EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 12.5.2021

COM(2021) 400 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EMPTY

Terve maapallo kaikille



EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta”

{SWD(2021) 140 final} - {SWD(2021) 141 final}

1.Johdanto

Covid-19-pandemiaa torjutaan ennennäkemättömän ponnekkaasti kaikkialla maailmassa. Kuitenkin myös maapallon terveyteen kohdistuvat jatkuvat uhat edellyttävät kiireellisiä vastatoimia. Ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen ja pilaantuminen 1 , luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö aiheuttavat ihmisten, eläinten ja ekosysteemien terveydelle monia riskejä. Näitä ovat muun muassa tartuntataudit ja ei-tarttuvat taudit, mikrobilääkeresistenssi ja veden niukkuus 2 . Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa 3 kehotetaan EU:ta muun muassa parantamaan ilman, veden ja maaperän pilaantumisen sekä kulutustavaroiden aiheuttaman saastumisen seurantaa, raportointia ja ehkäisyä sekä korjaavia toimia. Tavoitteena on terve maapallo kaikille. 

On toimittava kiireellisesti: Saastuminen voi aiheuttaa esimerkiksi syöpää, iskeemistä sydänsairautta, keuhkoahtaumatautia, aivohalvauksia, mielenterveydellisiä ja neurologisia ongelmia sekä diabetesta (ks. kuva 1). 4 Konkreettisesta edistyksestä huolimatta saastuminen aiheutti vuonna 2015 noin 9 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa eri puolilla maailmaa (16 prosenttia kaikista kuolemantapauksista). Tämä on kolme kertaa enemmän kuin aidsin, tuberkuloosin ja malarian aiheuttamat kuolemat yhteensä ja 15 kertaa enemmän kuin kaikista sodista ja muista väkivallan muodoista johtuvat kuolemat. 5 EU:ssa saastuminen on vuosittain syynä joka kahdeksanteen kuolemaan. 6  

Kuva 1: Kymmenen yleisintä ei-tarttuvaa tautia, joissa kuolinsyy liittyy ympäristön tilaan (lähde: EEA:n raportti ”Healthy environment, healthy lives” (2018), joka perustuu WHO:n tietoihin (2016)).

Saastumisen torjunta on myös oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolustamista. Saastumisen haitallisimmat terveysvaikutukset kohdistuvat yleensä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Näitä ovat lapset, joiden kehitykselle voi aiheutua vakavaa pitkäaikaista haittaa, terveysongelmaiset, ikääntyneet, vammaiset sekä sosioekonomisesti huono-osaisemmat 7 . Koko maailman mittakaavassa saasteperäisiä sairauksia esiintyy eniten matalan tulotason ja keskitulotason maissa. Näiden maiden osuus saasteisiin liittyvistä kuolemista on lähes 92 prosenttia 8 . 

Saastuminen uhkaa myös luonnon monimuotoisuutta ja nopeuttaa meneillään olevaa lajien joukkosukupuuttoa. Saastuminen on yksi viidestä suurimmasta luonnon monimuotoisuutta köyhdyttävästä tekijästä. Muut neljä tekijää ovat maan- ja merenkäytön muutokset, luonnonvarojen liikakäyttö, ilmastonmuutos ja haitalliset vieraslajit. Maapallolla on noin kahdeksan miljoonaa kasvi- ja eläinlajia, joista yli miljoona on vaarassa kuolla sukupuuttoon saastumisen vuoksi. Tilanteen arvioidaan pahenevan entisestään, jos mikään ei muutu. 9 Kaiken kaikkiaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vaarantuu pahenevien ja toisiaan vahvistavien ympäristöriskien vuoksi.

Taloudellinen edistys ja saastumisen vähentäminen ovat yhdistettävissä: vuosina 2000–2017 EU:n BKT kasvoi 32 prosenttia, ja yleisimpien ilman epäpuhtauksien päästöt vähenivät 10 prosenttia (pääosin maatalouden ammoniakki) 70 prosenttiin (pääosin teollisuustuotannon rikkioksidit). 10  Maailmantalouden viisinkertainen kokonaiskasvu kuluneiden viiden vuosikymmenen aikana on kuitenkin tapahtunut ympäristön kustannuksella. 11  

Saastumisen torjunnalla on selkeät taloudelliset perusteet, ja yhteiskunnalle aiheutuvat hyödyt peittoavat kustannukset. Saastumisen torjuminen on siten huomattavasti kannattavampaa kuin torjumatta jättäminen. Esimerkiksi ilman pilaantuminen aiheuttaa vuosittain noin 330–940 miljardin euron kulut terveysalalle ja talouden toiminnalle EU:ssa 12 , kun mukaan luetaan menetetyt työpäivät, terveydenhuoltokustannukset, sadonmenetykset ja rakennuksille aiheutuvat vahingot. Ilmanlaadun parantamiseen tähtäävien toimien yhteenlasketut kulut puolestaan ovat EU:ssa noin 70–80 miljardia euroa vuodessa. 13 Vähemmän saastuttavien tavaroiden ja palvelujen kysynnän kasvu tarjoaa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, mikä kannustaa EU:ssa toimivia yrityksiä tarttumaan innovatiivisiin ratkaisuihin. Elpymistoimilla voidaan tukea tätä kehityssuuntausta. Saastumisen vastaiset toimet ovat myös osoitus sukupolvien välisestä solidaarisuudesta.

Samanaikaisesti saastumisesta tarvitaan yhdennetympi yleiskuva. Näin julkiset ja yksityiset toimijat voivat puuttua toisiinsa kytköksissä oleviin saasteongelmiin missä ja milloin tahansa sekä ottaa toimintaperiaatteissaan ja investointi- ja ostopäätöksissään mahdollisimman tehokkaasti huomioon saasteongelmien vuorovaikutuksen muiden ympäristö-, yhteiskunta- ja talousnäkökohtien kanssa.

Eurooppalaisten enemmistö kannattaa saastumisen vastaisia toimia: eurooppalaiset pitävät ympäristönsuojelua erittäin tärkeänä asiana ja saastumista suurimpana ympäristöongelmana ilmastonmuutoksen jälkeen 14 . Tästä toimintasuunnitelmasta järjestettyyn avoimeen julkiseen kuulemiseen 15 vastanneiden enemmistö katsoo, että asiaankuuluvien yhteiskunnallisten toimijoiden panos ei ole riittävä ja että EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisten on ryhdyttävä toimiin. Vastaajien mielestä tehokkaimpia etenemistapoja olisivat kansainvälisten toimien tehostaminen, saastumiseen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon parantaminen, virallisen koulutuksen edistäminen ja käyttäytymisen muuttamiseen vaikuttaminen. 

Saastuminen ei pysähdy rajoille. Epäpuhtauksia kulkeutuu EU:hun muun muassa valtamerten, jokien, tuulen ja tuontitavaroiden mukana. Myös EU aiheuttaa merkittävää saastumista muualla maailmassa omien tuotanto- ja kulutusmalliensa sekä jätteidensä kautta. EU:lla on kuitenkin käytettävissään tehokkaita välineitä, joilla voidaan edistää saastumisen hillitsemistä kaikkialla maailmassa. Se voi tässä tarkoituksessa hyödyntää toimintalinjojaan ja rahastojaan, harjoittaa vihreää diplomatiaa, kannustaa innovointiin sekä edistää tavaroiden ja palvelujen puhtaampaa tuotantoa ja kestävämpää kulutusta.

Kansanterveydelliset, ympäristöön liittyvät, moraaliset ja sosioekonomiset perusteet EU:n johtoasemalle maailmanlaajuisessa saastumisen torjunnassa ovat vahvemmat kuin koskaan. 16 On aika asettaa rima korkealle, täyttää ihmisten oikeutetut toiveet siitä, että heidän terveyttään, ympäristöään ja toimeentuloaan suojellaan, ja elää kunnioittaen maapallon resurssien rajoja.

2.Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta

2.1.Saasteettomuustavoite

Saasteettomuustavoite 17 on poikkialainen tavoite. Sillä edistetään YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa 18 ja täydennetään vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitetta synergiassa puhtaan kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden ennallistamisen tavoitteiden kanssa. Saasteettomuustavoite on olennainen osa monia Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyviä ja muita aloitteita 19 . Komissio aikoo nivoa sen myös osaksi uusia toimintapoliittisia aloitteita.

Tämän toimintasuunnitelman päätavoitteena on osoittaa, miten voidaan nivoa saastumisen ehkäisy osaksi kaikkia asiaankuuluvia EU:n politiikkoja, maksimoida synergiat toimivalla ja oikeasuhtaisella tavalla, tehostaa täytäntöönpanoa ja tunnistaa mahdolliset puutteet ja kompromissit. Tällä toimintasuunnitelmalla myös ohjataan EU:ta kohti vuoden 2050 visiota terveestä maapallosta kaikille asettamalla keskeiset tavoitteet vuodelle 2030 saastumisen vähentämisen nopeuttamiseksi.

Tässä toimintasuunnitelmassa esitetään myös keskeiset toimet vuosille 2021–2024. Niillä täydennetään monia asiaankuuluvia toimia, jotka sisältyvät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyviin muihin aloitteisiin, mukaan lukien kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia.

Covid-19-pandemian torjumiseksi toteutettujen sulkutoimenpiteiden ansiosta ilma ja vesi ovat tilapäisesti puhtaampia ja melua on vähemmän monin paikoin. Kaiken talouden toiminnan jarruttaminen ei kuitenkaan ole se tapa, jolla EU pyrkii saasteettomuuteen alueellaan ja maailmanlaajuisesti. Sen sijaan EU voi ylläpitää vaurautta muuntamalla tuotanto- ja kulutustapoja ja ohjaamalla investointeja kohti saasteettomuutta. Investoiminen puhtaaseen ja kestävään suunnitteluun, kiertotalouteen perustuviin liiketoimintamalleihin, puhtaampaan liikenteeseen ja liikkuvuuteen, vähäpäästöisiin teknologioihin, luontopohjaisiin ratkaisuihin ja kestävään digitalisaatioon tarjoaa oivan mahdollisuuden vahvistaa EU:n johtoasemaa vihreän kasvun alalla. Lisäksi se vähentää eriarvoisuutta, luo uusia työpaikkoja ja parantaa kollektiivista selviytymiskykyä.

Vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys ja NextGenerationEU-elpymisväline tarjoavat ennennäkemättömiä talousarviomahdollisuuksia tukea tällaisia investointeja ja torjua ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, resurssien ehtymistä ja saastumista sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti. 21

On korkea aika ”kääntää hierarkiapyramidi päälaelleen” ja ajatella uusiksi tapa, jolla tavaroita ja palveluja suunnitellaan, tuotetaan, toimitetaan, suoritetaan ja/tai käytetään ja hävitetään. Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että saastuminen on estettävä sen lähteellä. Jos saastumista ei voida lähtökohtaisesti (vielä) estää kaikilta osin, se olisi minimoitava. Lisäksi jos saastumista tapahtuu, olisi toteutettava korjaavia toimia ja korvattava asiaan liittyvät vahingot.

Kuva 2:    Saasteettomuushierarkia – käännetään hierarkiapyramidi päälaelleen ja priorisoidaan saastumisen torjunnan lähestymistapoja

2.2.Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 

EU:lla on vankka sääntelykehys ilman pilaantumisen rajoittamiseksi. Ilmansaasteisiin liittyvien ennenaikaisten kuolemien ja sairauksien määrä on kuitenkin edelleen suuri. Tämän katsotaan johtuvan siitä, että jotkin EU:n ilmanlaatunormit ovat edelleen löyhemmät kuin WHO:n vuonna 2005 suosittamat standardit, ja siitä, ettei ilmanlaatudirektiivien täytäntöönpano ole kaikilta osin ollut tehokasta. 22  

Kansanterveyden suojelua olisi parannettava. Sen olisi tapahduttava muun muassa linjassa Euroopan syöväntorjuntasuunnitelman kanssa. Tätä varten komissio aikoo ehdottaa vuonna 2022, että EU:n ilmanlaatunormit sovitetaan paremmin yhteen WHO:n tulevien suositusten kanssa. Se aikoo ehdottaa myös, että seurantaa, mallinnusta ja ilmanlaatusuunnitelmia koskevia säännöksiä tiukennetaan paikallisviranomaisten työn tueksi. Lisäksi on tarkoitus parantaa sääntelykehyksen yleistä täytäntöönpanokelpoisuutta. Samanaikaisesti komissio aikoo ottaa käyttöön tiukempia vaatimuksia ilman pilaantumisen torjumiseksi sen lähteellä. Pilaantumisen lähteitä ovat esimerkiksi maatalous, teollisuus, liikenne, rakennukset ja energia-ala. Tässä yhteydessä komissio aikoo hyödyntää joitakin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimenpiteitä ja strategioita (esimerkiksi kestävä ja älykäs liikkuvuus, perusparannusaalto ja Pellolta pöytään -aloite).

Komissio toteaa toisessa ilmanpuhtautta koskevassa katsauksessaan, että jäsenvaltioiden kansallisissa ilmansuojeluohjelmissaan ilmoittamat toimenpiteet eivät ole riittäviä ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi siinä määrin, että vuoden 2030 tavoitteet voitaisiin saavuttaa: ammoniakki on pienhiukkasten (PM2,5) voimakas lähtöaine. Kaikki kustannustehokkaimmat ammoniakkipäästöjen rajoitustoimenpiteet liittyvät maatalouteen ja erityisesti eläintenruokintakäytäntöihin, lannankäsittelyyn ja lannoitteiden käyttöön. 23 Kuten Pellolta pöytään -strategiassa mainitaan, komissio aikoo helpottaa vaihtoehtoisten rehuaineiden ja innovatiivisten rehun lisäaineiden saattamista markkinoille kestävän elintarvikejärjestelmän ja kestävämmän kotieläintuotannon luomiseksi. Komissio myös arvioi parhaillaan, tarvitaanko lisää lainsäädäntöä ammoniakkipäästöjen rajoittamiseksi. Teollisuuspäästödirektiivin uudelleentarkastelun myötä pyritään rajoittamaan intensiivisestä kotieläintuotannosta peräisin olevia ammoniakkipäästöjä. Lisäksi voi olla tarpeen ottaa käyttöön lisätoimenpiteitä ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi esimerkiksi yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä tai tekemällä lannankäsittelystä pakollista.

Kuten kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa mainitaan, komissio aikoo puuttua liikenteen aiheuttamaan ilman pilaantumiseen ja melusaasteeseen. Se aikoo muun muassa ottaa käyttöön uudet maantieajoneuvojen Euro 7 -normit ja parantaa katsastuksissa tehtäviä päästömittauksia synergiassa hiilidioksidipäästönormien kanssa. Komissio aikoo uusimman näytön perusteella harkita kaikentyyppisistä polttomoottoreista ja jarruista aiheutuvien PM2,5- ja nanohiukkaspäästöjen rajoittamista tavanomaisten ajoneuvojen ja sähköajoneuvojen osalta. Se aikoo myös harkita pilaavien aineiden päästöjen vähentämistä ajoneuvojen eri käyttöolosuhteissa ja koko käyttöiän pituudelta.

Komissio aikoo parantaa melun torjuntaa sen lähteellä ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tulokset, jotka on saatu vuonna 2017 tehdystä ympäristömeludirektiivin 24 arvioinnista ja vuonna 2020 tehdystä ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä koskevan direktiivin 25 arvioinnista. Komissio aikoo erityisesti varmistaa, että käytännön täytäntöönpano on moitteetonta, ja tarpeen mukaan parantaa meluun liittyvää EU:n sääntelykehystä, joka koskee renkaita, maantieajoneuvoja, rautateitä ja ilma-aluksia, myös kansainvälisellä tasolla. Lisäksi komissio aikoo toteuttaa jatkotoimia ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä koskevan direktiivin arvioinnin perusteella. Se aikoo myös tarkastella edistystä 26 uudelleen vuonna 2022 ja pohtia, onko ympäristömeludirektiiviin tarpeen sisällyttää EU:n tason melunvähentämistavoitteita. Direktiivin edellyttämät melutoimintasuunnitelmat olisi nivottava paremmin osaksi kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia, ja niissä olisi hyödynnettävä puhtaan julkisen liikenteen laajentamista ja aktiivisempaa liikkuvuutta. Edellä mainituilla meluntorjuntatoimenpiteillä voidaan jossain määrin korjata kroonisen melusaasteen aiheuttamaa vahinkoa.

Rakennusten aiheuttaman ilman pilaantumisen torjunnan alalla valopilkkuna on se, että saastuttavasta hiili- ja polttoöljylämmityksestä ollaan luopumassa. Biomassan polttamisen aiheuttama pilaantuminen on kuitenkin edelleen ongelma, varsinkin vanhentuneiden ja tehottomien laitosten osalta. Komissio aikoo edistää saasteettomuustavoitteen nivomista osaksi puhtaan energian ja energiatehokkuuden tavoitteita erilaisten aloitteiden ja toimien yhteydessä. Näitä ovat perusparannusaalto ja uusi eurooppalainen Bauhaus, rakennusjätteen talteenotto ja uudelleenkäyttö sekä lämmityslaitteiden, erityisesti kiinteällä polttoaineella toimivan lämmityksen, ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskevien vaatimusten uudelleentarkastelu viimeistään vuoden 2024 alussa. EU aikoo myös jatkossa tukea siirtymistä puhtaampaan energiaan ja puhtaampaan asuntojen lämmitykseen kolmansissa maissa, erityisesti naapuruusmaissa.

EU on toimenpiteillään puuttunut useisiin sisäilman laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Näitä ovat muun muassa ilmanvaihto, rakennusmateriaalit, kulutustuotteet, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät sekä tupakointi. Alalla on tapahtunut edistystä myös työterveyttä ja ‑turvallisuutta koskevan lainsäädännön ansiosta, ja edistystä tapahtuu jatkossakin seuraavan työterveyden ja -turvallisuuden strategiakehyksen myötä. Perusparannusaaltoa koskevassa aloitteessa 27 tarkastellaan terveellisiä lämpötiloja ja kosteustasoja uusissa rakennuksissa ja laajamittaisten perusparannustöiden kohteena olevissa rakennuksissa. Siinä puututaan myös myrkyllisten aineiden, kuten asbestin, poistamiseen. EU:lla ei kuitenkaan ole käytettävissään kattavaa yhdennettyä lähestymistapaa. Covid-19-pandemian ja siitä johtuvien liikkumisrajoitusten myötä on jälleen kerran korostunut se, miten tärkeää on varmistaa, että hengitysilma on kaikkina aikoina puhdasta niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Sitä mukaa kun rakennusten lämmöneristys paranee, on entistä tärkeämpää varmistaa hyvä sisäilman laatu. Myös koulurakennuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Komissio aikoo analysoida toimenpiteiden puutteita ja tietoaukkoja synergiassa uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen kanssa ottaen huomioon asiaan liittyvien Horisontti Eurooppa -hankkeiden tulokset. Tältä pohjalta komissio aikoo arvioida etenemistapoja ja toimenpidevaihtoja sisäilman laadun parantamiseksi. Se keskittyy sisäilman laatuun vaikuttaviin tärkeimpiin tekijöihin ja pilaantumislähteisiin sekä tutkii tapoja lisätä yleistä tietoisuutta ja vähentää riskejä.

Tammikuussa 2023 voimaan tulevalla tarkistetulla juomavesidirektiivillä parannetaan ihmisten terveyden suojelua. Tarkistetun direktiivin tiukennetuilla vedenlaatunormeilla puututaan huolta aiheuttaviin pilaaviin aineisiin, kuten hormonihäiritsijöihin ja mikromuoveihin. Näin saadaan entistä puhtaampaa hanavettä kaikille – ja vähennetään muovipullojen tarvetta. Komissio aikoo arvioida, onko myös meneillään olevan, vuonna 2023 päättyvän uimavesidirektiivin 28 uudelleentarkastelun yhteydessä tarpeen käsitellä uusia parametrejä. Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin tulevan uudelleentarkastelun yhteydessä analysoidaan mahdollisuutta ottaa käyttöön terveysparametrien pysyvä seuranta jätevesissä. Tämä voisi auttaa valmistautumaan mahdollisiin uusiin epidemiauhkiin. 29 Myös muiden vesi- ja meriympäristöä koskevien säädösten uudelleentarkastelu ja tarvittaessa uudistaminen, jotta ne soveltuisivat paremmin kemiallisten epäpuhtauksien ja mikromuovien vähentämiseen, auttaa pitämään juomaveden ja elintarvikkeina käytettävien kala- ja vesiviljelytuotteiden laadun korkeatasoisena. Pellolta pöytään -strategiassa yksilöidään toimia, joilla voidaan nopeuttaa siirtymistä saasteettomuuteen elintarvikejärjestelmissä. Yksi niistä on uudet strategiset suuntaviivat EU:n vesiviljelyä varten. Päivittämällä pinta- ja pohjavesien kannalta ongelmallisten aineiden luetteloita voidaan suojella ympäristön ja ihmisten terveyttä kaikkein vaarallisimmilta aineilta ajantasaisimpien tieteellisten tietojen mukaisesti. Samaan aikaan komissio aikoo edistää edelleen päästöjen valvonta-alueiden luomista kaikilla EU:n merillä 30 , jotta voidaan parantaa hengitysilman laatua aluksilla, satamakaupungeissa ja rannikkoalueilla sekä uimaveden laatua merenrannoilla.

Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin parantamiseksi komissio harkitsee puhdistettujen ja luonnontilaan palautettujen alueiden edistämistä potentiaalisina julkisina viheralueina tulevassa ehdotuksessaan oikeudellisesti sitoviksi luonnon ennallistamista koskeviksi EU:n tavoitteiksi, uudessa maaperästrategiassa ja kaikissa kaupunkien viherryttämistoimissa vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti. Komissio pyrkii tässä yhteydessä poistamaan sosiaalista eriarvoisuutta, jotta kaupunkien vihreä infrastruktuuri olisi mahdollisimman monen kaupunkilaisen saatavilla. Lisäksi komissio aikoo vuoteen 2025 mennessä saattaa päätökseen kattavan uudelleentarkastelun, joka koskee suurinta osaa EU:n jätelainsäädäntöä. Tarkoituksena on mukauttaa jätesäädökset puhtaan kiertotalouden periaatteiden mukaisiksi, jotta voidaan ehkäistä tehokkaammin jätteen syntymistä, varmistaa, että korkealaatuinen kierrätys johtaa puhtaisiin uusiomateriaalikiertoihin, ja minimoida jäännösjäte.

Kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian avulla komissio haluaa suojella paremmin ihmisten terveyttä ja ympäristöä vaarallisilta kemikaaleilta. Komissio aikoo ehdottaa toimenpiteitä, joilla luovutaan hormonihäiritsijöiden ja hitaasti hajoavien aineiden kaltaisten haitallisimpien kemikaalien käytöstä erityisesti kulutustuotteissa ja korvataan kaikki huolta aiheuttavat aineet ja minimoidaan niiden käyttö taloudessa ja yhteiskunnassa 31 .

Meneillään olevaa kansainvälistä yhteistyötä tiivistetään Maailman terveysjärjestön (WHO), OECD:n, valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen sekä muiden keskeisten kansainvälisten aloitteiden ja järjestöjen yhteydessä, mukaan lukien alakohtaiset järjestöt, kuten Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) ja Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO). Lääkkeistä johtuvan veden ja maaperän pilaantumisen torjunnan alalla komissio aikoo edistää mikrobilääkkeiden myynnin vähentämistä koskevan EU:n tavoitteen ohella kansainvälistä yhteistyötä. Näin voidaan puuttua ympäristöriskeihin kolmansissa maissa, joissa tuotantolaitoksista ja muista lähteistä peräisin olevat lääkepäästöt saattavat muun muassa osaltaan levittää mikrobilääkeresistenssiä 32 .

2.3.Maapallon resursseja kunnioittava elämäntapa

Jotta ihmisten saastejalanjälki ei ylittäisi maapallon resurssien rajoja 35 ja viime kädessä uhkaisi koko ihmiskuntaa, voimassa oleva EU:n sääntelykehys, jolla suojellaan ilmaa, makeaa vettä, meriä ja valtameriä, on pantava täytäntöön nopeammin ja paremmin. Samalla on kiireellisesti luotava kehys, jonka avulla voidaan arvioida säännöllisesti EU:n maaperän tilaa ja toteuttaa toimia kaikilla tasoilla maaperän pilaantumisen ja huonontumisen torjumiseksi. 

Ilmanlaadun parantamisen alalla komissio aikoo yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toteuttaa jatkotoimia kansallisten ilmansuojeluohjelmien ja päästövähennysvelvoitteiden suhteen. Näin voidaan varmistaa, että kansallisia päästövähennysvelvoitteita koskeva direktiivi pannaan kaikilta osin täytäntöön siten, että vuoteen 2030 mennessä sellaista ilman pilaantumiseen liittyvää rehevöitymistä, joka uhkaa luonnon monimuotoisuutta, esiintyy maan ja makean veden ekosysteemeissä 25 prosenttia vähemmän 36 .

Vesipolitiikan puitedirektiivin ja meristrategiapuitedirektiivin mukaisen hyvän tilan saavuttaminen makean veden vesivaroissa ja merten vesivaroissa toisi EU:n lähemmäksi saasteettomuustavoitteen toteutumista kaikissa vesiekosysteemeissä.

Vuoden 2019 arvioinnissa kuitenkin todettiin, että makeaa vettä koskevan lainsäädännön täytäntöönpano on edelleen riittämätöntä 37 . Tämä johtuu muun muassa investointien puutteesta, makean veden suojelutavoitteiden heikosta nivomisesta osaksi muita politiikan aloja, toimenpiteiden hitaasta täytäntöönpanosta ja siitä, ettei kemialliseen pilaantumiseen ole puututtu riittävällä tavalla. Painopisteeksi asetetaan näin ollen täytäntöönpanon tiukentaminen. Komissio pyrkii erityisesti varmistamaan, että jäsenvaltiot edistävät kestävää ja tehokasta vedenkulutusta, hillitsevät veden pilaantumista, perivät kaikilta käyttäjiltä ja saastuttajilta, myös teollisuudelta, maataloudelta ja kotitalouksilta, sosiaalisesti oikeudenmukaisen maksun vesikustannuksista sekä käyttävät saadut tulot kestäviin investointeihin parhaalla mahdollisella tavalla. 38 Komissio aikoo myös tukea toimia, joilla parannetaan seurantaa ja keskeisten aineiden aiheuttaman pilaantumisen vähentämistä pinta- ja pohjavesissä.

Ehdotetulla terveitä valtameriä, meriä sekä rannikko-ja sisävesiä koskevalla missiolla pyritään tukemaan innovointia ja EU:n toimintalinjojen ja säädösten täytäntöönpanoa terveiden ja saasteettomien valtamerien, merien ja vesistöjen saavuttamiseksi. Komissio aikoo myös antaa sisävesiliikenteen toimintasuunnitelman vuosille 2021–2027 (NAIADES III), jotta voidaan tukea asteittaista siirtymää päästöttömään sisävesiliikenteeseen 39 .

Komissio aikoo tarkastella uudelleen meristrategiapuitedirektiiviä vuoteen 2023 mennessä. Se ottaa tässä yhteydessä huomioon keskeisiä päästölähteitä koskevien EU:n säännösten täytäntöönpanon tilan ja arvioi tarvetta vähentää muovia ja muita roskia, vedenalaista melua ja epäpuhtauksia. Lisäksi komissio aikoo yhdessä jäsenvaltioiden kanssa työstää EU:n raja-arvoja, jotka koskevat meriliikenteestä, rakentamisesta, ruoppauksesta ja muusta merellä tapahtuvasta toiminnasta peräisin olevan vedenalaisen melun enimmäistasoja. Tässä yhteydessä se aikoo hyödyntää menestyksekästä työtä, jota tehtiin hiljattain sovitun rantojen roskaantumista koskevan EU:n raja-arvon 40 yhteydessä.

Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin 41 tuleva uudelleentarkastelu – synergiassa puhdistamolietedirektiivin arvioinnin 42 kanssa – auttaa nostamaan tavoitetasoa, kun on kyse ravinteiden poistamisesta jätevedestä ja käsitellyn veden ja lietteen valmistelemisesta uudelleenkäyttöä varten. Tämä tukee kiertotalouteen perustuvaa ja vähemmän saastuttavaa viljelyä. Uudelleentarkastelun kohteena ovat myös uudet pilaavat aineet, kuten mikromuovit, mikrosaasteet ja lääkkeet. Toimenpiteillä edistetään energiatehokkuutta ja hiilineutraaliutta sekä parannetaan saastuttaja maksaa -periaatteen soveltamista. Uudelleentarkastelussa tarkastellaan myös oikeussuojan, kaikkien saatavilla olevan sanitaation ja tiedon saatavuuden parantamista. Uudelleentarkastelulla tuetaan tulevan integroidun ravinnehuoltosuunnitelman konkreettista täytäntöönpanoa. Tarkoituksena on käsitellä pitkäaikaista ympäristöhaastetta kokonaisvaltaisesti, maksimoida synergiat toimintalinjojen välillä ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla uuden yhteisen maatalouspolitiikan vihreää arkkitehtuuria, erityisesti ehdollisuuden ja ekojärjestelmien kautta. Kuten Pellolta pöytään -strategiassa ja biodiversiteettistrategiassa mainitaan, torjunta-aineiden aiheuttamaa ilman, veden ja maaperän pilaantumista olisi vähennettävä siten, että torjunta-aineiden, myös kaikkein vaarallisimpien torjunta-aineiden, kokonaiskäyttöä ja käyttöön liittyvää riskiä vähennetään 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä saavutetaan lisäämällä integroidun torjunnan käyttöä, tarkistamalla torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevaa direktiiviä, edistämällä agroekologisia käytäntöjä, mukaan lukien luonnonmukainen viljely, ja välttämällä kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä herkillä alueilla. Näin voidaan vähentää paitsi ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä myös juomaveden käsittelykustannuksia. Lisäksi innovatiivisilla tekniikoilla, kuten bioteknologian tekniikoilla, voitaisiin osaltaan vähentää riippuvuutta torjunta-aineista 43 .

Lisäksi ehdotetulla maaperän terveyttä ja elintarvikkeita koskevalla missiolla yhdessä maatalouden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP AGRI) kanssa edistetään innovaatioita ja tietämyksenvaihtoa ja siten torjunta-aineiden ja ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävien käytäntöjen laajaa käyttöönottoa. Toimilla pyritään varmistamaan, että 75 prosenttia maaperästä on tervettä vuoteen 2030 mennessä. Tervehtymistä edistää myös maaperän pilaantumisen vähentämistä ja ennallistamisen lisäämistä koskeva erityistavoite.

Osana tulevaa EU:n maaperästrategiaa komissio aikoo kehittää toimenpiteitä, joilla voidaan merkittävästi lisätä pilaantuneiden alueiden kartoittamista, tutkimista, arvioimista ja kunnostamista. Tarkoituksena on, että viimeistään vuonna 2050 maaperän pilaantuminen ei enää aiheuta terveys- tai ympäristöriskejä. Uutta maaperän pilaantumista olisi ennaltaehkäistävä mahdollisimman pitkälle. Jos sitä kuitenkin esiintyy ennaltaehkäisevistä ja muista vastatoimenpiteistä huolimatta, riskeihin olisi puututtava välittömästi. EU:ssa on noin 2,8 miljoonaa mahdollisesti pilaantunutta aluetta. Niistä 390 000:n katsotaan olevan kunnostamisen tarpeessa. Vuoteen 2018 mennessä vain noin 65 500 kohteen ilmoitettiin olevan kunnostettuja. 44 On ratkaisevan tärkeää, että kaikissa jäsenvaltioissa on käytössä (mahdollisesti) pilaantuneiden alueiden rekisteri. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan tällaisten alueiden kunnostamiseksi ja laadittava selkeät kriteerit kunnostustöiden priorisoimiseksi. Tulevassa ehdotuksessa, joka koskee oikeudellisesti sitovia luonnon ennallistamista koskevia EU:n tavoitteita, tarkastellaan huonontuneiden maaperän ekosysteemien ennallistamista. Komissio aikoo myös laatia EU:n prioriteettiseurantaluettelon maaperää pilaavia aineita varten sekä työstää ohjeita muun muassa kaivetun maa-aineksen turvallista, kestävää ja kiertoon perustuvaa käyttöä varten jäsenvaltioiden mahdollisten kokemusten perusteella. Jotta saataisiin parempi käsitys maaperän hajakuormituksesta EU:ssa, komissio aikoo sisällyttää saasteettomuusmoduulin osaksi tulevaa LUCAS-maaperätutkimusta 45 . Lisäksi edistetään julkisten ja yksityisten rahoitusmahdollisuuksien saatavuutta pilaantuneen maaperän kartoitus-, tutkimus- ja kunnostustarkoituksiin, sekä lisätään yleistä tietoisuutta näistä rahoitusmahdollisuuksista.

Kansainvälisellä tasolla EU aikoo tukea maailmanlaajuista ja alueellista rajatylittävää vesistöyhteistyötä 46 ja työskennellä tärkeimpien kumppanien kanssa kahdenvälisesti. EU edistää jatkossakin yhteistyötä asiaankuuluvien alueellisten foorumien välillä, muun muassa Euroopan vesistöalueilla (Rein ja Tonava). Se myös pyrkii edelleen siihen, että YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimus maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön maailmanlaajuisesti. EU aikoo lujittaa edelleen kansainvälistä valtamerten hallinnointia ja tukea kumppanimaita sen varmistamisessa, että valtameret ovat puhtaita, terveitä ja kestävästi hoidettuja 47 . Lisäksi EU aikoo tukea alueellisten merialueiden koordinointia, jotta voidaan yhteistoimin mitata, arvioida ja torjua saastumisen eri tyyppejä. Monet alueelliset joki- ja merialueet kärsivät historiallisesta saastumisesta, josta osa liittyy toisen maailmansodan 48 aikaan. Tällainen sedimentteihin kasautunut historiallinen saastuminen aiheuttaa merkittäviä riskejä paitsi vesiekosysteemeille myös ihmisten terveydelle elintarvikkeina kulutettujen kalojen ja äyriäisten kautta. EU aikoo myös tehostaa yhteistyötään kolmansien maiden kanssa merien roskaantumisen torjumiseksi. Lisäksi ensisijaisena tavoitteena on jatkossakin tiiviimpi yhteistyö Välimeren alueella, erityisesti Barcelonan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen sekä Välimeren unionin kautta. EU ohjaa parhaillaan sellaisten toimien kehittämistä IMO:ssa, joilla voidaan säännellä pakokaasujen puhdistusjärjestelmillä 49 varustettujen alusten päästöjä mereen. Se aikoo myös edelleen tukea maailmanlaajuista maaperäkumppanuutta, jotta voidaan tehostaa saastumisen torjuntaa ja minimoida riskit, joita historiallisesta saastumisesta aiheutuu maaperälle.  

2.4.Kohti saasteetonta tuotantoa ja kulutusta

EU:n ohjaaminen kohti saasteettomuutta edellyttää, että – tiiviissä synergiassa kiertotalouden toimintasuunnitelman kanssa – otetaan käyttöön kestävämpiä teollisuuden järjestelmiä 51 ja puhtaampia teknologioita, omaksutaan vähemmän saastuttavia liiketoimintamalleja ja kulutustottumuksia, nopeutetaan saastuttaja maksaa -periaatteen täytäntöönpanoa ja sovelletaan laajennettua tuottajavastuuta edelleen.  

Teollisuuden päästöistä annettu direktiivi 52 on tärkein väline, jolla säännellään ilmaan, veteen ja maaperään pääseviä pilaavia aineita, jotka ovat peräisin yli 52 000:sta EU:n suurimpiin kuuluvasta teollisuuslaitoksesta. Teollisuuden päästöistä annetussa direktiivissä asetetaan teollisuuslaitoksille myönnettävien lupien ehdoksi, että laitokset noudattavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Tämä on ohjannut näitä teollisuudenaloja vähentämään päästöjä asteittain ja edistänyt osaltaan tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Esimerkiksi suurten polttolaitosten ilman epäpuhtauksien päästöt ovat nykyään seitsemän kertaa pienemmät kuin 20 vuotta sitten. Direktiivin piiriin kuuluvista laitoksista pääsee kuitenkin edelleen ilmaan pilaavia aineita, jotka aiheuttavat vahinkoa lähes 100 miljardin euron arvosta. 53 Tämän vuoksi on jatkettava ponnisteluita päästöjen vähentämiseksi edelleen, myös veden ja maaperän osalta. Lisäksi on varmistettava, että suurten teollisuuslaitosten ja erityisen vaarallisia aineita käsittelevien laitosten toiminnanharjoittajat poistavat saastumista, joka on aiheutunut niiden teollisesta toiminnasta tai suuronnettomuuksista.

Teollisuuden päästöistä annetun direktiivin hiljattaisen arvioinnin 54 jatkotoimena komissio aikoo tarkistaa teollisuuden päästöjä koskevia EU:n sääntöjä 55 . Uusilla teknologioilla ja tuotantoprosesseilla voidaan usein vähentää pilaavien aineiden ja kasvihuonekaasujen päästöjä myös sellaisilla aloilla, jotka eivät tällä hetkellä kuulu direktiivin soveltamisalaan. Tarkistuksella pyritään nopeuttamaan saasteettomuustavoitteen mukaisten innovaatioiden käyttöönottoa, luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset myös muille erittäin saastuttaville aloille ja parantamaan yleisön tiedonsaantia, osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta. Sillä pyritään myös helpottamaan jäsenvaltioiden toteuttamien teollisuuspäästöjen vastaisten toimien vertailua. Teollisuuden päästöistä annetun direktiivin soveltamisalaan kuuluvalla uudella innovaatioiden seurantakeskuksella tulee olemaan tärkeä rooli innovaatioiden seurannassa ja uusien tekniikoiden kehittämisen nopeuttamisessa. Digitalisaation, tietojenkäsittelyn sekä kaukokartoituksen, tekoälyn ja koneoppimisen kaltaisten uusien innovatiivisten lähestymistapojen avulla voidaan nopeuttaa ja uudistaa tapaa, jolla sääntelyviranomaiset ja elinkeinoelämä puuttuvat teollisuuden päästöihin. Lisäksi jotta kaatopaikalle sijoittamista ja päästöjä veteen voitaisiin vähentää vuoteen 2050 mennessä lähes nollatasolle, Processes4Planet-kumppanuudessa, kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävässä eurooppalaisessa kumppanuudessa ja puhdasta terästä koskevassa kumppanuudessa tutkitaan keinoja edistää läpimurtoteknologioita ja systeemisempiä ratkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi teollinen symbioosi ja kiertotalouden toimitusketjut, joiden avulla jonkin teollisuudenalan tai pk-yritysten jätteistä tai sivutuotteista tulee toisen teollisuudenalan tai yrityksen raaka-ainetta. Kiertotalouden teollisuutta koskevassa teollisuusteknologian etenemissuunnitelmassa, joka on osa uusi eurooppalainen tutkimusalue -konseptia, esitetään näyttöä ja ehdotuksia investointiohjelmiksi 56 .

Saasteettomuustavoitteen noudattaminen tuotannossa ja kulutuksessa tarkoittaa myös sitä, että kemikaalien, materiaalien ja tuotteiden on oltava mahdollisimman turvallisia ja kestäviä niin lähtökohtaisesti kuin koko elinkaarensa ajan 57 . Näin voidaan toteuttaa myrkyttömät materiaalikierrot. Komissio on jo hyväksynyt uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman ja kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian. Komissio on myös ilmoittanut useista muista aloitteista näihin saastumishaasteisiin vastaamiseksi. Kestävää tuotepolitiikkaa koskevalla aloitteella pyritään varmistamaan, että yhä suurempi osa EU:n markkinoille saatettavista tuotteita on kestäviä ja kiertotalouden mukaisia. Näin voidaan tehdä sekä tuotannosta että kulutuksesta ympäristöystävällisempää ja minimoida jätteet ja saastuminen. Tuotteen ympäristöjalanjälkeä ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskevilla menetelmillä 58 tuetaan tuotteiden ja organisaatioiden läpinäkyvää, luotettavaa, järjestelmällistä ja yhdennettyä vertailua EU:n markkinoilla. Lääkestrategian ja EU:n ympäristössä olevia lääkeaineita koskevan strategisen lähestymistavan 59 täytäntöönpanon yhteydessä toteutetaan lukuisia toimia, joilla puututaan tunnistettuihin farmaseuttisten tuotteiden aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Niiden täydennykseksi suunnitellaan erityistoimia, joilla puututaan mikromuovien aiheuttamaan pilaantumiseen 60 , pysyviin orgaanisiin yhdisteisiin (POP-yhdisteet) 61 jätteissä ja haitallisiin ja pysyviin aineisiin, kuten per- ja polyfluorattuihin alkyyliyhdisteisiin (PFAS-yhdisteet), tuotteissa kaikessa ei-välttämättömässä käytössä 62 . Komissio aikoo myös pyytää julkisia ja yksityisiä toimijoita tekemään ”saasteettomuuslupauksia” 63 . Tarkoituksena on kannustaa kuluttajia valitsemaan vähemmän saastuttavia tuotteita ja palveluja, kuten sellaisia, joille on myönnetty EU-ympäristömerkki. Lupauksia voidaan tehdä niin fyysisten myymälöiden kuin sähköisten markkinapaikkojenkin osalta. Ne perustuvat todennettaviin ja läpinäkyviin väittämiin, joita edistetään myös tulevalla ympäristöväittämiä koskevalla aloitteella.

Saastuttaja maksaa -periaatteen 64 mukaisesti saastuttamiselle on asetettava asianmukainen hinta ja vaihtoehtojen käyttöönottoa varten on luotava kannustimia. Nämä toimet ovat keskeisiä puhtaamman tuotannon ja kulutuksen edistämisen kannalta. Erilaisista kehotuksista huolimatta saastumiseen puututaan edelleen pääasiassa sääntelyllä, eikä saastumisen ulkoisia kustannuksia ole sisällytetty hintoihin kaikilta osin. Hintavälineiden käyttöä on varaa edistää. 65 Tämän prosessin tukemiseksi komissio aikoo antaa suosituksia siitä, miten voitaisiin edistää merkityksellisiä välineitä ja kannustimia, joilla voidaan parantaa saastuttaja maksaa -periaatteen täytäntöönpanoa ja siten lopettaa ”maksuton saastuttaminen” kokonaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuin antaa asiasta kertomuksen lähiaikoina. Tällä välin komissio tarkastelee, miten energiaverodirektiivin tarkistamisella voidaan kannustaa kuluttajia valitsemaan vähemmän saastuttavia energialähteitä.

Minamatan yleissopimuksen mukaisten maailmanlaajuisten pyrkimysten ohella komissio aikoo tarkistaa elohopea-asetusta 66 vuonna 2022. Tarkoituksena on lopettaa kokonaan hammasamalgaamin käyttö ja kieltää kaupankäynti tietyillä lisättyä elohopeaa sisältävillä tuotteilla, myös eräillä lampuilla. Tämä toteutetaan synergiassa asiaankuuluvien EU:n välineiden, kuten vaarallisten aineiden käytön rajoittamista koskevan direktiivin 67 , kanssa.

Seveso III -direktiivillä 68 pyritään torjumaan vaarallisista aineista aiheutuvia suuronnettomuusvaaroja. Se on siksi keskeisessä asemassa, kun pitkälle teollistunutta EU:ta ohjataan kohti saasteettomuutta teollisuusonnettomuuksien osalta. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa noin 12 000:ssa EU:hun sijoittautuneessa vaarallisia aineita käsittelevässä laitoksessa on viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtunut vuositasolla alle 30 suuronnettomuutta. Lisäksi suuronnettomuuksien vaikutukset ovat vuosi vuodelta olleet rajatummat. Komissio aikoo jatkossakin tukea jäsenvaltioita muun muassa laitosten riskien ja onnettomuuksien seurausten arvioinnissa. Tämä täydentää myös unionin pelastuspalvelumekanismia 69 .

Kansainvälisellä tasolla EU aikoo jatkossakin tukea parhaan käytettävissä olevan tekniikan työstämistä monenvälisten ympäristösopimusten, kuten Tukholman ja Minamatan yleissopimusten, puitteissa sekä OECD:n BAT-hankkeen yhteydessä. EU aikoo myös edistää aktiivisesti epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn Kiovan pöytäkirjan uudelleentarkastelua, jotta voidaan kerätä tietoa teollisuuden päästöjen tasoista ja kehityssuuntauksista. EU:n ulkoisen saastejalanjäljen pienentämiseksi komissio aikoo ehdottaa, että jätteiden siirroista annettua asetusta tarkastellaan uudelleen kunnianhimoisemmin. Tarkoituksena on seurata paremmin jätteiden vientiä, varmistaa jätteiden kestävä käsittely ja rajoittaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle haittaa aiheuttavien jätteiden vientiä kolmansiin maihin. Esimerkiksi romuajoneuvoja, jotka luetaan vaarallisiin jätteisiin ja joita ei saa viedä OECD:n ulkopuolisiin maihin, merkitään usein käytetyiksi autoiksi ja viedään laittomasti kolmansiin maihin. 70 Romuajoneuvon osien epäasianmukainen hallinta aiheuttaa vakavia saastumisuhkia. 71 EU aikoo myös jatkaa kumppanuuksia keskeisten maiden kanssa jätteiden laittoman kuljetuksen torjumiseksi ja helpottaa yhteistyötä alueiden sisällä ja välillä.

3.Siirrytään saasteettomuuteen yhdessä

3.1.Tiukemman täytäntöönpanon ja täytäntöönpanon valvonnan varmistaminen

Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa koskevan toisen arvioinnin 73 mukaan EU:n ympäristölainsäädännön puutteellinen täytäntöönpano aiheuttaa yhteiskunnille vuosittain yhteensä noin 55 miljardin euron menot. Näistä menoista 69 prosenttia johtuu siitä, ettei ilmaa pilaavien aineiden, melun, veden pilaantumisen ja teollisuuden päästöjen tai onnettomuuksien torjuntaa koskevia säädöksiä ole pantu täytäntöön riittävällä tavalla. 74   

Komissio aikoo keskittyä täytäntöönpanon ja täytäntöönpanon valvonnan suhteen yhä enemmän sen varmistamiseen, että saastumisen ehkäisyä koskevaa EU:n lainsäädäntöä noudatetaan kaikilta osin tosiasiassa ja että tavoitellut ympäristö- ja terveyshyödyt saavutetaan. Tämä kattaa varhaisen vaiheen yhteistyön jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan varmistaa säädösten nopea ja tarkka saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi on edistettävä kaikkien saatavilla olevien välineiden käyttöä.

Jotta kaikki asiaankuuluvat kansalliset viranomaiset noudattaisivat paremmin saastumisen ehkäisyä koskevaa EU:n lainsäädäntöä, komissio aikoo

·edistää yhteistyön tiivistämistä kansallisten viranomaisten ja ympäristövirastojen, tarkastajien, auditoijien, poliisin, syyttäjien ja tuomareiden eurooppalaisten verkostojen välillä ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan foorumin 75 puitteissa. Tarkoituksena on kehittää uusia yhteisiä toimia vaatimusten noudattamisen ketjun koko pituudelta;

·tuoda yhteen ympäristöviranomaiset ja muut valvontaviranomaiset (esimerkiksi ne, jotka vastaavat liikennettä, energiaa, maataloutta, kalastusta, merivalvontaa tai kuluttajansuojaa koskevasta EU:n lainsäädännöstä) vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja laatimaan monialaisia vaatimusten noudattamista koskevia toimia, joilla pyritään saastumisen nollatoleranssiin kansallisella ja valtioiden rajat ylittävällä tasolla;  

·parantaa horisontaalista oikeudellista kehystä vahvistamalla direktiiviä, jolla suojellaan ympäristöä rikosoikeudellisin keinoin 76 ;

·tarkastella vuoteen 2023 mennessä ympäristövastuudirektiivin 77  tarkoituksenmukaisuutta, myös saastumiseen liittyvien näkökohtien osalta, ja tarkistaa sitä tarvittaessa;

·harkita noudattamisen varmistamista koskevien vakiosäännösten laatimista uusien lainsäädäntöehdotusten yhteydessä ja seurata voimassa olevien seuraamuslausekkeiden oikeasuhtaista ja varoittavaa soveltamista;

·kannustaa kaikkia jäsenvaltioita soveltamaan saatavilla olevia tarkastuksia ja muita vaatimustenmukaisuuden tarkistuksia sekä seuraamuslausekkeita ja arvioida mahdollisuuksia parantaa niitä tarvittaessa;

·edistää huipputeknologian käyttöä, jotta voidaan tehostaa kansallisia valmiuksia seurata vaatimusten noudattamista ja todentamista.

Kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli sääntöjen noudattamisen valvojana. Komissio aikoo arvioida ja tarvittaessa tiukentaa säännöksiä, jotka koskevat yleisön osallistumisoikeutta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta, linjassa muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan tiedonantonsa 78 kanssa. Suojelua saavat myös väärinkäytösten paljastajat, jotka ilmoittavat saastumisen ehkäisyä koskevan EU:n lainsäädännön rikkomisesta. 79

Lisäksi komissio aikoo kiinnittää huomiota kansallisiin järjestelmiin: tuomareiden on voitava taata yksityishenkilöiden ja kansalaisjärjestöjen oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin EU:n lainsäädännön perusteella ja tarkistetun Århus-asetuksen 80 mukaisesti.

3.2.Muutoksen edistäminen kaikkialla yhteiskunnassa saasteettomuuden toteuttamiseksi

Saasteettomuustavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan yhteisiä toimia ja yhteistä muutosta. Saastumista aiheutuu monenlaisista toiminnoista lähes kaikilla talouden aloilla, sitä säännellään kansainvälisellä, EU:n, kansallisella ja paikallisella tasolla ja se vaikuttaa viime kädessä ihmisiin ja ympäristöön kaikkialla maailmassa. Kaikkien panosta tarvitaan. 

Saasteettomuustavoite merkitsee suurta innovointimahdollisuutta yrityksille ja viranomaisille, jotka investoivat puhtaisiin teknologioihin, tuotteisiin ja palveluihin. Yksityiset investoinnit ovat keskeinen mahdollistaja. Vuonna 2019 laskettiin maailmanlaajuisesti liikkeeseen 51 prosenttia enemmän vihreitä joukkovelkakirjoja kuin vuonna 2018 (yhteensä 257,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria). Kasvu johtui pääasiassa näiden välineiden käyttöönoton lisääntymisestä EU:ssa. 81 Ympäristökriteerien (vesien suojelu, saastumisen ehkäisy ja torjunta, kiertotalous ja luonnon monimuotoisuus) täytäntöönpano luokitusjärjestelmäasetuksen 82 puitteissa tarjoaa merkittävän mahdollisuuden tukea tätä rohkaisevaa kehityssuuntausta. Yritysten ja viranomaisten olisi voitava mitata helpommin liiketoimintamalliensa ja -hankkeidensa taloudellista suorituskykyä luonnon todellista arvoa vasten. Tästä syystä komissio aikoo jatkossakin tukea luonnonpääoman standardoituja tilipitokäytäntöjä ja ympäristöraportoinnin tiukentamista, kuten ehdotuksessa yritysten kestävyysraportointia koskevaksi direktiiviksi 83 esitetään. Se aikoo myös tarvittaessa edistää saastumisen ehkäisyä osana InvestEU-ohjelmasta tuettujen laajamittaisten hankkeiden kestävyysarviointia. Näin voidaan osaltaan varmistaa, että ilmaan, veteen ja maaperään liittyvät näkökohdat otetaan riittävällä tavalla huomioon standardoitujen käytäntöjen kehittämisen yhteydessä yrityksissä, hankkeissa, tuotteiden osalta ja julkishallinnoissa ja että niitä edistetään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa. 84

EU aikoo jatkossakin edistää kansainvälisellä tasolla vihreän rahoituksen ohjelmaa muun muassa kestävän rahoituksen kansainvälisen foorumin kautta. Näin voidaan mobilisoida yksityistä pääomaa ympäristön kannalta kestäviin investointeihin, joilla tuetaan saasteettomuuspäämääriä. EU aikoo yhteistyössä jäsenvaltioiden, Euroopan investointipankin ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa mobilisoida Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan kaltaisia välineitä, jotta voidaan kehittää edelleen ja ottaa käyttöön välineitä saastumisen ennaltaehkäisemiseksi. 85 Vuodesta 2022 alkaen komissio aikoo varmistaa, että yrittäjät, jotka palkitaan saasteettomuustoimistaan (esimerkiksi yrityksille myönnettävällä Euroopan unionin ympäristöpalkinnolla), saavat palkituille toimilleen asianmukaista tunnustusta ja julkisuutta. Tämä auttaa tällaisia edelläkävijäyrityksiä vahvistamaan markkina-asemaansa ja keräämään näyttöä ympäristötehokkuudestaan tulevaa asiakaskuntaansa varten.

Myös julkista rahoitusta tarvitaan yhdessä yksityisten investointien kanssa, koska sovittujen ympäristötavoitteiden saavuttaminen edellyttää vuosittain 100–150 miljardin euron lisäinvestointeja kaikkialla EU:ssa vuoteen 2030 saakka. Huomattava osa tästä määrästä kohdennetaan investointeihin, joilla pyritään ennaltaehkäisemään ja torjumaan saastumista. 86 Tulevassa talousohjauskehyksen uudelleentarkastelussa viitataan vihreisiin julkisiin investointeihin julkisen talouden laadun yhteydessä. Lisäksi vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja NextGenerationEU-elpymisvälineestä tarjotaan rahoitustukea saastumisen vähentämiseen ja torjuntaan. Tämä tapahtuu koheesiopolitiikan, elpymis- ja palautumistukivälineen edellyttämien kansallisten suunnitelmien ja muiden asiaankuuluvien kansallisten strategioiden avulla, mukaan lukien yhteisen maatalouspolitiikan mukaiset kansalliset strategiset suunnitelmat, joilla voidaan edistää suotuisien maatalouskäytäntöjen täytäntöönpanoa. Komissio aikoo jatkaa yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan kehittää edelleen ja parantaa viljelijöille tarkoitettuja kansallisia neuvontapalveluja. Tarkoituksena on lisätä valmiuksia vähemmän saastuttavien käytäntöjen käyttöön ottamiseksi, erityisesti jotta voidaan vähentää ammoniakki- ja nitraattipäästöjä. Kansallisilla elpymis- ja palautumissuunnitelmilla voidaan vastata vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteisiin ja hyödyntää sen etuja. Niiden avulla voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää saastumista, erityisesti aloilla, jotka yksilöidään maakohtaisissa suosituksissa. Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisesti komissio arvioi suunnitelmia muun muassa vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita vasten. Koheesiopolitiikan rahoituksella voidaan edistää merkittävästi saasteettomuustavoitetta. Investoinnit voidaan kohdentaa esimerkiksi energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, jäteveden käsittelyyn, jätehuoltoon, ilmanlaatutoimenpiteisiin, kestävään kaupunkiliikenteeseen ja vihreään infrastruktuuriin. Tämä tukee kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutettavia toimia. Komissio on myös valmis tukemaan jäsenvaltioita teknisen tuen välineen kautta. Välineellä tarjotaan jäsenvaltioille tukea saastumiseen torjuntaan liittyvien uudistusten toteuttamisessa riippumatta siitä, rahoitetaanko ne kansallisista vai EU:n varoista. Lisäksi komissio on parhaillaan laatimassa maaseutualueita koskevaa pitkän aikavälin visiota, jolla pyritään edistämään käytännön toimia muun muassa päästöjen leikkaamiseksi.

Yksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman prioriteeteista on tukea kohdennettua tutkimusta ja innovointia, jolla on merkitystä saasteettomuustavoitteen kannalta. Puiteohjelman tärkeitä strategisia aloitteita ovat missiot 87 ja kumppanuudet 88 . Ehdotettuja missioita ovat terveitä valtameriä, meriä sekä rannikko- ja sisävesiä koskeva missio 89 , maaperän terveyttä ja elintarvikkeita koskeva missio 90 sekä ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskeva missio. Kumppanuuksia ovat muun muassa kemikaalien riskien arviointia koskeva kumppanuus (PARC), Euroopan jalostusteollisuuden murrosta koskeva kumppanuus (Processes4Planet), veden saatavuutta koskeva kumppanuus (Water4All), päästötöntä vesiliikennettä koskeva kumppanuus (ZEWT) ja päästötöntä tieliikennettä koskeva kumppanuus (2ZERO). Lisäksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta tuetaan jatkossakin tutkimusta, joka koskee pilaavia aineita ja saastumisen eri tyyppejä, jotka aiheuttavat yhä enemmän huolta. Tutkimuksen kohteita ovat esimerkiksi valosaaste ja sen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä nanohiukkasten aiheuttama saastuminen.

Saastumisen vähentämiseen tähtääviin digitaalisiin ratkaisuihin liittyy yhä suurempaa innovaatiopotentiaalia. Ne hyödyttävät usein myös muita vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita. 91 Tällaiset ratkaisut voivat nopeuttaa siirtymistä saasteettomuuteen. Ne edellyttävät kuitenkin oikea-aikaisia päätöksiä, jotta voidaan maksimoida hyöty ja lieventää riskejä. Esimerkiksi joidenkin maatalouskäytäntöjen saastuttavia vaikutuksia voitaisiin vähentää merkittävästi kehittämällä selkeämpien EU:n lainsäädäntövaatimusten puitteissa kohdennettuja digitaalisia välineitä, jotka auttavat viljelijöitä pienentämään ympäristöjalanjälkeään. Yleisemmin ottaen dataa, joka on saasteettomuustavoitteen kannalta merkityksellistä 92 , aiotaan jakaa avoimesti osana vihreän kehityksen ohjelman data-avaruutta 93 . Tarkoituksena on parantaa julkisen ja yksityisen sektorin datan saatavuutta ja auttaa yrityksiä, poliittisia päättäjiä, tutkijoita ja kaikkia eurooppalaisia saamaan saastumisesta selkeämpi kuva. Euroopan maanseurantaohjelma (Copernicus) tulee olemaan tärkeä osa EU:n Destination Earth ‑aloitetta. Se tarjoaa suuria määriä dataa ja tietoja maanseurannasta ja -valvonnasta. Komissio on myös ilmoittanut GreenData4All-aloitteesta 94 , jolla pyritään nykyaikaistamaan, aktiivisesti levittämään ja jakamaan julkisen ja yksityisen sektorin hallussa olevaa dataa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden tueksi. Aloite perustuu INSPIRE-direktiivin 95 ja ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin 96 puitteissa saavutettuun edistykseen. Lisäksi esimerkiksi digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa toteutettavan älykkäät kaupungit ja yhteisöt -aloitteen puitteissa komissio aikoo investoida saasteettomuuteen tähtäävien digitaalisten ratkaisujen kokeiluun ja käyttöönottoon sekä paikallisten digitaalisten kaksosten eli virtuaalisten kaupunkimallien kehittämiseen. Tämä auttaa kaupunkeja vastaamaan monimutkaisiin ympäristö- ja suunnitteluhaasteisiin. 97  

Eurooppalaisen ilmastosopimusaloitteen 98 toimien täydennyksenä komissio aikoo tarjota eurooppalaisille uusia mahdollisuuksia saada tietoa saastumisesta ja osallistua saastumisen vastaiseen toimitaan. Tarkoituksena on kehittää kohdennettua tiedotusmateriaalia ja kohdennettuja sovelluksia. Ensimmäiseksi kehitetään ilmanlaatuindeksiä koskeva sovellus 99 , joka helpottaa reaaliaikaisen vertailukelpoisen EU:n laajuisen datan saatavuutta, ja kulutusjalanjäljen laskuri 100 , jonka avulla kuluttaja voi arvioida omaa kulutusjalanjälkeään. Kumppaniorganisaatioiden kanssa toteutettavat saasteettomuutta koskevat kohdennetut tiedotustoimet kattavat koulutuspaketteja ja sellaisten kohdennettujen saasteettomuustoimien edistämisen, jotka on suunnattu suurelle yleisölle, opiskelijoille ja haavoittuville ryhmille.

On selvää, että siirtyminen saasteettomuuteen edellyttää paitsi rahoitusta ja teknologioita myös ammattitaitoisia ihmisiä, jotka osaavat hyödyntää niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Digitaitojen lisäksi tarvitaan myös muuta osaamista. Komissio aikoo panna täytäntöön Euroopan osaamisohjelman 101 muun muassa tukemalla työmarkkinoita varten luotujen vihreiden ydintaitojen kehittämistä. Näin voidaan ohjata koulutusta koko taloudessa ja luoda ilmasto-, ympäristö- ja terveystietoisten ammattilaisten ja vihreän talouden toimijoiden sukupolvi. Lisäksi komissio aikoo varmistaa, että räätälöityjä EU:n koulutusmoduuleja, jotka on suunnattu terveys- ja sosiaalialan työntekijöille, otetaan laajasti käyttöön. Tämä parantaa terveys- ja sosiaalialan työntekijöiden valmiuksia käsitellä ympäristöriskejä. Samalla varmistetaan, että EU:ssa otetaan laajasti käyttöön säännöllisesti päivitettyjä parhaita käytäntöjä, joiden avulla on käytännössä helpompi tunnistaa ja vähentää haavoittuvien ryhmien altistumista ympäristöriskeille.

Vihreän siirtymän ja kestävyyden nivomiseksi tiiviimmin osaksi opetussuunnitelmia komissio aikoo vuoden 2021 lopulla esittää ehdotuksen neuvoston suositukseksi ympäristökestävyyttä koskevasta koulutuksesta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kestävää kehitystä koskevasta eurooppalaisesta osaamiskehyksestä. Joulukuussa 2020 käynnistetystä Education for Climate -aloitteesta tuetaan innovatiivisia ratkaisuja, kuten vihreiden taitojen kehittämistä, opettajien ja opiskelijoiden keskuudessa. Erasmus+ -ohjelmalla vahvistetaan vihreää ulottuvuutta opetuksen ja koulutuksen alalla sekä lisätään liikkuvuusmahdollisuuksia vihreillä tulevaisuuteen suuntautuvilla opiskelualoilla. Näitä ovat muun muassa kaupunkisuunnittelu, kestävän kehityksen huomioon ottava innovointi sekä luonnontieteet sekä teknologia, insinööritieteet ja matematiikka (STEM-tieteet).

Kaupungit ja alueet ovat eturintamassa pantaessa täytäntöön saasteettomuuden kannalta merkityksellisiä lakeja, toimintalinjoja ja ohjelmia. Monet kaupungit toteuttavat jo aiempaa enemmän saasteettomuuteen tähtääviä toimia, ja edelläkävijät ovat mukana Euroopan vihreä pääkaupunki -verkostossa ja Green Leaf -verkostossa. Tästä huolimatta useilla kaupungeilla on edelleen vaikeuksia puuttua saastumiseen riittävällä tavalla. Esimerkiksi EU:n ilmanlaatunormeja rikotaan edelleen yli sadassa kaupungissa EU:ssa. Komissio aikoo jatkossakin kannustaa ja motivoida kaupunkeja sekä tehdä niiden kanssa yhteistyötä, erityisesti hiljattain käynnistetyn Green City Accord -aloitteen puitteissa. Tavoitteena on, että kaupungit tehostavat paikallista toimintaansa ilman, veden, luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelemiseksi, melun vähentämiseksi sekä kiertotalouden ja jätehuollon edistämiseksi. 102 Ehdotetussa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmankaupunkeja koskevassa missiossa noudatetaan kysyntälähtöistä, monialaista ja saasteettomuustavoitteen mukaista lähestymistapaa. Missiolla pyritään tukemaan sadan kaupungin siirtymistä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä, inspiroimaan muita eurooppalaisia kaupunkeja saavuttamaan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja vähentämään osaltaan merkittävästi kaupunkien saastumista.

3.3.Maailmanlaajuisen muutoksen edistäminen saasteettomuuden toteuttamiseksi

Saastuminen ei pysähdy rajoille. Tästä syystä EU aikoo edistää myrkyttömään ympäristöön tähtäävää saasteettomuustavoitetta myös ulkoisessa toiminnassaan, mukaan lukien vihreän kehityksen diplomatia ja investoinnit. Se aikoo tarjota asiantuntemusta ja taloudellisia resursseja kansainvälisten kumppanuuksien ja toimien laajentamiseksi kolmansissa maissa ja niiden kanssa.

Uusimpien toimintapoliittisten ja alueellisten strategioiden 106 mukaisesti EU aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä laajentumiskumppanien ja lähimpien naapureidensa kanssa etelässä ja idässä sekä Yhdistyneen kuningaskunnan ja EFTA-kumppanien kanssa saastumiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Tavoitteena on muun muassa ratifioida ja panna tehokkaasti täytäntöön asiaankuuluvat saastumisen torjuntaa koskevat monenväliset sopimukset. On tärkeää myös jatkaa yhteistyötä EU:n ulkopuolisten Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen, Kanadan ja Venäjän, kanssa, muun muassa asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla, jotta voidaan paremmin suojella arktisen alueen herkkää ympäristöä saastumiseen liittyviltä vaurioilta. EU aikoo erityisesti edistää mustahiiltä 107 koskevaa kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja parantaa ilmanlaatua.

EU aikoo tehdä yhteistyötä myös tärkeimpien kansainvälisten kumppaneidensa kanssa, erityisesti G20-ryhmän keskuudessa ja laajan kahdenvälisten kauppasopimusten verkostonsa yhteydessä. Se pyrkii edistämään maailmanlaajuisella tasolla saasteettomuuden ohjelmaa, jonka painopisteinä ovat terveys ja saastumisen ehkäisy, ja luomaan markkinamahdollisuuksia vihreille teknologioille, tavaroille, palveluille ja investoinneille. Lisäksi EU aikoo edistää saasteettomuustavoitetta kehitys- ja investointipolitiikkojen kautta, arvioida saastumiseen liittyviä vaikutuksia kauppapoliittisten aloitteiden ja vapaakauppasopimusten yhteydessä sekä vahvistaa sopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanoa ja sen noudattamisen valvontaa.

Monenvälisellä tasolla EU aikoo

·edelleen tukea saasteettomuuteen tähtääviä kansainvälisiä toimia ja saastuttaja maksaa ‑periaatteen 108 täytäntöönpanoa kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja toteuttaa YK:n ympäristökokouksen päätöslauselmien 109 perusteella jatkotoimia erityisesti Towards a pollution-free planet -täytäntöönpanosuunnitelman 110 ja Mission Innovation ‑aloitteen 111 yhteydessä;

·edelleen johtaa työtä moitteetonta kemikaalihallintaa ja jätehuoltoa koskevan kunnianhimoisen kansainvälisen kehyksen luomiseksi vuoden 2020 jälkeiselle ajalle;

·lujittaa Baselin, Rotterdamin, Tukholman ja Minamatan yleissopimusten mukaisia toimia, jotka koskevat sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, vaarallisia kemikaaleja, pysyviä orgaanisia yhdisteitä ja elohopeaa;

·edistää muoveja koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen aikaansaamista. 112  

EU pyrkii myös varmistamaan, että saastumista käsitellään tehokkaasti biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten 15. konferenssissa osana kunnianhimoista maailmanlaajuista biodiversiteettikehystä, joka koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa.

Komissio aikoo kannustaa kumppanimaita parantamaan politiikka- ja sääntelykehystään sekä ottamaan käyttöön asianmukaiset kannustimet saastumisen vähentämiseksi ja käyttämään tässä yhteydessä erityisesti vihreää budjetointia ja ympäristöveroja 113 . Lisäksi tulevassa yritysten kestävää hallintotapaa koskevassa aloitteessa otetaan käyttöön asianmukaiseen huolellisuuteen perustuva yritysvastuu talouden arvoketjujen koko pituudelta, myös liiketoimintaan liittyvien ympäristövaikutusten osalta.

Komissio aikoo tehostaa saasteettomuustavoitteen nivomista osaksi EU:n ulkoisen toiminnan ohjelmia, joilla tuetaan siirtymistä vähäpäästöisiin ja kiertotalouden mukaisiin talouksiin, kestävää kaupunkikehitystä, puhtaan energian ja puhtaan ruoanvalmistuksen ratkaisuja, vedensaannin ja sanitaation varmistamista, ilmasto- ja ympäristötoimia, terveyden suojelua sekä kestävää liikkuvuutta ja maataloutta. Komissio aikoo myös tiivistää yhteistyötään kansainvälisten kumppaneidensa kanssa sen varmistamiseksi, että verkossa ja sen ulkopuolella toimiville EU:n markkinoille tulevat kuluttajatuotteet ovat turvallisia.

Komissio aikoo tutkia, miten voitaisiin ottaa käyttöön vankempi terveydensuojelun ja saastumisen torjunnan ohjelma kansainvälisellä tasolla. Tässä yhteydessä olisi muun muassa kiinnitettävä enemmän huomiota ei-tarttuvien tautien ympäristötekijöihin EU:n rahoittamissa terveysohjelmissa. Lisäksi komissio aikoo tehdä yhteistyötä Tripartite Plus -järjestöjen (WHO, FAO, OIE ja UNEP) kanssa, jotta voidaan saada aikaan uusi maailmanlaajuinen ja tehokas yhteinen terveys -konsensus ympäristön saastumisesta.

Komissio aikoo tukea käytettyjen ajoneuvojen ja romuajoneuvojen vientiä koskevia maailmanlaajuisia toimia ja kannustaa tiukentamaan sääntöjä, jotka koskevat kaikkein saastuttavimpien käytettyjen ajoneuvojen tuontia, erityisesti Afrikassa. Kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti EU aikoo myös ehdottaa uusia sääntöjä, jotka koskevat romuajoneuvojen vientiä. Tarkoituksena on erityisesti tehdä selvempi ero käytettyjen ajoneuvojen ja romuajoneuvojen välillä ja tutkia mahdollisuuksia asettaa käytettyjen ajoneuvojen viennin edellytykseksi esimerkiksi katsastusta ja päästöjä koskevien EU:n vaatimusten noudattaminen.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä käytetyt akut ja paristot ovat yksi nopeimmin kasvavista jätevirroista varsinkin kehittyvissä maissa. Komissio aikoo erityisesti Baselin yleissopimuksen kautta tukea aloitteita, joilla pyritään seuraamaan paremmin näiden jätevirtojen kansainvälistä kauppaa ja parantamaan niiden hallintaa. Erityisesti autojen, aurinkoenergian sekä tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääntyminen on lisännyt huomattavasti lyijyakkujen käyttöä kehittyvissä maissa. Niiden kierrätys tapahtuu usein epävirallisesti. Tällaisen epävirallisen kierrätyksen yhteydessä vapautuu haitallista lyijysaastetta, jolla on suuria haittoja lasten kehitykselle. Komissio aikoo tutkia mahdollisuutta käynnistää kansainvälisten kumppaneiden kanssa maailmanlaajuinen aloite käytettyjen lyijyakkujen epävirallisen kierrätyksen lopettamiseksi.

3.4.Edistyksen seuraaminen, kehityssuuntauksien ennustaminen ja saasteettomuuden valtavirtaistaminen

Saastumisen eri tyyppien seurannan yhdentämiseksi ja niiden terveys-, ympäristö-, talous- ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi komissio aikoo yhteistyössä asiaankuuluvien EU:n virastojen 114 kanssa kehittää yhdennetyn saasteettomuuden seuranta- ja ennustekehyksen 115 osana kahdeksannen ympäristöalan toimintaohjelman laajempaa seurantaa. Tulokset, jotka saadaan alan innovatiivisesta tutkimuksesta, jota tehdään esimerkiksi ihmisen biomonitoroinnin 116 , eksposomin 117 , maaperän terveyden 118 ja pölyttäjien 119 alalla, on otettava paremmin huomioon, jotta voidaan varmistaa datankeruu pitkällä aikavälillä ja edistää ennusteiden laatimista. Saasteettomuuden seuranta- ja ennustekehyksen täydentämiseksi terveysvaikutuksiin liittyvällä näkökohdalla EEA aikoo kehittää eurooppalaisen ympäristö- ja terveysatlaksen. Ympäristö- ja terveysatlaksen dataa voidaan myöhemmin hyödyntää myös ilmaston ja terveyden eurooppalaisen seurantakeskuksen 120 yhteydessä.

Seuranta- ja ennustekehyksen huomioon ottaen komissio aikoo yhteistyössä alueiden komitean kanssa perustaa uuden saasteettomuutta käsittelevän sidosryhmäfoorumin, joka kokoaa yhteen sidosryhmiä ja asiantuntijoita eri politiikanaloilta (esimerkiksi terveysala, maatalous, tutkimus ja innovointi, liikenne, digitalisaatio ja ympäristöala). Tarkoituksena on valtavirtaistaa saasteettomuuteen tähtäävä ohjelma, auttaa luomaan yhteisvastuuta, tiivistää yhteistyötä ja edistää yhdennettyjä ratkaisuja ja toimia, joilla voidaan maksimoida synergiat hiilen käytöstä luopumisen ja covid-19-pandemian jälkeisten elvytystoimien kanssa.

Komissio aikoo laatia ja jakaa hyviä käytäntöjä monialaisista aihealueista, kuten saasteettomuuteen liittyvän innovoinnin ja työpaikkojen rahoittamisesta, kestävän tuotannon ja kestävän kulutuksen edistämisestä sekä temaattisten kehitysympäristöjen luomista. Tällaiset kehitysympäristöt voisivat koskea esimerkiksi vihreitä digitaalisia ratkaisuja, puhtaan ilman teknologiaa ja maaperän pilaantumisen torjumista. Saasteettomuutta käsittelevän sidosryhmäfoorumin tehtävänä on myös luoda synergioita muiden asiaankuuluvien aloitteiden, kuten eurooppalaisen ilmastosopimusaloitteen, kanssa. Tämä säännöllinen vuoropuhelu ja yhteistyö jäsenvaltioiden, yritysten, valtiosta riippumattomien järjestöjen, tiedemaailman ja muiden sidosryhmien kanssa auttaa myös toisen saasteettomuuden seuranta- ja ennusteraportin laatimisessa vuoteen 2024 mennessä.

4.Päätelmät

Tämän toimintasuunnitelman antamisen aikaan EU:n tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja siirtyä uudella tarmolla puhtaan kiertotalouden mukaiseen talousmalliin, jonka perustana ovat ennallistetut ja terveet luonnon ekosysteemit, luonnon monimuotoisuuden kaikenlaisen köyhtymisen pysäyttäminen sekä terve myrkytön ympäristö kaikille eurooppalaisille. Toimintasuunnitelmassa esitetään visio saasteettomasta maailmasta ja yhdistetään kaikki käynnissä olevat ja suunnitellut toimet yhdennetyksi strategiaksi, jossa etusijalla on saastumisen ehkäisy. Monet toimista ovat vielä kesken tai vasta alkaneet tuottaa tuloksia. Komissio aikoo arvioida tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymistä vuoteen 2025 mennessä toisen saasteettomuuden seuranta- ja ennusteraportin perusteella. Se aikoo kartoittaa, tarvitaanko lisätoimia uusien huolta aiheuttavien kysymysten ratkaisemiseksi ja onko tavoitteita, lippulaivatoimia ja muita toimia syytä tarkastella uudelleen. Tavoitteena on ohjata EU tällä vuosikymmenellä kohti saasteettomuutta, joka on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeinen osa.

(1) Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 2 kohta: ”Tässä direktiivissä tarkoitetaan (...) ’pilaamisella’ aineiden, tärinän, lämmön tai melun päästämistä ihmisen toimesta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään siten, että seuraukset voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristön laadulle, tai että se vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä”.

(2) Ks. UNEP (2021): ”Making Peace with Nature”.

(3) COM(2019) 640.

(4)   IEEP (2020) : ”Mental health and the environment”.

(5) The Lancet Commission on pollution and health (lokakuu 2017).

(6) EEA:n raportti nro 21/2019: ”Healthy environment, healthy lives”.

(7) EEA:n raportti nro 22/2018: ”Unequal exposure and unequal impacts”.

(8) UNEP/EA.4/3 (2018): ”Implementation plan ’Towards a Pollution-Free Planet’”.

(9) IPBES (2019), ” Summary for policymakers ”, s. 17–19, B.10–B.14; Euroopan ympäristökeskus (2019), ” The European environment – state and outlook 2020 ”.

(10) SWD(2019) 427.

(11)

UNEP:n raportti (2021): ”Making Peace with Nature”.

(12) SWD(2013) 531.

(13) IIASA (2017): ”Costs, benefits and economic impacts of the EU Clean Air Strategy and their implications on innovation and competitiveness”.

(14) Ks. Erityiseurobarometri 501 (maaliskuu 2020) ”Euroopan kansalaisten asenteet ympäristöä kohtaan”.

(15) Ecorys (2021): yhteenvetokertomus ”Consultations on the EU Action Plan towards a zero pollution ambition for air, water and soil”, (ks. Kerro mielipiteesi -portaali ).

(16) The Lancet Commission on pollution and health (2018).

(17) Sellaisena kuin se on mainittuna tässä toimintasuunnitelmassa ja kestävyyttä edistävässä kemikaalistrategiassa (COM(2020) 667).

(18) Ks. kestävän kehityksen tavoitteet 3, 6, 11, 12, 14, 15.

(19) Esimerkiksi vuoden 2030 ilmastotavoite, ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia, ilmastosopimusaloite, puhtaan energian aloitteet, perusparannusaalto, kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia, kiertotalouden toimintasuunnitelma, biodiversiteettistrategia, Pellolta pöytään -strategia, Euroopan uusi teollisuusstrategia, Euroopan lääkestrategia, Euroopan syöväntorjuntasuunnitelma, uusi kuluttaja-asioiden toimintaohjelma, tiedonanto monenvälisyydestä 2000-luvulla sekä kauppapolitiikan uudelleentarkastelu.

(20) Tavoitteiden alkuperää, perustasoja, menetelmiä ja taustaa selostetaan liitteessä 2.

(21) Elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun asetuksen liite VI osoittaa selkeästi nämä synergiat.

(22) SWD(2019) 427, WHO (2006): ”Air quality guidelines – global update 2005”, seuraava päivitys on määrä tehdä vuonna 2021. EEA: ”Air quality in Europe – 2020 report” (s. 13–14).

(23)   COM(2021) 3 .

(24) Tiedonanto ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanosta (COM(2017) 151).

(25)   COM(2020) 715 .

(26) Lähtökohtana ovat melusaasteen kehityssuunnat, jotka perustuvat jäsenvaltioiden melutietoihin.

(27) COM(2020) 662; direktiivi 2010/31/EU, ks. myös rakennusten energiatehokkuudesta annettu direktiivi 2010/31/EU.

(28)

Ks. Kerro mielipiteesi -portaali .

(29) Komission suositus C(2021) 1925.

(30)

https://www.iiasa.ac.at/web/home/research/researchPrograms/air/Shipping_emissions_reductions_main.pdf

(31) COM(2020) 667.

(32) COM(2020) 761, COM(2019) 128.

(33)

Suunniteltu vuodeksi 2022, riippuu yhteispäätösmenettelyn kestosta.

(34) https://ec.europa.eu/info/horizon-europe/missions-horizon-europe/assessment-criteria_en.

(35) EEA:n raportti nro 1/2020: ” Is Europe living within the limits of our planet ?”.

(36)

Direktiivi (EU) 2016/2284. Ilman pilaantuminen edistää rehevöitymistä, jonka yhteydessä typpiylijäämä varastoituu maaperään ja vesistöihin.

(37) SWD(2019) 439 ja SWD(2020) 259.

(38) Direktiivin 2000/60/EY 9 artikla.

(39) Ks. Kerro mielipiteesi -portaali .

(40) Raja-arvo on alle 20 roskaa 100 metrin rantaviivaa kohti – ks. myös https://ec.europa.eu/jrc/en/news/eu-member-states-agree-threshold-value-keep-europe-s-beaches-clean

(41) Ks. Kerro mielipiteesi -portaali .

(42) Ks. Kerro mielipiteesi -portaali .

(43) https://ec.europa.eu/food/plant/gmo/modern_biotech/new-genomic-techniques_en

(44) Yhteinen tutkimuskeskus (2018): ”Status of local soil contamination in Europe”.

(45) ” Land Use and Land Coverage Area frame Survey ”.

(46) Tässä yhteydessä hyödynnetään myös alueellisen yhteistyön välineitä, kuten EU:n makroaluestrategioita ja Interreg-ohjelmia.

(47) JOIN(2016) 49.

(48) Meneillään oleva vedenalaisia räjähtämättömiä ammuksia koskeva tutkimus voi mahdollisesti tarjota lisänäkemystä ja toimia perustana EU:n lisätoimille niiden jäsenvaltioiden tukemiseksi, joita asia koskee.

(49) Tällaisilla järjestelmillä, joita kutsutaan myös pesureiksi, vähennetään ilman epäpuhtauksia, mutta niiden päästöt voivat vahingoittaa meriympäristöä.

(50) Tulostaulu perustuu muun muassa elämänlaatua Euroopan kaupungeissa koskevaan tutkimukseen vuodelta 2020 ja aluepolitiikan tietokeskuksen toimintaan.

(51) Synergiassa Euroopan uuden teollisuusstrategian kanssa.

(52) Direktiivi 2010/75/EU.

(53) SWD(2020) 181.

(54) Wood (2021): ”Wider environmental impacts of industry decarbonisation”, loppuraportti .

(55) Direktiivi 2010/75/ETY ja asetus (EY) N:o 166/2006.

(56) COM(2020) 628.

(57)   EEA:n katsaus (2021) : ”’Safe and sustainable by design’; Mapping study for the development of sustainable-by-design criteria” (21. huhtkuuta 2021) – https://op.europa.eu/s/o9e2  

(58) https://ec.europa.eu/environment/eussd/smgp/

(59) COM(2020) 761 ja COM(2019) 128.

(60) Ks. Kerro mielipiteesi -portaali .  

(61) Ks. Kerro mielipiteesi -portaali .

(62) COM(2020) 667.

(63) Lupauksilla täydennetään vihreän kuluttamisen sitoumusta koskevaa aloitetta ja eurooppalaisen ilmastosopimusaloitteen yhteydessä annettuja lupauksia. Synergiaan pyritään molempien kanssa.

(64) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohta.

(65) Vuonna 2019 ympäristöverojen osuus EU27-maiden kokonaistuloista oli alle 6 prosenttia eli alle 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ympäristöveroista 78 prosenttia perustuu energiaveroihin, 19 prosenttia liikenneveroihin ja vain 3 prosenttia saastumiseen ja resursseihin. Nämä osuudet ovat pysyneet suurin piirtein samoina kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana.

(66) Asetus (EU) 2017/852.

(67) Direktiivi 2011/65/EU.

(68) Direktiivi 2012/18/EU.

(69) Päätös (EU) 2013/1313. ”Overview of natural and man-made disaster risks the EU may face”, SWD(2020) 330. Unionin pelastuspalvelumekanismiin kuuluvat hätäapuyksiköt tekevät yhteistyötä sellaisen saastumisen ennaltaehkäisemiseksi, torjumiseksi ja poistamiseksi, joka on peräisin teollisuus- ja merionnettomuuksista sekä muista ihmisen aiheuttamista katastrofeista ja luonnonkatastrofeista.

(70) EU on maailman suurin käytettyjen ajoneuvojen viejä. Vienti kohdistuu etupäässä Länsi-Afrikkaan, Itä-Eurooppaan, Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan. Ks.  https://www.unenvironment.org/news-and-stories/press-release/new-un-report-details-environmental-impacts-export-used-vehicles  

(71) Esimerkiksi öljyä ja lyijyakkuja ei käsitellä turvallisesti ja muovia tai kumia poltetaan valvomattomasti.

(72) Mahdollisuuksien mukaan synergiassa eurooppalaisen ilmastosopimusaloitteen ja muiden asiaankuuluvien aloitteiden kanssa.

(73) COM(2019) 149.

(74) COWI/EUNOMIA (2019): ” Study: The costs of not implementing EU environmental law ”, loppuraportti.

(75) COM(2018) 10.

(76) https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12779-Ymparistorikollisuus-ymparistonsuojelua-koskevien-EUn-saantojen-parantaminen-rikosoikeudellisin-keinoin_fi

(77) Direktiivi 2004/35/EY.

(78) COM(2020) 643.

(79) Direktiivi (EU) 2019/1937.

(80) COM(2020) 642.

(81) Tuotot ovat tähän mennessä koituneet enimmäkseen energia-alan, rakennusten ja liikenteen hyödyksi (yli 80 prosenttia). Vesihuollon osuus on 9 prosenttia, ja jätehuollon ja maankäytön osuus yhteensä noin 6 prosenttia. Lähde: Ympäristöasioiden pääosaston sisäinen analyysi, jota on päivitetty viimeksi heinäkuussa 2020 ja joka perustuu ilmastojoukkovelkakirjoja koskevaan aloitteeseen: ”2019 Green Bond Market Summary” .

(82) Asetus (EU) 2020/852.

(83) COM(2021) 189.

(84) Toimet yhdistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettujen luonnonpääoman tilinpitotoimien kanssa.

(85) Lähtökohtana ovat erityisesti menestyksekkäät kokemukset, joita on saatu naapuruuspolitiikan investointijärjestelystä, Länsi-Balkanin investointikehyksestä, Mediterranean Hot Spots -investointiohjelmasta (MeHSIP), pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuudesta ja Clean Oceans -aloitteesta.

(86)   COM(2020) 21 ja SWD(2020) 98.

(87)   https://ec.europa.eu/info/horizon-europe/missions-horizon-europe_fi

(88)   https://ec.europa.eu/info/horizon-europe/european-partnerships-horizon-europe_fi

(89) Tässä missiossa käsitellään esimerkiksi muoviroskia, mikromuoveja, kemikaaleja, ravinteita ja vedenalaista melua.

(90) Tässä missiossa käsitellään esimerkiksi maaperän pilaantumista maaseutu- ja kaupunkialueilla ja pilaantuneiden alueiden puhdistamista sekä edistetään torjunta-aineiden ja ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävien käytäntöjen laajaa käyttöönottoa.

(91) SWD(2021) 141. Dataa ja tietoa ilmanlaadusta, makeasta vedestä, meristä ja maaperästä saa jo nyt esimerkiksi Copernicus-palveluista.

(92) Lähtökohtana ovat käytettävissä olevat foorumit ja aloitteet, kuten Euroopan meripoliittinen seurantakeskus ja tietoverkko (EMODnet), kemikaalien seurannan tietofoorumi (IPCheM) sekä Copernicus-ohjelman In Situ TAC dashboard -alusta ja merivalvontapalvelu.

(93) COM(2020) 66.

(94) Euroopan datastrategian mukaisesti, ks. Kerro mielipiteesi -portaali.

(95) Direktiivi 2007/2/EY.

(96) Direktiivi 2003/4/EY.

(97) Ks. SWD(2021) 141.

(98) COM(2020) 788, esimerkiksi ”verkossa järjestettävissä interaktiivisissa kansalaiskeskusteluissa (...) osallistujia pyydetään ilmaisemaan (...), mitä nollapäästöinen ja saasteeton Eurooppa tarkoittaa heidän yhteisölleen ja arkielämässään.”

(99) Kun käytetään ”ajantasaista” virallisesti raportoitua ilmanlaatudataa, jota on tarvittaessa täydennetty Copernicuksen (CAMS) ilmakehän seurantapalveluista saadulla mallinnetulla ilmanlaatudatalla.

(100) Väline on käyttövalmis vuoden 2021 toisella neljänneksellä, ks. https://eplca.jrc.ec.europa.eu/ConsumerFootprint.html

(101) COM(2020) 274.

(102) https://ec.europa.eu/environment/topics/urban-environment/green-city-accord_fi

(103) Lähtökohtana ovat kokemukset, joita on saatu EU:n tasolla (esimerkiksi European Network of Living Labs ) tai jäsenvaltioiden tasolla (esimerkiksi Saksan ympäristömyönteinen digitaalistrategia ). Elävissä laboratorioissa pyritään nivomaan tutkimus- ja innovointiprosessit osaksi erilaisia todellisia yhteisöjä ja toimintaympäristöjä. Elävät laboratoriot toimivat välittäjinä kansalaisten, tutkimusorganisaatioiden, yritysten, kaupunkien ja alueiden välillä. Tavoitteina ovat yhteinen arvonmuodostus, nopea prototypointi tai validointi innovoinnin ja yritysten laajentamiseksi.

(104) Ks. ympäristöneuvoston päätelmät 2020: ” Digitalisaatio toimimaan ympäristön hyväksi ”.

(105) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/companies-take-action-support-green-and-digital-transformation-eu

(106) Ks. COM(2020) 641, SWD(2020) 223, JOIN(2020) 7 ja JOIN(2021) 2.

(107) Mustahiili eli tutummin noki on hyvin pieni hiukkanen. Mustahiiltä muodostuu fossiilisten polttoaineiden, sekoitettujen ja synteettisten polttoaineiden sekä biomassan epätäydellisessä palamisessa.

(108) COM(2020) 313.

(109) Päätöslauselmat, jotka koskevat esimerkiksi ilmaa, vettä ja maaperän pilaantumista, kemikaaleja ja jätteitä, merten roskaantumista ja kertakäyttömuoveja.

(110)   https://www.unenvironment.org/ietc/resources/publication/towards-pollution-free-planet  

(111) http://mission-innovation.net/

(112) COM(2020) 98.

(113) Monissa kehittyvissä maissa tulojen kerääminen verottamalla saastumista voi vähentää valtion riippuvuutta avusta ja velkarahoituksesta sekä auttaa mobilisoimaan kotimaisia resursseja julkisia palveluja varten. Koska ympäristöveroja on vaikeampi kiertää kuin esimerkiksi yritysveroja tai henkilökohtaisia tuloveroja, niillä voidaan myös vahvistaa valtion vastuuvelvollisuutta, lisätä veronmaksuhalukkuutta ja edistää julkisen talouden ohjausjärjestelmää. Ks. https://www.oecd.org/environment/tools-evaluation/environmentaltaxation.htm

(114) Erityisesti Euroopan ympäristökeskus (EEA), Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto (EFSA) ja Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA).

(115) SWD(2021) 140.

(116)   https://www.hbm4eu.eu/

(117)   https://www.humanexposome.eu/

(118)   Tutkimus ”Land use and land cover survey” .

(119) EU:n pölyttäjätietokeskus osana pölyttäjiä koskevaa EU:n aloitetta, COM(2018) 395.

(120) https://climate-adapt.eea.europa.eu/observatory

(121) Tiiviissä yhteistyössä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA), Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA), Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) ja muiden asiaankuuluvien virastojen kanssa.

(122) Tiiviissä yhteistyössä komission muiden yksiköiden, erityisesti Eurostatin, kanssa.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 12.5.2021

COM(2021) 400 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Terve maapallo kaikille

EU:n toimintasuunnitelma ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta”

{SWD(2021) 140 final} - {SWD(2021) 141 final}

LIITE 1 – TOIMIEN LUETTELO

Näiden toimien lisäksi monet Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja muissa aloitteissa jo suunnitellut saasteettomuuteen tähtäävät toimet ovat olennaisia saasteettomuustavoitteen saavuttamiseksi. 1

LIITE 2 − Saasteettomuustoimintasuunnitelmaan sisältyvät tavoitteet

Tavoite 1: EU:n olisi vähennettävä ilmansaasteiden terveyshaittoja (ennenaikaisia kuolemia) yli 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

Perusta: Kansallisia päästörajoja koskeva direktiivi (EU) 2016/2284.

Kuvaus: Ennusteiden mukaan tavoite saavutetaan vähentämällä pienhiukkaspäästöjä (PM2,5), jos kaikki jäsenvaltiot toteuttavat kaikki ensimmäisissä kansallisissa ilmansuojeluohjelmissaan (direktiivin (EU) 2016/2284 6 artikla) ilmoittamansa toimenpiteet direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi ja jos muu asiaankuuluva lainsäädäntö (erityisesti energia- ja ilmastotoimenpiteet) pannaan kaikilta osin täytäntöön. Tämän lisäksi myönteisiä terveysvaikutuksia saadaan vähentämällä muita ilman epäpuhtauksia kuin PM2,5-hiukkasia (jotka kuuluvat myös kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin piiriin).

Viitevuosi: 2005.

Näyttöpohja: Toinen ilmanpuhtautta koskeva katsaus 2 ja sen tausta-asiakirja 3 .

Seuranta: Päivitetään ilmanpuhtautta koskevaa katsausta saasteettomuuden seuranta- ja ennustekehyksen tiedoilla. 4

Tavoite 2: EU:n olisi vähennettävä kroonisesti liikennemelulle altistuvien ihmisten osuutta 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

Perusta: Ympäristömeludirektiivi 2002/49/EY.

Kuvaus: Tavoite perustuu komission vuonna 2021 tekemään tutkimukseen, jossa analysoidaan jäsenvaltioiden virallista melualtistusdataa (ympäristömeludirektiivin 7 artikla), kansallisia meluntorjuntatoimintasuunnitelmia vuosille 2018–2024 (ympäristömeludirektiivin 8 artikla) ja Euroopan ympäristökeskuksen vuonna 2020 laatimaa raporttia melusta Euroopassa 5 . Tutkimuksessa tehtiin määrällinen arvio meluun liittyvien terveysongelmien vähentämisestä. Tällaisia terveysongelmia voidaan vähentää toteuttamalla kustannustehokkaita toimenpiteitä, mukaan lukien markkinoilla jo saatavilla olevat ratkaisut. Jotkin näistä ratkaisuista perustuvat erityisiin melurajoihin, jotka ovat EU:n lainsäädännön nojalla pakollisia (esimerkiksi renkaita 6 , maantieajoneuvoja 7 ja tavaravaunuja 8 koskevat melurajat). Toiset ratkaisut (esimerkiksi hiljaisemmat tienpinnat, tasaiset ja hiljaisemmat kiskot sekä lentoajat ja -menetelmät) taas edellyttävät, että toimenpiteitä toteutetaan kansallisella/paikallisella tasolla ympäristömeludirektiivin puitteissa vuorovaikutuksessa muun asiaankuuluvan EU:n lainsäädännön 9 kanssa. Näiden toimenpiteiden yleinen koordinointi ja tavoitetaso ovat asiaankuuluvien kansallisten/paikallisten viranomaisten vastuulla. Erilaisten maanteitä, rautateitä ja lentoasemia koskevia toimenpiteitä tarkastelevien skenaarioiden arviointi osoitti, että meluun liittyvien terveysongelmien odotetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä 15–45 prosenttia vuoden 2017 tasosta. Pienin vähennys saadaan aikaiseksi toteuttamalla toimenpiteitä, jotka liittyvät EU:n lainsäädännön nojalla pakollisiin erityisiin melurajoihin, ja suurin yhdistämällä ensimmäinen skenaario ja vankat paikallisen tason toimenpiteet. Näin ollen 30 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä on realistinen tavoite, joka voidaan saavuttaa pääasiassa parantamalla asiaa koskevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa ja tukemalla vahvasti kaupunki- ja aluetasontoimia melusaasteen vähentämiseksi.

Viitevuosi: 2017.

Näyttöpohja: EU:n tutkimus (2021) ”Assessment of potential health benefits of noise abatement measures in the EU” 10 .

Seuranta: Sisällytetään EEA:n säännöllisesti laatiman arvioinnin tuoreimmat tulokset (uusin EEA:n raportti nro 22/2019 11 ) osaksi saasteettomuuden seuranta- ja ennustekehystä 12 .

Tavoite 3: EU:n olisi vähennettävä niiden ekosysteemien osuutta, joissa ilman pilaantuminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta, 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

Perusta: Kansallisia päästörajoja koskeva direktiivi (EU) 2016/2284.

Kuvaus: Toisen ilmanpuhtautta koskevan katsauksen ja sen tausta-asiakirjan mukaan sellaisten ekosysteemialueiden osuutta, joilla on mitattu typpilaskeumien kriittisten kuormitusten ylityksiä, voidaan vähentää 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta, jos jäsenvaltiot toteuttavat kaikki ensimmäisissä kansallisissa ilmansuojeluohjelmissaan (direktiivin (EU) 2016/2284 6 artikla) ilmoittamansa toimenpiteet.

Arvioissa ei oteta huomioon lisätoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen ravinnehävikin alentamiseksi 50 prosenttia Pellolta pöytään -strategian ja vuoteen 2030 ulottuvan biodiversiteettistrategian mukaisesti. Niissä ei myöskään oteta huomioon biodiversiteettistrategiassa esitettyjä luonnon ennallistamistavoitteita. Näin ollen 25 prosentin vähennys vuoden 2005 tasosta on realistinen tavoite, joka voidaan saavuttaa panemalla täytäntöön toimenpiteet, joista jäsenvaltiot ilmoittivat ensimmäisissä kansallisissa ilmansuojeluohjelmissaan, yhdistelmänä niiden lisätoimenpiteiden kanssa, jotka ovat tarpeen Pellolta pöytään -strategiassa ja biodiversiteettistrategiassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Viitevuosi: 2005.

Näyttöpohja: Toinen ilmanpuhtautta koskeva katsaus 13 ja sen tausta-asiakirja (erityisesti taulukko 3.12) 14 .

Seuranta: Päivitetään ilmanpuhtautta koskevaa katsausta saasteettomuuden seuranta- ja ennustekehyksellä 15 .

Tavoite 4: EU:n olisi vähennettävä ravinnehävikkiä, kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä ja siitä aiheutuvia riskejä, haitallisempien torjunta-aineiden käyttöä sekä tuotantoeläin- ja vesiviljelykäyttöön tarkoitettujen mikrobilääkkeiden myyntiä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

Perusta: Biodiversiteettistrategialla 16 ja Pellolta pöytään -strategialla 17 pyritään vähentämään

·”ravinnehävikkiä vähintään 50 prosenttia ja varmistamaan samalla, että maaperän hedelmällisyys ei heikkene. Näin vähennetään lannoitteiden käyttöä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä”;

·”kemiallisten torjunta-aineiden kokonaiskäyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja tavanomaista haitallisempien torjunta-aineiden käyttöä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä”;

·”tuotantoeläimille tarkoitettujen ja vesiviljelyssä käytettyjen mikrobilääkkeiden kokonaismyyntiä EU:ssa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä”.

Kuvaus: 

Ravinteet: Ravinteita koskeva tavoite saavutetaan panemalla täytäntöön asiaankuuluva ympäristö- ja ilmastolainsäädäntö kaikilta osin ja valvomalla sen täytäntöönpanoa, määrittämällä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa näiden päämäärien saavuttamiseksi tarvittavat ravinnekuormituksen vähennykset, huolehtimalla tasapainoisesta lannoituksesta ja kestävästä ravinnehuollosta, edistämällä talteen otettujen ravinteiden markkinoita sekä hallinnoimalla typpeä ja fosforia paremmin niiden koko elinkaaren ajan.

Torjunta-aineet: Torjunta-aineita koskeva tavoite saavutetaan useassa eri vaiheessa siten, että tarkistetaan torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevaa direktiiviä, ehdotetaan integroitua torjuntaa koskevien säännösten tiukentamista ja edistetään sellaisten turvallisten vaihtoehtoisten keinojen laajempaa käyttöä, joilla voidaan suojella satoja tuhoojilta ja taudeilta. Tavoitteeseen sisältyy kemiallisten torjunta-aineiden käytön, tavanomaista haitallisempien torjunta-aineiden käytön ja käytöstä aiheutuvien riskien vähentäminen 50 prosentilla.

Mikrobilääkkeet: Eläinlääkkeitä ja lääkerehuja koskevissa uusissa asetuksissa säädetään monenlaisista toimenpiteistä mikrobilääkkeiden myynnin vähentämistä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi ja yhteinen terveys -mallin edistämiseksi.

Viitevuosi: 2012–2015 (ravinteet), 2011–2017 (torjunta-aineet) ja 2018 (mikrobilääkkeet).

Näyttöpohja: Biodiversiteettistrategia ja Pellolta pöytään -strategia, yhteisen maatalouspolitiikan strategisia suunnitelmia koskevat suositukset jäsenvaltioille, liite I 18 .

Seuranta: Vihreän kehityksen ohjelman määrällisten tavoitteiden viitearvot 19 , jotka sisällytetään osaksi saasteettomuuden seuranta- ja ennustekehystä 20 .

Tavoite 5: EU:n olisi vähennettävä merien muoviroskia 50 prosenttia ja ympäristöön pääseviä mikromuoveja 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

Perusta: Tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä annettu direktiivi (EU) 2019/904 (kertakäyttöisiä muovituotteita koskeva direktiivi), yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista annettu direktiivi 2008/56/EY (meristrategiapuitedirektiivi) ja kemikaalilainsäädäntö (REACH).

Kuvaus: 

Merien muoviroskat: Merien muoviroskien 50 prosentin vähennystavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää, että kulutustottumuksia muutetaan panemalla moitteettomasti täytäntöön voimassa oleva EU:n lainsäädäntö (etupäässä jätepuitedirektiivi) ja uusi EU:n lainsäädäntö (etupäässä kertakäyttöisiä muovituotteita koskeva direktiivi). Edistymistä mitataan seuraamalla rantojen roskien määriä, kuten meristrategiapuitedirektiivissä edellytetään. Näin ollen tämä tavoite saavutetaan yhdistelmällä, joka kattaa toimenpiteet, joilla vähennetään muovien käyttöä ja jätteitä, ja toimenpiteet, joilla edistetään siirtymistä puhtaampaan ja enemmän kiertotalouden mukaiseen talouteen.

Mikromuovit: Vuonna 2018 tehdyn komission tutkimuksen 21 mukaan pintavesiin pääseviä mikromuoveja voidaan vähentää 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, jos toteutetaan yhdistelmä toimenpiteitä, joilla puututaan muovipelleteistä, renkaista ja tekstiileistä peräisin oleviin mikromuoveihin. Lisäksi Euroopan kemikaalivirasto ( ECHA ) on todennut, että mikromuovipäästöjä voidaan vähentää 60 prosenttia seuraavien 20 vuoden aikana, jos mikromuovien tarkoitukselliseen käyttöön tuotteissa (esimerkiksi kosmetiikassa ja pesuaineissa) sovelletaan asiaankuuluvia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä REACH-asetuksen mukaisesti. Näin ollen ehdotettu 30 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä on realistinen tavoite, joka voidaan saavuttaa pääasiassa panemalla kaikilta osin täytäntöön vuoden 2020 kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma.

Viitevuosi: 2016.

Näyttöpohja: Muoviroskien vähentämistä koskevan direktiiviehdotuksen (nyttemmin voimassa oleva direktiivi (EU) 2019/904) vaikutustenarviointi 22 , mikromuoveista annetut Euroopan kemikaaliviraston raportit 23 sekä taustaselvitykset 24 kertakäyttöisiä muovituotteita koskevan direktiivin vaikutustenarviointia varten.

Seuranta: Meristrategiadirektiivi edellyttää, että jäsenvaltiot seuraavat säännöllisesti rantojen roskien määriä. Tältä pohjalta on laadittu EU Marine Beach Litter Baselines -perustasot 25 . Meristrategiadirektiivin mukainen seuranta (jota tuetaan EMODnetin 26 kautta), sisällytetään osaksi saasteettomuuden seuranta- ja ennustekehystä. 27

Tavoite 6: EU:n olisi vähennettävä kokonaisjätteen syntymistä merkittävästi ja jäännösyhdyskuntajätettä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

Perusta: Kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma 28 ja jätepuitedirektiivi 2008/98/EY.

Kuvaus: Suuntaa-antava tavoite kokonaisjätteestä ja jäännösyhdyskuntajätteestä henkeä kohti EU:ssa. Molemmat niistä ovat jatkaneet kasvuaan vuodesta 2014. Komissio aikoo lujittaa direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa säädettyä jätehierarkiaa, jossa etusijalle asetetaan jätteiden ehkäiseminen. Se aikoo ehdottaa jätteiden vähentämisen tavoitteita ja muita jätteiden ennaltaehkäisytoimenpiteitä vuodeksi 2023 suunnitellun direktiivin 2008/98/EY uudelleentarkastelun yhteydessä.

Viitevuosi: Määritellään myöhemmin.

Näyttöpohja: Eurostatin jätetietokanta 29 , EEA:n raportit jätteen syntymisen ehkäisemisen ohjelmista 30 ja jäsenvaltioiden jätepuitedirektiivin 37 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimittamat tiedot uudelleenkäytöstä.

Seuranta: Eurostatin jätetietokanta indikaattoreineen 31 sekä kiertotalouden seurantakehys 32 , joka sisällytetään osaksi saasteettomuuden seuranta- ja ennustekehystä. 33  

(1)

 Ks. erityisesti seuraavien aloitteiden (lista ei ole tyhjentävä) liitteissä olevat toimien luettelot: COM(2020) 98, COM(2020) 102, COM(2020) 299, COM(2020) 301, COM(2020) 380, COM(2020) 381, COM(2020) 562, COM(2020) 662, COM(2020) 663, COM(2020) 667, COM(2020) 696, COM(2020) 741, COM(2020) 761, COM(2020) 788, COM(2020)789, COM(2021) 44, COM(2021) 66, COM(2021) 82 ja JOIN(2021) 3.

(2)

  COM(2021) 3

(3)

  https://ec.europa.eu/environment/air/pdf/CAO2-MAIN-final-21Dec20.pdf

(4)

SWD(2021) 141.

(5)

https://www.eea.europa.eu/publications/environmental-noise-in-europe

(6)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32009R0661

(7)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32014R0540

(8)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32019R0774

(9)

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32014R0598

(10)

 ISBN 978-92-76-30696-2, DOI: 10.2779/24566.

(11)

  https://www.eea.europa.eu/publications/environmental-noise-in-europe

(12)

SWD(2021) 141.

(13)

  COM(2021) 3 .

(14)

  https://ec.europa.eu/environment/air/pdf/CAO2-MAIN-final-21Dec20.pdf

(15)

SWD(2021) 141.

(16)

COM(2020) 380.

(17)

COM(2020) 381.

(18)

COM(2020) 846, Liite 1.

(19)

COM(2020) 846, Liite 1.

(20)

SWD(2021) 141.

(21)

https://ec.europa.eu/environment/marine/good-environmental-status/descriptor-10/pdf/microplastics_final_report_v5_full.pdf

(22)

SWD(2018) 254.

(23)

  https://echa.europa.eu/hot-topics/microplastics

(24)

https://ec.europa.eu/environment/pdf/waste/Study_sups.pdf ;   https://ec.europa.eu/environment/marine/good-environmental-status/descriptor-10/pdf/microplastics_final_report_v5_full.pdf

(25)

  https://mcc.jrc.ec.europa.eu/main/dev.py?N=41&O=452

(26)

Euroopan meripoliittinen seurantakeskus ja tietoverkko, ks. lisätietoja asiakirjassa SWD(2021) 141.

(27)

SWD(2021) 141.

(28)

COM(2020) 98.

(29)

https://ec.europa.eu/eurostat/web/waste/data/database

(30)

https://www.eea.europa.eu/themes/waste/waste-prevention

(31)

https://ec.europa.eu/eurostat/web/waste/data/database

(32)

SWD(2018) 29.

(33)

SWD(2021) 141.