Jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevat vaatimukset

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltioiden hallitukset tekevät seuraavaa.

• On käytettävä julkisen tilinpidon kansallisia järjestelmiä, jotka laajalti ja johdonmukaisesti kattavat kaikki julkisyhteisöjen alasektorit sekä sisältävät tiedot, joita tarvitaan suoriteperusteisen tietoaineiston tuottamiseksi tarkoituksena Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmään perustuvan tietoaineiston valmistelu. Näiden järjestelmien on oltava sisäisen valvonnan ja riippumattoman tarkastuksen alaisia.
• Julkista taloutta koskevat tiedot on asetettava julkisesti saataville ja ne on julkaistava ennen seuraavan vuosineljänneksen loppua tai sen jälkeen, kun Eurostat – EU:n tilastotoimisto on julkaissut asiaa koskevat tiedot.
• On varmistettava, että niiden vuotuinen ja monivuotinen julkisen talouden suunnittelu perustuu realistisiin makrotalouden ja julkisen talouden ennusteisiin, joissa käytetään kaikkein ajantasaisimpia tietoja. Finanssipolitiikan suunnittelun on perustuttava makrotalouden ja finanssipolitiikan kaikkein todennäköisimpään skenaarioon tai varovaisempaan skenaarioon. Makrotaloutta ja julkista taloutta koskevia ennusteita on verrattava ajantasaisimpiin Euroopan komission ennusteisiin ja tarvittaessa muiden riippumattomien elinten ennusteisiin. Jos jäsenvaltion ja komission ennusteiden välillä on merkittäviä eroja, ne on perusteltava.
• On varmistettava, että riippumattomat elimet tai muut elimet, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia jäsenvaltioiden finanssipolitiikasta vastaavista viranomaisista ja eri tahoja kuin ennusteen laatija, tekevät finanssipolitiikan vuosittaiseen ja monivuotiseen suunnitteluun julkisyhteisöissä liittyvistä makrotalouden ja julkisen talouden ennusteista säännölliset, puolueettomat ja kattavat jälkiarvioinnit. Arvioinnin tulokset on julkistettava ja otettava asianmukaisesti huomioon tulevissa makrotalouden ja julkisen talouden ennusteissa.
• On perustettava yksi tai useampi itsenäinen finanssipolitiikan instituutio – julkisia elimiä, joiden tavoitteena edistää kestävää julkista taloutta valvomalla riippumattomasti hallitusten finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista ja jotka koostuvat jäsenistä, jotka nimetään ja nimitetään avoimin menettelyin heidän julkiseen talouteen, makrotalouteen ja talousarviohallintoon liittyvän kokemuksensa ja pätevyytensä perusteella. Itsenäisillä finanssipolitiikan instituutioilla olisi oltava valmiudet tiedottaa julkisesti ja asiaankuuluvat, vakaat ja riittävät resurssit, ja niiden on saatava käyttöönsä riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa. Niiden tehtäviin kuuluu:
  • vuotuisten ja monivuotisten makrotalouden ennusteiden laatiminen, arvioiminen tai vahvistaminen;
  • maakohtaisten numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen noudattamisen seuraaminen;
  • kansallisen julkisen talouden kehyksen yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden arvioiminen;
  • osallistuminen pyynnöstä säännöllisiin kuulemisiin ja keskusteluihin kansallisessa parlamentissa;
  • ensin pyynnöstä ja myöhemmin 1. toukokuuta 2032 alkaen velvollisuus antaa makrotalouden ennusteista ja oletuksista asetuksen (EU) 2024/1263 mukaisesti – ks. tiivistelmä; ja
  • liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä selvitysten laatiminen pyynnöstä julkisten menotavoitteiden osalta toteutettujen ja suunniteltujen toimenpiteiden riittävyydestä.
• On laadittava luotettava ja tehokas julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys², joka mahdollistaa julkisen talouden suunnittelun vähintään kolmen vuoden aikajänteellä. Näiden kehysten olisi sisällettävä kattavat monivuotiset julkisen talouden tavoitteet, keskeistä meno- ja tuloerää koskevia ennusteita, kuvaus julkiseen talouteen politiikasta, mukaan lukien uudistukset ja investoinnit, sekä arvio julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä.
• Vuotuisen talousarvion ja keskipitkän aikavälin suunnittelua koskevissa asiakirjoissa on julkaistava mahdollisuuksien mukaan tiedot ehdollisista sitoumuksista ja luonnonkatastrofien ja ilmastoon liittyvien häiriöiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Lisäksi arvioitaessa suunniteltujen toimintamallien vaikutusta julkisen talouden kestävyyteen olisi mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon ilmastonmuutoksesta aiheutuvat makrotaloudelliset riskit. Makrotalouden riskeillä tarkoitetaan mahdollisia suuria poikkeamia makrotalouden ennusteista, julkisen talouden ennusteista tai talousarvioista. Katastrofeihin ja ilmastoon liittyvät riskit ovat katastrofeihin ja ilmastoon liittyvistä häiriöistä johtuvia poikkeamia.
• On varmistettava kaikkien tilinpitosääntöjen ja -menettelyiden johdonmukaisuus ja koordinointi kaikilla julkissektorin toiminnan aloilla sekä niiden perustana olevien tiedonkeruu- ja tiedonkäsittelyjärjestelmien eheys.