This document is an excerpt from the EUR-Lex website
European Union strategic guidelines for rural development
Maaseudun kehittämistä koskevat Euroopan unionin strategiset suuntaviivat
Maaseudun kehittämistä koskevat Euroopan unionin strategiset suuntaviivat
This summary has been archived and will not be updated, because the summarised document is no longer in force or does not reflect the current situation.
Maaseudun kehittämistä koskevat Euroopan unionin strategiset suuntaviivat
Neuvosto vahvistaa strategisissa suuntaviivoissa Euroopan unionin (EU) ensisijaiset tavoitteet, jotka pyritään toteuttamaan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) avulla. Neuvosto pyrkii muun muassa varmistamaan maaseudun kehittämistoiminnan johdonmukaisuuden muiden unionin politiikkojen ja erityisesti koheesio- ja ympäristöpolitiikan kanssa ja tukemaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenteiden uudistamista.
SÄÄDÖS
Neuvoston päätös 2006/144/EY, tehty 20 päivänä helmikuuta 2006, maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (ohjelmakausi 2007–2013) [Ks. muutossäädökset].
TIIVISTELMÄ
Euroopan unionin (EU) pinta-alasta 92 prosenttia on maaseutualuetta. Nämä alueet tuottavat 45 prosenttia EU:n arvonlisästä ja työllistävät 53 prosenttia väestöstä. Maaseutualueiden olosuhteet vaihtelevat suuresti, mutta yleensä tulot asukasta kohden ovat maaseudulla noin kolmanneksen unionin keskiarvoa alhaisemmat, naisten työllisyysaste pienempi ja palveluala vähemmän kehittynyt.
Maaseutualueilla on sen vuoksi tulevina vuosina haasteita, jotka liittyvät kasvuun, työllisyyteen ja kestävään kehitykseen. Uudella ohjelmakaudella on mahdollisuus suunnata uudesta maaseuturahastosta myönnettävää tukea näihin tavoitteisiin. Näihin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan alakohtaisia ja alueellisia tukitoimia.
Maaseudun kehittäminen ja unionin yleiset tavoitteet
Maaseudun kehittämispolitiikassa keskitytään kolmeen avainalueeseen: elintarviketalous, ympäristö sekä maaseutuväestö. Tulevissa strategioissa ja ohjelmissa noudatetaan neljää toimintalinjaa, jotka ovat
Maaseudun kehittämistä koskevat EU:n ensisijaiset tavoitteet ohjelmakaudella 2007–2013
Neuvosto esittää EU:n ensisijaiset tavoitteet ja määrittää kunkin tavoitteen ohjeelliset avaintoimet. Unionin ensisijaiset tavoitteet otetaan huomioon jäsenvaltioiden kansallisissa strategiasuunnitelmissa ja maaseudun kehittämisohjelmissa.
Ensisijainen tavoite 1: Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen
Tavoitteena on lisätä Euroopan elintarviketalouden dynaamisuutta. EU aikoo muun muassa tukea tietämyksen siirtoa, edistää innovointia ja vahvistaa fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja. Tällaisia avaintoimia voisivat olla muun muassa
Ensisijainen tavoite 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen
Toimintalinjaan 2 osoitetuilla määrärahoilla pyritään suojelemaan EU:n luonnonvaroja ja maaseutualueiden maisemia erityisesti biologisen monimuotoisuuden, luonnonarvoiltaan arvokkaiden järjestelmien säilyttämisen, veden ja ilmastonmuutoksen aloilla. Unioni tukee muun muassa
Ensisijainen tavoite 3: Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen kannustaminen
EU:n tavoitteena on työllisyyden edistäminen ja talouskasvua koskevien edellytysten parantaminen. Tällä alalla avaintoimia voisivat olla muun muassa
Ensisijainen tavoite 4: Paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja elinkeinoelämän monipuolistamiseksi
Leader-toimintalinjaan osoitetuilla määrärahoilla pyritään kehittämään hallinnointia ja hyödyntämään maaseutualueiden omaa kehityspotentiaalia. Kyse on horisontaalisesta lähestymistavasta, jossa yhdistyvät kaikki kolme tavoitetta: kilpailukyky, ympäristö ja elämänlaatu / toiminnan monipuolistaminen. Tällaisia avaintoimia voisivat olla muun muassa
Ensisijainen tavoite 5: Ohjelmien johdonmukaisuuden varmistaminen
Jäsenvaltioiden olisi kansallisia suunnitelmia laatiessaan varmistettava, että toimintalinjojen väliset synergiat maksimoidaan ja mahdolliset ristiriitaisuudet vältetään.
EU luo lisäksi puitteet hallinnon kehittämiselle ja toimien toteuttamiselle muun muassa perustamalla eurooppalaisia ja kansallisia verkostoja. Näillä verkostoilla edistetään esimerkiksi maaseutupolitiikan suunnittelua ja hallinnointia koskevien hyvien käytäntöjen ja asiantuntemuksen vaihtoa.
Ensisijainen tavoite 6: Unionin välineiden keskinäinen täydentävyys
Rakenne-, työllisyys- ja maaseudun kehittämispolitiikkojen välisen synergian luomiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan kalatalousrahastosta rahoitettavat toimet täydentävät toisiaan ja ovat johdonmukaisia tietyllä alueella ja tietyllä toiminta-alalla.
Eri rahastoista rahoitettujen toimien väliset rajat ja yhteensovittaminen määritellään kansallisissa strategiasuunnitelmissa.
Uusien haasteiden kohtaaminen
Tässä käsiteltyä päätöstä muutettiin vuonna 2009, jotta strategisissa suuntaviivoissa otettaisiin huomioon uudet haasteet, joihin unionin on vastattava. Niitä ovat seuraavat
Näillä tavoitteilla on monialainen ulottuvuus, ja ne voidaan siten sisällyttää jäsenvaltioiden kansallisten strategioiden painopisteisiin. EU kannustaa jäsenvaltioita esimerkiksi
Viitteet
Asiakirja |
Voimaantulo |
Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa |
EUVL |
Neuvoston päätös 2006/144/EY |
- |
- |
EUVL L 55, 25.2.2006 |
Muutossäädökset |
Voimaantulo |
Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa |
EUVL |
Neuvoston päätös 2009/61/EY |
19.1.2009 |
- |
EUVL L 30, 31.1.2009 |
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen [EUVL L 277, 21.10.2005] Asetuksella luodaan ainutlaatuinen maaseudun kehittämispolitiikan rahoitusväline: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto).
Viimeisin päivitys 30.06.2011