EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018PC0438

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta

COM/2018/438 final

Bryssel 6.6.2018

COM(2018) 438 final

2018/0228(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2018) 292 final}
{SWD(2018) 312 final}
{SWD(2018) 313 final}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Tämän ehdotuksen tavoitteena on luoda oikeusperusta Verkkojen Eurooppa -välineelle vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Ehdotuksessa esitetään soveltamisen alkavan 1. tammikuuta 2021. Ehdotus koskee 27 jäsenvaltion unionia, sillä Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota Euroopan unionista ja Euratomista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan mukaisesti.

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Komissio esitti 2. toukokuuta 2018 vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksen 1 , johon sisältyvät muun muassa yhteensä 42 265 miljoonan euron määrärahat Verkkojen Eurooppa -välineelle.

Työpaikkojen luomisen edistämiseksi ja älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi unioni tarvitsee ajanmukaisen ja tehokkaan infrastruktuurin, joka edistää unionin ja sen eri alueiden välisiä yhteyksiä ja niiden yhdentymistä liikenne-, televiestintä- ja energia-alojen osalta. Nämä yhteydet ovat olennaisia henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaan liikkuvuuden kannalta. Euroopan laajuiset verkot helpottavat rajat ylittäviä yhteyksiä, lujittavat taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistävät kilpailukykyisemmän sosiaalisen markkinatalouden luomista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Euroopan visiona on päästä kokonaan eroon liikennekuolemista, saavuttaa päästötön ja paperiton liikenne sekä nousta maailmanlaajuiseen johtoasemaan uusiutuvan energian alalla ja olla edelläkävijänä digitaalitalouden alalla. Nykyaikainen, puhdas, älykäs, kestävä, osallistava, turvallinen ja varma infrastruktuuri tarjoaa konkreettisia etuja Euroopan kansalaisille ja yrityksille. Sen ansiosta matkustaminen, tavaroiden kuljetus sekä energian ja laadukkaiden digitaalipalvelujen käyttö on mahdollisimman tehokasta.

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuetaan sen vuoksi investointeja liikenne-, energia- ja digitaalisiin infrastruktuureihin kehittämällä Euroopan laajuisia verkkoja (TEN-verkkoja). Vuosiksi 2021–2027 ehdotetaan, että välineellä edistetään myös rajat ylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian tuottamisessa.

Verkkojen Eurooppa -välineessä keskitytään merkittävintä EU:n tason lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin ja edistetään investointeja vaikutuksiltaan rajat ylittäviin hankkeisiin sekä Euroopan laajuisesti yhteentoimiviin järjestelmiin ja palveluihin, joiden kannalta rahoitustuen jatkuminen vuoden 2020 jälkeen on välttämätöntä. Verkkojen Eurooppa -välineen toimintatapa on tehokas, ja välineellä ratkaistaan markkinoiden toimintapuutteita ja autetaan lisäämään investointeja muista lähteistä, etenkin yksityissektorilta, synergiassa InvestEU:n ja muiden unionin ohjelmien kanssa ja näitä täydentäen.

Verkkojen Eurooppa “on suunniteltu edistämään investoimista Euroopan laajuisiin verkkoihin, jotka yhdessä rajatylittävän yhteistyön kanssa ovat paitsi ratkaisevan tärkeitä sisämarkkinoiden toiminnalle myös strategisesti merkittäviä energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen ja kestävien liikennemuotojen kehittämisen kannalta. Ilman EU:n toimia yksityisillä toimijoilla ja kansallisilla viranomaisilla ei ole riittävästi kannustimia investoida rajatylittäviin infrastruktuurihankkeisiin 2 .

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita koskevan sitoumuksen mukaisesti, komission ehdotuksessa vuosia 2021–2027 koskevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi asetetaan aiempaa kunnianhimoisempi ilmastotoimien valtavirtaistamisen tavoitetaso. Tavoitteena on, että kaikissa EU:n ohjelmissa vähintään 25 prosenttia EU:n menoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Verkkojen Eurooppa -välineen odotetaan edistävän merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamista, kun 60 prosenttia sen määrärahoista edistää ilmastotavoitteita. Tämän ohjelman vaikutusta mainitun kokonaistavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastotunnusmerkkijärjestelmän avulla asianmukaisella jaottelutasolla ja käyttämällä myös tarkempia menetelmiä, jos sellaisia on tarjolla. Komissio esittää jatkossakin asiaa koskevat tiedot vuosittain maksusitoumusmäärärahoina vuosittaisen talousarvioesityksen yhteydessä.

Tukeakseen ohjelman koko potentiaalin hyödyntämistä ilmastotavoitteiden täyttämisessä komissio pyrkii määrittelemään tämän kannalta olennaisia toimia ohjelman valmistelu-, toteutus-, uudelleentarkastelu- ja arviointivaiheissa.

Euroopan talouden hiilestä irtautumiseen ja digitalisaatioon liittyvät tulevat tarpeet edellyttävät liikenteen, energian ja digitaalitalouden alojen jatkuvaa lähentymistä. Näiden kolmen alan välinen synergia olisi näin ollen hyödynnettävä kokonaan, jotta unionin tuen tehokkuus ja toimivuus voitaisiin maksimoida. Esimerkkinä synergiasta ovat verkotettu ja automatisoitu liikkuminen, vaihtoehtoisiin polttoaineisiin perustuva puhdas liikenne, energian varastointi ja älykkäät verkot. Niiden hankkeiden edistämiseksi, joissa aloja on enemmän kuin yksi, kannustimiin lukeutuu mahdollisuus soveltaa korkeinta kyseisiä aloja koskevaa yhteisrahoituksen enimmäisosuutta. Avustuskelpoisiksi kustannuksiksi voidaan kunkin alan osalta hyväksyä myös johonkin toiseen alaan liittyvät lisäelementit, kuten uusiutuvan energian tuottaminen liikennehankkeessa. Ehdotetun toimen synergiaulottuvuutta arvioidaan myöntämisperusteiden mukaisesti monialaisten ehdotusten edistämiseksi ja priorisoimiseksi. Synergiaa luodaan asianmukaiset alat kattavilla yhteisillä työohjelmilla ja yhteisellä rahoituksella.

Liikenteen alalla Verkkojen Eurooppa -välineellä pyritään edistämään TEN-T:n kummankin tason valmiiksi saamista: strateginen selkäranka (ydinverkko) vuoteen 2030 mennessä ja laajempi taso (kattava verkko) vuoteen 2050 mennessä. Siitä myös tuetaan Euroopan liikenteenhallintajärjestelmien käyttöönottoa kaikissa liikennemuodoissa, erityisesti lento- ja rautatieliikenteessä, ja sillä autetaan EU:ta siirtymään kohti älykästä, kestävää, osallistavaa, turvallista ja varmaa liikkuvuutta (esimerkiksi perustamalla vaihtoehtoisten polttoaineiden latausinfrastruktuurin eurooppalainen verkosto). TEN-T-ydinverkon valmiiksi saattaminen vuoteen 2030 mennessä luo unioniin arvioiden mukaan 7,5 miljoonaa työvuotta vuosina 2017–2030 ja saa aikaan unionin BKT:n 1,6 prosentin lisäkasvun vuonna 2030.

Sotilaallisen liikkuvuuden parantamisesta Euroopan unionissa marraskuussa 2017 annetun yhteisen tiedonannon 3 sekä komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 28. maaliskuuta 2018 antaman sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman 4 mukaan unionin rahoitusta siviili- ja sotilastarkoituksiin toteutettaville liikennealan kaksikäyttöhankkeille on määrä myöntää Verkkojen Eurooppa -välineestä.

Energia-alalla painopisteenä on Euroopan laajuisten energiaverkkojen valmiiksi saattaminen kehittämällä sellaisia yhteistä etua koskevia hankkeita, joilla edistetään energian sisämarkkinoiden yhdentymistä sekä rajat ylittävää ja eri alojen välistä verkkojen yhteentoimivuutta. Muita painopisteitä ovat kestävä kehitys, johon pyritään tukemalla hiilestä irtautumista erityisesti uusiutuvien energialähteiden verkkoon integroinnin avulla, sekä energian toimitusvarmuus muun muassa infrastruktuurin älyllistämisen ja digitalisoinnin avulla. Välineen avulla liitetään uusiutuvia energialähteitä verkkoon kehittämällä asianmukaista infrastruktuuria sekä tuetaan vähäistä määrää rajat ylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla. Näin edistetään kustannustehokkaalla tavalla myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden sekä vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden ja hiilestä irtautumista koskevien pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista.

Digitaalialalla Verkkojen Eurooppa auttaa kaikkia kansalaisia, yrityksiä ja julkishallintoja saamaan mahdollisimman paljon hyötyä digitaalisista sisämarkkinoista. Turvallisuudeltaan korkeatasoisten erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen käyttöönotto tukee kaikkia innovatiivisia digitaalipalveluja ja myös verkkoyhteyksillä varustettua liikkumista sekä muita yleistä etua koskevia palveluja. Lisäksi se auttaa varmistamaan, että kaikilla tärkeimmillä sosioekonomisilla vaikuttajilla kuten kouluilla, sairaaloilla, tärkeillä liikenteen keskuksilla, keskeisillä julkisen palvelun tarjoajilla ja laajasti digitalisoituneilla yrityksillä on käytettävissään tulevaisuussuuntautuneet laajakaistayhteydet (1 Gbit/s) vuoteen 2025 mennessä. Sen avulla myös tuetaan yleisesti Euroopan alueiden, mukaan lukien syrjäisimmät alueet, yhteyksiä internetiin.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Verkkojen Eurooppa -välineen yleisenä tavoitteena on tukea EU:n liikenteen, energian ja digitaalitalouden alojen poliittisten tavoitteiden saavuttamista Euroopan laajuisten verkkojen osalta helpottamalla tai nopeuttamalla investointeja yhteistä etua koskeviin hankkeisiin. Toisena tavoitteena on tukea rajat ylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian tuottamisessa. Välineellä pyritään maksimoimaan sen kattamien alojen välinen synergia sekä synergia EU:n muiden ohjelmien kanssa.

Liikenteen alalla Verkkojen Eurooppa -välineellä edistetään EU:n pitkän aikavälin tavoitteita, jotka liittyvät TEN-T-ydinverkon valmiiksi saamiseen vuoteen 2030 mennessä 5 ja etenemiseen kohti kattavan TEN-T-verkon valmistumista vuoteen 2050 mennessä. Tämä käsittää siirtymisen puhtaaseen, kilpailukykyiseen ja verkotettuun liikkuvuuteen 6 , SESARin ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönoton sekä siirtymisen vähähiiliseen talouteen käyttämällä innovatiivista infrastruktuuria, kuten latauksen perusinfrastruktuuria EU:lle vuoteen 2025 mennessä.

Energia-alalla Verkkojen Eurooppa -väline edistää ensisijaisten TEN-E-käytävien ja aihealueiden valmiiksi saamista 7 tiedonannon Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille 8 tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on varmistaa unionin energian sisämarkkinoiden toiminta, turvata energiahuolto (muun muassa infrastruktuurin älyllistämisen ja digitalisoinnin avulla) sekä edistää kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteita integroimalla uusiutuvia energialähteitä verkkoon.

Uusiutuvien energialähteiden alalla Verkkojen Eurooppa edistää ehdotetun EU:n vuoden 2030 tavoitteen saavuttamista kustannustehokkaalla tavalla energiakäänteen ja uusiutuvaa energiaa koskevien politiikkojen valtavirtaistamisen sekä alojen yhdistämisen osalta.

Digitaalitalouden alalla Verkkojen Eurooppa edistää gigabittiyhteiskunnan digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin toteuttamista 9 , joka on perusedellytys toimiville digitaalisille sisämarkkinoille 10 . Lisäksi se edistää tarpeellisen infrastruktuurin tarjoamista EU:n laajuisen talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiokehityksen tukemiseksi.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Liikenne-, energia- ja digitaalisia infrastruktuureja tuetaan eriasteisesti EU:n eri rahoitusohjelmista ja -välineistä, joita ovat muun muassa Verkkojen Eurooppa, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä koheesiorahasto, Euroopan horisontti, InvestEU ja Life. On tärkeää käyttää unionin eri rahoitusohjelmia ja -välineitä mahdollisimman tehokkaasti ja siten maksimoida unionin tukemien investointien täydentävyys ja lisäarvo. Tämä tavoite voitaisiin saavuttaa yksinkertaistamalla investointiprosessia sekä edistämällä liikennehankejatkumon näkyvyyttä ja asiaan liittyvien unionin ohjelmien välistä yhdenmukaisuutta tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Ohjelman toimilla olisi pyrittävä oikeasuhteisesti ratkaisemaan markkinoiden toimintapuutteita tai epätyydyttäviä investointitilanteita ilman päällekkäisyyttä yksityisen rahoituksen kanssa ja syrjäyttämättä yksityistä rahoitusta. Toimilla olisi myös oltava selkeä EU:n tason lisäarvo. Näin varmistetaan ohjelman toimien ja EU:n valtiontukisääntöjen välinen yhdenmukaisuus ja vältetään kilpailun kohtuutonta vääristymistä sisämarkkinoilla.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Euroopan laajuisista verkoista määrätään SEUT-sopimuksen 170 artiklassa, jonka mukaan ”unioni myötävaikuttaa Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseen ja kehittämiseen liikenteen, teletoiminnan ja energian infrastruktuurien aloilla”. EU:n oikeudesta toimia infrastruktuurirahoituksen alalla määrätään 171 artiklassa, jonka mukaan unioni ”voi erityisesti toteuttamiskelpoisuutta koskevilla selvityksillä, lainatakuilla tai korkotuella tukea (…) jäsenvaltioiden tukemia yhteistä etua koskevia hankkeita…”. SEUT-sopimuksen 172 artiklassa täsmennetään, että ”Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistavat 171 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut suuntaviivat ja muut toimenpiteet tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen sekä talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa kuultuaan”.

Uusiutuvien energialähteiden edistämisestä määrätään SEUT-sopimuksen 194 artiklassa, jossa niiden edistäminen mainitaan nimenomaisesti yhtenä EU:n energiapolitiikan tavoitteena. Koska uusiutuvaan energiaan liittyvillä rajat ylittävillä hankkeilla edistetään vuodelle 2030 ehdotetun unionin tavoitteen saavuttamista kustannustehokkaalla tavalla, säädöksen olisi perustuttava myös SEUT-sopimuksen 194 artiklaan.

Säädös ja toimenpiteen tyyppi (rahoitus) on määritelty SEUT-sopimuksessa, joka on Verkkojen Eurooppa -välineen oikeusperusta ja jonka mukaan Euroopan laajuisten verkkojen tehtävät, ensisijaiset tavoitteet ja rakenteet voidaan määritellä asetuksilla.

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Niiden ongelmien laajuus, joita Verkkojen Eurooppa -välineellä pyritään ratkaisemaan, edellyttää erityisesti EU:n toimia, koska ongelmat ovat luonteeltaan EU:n laajuisia ja ne voidaan ratkaista tehokkaammin unionin tasolla. Näin voidaan kaiken kaikkiaan tuottaa enemmän hyötyä, nopeuttaa täytäntöönpanoa ja vähentää kustannuksia, jos jäsenvaltiot toimivat yhdessä. Euroopan laajuisten verkkojen investointitarpeet ovat vuoden 2020 jälkeisenä aikana hyvin huomattavat ja jäsenvaltioiden tasolla käytettävissä olevia resursseja suuremmat.

Markkinoidenkin odotetaan tulevaisuudessa rahoittavan yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin liittyviä hankkeita. Näin saatavalla mahdollisella tuella voitaisiin korvata vain kustannuksia, jotka aiheutuvat esteiden poistamisesta ja kannustimien puutteen korjaamisesta jäsenvaltioiden välisen rajat ylittävän yhteistyön alalla ja/tai alakohtaisen yhdentymisen esteiden poistamisesta. Tällaisella jäsenvaltioiden välisellä koordinoinnilla voidaan saada aikaan mittakaavaetuja, välttää infrastruktuurien päällekkäisyyttä ja edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa. Tällä tavoin voidaan ottaa paremmin huomioon käytettävissä olevat mahdollisuudet sekä edistää politiikkojen lähentämistä ja sen myötä markkinoiden yhdentämistä, osaamisen siirtoa ja innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoa ja toistettavuutta Euroopan kotimarkkinoilla.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotuksessa noudatetaan suhteellisuusperiaatetta, ja se kuuluu SEUT-sopimuksen 170 artiklan mukaisten Euroopan laajuisten verkkojen toiminta-alaan sekä uusiutuvan energian alan rajat ylittävien hankkeiden osalta SEUT-sopimuksen 194 artiklan soveltamisalaan. Ehdotuksessa vahvistetut toimet koskevat pelkästään liikenne-, energia- ja digitaalisten infrastruktuurien eurooppalaista ulottuvuutta sekä uusiutuvien energialähteiden rajat ylittävää käyttöönottoa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Komission on Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevan nykyisen asetuksen 11 mukaisesti laadittava yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asianomaisten tuensaajien kanssa kertomus 12 Verkkojen Eurooppa -välineen väliarvioinnista ja esitettävä se Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio antoi tämän kertomuksen ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD) 13. helmikuuta 2018. Arvioinnissa tarkasteltiin ohjelman kokonaistehokkuutta sen yleisten ja alakohtaisten tavoitteiden kannalta sekä verrattuna siihen, mitä on saavutettu kansallisen tai EU:n toiminnan avulla. Arviointi perustui komission paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti viiteen kriteeriin, jotka olivat tuloksellisuus, tehokkuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja EU:n tasolla saatava lisäarvo.

Verkkojen Eurooppa -välineen väliarvioinnin päätelmät olivat kaiken kaikkiaan seuraavat:

”Arviointi on osoittanut, että Verkkojen Eurooppa välineen täytäntöönpanon ensimmäisten 3,5 vuoden jälkeen ohjelma on aikataulussaan, vaikka onkin aivan liian aikaista mitata tuloksia, sillä ohjelman täytäntöönpano on alkuvaiheessa. Lisäksi asetuksessa säädetystä suorituskykyä koskevasta kehyksestä puuttuvat tarkasti määritellyt tai luotettavat indikaattorit. Tämän huomioon ottaen arviointi on osoittanut seuraavaa:

·Verkkojen Eurooppa -väline on tehokas ja kohdennettu väline, jolla investoidaan Euroopan laajuiseen infrastruktuuriin (TEN) liikenne-, energia- ja digitaalialoilla. Välineestä on vuodesta 2014 lähtien investoitu 25 miljardia euroa, mikä on johtanut noin 50 miljardin euron kokonaisinvestointeihin infrastruktuureihin EU:ssa. Verkkojen Eurooppa -välineellä edistetään komission painopisteitä, joita ovat työpaikat, kasvu ja investoinnit, sisämarkkinat, energiaunioni ja ilmasto sekä digitaaliset sisämarkkinat, ja vahvistetaan siten EU:n talouden kilpailukykyä ja nykyaikaistamista.

·Verkkojen Eurooppa -väline tuo merkittävää EU:n tason lisäarvoa kaikille jäsenvaltioille, sillä välineestä tuetaan yhteyksiä lisääviä hankkeita, joilla on rajat ylittävä ulottuvuus. Suurin osa rahoituksesta myönnetään hankkeisiin, joissa rakennetaan puuttuvia yhteyksiä, poistetaan pullonkauloja ja pyritään siten varmistamaan EU:n sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta ja jäsenvaltioiden alueellinen yhteenkuuluvuus liikenne-, energia- ja digitaalialoilla. Energiahankkeilla lisätään myös toimitusvarmuutta ja mahdollistetaan talouden hiilestä irtautuminen ja nykyaikaistaminen kustannustehokkaasti. Verkkojen Eurooppa -välineellä edistetään uusien EU:n laajuisten liikenteen hallinta- ja turvallisuusjärjestelmien käyttöönottoa (esim. SESAR lentoliikenteessä ja ERTMS rautateillä) ja lisätään suuritehoisten sähkölinjojen ja älykkäiden verkkojen käyttöä, jota hiilettömien uusiutuvien energialähteiden nopea käyttöönotto edellyttää, sekä tuetaan laajakaistaverkkojen ja yhteenliitettyjen digitaalipalvelujen käyttöönottoa (esim. avoin data, sähköiset terveyspalvelut, sähköiset hankinnat, sähköinen tunnistaminen ja sähköiset allekirjoitukset).

·Verkkojen Eurooppa -avustusten suora hallinnointi on osoittautunut erittäin tehokkaaksi, sillä se tuo mukanaan vahvan hankejatkumon ja kilpailuun perustuvan valintaprosessin, asettaa etusijalle EU:n poliittiset tavoitteet ja mahdollistaa koordinoidun täytäntöönpanon ja jäsenvaltioiden täysimääräisen osallistumisen. Toimeenpanovirasto INEA on onnistunut erittäin hyvin Verkkojen Eurooppa -välineen taloudellisessa hallinnoinnissa ja talousarvion tehokkaassa käytössä, mikä johtuu erityisesti sen kyvystä ohjata nopeasti ja joustavasti tiettyjen toimien käyttämättömiä varoja uusien toimien rahoittamiseen.

·Koheesiotalousarviosta käytettiin ensimmäisen kerran tietty osuus (11,3 miljardia euroa – liikenne) Verkkojen Eurooppa -välineen suoran hallinnoinnin puitteissa. Määrärahat jaettiin kokonaisuudessaan ohjelmakauden alkupuoliskolla, ja niillä tuettiin lähes yksinomaan kestäviä liikennemuotoja. Varojen nopeaa jakoa edesauttoivat osaltaan kohdennettu tekninen apu, jäsenvaltioiden pienemmät hallinnolliset kustannukset, rahoituksen selkeät painopisteet ja vahva hankejatkumo, joka on aiemmin TEN-T-ohjelmasta tai koheesiopolitiikan välineistä tuettujen hankkeiden ja tutkimusten jatkuvuuden ansiota.

·Verkkojen Eurooppa -välineessä on jatkettu innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä ja kehittämistä. Niiden käyttöönotto on kuitenkin ollut vähäistä Euroopan strategisten investointien rahaston tarjoamien uusien mahdollisuuksien vuoksi. Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineiden käytön ennakoidaan pääsevän vauhtiin ohjelman jälkipuoliskolla, kun näiden rahoitusvälineiden ja ESIR-rahaston välinen täydentävyys on varmistettu.” Verkkojen Eurooppa -välineen laajakaistainvestointirahasto, joka perustuu Verkkojen Eurooppa -välineen ja ESIR-rahaston rahoitusosuuksiin, aloittanee toimintansa vuonna 2018, ja siitä rahoitetaan erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoa heikompaan asemaan jääneillä alueilla, mikä johtaa merkittävään vipuvaikutukseen. 

·”Lisäksi liikennealalla saatiin vuonna 2017 erittäin hyviä ensimmäisiä kokemuksia avustusten yhdistämisestä rahoitusvälineisiin, sillä ehdotuspyynnössä, jonka alustava talousarvio oli miljardi euroa, haettiin rahoitusta 2,2 miljardia euroa. Avustusten käytöllä voidaan siten maksimoida yksityisten tai julkisten varojen vipuvaikutus.

·Verkkojen Eurooppa välineen liikenne- ja energiatuella edistetään merkittävästi EU:n tavoitetta osoittaa vähintään 20 prosenttia EU:n kokonaistalousarviosta ilmastotoimien rahoittamiseen.” Energia-alalla yli 50 prosenttia Verkkojen Eurooppa -välineen energiabudjetista osoitettiin sähkön siirtoon ja älykkäisiin verkkoihin energiakäänteen edistämiseksi.

·”Televiestintäalalla Verkkojen Eurooppa -välineen kaksitahoinen keskittyminen rajat ylittäviin yleishyödyllisiin digitaalipalveluihin sekä viestintä- ja tietojärjestelmäinfrastruktuuriin on osoittanut, että ohjelmalla voidaan tärkeällä tavalla edistää EU:n digitaalisia sisämarkkinoita koskevien tavoitteiden saavuttamista ja mahdollistaa laadukkaiden digitaalipalvelujen käyttö kansalaisille ja yrityksille koko Euroopassa. Välineen avulla on kehitetty ja pantu täytäntöön yhteisiä politiikkoja, joilla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten terveydenhuollon ja julkishallintojen digitalisaatioon sekä kyberturvallisuuteen. Resurssien vähäisyyden vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineen televiestintäosiosta voitiin kuitenkin tukea vain ensimmäisiä alustavia toimia, joilla pyritään kokonaisvaltaiseen rajat ylittävään digitaaliseen infrastruktuuriin yleishyödyllisillä aloilla.” Koska Verkkojen Eurooppa -välineestä laajakaistaa varten osoitetut määrärahat olivat investointivajeeseen nähden vähäiset, tehokkuuden varmistaminen edellytti innovatiivista täytäntöönpanoa ja vipuvaikutuksen maksimointia. Asianomaisten rahoitusvälineiden monimutkaisen rakenteen vuoksi investoinnit toteutuvat paikan päällä kuitenkin vasta ohjelman täytäntöönpanon loppuvaiheessa.

·”Verkkojen Eurooppa -välineessä on myös testattu monialaisia synergioita, mutta ne ovat jääneet vähäisiksi nykyisen lainsäädäntö-/talousarviokehyksen rajoitusten vuoksi. Alakohtaisia poliittisia suuntaviivoja ja Verkkojen Eurooppa -välinettä olisi joustavoitettava huomattavasti, jotta lisätään synergiaa ja reagoidaan nopeammin uuden teknologian kehitykseen ja uusiin painopisteisiin, kuten digitalisaatioon, samalla kun vauhditetaan hiilestä irtautumista ja ratkaistaan kyberturvallisuuden kaltaisia yhteisiä yhteiskunnallisia haasteita.

·TEN-verkon loppuun saattaminen, joka määritellään EU:n poliittisissa painopisteissä, vaatii edelleen huomattavia investointeja, jotka riippuvat osittain jatkuvasta EU:n tuesta. Verkkojen Eurooppa -välineellä pystytään sen koon vuoksi puuttumaan ainoastaan osaan määritetyistä markkinoiden toimintapuutteista kaikilla kolmella alalla. Näin ollen julkisia ja yksityisiä investointeja voitaisiin edelleen saada enemmän, jos EU:n talousarviosta myönnettäisiin lisärahoitusta markkinoiden toimintapuutteiden ratkaisemiseen.”

Uusiutuvia energialähteitä koskevasta direktiivistä vuonna 2016 tehdyn REFIT-arvioinnin 13 asiaan liittyvät havainnot tukevat ehdotusta, jonka mukaan uusiutuvan energian alan rajat ylittävän yhteistyön olisi voitava saada rahoitusta Verkkojen Eurooppa -välineestä. 

Sidosryhmien kuuleminen

Julkinen verkkokuuleminen, joka toteutettiin osana EU:n tulevan rahoituksen kaikkia eri muotoja koskevien julkisten kuulemisten sarjaa, käynnistettiin 10. tammikuuta 2018 ja pysyi avoimena kahdeksan viikon ajan 9. maaliskuuta 2018 saakka. Vaikka julkisen kuulemisen aiheena oli (Verkkojen Eurooppa -välineestä, Galileosta ja ITERistä koostuva) strategisten infrastruktuurien rahoitus, yli 96 prosenttia vastauksista koski Verkkojen Eurooppa -välinettä.

Sidosryhmät toivat toistuvasti esille tukensa Verkkojen Eurooppa -välineelle ja korostivat välineen keskeistä tehtävää niiden EU:n tavoitteiden tukemisessa, jotka koskevat muun muassa TEN-verkon loppuun saattamista, talouskasvua ja uusia työpaikkoja koko EU:ssa sekä vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta sietävään talouteen ja yhteiskuntaan siirtymistä. Sidosryhmät kehottivat lisäämään uuden ohjelman joustavuutta uusien synergioiden edistämiseksi ohjelman kolmen alan välillä.

Liikennealan vastaajat korostivat Verkkojen Eurooppa -välineen merkitystä rajat ylittävien hankkeiden helpottamisessa sekä pullonkaulojen poistamisessa ja puuttuvien yhteyksien rakentamisessa.

Energia-alaan liittyvissä vastauksissa vahvistettiin pääosin, että Verkkojen Eurooppa -välineellä edistetään merkittävästi Euroopan laajuisen energiainfrastruktuuriverkon valmiiksi saattamista ja niitä energiaunionin tavoitteita, jotka toteutuessaan tuovat huomattavia etuja kaikille Euroopan kansalaisille. Yhtenä suurimmista tulevaisuuden haasteista pidettiin vähähiiliseen talouteen siirtymistä.

Sidosryhmät vaativat talousarvion kasvattamista, jotta voidaan nopeuttaa hiilestä irtautumista ja digitalisaatiota sekä energia- että liikennealalla ja lisätä samalla yhteyksiä koko EU:ssa.

Digitaalialan vastaajat korostivat laajakaistayhteyksien keskeistä asemaa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vauhdittajana koko yhteiskunnassa ja eri aloilla. EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi he vaativat verkkoyhteyksiin ja 5G-palveluihin kohdistuvien investointien lisäämistä, jolla autettaisiin parantamaan taloudellista suorituskykyä, luomaan työpaikkoja EU:hun ja tukemaan digitaaliseen yhteiskuntaan siirtymisen laadullista edistymistä.

Sidosryhmät antoivat samalla hyödyllistä palautetta aloista, joilla vaaditaan lisäparannuksia tai -kehittämistä. Yksityiskohtaisia tietoja tästä aiheesta on ehdotukseen liittyvän vaikutustenarvioinnin liitteessä 2 olevassa kuulemisraportissa.

Vaikutustenarviointi

Komission ehdotus perustuu vaikutustenarviointiin, joka toimitettiin sääntelyntarkastelulautakunnalle 21. maaliskuuta 2018 ja josta lautakunta antoi myönteisen lausunnon (viitenumero ”MFF – CEF”) tietyin varauksin. Lautakunta suositteli erityisesti ohjelman seurantaan ja arviointiin liittyvien järjestelyjen kuvauksen parantamista siten, että siinä selitetään paremmin johdonmukaisuus suhteessa muihin EU:n ohjelmiin ja täsmennetään, miten Verkkojen Eurooppa -välineen rajat ylittävää luonnetta vahvistetaan laajentamalla ohjelman soveltamisalaa. Lautakunnan antamassa lausunnossa esitetyt suositukset on otettu huomioon vaikutustenarviointikertomuksen lopullisessa versiossa 14 .

Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevassa vaikutustenarvioinnissa keskityttiin säädösehdotuksen mukaisiin muutoksiin ja poliittisiin valintoihin kaikkiin monivuotista rahoituskehystä (MRK) koskeviin vaikutustenarviointeihin sovellettavan yleisen lähestymistavan mukaisesti. Kertomuksessa kuvattiin erityisesti Verkkojen Eurooppa -ohjelman ehdotetun jatkamisen rakennetta ja painopisteitä sekä tarkasteltiin vaihtoehtoja, joilla sen tavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvin. Vaikutustenarviointikertomuksessa esiteltiin nykyisestä Verkkojen Eurooppa -välineestä saatuja kokemuksia. Siinä käytettiin pääasiallisena tietolähteenä Verkkojen Eurooppa -välineen tuoretta väliarviointia (niiden tulosten lisäksi, jotka saatiin julkisesta verkkokuulemisesta, joka toteutettiin EU:n tulevan rahoituksen kaikista eri muodoista pidettyjen julkisten kuulemisten puitteissa, sekä synergioiden ja uusiutuvan energian osalta paremmin kohdennetusta tietojenvaihdosta sidosryhmien kanssa).

Jatkettavan ohjelman tavoitteiden mukauttamistarpeita arvioitiin saatujen kokemusten pohjalta ja ottaen huomioon uudet haasteet ja uusi kehitys (erityisesti digitaalitalouden alalla). Uuden Verkkojen Eurooppa -välineen tulevat haasteet määriteltiin. Lisäksi arvioitiin, miten Verkkojen Eurooppa -väline voi auttaa saavuttamaan MRK:n yhteiset tavoitteet, joita ovat yksinkertaistaminen sekä joustavuuden ja tehokkuuden parantaminen. Ohjelmalle asetettujen tavoitteiden tehokkaan täyttämisen näkökulmasta käsiteltiin edelleen ohjelman rakennetta ja painopisteitä, tarkistamista suhteessa nykyiseen Verkkojen Eurooppa -välineeseen sekä uudelta ohjelmalta odotettavaa täytäntöönpanomekanismia. Muita täytäntöönpanovaihtoehtoja arvioitiin erityisesti ohjelman toimien soveltamisalan laajentamisen osalta sekä digitaalisessa pilarissa että uusiutuvan energian alan rajat ylittävissä hankkeissa.

Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin myös vaihtoehtoja ja valmiuksia alojen välisen synergian vahvistamiseksi ohjelmassa. Siinä arvioitiin erityisesti mahdollisuutta hyväksyä eri alojen erityistavoitteita kattavia yhteisiä työohjelmia ja poistaa kuluvalla ohjelmakaudella synergioita haitanneita esteitä erityisesti tukikelpoisuussääntöjen osalta.

Komission ehdotus vastaa kaikilta osin arvioinnissa määriteltyä parasta toimintavaihtoehtoa.

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Yksinkertaistamiseen tähtäävien toimien kokonaisuus, joka toteutetaan vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä (MRK) koskevien komission yleisten yksinkertaistamistoimenpiteiden puitteissa, vaikuttaa Verkkojen Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanoon. Komissio aloitti seuraavan MRK:n valmistelun julkaisemalla valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta maaliskuussa 2017. Seuraavana vuorossa olivat kesäkuussa 2017 julkaistu EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskeva pohdinta-asiakirja ja budjettipääosaston marras-/joulukuussa 2017 antamat ohjeasiakirjat ohjelmia koskevista yksinkertaistetuista perussäädöksistä. Tämän poliittisen prosessin tulokset tarjosivat seuraavaa MRK:ta varten ylhäältä alas suuntautuvaa ohjausta, joka vaikuttaa vuoden 2020 jälkeisen Verkkojen Euroopan ohjelmakauden muotoon.

Vuoden 2020 jälkeistä Verkkojen Eurooppa -asetusta koskevia yleisiä yksinkertaistamistoimia on toteutettu edellä mainittujen horisontaalisten ohjeiden mukaisesti. Näin on tehty myös kaikissa muissa rahoitusohjelmissa, ja ohjeiden vaikutus näkyy uudessa Verkkojen Eurooppa -välineessä erityisesti kustannusvaihtoehtojen, yhteisrahoitusosuuksien ja sidosryhmien osallistumisen yksinkertaistamisena sekä ohjelman tavoitteiden, seurannan ja raportoinnin kehittämisenä. Myös Verkkojen Eurooppa -välineen oikeudellista kehystä on määrä yksinkertaistaa keventämällä Verkkojen Eurooppa -asetusta ja antamalla mahdollisuus delegoida säännöksiä ja ehtoja työohjelmille. Näin edistetään ohjelman kolmen alan välistä synergiaa ja tuetaan Verkkojen Euroopan mukautumista tuleviin tarpeisiin.

Yksinkertaistamalla ohjelmaa kevennetään sääntelytaakkaa ja vähennetään ohjelmaan osallistuville sidosryhmille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Yksinkertaistamisella on siis myönteinen vaikutus EU:n kilpailukykyyn asianomaisilla aloilla. Sillä edistetään myös uusia digitalisointitoimia, joita toteutetaan parempien sääntelyohjeiden mukaisesti ja ohjelman täytäntöönpanoa varten jo käytössä olevien digitaalisten tukipalvelujen (esim. Tentec-tietojärjestelmä) mukaisesti.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Verkkojen Eurooppa -välinettä koskeva komission ehdotus kattaa seuraavat määrät:

Verkkojen Eurooppa -väline 2021–2027

(määrät euroina ja käypinä hintoina)

Liikenne,

johon sisältyvät

yleiset määrärahat

koheesiorahaston rahoitusosuus:

sotilaallisen liikkuvuuden tuki:

30 615 493 000

12 830 000 000

11 285 493 000

6 500 000 000

Energia

8 650 000 000

Digitaaliala

3 000 000 000

Yhteensä

42 265 493 000

Komissio ehdottaa nykyisen Verkkojen Eurooppa -ohjelman toteutuksesta saatujen hyvien kokemusten perusteella, että Euroopan komissio ja sen innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto (INEA) käyttävät uuden ohjelman toteutuksessa suoraa hallinnointitapaa kaikilla kolmella Verkkojen Eurooppa -välineen alalla.

Kuten säädösehdotukseen liittyvästä rahoitusselvityksestä käy ilmi, ehdotettu talousarvio kattaa kaikki tarvittavat ohjelman täytäntöönpanosta aiheutuvat toimintamenot sekä henkilöstökustannukset ja muut ohjelman hallinnointiin liittyvät hallintomenot.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Vastuu ohjelman täytäntöönpanosta siirretään INEAlle lukuun ottamatta tiettyjä ohjelman tukitoimia, joita vastaavat pääosastot hallinnoivat suoraan.

Nykyisen Verkkojen Eurooppa 2014–2020:n väliarvioinnissa 15 todettiin, että ”Verkkojen Eurooppa -avustusten suora hallinnointi on osoittautunut erittäin tehokkaaksi, sillä se tuo mukanaan vahvan hankejatkumon ja kilpailuun perustuvan valintaprosessin, asettaa etusijalle EU:n poliittiset tavoitteet ja mahdollistaa koordinoidun täytäntöönpanon ja jäsenvaltioiden täysimääräisen osallistumisen. Toimeenpanovirasto INEA on onnistunut erittäin hyvin Verkkojen Eurooppa -välineen taloudellisessa hallinnoinnissa ja talousarvion tehokkaassa käytössä, mikä johtuu erityisesti sen kyvystä ohjata nopeasti ja joustavasti tiettyjen toimien käyttämättömiä varoja uusien toimien rahoittamiseen”.

Siksi ehdotetaan, että nykyinen toteutusmekanismi säilytetään. Sitä on kuitenkin määrä yksinkertaistaa ja muuttaa entistä joustavammaksi.

Verkkojen Eurooppa 2014–2020 -välineeseen verrattuna otetaan käyttöön yksinkertaisempi mutta luotettavampi tuloskehys, jonka avulla seurataan, miten ohjelman tavoitteet saavutetaan ja miten ohjelmalla edistetään EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Ohjelman täytäntöönpanon ja edistymisen seurantaan käytettävillä indikaattoreilla seurataan erityisesti seuraavia seikkoja:

·tehokkaat ja yhteenliitetyt verkot ja infrastruktuuri älykästä, kestävää, osallistavaa, turvallista ja varmaa liikkuvuutta varten sekä sopeuttaminen sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin

·yhteenliitettävyyden ja markkinoiden yhdentämisen edistäminen, energian toimitusvarmuuden ja kestävän kehityksen edistäminen mahdollistamalla hiilestä irtautuminen; rajat ylittävän yhteistyön edistäminen uusiutuvan energian alalla

·digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin käyttöönoton edistäminen kaikkialla Euroopan unionissa.

INEA kerää tarvittavat tiedot tuettavien toimien toteuttamisen ja arvioinnin aikana. Tätä tarkoitusta varten avustuksen hakuehdoissa ja avustussopimusmallissa on hakijoille ja tuensaajille asetettavia oikeasuhteisia vaatimuksia tarvittavien tietojen antamisesta.

Komissio suorittaa ohjelman väliarvioinnin ja jälkiarvioinnin arvioidakseen sen tehokkuutta, tuloksellisuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja lisäarvoa varainhoitoasetuksen 34 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

1 artikla – Kohde

Artiklassa säädetään, että asetuksen kohteena on Verkkojen Eurooppa -välineen perustaminen.

2 artikla – Määritelmät

Artiklassa vahvistetaan asetukseen liittyvät määritelmät.

3 artikla – Tavoitteet

Artiklassa määritellään ohjelman yleinen tavoite painottaen erityisesti liikenteen, energian ja digitaalitalouden alojen välisiä synergioita ja kunkin alan eritystavoitteita.

4 artikla – Talousarvio

Artiklassa vahvistetaan ohjelman kokonaisbudjetti. Se jakautuu liikenteen, energian ja digitaalitalouden osioon. Liikenteen osioon sisältyy siirto koheesiorahastosta ja sotilaallisen liikkuvuuden tuki puolustuksen klusterista.

Artiklaan sisältyvä säännös kattaa kaikki välttämättömät kustannukset, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta toiminnasta sekä tarvittavista tutkimuksista, asiantuntijatapaamisista, organisaation tietoteknisistä työkaluista ja ohjelman hallinnoinnissa tarvittavasta teknisestä ja hallinnollisesta avusta.

Artiklassa todetaan myös, että toimista aiheutuvat kulut voivat olla avustuskelpoisia 1. tammikuuta 2021 alkaen ensimmäisten työohjelmien osalta.

Artiklassa vahvistetaan, että koheesiorahastosta liikennealalle siirrettävistä määristä 70 prosenttia on kansallisia määrärahoja ja että kansallista määrärahajakoa on noudatettava 31. joulukuuta 2023 asti. Lisäksi siinä säädetään, että jäsenvaltiot voivat pyytää niille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjen varojen siirtämistä Verkkojen Eurooppa -välineen käyttöön.

5 artikla – Kolmansien maiden osallistuminen ohjelmaan

Artiklassa määritellään edellytykset, joilla kolmannet maat voivat osallistua ohjelmaan.

6 artikla – EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

Artiklassa määritellään Verkkojen Eurooppa -välineen hallinnointitavaksi suora hallinnointi ja rahoitusmuodoksi erityisesti avustukset ja hankinnat sekä rahoitusta yhdistäviin toimiin kuuluvat rahoitusvälineet. Valtuudet ohjelman toteuttamiseen voidaan siirtää toimeenpanovirastolle.

7 artikla – Rajat ylittävät hankkeet uusiutuvan energian alalla

Artikla koskee uusiutuvan energian alan rajat ylittävien hankkeiden yksilöintiä sekä näihin hankkeisiin sovellettavia erityisiä kelpoisuusehtoja.

8 artikla – Yhteistä etua koskevat hankkeet digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla

Artiklassa säädetään digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla toteutettavien yhteistä etua koskevien rajat ylittävien hankkeiden yksilöinnistä sekä erityisistä kelpoisuus- ja priorisointiperusteista, joita sovelletaan hankkeiden tukemiseen ohjelmasta.

9 artikla – Avustuskelpoiset toimet

Artiklassa esitetään kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät toimet, jotka ovat oikeutettuja saamaan asetuksen mukaista rahoitustukea.

Artiklaan sisältyy säännös, jonka mukaan joustavaa lähestymistapaa voidaan soveltaa toimiin, joilla edistetään ohjelman jonkin erityistavoitteen lisäksi myös liikenteen, energian tai digitaalitalouden alan välisiä synergioita.

10 artikla – Synergiat

Artiklassa säädetään ohjelman eri alojen välisiin synergiatoimiin sovellettavista säännöksistä, joiden mukaan toimet on toteutettava joko erityisillä monialaisilla työohjelmilla tai yhteisrahoittamalla toimiin sisältyviä lisäelementtejä, joiden on täytettävä tietyt artiklassa säädetyt vaatimukset.

11 artikla – Avustuskelpoiset yhteisöt

Artiklassa vahvistetaan ohjelman avustuksia koskevat avustuskelpoisuusperusteet henkilöiden ja yhteisöjen osalta. Sen mukaan työohjelmissa voidaan määrätä tietyistä lisäehdoista, kuten jäsenvaltioiden suostumuksesta ehdotukseen.

12 artikla – Avustukset

Artiklassa säädetään, että avustusten myöntämiseen Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetusta.

13 artikla – Myöntämisperusteet

Artiklassa säädetään kaikille kolmelle alalle yhteisestä myöntämisperusteiden viitepohjasta, jota käytetään ehdotusten arvioinnissa.

Artiklalla otetaan käyttöön erityisvaatimuksia, joiden ansiosta liikenteen alalla voidaan ottaa paremmin huomioon käytäviin perustuva lähestymistapa sekä tarpeen mukaan erityisesti asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklan mukaiset käytävän työsuunnitelmat ja täytäntöönpanosäädökset sekä mainitun asetuksen 45 artiklan 8 kohdan mukaisen käytävästä vastaavan eurooppalaisen koordinaattorin lausunto.

14 artikla – Yhteisrahoitusosuudet

Artiklassa määritetään kuhunkin alaan sovellettavat yhteisrahoitusosuuksien enimmäismäärät. Siinä säädetään myös yhteisrahoitusosuuksien enimmäismääristä sellaisten monialaisten työohjelmien yhteydessä, jotka kattavat useamman kuin yhden alan synergioiden tukemiseksi.

Artiklalla otetaan käyttöön myös poikkeus, joka koskee koheesiorahastosta siirrettäviä määriä.

15 artikla – Avustuskelpoiset kustannukset

Artiklassa säädetään kustannusten avustuskelpoisuutta koskevista perusteista, joita sovelletaan varainhoitoasetuksen 186 artiklassa säädettyjen edellytysten lisäksi.

16 artikla – Avustusten ja muiden rahoituslähteiden yhdistäminen

Artiklassa vahvistetaan mahdollisuus yhdistää avustuksia rahoitukseen Euroopan investointipankista, kansallisista kehityspankeista tai muista kehitysrahoituslaitoksista tai julkisista rahoituslaitoksista sekä yksityisen sektorin rahoituslaitoksista ja yksityisen sektorin sijoittajilta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet mukaan lukien.

17 artikla – Avustusten määrän pienentäminen tai avustusten lopettaminen

Artiklassa määritellään avustusten määrän pienentämistä tai avustusten lopettamista koskevat ehdot moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi ja suurten infrastruktuurihankkeiden yhteydessä mahdollisesti esiintyviin viiveisiin liittyvien riskien lieventämiseksi. Sen mukaan avustusten määrää voidaan pienentää tai avustukset voidaan lopettaa, jos toimi ei ole käynnistynyt yhden vuoden kuluessa avustussopimuksessa mainitusta alkamispäivästä tai jos toimen etenemistä koskevan arvioinnin perusteella todetaan, että toimen toteutuksessa on esiintynyt merkittäviä viiveitä, joiden takia toimen tavoitteita ei todennäköisesti saavuteta.

18 artikla – Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

Artiklalla varmistetaan, että toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja.

Artiklassa säädetään, että ehdotettu toimi, joka on arvioitu hyväksytysti Verkkojen Eurooppa -välineessä mutta jota ei voida rahoittaa talousarviorajoitteiden vuoksi, voi saada rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tai koheesiorahastosta.

19 artikla – Työohjelmat

Artiklassa säädetään, että ohjelma pannaan täytäntöön työohjelmilla, jotka komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä tarkastelumenettelyä noudattaen.

20 artikla – Seuranta ja raportointi

Artiklassa viitataan liitteeseen, jossa esitetään Verkkojen Eurooppa -ohjelman seurantaan käytettävät indikaattorit. Artiklan mukaan indikaattoreja voidaan muuttaa delegoidulla säädöksellä. Lisäksi laaditaan seuranta- ja arviointipuitteet, joilla arvioidaan edistymistä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.

21 artikla – Arviointi

Artiklan mukaan komission on suoritettava ohjelman väliarviointi ja jälkiarviointi sekä toimitettava arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

22 artikla – Komiteamenettely

Artiklassa määritellään, että Verkkojen Eurooppa -koordinointikomitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Siinä täsmennetään, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan mukaista tarkastelumenettelyä sovelletaan.

23 artikla – Delegoidut säädökset

Artiklan mukaan komissio voi antaa delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteessä olevaa I, II, III, IV ja V osaa.

24 artikla – Siirretyn säädösvallan käyttäminen

Artiklassa on vakiosäännöksiä säädösvallan siirtämisestä.

25 artikla – Tiedotus, viestintä ja julkisuus

Artiklan mukaan Verkkojen Eurooppa -rahoituksen saajien on varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys toteuttamiensa toimien osalta ja komission on tiedotettava Verkkojen Eurooppa -toimista ja niiden tuloksista.

26 artikla – Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Artikla koskee Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa suhteessa ohjelmaan osallistuviin kolmansiin maihin.

27 artikla – Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

Artiklalla kumotaan edellinen Verkkojen Eurooppa -asetus (asetus (EU) N:o 1316/2013) ja Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista annettu asetus (EU) N:o 283/2014.

Artiklaan sisältyy myös siirtymäsäännöksiä, jotka koskevat Verkkojen Eurooppa -toimia sekä teknistä ja hallinnollista apua.

28 artikla – Voimaantulo

Artiklassa säädetään, että asetusta sovelletaan 1. tammikuuta 2021 alkaen.

Liite – I osa – Indikaattorit

Tässä liitteen osassa esitetään indikaattorit, joilla seurataan ohjelman edistymistä suhteessa sen yleisiin ja erityisiin tavoitteisiin.

Liite – II osa – Liikennealan ohjeelliset prosenttiosuudet

Tässä liitteen osassa esitetään liikennealan talousarviovarojen jakautumisen ohjeelliset prosenttiosuudet.

Liite – III osa – Liikenteen ydinverkkokäytävät ja ennalta yksilöidyt osuudet; kattavan verkon ennalta yksilöidyt osuudet

Tässä liitteen osassa määritellään ydinverkkokäytävien ja niiden ennalta yksilöityjen osuuksien suuntaus sekä annetaan alustava luettelo kattavan verkon rajat ylittävistä osuuksista.

Liite – IV osa – Rajat ylittävien hankkeiden yksilöinti uusiutuvan energian alalla

Tässä liitteen osassa määritellään perusteet ja menettely uusiutuvan energian alan rajat ylittävien hankkeiden yksilöinnille.

Liite – V osa – Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin yhteistä etua koskevat hankkeet

Tässä liitteen osassa esitetään alustava luettelo yhteistä etua koskevista ennalta yksilöidyistä digitaalisen yhteenliitettävyyden hankkeista.

2018/0228 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 ja 194 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 16 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 17 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi unioni tarvitsee ajanmukaisen ja tehokkaan infrastruktuurin, joka edistää unionin ja sen eri alueiden välisiä yhteyksiä ja yhdentymistä liikenne-, televiestintä- ja energia-aloilla. Näillä yhteyksillä on määrä helpottaa henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Euroopan laajuisilla verkoilla olisi helpotettava rajatylittäviä yhteyksiä, lujitettava taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistettävä kilpailukykyisemmän sosiaalisen markkinatalouden luomista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

(2)Verkkojen Eurooppa -välineen, jäljempänä ’ohjelma’, tavoitteena on nopeuttaa investointeja Euroopan laajuisten verkkojen alalla ja luoda vipuvaikutusta rahoituksen hankkimiseksi sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta samalla, kun parannetaan oikeusvarmuutta ja noudatetaan teknologianeutraaliuden periaatetta. Ohjelman pitäisi auttaa hyödyntämään täysin liikenne- ja energia-alojen ja digitaalitalouden välinen synergia, mikä tehostaisi unionin toimia ja mahdollistaisi käyttöönottokustannusten optimoinnin.

(3)Ohjelmalla olisi pyrittävä tukemaan ilmastonmuutoksen ja ympäristön kannalta kestäviä sekä sosiaalisesti kestäviä hankkeita ja tarvittaessa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Erityisesti olisi vahvistettava ohjelman osuutta Pariisin sopimuksen tavoitteiden, vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä hiilestä irtautumista koskevan pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseen.

(4)Koska Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien unionin sitoumusten vuoksi on tärkeää torjua ilmastonmuutosta, ilmastotoimet olisi valtavirtaistettava tässä asetuksessa siten, että voidaan saavuttaa yleistavoite, jonka mukaan 25 prosenttia EU:n talousarvion menoista käytetään ilmastotavoitteiden tukemiseen 18 . Ohjelmasta rahoitettavilta toimilta odotetaan, että 60 prosentilla ohjelman määrärahoista edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, muun muassa seuraavien Rion tunnusmerkkien perusteella: i) 100 prosenttia niiden menojen osalta, jotka liittyvät rautatieinfrastruktuuriin, vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen, sähkön siirtoon ja varastointiin, älykkäisiin verkkoihin, hiilidioksidin siirtoon ja uusiutuvaan energiaan; ii) 40 prosenttia sisävesiliikenteen, multimodaalikuljetusten ja kaasuinfrastruktuurin osalta – jos se mahdollistaa uusiutuvan vedyn tai biometaanin käytön lisäämisen. Tähän liittyviä toimia yksilöidään ohjelman valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen myöhemmissä arviointi- ja tarkasteluprosesseissa. Jotta voidaan ehkäistä infrastruktuurin haavoittuvuus mahdollisille ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksille ja varmistaa, että hankkeesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästökustannukset otetaan mukaan hankkeen taloudelliseen arviointiin, ohjelmasta tuettavien hankkeiden ilmastokestävyys olisi tarvittaessa varmistettava niiden ohjeiden mukaisesti, joita komission olisi laadittava yhdenmukaisesti muita unionin ohjelmia koskevien ohjeiden kanssa.

(5)Jotta voidaan noudattaa tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta annetun direktiivin 2016/2284/EU 11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyjä raportointivaatimuksia, jotka koskevat unionin varojen käyttöönottoa tukemaan direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettuja toimenpiteitä, tämän direktiivin mukaisten ilman epäpuhtauksien vähennysten kustannuksia seurataan.

(6)Yksi tämän ohjelman tärkeistä tavoitteista on lisätä synergiaa liikenteen, energian ja digitaalitalouden välillä. Tätä varten ohjelmassa olisi hyväksyttävä monialaisia työohjelmia, joilla voidaan puuttua tiettyihin tukitoimien aloihin, joita ovat esimerkiksi verkotettu ja automatisoitu liikkuvuus tai vaihtoehtoiset polttoaineet. Lisäksi kullakin alalla olisi ohjelman mukaisesti voitava pitää avustuskelpoisina lisätekijöitä toiselta alalta, jos tällainen lähestymistapa parantaa investoinnin sosioekonomista hyötyä. Alojen väliseen synergiaan olisi kannustettava toimien valinnan myöntämisperusteissa.

(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 19 vahvistetuissa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaviivoissa, jäljempänä ’TEN-T-suuntaviivat’, yksilöidään TEN-T-verkon infrastruktuuri, täsmennetään siltä edellytettävät vaatimukset sekä säädetään täytäntöönpanoa koskevista toimenpiteistä. Näiden suuntaviivojen mukaisesti ydinverkko olisi saatava valmiiksi vuoteen 2030 mennessä siten, että luodaan uutta infrastruktuuria ja parannetaan merkittävästi olemassa olevan infrastruktuurin tasoa ja palautetaan sitä ennalleen.

(8)TEN-T-suuntaviivoissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen tukea ensi sijassa rajatylittävien ja puuttuvien yhteyksien toteuttamista sekä varmistaa tarvittaessa, että tuetut toimet ovat yhdenmukaisia asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklan mukaisesti laadittujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien kanssa ja vastaavat verkon yleistä kehittämistä toimintavarmuuden ja yhteentoimivuuden osalta.

(9)Jotta voidaan ottaa huomioon lisääntyvät liikennevirrat ja verkon kehittyminen, ydinverkon käytävien suuntausta ja ennalta yksilöityjä osuuksia olisi mukautettava. Mukautusten olisi oltava oikeasuhteisia, jotta voidaan säilyttää käytävien kehittämisen ja koordinoinnin johdonmukaisuus ja tehokkuus. Sen vuoksi ydinverkon käytävien pituutta ei pitäisi lisätä yli 15 prosentilla.

(10)On tarpeen edistää investointeja älykkääseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen kaikkialla unionissa. Komissio antoi vuonna 2017 tiedonannon ”Eurooppa liikkeellä” 20 . Siinä esitettiin laaja valikoima aloitteita, joiden tavoitteena oli tehdä liikenteestä turvallisempaa, kannustaa ottamaan käyttöön älykkäitä tiemaksujärjestelmiä, vähentää hiilidioksidipäästöjä, ilmansaasteita ja ruuhkia, edistää verkottunutta ja automatisoitua liikkumista sekä turvata työntekijöille asianmukaiset olosuhteet ja lepoajat. Näihin aloitteisiin olisi varattava unionin rahoitustukea, tarvittaessa myös tämän ohjelman kautta.

(11)TEN-T-suuntaviivoissa edellytetään uusien teknologioiden ja innovoinnin osalta, että TEN-T mahdollistaa hiilestä irtautumisen kaikissa liikennemuodoissa edistämällä energiatehokkuutta ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/94/EU 21 luodaan yhteinen toimenpidekehys vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle unionissa, jotta voidaan minimoida liikenteen riippuvuus öljystä ja lieventää liikenteen ympäristövaikutuksia. Lisäksi kyseisen direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisia lataus- ja tankkauspisteitä on saatavilla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025. Marraskuussa 2017 annettujen komission ehdotusten 22 mukaan tarvitaan laaja joukko toimenpiteitä, joilla edistetään vähäpäästöistä liikkuvuutta, mukaan lukien rahoitustuki, jos markkinaolosuhteet eivät tarjoa riittävästi kannustimia.

(12)Antamassaan tiedonannossa ”Kestävä liikkuvuus Euroopassa: turvallinen, verkottunut ja puhdas liikenne” 23 komissio korosti, että ajoneuvojen automatisoinnin ja edistyneiden yhteyksien ansiosta ajoneuvoista tulee turvallisempia ja paremmin yhteiskäyttöön soveltuvia, minkä vuoksi ne tulevat olemaan myös paremmin kaikkien saatavilla, mukaan lukien esimerkiksi vanhukset tai vammaiset, jotka nykyisin voivat olla liikkuvuuspalvelujen saavuttamattomissa. Samassa yhteydessä komissio esitti tieliikenneturvallisuutta koskevan EU:n strategisen toimintasuunnitelman ja ehdotti tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin 2008/96/EY tarkistamista.

(13)Jotta voidaan tehostaa liikennehankkeiden toteuttamista verkon vähemmän kehittyneissä osissa, ohjelmaan olisi siirrettävä koheesiorahastosta varoja liikennehankkeiden rahoittamiseen koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinta olisi alkuvaiheessa ja siirrettävän määrärahan 70 prosentin rajoissa toteutettava noudattaen koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Jäljelle jäävä 30 prosenttia siirrettävästä määrärahasta olisi jaettava kilpailun pohjalta etupäässä rajatylittäville ja puuttuvien yhteyksien rakentamista koskeville hankkeille jäsenvaltioissa, jotka voivat saada rahoitusta koheesiorahastosta. Komission olisi tuettava koheesiorahastosta saatavaan rahoitukseen oikeutettuja jäsenvaltioita niiden pyrkiessä laatimaan asianmukaisia hankesuunnitelmia, erityisesti parantamalla asianomaisten julkishallintojen institutionaalisia valmiuksia.

(14)Sotilaallisen liikkuvuuden parantamisesta Euroopan unionissa marraskuussa 2017 annetun yhteisen tiedonannon 24 jälkeen komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja hyväksyivät 28 päivänä maaliskuuta 2018 sotilaallista liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman 25 , jossa korostettiin, että liikenneinfrastruktuuripolitiikka tarjoaa hyvän tilaisuuden parantaa synergioita puolustustarpeiden ja TEN-T-verkon välillä. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että neuvostoa pyydetään käsittelemään ja hyväksymään liikenneinfrastruktuuriin liittyvät sotilaalliset vaatimukset vuoden 2018 puoliväliin mennessä ja että vuoteen 2019 mennessä komission yksiköt määrittelevät sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvat Euroopan laajuisen liikenneverkon osat, mukaan lukien nykyiseen infrastruktuuriin tarvittavat parannukset. Unionin rahoitus kaksikäyttöhankkeiden täytäntöönpanoon olisi toteutettava tämän ohjelman kautta erityisillä työohjelmilla, joissa täsmennetään sovellettavat vaatimukset siten kuin työohjelman yhteydessä määritellään.

(15)Tiedonannossaan ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” 26 komissio toi esiin syrjäisimpien alueiden erityisiä liikennetarpeita ja korosti, että näihin tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan unionin rahoitusta, myös tästä ohjelmasta.

(16)Ottaen huomioon merkittävät investoinnit, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan edetä kohti koko TEN-T-ydinverkon toteuttamista vuoteen 2030 mennessä (arviolta 350 miljardia euroa vuosina 2021–2027) ja kattavan TEN-T-verkon toteuttamista vuoteen 2050 mennessä, sekä hiilestä irtautumisen, digitalisaation ja kaupunkiliikenteen vaatimat investoinnit (arviolta 700 miljardia euroa vuosina 2021–2027), on syytä varmistaa unionin rahoitusohjelmien ja -välineiden mahdollisimman tehokas käyttö ja siten maksimoida unionin tukemien investointien lisäarvo. Tämä olisi saavutettavissa virtaviivaistamalla investointiprosessi ja mahdollistamalla näkyvyys liikenteen hankesuunnitelmissa sekä johdonmukaisuus kaikissa unionin tukiohjelmissa, erityisesti Verkkojen Eurooppa -välineessä, Euroopan aluekehitysrahastossa, koheesiorahastossa ja InvestEU-rahastossa. Tarvittaessa olisi erityisesti otettava huomioon mahdollistavat edellytykset, jotka luetellaan [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä] annetun asetuksen (EU) XXX liitteessä IV.

(17)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 347/2013 27 yksilöidään Euroopan laajuiset ensisijaiset energiainfrastruktuurit, joiden toteuttaminen on olennaisen tärkeää unionin energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, yksilöidään yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka ovat tarpeen näiden ensisijaisten infrastruktuurien toteuttamiseksi, sekä säädetään lupien myöntämistä, julkisen sektorin osallistumista ja sääntelyä koskevista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on nopeuttaa ja/tai helpottaa tällaisten hankkeiden toteuttamista, mukaan lukien perusteet, joilla määritetään näiden hankkeiden kelpoisuus saada unionin rahoitustukea.

(18)Direktiivissä [uudelleen laadittu uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi] painotetaan tarvetta luoda puitteet, jotka mahdollistavat unionin varojen tehostetun käytön. Erityisesti mainitaan toimet uusiutuvaa energiaa koskevan yhteistyön tukemiseksi yli rajojen.

(19)Verkkoinfrastruktuurin täydentäminen on edelleen keskeinen tekijä uusiutuvaa energiaa koskevassa kehitystyössä, ja uusiutuvaa energiaa koskevan rajatylittävän yhteistyön mukaan ottaminen vastaa Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -aloitteen yhteydessä omaksuttua lähestymistapaa, jossa tarkoituksena on yhteisvastuullisesti saavuttaa uusiutuvan energian tavoite vuoteen 2030 mennessä, sekä hiilestä irtautumisen pitkän aikavälin tavoitteiden myötä muuttunutta toimintapoliittista ympäristöä.

(20)Innovatiivinen infrastruktuuriteknologia, joka mahdollistaa siirtymisen vähähiilisiin energia- ja liikkuvuusjärjestelmiin ja auttaa parantamaan toimitusvarmuutta, on välttämätön unionin hiilestä irtautumisen tavoitteiden kannalta. Komissio painotti 23 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa Euroopan energiaverkkojen vahvistamisesta” 28 erityisesti, että sähkön roolin vahvistuminen, jossa uusiutuvat energialähteet muodostavat puolet sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä, edistää entistä enemmän hiilestä irtautumista tähän asti fossiilisten polttoaineiden hallitsemilla aloilla, kuten liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä ja jäähdytyksessä, ja että Euroopan laajuisen energiainfrastruktuurin politiikassa keskitytään yhä enemmän sähkön yhteenliitäntöihin, sähkön varastointiin ja älykkäitä verkkoja koskeviin hankkeisiin. Unionin hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden tukemiseksi olisi harkittava vakavasti ja käsiteltävä tärkeysjärjestyksessä ensisijaisina sellaisia teknologioita ja hankkeita, joilla edistetään siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Komission tavoitteena on lisätä ohjelmasta tuettavia hankkeita, jotka koskevat älykkäitä verkkoja, innovatiivista varastointia ja hiilidioksidin siirtoa.

(21)Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen tarvitaan digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria. Euroopan teollisuuden digitalisaatio sekä liikenteen, energian, terveydenhuollon ja julkishallinnon kaltaisten alojen uudenaikaistaminen riippuvat luotettavien ja edullisten suuren ja erittäin suuren kapasiteetin verkkoyhteyksien saatavuudesta. Digitaalisista yhteyksistä on tullut yksi ratkaisevista tekijöistä, joilla voidaan edistää taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten erojen kaventamista sekä tukea paikallistalouksien uudenaikaistamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista. Ohjelman tuki digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria koskeville toimille olisi suhteutettava tällaisen infrastruktuurin kasvavaan tärkeyteen talouden ja koko yhteiskunnan kannalta. Sen vuoksi on tarpeen säätää yhteistä etua koskevista digitaalisen yhteenliitettävyyden infrastruktuurihankkeista, jotka ovat tarpeen unionin digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja kumota Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014 29 .

30 Tiedonannossa ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla - Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” (gigabittiyhteiskuntastrategia) esitetään vuoteen 2025 ulottuvat strategiset tavoitteet digitaaliyhteyksien infrastruktuurin optimoimiseksi. Direktiivin (EU) 2018/XXXX [eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö] tavoitteena on muun muassa luoda sääntely-ympäristö, joka luo kannustimia yksityisille investoinneille digitaalisiin verkkoihin. On kuitenkin selvää, että verkkojen käyttöönotosta ei tule kaupallisesti kannattavaa monilla alueilla eri puolilla unionia. Syitä tähän ovat esimerkiksi kaukainen sijainti ja alueelliset tai maantieteelliset erityispiirteet, alhainen väestötiheys ja monet erilaiset sosioekonomiset tekijät. Sen vuoksi ohjelmaa olisi mukautettava näiden gigabittiyhteiskuntastrategiassa esitettyjen strategisten tavoitteiden saavuttamiseen täydentämällä tukea, jota myönnetään erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon muista ohjelmista, erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja InvestEU-rahastosta.

(22)Kaikki internetiin yhteydessä olevat digitaalisten yhteyksien verkot ovat pääasiassa niiden mahdollistamien sovellusten ja palvelujen toiminnan vuoksi lähtökohtaisesti Euroopan laajuisia. Ohjelman tuen osalta etusijalle olisi kuitenkin asetettava toimet, joilla on eniten vaikutusta digitaalisiin sisämarkkinoihin – esimerkiksi gigabittiyhteiskuntastrategiaa koskevan tiedonannon tavoitteiden osalta – sekä talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiokehitykseen, ottaen huomioon todetut markkinoiden toimintapuutteet ja täytäntöönpanon esteet.

(23)Muun muassa koulut, yliopistot, kirjastot ja paikalliset, alueelliset ja kansalliset hallintoelimet, keskeiset julkisten palvelujen tarjoajat, sairaalat ja terveyskeskukset, tärkeät liikenteen keskukset ja laajasti digitalisoituneet yritykset ovat tahoja ja paikkoja, jotka voivat edistää merkittävää sosioekonomista kehitystä alueellaan. Tällaisten sosioekonomisten vaikuttajien on tarpeen olla gigabittiyhteyksien eturintamassa, jotta Euroopan kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille voidaan turvata parhaat mahdolliset palvelut ja sovellukset. Ohjelmasta olisi tuettava gigabittiyhteyksien saatavuutta näille sosioekonomisille vaikuttajille, jotta voidaan maksimoida positiiviset laajentumisvaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan laajemminkin, myös tuottamalla lisää kysyntää yhteyksille ja palveluille.

(24)WiFi4EU-aloitteen hyvien tulosten pohjalta ohjelmasta olisi jatkettava tukea maksuttoman ja laadukkaan langattoman yhteyden tarjoamiseen paikallisissa julkisen elämän keskuksissa, mukaan lukien julkisen palvelun tehtävää suorittavat yhteisöt, kuten viranomaiset ja julkisten palvelujen tarjoajat, sekä julkiset yleisölle avoimet ulkotilat. Näin voidaan edistää unionin digitaalista näkyvyyttä paikallisyhteisöissä.

(25)Nyt ennakoidaan jo seuraavan sukupolven digitaalisia palveluja, kuten esineiden internetin palvelut ja sovellukset, joiden odotetaan tuottavan merkittäviä hyötyjä monille eri aloille ja koko yhteiskunnalle. Niiden elinkelpoisuus vaatii 5G-verkkojen keskeytymätöntä rajatylittävää kattavuutta erityisesti, jotta käyttäjät ja esineet voivat säilyttää yhteydet myös liikkuessaan paikasta toiseen. 5G:n käyttöönoton kustannusten jakamista eri alojen välillä ei ole kuitenkaan vielä selkiytetty, ja kaupalliseen käyttöönottoon liittyy joillakin keskeisillä aloilla hyvin suuria riskejä. Maantieliikennekäytävien ja junayhteyksien odotetaan olevan merkitykseltään keskeisiä verkotetun liikkuvuuden uusien sovellusten ensimmäisessä vaiheessa. Sen vuoksi niitä pidetään tämän ohjelman rahoituksen kannalta olennaisen tärkeinä hankkeina.

(26)Ilman yhteyksiä olevat alueet kaikkialla unionissa, myös sen keskeisillä alueilla, muodostavat pullonkauloja ja tarkoittavat digitaalisille sisämarkkinoille hyödyntämättä jäävää potentiaalia. Korkealaatuiset internetyhteydet voivat useilla maaseutu- ja syrjäisillä alueilla olla tärkeässä asemassa, kun pyritään estämään digitaalisen kuilun syntymistä, eristyneisyyttä ja väestökatoa, sillä yhteyksien avulla voidaan vähentää sekä tavaroiden että palvelujen jakelukustannuksia ja jossain määrin kompensoida etäisyyttä. Korkealaatuiset internetyhteydet ovat välttämättömiä uusille taloudellisille mahdollisuuksille, jollaisia ovat esimerkiksi täsmäviljely tai biotalouden kehittäminen maaseutualueilla. Ohjelmalla olisi edistettävä erittäin suuren kapasiteetin kiinteiden tai langattomien yhteyksien saamista kaikille Euroopan kotitalouksille sekä maaseudulla että kaupungeissa ja keskityttävä sellaisiin yhteyksiin, joiden osalta on havaittu markkinoiden toimintapuutteita, joita voidaan käsitellä matalan intensiteetin avustuksilla. Tässä yhteydessä ohjelmalla olisi tavoiteltava kattavuutta kaikkien kotitalouksien ja alueiden osalta , sillä puuttuminen jo katetun alueen katveisiin myöhemmin ei ole taloudellisesti järkevää.

(27)Sähköisen viestinnän runkoverkkojen käyttöönotto – myös merenalaisilla kaapeleilla, jotka yhdistävät Euroopan alueet kolmansiin maihin toisilla mantereilla taikka Euroopan saaret tai merentakaiset alueet mantereeseen – on tarpeen, jotta voidaan turvata tämän elintärkeän infrastruktuurin vikasietoisuus ja lisätä unionin digitaalisten verkkojen kapasiteettia ja häiriönsietokykyä. Usein tällaiset hankkeet eivät kuitenkaan ole kaupallisesti kannattavia ilman julkista tukea.

(28)Yhteistä etua koskevissa digitaalisen yhteenliitettävyyden infrastruktuurihankkeissa olisi hyödynnettävä kuhunkin hankkeeseen parhaiten sopivaa teknologiaa ja tarjottava paras mahdollinen huipputeknologioiden välinen tasapaino tiedonsiirtokapasiteetin, siirron turvallisuuden, verkon kestävyyden ja kustannustehokkuuden suhteen, ja niiden tärkeysjärjestyksestä olisi päätettävä työohjelmilla, joissa otetaan huomioon tässä asetuksessa säädetyt perusteet. Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon voi sisältyä passiivista infrastruktuuria sosioekonomisten ja ympäristöhyötyjen maksimoimiseksi. Toimien tärkeysjärjestyksessä olisi otettava huomioon myös yhteyksien positiiviset laajentumisvaikutukset, esimerkiksi jos hanke toteutuessaan voi luoda toimintamallin kattavuuden laajentamiselle alueille tai väestönosiin alueilla, joilla yhteyksiä ei aikaisemmin ole ollut.

(29)Unioni on kehittänyt omaa satelliittiperusteista paikannus-, navigointi- ja ajanmääritysteknologiaansa (EGNOS/Galileo) ja myös oman maanhavainnointijärjestelmänsä (Copernicus). Sekä EGNOS/Galileo että Copernicus tarjoavat kehittyneitä palveluja, jotka tuottavat merkittäviä taloudellisia hyötyjä julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjille. Sen vuoksi kaikkien ohjelmasta rahoitettavien liikenteen, energian tai digitaalitalouden infrastruktuurien, joissa käytetään paikannus-, navigointi- ja ajanmääritys- tai maanhavainnointipalveluja, olisi oltava teknisesti yhteensopivia EGNOS/Galileo- ja Copernicus-järjestelmien kanssa.

(30)Myönteiset tulokset ensimmäisestä nykyisen ohjelman vuonna 2017 käynnistetystä ehdotuspyynnöstä, jossa oli kyse rahoituksen yhdistämisestä, osoittivat olevan hyödyllistä ja lisäarvoa tuottavaa yhdistää EU:n avustuksia rahoitukseen Euroopan investointipankista, kansallisista kehityspankeista tai muista kehitysrahoituslaitoksista tai julkisista rahoituslaitoksista sekä yksityisen sektorin rahoituslaitoksista ja yksityisen sektorin sijoittajilta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet mukaan lukien. Sen vuoksi ohjelmaan olisi edelleenkin sisällytettävä kohdennettuja ehdotuspyyntöjä, jotka mahdollistavat EU:n avustusten yhdistämisen muihin rahoituslähteisiin.

(31)Tämän ohjelman toimintatavoitteisiin pyrittäessä hyödynnetään myös rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita InvestEU-rahaston investointi-ikkunan/-ikkunoiden [...] mukaisesti. Ohjelman toimilla olisi käsiteltävä markkinoiden toimintapuutteita tai epäoptimaalisia investointitilanteita oikeasuhteisesti, välttämällä päällekkäisyyttä yksityisen rahoituksen kanssa taikka sen syrjäyttämistä, ja niillä olisi oltava selkeää eurooppalaista lisäarvoa.

(32)Innovaatiosyklin integroidun kehittämisen edistämiseksi on tarpeen varmistaa unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien yhteydessä kehitettyjen innovatiivisten ratkaisujen ja Verkkojen Eurooppa -välineen tuella toteutettujen innovatiivisten ratkaisujen välinen täydentävyys. Tätä varten synergialla Euroopan horisontti -ohjelman kanssa varmistetaan, että a) liikenne-, energia- ja digitaalialan tutkimus- ja innovointitarpeet EU:ssa yksilöidään ja vahvistetaan Euroopan horisontti -ohjelman strategisessa suunnitteluprosessissa; b) Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen – erityisesti Euroopan horisontti -ohjelman avulla saavutettujen ratkaisujen –laajamittaista käyttöönottoa ja yleistymistä liikenteen, energian ja digitaalitalouden infrastruktuurin aloilla; c) helpotetaan tietojen ja datan vaihtamista Euroopan horisontti -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen välillä esimerkiksi yksilöimällä Euroopan horisontti -ohjelman avulla toteutettuja markkinavalmiita teknologioita, joiden käyttöönottoa Verkkojen Eurooppa -välineen avulla voidaan edistää.

(33)Tässä asetuksessa vahvistetaan koko ohjelmakauden 2021–2027 rahoituspuitteet, joita pidetään ensisijaisena rahoitusohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viite täydennettävä uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 31 17 kohdan mukaisesti ].

(34)Unionin tasolla talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on kehys, jonka puitteissa voidaan yksilöidä tärkeimmät kansalliset uudistustarpeet ja seurata niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa näiden uudistustavoitteiden tukemiseksi. Nämä strategiat olisi esitettävä kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä, jotta voidaan hahmotella ja koordinoida kansallisella ja/tai unionin rahoituksella tuettavia ensisijaisia investointihankkeita. Niiden olisi myös autettava käyttämään unionin rahoitusta johdonmukaisesti ja maksimoimaan tapauksen mukaan erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), koheesiorahaston, Euroopan investointien vakautusjärjestelyn, InvestEU:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitustuesta saatava lisäarvo. Rahoitustukea olisi myös käytettävä tavalla, joka on yhdenmukainen unionin ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa.

(35)Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(36)Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja tuottaa tuloksia ottaen huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja noudattamatta jättämisen riski. Olisi myös harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusta, joka ei perustu toimien kustannuksiin.

(37)Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat kolmannet maat voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksen mukaisen yhteistyön puitteissa. Sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta sen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityinen säännös, jolla annetaan toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja oikeus käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(38)Avustusten myöntämistä koskevat säännöt vahvistetaan varainhoitoasetuksessa. Ohjelmasta tuettavien toimien erityisluonne huomioon ottaen ja jotta voidaan varmistaa yhdenmukainen toteutus ohjelman kattamilla eri aloilla, on tarpeen säätää avustuskelpoisuutta ja myöntämisperusteita koskevista lisätiedoista.

(39)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 32 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 33 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 34 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193 35 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muuta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 36 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(40)[Viittaus päivitettävä tarvittaessa merentakaisia maita ja alueita koskevan uuden päätöksen mukaisesti: Neuvoston päätöksen 2013/755/EU 37 94 artiklan] nojalla merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(41)Unionin olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen ja synergiaan unionin ulkoisia politiikkoja koskevien ohjelmien kanssa, mukaan lukien tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille” 38 mukaisesti annettuihin sitoumuksiin perustuva liittymistä valmisteleva tuki.

(42)Kun kolmannet maat tai kolmansiin maihin sijoittautuneet yhteisöt osallistuvat yhteistä etua koskevia hankkeita tai uusiutuvaa energiaa koskevia rajatylittäviä hankkeita edistäviin toimiin, rahoitustukea olisi oltava saatavilla vain, jos se on välttämätöntä näiden hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(43)Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 39 22 ja 23 mukaisesti tätä ohjelmaa on tarpeen arvioida erityisiä seurantavaatimuksia soveltamalla kerättyjen tietojen pohjalta välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Komission olisi tehtävä arviointeja ja tiedotettava niiden tuloksista Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle arvioidakseen rahoituksen tehokkuutta ja toimivuutta ja sen vaikutusta ohjelman yleistavoitteisiin.

(44)Olisi toteutettava asianmukaisia seuranta- ja raportointitoimenpiteitä, joihin sisältyy indikaattoreita ja joiden avulla voidaan raportoida ohjelman edistymisestä tässä asetuksessa säädettyjen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tällä tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. On tarpeen asettaa unionin varojen saajille oikeasuhteiset raportointivaatimukset ohjelmaa koskevien merkityksellisten tietojen keräämiseksi.

(45)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa työohjelmien hyväksymisen osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 40 mukaisesti.

(46)Jotta voidaan tarvittaessa mukauttaa ohjelman seurannassa käytettäviä indikaattoreita, kuhunkin liikennealan erityistavoitteeseen osoitettujen talousarviovarojen ohjeellisia prosenttiosuuksia ja ydinverkon liikennekäytävien määrittelyä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä olevien I, II ja III osan muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(47)Asetukset (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 olisi selvyyden vuoksi kumottava Asetuksen (EU) N:o 1316/2013 29 artiklan, jolla muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 41 liitettä tavaraliikennekäytävien luettelon osalta, vaikutukset olisi kuitenkin pidettävä voimassa.

(48)Jotta tässä asetuksessa säädetyt delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset voidaan hyväksyä hyvissä ajoin, sen on tarpeen tulla voimaan heti, kun se on julkaistu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla
Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Verkkojen Eurooppa -väline, jäljempänä ’ohjelma’.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)’toimella’ mitä tahansa rahoituksellisesti ja teknisesti riippumattomaksi määriteltyä, ajallisesti rajattua toimintaa, joka on tarpeen hankkeen toteuttamiseksi;

b)’vaihtoehtoisilla polttoaineilla’ direktiivin 2014/94/EU 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita;

c)’assosioituneella maalla’ kolmatta maata, joka on osapuolena sellaisessa unionin kanssa tehdyssä sopimuksessa, joka mahdollistaa sen osallistumisen ohjelmaan 5 artiklan mukaisesti;

d)’rahoitusta yhdistävällä toimella’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa asetuksen (EU, Euratom) 2018/XXX, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [2 artiklan 6 alakohdassa] tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

e)’kattavalla verkolla’ asetuksen (EU) N:o 1315/2013 II luvun mukaisesti yksilöityä liikenneinfrastruktuuria;

f)’ydinverkolla’ asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti yksilöityä liikenneinfrastruktuuria;

g)’ydinverkkokäytävillä’ välinettä, joka helpottaa sen ydinverkon koordinoitua täytäntöönpanoa, josta säädetään asetuksen (EU) N:o 1315/2013 IV luvussa ja joka esitetään tämän asetuksen liitteessä olevassa III osassa esitetyssä luettelossa;

h)’rajatylittävillä hankkeilla uusiutuvan energian alalla’ uusiutuvaa energiaa koskevaan suunnitteluun tai käyttöönottoon liittyvää hanketta, joka on valittu tai voi tulla valituksi jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen yhteistyösopimuksen tai muun järjestelyn mukaisesti, siten kuin ne määritellään direktiivin 2009/82/EY 6, 7, 9 tai 11 artiklassa, tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa vahvistettuja perusteita noudattaen;

i)’digitaalisella yhteenliitettävyysinfrastruktuurilla’ erittäin suuren kapasiteetin verkkoja, 5G-järjestelmiä, erittäin korkealaatuisia paikallisia langattomia yhteyksiä, runkoverkkoja sekä liikenne- ja energiainfrastruktuuriin suoraan yhteydessä olevia operatiivisia digitaalisia alustoja;

j)’5G-järjestelmillä’ joukkoa digitaalisen infrastruktuurin osatekijöitä, jotka perustuvat matkaviestinnän ja langattoman viestinnän yhteisten vaatimusten mukaiseen teknologiaan, jota käytetään sellaisissa yhteenliitettävyys- ja lisäarvopalveluissa, joihin liittyy edistyneitä suorituskykyominaisuuksia – kuten hyvin suuret datanopeudet ja kapasiteetti, lyhyt vasteaika ja korkea luotettavuusaste – taikka tukemaan suurta määrää verkkoon liitettyjä laitteita;

k)’5G-käytävällä’ liikenneväylää, tietä tai rautatietä, joka on kokonaan digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin ja erityisesti 5G-järjestelmien kattama ja mahdollistaa keskeytymättömät digitaaliset synergiapalvelut, kuten verkotettu ja automatisoitu liikkuminen tai vastaavat älykkäät liikkuvuuspalvelut rautateillä;

l)’liikenne- ja energiainfrastruktuuriin suoraan yhteydessä olevilla operatiivisilla digitaalisilla alustoilla’ viestintäinfrastruktuurin päällä käytettäviä fyysisen ja virtuaalisen tieto- ja viestintäteknologian resursseja, jotka tukevat liikenne- ja/tai energiainfrastruktuureja koskevan datan virtaamista, säilyttämistä, käsittelyä ja analysointia;

m)’yhteistä etua koskevalla hankkeella’ hanketta, joka yksilöidään asetuksessa (EU) N:o 1315/2013, asetuksessa (EU) N:o 347/2013 tai tämän asetuksen 8 artiklassa;

n)’tutkimuksilla’ hankkeen toteuttamisen valmistelemiseksi tarvittavia toimia, kuten valmistelevat tutkimukset, kartoitukset, toteutettavuustutkimukset, arvioinnit, testit ja validointitutkimukset, mukaan lukien ohjelmistojen muodossa olevat tutkimukset, sekä muut tekniset tukitoimenpiteet, kuten ennakolta toteutettavat toimet, joita tarvitaan hankkeen kokonaissuunnittelussa ja -kehittämisessä ja hankkeen rahoitusta koskevien päätösten tekemisessä; näitä ovat esimerkiksi asianomaisten kohteiden tutkiminen ja rahoitusjärjestelyn valmistelu;

o)’sosioekonomisilla vaikuttajilla’ yhteisöjä, jotka voivat tehtävänsä, luonteensa tai sijaintinsa vuoksi tuottaa suoraan tai välillisesti merkittäviä sosioekonomisia hyötyjä kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille lähialueellaan;

p)’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio;

q)’erittäin suuren kapasiteetin verkolla’ direktiivin (EU) 2018/XXX [eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö] [2 artiklan XX alakohdassa] määriteltyä erittäin suuren kapasiteetin verkkoa;

r)’töillä’ osien, järjestelmien ja palvelujen, mukaan lukien ohjelmistot, ostoa, toimittamista ja käyttöönottoa sekä hankkeeseen liittyvien kehitys-, rakennus- ja asennustöiden toteuttamista, laitteistojen vastaanottoa ja hankkeen käynnistämistä;

3 artikla
Tavoitteet

1.Ohjelman yleinen tavoite on kehittää ja uudenaikaistaa Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla sekä helpottaa rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla, ottaen huomioon hiilestä irtautumista koskevat pitkän aikavälin sitoumukset ja painottaen synergiaa edellä mainittujen alojen välillä.

2.Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)liikenteen alalla:

i)edistää tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä älykkään, kestävän, osallistavan, turvallisen ja turvatun liikkuvuuden toteuttamiseksi;

ii)sopeuttaa TEN-T-verkko sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin;

b)energia-alalla edistää sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä, jotka liittyvät energian sisämarkkinoiden yhdentämisen jatkamiseen ja verkkojen yhteentoimivuuteen yli rajojen ja eri alojen välillä, helpottavat hiilestä irtautumista ja toimitusvarmuuden turvaamista sekä rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla;

c)digitaalitalouden alalla edistää erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen ja 5G-järjestelmien käyttöönottoa ja runkoverkkojen parempaa häiriönsietokykyä ja kapasiteettia EU:n eri alueilla yhdistämällä niitä naapurialueisiin sekä liikenne- ja energiaverkkojen digitalisaatiota.

4 artikla
Talousarvio

1.Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 42 265 493 000 euroa käypinä hintoina.

2.Tämä määrä jakautuu seuraavasti:

a)enintään 30 615 493 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin, josta:

i)12 830 000 000 euroa Euroopan strategisten investointien klusterista;

ii)11 285 493 000 euroa siirretään koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen;

iii)6 500 000 000 euroa puolustuksen klusterista 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

b)enintään 8 650 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin, josta enintään 10 prosenttia rajatylittäviin hankkeisiin uusiutuvan energian alalla;

c)enintään 3 000 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin.

3.Komissio ei saa poiketa 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa mainitusta määrästä.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista ja alakohtaisten suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tieto- ja teknologiajärjestelmät. Tätä määrää voidaan käyttää myös hankkeiden valmistelua tukevien liitännäistoimenpiteiden rahoittamiseen.

5.Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.

6.Menot, jotka aiheutuvat ensimmäiseen työohjelmaan sisältyvien hankkeiden toimista, voivat olla avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.

7.Koheesiorahastosta siirrettävä määrä on käytettävä tämän asetuksen mukaisesti, ellei 8 kohdasta muuta johdu ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamista.

8.Koheesiorahastosta siirrettävistä määristä 30 prosenttia annetaan välittömästi kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti ja siten, että etusijalla ovat rajatylittävät ja vielä puuttuvat yhteydet. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinnassa on 31 päivään joulukuuta 2023 asti noudatettava siirrettävien varojen 70 prosentin osuuden osalta koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Ohjelmaan siirretyt varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, asetetaan 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

9.Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

5 artikla
Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

1.Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

a)Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)liittyvät maat, ehdokkaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)muut kolmannet maat sellaisessa erityissopimuksessa määrätyin edellytyksin, joka kattaa kolmannen maan osallistumisen unionin ohjelmiin, jos sopimuksella

varmistetaan oikeudenmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvien kolmansien maiden rahoitusosuuksien ja niille koituvien hyötyjen suhteen;

vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen ehdot, mukaan lukien yksittäisten ohjelmien rahoitusosuuksien laskenta ja niiden hallinnolliset kustannukset. Nämä rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen [21 artiklan 5 kohdan] mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

ei anneta kolmannelle maalle päätösvaltaa ohjelmassa;

turvataan unionin oikeudet varmistaa moitteeton varainhoito ja unionin taloudellisten etujen suojelu.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kolmannet maat ja kyseisiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit eivät voi saada tämän asetuksen mukaista rahoitustukea paitsi jos se on välttämätöntä tietyn yhteistä etua koskevan hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ainoastaan 19 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa esitettyjen edellytysten mukaisesti.

6 artikla
EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen [61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.

2.Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset ja hankinnat. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin. Tämän ohjelman mukaisesti päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan InvestEU-asetuksen ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

3.Komissio voi varainhoitoasetuksen 69 artiklan mukaisesti siirtää toimeenpanovirastoille valtuudet toteuttaa osa ohjelmasta, jotta ohjelman hallinnointi olisi mahdollisimman tehokasta ja ottaen huomioon tehokkuusvaatimukset liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla.

4.Keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavat maksut voivat kattaa riskit, jotka liittyvät varojen takaisinperintään vastaanottajilta, ja niitä on pidettävä riittävänä takeena varainhoitoasetuksen mukaisesti. Asetuksen XXX [takuurahastoa koskevan asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

7 artikla
Rajatylittävät hankkeet uusiutuvan energian alalla

1.Rajatylittäviin hankkeisiin uusiutuvan energian alalla on osallistuttava vähintään kaksi jäsenvaltiota, ja ne on sisällytettävä direktiivin 2009/28/EY 6, 7, 9 tai 11 artiklan mukaiseen jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen yhteistyösopimukseen tai muuhun järjestelyyn. Nämä hankkeet on yksilöitävä tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa esitettyjen perusteiden ja menettelyjen mukaisesti.

2.Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä tämän asetuksen 23 artiklan d alakohdan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa täsmennetään valintaperusteita ja säädetään hankkeiden valintamenettelyn yksityiskohdista, sekä julkaisee menetelmät, joilla arvioidaan hankkeen osuutta suhteessa yleisiin perusteisiin sekä sen kokonaiskustannuksia ja hyötyjä liitteessä olevan IV osan mukaisesti.

3.Tutkimukset, joiden tarkoituksena on kehittää ja yksilöidä rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla, ovat oikeutettuja tämän asetuksen mukaiseen rahoitukseen.

4.Rajatylittävät hankkeet uusiutuvan energian alalla ovat oikeutettuja töitä varten myönnettävään unionin rahoitukseen, jos seuraavat lisäperusteet täyttyvät:

a)liitteessä olevan IV osan 3 kohdan mukainen hankekohtainen kustannus-hyötyanalyysi antaa näyttöä merkittävistä kustannussäästöistä ja/tai hyödyistä toimitusvarmuuden, yhteisvastuun tai innovoinnin suhteen; ja

b)hakija osoittaa, että hanketta ei voitaisi toteuttaa ilman avustusta tai että hanke ei voisi olla kaupallisesti kannattava ilman avustusta. Analyysissa on otettava huomioon kaikki tukijärjestelmistä mahdollisesti saatavat tulot.

5.Töitä varten myönnettävän avustuksen määrän on oltava oikeassa suhteessa liitteessä olevan IV osan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin kustannussäästöihin ja/tai hyötyihin eikä se saa ylittää määrää, joka on tarpeen sen varmistamiseksi, että hanke toteutuu tai siitä tulee kaupallisesti kannattava.

8 artikla
Yhteistä etua koskevat hankkeet digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla

1.Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla toteutettavien yhteistä etua koskevien hankkeiden on edistettävä 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetyn erityistavoitteen saavuttamista.

2.Tutkimukset, joiden tarkoituksena on kehittää ja yksilöidä rajatylittäviä hankkeita digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla, ovat oikeutettuja tämän asetuksen mukaiseen rahoitukseen.

3.Rajoittamatta 13 artiklassa säädettyjen myöntämisperusteiden soveltamista rahoituksen ensisijaisuudesta on päätettävä ottaen huomioon seuraavat perusteet:

a)toimet, joilla edistetään sosioekonomisten vaikuttajien pääsyä erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin, jotka kykenevät tarjoamaan gigabittiyhteyksiä, on asetettava etusijalle ottaen huomioon sosioekonomisten vaikuttajien tehtävät, yhteyksien mahdollistamien digitaalisten palvelujen ja sovellusten merkittävyys sekä mahdolliset sosioekonomiset hyödyt kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille, mukaan lukien mahdolliset positiiviset vaikutukset yhteyksien laajenemiseen, liitteessä olevan V osan mukaisesti;

b)toimet, joilla edistetään erittäin korkealaatuisten paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamista paikallisyhteisöissä, liitteessä olevassa V osan mukaisesti;

c)5G-järjestelmien käyttöönottoa edistävien toimien osalta etusija on annettava 5G-käytävien käyttöönotolle keskeisten maaliikenneväylien varrella, mukaan lukien Euroopan laajuiset liikenneverkot. Lisäksi on otettava huomioon, missä määrin toimi edistää kattavuutta keskeisillä liikenneväylillä ja mahdollistaa digitaalisten synergiapalvelujen keskeytymättömän tarjoamisen sekä maksimoi mahdolliset positiiviset laajentumisvaikutukset alueisiin ja väestöön hankkeen lähiympäristössä. Suuntaa-antava luettelo mahdollisesti avustuskelpoisista hankkeista on liitteessä olevassa V osassa;

d)hankkeet, joiden tavoitteena on ottaa käyttöön rajatylittäviä runkoverkkoja unionin yhdistämiseksi kolmansiin maihin ja yhteyksien lujittamiseksi unionin alueella, myös merenalaisten kaapelien avulla, on asetettava etusijalle sen mukaan, missä määrin ne edistävät merkittävällä tavalla sähköisen viestinnän verkkojen häiriönsietokykyä ja kapasiteettia unionin alueella;

e)erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kattavuuden osalta etusija on annettava toimille, joilla laajennetaan alue- ja väestöpeittoa käänteisessä suhteessa hankkeen toteutuksen edellyttämään avustustuen intensiteettiin ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt yhteisrahoituksen enimmäismäärät. Lisäksi on otettava huomioon, missä määrin toimi edistää laajaa alue- ja väestöpeittoa tietyllä hankkeen käyttöönottoalueella sekä maksimoi laajentumisen mahdolliset positiiviset vaikutukset alueisiin ja väestöön hankkeen lähiympäristössä;

f)operatiivisten digitaalisten alustojen käyttöönottoa koskevien hankkeiden osalta etusija on annettava toimille, jotka perustuvat uusimpaan huipputeknologiaan, ottaen huomioon sellaiset seikat kuin yhteentoimivuus, kyberturvallisuus, tietosuoja ja uudelleenkäyttö;

g)se, missä määrin hyödynnetty teknologia soveltuu kyseiseen hankkeeseen siten, että voidaan tarjota paras mahdollinen tasapaino huipputeknologioiden välillä tiedonsiirtokapasiteetin, siirron turvallisuuden, verkon kestävyyden ja kustannustehokkuuden suhteen.

II LUKU

AVUSTUSKELPOISUUS

9 artikla
Avustuskelpoiset toimet

1.Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla edistetään 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista. Tällaisia toimia ovat erityisesti tutkimukset, työt ja muut liitännäistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen ohjelman ja alakohtaisten suuntaviivojen hallinnoimiseksi ja toteuttamiseksi.

2.Liikennealalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

a)Tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin liittyvät toimet:

i)ydinverkon toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä ydinverkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet. Ydinverkon toteuttamista koskeviin toimiin voi sisältyä niihin liittyviä osatekijöitä kattavassa verkossa, jos se on tarpeen investointien optimoimiseksi ja tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa täsmennettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti;

ii)toimet kattavan verkon rajatylittävien yhteyksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 II luvun mukaisesti ja erityisesti tämän asetuksen liitteessä olevassa III osassa tarkoitettujen osuuksien toteuttamiseksi;

iii)syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien kattavan verkon osuuksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä kyseeseen tulevia kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet;

iv)yhteistä etua koskevia hankkeita tukevat toimet Euroopan laajuisen verkon yhdistämiseksi naapurimaiden infrastruktuuriverkkoihin asetuksen (EU) N:o 1315/2013 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)Älykkääseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen liittyvät toimet:

i)toimet merten moottoriteiden tukemiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 21 artiklan mukaisesti.

ii)toimet telemaattisten sovellusten tukemiseksi, myös turvallisuustarkoituksiin, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 31 artiklan mukaisesti;

iii)toimet tavaraliikennepalvelujen tukemiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 32 artiklan mukaisesti;

iv)toimet uuden teknologian ja innovaatioiden tukemiseksi, mukaan lukien automaatio, tehostetut liikennepalvelut, liikennemuotojen integrointi ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 33 artiklan mukaisesti;

v)toimet yhteentoimivuuden esteiden poistamiseksi, erityisesti käytävä-/verkkovaikutusten aikaan saamiseksi;

vi)toimet turvallisen ja turvatun infrastruktuurin ja liikkumisen varmistamiseksi, liikenneturvallisuus mukaan lukien, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 34 artiklan mukaisesti;

vii)toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin kykyä sietää ilmastonmuutosta ja luonnonkatastrofeja;

viii)toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin saavutettavuutta kaikkien käyttäjien kannalta, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 37 artiklan mukaisesti;

ix)toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin saavutettavuutta ja saatavuutta turvallisuus- ja pelastuspalvelutarkoituksiin.

c)3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi: toimet tai toimiin sisältyvät erityistoiminnot liikenneinfrastruktuurin tukemiseksi TEN-T-verkossa sen sopeuttamiseksi sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin, jotta mahdollistetaan infrastruktuurin siviili- ja sotilasalan kaksikäyttö.

3.Energia-alalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

a)asetuksen (EU) N:o 347/2013 14 artiklan mukaiset yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liittyvät toimet;

b)toimet, joilla tuetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa määriteltyjä rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla – niiden suunnittelu mukaan lukien – edellyttäen, että tämän asetuksen 7 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

4.Digitaalitalouden alalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

a)sosioekonomisten vaikuttajien gigabittiyhteyksiä tukevat toimet;

b)toimet, joilla tuetaan erittäin korkealaatuisten paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamista paikallisyhteisöissä maksutta ja ilman syrjiviä ehtoja;

c)toimet, joilla tuetaan 5G-järjestelmien keskeytymättömän kattavuuden toteuttamista kaikilla keskeisillä maaliikenneväylillä, mukaan lukien Euroopan laajuiset liikenneverkot;

d)toimet, joilla tuetaan runkoverkkojen käyttöönottoa, myös merenalaisten kaapelien avulla, kaikissa jäsenvaltioissa sekä unionin ja kolmansien maiden välillä;

e)toimet, joilla tuetaan eurooppalaisten kotitalouksien pääsyä erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin;

f)toimet digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin vaatimusten toteuttamiseksi rajatylittävien hankkeiden yhteydessä liikenteen tai energian aloilla ja/tai liikenne- tai energiainfrastruktuureihin suoraan liittyvien operatiivisten digitaalisten alustojen tukemiseksi.

Suuntaa-antava luettelo mahdollisesti avustuskelpoisista hankkeista digitaalialalla on liitteessä olevassa V osassa.

10 artikla
Synergiat

1.Toimet, joilla edistetään yhden tai useamman tavoitteen toteutumista vähintään kahdella 3 artiklan 2 kohdan a, b tai c alakohdassa säädetyistä aloista, ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea. Tällaiset toimet on toteutettava erityisillä monialaisilla työohjelmilla, joissa käsitellään vähintään kahta alaa, jotka sisältävät erityiset myöntämisperusteet ja joita rahoitetaan asianomaisten alojen talousarvion rahoitusosuuksilla.

2.Edellä olevan 9 artiklan mukaisesti avustuskelpoisiin toimiin liikenteen, energian tai digitaalitalouden aloilla voi sisältyä lisäelementtejä, jotka eivät välttämättä liity 9 artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa säädettyihin avustuskelpoisiin toimiin, jos ne täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:

a)näiden lisäelementtien kustannukset eivät ole yli 20 prosenttia toimen avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista; ja

b)nämä lisäelementit liittyvät liikenteen, energian tai digitaalitalouden alaan; ja

c)näillä lisäelementeillä voidaan merkittävästi parantaa toimen sosioekonomisia taikka ilmastoon tai ympäristöön liittyviä hyötyjä.

11 artikla
Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.Varainhoitoasetuksen [197] artiklassa säädettyjen perusteiden lisäksi sovelletaan tässä artiklassa vahvistettuja osallistumiskelpoisuusperusteita.

2.Osallistumiskelpoisia ovat seuraavat yhteisöt:

a)jäsenvaltioon sijoittautuneet oikeussubjektit;

b)ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit;

c)unionin oikeuden mukaisesti perustetut oikeussubjektit ja kansainväliset organisaatiot, jos työohjelmissa niin määrätään.

3.Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia.

4.Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, ovat poikkeustapauksissa oikeutettuja tukeen ohjelmasta, jos se on välttämätöntä tietyn yhteistä etua koskevan hankkeen tai uusiutuvan energian alalla toteutettavan rajatylittävän hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

5.Jäljempänä 19 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa voidaan määrätä, että avustuskelpoisia ovat ainoastaan sellaiset ehdotukset, joita ovat esittäneet yksi tai useampi jäsenvaltio tai, asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella, kansainväliset järjestöt, yhteisyritykset tai julkiset tai yksityiset yritykset tai elimet.

III LUKU

AVUSTUKSET

12 artikla
Avustukset

Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen [VIII] osaston säännöksiä.

13 artikla
Myöntämisperusteet

1.Myöntämisperusteet on määriteltävä 19 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon seuraavat osatekijät:

a)taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (hyödyt ja kustannukset);

b)innovaatiot, turvallisuus, yhteentoimivuus ja saavutettavuus;

c)rajatylittävä ulottuvuus;

d)synergiat liikenteen, energian ja digitaalitalouden alojen välillä;

e)toimen toteuttamisvalmius hankkeen suunnitteluvaiheessa;

f)ehdotetun toteutussuunnitelman mielekkyys;

g)unionin rahoitustuen katalyyttinen vaikutus investointeihin;

h)tarve ratkaista taloudellisia ongelmia kuten riittämätön kaupallinen kannattavuus tai markkinarahoituksen puute;

i)yhdenmukaisuus unionin ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa.

2.Kun ehdotuksia arvioidaan myöntämisperusteiden pohjalta, ilmastonmuutoksen vaikutusten sietokyky on tarvittaessa otettava huomioon ilmastohaavoittuvuus- ja riskiarvioinnilla, johon sisältyy tarvittavia mukautustoimenpiteitä.

3.Kun ehdotuksia arvioidaan myöntämisperusteiden pohjalta, on varmistettava, että jos työohjelmiin sisältyy ohjelmasta rahoitettavia toimia, joissa on mukana paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluteknologiaa, ne ovat teknisesti yhteensopivia EGNOS/Galileon ja Copernicus-ohjelman kanssa.

4.Arvioitaessa liikennealan ehdotuksia 1 kohdassa tarkoitettujen myöntämisperusteiden mukaisesti on tarvittaessa varmistettava, että ehdotetut toimet ovat yhdenmukaisia asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklassa säädettyjen käytävän työsuunnitelmien ja täytäntöönpanosäädösten kanssa, sekä otettava huomioon kyseisen asetuksen 45 artiklan 8 kohdan mukaisen käytävästä vastaavan eurooppalaisen koordinaattorin lausunto.

5.Kun on kyse toimista, jotka koskevat rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla, työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä määritellyissä myöntämisperusteissa on otettava huomioon 7 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset.

6.Kun kyseessä ovat yhteistä etua koskeviin digitaalisiin yhteenliitettävyyden hankkeisiin liittyvät toimet, työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä määritellyissä myöntämisperusteissa on otettava huomioon 8 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset.

14 artikla
Yhteisrahoitusosuudet

1.Tutkimusten osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 50 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Koheesiorahastosta siirrettävillä määrillä rahoitettavien tutkimusten osalta yhteisrahoitusosuuksiin sovelletaan samoja enimmäismääriä kuin koheesiorahastoon 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.Liikenteen alan töiden osalta sovelletaan seuraavia yhteisrahoitusosuuksien enimmäismääriä:

a)3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 50 prosenttiin seuraavissa tapauksissa: toimet, jotka liittyvät rajatylittäviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyillä edellytyksillä; toimet, joilla tuetaan telemaattisten sovellusten järjestelmiä; toimet, joilla tuetaan uutta teknologiaa ja innovaatioita; toimet, joilla tuetaan infrastruktuurin turvallisuuden parantamista asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti; sekä toimet syrjäisimmillä alueilla;

b)koheesiorahastosta siirrettävien määrien osalta yhteisrahoitusosuuksiin sovelletaan samoja enimmäismääriä kuin koheesiorahastoon siten kuin tarkoitetaan asetuksessa (EU) XXX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]. Nämä yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 85 prosenttiin sellaisten toimien osalta, jotka liittyvät rajatylittäviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyin edellytyksin;

c)kun kyseessä ovat rajatylittäviin yhteyksiin liittyvät toimet, a ja b alakohdan mukaisesti korotettuja yhteisrahoituksen enimmäisosuuksia saa soveltaa ainoastaan toimiin, joiden toteutukseen ja suunnitteluun on osoitettu hyvin suuressa määrin sisältyvän 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun myöntämisperusteen tavoite; tämä voi erityisesti tarkoittaa yhden hankeyrityksen perustamista, yhteistä hallintorakennetta ja kahdenvälistä puitesopimusta tai täytäntöönpanosäädöstä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklan mukaisesti.

3.Energia-alan töiden osalta sovelletaan seuraavia yhteisrahoitusosuuksien enimmäismääriä:

a)3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 50 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista.

b)Rahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 75 prosenttiin sellaisissa yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä koskevissa toimissa, jotka asetuksen (EU) N:o 347/2013 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun näytön perusteella tarjoavat merkittävää alueellista tai unionin laajuista toimitusvarmuutta, lisäävät yhteenkuuluvuutta unionissa tai sisältävät huomattavan innovatiivisia ratkaisuja.

4.Digitaalitalouden alan töiden osalta sovelletaan seuraavia yhteisrahoitusosuuksien enimmäismääriä: 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa 50 prosenttiin saakka sellaisten toimien osalta, joissa on vahva rajatylittävä ulottuvuus, esimerkiksi 5G-järjestelmien keskeytymätön kattavuus kaikilla keskeisillä liikenneväylillä tai runkoverkkojen käyttöönotto jäsenvaltioiden ja unionin ja kolmansien maiden välillä, sekä 75 prosenttiin toimissa, jotka koskevat sosioekonomisten vaikuttajien gigabittiyhteyksien toteuttamista. Paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamista paikallisyhteisöissä koskevia toimia rahoitetaan unionin rahoitustuella, joka voi kattaa enintään 100 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoituksen periaatteen noudattamista.

5.Edellä 10 artiklassa tarkoitettujen monialaisten työohjelmien mukaisesti valittuihin toimiin sovellettava yhteisrahoituksen enimmäisosuus on korkein kyseisiin aloihin sovellettava yhteisrahoitusosuus.

15 artikla
Avustuskelpoiset kustannukset

Varainhoitoasetuksen [186] artiklassa säädettyjen edellytysten lisäksi sovelletaan seuraavia avustuskelpoisuusperusteita:

a)avustuskelpoisia voivat olla ainoastaan jäsenvaltioissa aiheutuneet menot, paitsi jos yhteistä etua koskeva hanke tai rajatylittävä uusiutuvan energian hanke liittyy yhden tai useamman tämän asetuksen 5 artiklassa tai 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan alueeseen tai kansainvälisiin vesialueisiin ja toimi on välttämätön asianomaisen hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi;

b)laite-, varuste- ja infrastruktuurikustannukset, joita pidetään tuensaajan pääomamenoina, voivat olla kokonaisuudessaan avustuskelpoisia;

c)maan ostoon liittyvät menot eivät ole avustuskelpoisia kustannuksia;

d)avustuskelpoisiin kustannuksiin ei sisälly arvonlisäveroa.

16 artikla
Avustusten yhdistäminen muihin rahoituslähteisiin

1.Avustuksia voi käyttää yhdistettyinä rahoitukseen Euroopan investointipankista, kansallisista kehityspankeista tai muista kehitysrahoituslaitoksista tai julkisista rahoituslaitoksista sekä yksityisen sektorin rahoituslaitoksista ja yksityisen sektorin sijoittajilta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet mukaan lukien.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu avustusten käyttäminen voidaan toteuttaa kohdennetuilla ehdotuspyynnöillä.

17 artikla
Avustusten määrän pienentäminen tai avustusten lopettaminen

1.Varainhoitoasetuksen [131 artiklan 4 kohdassa] mainittujen perusteiden lisäksi avustuksen määrää voidaan pienentää seuraavin perustein:

a)toimi ei ole käynnistynyt yhden vuoden kuluessa avustussopimuksessa mainitusta alkamispäivästä;

b)toimen etenemistä koskevan arvioinnin perusteella todetaan, että toimen toteutuksessa on esiintynyt merkittäviä viiveitä, joiden takia toimen tavoitteita ei todennäköisesti saavuteta.

2.Avustussopimus voidaan 1 kohdassa mainittujen perusteiden nojalla purkaa.

18 artikla
Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta – myös yhteistyössä hallinnoiduista rahastoista – edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin osallistuvan unionin ohjelman osuuteen toimesta sovelletaan sen omia sääntöjä . Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia, ja unionin eri ohjelmien tuki voidaan laskea suhteutetusti tukiedellytyksiä koskevien asiakirjojen mukaan.

2.Toimet, jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset ja vertailtavissa olevat edellytykset:

a)ne on arvioitu ohjelman mukaisessa ehdotuspyynnössä;

b)ne täyttävät kyseisen ehdotuspyynnön vähimmäislaatuvaatimukset;

c)niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön puitteissa talousarviorajoitteiden vuoksi,

voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta asetuksen (EU) XXX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67 artiklan 5 kohdan mukaisesti] edellyttäen, että kyseiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Sovelletaan sen rahaston sääntöjä, josta tuki myönnetään.

IV LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

19 artikla
Työohjelmat

1.Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

2.Komissio hyväksyy työohjelmat täytäntöönpanosäädöksellä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 22 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

20 artikla
Seuranta ja raportointi

1.Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä olevassa I osassa.

2.Jotta voidaan arvioida ohjelman toteuttamisen edistymistä suhteessa tavoitteisiin, komissiolle siirretään valta antaa 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä olevaa I osaa indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, jos sitä pidetään tarpeellisena, sekä tämän asetuksen täydentämiseksi seuranta- ja arviointipuitteiden vahvistamista koskevilla säännöksillä.

3.Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

21 artikla
Arviointi

1.Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt.

3.Komissio suorittaa ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin.

4.Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

22 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa Verkkojen Eurooppa -koordinointikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

23 artikla
Delegoidut säädökset

Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

a)muutetaan liitteessä olevaa I osaa, joka koskee indikaattoreita, sekä vahvistetaan seuranta- ja arviointipuitteet;

b)muutetaan liitteessä olevaa II osaa, joka koskee 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa säädetylle erityistavoitteelle myönnettyjen talousarviovarojen ohjeellisia prosenttiosuuksia;

c)muutetaan liitteessä olevaa III osaa, joka koskee liikenteen alan ydinverkon käytävien ja ennalta yksilöityjen osuuksien sekä kattavan verkon ennalta yksilöityjen osuuksien määrittelyä;

d)muutetaan liitteessä olevaa IV osaa, joka koskee rajatylittävien hankkeiden yksilöintiä uusiutuvan energian alalla;

e)muutetaan liitteessä olevaa V osaa, joka koskee yhteistä etua koskevien digitaalisen yhteenliitettävyyden hankkeiden määrittelyä.

24 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 23 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 23 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 23 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

25 artikla
Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

26 artikla
Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen mukaisella päätöksellä tai jonkin muun oikeudellisen välineen nojalla, kolmas maa myöntää tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja oikeuden käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädettyjä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset.

VI LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

27 artikla
Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.Kumotaan asetukset (EY) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014.

2.Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 1316/2013, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3.Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja sen edeltäjän, asetuksen (EU) N:o 1316/2013 mukaisen Verkkojen Eurooppa -välineen, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

4.Talousarvioon voidaan tämän asetuksen 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

28 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta.

1.2.Toimintalohko(t) (ohjelmaklusteri)

Euroopan strategiset investoinnit

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

 uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 42  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen. 

1.4.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.4.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Vuonna 2014 perustetusta Verkkojen Eurooppa -välineestä tuetaan investointeja Euroopan laajuisiin verkkoihin (TEN) liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla. Se on keskeisen tärkeä ohjelma, joka tulee EU:n painopistetavoitteiden saavuttamista erityisesti työpaikkojen, kasvun ja investointien, energiaunionin, digitaalisten sisämarkkinoiden, ilmastotoimien, sosiaalisen Euroopan, sisämarkkinoiden ja kaupan osalta. Se perustuu edellä mainittujen alojen alakohtaisiin suuntaviivoihin.

Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanosta ohjelmakaudella 2014–2020 saatujen hyvien kokemusten pohjalta komissio esittää seuraavaa Verkkojen Eurooppa -ohjelmaa koskevan ehdotuksen osana monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 valmistelua koskevaa yleistä poliittista prosessia. Uuden ohjelman soveltamisalan ja suunnittelun osalta on otettu huomioon poliittisten painopisteiden kehittyminen ja komission keskusyksikköjen antamat yksinkertaistamista koskevat yleiset ohjeet.

Ohjelman keskeisissä toimintalinjoissa keskitytään edelleen Euroopan laajuisiin verkkoihin, mutta vuodesta 2020 eteenpäin Verkkojen Euroopan soveltamisalaa laajennetaan energian osalta kattamaan valtioiden rajat ylittävä yhteistyö uusiutuvan energian alalla. Lisäksi soveltamisalaa täsmennetään digitaalitalouden alalla siten, että ohjelma täydentää uutta Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa. Tarkemmin ottaen tämä tarkoittaa seuraavia:

Liikenteen alalla Verkkojen Eurooppa osaltaan auttaa saamaan valmiiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon molemmat osiot: TEN-T-ydinverkko vuoteen 2030 mennessä ja kattava TEN-T-verkko vuoteen 2050 mennessä. Verkkojen Eurooppa -välineestä tuetaan myös Euroopan liikenteenhallintajärjestelmien käyttöönottoa kaikissa liikennemuodoissa ja autetaan EU:ta siirtymään kohti puhdasta ja verkotettua liikkumista. Lisäksi siitä tuetaan tarvittaessa TEN-T-verkon sopeuttamista sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin.

Energia-alalla Verkkojen Eurooppa edistää TEN-E-verkkojen toteuttamista tukemalla sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä, jotka liittyvät energian sisämarkkinoiden yhdentämisen jatkamiseen ja verkkojen yhteentoimivuuteen yli rajojen ja eri alojen välillä. Lisäksi Verkkojen Eurooppa -välineellä edistetään jäsenvaltioiden yhteistyötä sellaisten uusiutuvaa energiaa koskevien rajatylittävien hankkeiden suunnittelussa ja käyttöönotossa, joilla edistetään kustannustehokkuuden tavoitteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä.

Digitaalialalla Verkkojen Eurooppa -välineen avulla edistetään gigabittiyhteiskuntastrategiassa esitettyjen digitaalisia yhteyksiä koskevien tavoitteiden saavuttamista, EU:n digitaalisten verkkojen resilienssiä ja kapasiteettia käsittelemällä kansainvälisiin yhteyksiin liittyviä kysymyksiä sekä energia- ja liikenneverkkojen digitalisaatiota rajatylittävien palvelujen mahdollistamiseksi näillä kahdella alalla.

Ohjelman täytäntöönpanon toimintamallin osalta ehdotetaan jatkettavan tehostettua kohdennettua toteutusta komission suoran hallinnoinnin puitteissa. Se, uusitaanko toimivallan siirto Innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirastolle 43 , riippuu kustannus-hyötyanalyysin tuloksista ja niiden perusteella tehtävistä päätöksistä. Uuteen rakenteeseen sopeutumisen mahdollistamiseksi tehdään kaikki tarvittavat mukautukset, jotta voidaan varmistaa tehokkuus, parempi joustavuus, johdonmukaisuus, synergiat ja yksinkertaistaminen sekä keskittyä toimivuuteen.

Tavoitteena on, että ohjelma olisi toimintavalmis heti, kun ohjelmakausi alkaa vuonna 2021. Jotta Verkkojen Eurooppa -ohjelma voidaan käynnistää ajoissa ja aloittaa EU:n varojen myöntäminen tuensaajille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, tarvitaan intensiivisiä valmistelutoimia käynnistysvaiheessa. Tehokas koordinointi toimiin suoraan osallistuvien tahojen välillä on ennakkoedellytys toimivalle hankejatkumolle ja työohjelmien/ehdotuspyyntöjen oikea-aikaiselle suunnittelulle kaikilla Verkkojen Euroopan aloilla (mukaan lukien erityispiirteet, joita liittyy koheesiomäärärahoihin, synergiaehdotuspyyntöihin, rahoituksen yhdistämiseen tai avustusten yhdistämiseen muiden kuin EU:n rahoitusvälineiden kanssa jne.).

1.4.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

SEUT-sopimuksen 171 artiklan mukaan unioni yksilöi yhteistä etua koskevia hankkeita Euroopan laajuisten verkkojen infrastruktuurin alalla, mutta toteutustapojen valinta jää jäsenvaltioille. Samassa artiklassa määrätään, että unioni tukee tällaisia yhteistä etua koskevia hankkeita.

Verkkojen Eurooppa-ohjelmasta on ohjelmakaudella 2014–2020 tuettu investointeja liikenteeseen, energiaan ja digitaaliseen infrastruktuuriin edellä mainittujen perussopimuksen artiklojen mukaisesti. Euroopan laajuisten verkkojen investointitarpeet jatkuvat kuitenkin vuoden 2020 jälkeenkin, ja ongelmien laajuus ylittää jäsenvaltioiden käytettävissä olevat resurssit. TEN-hankkeet ovatkin määritelmän mukaan koko EU:n laajuisia, minkä vuoksi niiden ongelmia voidaan ratkaista tehokkaammin unionin tasolla ja siten saavuttaa laajempia yleisiä hyötyjä ja nopeuttaa täytäntöönpanoa sekä vähentää kustannuksia, jos jäsenvaltiot toimivat yhdessä. Sen vuoksi EU:n tason toimet tällä alalla ovat perusteltuja.

Laajennettu Verkkojen Eurooppa -ohjelma tarjoaa vuodesta 2020 eteenpäin tarvittavat puitteet, jotta voidaan jatkaa EU:n tukea liikenteen, energian ja digitaalitalouden infrastruktuurille, joka on luonteeltaan Euroopan laajuista. EU:n rahoitustuki on kullakin alalla tarpeen seuraavista syistä:

Liikenne: jäsenvaltiot eivät pysty yksinään kattamaan huomattavia investointitarpeita. Julkisen talouden vakauttaminen on vielä kesken, ja Verkkojen Eurooppa -ohjelman toteuttaminen TEN-T-verkon osalta vuosina 2014–2016 on osoittanut, että jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin tuki Euroopan laajuisille hankkeille on ratkaisevan tärkeää mutta riittämätöntä.

Energia: vaikka suurimmalle osalle yhteistä etua koskevista hankkeista on periaatteessa löydettävissä rahoitusta markkinoilta, EU:n tuki on välttämätöntä ottaen huomioon näiden hankkeiden ulkoisvaikutukset (muun muassa innovointi) sekä investointien määrä, joka ylittää järjestelmän kyvyn tasata kustannuksia.

Uusiutuva energia: uusiutuvaa energiaa koskevalla EU:n tuella ei nykyisellään tavoitella yhteisen kehittämisen edistämistä. Uusiutuvan energian käyttöönoton EU:n laajuinen koordinointi ja kohdennettu EU:n tuki voisivat helpottaa alakohtaista integraatiota auttaa lisäämään investointeja kyseisellä alalla. Mahdollinen tuki tällä alalla korvaisi ainoastaan kustannukset, joita aiheutuu niiden esteiden voittamisesta, jotka liittyvät jäsenvaltioiden yhteistyöhön yli rajojen ja/tai haittaavat alakohtaista integraatiota. On odotettavissa, että tulevaisuudessa tällaisille hankkeille on enenevässä määrin saatavilla rahoitusta markkinoilta.

Digitaalitalous: EU:n talous ja yhteiskuntaelämä tarvitsevat kipeästi datainfrastruktuuria, joka kykenee tukemaan uuden teknologian ja uusien palvelujen ja sovellusten kehittämistä. Rahoituksen riittämättömyydestä samoin kuin puuttuvista yhteyksistä nykyisissä ohjelmissa aiheutuu sitkeästi pysyviä puutteita laajakaistayhteyksien infrastruktuurissa. Niistä on puolestaan seurauksena esteitä, jotka haittaavat EU:n digitaalitalouden täyden potentiaalin saavuttamista. EU:n toimia tarvitaan varmistamaan kaikkialla EU:ssa saumattomat yhteydet, joista koituu suunnatonta hyötyä talouden monille eri aloille, sekä lisäämään koheesiota kautta koko maanosan.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen) […] 

Verkkojen Eurooppa tuottaa EU:n lisäarvoa edistämällä yhteyksien kehittämistä liikenteen, energian ja televiestinnän aloilla ja keskittymällä julkishyödykkeisiin, joilla on Euroopan laajuista merkitystä, sekä hankkeisiin, joita ei toteutettaisi ilman EU:n tukea. Tarkemmin ottaen Verkkojen Euroopan synnyttämä EU:n lisäarvo syntyy ohjelman kapasiteetista

~ ohjata julkista ja yksityistä rahoitusta EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen;

~ mahdollistaa tärkeitä investointeja, kun kustannukset aiheutuvat kansallisella tai paikallisella tasolla, mutta konkreettinen hyöty koituu koko Euroopalle;

~ nopeuttaa siirtymistä vähäpäästöiseen ja digitaaliseen yhteiskuntaan.

EU:n tuki uudesta Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta kohdennetaan toimiin, joilla on suurin EU-lisäarvo. Tarkemmin ottaen tämä tarkoittaa seuraavia:

Liikenteessä tuki koskee ydinverkon rajatylittäviä osuuksia ja pullonkauloja, liikenteen hallintajärjestelmien laajamittaista käyttöönottoa sekä tärkeitä uusia painopisteitä kuten vaihtoehtoiset polttoaineet, digitalisaatio, turvallisuus ja sotilaallinen liikkuvuus.

Energian alalla tukea kohdennetaan infrastruktuurihankkeisiin, joilla on rajatylittävää merkitystä sellaisten tekijöiden kannalta kuin sähkön siirto ja varastointi, kaasu, hiilidioksidin siirto ja älykkäät verkot siirto- ja jakeluverkkojen rajapinnassa sekä siirtoverkon älykkyyden lisäämisessä. Lisäksi tukea voidaan myöntää uusiutuvan energian rajatylittävää käyttöönottoa ja suunnittelua koskeviin kohdennettuihin hankkeisiin, joissa on osallisena vähintään kaksi jäsenvaltiota.

Digitaalitalouden alalla tukea voidaan myöntää digitaalisen yhteenliitettävyyden hankkeisiin, joilla odotetaan olevan merkittäviä vaikutuksia digitaalisiin sisämarkkinoihin esimerkiksi sen suhteen, missä määrin niiden tavoitteet ovat yhdenmukaisia gigabittiyhteiskuntaa koskevan tiedonannon tavoitteiden kanssa ja miten niillä voidaan tuottaa synergiaa eri alojen välillä ja niiden mahdollistamien digitaalipalvelujen kanssa. Hankkeiden ensisijaisuusjärjestykseen vaikuttaa lisäksi se, mitä etua on niiden toteuttamisesta EU:n mittakaavassa, ottaen huomioon erityisesti, että joitakin hankkeita ei toteutettaisi lainkaan, jos toteutus jäisi yksin jäsenvaltioille, ja joidenkin toisten tapauksessa yksittäisillä yhteensovittamattomilla toimilla ei saavutettaisi samaa vaikutusta digitaalisiin sisämarkkinoihin.

1.4.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Verkkojen Eurooppa -välineen ohjelmakauden 2014–2020 väliarvioinnin ja Verkkojen Eurooppa -ohjelman tulevaisuutta koskevan avoimen julkisen kuulemisen tulokset osoittavat, että ohjelmaa kannattaa jatkaa vuoden 2020 jälkeen.

Komission 13.2.2018 hyväksymän Verkkojen Eurooppa -välineen väliarvioinnin tärkeimmät päätelmät olivat seuraavat:

Verkkojen Eurooppa välineen täytäntöönpanon ensimmäisten 3,5 vuoden jälkeen ohjelma on aikataulussaan, vaikka onkin aivan liian aikaista mitata tuloksia, sillä ohjelman täytäntöönpano on alkuvaiheessa. Lisäksi asetuksessa säädetystä suorituskykyä koskevasta kehyksestä puuttuvat tarkasti määritellyt tai luotettavat indikaattorit. Tämän huomioon ottaen arviointi on osoittanut Verkkojen Euroopan eri alojen osalta seuraavaa:

Verkkojen Eurooppa on tehokas ja kohdennettu väline, jolla investoidaan Euroopan laajuiseen infrastruktuuriin (TEN) liikenne-, energia- ja digitaalialoilla. Verkkojen Eurooppa -välineellä edistetään komission painopisteitä, joita ovat työpaikat, kasvu ja investoinnit, sisämarkkinat, energiaunioni ja ilmasto sekä digitaaliset sisämarkkinat.

Verkkojen Eurooppa -väline tuo merkittävää EU:n tason lisäarvoa kaikille jäsenvaltioille, sillä välineestä tuetaan yhteyksiä lisääviä hankkeita, joilla on rajat ylittävä ulottuvuus.

Energiahankkeilla lisätään toimitusvarmuutta ja mahdollistetaan talouden hiilestä irtautuminen kustannustehokkaasti. Verkkojen Eurooppa -välineellä edistetään myös uusien EU:n laajuisten liikenteen hallinta- ja turvallisuusjärjestelmien käyttöönottoa ja lisätään suuritehoisten sähkölinjojen ja älykkäiden verkkojen käyttöä sekä tuetaan laajakaistaverkkojen ja yhteenliitettyjen digitaalipalvelujen käyttöönottoa.

Televiestintäalalla Verkkojen Eurooppa -välineen kaksitahoinen keskittyminen rajat ylittäviin yleishyödyllisiin digitaalipalveluihin sekä viestintä- ja tietojärjestelmäinfrastruktuuriin on osoittanut, että ohjelmalla voidaan tärkeällä tavalla edistää EU:n digitaalisia sisämarkkinoita koskevien tavoitteiden saavuttamista. Televiestintäosion rajallisten resurssien vuoksi ohjelman rahoituksella on voitu tukea vain ensimmäisiä alustavia toimia, joilla pyritään kokonaisvaltaiseen rajat ylittävään digitaaliseen infrastruktuuriin yleishyödyllisillä aloilla.

TEN-verkkojen loppuun saattaminen, joka määritellään EU:n poliittisissa painopisteissä, vaatii edelleen valtavia investointeja, jotka riippuvat osittain jatkuvasta EU:n tuesta. Julkisia ja yksityisiä investointeja voitaisiin edelleen saada enemmän, jos EU:n talousarviosta myönnettäisiin lisärahoitusta markkinoiden toimintapuutteiden ratkaisemiseen.

Ohjelman täytäntöönpanon osalta arvioinnissa todettiin:

Verkkojen Eurooppa -avustusten suora hallinnointi on osoittautunut erittäin tehokkaaksi, sillä se tuo mukanaan vahvan hankejatkumon ja kilpailuun perustuvan valintaprosessin, asettaa etusijalle EU:n poliittiset tavoitteet ja mahdollistaa koordinoidun täytäntöönpanon ja jäsenvaltioiden täysimääräisen osallistumisen. Toimeenpanovirasto INEA on onnistunut erittäin hyvin Verkkojen Eurooppa -välineen taloudellisessa hallinnoinnissa ja talousarvion tehokkaassa käytössä.

Liikenteen koheesiotalousarviosta käytettiin ensimmäisen kerran tietty osuus Verkkojen Eurooppa -välineen suoran hallinnoinnin puitteissa. Määrärahat jaettiin kokonaisuudessaan ohjelmakauden alkupuoliskolla, ja niillä tuettiin lähes yksinomaan kestäviä liikennemuotoja.

Verkkojen Eurooppa -välineessä on jatkettu innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä ja kehittämistä. Niiden käyttöönotto on kuitenkin ollut vähäistä ESIR-rahaston tarjoamien uusien mahdollisuuksien vuoksi. Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineiden käytön ennakoidaan pääsevän vauhtiin ohjelman jälkipuoliskolla, kun näiden rahoitusvälineiden ja ESIR-rahaston välinen täydentävyys on varmistettu.

Liikennealalla saatiin vuonna 2017 erittäin hyviä ensimmäisiä kokemuksia avustusten yhdistämisestä rahoitusvälineisiin, millä voidaan maksimoida yksityisten tai julkisten varojen vipuvaikutus.

Verkkojen Eurooppa -välineessä on myös testattu monialaisia synergioita, mutta ne ovat jääneet vähäisiksi nykyisen lainsäädäntö-/talousarviokehyksen rajoitusten vuoksi. Alakohtaisia poliittisia suuntaviivoja ja Verkkojen Eurooppa -välinettä olisi joustavoitettava huomattavasti, jotta lisätään synergiaa ja reagoidaan nopeammin uuden teknologian kehitykseen ja uusiin painopisteisiin.

Ohjelmakaudella 2021–2027 Verkkojen Eurooppa -välinettä yhdenmukaistetaan edelleen komission nykyisiin poliittisiin painopisteisiin erityisesti digitalisaation ja hiilestä irtautumisen osalta. Tällä tavoin voidaan edistää Verkkojen Eurooppa -välineen tuloksellisuutta löytämällä uusia synergiamahdollisuuksia.

Komissio ehdottaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen käyttöä jatketaan vuoden 2020 jälkeen suoralla hallinnoinnilla kuten ohjelmakaudella 2014–2020. Siihen tehdään kuitenkin eräitä parannuksia. Väliarvioinnissa esiin tuotujen hyvin määriteltyjen indikaattorien tarpeen ja muiden suositusten lisäksi on tarpeen tehdä yksinkertaistamiseen ja tehokkuuteen tähtääviä mukautuksia komission yksinkertaistamisohjeiden mukaisesti.

Muut parannustarpeet liittyvät pieniä avustuksia koskevien hallinnollisten vaatimusten vähentämiseen, innovatiivisiin tukimuotoihin, hankkeen valmisteluun annettavaan tekniseen apuun, tietyntyyppisten hankkeiden ympäristö-/ilmastokestävyyteen ja synergiaan. Lisäksi puututaan siihen, että toimintalinjojen ja toimien laajuuden suhteen ei ole nykyisin olemassa riittävää joustoa ottaa huomioon uusia poliittisia painopisteitä tai teknologian kehittymistä.

1.4.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Koheesiorahasto/

EAKR

·Soveltamisalan tarkempi määrittely koheesiorahaston/EAKR:n ja Verkkojen Euroopan välillä liikenteen osalta 44 : Verkkojen Eurooppa keskittyy TEN-T-infrastruktuuriin, jolla on rajatylittävää merkitystä (myös koheesiorahaston liikennemäärärahan avulla) ja ERI-rahastot keskittyvät kaupunki- ja paikallisliikenteen ja alueellisen liikenteen tarpeisiin.

·Toimintapoliittisten tavoitteiden ja toimien parempi koordinointi ja yhteensovittaminen liikenneinvestointeihin yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa sovellettavien toteutusta edeltävien edellytysten avulla (jotta voidaan varmistaa täysi yhdenmukaisuus TEN-T:n kanssa).

·Energia-alalla selkeä erottelu, jonka mukaan Verkkojen Eurooppa keskittyy TEN-E-verkkoon (mukaan lukien älykkäät verkot siirto- ja siirto-/jakeluverkon rajapinnassa) ja koheesiorahasto ja EAKR keskittyvät siirtoon, jakeluun ja jakeluverkon tason älykkäisiin verkkoihin sekä varastointiin kansallisesti/alueellisesti. Investointien lisääminen hajautettuun energiajärjestelmään paikallisella ja alueellisella tasolla tarkoittaa, että koheesiorahaston ja EAKR:n merkitys energia-alalla jatkuu entisellään tai jopa lisääntyy.

·Sekä koheesiorahaston ja EAKR:n että Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteena on tarjota johdonmukaista ja täydentävää tukea EU:n strategisten yhteenliitettävyystavoitteiden saavuttamiseksi digitaalialalla. Yksi päämäärä, jonka edistämiseen on tarkoitus osallistua sekä koheesiorahaston ja EAKR:n että Verkkojen Eurooppa -välineen avulla, on markkinoiden toimintapuutteiden käsittely. Niiden osalta Verkkojen Eurooppa -välineestä on tarkoitus tukea hankkeita, jotka on mahdollista toteuttaa alhaisen intensiteetin avustuksilla, ja koheesiorahaston ja EAKR:n tuki kohdentuu laajempiin ja vakavampiin puutteisiin, jotka vaativat suurempia avustuksia ja intensiteettiä.

·Hakemuksia, toteutusta ja seurantaa koskevien sääntöjen selkiyttäminen.

InvestEU

·Ei rahoitusvälineitä Verkkojen Eurooppa -ohjelmassa,

·Avustusten kohde hankkeissa, joita ei voi tukea rahoitusvälineistä, tai

·Avustusten yhdistäminen InvestEU:n tukeen (tai muuhun yksityiseen rahoitukseen), jos se on tarpeen luottokelpoisuuden kannalta.

Digitaalinen Eurooppa -ohjelma

·Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan sisältyy sen nykyisen määritelmän mukaan tulevaisuudessa toimintoja, jotka liittyvät nykyisen Verkkojen Eurooppa -välineen digitaalisia infrastruktuureja koskevaan osaan.

·Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa kehitetyt palvelut käyttävät Verkkojen Eurooppa 2021–2027 -ohjelman tarjoamaa yhteysinfrastruktuuria.

·Lisäksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman yhteydessä kehitetään kyberturvallisuutta Verkkojen Eurooppa 2021–2027:sta tuettujen kriittisten infrastruktuurien suojelemiseksi.

Euroopan horisontti

·Samalla tavoin kun nykyiselläkin ohjelmakaudella innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä tuetaan EU:n Euroopan horisontti -tutkimusohjelmasta ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa uudesta Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta, kun ne liittyvät sen soveltamisalaan (esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden tai digitaalisten liikenteenhallintajärjestelmien tapauksessa). Päällekkäisyyden vaaraa ei ole, koska Euroopan horisontti -ohjelman ja Verkkojen Euroopan toimia toteutetaan markkinavalmiuden eri vaiheissa.

1.5.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

 kesto on rajattu

   voimassa 1.1.2021 – 31.12.2027

   maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia 2021–2027 ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia 2021–2033.

 kestoa ei ole rajattu

käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.6.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 45  

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

   toimeenpanovirastoja

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

julkisoikeudellisille yhteisöille

sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti. Välillistä hallinnointia voi olla mahdollista harkita digitaalisen yhteenliitettävyyden infrastruktuurihankkeiden osalta erityisesti, kun on kyse sosioekonomisista vaikuttajista. Tässä rahoitusselvityksessä oletuksena on suora hallinnointi, jotta ennusteet voidaan pitää varovaisina.

Tulevan kustannus-hyötyanalyysin tuloksista riippuen ja ohjelmakauden 2014–2020 kokemukset huomioon ottaen suurin osa talousarviosta voitaisiin toteuttaa siirtämällä toimivaltaa toimeenpanovirastolle 46 . Tässä tapauksessa komission osastot hallinnoisivat suoraan ainoastaan ohjelmatukitoimia.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Verkkojen Euroopan kauteen 2014–2020 verrattuna otetaan käyttöön yksinkertaisempi mutta vankempi kehys, jolla seurataan ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja sen vaikutusta EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Ohjelman toteuttamisen ja edistymisen seurantaa varten kehitetään indikaattoreita.

Ohjelmasta tehdään väli- ja jälkiarvioinnit, jotta voidaan arvioida sen tehokkuus, toimivuus, vaikuttavuus, johdonmukaisuus ja lisäarvo.

Toimien osalta varmistetaan tulosraportointijärjestelmällä, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja (tarvittaessa jäsenvaltioille) on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

Ohjelman tavoitteiden saavuttamisen seuraamiseksi projektinhallinnasta ja rahoituksen toteutumisesta laaditaan säännöllisesti toimintakertomuksia.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Ohjelma toteutetaan käyttäen suoraa hallinnointia. Toteuttaminen voidaan siirtää toimeenpanovirastolle riippuen kustannus-hyötyanalyysin tuloksista ja niiden perusteella tehtävistä päätöksistä. Tällaisessa tapauksessa komissio hallinnoisi suoraan joitakin ohjelmatukitoimia.

Toimeenpanovirasto INEA:lla on tarvittavat rakenteet ja prosessit Verkkojen Eurooppa -välineen jatkuvan hallinnoinnin varmistamiseksi. Se on kehitetty hallinnoimaan vuosien 2000–2006 ja 2007–2013 rahoitusnäkymiin ja ohjelmakauden 2014–2020 Verkkojen Eurooppa -välineeseen perustuvia TEN-T-hankkeita.

Kuten Verkkojen Eurooppa -välineen ohjelmakaudesta 2014–2020 tehty väliarviointi osoitti, Verkkojen Euroopan avustusten suora hallinnointi INEA:n nykyisen toimeksiannon aikana on osoittautunut tehokkaaksi, sillä se tuo mukanaan vahvan hankejatkumon ja kilpailuun perustuvan valintaprosessin, asettaa etusijalle EU:n poliittiset tavoitteet ja mahdollistaa koordinoidun täytäntöönpanon ja jäsenvaltioiden täysimittaisen osallistumisen. INEA on onnistunut hyvin Verkkojen Eurooppa -välineen talousarvion ja rahoituksen hallinnoinnissa.

Välillistä hallinnointia voi olla mahdollista harkita digitaalisen yhteenliitettävyyden infrastruktuurihankkeiden osalta erityisesti, kun on kyse sosioekonomisista vaikuttajista.

Ohjelma toteutetaan pääasiassa myöntämällä avustuksia. Sitä varten luodaan valvontastrategia, jossa keskitytään avustusten toteuttamisen kolmeen keskeiseen vaiheeseen varainhoitoasetuksen mukaisesti:

ehdotuspyyntöjen organisointi ja ohjelman tavoitteisin soveltuvien ehdotusten valinta;

toiminnan valvonta ja seuranta ja jälkiarviointi, jotka kattavat hankkeen toteutuksen, julkiset hankinnat, ennakko- ja välimaksut ja loppusuoritukset ja vakuuksien hallinnoinnin;

hankkeiden ja maksujen jälkitarkastukset.

Tältä valvontastrategialta odotetaan suoritustasotuloksia, jotka ovat yhdenmukaisia ohjelman ensimmäisen iteroinnin mittarien kanssa 47

~100 %:n toteutus maksusitoumus- ja maksumäärärahojen osalta;

~100 %:lle tuensaajista ilmoitettu ajoissa;

~yli 95% avustussopimuksista allekirjoitettu ajoissa;

~100% maksuista suoritettu ajoissa;

~jäännösvirhetaso alle 2 %:n olennaisuusrajan.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Todetut riskit ovat suurelta osin samanlaisia kuin edellisen ohjelmankin aikana:

aiottua hitaampi kehitys tärkeimpien tavoitteiden osalta (käytävät, yhteistä etua koskevat hankkeet) vähäisiksi jäävien markkinaosuuksien tai esitettyjen hankkeiden heikon laadun vuoksi;

hankkeiden toteutuksen viivästyminen;

mahdolliset virheet tai EU:n varojen huono hallinnointi;

muuttuvat markkinaolosuhteet, erityisesti jos infrastruktuurin kysyntä vähenee kuten kävi viimeisimmän talouskriisin aikana.

Tässä suhteessa uuteen sotilaallista liikkuvuutta koskevaan aloitteeseen voidaan odottaa kohdistuvan samanlaisia riskejä kuin muihin liikennehankkeisiin.

Digitaalitalouden alalla Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitetaan uudentyyppisiä digitaalisen infrastruktuurin hankkeita (esim. 5G-käytävät, merenalaiset kaapelit), jotka eivät aikaisemmin ole sisältyneet Verkkojen Eurooppa -ohjelmaan ja joilla on yhteyksiä uudenlaisiin sidosryhmiin (esim. sosioekonomiset vaikuttajat kuten koulut, sairaalat jne.). Tämän vuoksi Verkkojen Euroopan digitaaliosuuteen sisältyy toimia sidosryhmien sitouttamiseksi ja hankkeiden kehittämisen tukemiseksi (esim. teknisen avun osalta). Lisäksi toimet 5G-käytävien käyttöönottamiseksi liittyvät uuteen teknologiaan, joka riippuu markkinoiden kehittymisestä kohti toimialan standardeja ja siitä, miten on saatavilla uutta teknologiaa tarvittavien laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön ottamiseksi. Sen vuoksi markkinaolosuhteet voivat vaikuttaa tiettyjen toimien toteuttamisaikatauluun.

Edellä kuvailtuja riskejä on tarpeen torjua kiinnittämällä huomiota hankejatkumon kilpailukykyyn, keskittymällä siihen, miten hanke edistää toimintapoliittisia tavoitteita, varmistamalla kaikkien toimijoiden järjestelmällinen osallistuminen ja säilyttämällä talousarvion asianmukainen joustavuus. Ennakko- ja jälkitarkastuksia mukautetaan riskitasoon.

Tässä tarkoituksessa tarkastuksia tuetaan vuotuisella alhaalta ylös etenevällä riskinarvioinnilla, tarkastuspuitteiden järjestelmällisellä arvioinnilla, säännöistä poikkeamisten asianmukaisella raportoinnilla (poikkeamia ja noudattamatta jättämisiä koskeva rekisteri) sekä korjaustoimilla, joita toteutetaan suhteessa sisäisen tarkastuksen toimialan, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tai vastuuvapauden myöntämisestä vastaavan viranomaisen suosituksiin.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toiminnan päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Jos uutta Verkkojen Eurooppa -ohjelmaa hallinnoi komissio, valvontakustannukset olisivat korkeammat kuin nykyisessä järjestelyssä, ja vastaisivat noin 1–3:a prosenttia maksumäärärahoista.

Valvonnan kustannukset ja hyödyt

Nykyisen Verkkojen Eurooppa -välineen valvontakustannukset jakautuivat valvonnan yleisiin kustannuksiin komission tasolla ja toiminnallisten tarkastusten kustannuksiin täytäntöönpanoelinten tasolla. Asiaan liittyy myös rahoitusvälineitä, jotka eivät tule olemaan osa uutta Verkkojen Eurooppa -ohjelmaa. Niiden valvontakustannuksia tarkasteltiin erikseen.

Komission tasolla kolmen asianosaisen pääosaston osalta valvontakustannusten arvioidaan 48 olevan noin 0,1 % toiminnallisista maksumäärärahoista ohjelmatasolla.

Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toimeenpanovirastosta vastaava pääosasto voi hoitaa valvontatehtävänsä vaivatta ja tehokkaasti sekä varmistaa tyytyväisyyden toiminnan asianmukaisuuteen komission tasolla.

Jos valvontakustannukset komission tasolla lisääntyvät, sen voisi olettaa johtuvan toimeenpanovirastojen valvontavaatimusten laajentumisesta sekä siitä, miten paljon lisätyötä vaatii ohjelman uusien osatekijöiden, kuten sotilaallisen liikkuvuuden, varmistaminen.

INEA on perinteisesti ollut vakaa valvontaympäristö: sekä vuoden 2015 että vuoden 2016 osalta valvontakustannusten osuus oli noin 0,95 % maksuista. INEA arvioi vuoden 2017 toimintakertomuksessaan, että Verkkojen Euroopan valvontakustannukset vuoden 2017 osalta (aikaisemmat maksamatta olevat sitoumukset mukaan lukien) olivat 20 miljoonaa euroa eli 1,25 % operatiivisten maksujen yhteissummasta (1602,2 miljoonaa euroa).

Ottaen huomioon, että hankkeiden koon ja tyypin osalta uusi Verkkojen Eurooppa on jatkoa nykyiselle Verkkojen Eurooppa -välineelle, yhteisötason valvontakustannusten odotetaan – kustannus-hyötyanalyysin tuloksista riippuen – jäävän samalle tasolle, vaikka loogisesti ohjelmaan tehtävien lisäysten vaatima valmiuksien kehittäminen voi johtaa valvontakustannusten lisääntymiseen.

Valvonnasta on seuraavia hyötyjä:

-    heikkojen tai riittämättömien ehdotusten valinnan välttäminen;

-    EU:n varojen suunnittelun ja käytön optimointi EU:n lisäarvon turvaamiseksi;

-    avustussopimusten laadun varmistaminen, virheiden välttäminen oikeussubjektien yksilöinnissä, EU:n rahoitusosuuksien oikean laskennan turvaaminen sekä tarvittavat takeet avustusten oikean käytön kannalta;

-    avustuskelvottomien kustannusten yksilöinti maksatusvaiheessa;

-    toiminnan laillisuuteen ja säännönmukaisuuteen vaikuttavien virheiden yksilöinti auditointivaiheessa.

Yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja harkitaan, jos kustannus-hyötyarvio osoittaa niillä olevan myönteisiä vaikutuksia virheiden määrän sekä valvonnan kustannusten, tehokkuuden ja toimivuuden suhteen.

Arvioitu virhetaso

Verkkojen Eurooppa -välineen osalta 2017 oli ensimmäinen auditointivuosi. Tässä vaiheessa Verkkojen Euroopan liikenne- ja energiaosuuksista on saatavilla vain rajoitetusti tuloksia. Arvioitu jäännösvirhe kaikkien Verkkojen Eurooppa -alojen osalta on noin 1–2 %. Tämä sama arvio pätee myös Verkkojen Eurooppa 2 -ohjelmaan.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavista toimista vastaavat komission pääosastot ovat sitoutuneet suojaamaan unionin taloudellisia etuja komission petostentorjuntastrategian (KOM(2011) 376, 24.6.2011) ja sen tulossa olevan tarkistuksen mukaisesti. Petostentorjuntatoimenpiteet kattavat erityisesti petosten, korruption ja muiden laittomuuksien ennaltaehkäisyn; tehokkaat tarkastukset; aiheettomasti maksettujen määrien takaisin perinnän ja, jos sääntöjenvastaisuuksia todetaan, tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 mukaisesti.

Pääosastot CNECT, MOVE ja ENER sekä toimeenpanovirasto INEA ovat ajantasaistaneet (MOVE marraskuussa 2017, ENER joulukuussa 2017) tai ajantasaistavat (CNECT, INEA) vuoden 2019 loppuun mennessä pääosaston tason petostentorjuntastrategiansa ja niihin liittyvät toimintasuunnitelmat koko menosyklin osalta, ottaen huomioon toteutettavien toimenpiteiden oikeasuhteisuus ja kustannushyötysuhde ja siten, että mahdollistetaan ohjelman riskinarviointi.

Komission yksiköt varmistavat, että petosriskien hallintamenettelyjä sovelletaan suuririskisten alojen yksilöimiseksi, ottaen huomioon alakohtaiset kustannus-hyötyanalyysit sekä OLAFin petostentorjunta- ja riskianalyysityö.

Sopimusten, avustusten ja maksujen hallinnollinen seuranta kuuluu INEA:lle. Petostentorjuntastrategiat ajantasaistetaan joka toinen vuosi, viimeksi vuoden 2016 lopussa. Toimeenpanovirasto kehittää omat petostentorjuntatoimenpiteensä, joihin sisältyy jälkiauditointeja koskeva strategia tilien perustana olevien tapahtumien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden arvioimiseksi ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisin perimiseksi. Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa vuosittain INEA:n tilien oikeellisuuden ja asianmukaisuuden sekä tilien perustana olevien tapahtumien (tulot ja menot) laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden, ja INEA:an sovelletaan vuosittain Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston vastuuvapausmenettelyä.

Täytäntöönpanosta vastaavien pääosastojen tai INEA:n tekemät avustus- ja hankintasopimukset perustuvat vakiomalleihin, joissa määritellään yleisesti sovellettavat petostentorjuntatoimenpiteet sekä edellä mainitut tarkastuksia koskeva toimivalta ja paikan päällä tehtävät tarkastukset ja muut tarkastukset. Komissiolla, sen edustajilla ja tilintarkastustuomioistuimella on toimivalta tehdä asiakirjojen perusteella ja paikan päällä kaikkia unionin varoja saaneita tuensaajia, sopimuspuolia ja alihankkijoita koskevia tarkastuksia.

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) on valtuutettu suorittamaan asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjä menettelyjä noudattaen paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, jotka kohdistuvat tällaiseen rahoitukseen suoraan tai välillisesti liittyviin talouden toimijoihin, sen selvittämiseksi, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muuta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa Euroopan unionin taloudellisia etuja unionin rahoitusta koskevan avustussopimuksen, päätöksen tai sopimuksen osalta. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 mukaisesti.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tuleva monivuotisen rahoituskehyksen otsake ja menopuolelle ehdotettu uusi budjettikohta (ehdotetut uudet budjettikohdat)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

1 – Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

2 – Yhteenkuuluvuus ja arvot

5 – Turvallisuus ja puolustus

JM/EI-JM 49 .

EFTA-mailta 50

ehdokasmailta 51

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa] tarkoitetut rahoitusosuudet

02 03 01 Verkkojen Eurooppa -väline – liikenteen erityistavoite

05 03 Koheesiorahaston osuus Verkkojen Eurooppa -välineeseen – liikenteen erityistavoite

13 03 Sotilaallisen liikkuvuuden erityistavoite Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosuudessa

02 03 02 Verkkojen Eurooppa -väline – energian erityistavoite

02 03 03 Verkkojen Eurooppa -väline – digitaalitalouden erityistavoite

Verkkojen Eurooppa -välineen hallinnollinen tuki

JM

JM

JM

JM

JM

EI-JM

KYLLÄ

EI

KYLLÄ

EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake 

1, 2, 5

1 – Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

2 – Yhteenkuuluvuus ja arvot

5 – Turvallisuus ja puolustus

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

02 03 01 Verkkojen Eurooppa -väline – liikenne

Sitoumukset

(1)

1 717,800

1 752,656

1 787,509

1 823,359

1 861,206

1 898,051

1 935,892

 

12 776,473

Maksut

(2)

212,678

787,447

1 000,889

1 157,909

1 301,191

1 439,954

1 510,550

5 365,855

12 776,473

05 03 Koheesiorahaston osuus Verkkojen Eurooppa -välineeseen – liikenne

Sitoumukset

(1)

1 435,757

1 487,467

1 543,787

1 601,874

1 661,779

1 723,866

1 788,588

 

11 243,118

Maksut

(2)

77,593

498,789

522,922

542,758

563,230

584,362

606,284

7 847,181

11 243,118

13 03 Verkkojen Eurooppa -väline – liikenne – sotilaallinen liikkuvuus

Sitoumukset

(1)

871,300

889,266

908,231

926,196

945,160

964,123

983,086

 

6 487,362

Maksut

(2)

109,577

400,629

509,443

588,928

661,407

731,950

767,571

2 717,857

6 487,362

02 03 02 Verkkojen Eurooppa -väline – energia

Sitoumukset

(1)

1 158,000

1 180,900

1 204,798

1 229,694

1 254,588

1 279,480

1 307,200

 

8 614,659

Maksut

(2)

107,636

418,723

498,757

572,186

604,053

623,041

641,070

5 149,194

8 614,659

02 03 03 Verkkojen Eurooppa -väline – digitaalitalous

Sitoumukset

(1)

394,800

402,636

411,469

419,298

428,124

435,947

446,765

 

2 939,039

Maksut

(2)

22,827

142,297

200,809

234,226

250,232

257,186

262,325

1 569,136

2 939,039

Verkkojen Eurooppa -välineen hallinnollinen tuki 52

Sitoumukset = maksut

(3)

27,800

28,356

28,923

29,502

30,092

30,693

31,307

206,673

Ohjelman määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1+3

5 605,457

5 741, 281

5 884,717

6 029,923

6 180,949

6 332,159

6 491,007

42 265,493

Maksut

=2+3

558,111

2 276,241

2 761,743

3 125,509

3 410,205

3 667,185

3 817,276

22 649,223

42 265,493



Monivuotisen rahoituskehyksen otsake 

7

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Henkilöresurssit

22,283

22,252

21,714

20,073

19,228

18,137

17,190

140,877

Muut hallintomenot

8,805

9,947

10,192

10,479

9,852

9,840

10,695

69,811

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

31,089

32,199

31,906

30,552

29,080

27,977

27,886

210,688

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Vuoden 2027 jälkeen

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

5 636,546

5 773,480

5 916,623

6 060,475

6 210,029

6 360,136

6 518,893

42 476,181

Maksut

589,200

2 308,440

2 793,649

3 156,061

3 439,285

3 695,162

3 845,162

22 649,223

42 476,181

3.2.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

   Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

X Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7

Henkilöresurssit

22,283

22,252

21,714

20,073

19,228

18,137

17,190

140,877

Muut hallintomenot

8,805

9,947

10,192

10,479

9,852

9,840

10,695

69,811

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

31,089

32,199

31,906

30,552

29,080

27,977

27,886

210,688

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 53 sisältymättömät

Henkilöresurssit

Muut hallintomenot

27,800

28,356

28,923

29,502

30,092

30,693

31,307

206,673

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

27,800

28,356

28,923

29,502

30,092

30,693

31,307

206,673

YHTEENSÄ

58,889

60,555

60,829

60,053

59,171

58,670

59,193

417,361

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen määrärahasiirtojen avulla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

   Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

 Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa

93

90

83

75

71

67

88

EU:n ulkopuoliset edustustot

Tutkimus

 Ulkopuolinen henkilöstö: (kokoaikaiseksi muutettuna)  54

Otsake 7

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESTA 7 rahoitettavat 

– päätoimipaikassa

122

128

133

126

122

116

85

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Ohjelman määrärahoista rahoitettavat  55

– päätoimipaikassa

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa

Tutkimus

Muu (mikä?)

YHTEENSÄ

215

218

216

201

193

183

173

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka voidaan myöntää toimea hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

·Politiikan kehittäminen ja strategia

·Tuki alueellisille ja temaattisille foorumeille yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöimiseksi

·Koordinointi ja yhteydenpito kaikkiin sidosryhmiin (jäsenvaltiot, kolmannet maat, muut pääosastot ja muut EU:n toimielimet, temaattiset ja alueelliset foorumit jne.).

·Vuotuisen työohjelman kehittäminen

·Valintaprosessi

·Vuotuisten ehdotuspyyntöjen hallinnointi ja rahoitustukea saavien hankkeiden valinta

·Toiminnallinen ja rahoituksellinen projektinhallinta

·Arvioinnit

Ulkopuolinen henkilöstö

·Tuki alueellisille ja temaattisille foorumeille yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöimiseksi

·Tuki valintaprosessille

·Tuki vuotuisten ehdotuspyyntöjen hallinnoinnille ja rahoitustukea saavien hankkeiden valinnalle

·Tuli rahoitukselliselle projektinhallinnalle

·Tuki arviointien järjestämiselle

3.2.3.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen

   rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

x        rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

YHTEENSÄ

Rahoittamiseen osallistuva taho 

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Ulkopuolisen tahon rahoitusosuudella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

x    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

vaikutukset omiin varoihin

vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 56

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

[…]

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

[…]

(1)     https://ec.europa.eu/commission/publications/factsheets-long-term-budget-proposals_fi
(2)    Komission tiedonanto Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – Monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027, COM(2018) 321/4, 2.5.2018.
(3)    JOIN(2017) 41.
(4)    JOIN(2018) 5.
(5)    Unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetun asetuksen (EU) N:o 1315/2013 38 artikla.
(6)    Komission tiedonanto COM(2017) 283 Eurooppa liikkeellä – Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
(7)    Asetus (EU) N:o 347/2013 Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista.
(8)    COM(2016) 860 final.
(9)    eli gigabittiyhteydet kaikille tärkeille sosioekonomisille vaikuttajille, korkean suorituskyvyn 5G-yhteydet, kaikkien EU:n kotitalouksien käytettävissä myös maaseudulla on internetyhteys, jossa laskevan siirtotien nopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka on nostettavissa gigabittinopeuteen, vrt. tiedonanto Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa, COM(2016) 587.
(10)    Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat kaikille, COM(2017) 228.
(11)    Joulukuun 11 päivänä 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 27 artikla.
(12)    COM(2018) 65.
(13)    SWD(2016) 416.
(14)    Lautakunnan lausunnon johdosta vaikutustenarviointikertomukseen tehdyt tarkistukset esitetään yksityiskohtaisesti vaikutustenarviointikertomuksen liitteessä 1.
(15)    COM(2018) 66.
(16)    EUVL C, s..
(17)    EUVL C, s..
(18)    COM(2018) 321, s. 13.
(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).
(20)    Komission tiedonanto ”Eurooppa liikkeellä: Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla (COM(2017) 283).
(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).
(22)    Komission tiedonanto Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapalloa, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä (COM(2017) 675).
(23)    COM (2018) 293.
(24)    JOIN(2017) 41.
(25)    JOIN(2018) 5.
(26)    COM (2017)623.
(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39).
(28)    KOM(2017) 718.
(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 14).
(30)    COM(2016) 587 final.
(31)    EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(33)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(34)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(35)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(37)    EUVL L 344, 19.12.2013, s.1.
(38)    COM (2018) 65.
(39)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14).
(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(41)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22).
(42)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(43)        Ks. 1.6 jakso.
(44)    Jollei kunkin ohjelman soveltamisalaa ja talousarviota koskevista lopullisista päätöksistä muuta johdu.
(45)    Tarkemmat kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  
(46)    Ohjelman toteuttaminen voidaan siirtää (osittain) toimeenpanovirastolle riippuen kustannus-hyötyanalyysin tuloksista ja niiden perusteella tehtävistä päätöksistä; siinä tapauksessa hallinnollisia määrärahoja, jotka liittyvät ohjelman toteuttamiseen komissiossa ja toimeenpanovirastossa, mukautetaan vastaavasti.
(47)    INEA:n vuosikertomuksen 2017 perusteella
(48)    Tähän arvioon eivät sisälly ohjelman strategiset ja toimintapoliittiset näkökohdat eikä Verkkojen Euroopan delegoitujen välineiden valvonta.
(49)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
(50)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(51)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
(52)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(53)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta. Siihen sisältyvät tarvittavat määrät toimeenpanoviraston nykyisin hallinnoimien kauden 2014-2020 ohjelmien maksamatta olevien sitoumusten hallinnoimiseksi.
(54)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt; paikalliset toimihenkilöt; kansalliset asiantuntijat; vuokrahenkilöstö; nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.
(55)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
(56)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.
Top

Bryssel6.6.2018

COM(2018) 438 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta

{SEC(2018) 292 final}
{SWD(2018) 312 final}
{SWD(2018) 313 final}


LIITE

I OSA – INDIKAATTORIT

Ohjelmaa seurataan tarkasti sellaisten indikaattoreiden perusteella, joiden tarkoituksena on mitata, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, sekä hallinnollisten rasitteiden ja kustannusten minimoimiseksi. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista.

Alat

Erityistavoitteet

Indikaattorit

Liikenne

Tehokkaat ja yhteenliitetyt verkot ja infrastruktuuri älykkäälle, kestävälle, osallistavalle, turvalliselle ja turvatulle liikkuvuudelle

Verkkojen Eurooppa -välineen tuella käsiteltyjen rajat ylittävien ja puuttuvien yhteyksien lukumäärä (mukaan lukien TEN-T-ydinverkon kaupunkisolmukohtia, merisatamia, sisävesisatamia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet)

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen liikenteen digitalisaatiota edistävien toimien lukumäärä

Verkkojen Eurooppa -välineen tuella rakennettujen tai uudistettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelupisteiden lukumäärä

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen liikenteen turvallisuutta edistävien toimien lukumäärä

Sopeuttaminen sotilaallisen liikkuvuuden vaatimuksiin

Niiden liikenneinfrastruktuurin osatekijöiden lukumäärä, joita on mukautettu sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin vastaamiseksi

Energia

Yhteenliitettävyyden ja markkinaintegraation edistäminen

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään hankkeita jäsenvaltioiden verkkojen yhteenliittämiseksi ja sisäisten rajoitteiden poistamiseksi

Energian toimitusvarmuus

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään hankkeita häiriönsietokykyisen kaasuverkon turvaamiseksi

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään verkkojen digitalisaatiota ja muuttamista älyverkoiksi sekä energian varastointikapasiteetin lisäämistä

Kestävä kehitys mahdollistamalla irtautuminen hiilestä

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään uusiutuvista lähteistä tuotetun energian määrän lisäämistä energiajärjestelmissä

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla

Digitaalitalous

Digitaaliyhteyksien infrastruktuurin käyttöönoton edistäminen kaikkialla Euroopassa

Uudet yhteydet erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin sosioekonomisille vaikuttajille ja erittäin korkealaatuiset langattomat yhteydet paikallisyhteisöille

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään 5G-yhteyksiä liikenneväylillä

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, jotka mahdollistavat uudet yhteydet kotitalouksien liittämiseksi erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen energia- ja liikennealojen digitalisaatiota edistävien toimien lukumäärä

II OSA: OHJEELLISET PROSENTTIOSUUDET LIIKENTEEN ALALLA

Talousarviovarat, joita tarkoitetaan 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa, jaetaan seuraavasti:

60 prosenttia 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa lueteltuihin toimiin: ”Tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin liittyvät toimet”

40 prosenttia 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa lueteltuihin toimiin: ”Älykkääseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen liittyvät toimet”.

9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa lueteltujen toimien tapauksessa 75 prosenttia talousarviovaroista olisi osoitettava toimiin ydinverkon käytävissä, 10 prosenttia toimiin ydinverkossa ydinverkon käytävien ulkopuolella ja 15 prosenttia toimiin kattavassa verkossa.

III OSA: LIIKENTEEN YDINVERKKOKÄYTÄVÄT JA ENNALTA YKSILÖIDYT OSUUDET; ENNALTA YKSILÖIDYT OSUUDET KATTAVASSA VERKOSSA

1.Ydinverkon käytävät ja ennalta yksilöidyt osuudet



Ydinverkon käytävä ”Atlantti”

Suuntaus

Gijón – León – Valladolid

A Coruña – Vigo – Orense – León–

Zaragoza – Pamplona/Logroño – Bilbao

Teneriffa/Gran Canaria – Huelva/Sanlúcar de Barrameda – Sevilla – Córdoba

Algeciras – Bobadilla – Madrid

Sines/Lissabon – Madrid – Valladolid

Lissabon – Aveiro – Leixões/Porto – Dourojoki

Aveiro – Valladolid – Vitoria-Gasteiz – Bergara – Bilbao/Bordeaux – Tours – Pariisi – Le Havre/Metz – Mannheim/Strasbourg

Saint Nazaire – Nantes – Tours

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajat ylittävät

Evora – Merida

Rautatiet

Vitoria-Gasteiz – San Sebastián – Bayonne – Bordeaux

Aveiro – Salamanca

Dourojoki (Navegável do Douron kautta)

Sisävesiväylät

Ydinverkon käytävä ”Itämeri – Adrianmeri”

Suuntaus

Gdynia – Gdansk – Katowice/Sławków

Gdansk – Varsova– Katowice

Katowice – Ostrava – Brno – Wien

Szczecin/Świnoujście – Poznan – Wroclaw – Ostrava

Katowice – Žilina – Bratislava – Wien

Wien – Graz– Villach – Udine – Trieste

Udine – Venetsia – Padova – Bologna – Ravenna – Ancona

Graz – Maribor –Ljubljana – Koper/Trieste

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajat ylittävät

Katowice – Ostrava

Katowice – Žilina

Opole – Ostrava

Bratislava – Wien

Graz – Maribor

Trieste – Divaca

Rautatiet

Katowice – Žilina

Brno – Wien

Maantiet

Puuttuva yhteys

Gloggnitz – Mürzzuschlag: Semmeringin tunneli

Graz – Klagenfurt: Koralmin rautatie ja tunneli

Koper – Divača

Rautatiet

Ydinverkon käytävä ”Välimeri”

Suuntaus

Algeciras – Bobadilla – Madrid – Zaragoza – Tarragona

Sevilla – Bobadilla – Murcia

Cartagena – Murcia – Valencia – Tarragona/Palma de Mallorca – Barcelona

Tarragona – Barcelona – Perpignan – Marseille – Genova/Lyon – Torino – Novara – Milano – Bologna/Verona – Padova – Venetsia – Ravenna/Trieste/Koper – Ljubljana – Budapest

Ljubljana/Rijeka – Zagreb – Budapest – Ukrainan raja

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajat ylittävät

Lyon – Torino: tunneli ja liityntäyhteydet

Rautatiet

Nizza – Ventimiglia

Trieste – Divača

Ljubljana – Zagreb

Zagreb – Budapest

Budapest – Miskolc – Ukrainan raja

Lendava – Letenye

Maantiet

Vásárosnamény – Ukrainan raja

Puuttuva yhteys

Perpignan – Montpellier

Rautatiet

Koper – Divača

Rijeka – Zagreb

Milano – Cremona – Mantova – Porto Levante/Venetsia – Ravenna/Trieste

Sisävesiväylät

Ydinverkon käytävä ”Pohjanmeri–Itämeri”

Suuntaus

Luulaja – Helsinki – Tallinna – Riika

Ventspils – Riika

Riika – Kaunas

Klaipeda – Kaunas – Vilna

Kaunas – Varsova

Valko-Venäjän raja – Varsova – Łódź – Poznañ – Frankfurt/Oder – Berliini – Hampuri – Kiel

Łódź – Katowice/Wrocław

Katowice – Wrocław – Falkenberg – Magdeburg

Szczecin/Świnoujście – Berliini – Magdeburg – Braunschweig – Hannover

Hannover – Bremen – Bremerhaven/Wilhelmshaven

Hannover – Osnabrück – Hengelo – Almelo – Deventer – Utrecht

Utrecht – Amsterdam

Utrecht – Rotterdam – Antwerpen

Hannover – Köln – Antwerpen

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajat ylittävät

Tallinna – Riika – Kaunas – Varsova: Rail Baltican uusi täysin yhteentoimiva UIC-raideleveyden rata

Rautatiet

Świnoujście/Szczecin – Berliini

Rautatiet/sisävesiväylät

Via Baltica -käytävä EE-LV-LT-PL

Maantiet

Puuttuva yhteys

Kaunas – Vilna

Rautatiet

Varsova/Idzikowice – Poznań/Wrocław, mukaan lukien yhteydet suunniteltuun liikenteen keskukseen

Kielin kanava

Sisävesiväylät

Berliini – Magdeburg – Hannover; Mittellandkanal; läntisen Saksan kanavat

Rein, Waal

Noordzeekanaal, IJssel, Twentekanaal



Ydinverkon käytävä ”Pohjanmeri–Välimeri”

Suuntaus

Belfast – Dublin – Shannon Foynes/Cork

Glasgow/Edinburgh – Liverpool/Manchester – Birmingham

Birmingham – Felixstowe/Lontoo /Southampton

Lontoo – Lille – Bryssel

Amsterdam – Rotterdam – Antwerpen – Bryssel – Luxemburg

Luxemburg – Metz – Dijon – Macon – Lyon – Marseille

Luxemburg – Metz – Strasbourg – Basel

Antwerpen/Zeebrugge – Gent – Dunkerque/Lille – Pariisi

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajat ylittävät

Bryssel – Luxemburg – Strasbourg

Rautatiet

Terneuzen – Gent

Sisävesiväylät

Seine – Escaut’n verkosto ja siihen liittyvät Seine-, Escaut- ja Meus-jokien vesistöalueet

Rein–Scheldt -käytävä

Puuttuva yhteys

Albertkanaal / Bocholt-Herentals-kanava

Sisävesiväylät

Dunkerque – Lille

Ydinverkon käytävä ”Itäinen välimeri”

Suuntaus

Hampuri – Berliini

Rostock – Berliini – Dresden

Bremerhaven/Wilhelmshaven – Magdeburg – Dresden

Dresden – Ústí nad Labem – Melnik/Praha – Lysá nad Labem/Poříčany – Kolin

Kolin – Pardubice – Brno – Wien/Bratislava – Budapest – Arad – Timişoara – Craiova – Calafat – Vidin – Sofia

Sofia – Plovdiv – Burgas

Plovdiv – Turkin raja – Alexandropouli – Kavala – Thessaloniki – Ioannina – Kakavia/Igoumenitsa

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian raja – Thessaloniki

Sofia – Thessaloniki – Ateena – Piraeus/Ikonio – Heraklion – Lemesos (Vasiliko) – Lefkosia

Ateena – Patras/Igoumenitsa

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajat ylittävät

Dresden – Praha

Rautatiet

Wien/Bratislava – Budapest

Békéscsaba – Arad

Calafat – Vidin – Sofia – Thessaloniki

Turkin raja – Alexandropouli

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian raja – Thessaloniki

Ioannina – Kakavia (Albanian raja)

Maantiet

Hampuri – Dresden – Praha – Pardubice

Sisävesiväylät

Puuttuva yhteys

Thessaloniki – Kavala

Rautatiet

Ydinverkon käytävä ”Rein–Alpit”

Suuntaus

Genova – Milano – Lugano – Basel

Genova –Novara – Brig – Bern – Basel – Karlsruhe – Mannheim – Mainz – Koblenz – Köln

Köln – Düsseldorf – Duisburg – Nijmegen/Arnhem – Utrecht – Amsterdam

Nijmegen – Rotterdam – Vlissingen

Köln – Liège – Bryssel – Gent

Liège – Antwerpen – Gent – Zeebrugge

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajat ylittävät

Zevenaar – Emmerich – Oberhausen

Rautatiet

Karlsruhe – Basel

Milano/Novara – Sveitsin raja

Basel – Antwerpen/Rotterdam – Amsterdam

Sisävesiväylät

Puuttuva yhteys

Genova – Tortona/Novi Ligure

Rautatiet

Ydinverkon käytävä ”Rein–Tonava”

Suuntaus

Strasbourg – Stuttgart – München – Wels/Linz

Strasbourg – Mannheim – Frankfurt – Würzburg – Nürnberg – Regensburg – Passau – Wels/Linz

München/Nürnberg – Praha – Ostrava/Přerov – Žilina – Košice – Ukrainan raja

Wels/Linz – Wien – Bratislava – Budapest – Vukovar

Wien/Bratislava – Budapest – Arad – Brașov/Craiova – Bukarest – Constanta – Sulina

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajat ylittävät

München – Praha

Rautatiet

Nürnberg – Plzen

München – Mühldorf – Freilassing – Salzburg

Strasbourg – Kehl Appenweier

Hranice – Žilina

Wien – Bratislava/Budapest

Bratislava – Budapest

Békéscsaba – Arad

Tonava (Kehlheim – Constanța/Midia/Sulina) ja siihen liittyvät Sava- ja Tiszajokien vesistöalueet

Sisävesiväylät

Zlín – Žilina

Maantiet

Puuttuva yhteys

Stuttgart – Ulm

Rautatiet

Salzburg – Linz

Arad – Craiova

Bukarest – Constanța

Ydinverkon käytävä ”Skandinavia–Välimeri”

Suuntaus

Venäjän raja – Hamina/Kotka – Helsinki – Turku/Naantali – Tukholma – Örebro – Malmö

Narvik/Oulu – Luulaja – Uumaja – Tukholma

Oslo – Göteborg – Malmö – Trelleborg

Malmö – Kööpenhamina – Fredericia – Århus – Aalborg – Hirtshals/Frederikshavn

Kööpenhamina – Kolding/Lyypekki – Hampuri – Hannover

Bremerhaven – Bremen – Hannover – Nürnberg

Rostock – Berliini – Leipzig – München

Nürnberg – München – Innsbruck – Verona – Bologna – Ancona/Firenze

Livorno/La Spezia – Firenze – Rooma – Napoli – Bari – Taranto – Valletta

Napoli – Gioia Tauro – Palermo/Augusta – Valletta

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajat ylittävät

Venäjän raja – Helsinki

Rautatiet

Kööpenhamina – Hampuri: Fehmarninsalmen kiinteän yhteyden liityntäyhteydet

München – Wörgl – Innsbruck – Fortezza – Bolzano – Trento – Verona: Brennerin tunneli ja liityntäyhteydet

Kööpenhamina – Hampuri: Fehmarninsalmen kiinteän yhteyden liityntäyhteydet

Rautatiet/maantiet

2.Ennalta yksilöidyt osuudet kattavassa verkossa

Tämän asetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuihin rajat ylittäviin osuuksiin kattavassa verkossa sisältyvät erityisesti seuraavat osuudet:

Dublin – Strabane – Letterkenny

Maantiet

Pau – Huesca

Rautatiet

Lyon – Sveitsin raja

Rautatiet

Athus – Mont-Saint-Martin

Rautatiet

Antwerpen – Duisburg

Rautatiet

Mons – Valenciennes

Rautatiet

Gent – Terneuzen

Rautatiet

Heerlen – Aachen

Rautatiet

Groningen – Bremen

Rautatiet

Stuttgart – Sveitsin raja

Rautatiet

Berliini – Rzepin/Horka – Wrocław

Rautatiet

Praha – Linz

Rautatiet

Villach – Ljubljana

Rautatiet

Pivka – Rijeka

Rautatiet

Plzeň – České Budějovice - Wien

Rautatiet

Wien – Gyor

Rautatiet

Graz – Gyor

Rautatiet

Neumarkt – Kalham – Mühldorf

Rautatiet

Meripihkakäytävä PL-SK-HU

Rautatiet

Via Karpatia -käytävä Valko-Venäjän/Ukrainan raja-PL-SK-HU-RO

Maantiet

Budpaest – Osijek – Svilaj (Bosnia ja Hertsegovinan raja)

Maantiet

Faro – Huelva

Rautatiet

Porto – Vigo

Rautatiet

Giurgiu – Varna/Bourgas

Rautatiet

Svilengrad – Pithio

Rautatiet

IV OSA: Rajatylittävien hankkeiden yksilöinti uusiutuvan energian alalla

1.Uusiutuvaa energiaa koskevien rajatylittävien hankkeiden tavoite

Rajatylittävillä hankkeilla uusiutuvan energian alalla on edistettävä jäsenvaltioiden rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvia energialähteitä koskevan suunnittelun ja kehittämisen sekä niiden kustannustehokkaan hyödyntämisen alalla.

2.Yleiset perusteet

Jotta hanketta voidaan pitää rajatylittävänä hankkeena uusiutuvan energian alalla, sen on täytettävä kaikki seuraavat yleiset perusteet:

a)sen on sisällyttävä direktiivin 2009/28/EY 6, 7, 9 tai 11 artiklan mukaiseen jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen yhteistyösopimukseen tai muuhun järjestelyyn;

b)siitä on oltava seurauksena kustannussäästöjä uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa ja/tai hyötyjä järjestelmäintegraation, toimitusvarmuuden tai innovoinnin kannalta verrattuna yhden osallistuvan jäsenvaltion yksin toteuttamaan vastaavaan hankkeeseen;

c)yhteistyön mahdolliset yleiset hyödyt ylittävät sen kustannukset, myös pitkällä aikavälillä, siten kuin on arvioitu 3 kohdassa tarkoitetun kustannus-hyötyanalyysin pohjalta ja soveltaen [7] artiklassa tarkoitettuja menetelmiä.

3.Kustannus-hyötyanalyysi

Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa kustannus-hyötyanalyysissa on otettava huomioon kunkin osallistuvan jäsenvaltion tai kolmannen maan osalta muun muassa vaikutus seuraaviin:

a)energiantuotannon kustannukset;

b)järjestelmintegraation kustannukset;

c)tukikustannukset;

d)kasvihuonekaasupäästöt;

e)toimitusvarmuus;

f)ilmansaasteet ja muu paikallinen saastuminen;

g)innovaatiot.

4.Menettely

Direktiivin 2009/28/EY 6, 7, 9 tai 11 artiklan mukaisen jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen yhteistyösopimuksen tai muun järjestelyn mukaiseksi rajatylittäväksi hankkeeksi uusiutuvan energian alalla mahdollisesti kelpuutettavan hankkeen toteuttajien, jäsenvaltiot mukaan lukien, jotka hakevat uusiutuvan energian alaa koskevan rajatylittävän hankkeen asemaa, on tehtävä komissiolle hakemus, joka koskee valintaa rajatylittäväksi hankkeeksi uusiutuvan energian alalla. Hakemukseen on sisällyttävä tiedot, joiden perusteella komissio voi arvioida hankkeen suhteessa 2 ja 3 kohdassa esitettyihin perusteisiin 7 artiklassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti.

Komissio varmistaa, että hankkeiden toteuttajilla on mahdollisuus hakea uusiutuvan energian alaa koskevan rajatylittävän hankkeen asemaa vähintään kerran vuodessa.

Komissio toteuttaa asiaankuuluvat kuulemiset niiden hankkeiden luettelosta, joita on esitetty rajatylittäviksi hankkeiksi uusiutuvan energian alalla.

Komissio arvioi hakemukset suhteessa 2 ja 3 kohdassa esitettyihin perusteisiin.

Valittaessa rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla komissio pyrkii hallittavissa olevaan kokonaismäärään. Komissio pyrkii varmistamaan asianmukaisen maantieteellisen tasapainon yksilöitäessä rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla. Hankkeiden yksilöinnissä voi käyttää alueellisia ryhmittymiä.

Hanketta ei pidä valita rajatylittäväksi hankkeeksi uusituvan energian alalla tai siltä on peruutettava tällaisen hankkeen asema, jos arviointi on perustunut vääriin tietoihin tai jos hanke ei ole unionin lainsäädännön mukainen.

Komissio julkaisee verkkosivuillaan luettelon hankkeista, jotka on valittu rajatylittäviksi hankkeiksi uusiutuvan energian alalla.

V OSA – YHTEISTÄ ETUA KOSKEVAT HANKKEET DIGITAALISEN YHTEENLIITETTÄVYYSINFRASTRUKTUURIN ALALLA

1.Gigabittiyhteidet sosioekonomisille vaikuttajille

Etusijalle on asetettava toimet, joissa otetaan huomioon sosioekonomisten vaikuttajien tehtävät, yhteyksien mahdollistamien digitaalisten palvelujen ja sovellusten merkittävyys sekä mahdolliset sosioekonomiset hyödyt kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille, mukaan lukien mahdollinen vaikuttavuus yhteyksien laajenemiseen. Saatavilla olevat varat on jaettava maantieteellisesti tasapainoisesti jäsenvaltioiden kesken.

Etusijalle on asetettava toimet, joilla edistetään seuraavia:

·gigabittiyhteydet sairaaloille ja terveyskeskuksille terveydenhoitojärjestelmän digitalisaation tavoitteen mukaisesti ja jotta voidaan parantaa EU:n kansalaisten hyvinvointia ja muuttaa sitä, miten potilaat saavat terveydenhoitopalveluja 1 ;

·koulutus- ja tutkimuskeskusten gigabittiyhteydet digitaalisen kuilun kaventamista koskevan tavoitteen mukaisesti ja koulutusjärjestelmien innovoimiseksi, oppimistulosten parantamiseksi sekä tasavertaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi 2 .

2.Langattomat yhteydet paikallisyhteisöissä

Toimien, joiden tavoitteena on paikallisten langattomien yhteyksien tarjoaminen maksutta ja syrjimättömin edellytyksin paikallisissa julkisen elämän keskuksissa, mukaan lukien julkiset yleisölle avoimet ulkotilat, joilla on suuri merkitys paikallisyhteisöjen julkisessa elämässä, on täytettävä seuraavat edellytykset, jotta niille voidaan myöntää rahoitusta:

·niiden toteuttaja on jäljempänä tarkoitettu julkisen sektorin elin, joka kykenee suunnittelemaan ja valvomaan paikallisten langattomien liityntäpisteiden suunnittelun ja asennuksen julkisiin sisä- tai ulkotiloihin sekä varmistamaan toimintakustannusten rahoittamisen vähintään kolmen vuoden ajan;

·niiden on perustuttava erittäin suuren kapasiteetin digitaalisiin verkkoihin, jotka mahdollistavat käyttäjille erittäin laadukkaat internetyhteydet, jotka:

·ovat maksuttomia ja perustuvat syrjimättömyyteen, ovat helposti saatavilla ja turvallisia sekä perustuvat uusimpiin ja parhaiten saatavilla oleviin laitteistoihin, joilla voidaan tarjota käyttäjille nopeita yhteyksiä; ja

·tukevat innovatiivisten digitaalisten palvelujen saatavuutta;

·niissä käytetään komission tarjoamaa yhteistä visuaalista identiteettiä ja yhteyksiä tähän liittyviin verkkovälineisiin;

·niissä sitoudutaan hankkimaan tarvittavat välineet ja/tai asennuspalvelut sovellettavan lainsäädännön mukaisesti siten, että hankkeet eivät vääristä kilpailua.

Rahoitustukea myönnetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102 3 3 artiklan 1 kohdassa määritellyille julkisen sektorin elimille, jotka osallistuvat kansallisen lainsäädännön mukaisesti maksuttomien ja käyttöehdoiltaan syrjimättömien paikallisten langattomien internetyhteyksien tarjoamiseen asennuttamalla paikallisia langattomia liityntäpisteitä.

Rahoitetut toimet eivät saa olla päällekkäisiä jo olemassa olevien samanlaisia piirteitä – myös laadun osalta – sisältävien yksityisten tai julkisten tarjousten kanssa samassa julkisessa tilassa.

Saatavilla olevat varat on jaettava maantieteellisesti tasapainoisesti jäsenvaltioiden kesken.

Tarvittaessa on varmistettava koordinointi ja yhdenmukaisuus niiden Verkkojen Eurooppa -toimien kanssa, joilla tuetaan sosioekonomisten vaikuttajien pääsyä gigabittiyhteyksiä tarjoaviin erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin.

3.Alustava luettelo rahoituskelpoisista 5G-käytävistä

Yhdenmukaisesti niiden komission asettamien gigabittiyhteiskuntatavoitteiden kanssa, joiden mukaan tärkeimmillä maaliikenneväylillä olisi oltava keskeytymättömät 5G-yhteydet vuoteen 2025 mennessä 4 , 9 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisiin 5G-järjestelmien keskeytymätöntä kattavuutta koskeviin toimiin on ensimmäisessä vaiheessa sisällyttävä VAL-kokeilujen 5 rajat ylittäviä osuuksia koskevia toimia ja toisessa vaiheessa laajempia osuuksia koskevia toimia VAL:n toteuttamiseksi laajemmassa mittakaavassa käytävillä, kuten esitetään alla olevassa taulukossa (alustava luettelo) Tässä yhteydessä perustana käytetään TEN-T-käytäviä, mutta 5G:n käyttöönotto ei välttämättä rajoitu niihin 6 .



Ydinverkon käytävä ”Atlantti”

VAL-kokeilujen rajat ylittävät osuudet

Porto – Vigo ja Merida – Evora

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Metz – Pariisi – Bordeaux – Bilbao – Vigo – Porto – Lissabon

– Bilbao – Madrid – Lissabon

Ydinverkon käytävä ”Itämeri – Adrianmeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

-

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Gdansk – Varsova – Brno – Wien – Graz – Ljubljana – Trieste

Ydinverkon käytävä ”Välimeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

-

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Budapest – Zagreb – Ljubljana / Rijeka / Split

Ydinverkon käytävä ”Pohjanmeri–Itämeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Itämeren käytävä (täsmennetään)

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Tallinna – Kaunas



Ydinverkon käytävä ”Pohjanmeri–Välimeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Metz – Merzig – Luxembourg

Rotterdam – Antwerpen – Eindhoven

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Amsterdam – Rotterdam – Breda – Lille – Pariisi

Bryssel – Metz – Basel

Mulhouse – Lyon – Marseille

Ydinverkon käytävä ”Itäinen välimeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Sofia – Thessaloniki – Belgrade

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Berliini – Praha – Brno – Bratislava

Timisoara – Sofia – Turkin raja

– Sofia – Thessaloniki – Ateena

Ydinverkon käytävä ”Rein–Alpit”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Bologna – Innsbrück – München (Brennerin käytävä)

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Rotterdam – Oberhausen – Frankfurt (M)

Basel – Milano – Genova

Ydinverkon käytävä ”Rein–Tonava”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

-

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Frankfurt (M) – Passau – Wien – Budapest – Bukarest – Constanta

Karlsruhe – München – Salzburg – Wels

Frankfurt (M) – Strasbourg

Ydinverkon käytävä ”Skandinavia–Välimeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Oulu – Tromssa

Oslo - Tukholma – Helsinki

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Turku – Helsinki –Venäjän raja

Stockholm / Oslo – Malmö

Malmö – Kööpenhamina – Hampuri – Würzburg

Nürnberg – München – Verona

Rosenheim – Bologna – Napoli – Catania – Palermo

Napoli – Bari – Taranto

(1)    Ks. myös COM(2018) 233 final – Komission tiedonanto terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla: kansalaisten voimaannuttaminen ja terveemmän yhteiskunnan rakentaminen.
(2)    Ks. myös COM(2018) 22 final – Komission tiedonanto digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta
(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).
(4)    Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla - Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa – COM(2016) 587.
(5)    Verkotettu ja automatisoitu liikkuminen.
(6)    Kursivoidut osuudet sijaitsevat TEN-T-käytävien ulkopuolella, mutta sisältyvät 5G-käytäviin.
Top