Asia T-1/17

La Mafia Franchises, SL

vastaan

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto

(EU-tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – EU-tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki La Mafia SE SIENTA A LA MESA – Ehdoton hylkäysperuste – Yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisuus – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan f alakohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 7 artiklan 1 kohdan f alakohta)

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 15.3.2018

1. EU-tavaramerkki – Muutoksenhakumenettely – Kanne unionin tuomioistuimissa – Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta – Tosiseikkojen tutkiminen uudelleen sellaisten todisteiden valossa, jotka esitetään ensimmäistä kertaa tässä tuomioistuimessa ei kuulu siihen)

   (Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 65 artikla)

2. EU-tavaramerkki – EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaiset tavaramerkit – Arviointi kohdeyleisön merkistä saaman mielikuvan perusteella – Järkevä henkilö, jolla on keskimääräinen herkkyys- ja sietokynnys

   (Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan f alakohta)

3. EU-tavaramerkki – EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaiset tavaramerkit – Kuviomerkki La Mafia SE SIENTA A LA MESA

   (Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan f alakohta)

4. EU-tavaramerkki – Viraston päätökset – Laillisuus – Viraston aikaisempi päätöskäytäntö – Syrjintäkiellon periaate – Ei merkitystä

   (Neuvoston asetus N:o 207/2009)

5. EU-tavaramerkki – EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Merkin rekisteröitävyyden arviointi – Pelkästään unionin säännöstön huomioon ottaminen – Kansallisten viranomaisten tekemät päätökset, jotka eivät sido unionin elimiä

   (Neuvoston asetus N:o 207/2009)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 16 kohta)

2.  Tämän Euroopan unionin tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan f alakohdassa säädetyn ehdottoman hylkäysperusteen taustalla on intressi välttää sellaisten merkkien rekisteröinti, jotka loukkaisivat yleistä järjestystä tai hyvää tapaa kun niitä käytetään unionin alueella. Tavaramerkin rekisteröiminen EU-tavaramerkiksi estyy ehdottoman hylkäysperusteen takia etenkin silloin, jos tavaramerkki on syvästi loukkaava.

   Arviointia siitä, onko tämä hylkäysperuste olemassa, ei voida perustaa kohdeyleisön sellaisen osan mielikuvaan, jota mikään ei järkytä, eikä myöskään kohdeyleisön sellaisen osan mielikuvaan, joka voi loukkaantua hyvin helposti, vaan sen on perustuttava sellaisen järkevän henkilön, jolla on keskimääräinen herkkyys- ja sietokynnys, kriteereihin.

   Kohdeyleisöä ei lisäksi voida tämän hylkäysperusteen tutkinnassa rajoittaa yleisöön, jolle rekisteröintihakemuksen kattamat tavarat ja palvelut on suoraan suunnattu. On nimittäin otettava huomioon se seikka, että merkit, joihin hylkäysperustetta sovelletaan, eivät järkytä pelkästään sitä yleisöä, jolle merkin kattamat tavarat ja palvelut on suunnattu, vaan myös muita henkilöitä, jotka – olematta kyseisten tavaroiden ja palveluiden kohteena – kohtaavat merkin ohimennen arkielämässään.

   On myös muistettava, että unionin alueella oleva kohdeyleisö on luonnollisesti jonkin jäsenvaltion alueella ja että merkit, jotka voidaan mieltää yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisiksi, eivät ole samoja kaikissa jäsenvaltioissa muun muassa kielellisistä, historiallisista, sosiaalisista tai kulttuuriin liittyvistä syistä.

   Tästä seuraa, että tämän ehdottoman hylkäysperusteen soveltamiseksi on otettava huomioon sekä kaikille unionin jäsenvaltioille yhteiset olosuhteet että yksittäisten jäsenvaltioiden erityisolosuhteet, jotka ovat omiaan vaikuttamaan kyseisten jäsenvaltioiden alueella olevan kohdeyleisön mielikuvaan.

   Kun merkki on erityisen järkyttävä tai loukkaava, se on katsottava yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaiseksi niistä tavaroista ja palveluista riippumatta, joita varten se on rekisteröity. Lisäksi asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan eri alakohdista yhdessä luettuina seuraa, että niissä viitataan kyseisestä tavaramerkistä sellaisenaan johtuviin ominaisuuksiin eikä tavaramerkin hakijan toimintaa koskeviin seikkoihin.

   (ks. 25–29 ja 40 kohta)

3.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 30–48 kohta)

4.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 49 kohta)

5.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 50 kohta)