Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32006L0118

    Pohjaveden suojelu pilaantumiselta

    Pohjaveden suojelu pilaantumiselta

     

    TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

    Direktiivi 2006/118/EY pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (pohjavesidirektiivi)

    DIREKTIIVIN TARKOITUS

    • Direktiivillä pyritään ehkäisemään ja torjumaan pohjavesien pilaantumista Euroopan unionissa (EU).
    • Siinä säädetään pohjaveden kemiallisen tilan arviointimenettelyistä ja toimista pohjavesiä pilaavien aineiden pitoisuuksien vähentämiseksi.

    TÄRKEIMMÄT KOHDAT

    Direktiivissä säädetään

    • pohjaveden kemiallisen tilan arviointiperusteista
    • arviointiperusteista pohjavesien pilaantumisen merkityksellisten ja pysyvien nousevien muutossuuntien toteamiseksi ja niiden kohtien määrittämiseksi, joissa muutossuunnat käännetään laskeviksi
    • toimista, joilla ehkäistään ja rajoitetaan pilaavien aineiden epäsuora pääsy pohjaveteen (suodattuminen maaperästä).

    Pohjaveden kemiallinen tila

    Pohjaveden kemiallisen tilan katsotaan olevan hyvä, jos

    • mitattu tai ennustettu nitraattipitoisuus on enintään 50 mg/l ja torjunta-aineiden vaikuttavien aineiden, mukaan luettuina niiden aineenvaihdunta- ja reaktiotuotteiden, pitoisuus on enintään 0,1 µg/l (kaikkien mitattujen torjunta-aineiden pitoisuus yhteensä 0,5 µg/l)
    • tiettyjen vaarallisten aineiden määrät eivät ylitä EU-maiden asettamia raja-arvoja, jotka on määritettävä ainakin seuraaville aineille ja ominaisuuksille: arseeni, kadmium, lyijy, elohopea, ammonium, kloridi, sulfaatti, nitriitit, fosfori (kokonaismäärä) / fosfaatit, trikloorietyleeni ja tetrakloorietyleeni sekä sähkönjohtavuus (veden sähkönjohtavuus mahdollistaa siihen liuenneiden mineraalien pitoisuuksien mittaamisen)
    • muiden pilaavien aineiden pitoisuudet ovat vesipolitiikan puitedirektiivin liitteessä V esitetyn hyvän kemiallisen tilan määritelmän mukaisia
    • laatunormin arvo tai raja-arvo ylittyy mutta tutkimuksessa todetaan muun muassa, että pitoisuuksien ei katsota muodostavan merkittävää ympäristöriskiä.

    Pilaavien aineiden esiintyminen pohjavedessä

    • EU-maiden oli 22. joulukuuta 2008 mennessä vahvistettava raja-arvot kaikille pilaaville aineille, joita on todettu niiden alueella olevissa uhatuiksi luokitelluissa pohjavesimuodostumissa. Raja-arvot oli asetettava ainakin edellä luetelluille pilaaville aineille. Kaikista luettelossa mainituista pilaavista aineista on annettava (direktiivin liitteessä III määritellyt) tiedot uhatuiksi luokiteltujen pohjavesimuodostelmien osalta. Lisäksi on kuvattava, miten raja-arvot on asetettu. Raja-arvot on sisällytettävä vesienhoitosuunnitelmiin, joista säädetään vesipolitiikan puitedirektiivissä. Euroopan komissio julkaisi EU-maiden toimittamien tietojen pohjalta vuonna 2010 kertomuksen.
    • EU-maiden on tunnistettava pohjavesimuodostumissa havaittavien pilaavien aineiden pitoisuuksien merkitykselliset ja pysyvät nousevat muutossuunnat. Tätä varten niiden on otettava käyttöön direktiivin liitteen IV mukainen seurantaohjelma.
    • EU-maiden on liitteen IV mukaisesti myös määritettävä kohta, jossa muutossuunta käännetään laskevaksi. Muutossuunnan kääntämisessä keskitytään niihin pitoisuuksiin, joista aiheutuu vaaraa pohjavesimuodostumiin liittyville vesiekosysteemeille ja muodostumista riippuvaisille maaekosysteemeille, ihmisten terveydelle tai vesiympäristön oikeutetulle käytölle.

    Pilaavien aineiden päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen

    • Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan jokaiselle vesienhoitoalueelle on laadittava toimenpideohjelma. Siihen on sisällyttävä toimia, joilla ehkäistään pilaavien aineiden epäsuoraa pääsyä pohjavesiin. Toimien on koskettava erityisesti vesipolitiikan puitedirektiivin liitteessä VIII olevissa 1–6 kohdassa tarkoitettuja vaarallisia aineita ja liitteen 7–9 kohdassa tarkoitettuja aineita, jos niitä pidetään vaarallisina. Lisäksi on rajoitettava sellaisia pilaantuvia aineita, joita ei pidetä vaarallisina mutta jotka aiheuttavat tosiasiallisen tai mahdollisen pilaantumisriskin.
    • Ellei muussa EU:n lainsäädännössä aseteta tiukempia vaatimuksia, pilaavien aineiden pääsy pohjaveteen voidaan jättää ehkäisevien toimenpiteiden ulkopuolelle, jos se johtuu sallituista suorista päästöistä, aineiden määrät ja pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niistä aiheudu vaaraa, pääsy johtuu onnettomuuksista tai poikkeuksellisista luonnonolosuhteista, tai toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että ehkäiseminen tai rajoittaminen ei ole teknisesti mahdollista ilman toimenpiteitä, jotka lisäisivät ihmisten terveyteen tai ympäristön laatuun kohdistuvia riskejä tai olisivat kohtuuttoman kalliita.

    MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

    Sitä on sovellettu 16. tammikuuta 2007 alkaen. EU-maiden oli saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöä 16. tammikuuta 2009 mennessä.

    TAUSTAA

    • Lokakuussa 2000 annetussa vesipolitiikan puitedirektiivissä säädetään, että pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annetaan erityisiä toimenpiteitä. Näistä toimenpiteistä säädetään direktiivissä 2006/118/EY, minkä vuoksi sitä kutsutaan vesipolitiikan puitedirektiivin johdannaisdirektiiviksi. Vuonna 2013 vesipolitiikan puitedirektiivillä kumottiin pohjaveden suojelemisesta tiettyjen vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta annettu direktiivi 80/68/ETY. Tässä käsiteltävällä direktiivillä suojellaan pohjavesiä ja korjataan direktiivin 80/68/ETY kumoamisesta seuranneet lainsäädännön puutteet.
    • Pohjaveden suojelu on EU:n ympäristöpolitiikassa etusijalla useista syistä:
      • Jos pohjavedet pilaantuvat, niitä on vaikeampi puhdistaa kuin pintavesiä ja pilaantumisen vaikutukset voivat kestää vuosikymmeniä.
      • Koska pohjavettä käytetään usein juomavetenä sekä teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin, pohjavesien pilaantuminen voi vaarantaa ihmisten terveyden ja uhata edellä mainittuja toimintoja.
      • Pohjavesi muodostaa merkittävän osan monien jokien virtaamasta (tietyissä vesistöissä jopa 90 prosenttia virtaamasta voi olla peräisin pohjavedestä), minkä vuoksi pohjavesi voi vaikuttaa pintavesien laatuun.
      • Pohjavedet toimivat myös puskureina kuivien jaksojen aikana ja ovat tärkeitä kosteikkojen säilymisen kannalta.
    • Lisätietoja:
      • Pohjavettä koskeva osio Euroopan komission verkkosivustolla.

    ASIAKIRJA

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19–31)

    Direktiiviin 2006/118/EY tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

    MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1–73)

    Ks. Konsolidoitu toisinto.

    Viimeisin päivitys: 01.03.2017

    Alkuun