PERUSTELUT

1.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN TAUSTA

1.1Yleinen tausta ja tavoitteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 1 , jäljempänä ’luokitusjärjestelmäasetus’, vahvistetaan puitteet ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevan luokitusjärjestelmän luomiselle. Luokitusjärjestelmäasetuksessa säädetään, että näiden taloudellisten toimintojen olisi noudatettava komission antamissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettuja teknisiä arviointikriteerejä.

Delegoitu säädös teknisistä arviointikriteereistä, joiden mukaisesti katsotaan, että tietyt taloudelliset toiminnot edistävät merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä tai ilmastonmuutokseen sopeutumista eivätkä aiheuta merkittävää haittaa millekään muulle asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle 2 , jäljempänä ’ilmastoluokitusjärjestelmää koskeva delegoitu säädös’, hyväksyttiin 4. kesäkuuta 2021. Lisäksi komissio hyväksyi 6. heinäkuuta 2021 delegoidun säädöksen 3 , jossa täsmennetään niiden tietojen sisältö, menetelmät ja esitystapa, jotka toiminnan EU:n luokitusjärjestelmän mukaisuutta koskevan raportointivelvollisuuden piiriin kuuluvien rahoitusalan yritysten ja muiden kuin rahoitusalan yritysten on annettava tiedoksi, jäljempänä ’luokitusjärjestelmään liittyvien tietojen antamista koskeva delegoitu säädös’.

Ilmastoluokitusjärjestelmää koskevassa delegoidussa säädöksessä vahvistetaan tekniset arviointikriteerit taloudellisille toiminnoille, joilla on potentiaalia edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista useimmilla aloilla. Delegoitu säädös ei kuitenkaan kata kaikkia oleellisia aloja ja toimintoja. Erityisesti ei ollut mahdollista tehdä päätöstä ydinenergian sisällyttämisestä ilmastoluokitusjärjestelmää koskevaan delegoituun säädökseen, koska tuolloin käynnissä ollutta ydinenergian ”ei merkittävää haittaa” ‑näkökohtien arviointia 4 piti syventää. Maakaasun osalta komissio ilmoitti, että tarvitaan lisäpohdintoja siitä, miten lähestytään kaasun roolia unionin talouden hiilestä irrottamisessa.

Vahvistaessaan teknisiä arviointikriteerejä ilmastonmuutoksen hillintää varten komission olisi otettava huomioon luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukainen käynnissä oleva ja tarvittava siirtyminen kohti ilmastoneutraalia taloutta ja kannustettava tällaiseen siirtymiseen. Kuten 21. huhtikuuta 2021 ja 6. heinäkuuta 2021 annetuissa komission tiedonannoissa 5 ilmoitettiin, tämän delegoidun säädöksen tavoitteena on täydentää ilmastoluokitusjärjestelmää koskevaa delegoitua säädöstä. Tässä delegoidussa säädöksessä vahvistetaan tekniset arviointikriteerit muille taloudellisille toiminnoille ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista varten niillä energia-aloilla, jotka eivät sisältyneet ilmastoluokitusjärjestelmää koskevaan delegoituun säädökseen, erityisesti maakaasun ja ydinenergian aloilla. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan tavoitteen suhteen tässä delegoidussa säädöksessä noudatetaan ilmastoluokitusjärjestelmää koskevan delegoidun säädöksen lähestymistapaa, sillä siinä otetaan huomioon, että kaikkien talouden alojen on sopeuduttava ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin. Tämän vuoksi siinä vahvistetaan asianmukaiset ja johdonmukaiset tekniset arviointikriteerit ilmastonmuutokseen sopeutumiselle fossiilisen kaasun ja ydinenergian alojen taloudellisten toimintojen osalta. Jos erityiset siirtymätoiminnot koskevat fossiiliseen kaasuun liittyviä toimintoja, joiden osalta tässä delegoidussa säädöksessä säädetään ajallisesti rajoitetusta ilmastonmuutoksen hillintään kohdistuvan vaikutuksen tunnustamisesta, tämän ajallisesti rajoitetun tunnustamisen vuoksi ei kuitenkaan ole tarpeen säätää erityisistä teknisistä arviointikriteereistä ilmastonmuutokseen sopeutumista varten. Selkeyden vuoksi on täsmennettävä, että tekniset arviointikriteerit, jotka koskevat sitä, ettei taloudellinen toiminta aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, eivät estä arvioimasta, että taloudellisella toiminnalla edistetään ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi.

Markkinoiden avoimuuden ja sijoittajille tiedottamisen lisäämiseksi tässä delegoidussa säädöksessä säädetään maakaasu- ja ydinenergia-aloja koskevista erityisistä tiedonantovaatimuksista muuttamalla luokitusjärjestelmään liittyvien tietojen antamista koskevaa delegoitua säädöstä.

Kuten luokitusjärjestelmäasetuksessa säädetään, luokitusjärjestelmä kattaa enemmän kuin pelkästään ilmastoneutraalit ja uusiutuviin energialähteisiin tehtävät sijoitukset. Se kattaa myös taloudelliset toiminnot, jotka eivät selvästikään ole ilmastoneutraaleja tai perustu uusiutuvaan energiaan, mutta jotka voivat tiukoin edellytyksin ja rajoitetun ajan mahdollistaa siirtymisen kohti kestävää energiajärjestelmää. Maakaasu- ja ydinvoima-alan taloudelliset toiminnot ovat tällaisia. Ne eivät saisi haitata uusiutuvien energialähteiden kehittämistä.

1.2Oikeudellinen tausta

Tämä delegoitu säädös perustuu säädösvallan siirtoon, joka vahvistetaan luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa. Tällä delegoidulla säädöksellä muutetaan ilmastoluokitusjärjestelmää koskevaa delegoitua säädöstä lisäämällä siihen tekniset arviointikriteerit tietyille maakaasu- ja ydinenergia-alan taloudellisille toiminnoille, joita ei ole sisällytetty kyseiseen delegoituun säädökseen. Tekniset arviointikriteerit vahvistetaan luokitusjärjestelmäasetuksen 19 artiklan vaatimusten mukaisesti. Tällä delegoidulla säädöksellä muutetaan myös luokitusjärjestelmään liittyvien tietojen antamista koskevaa delegoitua säädöstä säätämällä erityisistä tiedonantovaatimuksista maakaasu- ja ydinenergia-aloilla.

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen 6 31 artiklan mukaisesti tässä delegoidussa säädöksessä yhdistetään yhdeksi säädökseksi kaksi toisiinsa liittyvää luokitusjärjestelmäasetuksen valtuutusta, joista säädetään 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa ja jotka koskevat teknisiä arviointikriteerejä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista varten, sekä luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa säädetty sellaisia tietoja koskeva valtuutus, jotka suurten muiden kuin rahoitusalan yritysten ja rahoitusalan yritysten on annettava.

2.SÄÄDÖKSEN HYVÄKSYMISTÄ EDELTÄNEET KUULEMISET

Tämä delegoitu säädös perustuu maakaasun osalta kestävää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän, jäljempänä ’asiantuntijaryhmä’, suosituksiin. Kyseinen komission vuonna 2018 perustama ryhmä koostuu erilaisista yksityisen ja julkisen sektorin sidosryhmistä. Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli muun muassa auttaa komissiota kehittämään EU:n luokitusjärjestelmää koskevat tekniset arviointikriteerit komission toukokuussa 2018 antamien lainsäädäntöehdotusten mukaisesti ja ottaen huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet.

Asiantuntijaryhmä julkaisi suosituksistaan kaksi väliversiota joulukuussa 2018 ja kesäkuussa 2019 laatimissaan raporteissa. Molemmista raporteista esitettiin avoin palautepyyntö. Ensimmäiseen raporttiin saatiin 257 ja toiseen 830 vastausta. Asiantuntijaryhmä teki toimeksiantonsa aikana yhteistyötä myös yli 200 muun asiantuntijan kanssa laatiakseen suosituksia teknisistä arviointikriteereistä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista varten. 7 Lisäksi komissio järjesti kaksi tapaamista sidosryhmien kanssa, kesäkuussa 2019 ja maaliskuussa 2020, kootakseen näkemyksiä asiantuntijaryhmän raporteista.

Lisäksi maakaasun tekniset arviointikriteerit, jotka alun perin sisältyivät ilmastoluokitusjärjestelmää koskevan delegoidun säädöksen luonnokseen, julkaistiin paremman sääntelyn portaalissa neljän viikon palautejakson ajaksi 20. marraskuuta – 18. joulukuuta 2020. Kaikkiaan 46 591 sidosryhmää antoi palautetta tänä aikana. Näistä kriteereistä on keskusteltu myös jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ja Euroopan parlamentin tarkkailijoiden kanssa useissa kestävää rahoitusta käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän kokouksissa vuosina 2020 ja 2021.

Asiantuntijaryhmä ei ole sisällyttänyt ydinenergia-alan toimia suosituksiinsa. Vaikka asiantuntijaryhmä on tunnustanut, että ydinenergiaan perustuvalla energiantuotannolla on suurta potentiaalia edistää ilmastonmuutoksen hillintää merkittävästi, se ei ole pystynyt tekemään varmaa päätelmää siitä, ettei ydinenergia aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon erityisesti ydinjätehuolto, vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ja vesiin sekä mahdolliset ydinsaastumiseen liittyvät näkökohdat. Tämän vuoksi asiantuntijaryhmä on suositellut, että ydinenergiasta tehtäisiin yksityiskohtaisempi arviointi, johon osallistuisi alan korkean tason asiantuntijoita.

Sen vuoksi komissio on luonut erityisen menettelyn ydinenergian ”ei merkittävää haittaa” ‑näkökohtien perusteellista arviointia varten. Ensinnäkin Euroopan komission tiede- ja tietopalvelu Yhteinen tutkimuskeskus, jäljempänä ’JRC’, on laatinut teknisen arvioinnin siitä, onko ydinenergia luokitusjärjestelmäasetuksen ja ”ei merkittävää haittaa” -kriteerin mukainen.

JRC:n raportissa todetaan seuraavaa:

i)ydinenergia voi edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitetta, eikä se aiheuta merkittävää haittaa luokitusjärjestelmäasetuksen neljälle muulle ympäristötavoitteelle edellyttäen, että se täyttää ehdotetut tekniset arviointikriteerit;

ii)syvällä maaperässä sijaitsevat loppusijoituspaikat voidaan nykytietämyksen mukaan katsoa asianmukaisiksi ja turvallisiksi keinoiksi eristää käytetty polttoaine ja muu korkea-aktiivinen jäte biosfääristä erittäin pitkäksi ajaksi, ja tähän tarvittavat teknologiat ovat nyt saatavilla.

iii)jos ja kun ympäristövaikutukset ovat mahdollisesti haitallisia, asianmukaiset toimenpiteet vaikutusten ehkäisemiseksi tai niiden seurausten lieventämiseksi voidaan toteuttaa olemassa olevan teknologian avulla; sekä

iv)Euratomin lainsäädännön ja lupamenettelyjen noudattaminen antaa riittävän varmuuden siitä, että ydinenergian koko elinkaaren, myös ydinpolttoainekierron loppupään, vaikutus ihmisiin ja ympäristöön jää haitallisten tasojen alapuolelle.

Tätä kertomusta ovat arvioineet Euratomin perustamissopimuksen 31 artiklan mukaisen tieteellis-teknisen komitean nimittämät jäsenvaltioiden säteilysuojelun ja ydinjätehuollon asiantuntijat ja terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevän tiedekomitean (SCHEER) asiantuntijat.

Euratomin perustamissopimuksen 31 artiklan mukaisen asiantuntijaryhmän lausunnossa annetaan myönteinen arvio 8 JRC:n raportista. Asiantuntijat ovat samaa mieltä raportin tärkeimmistä havainnoista ja esittävät muutamia huomioita mahdollisista parannuksista. He katsovat esimerkiksi, että EU:n nykyinen oikeudellinen kehys tarjoaa riittävän järjestelmän, jolla varmistetaan työntekijöiden, kansalaisten ja ympäristön suojelun korkein mahdollinen taso unionissa. Unionin ulkopuolella harjoitettavan toiminnan osalta he katsovat, että kansainväliset standardit tarjoavat vastaavantasoisen suojan, ja toteavat, että kyseisten standardien noudattaminen olisi sisällytettävä tällaisten toimintojen teknisiin arviointikriteereihin. Lisäksi asiantuntijaryhmä vahvisti JRC:n näkemyksen, jonka mukaan syvällä maaperässä sijaitsevia loppusijoituspaikkoja pidetään nykytietämyksen mukaan sopivana ja turvallisena ratkaisuna korkea-aktiivisen jätteen huoltoon, ja totesi, että tätä koskeva teknologia on jo nykyään saatavilla. Asiantuntijaryhmä vahvisti myös vakavien onnettomuuksien seurauksia koskevan JRC:n arvion, joka oli kuitenkin suppea. Asiantuntijaryhmä totesi, että vakavien onnettomuuksien muita suoria ja välillisiä vaikutuksia, joita JRC ei sinänsä analysoinut, ei ole arvioitu minkään EU:n luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvan taloudellisen toiminnan osalta. Tällainen arviointi voi myös olla tärkeä vakavien onnettomuuksien laajempien vaikutusten ymmärtämiseksi, mutta sitä voi olla vaikeampi toteuttaa.

SCHEERin asiantuntijat katsovat, että muita kuin säteilyn vaikutuksia koskevat JRC:n raportin havainnot ja suositukset ovat yleisesti ottaen kattavia. Asiantuntijoiden mielestä tietyt tulokset edellyttävät kuitenkin lisäarviointia ja -näyttöä. He katsovat erityisesti, että ydinvoiman vertaaminen muihin energiaa tuottaviin teknologioihin ja sen toteaminen, ettei siitä aiheudu enempää haittaa, eroaa luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisesta ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen arvioinnista. SCHEER katsoi myös, ettei sääntelykehyksen olemassaolo yksinään riitä lieventämään kaikkia asiaan liittyviä riskejä, ja kehotti analysoimaan syvällisemmin joitkin näkökohtia, erityisesti (pääasiassa unionin ulkopuolella harjoitettavan) uraanin louhinnan ja murskaamisen vaikutusten osalta:

–korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusta koskevat epävarmuustekijät, jotka muodostavat edelleen avoimen tutkimuskysymyksen, sekä

–säteilyn vaikutukset ympäristöön, erityisesti vesivarojen ja meren luonnonvarojen suojelun osalta.

Vahvistaessaan ydinenergiaan liittyvien toimintojen teknisiä arviointikriteerejä komissio on ottanut asianmukaisesti huomioon SCHEERin huomautukset ja tarkastellut niitä. Erityisesti uraanin louhinta- ja murskaamistoimintaa ei ole sisällytetty tähän delegoituun säädökseen, ja muut havainnot on otettu huomioon teknisissä arviointikriteereissä.

Tämän delegoidun säädöksen hyväksymisprosessin osalta päätettiin, ettei vaikutustenarviointi ollut tarpeen maakaasualan energiatoimintojen osalta, koska

–tällä delegoidulla säädöksellä pannaan täytäntöön jo valitut toimintavaihtoehdot ja ainoastaan täydennetään ilmastoluokitusjärjestelmää koskevaa delegoitua säädöstä;

–ilmastoluokitusjärjestelmää koskeva delegoitu säädös perustui asiantuntijaryhmältä ja kestävän rahoituksen foorumilta saatuun neuvontaan, ja siihen liittyi oikeasuhteinen vaikutustenarviointi;

–useimpien tähän delegoituun säädökseen sisällytettävien toimintojen kriteereistä on jo tehty vaikutustenarviointi ja toteutettu julkinen kuuleminen osana ilmastoluokitusjärjestelmää koskevan delegoidun säädöksen valmistelua.

Ydinenergia-alan toimintojen osalta päätettiin, ettei vaikutustenarviointi ollut tarpeen, koska yksityiskohtainen tekninen arviointi oli jo tehty edellä kuvatulla tavalla.

Maakaasua ja ydinenergiaa koskevat olennaiset tekniset ja toimintapoliittiset seikat ovat näin ollen olleet julkisia koko luokitusjärjestelmäasetusta koskevan lainsäädäntökäsittelyn, asiantuntijaryhmän työn ja ilmastoluokitusjärjestelmää koskevan delegoidun säädöksen laatimisen ajan. Niistä on myös keskusteltu useaan otteeseen jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin kanssa. Sidosryhmät ovat antaneet komissiolle näistä toiminnoista laajaa palautetta niiden kaasutoimintoja koskevien vaihtoehtojen perusteella, joista on keskusteltu luokitusjärjestelmää koskevan delegoidun säädöksen yhteydessä, sekä JRC:n raportin ja ydinalan toimia koskevien asiantuntijakomitean arviointien perusteella. Delegoidun säädöksen luonnoksen julkistaminen ennalta olisi todennäköisesti vaikuttanut markkinoihin.

Tämän delegoidun säädöksen valmistelemiseksi ei näin ollen ollut tarpeen toteuttaa uutta avointa kuulemista.

Kestävän rahoituksen foorumia, jäljempänä ’foorumi’, ja jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmää on kuultu luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 4 kohdan ja 11 artiklan 4 kohdan sekä 23 artiklan 4 kohdan ja 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Foorumilta saadussa palautteessa huomautetaan useista havaituista puutteista ja epäjohdonmukaisuuksista suhteessa luokitusjärjestelmäasetukseen. Siinä pohditaan myös, ovatko kriteerit luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan sekä 17 ja 19 artiklan mukaisia. Etusijalle asetetaan toimintojen sisällyttäminen mieluummin mahdolliseen tulevaan ympäristösuoritustason ”väliluokkaan” foorumilla käynnissä olevan työn mukaisesti. Foorumi tuo esiin joukon huolenaiheita, jotka liittyvät joidenkin kriteerien tulevaisuuteen suuntautuvaan luonteeseen, sekä epävarmuustekijöitä sen suhteen, miten rahoitusmarkkinoiden käyttäjät voivat varmistaa toimijoiden noudattavan kriteerejä. Foorumin ehdotukset koskevat delegoituun säädökseen sisältyvien toimintojen tiedonanto- ja tarkistamisvaatimusten selkeyttämistä.

Palaute vahvistaa laajalti tunnetun tosiseikan, että näkemykset ovat jakautuneet. Komissio on pannut merkille kritiikin, jota foorumi ja eräät jäsenvaltiot ovat esittäneet kestävää rahoitusta käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän kuulemisen yhteydessä. Sen mukaan delegoidun säädöksen luonnos ei ole luokitusjärjestelmäasetuksen mukainen niiden vaatimusten osalta, jotka koskevat ilmastonmuutoksen merkittävää hillintää ja vaatimusta, ettei muille ympäristötavoitteille saa aiheutua merkittävää haittaa. Komissio torjuu tämän kritiikin siltä osin kuin se vaikuttaa perustuvan luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan tarkoituksen vastaiseen olettamaan, että delegoituun säädökseen voitaisiin sisällyttää ainoastaan sellaiset tekniset arviointikriteerit, joilla varmistetaan merkittävin mahdollinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintää ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen saavuttamista koskevaan tavoitteeseen tai mahdollisimman vähäinen haitta muille ympäristötavoitteille. Luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaan komission on vahvistettava tekniset arviointikriteerit taloudellisille toiminnoille, joille ei tällä hetkellä ole teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa ja jotka olisivat tarpeen ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä. Komissio torjuu myös muiden jäsenvaltioiden esittämän kritiikin, jossa vastustetaan ydinenergia-alan toimintojen luokittelua luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 2 kohdan nojalla ja katsotaan, että siihen olisi sovellettava asetuksen 10 artiklan 1 kohtaa. Energian tuottaminen, siirtäminen, varastoiminen, jakelu tai käyttö on luokitusjärjestelmäasetuksen 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa rajoitettu koskemaan uusiutuvaa energiaa direktiivin (EU) 2018/11 mukaisesti, eivätkä ydinenergia-alan toiminnot kuulu kyseisen säännöksen b–i alakohdassa lueteltuihin muihin taloudellisten toimintojen luokkiin. Teknisiin arviointikriteereihin sekä tiedonanto- ja tarkistamisvaatimuksiin on tehty kohdennettuja mukautuksia erityisesti niiden selkeyden ja käytettävyyden parantamiseksi. On syytä muistaa, vaikka taloudellinen toiminta ei ole EU:n luokitusjärjestelmän mukaista kestävää taloudellista toimintaa, se ei ole lähtökohtaisesti haitallista.

3.DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Valtuutuksista antaa delegoituja säädöksiä säädetään luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 3 kohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa.

Asetuksen 1 artiklassa säädetään muutoksista ilmastoluokitusjärjestelmää koskevaan delegoituun säädökseen.

Asetuksen 2 artiklassa säädetään muutoksista luokitusjärjestelmään liittyvien tietojen antamista koskevaan delegoituun säädökseen.

Asetuksen 3 artiklassa täsmennetään delegoidun säädöksen voimaantulon ja soveltamisen aloittamisen ajankohdat.

Tämän asetuksen liitteessä I vahvistetaan muutokset ilmastoluokitusjärjestelmää koskevan delegoidun säädöksen liitteeseen I.

Tämän asetuksen liitteessä II vahvistetaan muutokset ilmastoluokitusjärjestelmää koskevan delegoidun säädöksen liitteeseen II.

Tämän asetuksen liitteessä III lisätään luokitusjärjestelmään liittyvien tietojen antamista koskevaan delegoituun säädökseen uusi liite XII.

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) …/…,

annettu 9.3.2022,

delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 muuttamisesta tiettyjen energia-alojen taloudellisten toimintojen osalta ja delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 muuttamisesta kyseisiä taloudellisia toimintoja koskevien tiettyjen tietojen antamisen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 9 ja erityisesti sen 8 artiklan 4 kohdan, 10 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2139 10 vahvistetut tekniset arviointikriteerit kattavat useita talouden aloja ja toimintoja, joilla voidaan edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia unionin tavoitteita. Näiden talouden alojen ja toimintojen valintaperusteena oli niiden osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä ja osoitettu potentiaali välttää ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjen tuottamista tai poistaa tällaiset päästöt. Lisäksi näillä talouden aloilla ja toiminnoilla on osoitettua potentiaalia mahdollistaa tällainen välttäminen, vähentäminen ja poistaminen myös muilla talouden aloilla ja muissa toiminnoissa tai varmistaa tällaisten päästöjen pitkäaikainen varastointi muita aloja ja toimintoja varten.

2.Energian kokonaiskulutus muodostaa noin 75 prosenttia suorista kasvihuonekaasupäästöistä unionissa. Energia-ala on näin ollen ratkaisevassa roolissa sen suhteen, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jatkuu. Tämän vuoksi delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2139 vahvistetut tekniset arviointikriteerit kattavat monenlaisia energiantoimitusketjuun liittyviä talouden aloja ja toimintoja, esimerkiksi sähkön- tai lämmöntuotannon eri lähteistä, siirto- ja jakeluverkot, varastoinnin, lämpöpumput sekä biokaasun ja biopolttoaineiden valmistuksen. Delegoituun asetukseen (EU) 2021/2139 ei kuitenkaan sisälly teknisiä arviointikriteerejä fossiiliseen kaasun ja ydinenergiaan liittyville taloudellisille toiminnoille, vaikka niillä on potentiaalia edistää unionin talouden hiilestä irtautumista.

3.Kuten 21 päivänä huhtikuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n luokitusjärjestelmä – Yritysten kestävyysraportointi, kestävyysetuudet ja luottamusvelvollisuudet: rahoituksen suunta kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa” ja 6 päivänä heinäkuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia ” on todettu, fossiilisesta kaasusta tapahtuvaa energiantuotantoa koskevien teknisten arviointikriteerien vahvistamista lykättiin, koska tarvittiin lisää teknisiä arviointeja, erityisesti fossiilisen kaasun roolista siirtymäkaudella talouden hiilestä irtautumisen yhteydessä. 11 Myös teknisten arviointikriteerien vahvistamista ydinenergian tuotannon toimintoja varten lykättiin odotettaessa vuonna 2020 käynnistettyä perusteellista asiantuntija-arviota siitä, voidaanko ydinvoiman elinkaari ja erityisesti ydinjäte katsoa asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa säädetyn vaatimuksen mukaiseksi eli toiminnoksi, josta ei saa aiheutua merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Näiden arviointien perusteella on tarpeen todeta, että fossiiliseen kaasuun ja ydinenergian tuotantoon liittyvillä toiminnoilla voidaan edistää unionin talouden hiilestä irtautumista.

4.Taloudelliset siirtymätoiminnot kattavan asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti on tarpeen vahvistaa tekniset arviointikriteerit sähköntuotannolle, sähkön ja lämmön tai jäähdytyksen tehokkaalle yhteistuotannolle ja lämmön tai jäähdytyksen tuotannolle tehokkaissa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmissä fossiilisista kaasuista, jos fossiilisen kaasun kasvihuonekaasupäästöt alittavat asianmukaisen kynnysarvon. Lisäksi on tarpeen vahvistaa tekniset arviointikriteerit fossiilisen kaasun käytölle sähköntuotannossa, sähkön ja lämmön tai jäähdytyksen tehokkaassa yhteistuotannossa ja lämmön tai jäähdytyksen tuotannossa tehokkaissa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmissä, jos tällainen sähköntuotanto, sähkön ja lämmön tai jäähdytyksen tehokas yhteistuotanto ja lämmön tai jäähdytyksen tuotanto tehokkaissa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmissä ei vielä ole asianmukaisen kynnysarvon mukaista, sillä sen lisäksi että käytetään ilmastoneutraalia energiaa ja sijoitetaan jo valmiiksi vähähiilisiin taloudellisiin toimintoihin ja aloihin, siirtymä edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen merkittävää vähentämistä muissa taloudellisissa toiminnoissa ja muilla aloilla, joita varten ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja. Kaikkia näitä taloudellisia toimintoja olisi pidettävä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirtymistä tukevina, koska saattaa olla, ettei teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja vielä ole kaupallisesti saatavilla riittävässä mittakaavassa energian kysynnän kattamiseksi jatkuvasti ja luotettavasti. Erityisesti sähköntuotannossa on aiheellista säätää vaihtoehtoisesta lähestymistavasta kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi suoraan. Tässä vaihtoehtoisessa lähestymistavassa, jonka pitäisi tuottaa samanlaisia tuloksia 20 vuoden aikana, laitokset voivat saavuttaa tällaisia tuloksia rajoittamalla käyttötuntien määrää tai aikaistamalla siirtymistä uusiutuviin tai vähähiilisiin kaasuihin. Teknisten arviointikriteerien pitäisi helpottaa nopeutettua luopumista päästöintensiivisemmistä energialähteistä, kuten kiinteistä fossiilisista polttoaineista. Lisäksi asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi fossiilisen kaasun käytön teknisillä arviointikriteereillä olisi myös varmistettava, että saatavilla on vankkaa näyttöä, jonka mukaan samaa energiakapasiteettia ei voida tuottaa uusiutuvista lähteistä ja että kutakin laitosta varten laaditaan alan parhaan suorituskyvyn mukaisesti tehokkaita suunnitelmia siirtyä kokonaan uusiutuviin energialähteisiin tai vähähiilisiin kaasuihin tiettyyn ajankohtaan mennessä. Teknisiin arviointikriteereihin olisi myös sisällyttävä ajallisesti rajoitettu tunnustaminen kyseisten toimintojen vaikutuksesta hiilestä irtautumiseen.

5.Uusiutuvat energialähteet ovat unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisessä asemassa. Tämän vuoksi on lisättävä sijoituksia uusiutuviin energialähteisiin, jotta voidaan vastata tarpeeseen saada lisää uusiutuvaa ja puhdasta energiaa unionin energiamarkkinoille.

6.Ydinenergiaan liittyvät toiminnot ovat vähähiilisiä toimintoja, ne eivät ole Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 12 2 artiklan toisen alakohdan 1 alakohdassa ja asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, eivätkä ne kuulu kyseisen säännöksen b–i alakohdassa lueteltuihin muihin taloudellisen toiminnan luokkiin. Näitä ydinenergiaan liittyviä taloudellisia toimintoja olisi pidettävä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan mukaisina, kun teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vähähiilisiä vaihtoehtoja ei vielä ole kaupallisesti saatavilla riittävässä mittakaavassa, jotta energian kysyntä voitaisiin kattaa jatkuvasti ja luotettavasti. Lisäksi kestävää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän maaliskuussa 2020 antamassa loppuraportissa 13 todetaan, että ydinenergian tuotannon kasvihuonekaasupäästöt energiantuotantovaiheessa ovat lähes nolla ja että näyttö ydinenergian mahdollisesta merkittävästä vaikutuksesta ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteiden saavuttamiseen on laajaa ja selkeää. Lisäksi useiden jäsenvaltioiden suunnitelmissa ydinenergia kuuluu uusiutuvan energian kanssa niihin energialähteisiin, joita käytetään ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 14 asetettu tavoite irtautua hiilestä vuoteen 2050 mennessä. Ydinenergia tarjoaa energiantuotannon vakaan perustarjonnan, joten se helpottaa jaksottaisesti energiaa tarjoavien uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa eikä haittaa niiden kehittämistä, kuten asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään. Ydinenergiaan liittyvät toimet olisi sen vuoksi katsottava asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan mukaisiksi.

7.Asiantuntijoiden toteuttaman tieteellisen tarkastelun 15 mukaan ydinenergiaan liittyvien taloudellisten toimintojen teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, ettei ydinjätteen pitkäaikaisesta varastoinnista ja loppusijoituksesta johtuvista mahdollisista riskeistä aiheudu merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Näissä teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi otettava huomioon tiukimmat ydinturvallisuutta, säteilysuojelua ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevat vaatimukset, jotka perustuvat Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksessa, jäljempänä ’Euratomin perustamissopimus’, ja sen nojalla annetussa lainsäädännössä ja erityisesti neuvoston direktiivissä 2009/71/Euratom 16 vahvistettuihin vaatimuksiin. Kyseiseen direktiiviin sisältyy korkean tason ydinturvallisuustavoite, joka kattaa kunkin ydinlaitoksen elinkaaren kaikki vaiheet, mukaan lukien sijainnin valinnan, suunnittelun, rakentamisen, käyttöönoton, käytön ja käytöstäpoiston. Erityisesti direktiivissä kehotetaan parantamaan merkittävästi turvallisuutta uusien reaktoreiden suunnittelussa, mukaan lukien niin kutsutut III+ -sukupolven reaktorit, joissa olisi käytettävä uusinta tietämystä ja teknologiaa viimeisimmät kansainväliset turvallisuusvaatimukset huomioon ottaen. Nämä vaatimukset koskevat ydinturvallisuustavoitteen tehokasta täytäntöönpanoa, myös syvyyspuolustusperiaatteen ja tehokkaan turvallisuuskulttuurin soveltamista. Vaatimuksilla varmistetaan, että äärimmäisten ihmisen toiminnasta aiheutuvien ja luonnononnettomuuksien uhkien, kuten maanjäristysten ja tulvien, vaikutukset minimoidaan ja että onnettomuuksia, poikkeuksellista toimintaa ja hallintajärjestelmien vikoja tai toimimattomuutta ehkäistään muun muassa suojausrakenteiden tai varajäähdytys- ja sähkönjakelujärjestelmien avulla.

8.Markkinoille on tullut ydinvoimaloiden onnettomuuksia kestävää polttoainetta, joka tarjoaa lisäsuojaa polttoaine-tai reaktorikomponenttien rakenteellisista vahingoista johtuvia onnettomuuksia vastaan. Tämän viimeaikaisen teknologiakehityksen huomioimiseksi tämäntyyppisen polttoaineen käyttö olisi asetettava teknisissä arviointikriteereissä vaatimukseksi ja otettava huomioon sen lupamenettelyt unionissa.

9.Eri puolilla maailmaa on käynnissä tutkimus- ja kehittämistoimia sellaisten uusien ydinreaktoriteknologioiden kehittämiseksi, joissa käytetään muun muassa suljettua polttoainekiertoa tai uuden polttoaineen hyötöä ja joilla minimoidaan korkea-aktiivisen ydinjätteen tuotanto (neljännen sukupolven reaktorit). Vaikka neljännen sukupolven reaktorit eivät ole vielä kaupallisesti kannattavia, niille olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit, koska ne voivat edistää hiilestä irtautumista ja radioaktiivisen jätteen minimointia koskevaa tavoitetta.

10.Ydinenergia kuuluu useissa jäsenvaltioissa tulevaisuuden energialähteisiin osana niiden hiilestä irtautumista koskevia toimia. Komission arvioimissa skenaarioissa tuli esiin hiilestä irrotettu energiajärjestelmä, joka perustuu hyvin pitkälti uusiutuviin energialähteisiin sekä sellaiseen ydinenergiaan, jonka asennetun tehon kapasiteetti on nykytasoon verrattuna vakaa. Koska tällä hetkellä käytössä olevat ydinlaitokset ikääntyvät, niiden turvallisuutta on parannettava käyttöiän pidentämiseksi, ja vanhentuneita laitoksia korvaamaan tarvitaan uusia ydinlaitoksia. Tämä on jatkuva prosessi, jolla olisi varmistettava, että energiajärjestelmän hiilestä irrottamiseen tarvittava kapasiteetti on saatavilla vuoteen 2050 mennessä ja sen jälkeen tarpeen mukaan. Näin ollen ydinenergiaan on tehtävä merkittäviä sijoituksia koko vuotta 2050 edeltävä aika ja tämän jälkeenkin. On tarpeen varmistaa, että uusissa ydinvoimaloissa käytetään kaikkein edistyneimpiä teknologian kehityksen tuloksena syntyneitä ratkaisuja. Tällaisten uusien ydinvoimaloiden teknisissä arviointikriteereissä olisi sen vuoksi edellytettävä kaikkien investointihankkeiden säännöllistä uudelleentarkastelua ja parasta käytettävissä olevaa teknologiaa vastaavia teknisiä parametreja, joissa otetaan huomioon kestävän tutkimus- ja kehitystyön tulokset ja teknologioiden jatkuvat parannukset. Olisi määriteltävä erityiset ajankohdat sen varmistamiseksi, että kestävään hiilestä irtautumiseen sopivat uudet teknologiat otetaan käyttöön heti, kun ne ovat saatavilla.

11.Euratomin perustamissopimuksen liitteessä II ja neuvoston asetuksessa (Euratom) N:o 2587/1999 17 vahvistetaan vähimmäisrahamäärät ja muut vaatimukset, jotka liittyvät ydinenergia-alan investointien ilmoittamiseen komissiolle. Samasta syystä kaikki asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan soveltamiseen sekä komission lausunnossaan yksilöimiin teknisiin arviointikriteereihin liittyvät kysymykset olisi ratkaistava tyydyttävällä tavalla.

12.Kun otetaan huomioon uuteen ydinvoiman tuotantokapasiteettiin tehtävien sijoitusten pitkät toteutumisajat, pidentämällä tiettyjen olemassa olevien ydinlaitosten käyttöikää voidaan tukea energiajärjestelmän hiilestä irtautumista lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tällaisten pidennysten teknisissä arviointikriteereissä olisi kuitenkin edellytettävä muutoksia ja turvallisuuden parantamista sen varmistamiseksi, että kyseiset ydinlaitokset täyttävät tiukimmat saavutettavissa olevat turvallisuusnormit ja kaikki Euratomin perustamissopimuksen nojalla annetussa lainsäädännössä vahvistetut turvallisuustavoitteet.

13.Kun otetaan huomioon odotettavissa oleva teknologinen ja tieteellinen kehitys, sellaisten uusien ydinlaitosten rakentamiseen ja turvalliseen käyttöön tehtäviin sijoituksiin, joissa käytetään parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti asianmukaiseen ajankohtaan mennessä, olisi sovellettava teknisiä arviointikriteerejä ja määräaikoja, joilla edistetään neljännen sukupolven reaktorien kehittämistä ja tulevaa käyttöä ja myös suljetun polttoainekierron tai uuden polttoaineen hyötöä sen jälkeen kun ne ovat kaupallisesti saatavilla. Näitä määräaikoja olisi tarkistettava asianmukaisesti ottaen huomioon edistyminen tällaisen teknologian kehittämisessä.

14.Ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin tavoitteisiin liittyvillä teknisillä arviointikriteereillä olisi varmistettava, että taloudellinen toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle. Erityisesti ydinenergiaan liittyvien taloudellisten toimintojen osalta on tarpeen varmistaa, että ydinjätteen pitkäaikainen loppusijoitus ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklan 1 kohdan d alakohdan iii alakohdassa tarkoitettua merkittävää ja pitkäaikaista haittaa ympäristölle. Sen vuoksi teknisissä arviointikriteereissä on aiheellista vahvistaa ydinjätehuoltorahastoa ja ydinvoimaloiden käytöstäpoistorahastoa koskevat erityisvaatimukset, jotka voidaan yhdistää, noudattaen periaatetta, että jätteen tuottajien olisi vastattava jätehuollosta aiheutuvista kustannuksista, ja edellyttää kaikelle radioaktiiviselle jätteelle loppusijoituslaitoksia, minkä olisi estettävä radioaktiivisen jätteen vienti loppusijoitettavaksi kolmansiin maihin. Useissa jäsenvaltioissa matala- ja keskiaktiivista jätettä loppusijoitetaan jo nyt maanpinnan läheisyydessä sijaitseviin loppusijoituslaitoksiin, ja näiden maanpinnan läheisyydessä sijaitsevien loppusijoituslaitosten toiminnasta on vuosikymmenten aikana kertynyt runsaasti kokemusta ja osaamista jätehuollon suhteen. Korkea-aktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen osalta syvällä maaperässä sijaitseva loppusijoitus on uusimman tietämyksen mukainen ratkaisu, joka on asiantuntijayhteisössä maailmanlaajuisesti laajalti tunnustettu turvallisimmaksi ja kestävimmäksi vaihtoehdoksi korkea-aktiivisen jätteen ja jätteeksi katsotun käytetyn ydinpolttoaineen huollon viimeisessä vaiheessa. Vaikka jäsenvaltioilla on edelleen vastuu käytetyn ydinpolttoaineensa ja matala-, keski- tai korkea-aktiivisen jätteen huoltoa koskevasta politiikastaan, niiden olisi sisällytettävä loppusijoitusvaihtoehtojen suunnittelu ja täytäntöönpano kansallisiin politiikkoihinsa, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskeviin kansallisiin ohjelmiin, jotka kattavat kaikentyyppisen käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon kaikki vaiheet jätteen syntymisestä loppusijoitukseen. Kansallisten ohjelmien sisältö määritellään neuvoston direktiivissä 2011/70/Euratom 18 , ja siihen kuuluvat keskeiset suorituskykyindikaattorit, joiden avulla edistymistä voidaan seurata avoimesti. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle säännöllisesti kansallisten ohjelmien toteuttamisen edistymisestä. Jäsenvaltioiden raportointi vuodelta 2021 osoittaa, että ensimmäisten unionin alueella syvällä maaperässä sijaitsevien loppusijoituslaitosten toteuttamisessa on edistytty merkittävästi. Jäsenvaltioiden saataville on tulossa vuoteen 2050 mennessä realistisia ratkaisuja tällaisten laitosten kehittämiseksi ja käyttämiseksi. Tämän vuoksi vastaavan vaatimuksen sisällyttämisellä teknisiin arviointikriteereihin varmistetaan, ettei ympäristölle aiheudu merkittävää haittaa.

15.Muiden kuin rahoitusalan yritysten ja rahoitusalan yritysten on tarpeen tarjota sijoittajille merkittävää avoimuutta fossiilisen kaasun ja ydinenergian avulla tapahtuvan sähköntuotannon toimintoihin tekemistään sijoituksista, ja näitä toimintoja varten olisi vahvistettava tekniset arviointikriteerit. Avoimuuden vuoksi muille kuin rahoitusalan yrityksille ja rahoitusalan yrityksille olisi vahvistettava erityiset tietojen antamista koskevat vaatimukset. Sijoittajille annettavien tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi kyseiset tiedot olisi esitettävä sellaisen lomakkeen muodossa, josta käy selvästi ilmi fossiiliseen kaasuun ja ydinenergiaan liittyvien toimintojen osuus kyseisten yritysten keskeisten tulosindikaattoreiden nimittäjässä ja tarvittaessa osoittajassa. Jotta saataisiin aikaan merkittävää avoimuutta sijoittajille, jotka tekevät sijoituksia asetuksen (EU) 2020/852 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuihin rahoitustuotteisiin, jotka ovat kytköksissä fossiiliseen kaasuun ja ydinenergiaan liittyviin toimintoihin, joita varten on vahvistettu tekniset arviointikriteerit, komissio muuttaa kyseisiin rahoitustuotteisiin liittyvää tiedonantokehystä tai ehdottaa sitä koskevia muutoksia tarpeen mukaan, jotta voidaan varmistaa täysi avoimuus kyseisten rahoitustuotteiden koko elinkaaren ajan. Jotta perimmäiset sijoittajat tunnistavat tällaiset tiedot selkeästi, komissio harkitsee jakelijoiden antamaa rahoitus- ja vakuutusneuvontaa koskevien vaatimusten muuttamista.

16.Sijoittajien luottamuksen lisäämiseksi riippumattoman kolmannen osapuolen olisi todennettava, että fossiiliseen kaasuun liittyvää toimintaa koskevat tekniset arviointikriteerit täyttyvät. Jotta voidaan varmistaa vaatimustenmukaisuuden puolueeton ja huolellinen todentaminen, riippumattomalla kolmannella osapuolella olisi oltava resurssit ja asiantuntemus todentamisen suorittamiseksi, sen olisi oltava riippumaton, jotta vältetään eturistiriidat omistajan tai rahoittajan kanssa, eikä se saisi olla mukana tällaisen fossiiliseen kaasuun liittyvän toiminnan kehittämisessä tai toteuttamisessa. Todentamismekanismin lisäksi rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin voidaan soveltaa muussa kestävää rahoitusta koskevassa unionin lainsäädännössä säädettyjä erityisiä todentamisvaatimuksia, jotka kattavat teknisten arviointikriteerien noudattamisen. Komission olisi tarkasteltava asetuksen (EU) 2020/852 26 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti uudelleen säännöksiä, joita tarvitaan kyseisessä asetuksessa vahvistettujen kriteerien noudattamisen todentamismekanismien perustamiseksi.

17.Nopea teknologinen kehitys on ominaista fossiilisen kaasun ja ydinenergian aloille. Sen vuoksi on tarpeen tarkastella säännöllisesti uudelleen teknisiä arviointikriteerejä, jotka kattavat energiantuotantotoiminnot kyseisillä aloilla, kuten asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan 5 kohdassa edellytetään. Lisäksi asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa säädettyjen edellytysten perusteella uudelleentarkastelun olisi katettava teknisissä arviointikriteereissä vahvistettujen määräaikojen asianmukaisuus.

18.Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2021/2139 ja komission delegoitua asetusta (EU) 2021/2178 19 olisi muutettava. Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 ja delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 muutoksilla ei valtuuteta sijoituksia, vaan tarkoituksena on auttaa rahoitusmarkkinoita ja sijoittajia määrittämään tiukoin edellytyksin asiaankuuluvat kaasuun ja ydinvoimaan liittyvät toiminnot, joita tarvitaan jäsenvaltioiden energiajärjestelmien siirtymiseen kohti ilmastoneutraaliutta unionin ilmastotavoitteiden ja -sitoumusten mukaisesti.

19.Tässä delegoidussa asetuksessa säädetyt muutokset delegoituun asetukseen (EU) 2021/2139 ja delegoituun asetukseen (EU) 2021/2178 liittyvät läheisesti toisiinsa. Kyseiset säännökset on tarpeen sisällyttää yhteen asetukseen, jotta sidosryhmät voivat helpommin saada kattavan näkemyksen oikeudellisesta kehyksestä ja jotta voidaan helpottaa asetuksen (EU) 2020/852 soveltamista ja varmistaa säännösten välinen keskinäinen johdonmukaisuus, koska niiden olisi tultava voimaan samanaikaisesti.

20.On tarpeen antaa muille kuin rahoitusalan yrityksille ja rahoitusalan yrityksille riittävästi aikaa arvioida, ovatko niiden fossiiliseen kaasuun ja ydinenergiaan liittyvät taloudelliset toiminnot tässä asetuksessa säädettyjen teknisten arviointikriteerien mukaisia, ja raportoida kyseisestä arvioinnista delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 mukaisesti. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamista olisi lykättävä 1 päivään tammikuuta 2023,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 muutokset

Muutetaan delegoitu asetus (EU) 2021/2139 seuraavasti:

1.Lisätään 2 a artikla seuraavasti:

”2 a artikla
Uudelleentarkastelu

Toteuttaessaan asetuksen (EU) 2020/852 19 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua uudelleentarkastelua komissio tarkastelee ja arvioi myös tarvetta muuttaa liitteessä I olevassa 4.27 jaksossa, 4.28 jaksossa, 4.29 jakson 1 kohdan b alakohdassa, 4.30 jakson 1 kohdan b alakohdassa ja 4.31 jakson 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja ajankohtia.

Liitteessä I olevan 4.27 ja 4.28 jakson 2 kohdassa tarkoitetun ajankohdan tarkistamisessa on otettava huomioon onnettomuuksia kestävän polttoaineen kaupan pitämisen tekninen kehitys unionissa ja maailmassa.”

2.Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

3.Muutetaan liite II tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

2 artikla
Delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 muutokset

Muutetaan delegoitu asetus (EU) 2021/2178 seuraavasti:

1.Lisätään 8 artiklaan 6, 7 ja 8 kohta seuraavasti:

”6.    Muiden kuin rahoitusalan yritysten ja rahoitusalan yritysten on annettava tiedoksi seuraavien määrä ja osuus:

a)delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteissä I ja II olevissa 4.26, 4.27 ja 4.28 jaksossa tarkoitetut luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot niiden keskeisten tulosindikaattoreiden nimittäjässä ja osoittajassa;

b)delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteissä I ja II olevissa 4.26, 4.27 ja 4.28 jaksossa tarkoitetut luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset, taloudelliset toiminnot niiden keskeisten tulosindikaattoreiden nimittäjässä;

c)luokitusjärjestelmään kelpaamattomat ydinenergiaan liittyvät toiminnot niiden keskeisten tulosindikaattoreiden nimittäjässä.

7.    Muiden kuin rahoitusalan yritysten ja rahoitusalan yritysten on annettava tiedoksi seuraavien määrä ja osuus:

a)delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteissä I ja II olevissa 4.29, 4.30 ja 4.31 jaksossa tarkoitetut luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot niiden keskeisten tulosindikaattoreiden nimittäjässä ja osoittajassa;

b)delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteissä I ja II olevissa 4.29, 4.30 ja 4.31 jaksossa tarkoitetut luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset, taloudelliset toiminnot niiden keskeisten tulosindikaattoreiden nimittäjässä;

c)luokitusjärjestelmään kelpaamattomat fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot niiden keskeisten tulosindikaattoreiden nimittäjässä.

8.    Edellä 6 ja 7 kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä taulukkomuodossa käyttäen tämän asetuksen liitteessä XII esitettyjä lomakkeita.”

2.Lisätään tämän asetuksen liitteessä III oleva teksti liitteeksi XII.

3 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9.3.2022

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(2)    Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä teknisten arviointikriteerien vahvistamisen osalta sen määrittämiseksi, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista ja aiheuttaako taloudellinen toiminta merkittävää haittaa jollekin muulle ympäristötavoitteelle (EUVL L 442, 9.12.2021, s. 1).

(3)    Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2178, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä täsmentämällä niiden tietojen sisältö ja esitystapa, jotka direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien yritysten on annettava ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista, sekä kyseisen tiedonantovelvollisuuden noudattamiseksi käytettävä menetelmä (EUVL L 443, 10.12.2021, s. 9).

(4)    Arvioinnin muut vaiheet eli Yhteisen tutkimuskeskuksen raportti, Euratomin perustamissopimuksen 31 artiklan mukaisesti toteutettu asiantuntijoiden tarkastelu sekä terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevän tiedekomitean arviointi ovat saatavilla komission verkkosivustolla.

(5)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. ”EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä, yritysten kestävyysraportointi, kestävyysmieltymykset ja luottamusvelvollisuudet: rahoituksen suunta kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa”, Bryssel, 21.4.2021, COM(2021) 188 final; Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, ”Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia”, Strasbourg, 6.7.2021, COM(2021) 390 final.

(6)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(7)    Kestävää rahoitusta käsittelevä EU:n asiantuntijaryhmä, ”Financing a sustainable European economy – Technical report – Taxonomy: Final report of the Technical Expert Group on Sustainable Finance”, maaliskuu 2020.

(8)    Raporttiin liitetyssä eriävässä lausunnossa (yksi 32 asiantuntijasta, jotka edustivat 27:ää jäsenvaltiota) todettiin, että JRC:n raportissa ei ole otettu huomioon eräitä keskeisiä riskejä, kuten ydinaseiden leviämisriskiä ja sellaisten epätodennäköisten mutta vaikutuksiltaan suurten onnettomuuksien riskiä, jotka koskevat ydinalan toimintoja suoremmin kuin muita luokitusjärjestelmään kuuluvia energiateknologioita. On kuitenkin huomattava, ettei näiden kysymysten arviointi kuulunut JRC:lle annettuun tehtävänmäärittelyyn, koska arviointikehys perustui asiantuntijaryhmän noudattamaan prosessiin.

(9)    EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13.

(10)    Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139, 4 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä teknisten arviointikriteerien vahvistamisen osalta sen määrittämiseksi, millä edellytyksillä taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista ja aiheuttaako taloudellinen toiminta merkittävää haittaa jollekin muulle ympäristötavoitteelle (EUVL L 442, 9.12.2021, s. 1).

(11)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, ”EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä, yritysten kestävyysraportointi, kestävyysmieltymykset ja luottamusvelvollisuudet: rahoituksen suunta kohti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa”, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2021 (COM(2021) 188 final) ja komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, ”Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia”, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2021 (COM(2021) 390 final).

(12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(13)    Teknisen asiantuntijaryhmän raportti on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/business_economy_euro/banking_and_finance/documents/200309-sustainable-finance-teg-final-report-taxonomy_en.pdf

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(15)    JRC:n raportti ”Technical assessment of nuclear energy with respect to the ‘do no significant harm’ criteria of Regulation (EU) 2020/852 (‘Taxonomy Regulation’)”, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/info/file/210329-jrc-report-nuclear-energy-assessment_en

(16)    Neuvoston direktiivi 2009/71/Euratom, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2009, ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta (EUVL L 172, 2.7.2009, s. 18).

(17)    Neuvoston asetus (Euratom) N:o 2587/1999, annettu 2 päivänä joulukuuta 1999, Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 41 artiklan mukaisesti komissiolle ilmoitettavien investointihankkeiden määrittelystä (EYVL L 315, 9.12.1999, s. 1).

(18)    Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten (EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48).

(19)    Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2178, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä täsmentämällä niiden tietojen sisältö ja esitystapa, jotka direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien yritysten on annettava ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista, sekä kyseisen tiedonantovelvollisuuden noudattamiseksi käytettävä menetelmä (EUVL L 443, 10.12.2021, s. 9).

LIITE I

Lisätään delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 liitteeseen I seuraavasti 4.26, 4.27, 4.28, 4.29, 4.30 ja 4.31 jakso:

”4.26.Sellaisten edistyneiden teknologioiden esikaupalliset vaiheet, joilla tuotetaan energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä

Toiminnan kuvaus

Sellaisia innovatiivisia sähköntuotantolaitoksia koskeva tutkimus, kehittäminen, demonstrointi ja käyttöönotto, joille jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat myöntäneet toimiluvan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä.

Toiminta luokitellaan NACE-koodeihin M72 ja M72.1 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa, jos se täyttää kaikki tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

1.Taloudelliseen toimintaan liittyvä hanke, jäljempänä ’hanke’, toteutetaan jäsenvaltiossa, joka täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

(a)jäsenvaltio on saattanut neuvoston direktiivin 2009/71/Euratom*1 ja neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom*2 kokonaan osaksi kansallista lainsäädäntöään;

(b)jäsenvaltio noudattaa Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta, jäljempänä ’Euratomin perustamissopimus’, ja sen nojalla hyväksyttyä lainsäädäntöä ja erityisesti direktiiviä 2009/71/Euratom, direktiiviä 2011/70/Euratom ja neuvoston direktiiviä 2013/59/Euratom*3 sekä SEUT-sopimuksen 192 artiklan nojalla hyväksyttyä unionin ympäristölainsäädäntöä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/92/EU*4 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/60/EY*5;

(c)jäsenvaltiolla on hankkeen hyväksymispäivästä alkaen käytössä ydinjätehuoltorahasto ja ydinvoimaloiden käytöstäpoistorahasto, jotka voidaan yhdistää;

(d)jäsenvaltio on osoittanut, että sillä on ydinvoimalan arvioidun käyttöiän päättyessä käytettävissään resurssit, jotka vastaavat ydinjätehuollon ja ydinvoimaloiden käytöstäpoiston arvioituja kustannuksia komission suosituksen 2006/851/Euratom*6 mukaisesti;

(e)jäsenvaltiolla on kaikelle hyvin matala-aktiiviselle, matala-aktiiviselle ja keskiaktiiviselle jätteelle loppusijoituslaitokset, joista on ilmoitettu komissiolle Euratomin perustamissopimuksen 41 artiklan tai neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 2587/1999 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja jotka sisältyvät direktiivin 2011/70/Euratom mukaiseen tarkistettuun kansalliseen ohjelmaan;

(f)jäsenvaltiolla on dokumentoitu suunnitelma, jossa esitetään yksityiskohtaisesti vaiheet korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen käyttöön ottamiseksi vuoteen 2050 mennessä ja jossa kuvataan kaikki seuraavat seikat:

(i)konseptit tai suunnitelmat ja tekniset ratkaisut käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa varten jätteen syntymisestä sen loppusijoitukseen;

(ii)loppusijoituslaitoksen eliniän jälkeisen sulkemisen jälkeistä aikaa koskevat konseptit tai suunnitelmat, mukaan lukien ajanjakso, jolloin asiaankuuluvaa valvontaa jatketaan, sekä keinot, joiden avulla kyseessä olevaa laitosta koskeva tietämys säilytetään pidemmällä aikavälillä;

(iii)suunnitelman toteuttamista koskeva vastuu ja tärkeimmät suorituskykyindikaattorit sen edistymisen seuraamiseksi;

(iv)kustannusarviot ja rahoitusjärjestelyt.

Edellä olevan f alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat hyödyntää suunnitelmia, jotka on laadittu osana direktiivin 2011/70/Euratom 11 ja 12 artiklassa edellytettyä kansallista ohjelmaa.

2.Hanke on osa unionin rahoittamaa tutkimusohjelmaa tai hankkeesta on ilmoitettu komissiolle Euratomin perustamissopimuksen 41 artiklan tai neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 2587/1999 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti, mikäli jompaakumpaa näistä säännöksistä voidaan soveltaa, ja komissio on antanut siitä lausuntonsa Euratomin perustamissopimuksen 43 artiklan mukaisesti, ja kaikki lausunnossa esiin tuodut seikat, joilla on merkitystä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan sekä tässä jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien soveltamisen kannalta, on otettu riittävästi huomioon.

3.Asianomainen jäsenvaltio on sitoutunut raportoimaan komissiolle viiden vuoden välein kunkin hankkeen osalta kaikista seuraavista seikoista:

(a)edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kertyneiden varojen riittävyys;

(b)edellä 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun suunnitelman toteutuksessa tapahtunut edistyminen.

Komissio tarkastelee raporttien perusteella 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ydinjätehuoltorahaston ja ydinvoimaloiden käytöstäpoistorahaston kertyneiden varojen riittävyyttä ja 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun dokumentoidun suunnitelman toteutuksen edistymistä ja voi antaa asiasta lausunnon asianomaiselle jäsenvaltiolle.

4.Toiminta on sellaisen kansallisen lainsäädännön mukaista, jolla 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, myös siltä osin kuin on kyse erityisesti stressitestien avulla tehtävästä arvioinnista, joka koskee unionin alueella sijaitsevien ydinvoimaloiden kykyä selviytyä äärimmäisistä luonnonuhkista, maanjäristykset mukaan luettuina. Näin ollen toiminta tapahtuu sen jäsenvaltion alueella, jossa ydinlaitoksen haltija

(a)on toimittanut ydinturvallisuudesta näyttöä, joka vastaa laajuudeltaan ja yksityiskohtaisuudeltaan ydinlaitoksen ja sen laitosalueen kannalta merkityksellisen vaaran mahdollista suuruutta ja luonnetta (direktiivin 2009/71/Euratom 6 artiklan b alakohta);

(b)on toteuttanut syvyyssuuntaiseen turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä muun muassa sen varmistamiseksi, että äärimmäisten ulkoisten luonnonuhkien ja ihmisen toiminnasta tahattomasti aiheutuvien vaarojen vaikutus minimoidaan (direktiivin 2009/71/Euratom 8 b artiklan 1 kohdan a alakohta);

(c)on toteuttanut asianmukaisen laitosalue- ja laitoskohtaisen arvioinnin siinä tapauksessa, että asianomainen laitoksen haltija hakee lupaa ydinvoimalan rakentamiseen tai toimintaan (direktiivin 2009/71/Euratom 8 c artiklan a alakohta).

5.Toiminta täyttää direktiivin 2009/71/Euratom vaatimukset, ja sitä tukevat Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ja Länsi-Euroopan ydinalan sääntelyviranomaisten järjestön (WENRA) viimeisimmät kansainväliset ohjeet, joiden tarkoituksena on parantaa uusien ja olemassa olevien ydinvoimaloiden kykyä selviytyä äärimmäisistä luonnonuhkista, tulvat ja äärimmäiset sääolot mukaan luettuina.

6.Edellä 1 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettu radioaktiivinen jäte loppusijoitetaan siinä jäsenvaltiossa, jossa se on syntynyt, ellei asianomaisen jäsenvaltion ja määräjäsenvaltion välillä ole direktiivissä 2011/70/Euratom tarkoitettua sopimusta. Siinä tapauksessa määräjäsenvaltiolla on radioaktiivisen jätteen huolto- ja loppusijoitusohjelmat ja toiminnassa oleva asianmukainen loppusijoituslaitos direktiivin 2011/70/Euratom vaatimusten mukaisesti.

4.27.Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö sähkön tai lämmön tuottamiseksi, vedyn tuotanto mukaan luettuna, parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden avulla

Tässä jaksossa parhailla käytettävissä olevilla tekniikoilla tarkoitetaan tekniikoita, jotka täyttävät kaikki direktiivin 2009/71/Euratom vaatimukset ja ovat kaikilta osin IAEA:n standardien uusimpien teknisten parametrien sekä WENRAn turvallisuustavoitteiden ja viitearvojen mukaiset.

Toiminnan kuvaus

Uusien ydinlaitosten rakentaminen ja turvallinen käyttö, silloin kun jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat myöntäneet rakennusluvan vuoteen 2045 mennessä kansallisen lainsäädännön mukaisesti sähkön tai prosessilämmön tuotantoa varten, mukaan lukien kaukolämpö ja teollisuusprosessit, kuten vedyn tuotanto (uudet ydinlaitokset), sekä niiden turvallisuuden parantaminen.

Toiminta luokitellaan NACE-koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa, jos se täyttää kaikki tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

1.Taloudelliseen toimintaan liittyvä hanke, jäljempänä ’hanke’, toteutetaan jäsenvaltiossa, joka täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

(a)jäsenvaltio on saattanut neuvoston direktiivin 2009/71/Euratom ja neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom kokonaan osaksi kansallista lainsäädäntöään;

(b)jäsenvaltio noudattaa Euratomin perustamissopimusta ja sen nojalla hyväksyttyä lainsäädäntöä ja erityisesti direktiiviä 2009/71/Euratom, direktiiviä 2011/70/Euratom ja direktiiviä 2013/59/Euratom sekä SEUT-sopimuksen 192 artiklan nojalla hyväksyttyä unionin ympäristölainsäädäntöä ja erityisesti direktiiviä 2011/92/EU ja direktiiviä 2000/60/EY;

(c)jäsenvaltiolla on hankkeen hyväksymispäivästä alkaen käytössä ydinjätehuoltorahasto ja ydinvoimaloiden käytöstäpoistorahasto, jotka voidaan yhdistää;

(d)jäsenvaltio on osoittanut, että sillä on ydinvoimalan arvioidun käyttöiän päättyessä käytettävissään resurssit, jotka vastaavat ydinjätehuollon ja ydinvoimaloiden käytöstäpoiston arvioituja kustannuksia suosituksen 2006/851/Euratom mukaisesti;

(e)jäsenvaltiolla on kaikelle hyvin matala-aktiiviselle, matala-aktiiviselle ja keskiaktiiviselle jätteelle loppusijoituslaitokset, joista on ilmoitettu komissiolle Euratomin perustamissopimuksen 41 artiklan tai neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 2587/1999 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja jotka sisältyvät neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom mukaiseen tarkistettuun kansalliseen ohjelmaan;

(f)jäsenvaltiolla on dokumentoitu suunnitelma, jossa esitetään yksityiskohtaisesti vaiheet korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen käyttöön ottamiseksi vuoteen 2050 mennessä ja jossa kuvataan kaikki seuraavat seikat:

(i)konseptit tai suunnitelmat ja tekniset ratkaisut käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa varten jätteen syntymisestä sen loppusijoitukseen;

(ii)loppusijoituslaitoksen eliniän jälkeisen sulkemisen jälkeistä aikaa koskevat konseptit tai suunnitelmat, mukaan lukien ajanjakso, jolloin asiaankuuluvaa valvontaa jatketaan, sekä keinot, joiden avulla kyseessä olevaa laitosta koskeva tietämys säilytetään pidemmällä aikavälillä;

(iii)suunnitelman toteuttamista koskeva vastuu ja tärkeimmät suorituskykyindikaattorit sen edistymisen seuraamiseksi;

(iv)kustannusarviot ja rahoitusjärjestelyt.

Edellä olevan f alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat hyödyntää suunnitelmia, jotka on laadittu osana direktiivin 2011/70/Euratom 11 ja 12 artiklassa edellytettyä kansallista ohjelmaa.

2.Hankkeessa sovelletaan kaikilta osin parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ja vuodesta 2025 alkaen onnettomuuden kestäviä polttoaineita. Tekniikat on sertifioinut ja hyväksynyt kansallinen turvallisuusviranomainen.

3.Hankkeesta on ilmoitettu komissiolle Euratomin perustamissopimuksen 41 artiklan tai neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 2587/1999 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti, mikäli jompaakumpaa näistä säännöksistä voidaan soveltaa, ja komissio on antanut siitä lausuntonsa Euratomin perustamissopimuksen 43 artiklan mukaisesti, ja kaikki lausunnossa esiin tuodut seikat, joilla on merkitystä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan sekä tässä jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien soveltamisen kannalta, on otettu riittävästi huomioon.

4.Asianomainen jäsenvaltio on sitoutunut raportoimaan komissiolle viiden vuoden välein kunkin hankkeen osalta kaikista seuraavista seikoista:

(a)edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kertyneiden varojen riittävyys;

(b)edellä 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun suunnitelman toteutuksessa tapahtunut edistyminen.

Komissio tarkastelee raporttien perusteella 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ydinjätehuoltorahaston ja ydinvoimaloiden käytöstäpoistorahaston kertyneiden varojen riittävyyttä ja 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun dokumentoidun suunnitelman toteutuksen edistymistä ja voi antaa asiasta lausunnon asianomaiselle jäsenvaltiolle.

5.Komissio tarkastelee vuodesta 2025 alkaen vähintään 10 vuoden välein parhaita käytettävissä olevia tekniikoita vastaavia teknisiä parametreja Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmän (ENSREG) arvioinnin pohjalta.

6.Toiminta on sellaisen kansallisen lainsäädännön mukaista, jolla 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, myös siltä osin kuin on kyse erityisesti stressitestien avulla tehtävästä arvioinnista, joka koskee unionin alueella sijaitsevien ydinvoimaloiden kykyä selviytyä äärimmäisistä luonnonuhkista, maanjäristykset mukaan luettuina. Näin ollen toiminta tapahtuu sen jäsenvaltion alueella, jossa ydinlaitoksen haltija

(a)on toimittanut ydinturvallisuudesta näyttöä, joka vastaa laajuudeltaan ja yksityiskohtaisuudeltaan ydinlaitoksen ja sen laitosalueen kannalta merkityksellisen vaaran mahdollista suuruutta ja luonnetta (direktiivin 2009/71/Euratom 6 artiklan b alakohta);

(b)on toteuttanut syvyyssuuntaiseen turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä muun muassa sen varmistamiseksi, että äärimmäisten ulkoisten luonnonuhkien ja ihmisen toiminnasta tahattomasti aiheutuvien vaarojen vaikutus minimoidaan (direktiivin 2009/71/Euratom 8 b artiklan 1 kohdan a alakohta);

(c)on toteuttanut asianmukaisen laitosalue- ja laitoskohtaisen arvioinnin siinä tapauksessa, että asianomainen laitoksen haltija hakee lupaa ydinvoimalan rakentamiseen tai toimintaan (direktiivin 2009/71/Euratom 8 c artiklan a alakohta).

7.Toiminta täyttää direktiivin 2009/71/Euratom vaatimukset, ja sitä tukevat IAEA:n ja WENRAn viimeisimmät kansainväliset ohjeet, joiden tarkoituksena on parantaa uusien ja olemassa olevien ydinvoimaloiden kykyä selviytyä äärimmäisistä luonnonuhkista, tulvat ja äärimmäiset sääolot mukaan luettuina.

8.Edellä 1 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettu radioaktiivinen jäte loppusijoitetaan siinä jäsenvaltiossa, jossa se on syntynyt, ellei asianomaisen jäsenvaltion ja määräjäsenvaltion välillä ole direktiivissä 2011/70/Euratom tarkoitettua sopimusta. Siinä tapauksessa määräjäsenvaltiolla on radioaktiivisen jätteen huolto- ja loppusijoitusohjelmat ja toiminnassa oleva asianmukainen loppusijoituslaitos direktiivin 2011/70/Euratom vaatimusten mukaisesti.

4.28.Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa

Toiminnan kuvaus

Olemassa olevien ydinlaitosten muuttaminen pidentämällä sähköä tai lämpöä ydinenergian avulla tuottavien ydinlaitosten (ydinvoimaloiden) turvallista käyttöikää jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten luvalla viimeistään vuonna 2040 kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Toiminta luokitellaan NACE-koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa, jos se täyttää kaikki tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

1.Taloudelliseen toimintaan liittyvä hanke, jäljempänä ’hanke’, toteutetaan jäsenvaltiossa, joka täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

(a)jäsenvaltio on saattanut neuvoston direktiivin 2009/71/Euratom ja neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom kokonaan osaksi kansallista lainsäädäntöään;

(b)jäsenvaltio noudattaa Euratomin perustamissopimusta ja sen nojalla hyväksyttyä lainsäädäntöä ja erityisesti direktiiviä 2009/71/Euratom, direktiiviä 2011/70/Euratom ja direktiiviä 2013/59/Euratom sekä SEUT-sopimuksen 192 artiklan nojalla hyväksyttyä unionin ympäristölainsäädäntöä ja erityisesti direktiiviä 2011/92/EU ja direktiiviä 2000/60/EY;

(c)jäsenvaltiolla on hankkeen hyväksymispäivästä alkaen käytössä ydinjätehuoltorahasto ja ydinvoimaloiden käytöstäpoistorahasto, jotka voidaan yhdistää;

(d)jäsenvaltio on osoittanut, että sillä on ydinvoimalan arvioidun käyttöiän päättyessä käytettävissään resurssit, jotka vastaavat ydinjätehuollon ja ydinvoimaloiden käytöstäpoiston arvioituja kustannuksia suosituksen 2006/851/Euratom mukaisesti;

(e)jäsenvaltiolla on kaikelle hyvin matala-aktiiviselle, matala-aktiiviselle ja keskiaktiiviselle jätteelle loppusijoituslaitokset, joista on ilmoitettu komissiolle Euratomin perustamissopimuksen 41 artiklan tai neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 2587/1999 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja jotka sisältyvät neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom mukaiseen tarkistettuun kansalliseen ohjelmaan;

(f)vuoden 2025 jälkeen hyväksyttyjen hankkeiden osalta jäsenvaltiolla on dokumentoitu suunnitelma, jossa esitetään yksityiskohtaisesti vaiheet korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksen käyttöön ottamiseksi vuoteen 2050 mennessä ja jossa kuvataan kaikki seuraavat seikat:

(i)konseptit tai suunnitelmat ja tekniset ratkaisut käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa varten jätteen syntymisestä sen loppusijoitukseen;

(ii)loppusijoituslaitoksen eliniän jälkeisen sulkemisen jälkeistä aikaa koskevat konseptit tai suunnitelmat, mukaan lukien ajanjakso, jolloin asiaankuuluvaa valvontaa jatketaan, sekä keinot, joiden avulla kyseessä olevaa laitosta koskeva tietämys säilytetään pidemmällä aikavälillä;

(iii)suunnitelman toteuttamista koskeva vastuu ja tärkeimmät suorituskykyindikaattorit sen edistymisen seuraamiseksi;

(iv)kustannusarviot ja rahoitusjärjestelyt.

Edellä olevan f alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat hyödyntää suunnitelmia, jotka on laadittu osana direktiivin 2011/70/Euratom 11 ja 12 artiklassa edellytettyä kansallista ohjelmaa.

2.Päivitetyllä hankkeella pannaan täytäntöön kaikki kohtuudella toteutettavissa olevat turvallisuuden parannustoimet ja hyödynnetään vuodesta 2025 alkaen onnettomuuden kestäviä polttoaineita. Tekniikat on sertifioinut ja hyväksynyt kansallinen turvallisuusviranomainen.

3.Hankkeesta on ilmoitettu komissiolle Euratomin perustamissopimuksen 41 artiklan tai neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 2587/1999 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti, mikäli jompaakumpaa näistä säännöksistä voidaan soveltaa, ja komissio on antanut siitä lausuntonsa Euratomin perustamissopimuksen 43 artiklan mukaisesti, ja kaikki lausunnossa esiin tuodut seikat, joilla on merkitystä asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan sekä tässä jaksossa vahvistettujen teknisten arviointikriteerien soveltamisen kannalta, on otettu riittävästi huomioon.

4.Asianomainen jäsenvaltio on sitoutunut raportoimaan komissiolle viiden vuoden välein kunkin hankkeen osalta kaikista seuraavista seikoista:

(a)edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kertyneiden varojen riittävyys;

(b)edellä 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun suunnitelman toteutuksessa tapahtunut edistyminen.

Komissio tarkastelee raporttien perusteella 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ydinjätehuoltorahaston ja ydinvoimaloiden käytöstäpoistorahaston kertyneiden varojen riittävyyttä ja 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetun dokumentoidun suunnitelman toteutuksen edistymistä ja voi antaa asiasta lausunnon asianomaiselle jäsenvaltiolle.

5.Toiminta on sellaisen kansallisen lainsäädännön mukaista, jolla 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, myös siltä osin kuin on kyse erityisesti stressitestien avulla tehtävästä arvioinnista, joka koskee unionin ydinvoimaloiden kykyä selviytyä äärimmäisistä luonnonuhkista, maanjäristykset mukaan luettuina. Näin ollen toiminta tapahtuu sen jäsenvaltion alueella, jossa ydinlaitoksen haltija

(a)on toimittanut ydinturvallisuudesta näyttöä, joka vastaa laajuudeltaan ja yksityiskohtaisuudeltaan ydinlaitoksen ja sen laitosalueen kannalta merkityksellisen vaaran mahdollista suuruutta ja luonnetta (direktiivin 2009/71/Euratom 6 artiklan b alakohta);

(b)on toteuttanut syvyyssuuntaiseen turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä muun muassa sen varmistamiseksi, että äärimmäisten ulkoisten luonnonuhkien ja ihmisen toiminnasta tahattomasti aiheutuvien vaarojen vaikutus minimoidaan (direktiivin 2009/71/Euratom 8 b artiklan 1 kohdan a alakohta);

(c)on toteuttanut asianmukaisen laitosalue- ja laitoskohtaisen arvioinnin siinä tapauksessa, että asianomainen laitoksen haltija hakee lupaa ydinvoimalan rakentamiseen tai toimintaan (direktiivin 2009/71/Euratom 8 c artiklan a alakohta).

6.Toiminta täyttää direktiivin 2009/71/Euratom vaatimukset, ja sitä tukevat IAEA:n ja WENRAn viimeisimmät kansainväliset ohjeet, joiden tarkoituksena on parantaa uusien ja olemassa olevien ydinvoimaloiden kykyä selviytyä äärimmäisistä luonnonuhkista, tulvat ja äärimmäiset sääolot mukaan luettuina.

7.Edellä 1 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettu radioaktiivinen jäte loppusijoitetaan siinä jäsenvaltiossa, jossa se on syntynyt, ellei asianomaisen jäsenvaltion ja määräjäsenvaltion välillä ole direktiivissä 2011/70/Euratom tarkoitettua sopimusta. Siinä tapauksessa määräjäsenvaltiolla on radioaktiivisen jätteen huolto- ja loppusijoitusohjelmat ja toiminnassa oleva asianmukainen loppusijoituslaitos direktiivin 2011/70/Euratom vaatimusten mukaisesti.

4.29.Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla

Toiminnan kuvaus

Fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentaminen tai käyttö. Toiminta ei sisällä tämän liitteen 4.7 jaksossa tarkoitettua yksinomaan uusiutuvia ei-fossiilisia kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita käyttävää sähköntuotantoa eikä tämän liitteen 4.8 jaksossa tarkoitettua yksinomaan biokaasua ja nestemäisiä biopolttoaineita käyttävää sähköntuotantoa.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voidaan luokitella useisiin NACE-koodeihin ja erityisesti koodeihin D35.11 ja F42.22 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

4.30.Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista

Toiminnan kuvaus

Fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentaminen, kunnostaminen ja käyttö. Toiminta ei sisällä tämän liitteen 4.19 jaksossa tarkoitettua lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokasta yhteistuotantoa yksinomaan uusiutuvista ei-fossiilisista kaasumaisista ja nestemäisistä polttoaineista eikä tämän liitteen 4.20 jaksossa tarkoitettua lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotantoa yksinomaan biokaasun ja nestemäisten biopolttoaineiden avulla.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta voidaan luokitella NACE-koodeihin D35.11 ja D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

4.31.Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä

Toiminnan kuvaus

Direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 kohdassa tarkoitettuun tehokkaaseen kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmään liitettyjen, lämpöä tai jäähdytystä fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tuottavien laitosten rakentaminen, kunnostaminen ja käyttö. Toiminta ei sisällä tämän liitteen 4.23 jaksossa tarkoitettua lämmön tai jäähdytyksen tuotantoa tehokkaassa kaukolämmitysjärjestelmässä yksinomaan uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja nestemäisillä polttoaineilla eikä tämän liitteen 4.24 jaksossa tarkoitettua lämmön tai jäähdytyksen tuotantoa yksinomaan biokaasun ja nestemäisten biopolttoaineiden avulla.

Toiminta luokitellaan NACE-koodiin D35.30 asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 vahvistetun tilastollisen toimialaluokituksen mukaisesti.

Tähän luokkaan kuuluva taloudellinen toiminta on asetuksen (EU) 2020/852 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua siirtymätoimintaa, jos se täyttää tässä jaksossa vahvistetut tekniset arviointikriteerit.

Tekniset arviointikriteerit

*1    Neuvoston direktiivi 2009/71/Euratom, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2009, ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta (EUVL L 172, 2.7.2009, s. 18).

*2    Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten (EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48).

*3    Neuvoston direktiivi 2013/59/Euratom, annettu 5 päivänä joulukuuta 2013, turvallisuutta koskevien perusnormien    vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi ja direktiivien 89/618/Euratom, 90/641/Euratom, 96/29/Euratom, 97/43/Euratom ja 2003/122/Euratom kumoamisesta    (EUVL L 13, 17.1.2014, s. 1).

*4    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

*5Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

*6    Komission suositus 2006/851/Euratom, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, ydinlaitosten    käytöstäpoistoon sekä käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoon tarkoitettujen varojen hallinnoinnista (EUVL L 330, 28.11.2006, s. 31).

*7    Neuvoston direktiivi 2013/51/Euratom, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, väestön terveyden suojelemista ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta koskevista vaatimuksista     (EUVL L 296, 7.11.2013, s. 12).

*8    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin    ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).