Asia T-126/21

AO Nevinnomysskiy Azot
ja
AO Novomoskovskaya Aktsionernaya Kompania NAK ”Azot”

vastaan

Euroopan komissio

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (laajennettu viides jaosto) 5.7.2023

Polkumyynti – Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonti – Lopullinen polkumyyntitulli – Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö – Asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohta – Asetuksen 2016/1036 5 artiklan 3 ja 9 kohta – Lakisääteinen määräaika – Näytön riittävyys – Puutteista ilmoittava prosessi – Lakisääteisen määräajan jälkeen toimitetut tiedot

1. Tuomioistuinmenettely – Näytön esittäminen – Määräaika – Todisteiden ja kanteessa mainittavan esitettävän näytön esittäminen myöhässä – Edellytykset – Näyttö, joka toimitetaan oikeudenkäynnin aikana vastauksena väitteisiin, jotka vastaaja on esittänyt vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kirjallisiin kysymyksiin – Tutkittavaksi ottaminen

   (Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 85 artiklan 2 ja 3 kohta sekä 92 artiklan 7 kohta)

   (ks. 18–25 kohta)

2. Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Toimielinten harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

   (ks. 29 ja 30 kohta)

3. Euroopan unionin oikeus – Tulkinta – Menetelmät – Tulkinta unionin tekemien kansainvälisten sopimusten kannalta – Asetuksen 2016/1036 tulkinta vuoden 1994 polkumyynnin vastaisen GATT-sopimuksen kannalta – Riitojenratkaisuelimen omaksuman tulkinnan huomioon ottaminen

   (Tullitariffeja ja kauppaa koskeva vuoden 1994 yleissopimus; tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 6 artiklan soveltamista koskevan sopimuksen (vuoden 1994 polkumyyntisopimuksen) 2 artiklan 1 kappaleen 1 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/1036 johdanto-osan toinen, kolmas ja neljäs perustelukappale, 5 artikla ja 11 artiklan 2 kohta)

   (ks. 32–36 kohta)

4. Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Unionin tuottajien tekemä tai niiden puolesta tehty päättymässä olevia toimenpiteitä koskeva tarkastelupyyntö – Lakisääteinen määräaika – Vaatimus pyynnön tekemisestä viimeistään kolme kuukautta ennen polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä – Komission arviointi tarkastelun vireillepanon edellytyksistä – Edellytykset – Pyyntöön on sisällyttävä riittävästi todisteita polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyessä

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohta)

   (ks. 65–70, 72, 103, 104 ja 126 kohta)

5. Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Unionin tuottajien tekemä tai niiden puolesta tehty päättymässä olevia toimenpiteitä koskeva tarkastelupyyntö – Lakisääteinen määräaika – Vaatimus pyynnön tekemisestä viimeistään kolme kuukautta ennen polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä – Komission mahdollisuus pyytää lisätietoja lakisääteisen määräajan jälkeen – Rajat – Tiedot, joilla voidaan vain täydentää lakisääteisessä määräajassa toimitettuja todisteita tai vahvistaa ne

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/1036 11 artiklan 2 kohta)

   (ks. 71 ja 73–77 kohta)

6. Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Päättymässä olevien toimenpiteiden tarkastelumenettely – Ero alkuperäiseen tutkimusmenettelyyn nähden

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/1036 5 artiklan 3 ja 9 kohta sekä 11 artiklan 5 kohta)

   (ks. 80–92 ja 101 kohta)

7. Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntimarginaali – Normaaliarvon määrittäminen – Ensisijaisesti huomioon otettava seikka – Tavanomaisessa liiketoiminnassa käytetty hinta – Perusasetuksessa säädetyt poikkeukset – Normaaliarvon määrittämismenetelmien hierarkia

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2016/1036 2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta sekä 3 kohdan ensimmäinen alakohta)

   (ks. 116–120 kohta)

Tiivistelmä

Euroopan komissio antoi vuonna 2018 Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin (jäljempänä tarkasteltavana oleva tuote) tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä koskevan välivaiheen tarkastelun jälkeen täytäntöönpanoasetuksen 2018/1722 ( 1 ), jolla lopullinen polkumyyntitulli pidettiin voimassa kyseisessä tuonnissa.

Fertilizers Europe, Euroopan lannoitevalmistajien yhdistys, pyysi 21.6.2019 komissiota panemaan vireille asetuksen (EU) 2016/1036 ( 2 ) 11 artiklan 2 kohtaan perustuvan, kyseisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun (jäljempänä alkuperäinen tarkastelupyyntö). Se toimitti komission pyynnöstä 20.8.2019 lisätietoja, jotka sisällytettiin alkuperäisen tarkastelupyynnön konsolidoituun versioon.

Komissio katsoi, että olemassa oli riittävästi näyttöä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi ja tutkimuksen aloittamiseksi. Tämän tutkimuksen päätteeksi komissio päätti jatkaa kyseisten toimenpiteiden voimassaoloa viidellä vuodella antamalla täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2100 lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Venäjältä peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa (jäljempänä riidanalainen asetus). ( 3 )

AO Nevinnomysskiy Azot ja AO Novomoskovskaya Aktsionernaya Kompania NAK ”Azot”, kaksi Venäjälle sijoittautunutta yritystä, jotka tuottavat ja vievät tarkasteltavana olevaa tuotetta, nostivat kanteen, jossa vaaditaan riidanalaisen asetuksen kumoamista.

Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi kanteen laajennetussa kokoonpanossa antamallaan tuomiolla ja kumosi siten riidanalaisen asetuksen. Tässä yhteydessä se täsmensi unionin tuottajien perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella tekemän tai niiden puolesta tehdyn polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön sisältöä sekä niiden lisätietojen luonnetta, jotka valittaja voi toimittaa kyseisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä edeltävien kolmen kuukauden aikana.

Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

Kantajat väittävät kanteensa tueksi muun muassa, että komissio päätti virheellisesti panna toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelumenettelyn vireille siitä huolimatta, ettei tähän ollut riittävää näyttöä, ja jätti näin ollen noudattamatta perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan vaatimuksia.

Kyseisestä säännöksestä ilmenee tältä osin, että unionin tuottajien on tehtävä tai niiden puolesta on tehtävä tarkastelupyyntö viimeistään kolme kuukautta ennen polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä (jäljempänä lakisääteinen määräaika). Lisäksi tällaisen pyynnön on sisällettävä viimeistään tuolloin tarkastelun vireillepanon perustelemiseksi riittävästi todisteita siitä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

Unionin yleisen tuomioistuimen mukaan lakisääteisen määräajan nojalla näin määritellyillä vaatimuksilla on kaksi tavoitetta. Yhtäältä tämä järjestelmä auttaa varmistamaan oikeusvarmuuden niin, että markkinatoimijat saavat tietää ajoissa, voivatko polkumyyntitoimenpiteet pysyä voimassa. Toisaalta se antaa komissiolle mahdollisuuden arvioida lakisääteisessä määräajassa tehtyyn tarkastelupyyntöön sisältyvät todisteet ja tutkia näiden todisteiden riittävyyden ja merkityksellisyyden, ennen kuin se päättää, onko tarkastelu pantava vireille. Tätä varten se voi vastaanottaa tai pyytää lisätietoja lakisääteisen määräajan jälkeen, kyseessä olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä edeltävien kolmen kuukauden aikana, mistä syntyy tarkastelupyynnön konsolidoitu versio. Tällaisilla lisätiedoilla voidaan kuitenkin vain täydentää lakisääteisessä määräajassa toimitettua riittävää näyttöä tai vahvistaa tällainen näyttö, joten ne eivät voi olla uusia todisteita tai edes paikata mainitussa määräajassa toimitettujen todisteiden riittämättömyyttä.

Unionin yleinen tuomioistuin totesi tämän perusteella komission katsoneen virheellisesti, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä edeltävät kolme kuukautta sisältyvät lakisääteiseen määräaikaan ja että näytön riittävyyttä koskevan edellytyksen on täytyttävä vasta silloin, kun päätös toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta tehdään.

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi vielä, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdasta näin annettua tulkintaa ei voida kyseenalaistaa perusasetuksen muilla säännöksillä, kuten sen 5 artiklan 3 ja 9 kohdalla, jotka koskevat alkuperäisen tutkimuksen yhteydessä sovellettavia menettelyjä ja tutkimuksen suorittamista.

Perusasetuksen 5 artiklan 9 kohta, jonka mukaan komissio aloittaa menettelyn, ”jos – – vaikuttaa siltä, että menettelyn aloittamiseksi on riittävästi todisteita”, koskee nimittäin alkuperäisten polkumyyntitutkimusten aloittamiseen liittyviä määräaikoja, joten sitä ei voida soveltaa perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeviin tarkastelumenettelyihin.

Perusasetuksen 5 artiklan 3 kohta koskee ainoastaan sitä, että komissio tutkii valituksessa esitettyjen todisteiden täsmällisyyden ja riittävyyden sen määrittämiseksi, onko alkuperäisen tutkimuksen aloittamiseksi riittävästi todisteita. Kyseisessä säännöksessä ei viitata kuitenkaan miltään osin siihen, että siinä vahvistettuja näyttövaatimuksia sovellettaisiin muihin menettelyihin kuin alkuperäisten polkumyyntitutkimusten aloittamiseen tai että kyseisiä vaatimuksia voitaisiin soveltaa unionin tuottajien tekemän tai niiden puolesta tehdyn tarkastelupyynnön perusteella suoritettaviin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeviin tarkastelututkimuksiin.

Edellä esitetyn perusteella käsiteltävässä asiassa voitiin päätellä, että alkuperäisen tarkastelupyynnön, jonka Fertilizers Europe teki lakisääteisessä määräajassa, oli täytettävä tarkastelupyyntöön sisältyvien todisteiden riittävyyttä koskeva edellytys ja että lakisääteisen määräajan jälkeen mutta polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana toimitetut lisätiedot saattoivat vain täydentää näitä todisteita tai vahvistaa ne.

Unionin yleinen tuomioistuin totesi tässä tapauksessa, että alkuperäisessä tarkastelupyynnössä esitettyjen polkumyyntimarginaalin laskemiseen liittyvien todisteiden ja lisätiedoissa esitettyjen todisteiden välillä on merkittävä sisällöllinen ero. Ensin mainitut perustuivat nimittäin laskennalliseen normaaliarvoon, ja lisätiedoissa esitetyt todisteet koskivat normaaliarvoa, joka oli määritetty Venäjän tosiasiallisten kotimarkkinahintojen perusteella.

Tämän vuoksi viimeksi mainittuja, jotka perustuivat lisäksi toisenlaiseen laskentatapaan ja toisiin taustatietoihin, joilla oli toisistaan poikkeava oikeudellinen perusta ja jotka liittyivät erilaisiin olosuhteisiin, ei siis voida pitää pelkkinä alkuperäiseen tarkastelupyyntöön sisältyneiden todisteiden selvennyksinä. Kyse oli uusista todisteista, jotka muuttivat merkittävästi alkuperäisessä tarkastelupyynnössä vahvistettujen polkumyyntimarginaalien määrittämistä ja alkuperäisen tarkastelupyynnön keskeistä sisältöä. Koska nämä todisteet toimitettiin lakisääteisen määräajan päättymisen jälkeen, komissio ei voinut vedota niihin päättäessään toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta.

Riidanalaiseen asetukseen sisältyvistä seikoista, vireillepanoilmoituksesta ja komission huomautuksista ilmenee nimenomaisesti, ettei kyseisen asetuksen voida tulkita osoittavan, että alkuperäiseen tarkastelupyyntöön sisältyi riittävästi todisteita siitä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen. Niistä ilmenee sitä vastoin, että ilman alkuperäisen tarkastelupyynnön konsolidoituun versioon sisällytetyissä lisätiedoissa olleita selvennyksiä komissio ei olisi välttämättä pannut polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelua vireille. Tämän perusteella unionin yleinen tuomioistuin katsoi, ettei komission väliintulijalle esittämää pyyntöä saada Venäjän tosiasiallisten kotimarkkinahintojen perusteella määritetty normaaliarvo voida ymmärtää siten, että sen tarkoituksena oli täydentää alkuperäiseen tarkastelupyyntöön sisältyneitä todisteita, jotka perustuivat yksinomaan laskennalliseen normaaliarvoon, vaan sillä pyrittiin paikkaamaan tietojen puuttuminen. Unionin yleisen tuomioistuimen tehtävänä ei ole myöskään korvata komission arviointia, sellaisena kuin se ilmenee vireillepanoilmoituksesta ja riidanalaisesta asetuksesta, omalla arvioinnillaan alkuperäiseen tarkastelupyyntöön sisältyvien todisteiden riittävyydestä. Kyseisen tarkastelun vireillepanon edellytykset eivät siis täyttyneet, joten riidanalainen asetus oli kumottava perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan rikkomisen vuoksi.

( 1 ) Lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 999/2014 muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen 14.11.2018 annettu täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1722 (EUVL 2018, L 287, s. 3).

( 2 ) Polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036 (EUVL 2016, L 176, s. 21; jäljempänä perusasetus).

( 3 ) Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Venäjältä peräisin olevan ammoniumnitraatin tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen 15.12.2020 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/2100 (EUVL 2020, L 425, s. 21).