketjun päätepisteiden määrittämisen osalta (EUVL L 198, 8.8.2023, s. 1).
( 28 ) Komission asetus (EY) N:o 136/2004, annettu 22 päivänä tammikuuta 2004, kolmansista maista tuotavien tuotteiden eläinlääkinnällisistä tarkastusmenettelyistä yhteisön rajatarkastusasemilla (EUVL L 21, 28.1.2004, s. 11).
( 29 ) EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1.
( 30 ) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/686, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä sukusolujen ja alkioiden pitopaikkojen hyväksymisen sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten sukusolujen ja alkioiden unionin sisäisiin siirtoihin sovellettavien jäljitettävyyttä ja eläinterveyttä koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 174, 3.6.2020, s. 1).
( 31 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).
( 32 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).
( 33 ) Komission päätös 2007/453/EY, tehty 29 päivänä kesäkuuta 2007, jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden tai niiden alueiden BSE-aseman vahvistamisesta niiden BSE-riskin perusteella (EUVL L 172, 30.6.2007, s. 84).