YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto)

29 päivänä tammikuuta 1998

Asia T-157/96

Paolo Salvatore Affatato

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

”Henkilöstö — Avoin kilpailu — Hakijan jättäminen merkitsemättä soveltuvien hakijoiden luetteloon — Kirje, jolla hakijalle aiemmin lähetettyä ilmoitusta oikaistiin — Toimielimen ja kilpailuun osallistuvan hakijan välinen oikeudellinen suhde — Perusteluvelvollisuus — Aineellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä suoritettava vahingonkorvaus — Tutkittavaksi ottaminen”

Täydellinen teksti italian kielellä   II-97

Aihe:

Kamie, jossa kantaja vaatii ensisijaisesti toteamaan, että kirje, jolla kilpailun KOM/B/794 valintalautakunnan puheenjohtaja ilmoitti kantajalle tämän tulleen merkityksi tämän kilpailun perusteella laadittavaan soveltuvien hakijoiden luetteloon, on pätevä, ja jossa kantaja vaatii toissijaisesti tämän kilpailun lainvastaisten vaiheiden kumoamista sekä aineellisen vahingon ja henkisen kärsimyksen korvaamista.

Lopputulos:

Hylkääminen. Henkisen kärsimyksen korvausvelvollisuus.

Tuomion lyhennelmä

Kantaja osallistui komission ura-alueeseen B kuuluvien apulaishallintovirkamiesten varallaololuettelon laatimiseksi järjestämään avoimeen kilpailuun KOM/B/794 (EYVL 1995, C 120 A, s. 9). Kantajan läpäistyä kirjalliset kokeet hänet hyväksyttiin 13.6.1996 järjestettyyn suulliseen kokeeseen.

Henkilöstöstä ja hallinnosta vastaavan pääosaston IX osaston A ”henkilöstö” yksikön? ”työhönotto” (yksikkö IX.A.7) päällikkö ilmoitti 5.7.1996 päivätyllä kirjeellä kantajalle valintalautakunnan puheenjohtajan nimissä valintalautakunnan päättäneen työnsä. Hän viittasi siihen, että kilpailussa menestyneet hakijat on valittu soveltuvien hakijoiden luetteloon avoimiksi tulleiden virkojen täyttämistä varten ja että komissio voi siten kutsua kantajan neuvottelemaan komission sellaisen yksikön edustajan kanssa, joka voi tarjota hänelle työpaikkaa.

Yksikön IX.A. 7 päällikkö ilmoitti 10.7.1996 päivätyllä kirjeellä kantajalle edelleenkin valintalautakunnan puheenjohtajan nimissä, että 5.7.1996 päivätty kirje oli lähetetty hänelle vahingossa, ja selitti, että kantaja oli todella läpäissyt kaikki kokeet, mutta komissio ei voi valitettavasti merkitä häntä hänen saamansa kokonaistuloksen perusteella kilpailuilmoituksen otsikon XI mukaisesti soveltuvien hakijoiden luetteloon. Yksikön päällikkö pyysi kantajalta vielä komission puolesta anteeksi 5.7.1996 päivätyssä kirjeessä ollutta vakavaa virhettä.

Kantaja vastasi 18.7.1996 päivätyllä kirjeellä, että hän ei hyväksy 10.7.1996 päivätyn kirjeen sisältöä siltä osin kuin sillä muutetaan 5.7.1996 lopulliseksi tulleita tietoja. Näin ollen kantaja vaati itsensä merkitsemistä uudelleen soveltuvien hakijoiden luetteloon.

Yksikön IX.A.7 päällikkö vahvisti 2.8.1996 päivätyssä kirjeessä 10.7.1996 päivätyssä kirjeessä esitetyn kantajan kokonaistuloksen ja hylkäsi kantajan vaatimuksen.

Päävaatimus, jossa kantaja vaatii toteamaan, että 5.7.1996 päivätty kirje, jolla kilpailun KOM/B/794 valintalautakunnan puheenjohtaja ilmoitti kantajalle tämän tulleen merkityksi laadittavaan soveltuvien hakijoiden luetteloon, on pätevä, sekä sen vaikutukset kantajan merkitsemiseen uudelleen tähän luetteloon

Sellaiseen yhteisöjen hallintotoiminnan varmistamiseksi järjestettyyn avoimeen kilpailuun, jota säännellään Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (henkilöstösäännöt) ja erityisesti niiden liitteessä III olevilla säännöksillä, osallistuvien hakijoiden väliset suhteet ja kilpailun järjestävä toimielin kuuluvat julkisoikeuden piiriin, ja niihin sovelletaan hallinto-oikeuden yleisiä sääntöjä (19 kohta).

Tosiasiallisesti kantaja vaatii kumoamaan 10.7.1996 päivättyyn kirjeeseen kantajan väitteen mukaan sisältyvän päätöksen, jolla hänet on suljettu pois kilpailun KOM/B/794 soveltuvien hakijoiden luettelosta. Tästä seuraa, että komission esittämä peruste ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen suorittaman laillisuusvalvonnan rajojen ylittymisestä on hylättävä (20 kohta).

Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan mukaan kanne voidaan ottaa tutkittavaksi, jos se on nostettu henkilölle vastaisesta toimenpiteestä. Henkilölle vastaisiksi toimenpiteiksi voidaan katsoa ainoastaan toimenpiteet, jotka vaikuttavat asianomaisten henkilöiden oikeusasemaan suoraan tai välillisesti. Koska näissä kahdessa artiklassa vahvistetut tutkittavaksi ottamisen edellytykset ovat ehdottomia prosessinedellytyksiä, yhteisöjen tuomioistuinten on tutkittava ne viran puolesta (21 kohta).

Viittaukset: asia 204/85, Streghili v. tilintarkastustuomioistuin, 21.1.1987 (Kok. 1987, s. 389, 6 kohta) ja asia T-587/93, Ortega Urretavizcaya v. komissio, 11.7.1996 (Kok. H. 1996, s. II-1027, 25 kohta).

Ne 5.7. ja 10.7.1996 päivätyt kirjeet, joissa pelkästään ilmoitetaan kantajalle kilpailun KOM/B/794 valintalautakunnan päätöksestä, jolla on laadittu soveltuvien hakijoiden luettelo, ja ensimmäisessä kirjeessä olleen virheellisen tiedon oikaiseva toinen kirje eivät ole itsessään sellaisia asianomaiselle henkilölle vastaisia toimenpiteitä, joista voidaan nostaa kumoamiskanne. Sitä vastoin kilpailun KOM/B/794 valintalautakunnan päätös, jossa kieltäydytään merkitsemästä kantajaa soveltuvien hakijoiden luetteloon, voi periaatteessa olla sellaisen kanteen kohteena (26 kohta).

Viittaukset: asia T-74/91, Tancredi v. parlamentti, 6.4.1992 (Kok. 1992, s. II-1645, 16-18 kohta).

Toissijaiset vaatimukset, joissa kantaja vaatii kilpailun lainvastaisten vaiheiden kumoamista

Valintalautakunnan työskentelyn salaisen luonteen, josta säädetään henkilöstösääntöjen liitteessä III olevassa 6 artiklassa, tarkoituksena on taata kilpailujen valintalautakuntien riippumattomuus ja niiden työskentelyn objektiivisuus suojaamalla niitä kaikilta sellaisilta ulkoisilta asiaan puuttumisilta ja paineilta, jotka aiheutuvat yhteisön hallinnosta itsessään, kyseisistä hakijoista tai kolmansista tahoista. Tämän salaisen luonteen perusteella on siten kiellettyä esittää valintalautakunnan yksittäisten jäsenten kantoja sekä paljastaa seikkoja, jotka koskevat hakijoista yksitellen tai keskinäisen vertailun perusteella tehtyjen arviointien yksityiskohtia. Valintalautakunnan päätösten perusteluvaatimusten suhteen on otettava siten huomioon kyseisen työskentelyn luonne (33 kohta).

Viittaukset: asia C-254/95 P, parlamentti v. Innamorati, tuomio4.7.1996(Kok. 1996, s. I-3423, 24 ja 25 kohta).

Valintalautakunnan työskentelyssä on pääsääntöisesti vähintään kaksi eri vaihetta, joista ensimmäisessä tutkitaan hakemukset kilpailuun hyväksyttävien hakijoiden valitsemiseksi ja toisessa tutkitaan hakijoiden soveltuvuus avoinna olevaan toimeen soveltuvista hakijoista tehtävän luettelon laatimiseksi. Työskentelyn toinen vaihe on ennen kaikkea luonteeltaan vertailevaa ja siten salaista tämän työskentelyn luonteen mukaisesti. Valintalautakunnan suorittama vertaileva arviointi ilmenee valintalautakunnan hakijoille antamina arvosanoina. Arvosanoilla ilmaistaan kustakin hakijasta tehty arvoarvostelma (34 kohta).

Viittaukset: em. asia C-254/95 P, parlamentti v. Innamorati, 26, 28 ja 30 kohta.

Kun otetaan huomioon valintalautakunnan työskentelyn salainen luonne, valintalautakunnan päätöksen perustelemiseksi on riittävää, että asiassa ilmoitetaan eri kokeista saadut arvosanat. Kuitenkin sellaisten kilpailujen, joihin osallistuu paljon hakijoita, valintalautakunnalla olevien käytännön vaikeuksien takia on katsottava sallituksi se, että valintalautakunta antaa hakijoille ensimmäisessä vaiheessa ainoastaan tiedon kokeiden yleisestä tuloksesta ja ilmoittaa heille myöhemmin heitä koskevat tulokset numeroina, jos hakijat sitä pyytävät (35 kohta).

Viittaukset: em. asia C-254/95 P, parlamentti v. Innamorati, 31 ja 33 kohta.

Edellä olevasta seuraa ensinnäkin, että valintalautakunta ei ollut velvollinen ilmoittamaan eri kokeiden pisteitä ennen kuin se oli laatinut soveltuvista hakijoista tehdyn luettelon. Toiseksi siksi, että valiokunnan työskentely on luonteeltaan salaista kilpailujen toisessa vaiheessa, oli perusteltua järjestää suullinen koe suljetuin ovin ja ilman läsnäolevia todistajia. Kolmanneksi 10.7.1996 päivätystä kirjeestä ilmenee, että kantajalle oli ilmoitettu hänen eri kokeista saamansa pisteet, hänen kokonaistuloksensa sekä viimeisen soveltuvien hakijoiden luetteloon merkityn hakijan tulos kilpailuilmoituksen XI otsikon mukaisesti. Näin ollen toisaalta kilpailun osalta ei ole rikottu mitään avoimuutta tai julkisuutta koskevaa sääntöä ja toisaalta valintalautakunnan päätös on riittävästi perusteltu (36 ja 37 kohta).

Aineellisen vahingon ja henkisen kärsimyksen korvaamista koskeva vaatimus

Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 19 artiklan ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan kanteessa on mainittava oikeudenkäynnin kohde ja yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista. Näiden tietojen on oltava riittävän selvät ja tarkat, jotta vastaaja voi valmistautua vastaamaan asiassa ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ratkaista asian tarpeen vaatiessa ilman muita tietoja. Oikeusvarmuuden ja hyvän oikeudenhoidon takaamiseksi on niin, että jotta kanne voitaisiin ottaa tutkittavaksi, kannekirjelmässä itsestään on ainakin summittaisesti mutta johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi esitettävä olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin kanne perustuu (44 kohta).

Viittaukset: asia T-387/94, Asia Motor France ym. v. komissio, 18.9.1996 (Kok. 1996, s. II-961, 106 kohta).

Näiden vaatimusten täyttämiseksi kannekirjelmän, jossa vaaditaan yhteisön toimielimen aiheuttaman vahingon korvaamista, täytyy sisältää sellaiset seikat, joiden perusteella toiminta, josta kantaja moittii yhteisöä, voidaan yksilöidä, ja syyt, joiden perusteella kantaja katsoo, että tämän toiminnan ja hänen karsimansa vahingon välillä on syy-yhteys, sekä tämän vahingon laatu ja laajuus. Sitä vastoin vaatimusta, jossa vaaditaan jotakin vahingonkorvausta, ei ole yksilöity vaadittavalla tavalla tarkasti, ja se on näin ollen jätettävä tutkimatta (45 kohta).

Viittaukset: asia 5/71, Zuckerfabrik Schöppenstedt v. neuvosto, 2.12.1971 (Kok. 1971, s. 975, 9 kohta) ja asia T-505/93, Osório v. komissio, 1.7.1994 (Kok. H. 1994, s. II-581,33 kohta).

Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 19 artiklan ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkominen kuuluu ehdottomiin prosessinedellytyksiin, joiden olemassaolon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi milloin tahansa omasta aloitteestaan ottaa huomioon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 113 artiklan perusteella (46 kohta).

Viittaukset: asia 3/66, Alfieri v. parlamentti, 14.12.1966 (Kok. 1966, s. 633, 649) ja em. asia T-387/94, Asia Motor France ym. v. komissio, 108 kohta.

Kuitenkin kantaja on ainoastaan päätynyt kannekirjelmässään vaatimaan ilman, että vaatimusta olisi mitenkään tarkennettu, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin velvoittaa suorittamaan hänelle vahingonkorvausta siitä aiheellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä, jonka hän kärsinyt ”valintalautakunnan ja muiden asian käsittelyyn osallistuneiden elinten vähintäänkin epäselvästä toiminnasta.” Tämän vaatimuksen, eikä kokonaisuutena tarkastellun kannekirjelmän, perusteella ei voida yksilöidä riittävän selvästi ja tarkasti sen vahingon laatua eikä laajuutta, jonka kantaja väittää kärsineensä, tai syitä, joiden perusteella kantaja katsoo, että toiminnan, josta hän moittii komissiota, ja vahingon välillä on syy-yhteys ( kohta).

Vaikka silloin, kun kysymyksessä ovat erityiset olosuhteet, ei ole välttämätöntä yksilöidä kannekirjelmässä vahingon tarkkaa laajuutta eikä esittää vaadittua vahingonkorvausta lukuina, kantaja ei ole kuitenkaan kannekirjelmässä osoittanut eikä edes väittänyt, että sellaiset olosuhteet olisivat olemassa (48 kohta).

Viittaukset: asia T-64/89, Automecv. komissio, 10.7.1990(Kok. 1990, s. II-367,75-77 kohta) ja em. asia T-505/93, Osório v. komissio, 35 kohta.

Sen lisäksi, että henkisestä kärsimyksestä aiheutuvaa vahinkoa ei ole ollenkaan arvioitu, kantaja ei ole esittänyt ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle sellaisia seikkoja, joiden perusteella se voisi arvioida vahingon laajuuden ja laadun. Riippumatta siitä, vaaditaanko henkisestä kärsimyksestä aiheutuvan vahingon korvaamista symbolisesti vai pyritäänkö vaatimuksella todelliseen vahingonkorvaamiseen, kantajan on täsmennettävä henkisen kärsimyksen laatu toimielimen moitittuun toimintaan nähden ja sen jälkeen tarkennettava arvioidun vahingon koko määrä edes arviomääräisesti (49 kohta).

Viittaukset: asia Tl 12/94, Moat v. komissio, 15.2.1995 (Kok. H. 1995, s. II-135, 38 kohta).

Koska tässä on kuitenkin kysymyksessä kanne, jonka osalta tuomioistuimella on täysi tuomiovalta, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen henkilöstösääntöjen 91 artiklan 1 kohdan nojalla jopa silloin kun sääntöjenmukaisia vaatimuksia ei ole esitetty, kumoamaan toimen sekä tarvittaessa myös velvoittamaan viran puolesta vastaaja suorittamaan vahingonkorvausta viranomaisyksikön tekemästä virheestä aiheutuvasta aineettomasta vahingosta (51 kohta).

Viittaukset: asia 44/59, Fiddelaar v. komissio, 16.12.1960 (Kok. 1960, s. 1077, 1093); asia 24/79, Oberthiirv. komissio, 5.6.1980(Kok. 1980, s. 1743,14 kohta)jayhdistetytasiat T-90/91 ja T-62/92, de Compte v. parlamentti, 26.1.1995 (Kok. H. 1995, s. II-l, 64 kohta).

Yhteisöjen toimielinten, jotka ovat pitkälle kehittyneitä suuria organisaatioita, on osoitettava huolellisuutta niiden oikeussubjekteja kohtaan. Tässä tapauksessa komission yksikön tekemä virhe johtuu sellaisesta näiden yksiköiden osoittamasta ilmeisestä huolellisuuden puutteesta kantajaan nähden, joka voi saada aikaan sellaisen yksikön virheen, jonka seurauksena kantajalle aiheutuu henkistä kärsimystä. Vaikka kilpailun osallistuja vastaanottaessaan kirjeen, jossa ilmoitetaan, että häntä ei ole merkitty soveltuvista hakijoista laadittuun luetteloon, normaalisti reagoi negatiivisesti tällaiseen kirjeeseen, tässä tapauksessa luetteloon kirjaamatta jättämisen ilmoittaminen 10.7.1996 päivätyssä kirjeessä, jonka kantaja sai sen jälkeen kun hänelle oli aikaisemmassa, 5.7.1996 päivätyssä kirjeessä ilmoitettu päinvastaisesta tuloksesta, lisää pettymystä ja aiheuttaa tälle perusteetonta ylimääräistä aineellista vahinkoa, joka muodostaa henkisestä kärsimyksestä koostuvan vahingon (52-54 kohta).

Viittaukset: em. yhdistetyt asiat T-90/91 ja T-62/92, de Compte v. parlamentti, 65 kohta.

Ratkaisu:

Kanne hylätään.

Komissio velvoitetaan korvaamaan kantajalle aiheutettu henkinen kärsimys 30 000 BEF:lla.