EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32021R1237

Komission asetus (EU) 2021/1237, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2021, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

C/2021/5336

OJ L 270, 29.7.2021, p. 39–75 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/1237/oj

29.7.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 270/39


KOMISSION ASETUS (EU) 2021/1237,

annettu 23 päivänä heinäkuuta 2021,

tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1588 (1) ja erityisesti sen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetus (EU) N:o 651/2014 (2) muodostaa merkittävän poikkeuksen yleisestä säännöstä, jonka mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle uuden tuen myöntämistä koskevista suunnitelmista ennen niiden toteuttamista, edellyttäen että tietyt ennalta määritellyt edellytykset täyttyvät.

(2)

Jotta voitaisiin ottaa huomioon covid-19-pandemiasta yrityksille aiheutuneet taloudelliset ja rahoitukselliset seuraukset sekä varmistaa johdonmukaisuus komission yleisten politiikkatoimien kanssa erityisesti vuosina 2020–2021, asetusta (EU) N:o 651/2014 olisi mukautettava. Yritysten, joista on covid-19-pandemian vuoksi tullut vaikeuksissa olevia yrityksiä, olisi edelleen voitava saada asetuksen (EU) N:o 651/2014 mukaista tukea rajoitetun ajan eli 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana. Lisäksi alueellisen investointituen saajien, jotka ovat irtisanoneet henkilöstöä tilapäisesti tai pysyvästi covid-19-pandemian vuoksi 1 päivän tammikuuta 2020 ja 30 päivän kesäkuuta 2021 välisenä aikana, ei pitäisi katsoa rikkoneen velvoitetta säilyttää nämä työpaikat kyseisellä alueella viiden vuoden ajan tai pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tapauksessa kolmen vuoden ajan siitä ajankohdasta, kun työpaikka täytettiin ensimmäisen kerran.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (3) 35 artiklan soveltamisalaan kuuluviin maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (4) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (5) soveltamisalaan kuuluviin yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin osallistuville yrityksille myönnetyllä valtiontuella on vain vähän vaikutusta kilpailuun, etenkin kun otetaan huomioon tuen myönteinen merkitys tiedon jakamisessa, varsinkin paikallis- ja maataloustuottajayhteisöissä, samoin kuin tuen usein kollektiivinen luonne ja sen suhteellisen pieni mittakaava. Nämä hankkeet ovat luonteeltaan integroituja, monitoimijaisia ja monialaisia, mikä voi johtaa vaikeuksiin niiden valtiontukilainsäädännön mukaisessa luokittelussa. Kun otetaan huomioon, että yksittäisten eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeet ja yhteisölähtöiset paikalliset kehittämishankkeet ovat luonteeltaan paikallisia ja että hankkeet on valittu monivuotisen paikallisen kehittämisstrategian perusteella, niiden toteuttamisesta vastaavat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja ne suuntautuvat yhteisön, yhteiskunnallisten sekä ympäristö- ja ilmastohyötyjen mukaan, tässä asetuksessa olisi puututtava tiettyihin näissä hankkeissa kohdattuihin vaikeuksiin, jotta niissä olisi helpompi noudattaa valtiontukisääntöjä.

(4)

Kun otetaan huomioon näistä eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeista ja yhteisölähtöisistä paikallisista kehittämishankkeista suoraan tai välillisesti hyötyville pk-yrityksille myönnettyjen pienten tukimäärien vähäinen vaikutus kauppaan ja kilpailuun, olisi annettava selkeät säännöt sellaisia tapauksia varten, joissa tuen yhteenlaskettu määrä hanketta kohti ei ylitä tiettyä enimmäismäärää.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 (6) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1059 (7) soveltamisalaan kuuluviin Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistuvilla yrityksillä on usein vaikeuksia rahoittaa lisäkustannukset, joita aiheutuu yhteistyöstä eri alueille ja eri jäsenvaltioihin tai kolmansiin maihin sijoittautuneiden kumppanien kanssa. Euroopan alueellinen yhteistyö on tärkeää koheesiopolitiikan kannalta ja tarjoaa puitteet eri jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden välisten yhteisten toimien toteuttamiselle ja toimintatapoja koskevien kokemusten vaihtamiselle, minkä vuoksi olisi puututtava tiettyihin Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeissa kohdattuihin vaikeuksiin, jotta niissä olisi helpompi noudattaa valtiontukisääntöjä. Komission kokemusten perusteella asetusta (EU) N:o 651/2014 olisi sovellettava tukeen, jota annetaan Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin, tuensaajayritysten koosta riippumatta.

(6)

Kun otetaan lisäksi huomioon näihin hankkeisiin osallistuville yrityksille myönnettyjen pienten tukimäärien vähäinen vaikutus kauppaan ja kilpailuun, varsinkin jos yritykset saavat kyseisen tuen välillisesti, olisi myös annettava selkeät säännöt sellaisia tapauksia varten, joissa tuen yhteenlaskettu määrä yritystä ja hanketta kohti ei ylitä tiettyä enimmäismäärää.

(7)

Tutkimus- ja kehityshankkeita tai toteutettavuustutkimuksia, joille on myönnetty riippumattomien asiantuntijoiden tekemän arvioinnin ja paremmuusjärjestykseen asettamisen jälkeen huippuosaamismerkki ja joita pidetään erinomaisina ja julkisen rahoituksen arvoisina mutta joille ei voitu myöntää rahoitusta Horisontti-puiteohjelmasta budjettirajoitteiden vuoksi, voidaan tukea kansallisista varoista, mukaan luettuna Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varoista kaudella 2014–2020 ja Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahasto plussan varoista kaudella 2021–2027. Tällaisille pk-yritysten toteuttamille tutkimus- ja kehityshankkeille myönnettyä valtiontukea olisi pidettävä sisämarkkinoille soveltuvana, ja se olisi vapautettava ilmoitusvaatimuksesta tietyin edellytyksin. Ei myöskään pitäisi olla tarpeen arvioida uudelleen tukikelpoisuusedellytyksiä, jotka on jo arvioitu unionin tasolla Horisontti 2020- tai Horisontti Eurooppa -puiteohjelman sääntöjen mukaisesti ennen huippuosaamismerkin myöntämistä. Hankkeet toteuttavien tahojen voittoa tavoitteleva tai tavoittelematon luonne ei ole kilpailulainsäädännön nojalla merkityksellinen peruste.

(8)

Tiettyjen suorituskykyisten kiinteiden laajakaistaverkkojen käyttöönoton tukemiseen ja tiettyjen suorituskykyisten passiivisten matkaviestinverkkojen käyttöönoton tukemiseen myönnettyä valtiontukea olisi pidettävä sisämarkkinoille soveltuvana, ja se olisi vapautettava ilmoitusvaatimuksesta tietyin edellytyksin, jotta voidaan kuroa umpeen digitaalista kuilua alueilla, joilla esiintyy markkinoiden toimintapuutteita, samalla kun rajoitetaan kilpailun vääristymisen ja yksityisten investointien syrjäyttämisen riskiä.

(9)

Tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi kuluttajille ja pk-yrityksille osoitettavien avustusten muodossa myönnettävän valtiontuen olisi katsottava soveltuvan sisämarkkinoille ja se olisi vapautettava ilmoitusvaatimuksesta tietyin edellytyksin, jotta voidaan kuroa umpeen digitaalista kuilua alueilla, joilla esiintyy markkinoiden toimintapuutteita, samalla kun rajoitetaan kilpailun vääristymisen ja yksityisten investointien syrjäyttämisen riskiä.

(10)

Valtiontuki, jota myönnetään tietyille yhteistä etua koskeville hankkeille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1153 (8) nojalla rahoitettujen Euroopan laajuisten digitaalisten tietoliikenneinfrastruktuurien alalla tai hankkeille, joille on myönnetty kyseisen asetuksen mukainen huippuosaamismerkki, olisi katsottava sisämarkkinoille soveltuvaksi ja se olisi vapautettava ilmoitusvaatimuksesta tietyin edellytyksin, jotta voidaan kuroa umpeen digitaalista kuilua alueilla, joilla esiintyy markkinoiden toimintapuutteita, samalla kun rajoitetaan kilpailun vääristymisen ja yksityisten investointien syrjäyttämisen riskiä.

(11)

Avustuksia, jotka myönnetään tutkijoille Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) konseptin toimivuuden osoittamista koskevien Proof of Concept -toimien ja Marie Skłodowska-Curie -toimien (MSCA) nojalla, joita pidetään taloudellisena toimintana, olisi myös pidettävä sisämarkkinoille soveltuvina, jos näille toimille on myönnetty huippuosaamismerkki.

(12)

Eurooppalaisen tutkimus- ja kehitystyön kilpailukykyä voidaan parantaa julkisella rahoituksella, jossa yhdistetään kansallisia varoja ja unionin suoraan hallinnoimia varoja tutkimus- ja kehityshankkeita varten (kuten perussopimuksen 185 tai 187 artiklaan perustuvia institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien nojalla toteutettavia hankkeita tai Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa määriteltyjä ohjelmien yhteisrahoitustoimia varten), koska tällaisten tutkimus- ja kehityshankkeiden katsotaan täyttävän yhteistä eurooppalaista etua koskevat tavoitteet ja niillä puututaan tarkoin määriteltyihin markkinoiden toimintapuutteisiin. Tämän katsotaan pätevän silloin, kun hankkeet valitaan niin, että niiden arvioinnista ja paremmuusjärjestykseen asettamisesta vastaavat riippumattomat asiantuntijat Horisontti 2020- tai Horisontti Eurooppa -puiteohjelman sääntöjen mukaisesti sellaisen kansainvälisen ehdotuspyynnön jälkeen, johon osallistuu vähintään kolme jäsenvaltiota (kaksi jäsenvaltiota, jos kyseessä ovat tiimiyttämistoimet) tai vaihtoehtoisesti kaksi jäsenvaltiota ja vähintään yksi assosioitunut maa. Jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia, mukaan luettuna Euroopan rakenne- ja investointirahastoista maksetut varat kaudella 2014–2020 ja Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahasto plussasta maksetut varat kaudella 2021–2027, näihin yhteisrahoitettuihin tutkimus- ja kehityshankkeisiin olisi pidettävä sisämarkkinoille soveltuvina, ja ne olisi vapautettava ilmoitusvaatimuksesta tietyin edellytyksin. Ei myöskään pitäisi olla tarpeen arvioida uudelleen tukikelpoisuusedellytyksiä, jotka riippumattomat asiantuntijat ovat jo arvioineet kansainvälisellä tasolla Horisontti 2020- tai Horisontti Eurooppa -puiteohjelman sääntöjen mukaisesti ennen tutkimus- ja kehityshankkeen valintaa.

(13)

Horisontti 2020- ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa määritellään, mitkä tutkimus- ja innovointitoimet voivat saada rahoitusta. Horisontti-puiteohjelmassa määritellyt tutkimus- ja innovointitoimet vastaavat yleisesti asetuksessa (EU) N:o 651/2014 määriteltyjä perustutkimuksen ja teollisen tutkimuksen toimia. Horisontti-puiteohjelman nojalla tuetut innovointitoimet vastaavat lisäksi yleisesti asetuksessa (EU) N:o 651/2014 määriteltyjä kokeellisen kehittämisen toimia. Tässä asetuksessa säädettyjä tutkimus- ja kehitystyötä koskevia yksinkertaistettuja sääntöjä ei kuitenkaan pitäisi hyödyntää siten, että otetaan käyttöön tukitoimia sellaisten toimien rahoittamiseksi, jotka eivät ole tukikelpoisia tutkimukseen ja kehittämiseen myönnettävää valtiontukea koskevien sääntöjen nojalla, eli toimia, jotka eivät enää kuulu kokeellisen kehittämisen toimien piiriin. Tätä varten jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon myös määritelmät, jotka koskevat teknologisen valmiuden tasoa. Tutkimukseen ja kehittämiseen myönnettävän valtiontuen teknologisen valmiuden tasolla 9 ei katsota kuuluvan kokeellisen kehittämisen määritelmän piiriin, minkä vuoksi se olisi jätettävä asetuksen (EU) N:o 651/2014 soveltamisalan ulkopuolelle.

(14)

Tiettyjen rakennusten energiatehokkuutta koskeviin toimenpiteisiin InvestEU-rahastosta myönnettävä tuki voidaan yhdistää yksinkertaistetuin edellytyksin tukeen, jota myönnetään uusiutuvan energian paikan päällä tapahtuvaan tuottamiseen ja varastointiin, ajoneuvojen latauspisteisiin ja näiden rakennusten digitalisointiin. Tätä yhdistettyä tukea, johon sovelletaan yksinkertaistettuja edellytyksiä, voidaan myöntää asuinrakennuksiin, opetuksen antamiseen tai sosiaalipalveluihin tarkoitettuihin rakennuksiin, julkishallintoon, oikeustoimeen, poliisitoimintaan tai palontorjuntapalveluihin liittyvään toimintaan tarkoitettuihin rakennuksiin sekä rakennuksiin, joiden lattiapinta-alasta alle 35 prosenttia on tarkoitettu taloudelliseen toimintaan. Kun otetaan huomioon tällaisissa rakennuksissa harjoitettavan toiminnan luonne, niiden energiatehokkuuden parantamiseen myönnettävällä tuella on rajoitettu vaikutus kilpailuun. Jotta voidaan varmistaa InvestEU-rahastosta ja puhtaasti kansallisista varoista rahoitettavien hankkeiden yhdenmukainen käsittely, on aiheellista muuttaa energiatehokkuustoimenpiteisiin myönnettävää investointitukea koskevia asetuksen (EU) N:o 651/2014 säännöksiä ja ottaa käyttöön sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevia edellytyksiä, jotta helpotetaan energiatehokkuustoimenpiteisiin tehtävien investointien ja rakennusten energiatehokkuutta parantavien investointien (eli integroidut uusiutuvaa energiaa paikan päällä tuottavat laitokset, rakennusten käyttäjien sähköajoneuvojen lataamiseen tarkoitetut laitteet paikan päällä) sekä rakennuksen digitalisointiin, etenkin sen älyvalmiuden parantamiseen, tehtävien investointien yhdistämistä samaan hankkeeseen. Tätä varten energiatehokkuustoimenpiteen ja tarvittavien eri laitteiden kaikkia investointikustannuksia olisi pidettävä tukikelpoisina kustannuksina, mutta samalla olisi sovellettava yhdenmukaista tuen enimmäisintensiteettiä.

(15)

Jotta voidaan varmistaa InvestEU-rahastosta ja puhtaasti kansallisista varoista rahoitettavien hankkeiden yhdenmukainen käsittely, on aiheellista muuttaa asetusta (EU) N:o 651/2014 ottamalla käyttöön sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevia edellytyksiä, jotka koskevat investointitukea tietyn tyyppisiin vähäpäästöisiin liikenteen infrastruktuureihin maantieajoneuvoja varten. Maantieajoneuvojen yleiseen lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin myönnettävää investointitukea olisi pidettävä sisämarkkinoille soveltuvana ja se olisi vapautettava perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta, edellyttäen että se mahdollistaa ympäristönsuojelun korkeamman tason eikä vääristä kilpailua kohtuuttomasti. Koska vähähiiliselle vedylle ei ole olemassa yhdenmukaistettua määritelmää, ryhmäpoikkeusta olisi sovellettava ainoastaan uusiutuvaa vetyä maantieajoneuvoille tarjoavan tankkausinfrastruktuuriin investointitukeen. Komissio harkitsee asiaa koskevien säännösten soveltamisalan laajentamista koskemaan myös vähähiilistä vetyä sen jälkeen, kun yhdenmukaistettu määritelmä on hyväksytty. Lisäksi sekä lataus- että tankkausinfrastruktuurin osalta olisi asetettava tiettyjä suojatoimia kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi. Sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevilla edellytyksillä olisi erityisesti varmistettava, että tuella luodaan lisäinvestointeja ja puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin, että tuki ei haittaa markkinoiden kehitystä ja että infrastruktuuria voidaan käyttää avoimesti ja syrjimättömästi. Lisäksi investointituki lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin olisi myönnettävä tarjouskilpailumenettelyn perusteella, jotta varmistetaan oikeasuhteisuus ja minimoidaan vääristymät infrastruktuurimarkkinoilla. Tosiasiallisen kilpailun edistämiseksi samalle tuensaajalle kutakin toimenpidettä varten myönnettävälle tuelle olisi asetettava yläraja.

(16)

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin voi liittyä jäsenvaltioiden valvomia varoja, myös yhteistyössä unionin kanssa hallinnoitavia varoja, elpymis- ja palautumistukivälineeseen perustuvia osuuksia tai muita jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia, jotta voidaan lisätä vipuvaikutusta ja tukea lisäinvestointeja unionissa. Jäsenvaltioilla on esimerkiksi mahdollisuus myöntää osa yhteistyössä EU:n kanssa hallinnoitavista varoista tai elpymis- ja palautumistukivälineen resursseista InvestEU-rahastoon sisältyvän EU:n takuun jäsenvaltioiden osioon. Lisäksi jäsenvaltiot voivat rahoittaa InvestEU-rahastosta takuun saaneita rahoitustuotteita omien varojen tai kansallisten kehityspankkien kautta. Tällaista rahoitusta voidaan pitää ’valtion varoina’ ja valtiosta johtuvana, jos jäsenvaltioilla on harkintavaltaa varojen käytön suhteen. Sitä vastoin jos jäsenvaltioilla ei ole harkintavaltaa varojen käytön suhteen tai jos ne toimivat tavanomaisten markkinaehtojen mukaisesti, näiden varojen käytössä ei ehkä ole kyse valtiontuesta.

(17)

Jos kansalliset varat, mukaan lukien yhteistyössä unionin kanssa hallinnoitavat varat, ovat perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, olisi vahvistettava edellytykset, joiden perusteella tuki voitaisiin katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi ja vapauttaa ilmoitusvaatimuksesta, jotta helpotetaan InvestEU-rahaston täytäntöönpanoa.

(18)

InvestEU-rahaston rakenteeseen sisältyy joukko merkittäviä kilpailua suojaavia toimenpiteitä, kuten sellaisten investointien tukeminen, joilla toteutetaan unionin politiikan tavoitteita ja tuotetaan unionin tason lisäarvoa, ja vaatimus siitä, että InvestEU-rahaston on oltava täydentävä ja sillä on puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin. Lisäksi hallintotavalla ja päätöksentekoprosessilla varmistetaan ennen EU:n takuun myöntämistä, että InvestEU-rahastosta tuetut toimet täyttävät edellä esitetyt vaatimukset. InvestEU-rahastosta myönnettävä tuki on läpinäkyvää ja sen vaikutukset arvioidaan. Näin ollen InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvää valtiontukea olisi pidettävä sisämarkkinoille soveltuvana ja se voidaan vapauttaa ilmoitusvaatimuksesta tietyin edellytyksin.

(19)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 651/2014 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 651/2014 seuraavasti:

1)

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a)

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)

korvataan m ja n alakohta seuraavasti:

”m)

tuki alueellisille lentoasemille;

n)

tuki satamille;”

ii)

lisätään o ja p alakohta seuraavasti:

”o)

tuki Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille; ja

p)

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki.”;

b)

korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

tämän asetuksen III luvun 1 jakson (lukuun ottamatta 15 artiklaa), 2, 3, 4 ja 7 jakson (lukuun ottamatta 44 artiklaa) sekä 10 jakson mukaiset ohjelmat ja kyseisen luvun 16 jakson nojalla rahoitustuotteiden muodossa toteutettu tuki, jos keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti on yli 150 miljoonaa euroa, kuuden kuukauden jälkeen niiden voimaantulosta. Tämän asetuksen III luvun 16 jakson mukaisen tuen osalta vain Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 (*) 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut EU:n takuun jäsenvaltion osioon maksetut jäsenvaltion maksuosuudet, jotka on korvamerkitty tiettyä rahoitustuotetta varten, otetaan huomioon arvioitaessa, ylittääkö rahoitustuotteeseen liittyvä kyseisen jäsenvaltion keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti 150 miljoonaa euroa. Komissio voi päättää, että tämän asetuksen soveltamista tällaisiin tukiohjelmiin jatketaan pitempään, arvioituaan asiaankuuluvan arviointisuunnitelman, jonka jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle 20 työpäivän kuluessa ohjelman voimaantulosta. Jos komissio on jo jatkanut tämän asetuksen soveltamista ensimmäisen kuuden kuukauden jälkeen tällaisten ohjelmien osalta, jäsenvaltiot voivat päättää jatkaa näitä ohjelmia tämän asetuksen soveltamisajan loppuun saakka edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio on toimittanut arviointikertomuksen komission hyväksymän arviointisuunnitelman mukaisesti. Tämän asetuksen nojalla myönnetyn aluetuen myöntämistä voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti jatkaa asianomaisten aluetukikarttojen voimassaoloajan päättymiseen saakka;

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30);”"

c)

korvataan 3 kohdan a ja b alakohta seuraavasti:

”a)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (*) soveltamisalaan kuuluva kalastus- ja vesiviljelyalalla myönnettävä tuki lukuun ottamatta koulutustukea, pk-yritysten rahoituksensaantiin myönnettävää tukea, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea, pk-yritysten innovaatiotukea, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea, alueellista investointitukea syrjäisimmillä alueilla, alueellisia toimintatukiohjelmia, tukea maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin, tukea yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin, tukea Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin ja InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvää tukea, lukuun ottamatta komission asetuksen (EU) N:o 717/2014 (**) 1 artiklan 1 kohdassa lueteltuja toimintoja;

b)

maatalouden alkutuotannon alalla myönnettävä tuki lukuun ottamatta alueellista investointitukea syrjäisimmillä alueilla, alueellisia toimintatukiohjelmia, pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävää tukea, riskirahoitustukea, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää tukea, pk-yrityksille myönnettävää innovaatiotukea, ympäristötukea, koulutustukea, epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävää tukea, tukea maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin, tukea yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin, tukea Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin ja InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvää tukea;

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1)."

(**)  Komission asetus (EU) N:o 717/2014, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla (EUVL L 190, 28.6.2014, s. 45).”;"

d)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

a)

tukiohjelmat, joissa ei nimenomaisesti suljeta pois yksittäisen tuen maksamista yritykselle, jolle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa saman jäsenvaltion myöntämä tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi, lukuun ottamatta tukiohjelmia tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi ja 19 b artiklan sekä III luvun 2 a ja 16 jakson soveltamisalaan kuuluvia tukiohjelmia;

b)

tapauskohtainen tuki a alakohdassa tarkoitetulle yritykselle;

c)

tuki vaikeuksissa oleville yrityksille, lukuun ottamatta tukiohjelmia tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi, käynnistystukiohjelmia, alueellisia toimintatukiohjelmia, 19 b artiklan soveltamisalaan kuuluvia tukiohjelmia, tukea pk-yrityksille 56 f artiklan nojalla ja tukea rahoituksen välittäjille 16, 21, 22 ja 39 artiklan nojalla sekä III luvun 16 jakson nojalla, edellyttäen että vaikeuksissa olevia yrityksiä ei kohdella muita yrityksiä suotuisammin. Tätä asetusta sovelletaan kuitenkin poikkeuksellisesti yrityksiin, jotka eivät olleet vaikeuksissa 31 päivänä joulukuuta 2019 mutta joista tuli vaikeuksissa olevia yrityksiä 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana.”

2)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan 63, 64 ja 65 kohta;

b)

lisätään 102 a, 102 b ja 102 c kohta seuraavasti:

”102 a.

’latausinfrastruktuurilla’ tarkoitetaan kiinteää tai liikkuvaa infrastruktuuria, jolla jaellaan sähköä maantieajoneuvoihin;

102 b.

’tankkausinfrastruktuurilla’ tarkoitetaan kiinteää tai liikkuvaa infrastruktuuria, jolla jaellaan vetyä maantieajoneuvoihin;

102 c.

’uusiutuvalla vedyllä’ tarkoitetaan veden elektrolyysin kautta (elektrolyysilaitteessa, jossa käytetty sähkö on peräisin uusiutuvista lähteistä) tuotettua vetyä tai biokaasun reformoinnilla tai biomassan biokemiallisella muuntamisella tuotettua vetyä, jos Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (*) 29 artiklassa säädetyt kestävyysvaatimukset täyttyvät.

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).”;"

c)

lisätään 103 a–103 e kohta seuraavasti:

”103 a.

’asuinrakennuksella’ tarkoitetaan rakennusta, joka koostuu yksinomaan yhden tai useamman perheen asunnoista;

103 b.

’sosiaalipalveluilla’ tarkoitetaan selvästi yksilöityjä palveluja, jotka vastaavat sosiaalisiin tarpeisiin erityisesti terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon, lastenhoidon, työmarkkinoille pääsyn ja paluun, sosiaalisen asuntotarjonnan (jolla tarkoitetaan asuntotarjontaa muita heikommassa asemassa oleville kansalaisille ja yhteiskuntaryhmille, jotka eivät vähäisen maksukykynsä vuoksi kykene hankkimaan asuntoa markkinaehdoin) sekä muita heikommassa asemassa olevien ryhmien hoidon ja sosiaalisen osallisuuden kannalta (sellaisina kuin ne selitetään komission päätöksen 2012/21/EU (*) johdanto-osan 11 kappaleessa);

103 c.

’digitalisaatiolla’ tarkoitetaan sellaisilla sähköisillä laitteilla ja/tai järjestelmillä toteutetun teknologian käyttöönottoa, jotka mahdollistavat tuotteen toiminnallisuuden lisäämisen, verkkopalvelujen kehittämisen, prosessien nykyaikaistamisen tai siirtymisen liiketoimintamalleihin, jotka perustuvat välikäsien poistumiseen tavaroiden tuotannossa ja palvelujen tarjoamisessa niin, että saadaan aikaan muutosvaikutus;

103 d.

’älyvalmiudella’ tarkoitetaan rakennusten (tai niiden osien) kykyä mukauttaa toimintansa asukkaiden tarpeiden mukaan, mukaan lukien energiatehokkuuden ja kokonaistehokkuuden optimointi, ja kykyä mukauttaa toimintansa verkon signaaleiden mukaan;

103 e.

’pienellä midcap-yrityksellä’ tarkoitetaan yritystä, joka ei ole pk-yritys ja jonka työntekijöiden määrä on enintään 499 laskettuna liitteessä I olevan 3–6 artiklan mukaisesti ja jonka vuotuinen liikevaihto on enintään 100 miljoonaa euroa tai tilikauden tase on enintään 86 miljoonaa euroa; useita yksikköjä on pidettävä yhtenä yrityksenä, jos jokin liitteessä I olevan 3 artiklan 3 kohdassa luetelluista edellytyksistä täyttyy;

(*)  Komission päätös 2012/21/EU, annettu 20 päivänä joulukuuta 2011, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen (EUVL L 7, 11.1.2012, s. 3).”;"

d)

poistetaan 133 kohta;

e)

korvataan 137 kohta seuraavasti:

”137.

’passiivisella verkolla’ tarkoitetaan verkkoa, jossa ei ole aktiivisia elementtejä; tämä kattaa esimerkiksi maa- ja vesirakennusinfrastruktuurin, putket, kanavat, tarkastuskammiot, kaapelikaivot, pimeän kuidun, kytkentäkaapit, virransyötön, antennilaitteistot, passiiviset antennit, mastot, pylväät ja tornit;”

f)

poistetaan 138 kohta;

g)

lisätään 139 a, 139 b ja 139 c kohta seuraavasti:

”139 a.

’verkon peittoalueella olevilla kotitalouksilla ja toimitiloilla’ tarkoitetaan kotitalouksia ja toimitiloja, jotka voidaan liittää verkkoon lyhyessä ajassa loppukäyttäjän kannalta tavanomaisella kytkentämaksulla riippumatta siitä, onko nämä kotitaloudet ja toimitilat liitetty verkkoon. Operaattori saa ilmoittaa kotitalouden tai toimitilan verkon peittoalueella olevaksi vain, jos se sitoutuu loppukäyttäjän pyynnöstä kytkemään kotitalouden tai toimitilan verkkoon tavanomaisella kytkentämaksulla, eli ilman lisäkustannuksia tai poikkeuksellisia kustannuksia; kytkentämaksu ei saa ylittää kyseisen jäsenvaltion keskimääräistä kytkentämaksua. Sähköisen viestinnän verkkojen ja palvelujen tarjoajan on kyettävä liittämään tietty kotitalous tai toimitila verkkoon ja aktivoimaan palvelu neljän viikon kuluessa pyynnöstä;

139 b.

’sosioekonomisilla vaikuttajilla’ tarkoitetaan yhteisöjä, jotka voivat tehtävänsä, luonteensa tai sijaintinsa vuoksi tuottaa suoraan tai välillisesti merkittäviä sosioekonomisia hyötyjä kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille lähialueellaan tai vaikutusalueellaan, mukaan lukien muun muassa viranomaiset, julkiset tai yksityiset yhteisöt, joille on annettu tehtäväksi tuottaa yleishyödyllisiä palveluja tai perussopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, sekä laajasti digitalisoituneet yritykset;

139 c.

’5G-käytävällä’ tarkoitetaan liikenneväylää, maantietä, rautatietä tai sisävesiväylää, joka on kokonaan digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin ja erityisesti 5G-järjestelmien kattama ja mahdollistaa keskeytymättömät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1153 (*) määritellyn mukaiset digitaaliset synergiapalvelut, kuten verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus, vastaavat älykkäät liikkuvuuspalvelut rautateillä tai digitaalinen yhteenliitettävyys sisävesiväylillä;

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta (EUVL L 249, 14.7.2021, s. 38).”;"

h)

lisätään otsikko ja 166–172 kohta seuraavasti:

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvää tukea koskevat määritelmät (tämän artiklan muiden otsikoiden alla määritellyillä termeillä on sama merkitys myös InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvän tuen osalta)

166.

’InvestEU-rahastolla’, ’EU:n takuulla’, ’rahoitustuotteella’, ’kansallisella kehityspankilla tai -laitoksella’ ja ’toteutuskumppanilla’ tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EU) 2021/523 2 artiklassa annetuissa määritelmissä;

167.

’rahoituksen välittäjällä’ tarkoitetaan 16 jaksoa sovellettaessa 34 kohdassa tarkoitettua rahoituksen välittäjää, lukuun ottamatta toteutuskumppaneita;

168.

’kaupallisella rahoituksen välittäjällä’ tarkoitetaan rahoituksen välittäjää, joka tavoittelee voittoa ja toimii täysin omalla riskillään ilman julkista takuuta; kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia ei pidetä kaupallisina rahoituksen välittäjinä;

169.

’kaupunkisolmukohdalla’ tarkoitetaan samaa kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 (*) 3 artiklan p kohdassa;

170.

’uudella tulokkaalla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU (**) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rautatieyritystä, joka täyttää seuraavat edellytykset:

a)

se on saanut kyseiselle markkinasegmentille direktiivin 2012/34/EU 17 artiklan 3 kohdan nojalla toimiluvan alle 20 vuotta ennen kuin tuki myönnetään;

b)

se ei ole tämän asetuksen liitteessä I olevan 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sidoksissa rautatieyritykseen, joka on saanut direktiivin 2012/34/EU 3 artiklan 14 kohdassa tarkoitetun toimiluvan ennen 1 päivää tammikuuta 2010;

171.

’kaupunkiliikenteellä’ tarkoitetaan liikennettä kaupungissa tai taajamassa ja sen työssäkäyntialueella;

172.

’ekosysteemillä’, ’biologisella monimuotoisuudella’ ja ’ekosysteemin hyvällä tilalla’ tarkoitetaan samaa kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (***) 2 artiklassa;

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1)."

(**)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32)."

(***)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).”;"

3)

Muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

Korvataan f alakohta seuraavasti:

”f)

tuki yrityksille, jotka osallistuvat Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin: 20 artiklan mukainen tuki: 2 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden; 20 a artiklan mukainen tuki: 20 a artiklan 2 kohdassa säädetyt määrät yritystä ja hanketta kohden;”

b)

lisätään i alakohtaan vii–x alakohta seuraavasti:

”vii)

pk-yrityksille 25 a artiklan nojalla toteutettaviin huippuosaamismerkin saaneisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävä tuki: 25 a artiklassa tarkoitettu määrä;

viii)

25 b artiklan nojalla toteutettaviin Marie Skłodowska-Curie -toimiin ja Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin Proof of Concept -toimiin myönnettävä tuki: 25 b artiklassa tarkoitetut määrät;

ix)

25 c artiklan nojalla toteutettaviin yhteisrahoitettuihin tutkimus- ja kehityshankkeisiin liittyvä tuki: 25 c artiklassa tarkoitetut määrät;

x)

tiimiyttämistoimiin liittyvä tuki: 25 d artiklassa tarkoitetut määrät;”

c)

korvataan s alakohta seuraavasti:

”s)

investointituki ympäristönsuojeluun, lukuun ottamatta investointitukea päästöttömien ja vähäpäästöisten maantieajoneuvojen julkiseen lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin, investointitukea pilaantuneiden alueiden kunnostamiseen ja tukea energiatehokkaan kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen jakeluverkko-osalle: 15 miljoonaa euroa yritystä ja investointihanketta kohden; 30 miljoonaa euroa 38 artiklan 3 a kohdan soveltamisalaan kuuluvaan tukeen tiettyjen rakennusten energiatehokkuusinvestointeja varten; ja 30 miljoonaa euroa jäljellä olevan kokonaisrahoituksen nimellismäärästä 38 artiklan 7 kohdan soveltamisalaan kuuluvaan tukeen tiettyjen rakennusten energiatehokkuusinvestointeja varten;”

d)

lisätään s a alakohta seuraavasti:

”s a)

investointituki päästöttömien ja vähäpäästöisten maantieajoneuvojen julkiseen lataus- tai tankkausinfrastruktuuriin: 15 miljoonaa euroa yritystä ja investointihanketta kohden ja tukiohjelmien tapauksessa enintään 150 miljoonan euron keskimääräinen vuotuinen budjetti;”

e)

korvataan t alakohta seuraavasti:

”t)

investointituki energiatehokkuushankkeisiin: 39 artiklan 5 kohdassa säädetyt määrät;”

f)

korvataan y alakohta seuraavasti:

”y)

avustuksen muodossa myönnettävä tuki kiinteille laajakaistaverkoille: 100 miljoonan euron kokonaiskustannukset hanketta kohden; rahoitusvälineen muodossa myönnettävä tuki kiinteille laajakaistainfrastruktuureille: lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;”

g)

lisätään ya, yb ja yc alakohta seuraavasti:

”ya)

avustuksen muodossa myönnettävä tuki 4G- tai 5G-matkaviestinverkkojen käyttöönottoon: 100 miljoonan euron kokonaiskustannukset hanketta kohden; rahoitusvälineen muodossa myönnettävä tuki 4G- tai 5G-matkaviestinverkoille: lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;

yb)

avustuksen muodossa myönnettävä tuki tietyille Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvien infrastruktuurien alalla yhteistä etua koskeville hankkeille, jotka rahoitetaan asetuksen (EU) 2021/1153 nojalla tai joille on myönnetty huippuosaamismerkki kyseisen asetuksen nojalla: 100 miljoonan euron kokonaiskustannukset hanketta kohden; rahoitusvälineen muodossa myönnettävä tuki tietyille Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvien infrastruktuurien alalla yhteistä etua koskeville hankkeille: lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;

y c)

tietoliikenneyhteyksien parantamiseen tähtäävien avustusohjelmien muodossa annettavan tuen osalta: jäsenvaltion kaikkien tällaisten ohjelmien valtiontuen kokonaisbudjetti 24 kuukauden aikana saa olla enintään 50 miljoonaa euroa (kokonaismäärä, mukaan luettuina valtakunnalliset ja alueelliset tai paikalliset ohjelmat);”

h)

lisätään gg ja hh alakohta seuraavasti:

”gg)

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki: III luvun 16 jaksossa säädetyt määrät;

hh)

yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin ja maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin osallistuvien pk-yritysten kustannuksiin myönnettävä tuki: 19 a artiklan mukainen tuki: 2 miljoonaa euroa yritystä ja hanketta kohden; 19 b artiklan mukainen tuki: 19 b artiklan 2 kohdassa säädetyt määrät hanketta kohden.”;

4)

Muutetaan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)

lisätään e a alakohta seuraavasti:

”e a)

20 a artiklan mukainen tuki yrityksille Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistumista varten, jos siinä säädetään enimmäismäärästä, jolla varmistetaan, että 20 a artiklassa säädettyä sovellettavaa kynnysarvoa ei ylitetä;”

b)

lisätään l alakohta seuraavasti:

”l)

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki, jos III luvun 16 jaksossa asetetut edellytykset täyttyvät.”;

5)

Lisätään 6 artiklan 5 kohtaan i, j, k ja l alakohta seuraavasti:

”i)

tuki Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistuville yrityksille, jos 20 tai 20 a artiklassa asetetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät;

j)

tuki huippuosaamismerkin saaneisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, tuki huippuosaamismerkin saaneisiin Marie Skłodowska-Curie -toimiin ja Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin Proof of Concept -toimiin, yhteisrahoitettuihin hankkeisiin liittyvä tuki ja yhteisrahoitettuihin tiimiyttämistoimiin liittyvä tuki, jos 25 a, 25 b, 25 c tai 25 d artiklassa asetetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät;

k)

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki, jos III luvun 16 jaksossa asetetut edellytykset täyttyvät;

l)

yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin ja maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin osallistuville tai niistä hyötyville pk-yrityksille myönnettävä tuki, jos 19 a tai 19 b artiklassa asetetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät.”;

6)

Korvataan 7 artiklan 1 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Tukikelpoiset kustannukset voidaan laskea noudattaen tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (*) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 (**) säädettyjä yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja edellyttäen, että toimi rahoitetaan ainakin osittain unionin rahastosta, joka sallii tällaisten yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttämisen, ja että kustannusluokka on tukikelpoinen kyseisen poikkeussäännöksen mukaisesti.

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320)."

(**)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).”;"

7)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, joka liittyy samoihin, osittain tai kokonaan päällekkäisiin tukikelpoisiin kustannuksiin, ainoastaan silloin kun tällainen kasautuminen ei johda kyseiseen tukeen tämän asetuksen nojalla sovellettavan tuen enimmäisintensiteetin tai enimmäismäärän ylittymiseen.

Lopullisille tuensaajille III luvun 16 jakson piiriin kuuluvalla InvestEU-rahaston tuella myönnettyä rahoitusta ja sen kattamia kustannuksia ei oteta huomioon määritettäessä, onko tämän kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädettyjä kasautumista koskevia säännöksiä noudatettu. Sen sijaan tämän alakohdan ensimmäisen virkkeen kasautumissäännösten noudattamisen kannalta merkityksellinen määrä lasketaan alla esitetyllä tavalla. Ensin hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista vähennetään InvestEU-rahaston tuella myönnetyn rahoituksen nimellismäärä, jolloin tulokseksi saadaan jäljellä olevat tukikelpoiset kokonaiskustannukset; toiseksi lasketaan tuen enimmäismäärä soveltamalla korkeinta tuki-intensiteettiä tai tuen määrää ainoastaan jäljellä oleviin tukikelpoisiin kokonaiskustannuksiin.

Kun kyseessä ovat artiklat, joiden osalta ilmoituskynnysarvo ilmoitetaan tuen enimmäismääränä, lopullisille tuensaajille InvestEU-rahaston tuella annetun rahoituksen nimellismäärää ei myöskään oteta huomioon määritettäessä, onko 4 artiklan mukaisia ilmoituskynnysarvoja noudatettu.

Vaihtoehtoisesti InvestEU-rahastosta III luvun 16 jakson nojalla tuettujen etuoikeutettujen lainojen tai etuoikeutettujen lainojen takuiden osalta lopullisille tuensaajille myönnettyihin tällaisiin lainoihin tai takuisiin liittyvä tuen bruttoavustusekvivalentti voidaan laskea tapauksen mukaan 5 artiklan 2 kohdan b tai c alakohdan mukaisesti. Tuen bruttoavustusekvivalenttia voidaan käyttää tämän kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti sen varmistamiseksi, että kasautuminen samoihin yksilöitävissä oleviin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnettävän muun tuen kanssa ei johda tämän asetuksen nojalla tukeen sovellettavan korkeimman tuki-intensiteetin tai tukimäärän taikka ilmoituskynnysarvon ylittymiseen.”;

b)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Tuki, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia ja jolle myönnetään poikkeus 19 b, 20 a, 21, 22 tai 23 artiklan, 56 e artiklan 5 kohdan a alakohdan ii tai iii alakohdan, 56 e artiklan 8 kohdan d alakohdan, 56 e artiklan 10 kohdan ja 56 f artiklan nojalla, voi kasautua minkä tahansa muun valtiontuen kanssa, jolla on yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia. Tuki, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, voi kasautua muun valtiontuen kanssa, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, siihen korkeimpaan kokonaisrahoituksen kynnysarvoon asti, joka on vahvistettu kunkin tapauksen erityisolosuhteet huomioon ottaen tässä tai jossakin toisessa komission antamassa ryhmäpoikkeusasetuksessa tai päätöksessä. Tuki, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia ja jolle myönnetään poikkeus 56 e artiklan 5 kohdan a alakohdan ii tai iii alakohdan, 56 e artiklan 8 kohdan d alakohdan, 56 e artiklan 10 kohdan ja 56 f artiklan nojalla, voi kasautua tuen kanssa, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia ja jolle myönnetään poikkeus samojen artiklojen nojalla.”;

8)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Kyseessä olevan jäsenvaltion on varmistettava, että kattavalla valtiontuen verkkosivustolla kansallisella tai alueellisella tasolla julkaistaan:

a)

tämän asetuksen 11 artiklassa tarkoitettu, liitteessä II olevan mallin mukainen vakiomuotoinen yhteenveto tai linkki siihen;

b)

kunkin tukitoimenpiteen koko teksti 11 artiklan mukaisesti tai linkki koko tekstiin;

c)

liitteessä III tarkoitetut tiedot jokaisen yli 500 000 euron suuruisen yksittäisen tuen myöntämisestä tai maatalouden alkutuotannon alalla toimivien muiden kuin 2 a jakson soveltamisalaan kuuluvien tuensaajien osalta tiedot jokaisen yli 60 000 euron suuruisen yksittäisen tuen myöntämisestä tällaiseen tuotantoon ja kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien muiden kuin 2 a jakson soveltamisalaan kuuluvien tuensaajien osalta tiedot jokaisen yli 30 000 euron suuruisen yksittäisen tuen myöntämisestä.

Jäljempänä 20 artiklassa tarkoitetuille Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnetyn tuen osalta tässä kohdassa tarkoitetut tiedot on julkaistava sen jäsenvaltion verkkosivustolla, jossa kyseessä oleva, tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 (*) 21 artiklassa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1059 (**) 45 artiklassa määritelty hallintoviranomainen sijaitsee. Yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot voivat vaihtoehtoisesti päättää, että niistä kukin julkaisee omalla alueellaan toteutettuja tukitoimenpiteitä koskevat tiedot verkkosivustollaan.

Ensimmäisessä alakohdassa säädettyjä julkaisuvelvoitteita ei sovelleta 20 a artiklassa tarkoitettuun Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnettyyn tukeen eikä 19 b artiklan nojalla maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin ja yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin myönnettyyn tukeen.

2.   Veroetuuksiin perustuvien ohjelmien ja 16 ja 21 artiklan (***) mukaisten ohjelmien tapauksessa tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan edellytysten katsotaan täyttyvän, jos jäsenvaltiot julkaisevat vaaditut tiedot yksittäisistä tukimääristä seuraavia vaihteluvälejä käyttäen (miljoonaa euroa):

 

0,03–0,5 (ainoastaan kalastus ja vesiviljely);

 

0,06–0,5 ainoastaan kun kyseessä on maatalouden alkutuotanto;

 

0,5–1;

 

1–2;

 

2–5;

 

5–10;

 

10–30; ja

 

30 ja enemmän.

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1299/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259)."

(**)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1059, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 94)."

(***)  Tämän asetuksen 16 ja 21 artiklan mukaisten ohjelmien osalta vaatimuksesta, jonka mukaan tiedot on julkaistava jokaisen yli 500 000 euron suuruisen yksittäisen tuen myöntämisestä, voidaan luopua, kun on kyse pk-yrityksistä, jotka eivät ole harjoittaneet kaupallista myyntiä markkinoilla.”;"

b)

lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3a.   Jos rahoitustuotteen on toteuttanut jäsenvaltio InvestEU-rahastoon sisältyvästä jäsenvaltio-osiosta tai kansallinen kehityspankki, joka toimii InvestEU:n mukaisena toteutuskumppanina tai rahoituksen välittäjänä, jäsenvaltiolla on edelleen velvoite varmistaa tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa säädettyjen tietojen julkaiseminen. Tämä velvoite katsotaan kuitenkin täytetyksi, jos toteutuskumppani toimittaa komissiolle 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot viimeistään sitä varainhoitovuotta seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä, jona tuki myönnettiin, ja jos komission ja toteutuskumppanin allekirjoittamassa takuusopimuksessa määrätään, että komissiolle on toimitettava 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot.”

9)

Korvataan 11 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden, tai 20 artiklan nojalla Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnetyn tuen tapauksessa vaihtoehtoisesti sen jäsenvaltion, jossa tapauksen mukaan asetuksen (EU) N:o 1299/2013 21 artiklassa tai asetuksen (EU) 2021/1059 45 artiklassa määritelty hallintoviranomainen sijaitsee, on toimitettava komissiolle:

a)

komission sähköisen ilmoitusjärjestelmän kautta liitteessä II olevan mallin mukainen vakiomuotoinen yhteenveto jokaisesta tämän asetuksen nojalla poikkeuksen saaneesta tukitoimenpiteestä ja linkki tukitoimenpiteen koko tekstiin, mukaan lukien sen muutokset, 20 työpäivän kuluessa toimenpiteen voimaantulosta; ja

b)

komission asetuksessa (EY) N:o 794/2004 (*) tarkoitettu sähköisessä muodossa oleva vuosiraportti tämän asetuksen soveltamisesta; vuosiraportin on sisällettävä kyseisessä asetuksessa mainitut tiedot kultakin kokonaiselta vuodelta tai sen osalta, jonka aikana tätä asetusta sovelletaan. Kun kyseessä ovat rahoitustuotteet, jotka jäsenvaltio toteuttaa InvestEU-rahastoon sisältyvän jäsenvaltio-osion puitteissa tai jotka toteuttaa kansallinen kehityspankki, joka toimii toteutuskumppanina tai rahoituksen välittäjänä InvestEU-ohjelman puitteissa, tämä jäsenvaltion velvoite katsotaan täytetyksi, jos toteutuskumppani toimittaa vuosiraportit komissiolle komission ja toteutuskumppanin allekirjoittamassa takuusopimuksessa vahvistettujen asiaankuuluvien raportointivaatimusten mukaisesti.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta 20 a artiklassa tarkoitettuun Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnettyyn tukeen eikä 19 b artiklassa tarkoitettuun maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin ja yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin myönnettyyn tukeen.

(*)  Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1).”;"

10)

Korvataan 12 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jotta komissio voi valvoa tämän asetuksen nojalla ilmoitusvaatimuksesta vapautettua tukea, jäsenvaltioiden, tai vaihtoehtoisesti 20 artiklassa tarkoitetuille Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnetyn tuen tapauksessa sen jäsenvaltion, jossa hallintoviranomainen sijaitsee, on säilytettävä yksityiskohtainen asiakirja-aineisto, joka sisältää tarvittavat tiedot ja asiakirjatodisteet, joiden perusteella voidaan vahvistaa, että kaikki tässä asetuksessa säädetyt edellytykset täyttyvät. Asiakirja-aineisto on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä päivästä alkaen, jolloin tapauskohtainen tuki myönnettiin tai jolloin ohjelman viimeinen tuki myönnettiin.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta 20 a artiklassa tarkoitettuun Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeille myönnettyyn tukeen eikä 19 b artiklassa tarkoitettuun maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin ja yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin myönnettyyn tukeen.”;

11)

Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 9 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

kaikki investoinnin avulla luodut työpaikat on säilytettävä kyseisellä alueella vähintään viiden vuoden ajan tai pk-yritysten tapauksessa kolmen vuoden ajan siitä ajankohdasta, kun työpaikka täytettiin ensimmäisen kerran, paitsi jos työpaikka on menetetty 1 päivän tammikuuta 2020 ja 30 päivän kesäkuuta 2021 välisenä aikana.”;

b)

korvataan 15 kohta seuraavasti:

”15.   Jos kyseessä on asetuksen (EU) N:o 1299/2013 tai asetuksen (EU) 2021/1059 soveltamisalaan kuuluviin Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin liittyvä alkuinvestointi, tuen enimmäisintensiteettiä alueella, jolla hanke sijaitsee, sovelletaan kaikkiin hankkeeseen osallistuviin tuensaajiin. Jos alkuinvestointi sijaitsee kahdella tai useammalla tukialueella, tuen enimmäisintensiteetti on sillä tukialueella sovellettava enimmäisintensiteetti, jolla suurin osa tukikelpoisista kustannuksista aiheutuu. Perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tukeen oikeutetuilla alueilla tätä säännöstä sovelletaan suuriin yrityksiin ainoastaan, jos alkuinvestointi koskee uutta taloudellista toimintaa.”;

12)

Korvataan 16 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat kaupunkikehityshankkeen kokonaiskustannukset edellyttäen, että ne ovat tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 ja 65 artiklan tai asetuksen (EU) 2021/1060 67 ja 68 artiklan mukaisia.”;

13)

Lisätään 19 a ja 19 b artikla seuraavasti:

”19 a artikla

Yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin tai maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin osallistuvien pk-yritysten kustannuksiin myönnettävä tuki

1.   Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 tai asetuksen (EU) 2021/1060 soveltamisalaan kuuluviin yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin, jotka on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa nimetty paikallisiksi Leader-kehittämishankkeiksi, sekä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 35 artiklan soveltamisalaan kuuluviin eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin osallistuvien pk-yritysten kustannuksiin myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Seuraavat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 35 artiklan 1 kohdassa tai asetuksen (EU) 2021/1060 34 artiklan 1 kohdassa, sen mukaan kumpaa sovelletaan, säädetyt kustannukset ovat tukikelpoisia yhteisölähtöisten paikallisten kehittämishankkeiden ja eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeiden osalta:

a)

kustannukset valmistelutuesta, valmiuksien kehittämisestä, koulutuksesta ja verkostoitumisesta, joiden tavoitteena on yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian tai eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmän hankkeen valmistelu ja toteutus;

b)

hyväksyttyjen toimien toteutus;

c)

ryhmän yhteistyötoimien valmistelu ja toteutus;

d)

toimintakustannukset, jotka liittyvät yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian tai eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmän hankkeen toteuttamisen hallintoon;

e)

eurooppalaisen innovaatiokumppanuuteen liittyvän yhteisön tai yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian edistäminen, jotta helpotetaan sidosryhmien välistä vaihtoa tietojen saamiseksi ja strategian ja hankkeiden edistämiseksi ja potentiaalisten tuensaajien tukemiseksi toimien kehittämisessä ja hakemusten valmistelussa.

3.   Tuki-intensiteetti ei saa ylittää yhteisrahoituksen enimmäisosuuksia, joista säädetään yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tai eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmiä tukevissa rahastokohtaisissa asetuksissa.

19 b artikla

Yhteisölähtöisistä paikallisista kehittämishankkeista tai maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeista hyötyville pk-yrityksille myönnettävät rajoitetut tukimäärät

1.   Tuki 19 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin tai maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin osallistuville tai niistä hyötyville yrityksille on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Tämän artiklan nojalla myönnetyn tuen kokonaismäärä hanketta kohden on enintään 200 000 euroa yhteisölähtöisten paikallisten kehittämishankkeiden osalta ja 350 000 euroa eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeiden osalta.”;

14)

Lisätään 19 artiklan jälkeen jakson otsikko seuraavasti:

2a JAKSO

Tuki Euroopan alueelliselle yhteistyölle

15)

Korvataan 20 artikla seuraavasti:

”20 artikla

Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeeseen osallistuvien yritysten kustannuksiin myönnettävä tuki

1.   Asetuksen (EU) N:o 1299/2013 tai asetuksen (EU) 2021/1059 soveltamisalaan kuuluviin Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistuvien yritysten kustannuksiin myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat seuraavat yhteistyöhankkeeseen liittyvät kustannukset, joilla on niille tapauksen mukaan komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 481/2014 (*) tai asetuksen (EU) 2021/1059 38–43 artiklassa annettu merkitys:

a)

henkilöstökustannukset;

b)

toimisto- ja hallintokustannukset;

c)

matka- ja majoituskustannukset;

d)

ulkopuolisiin asiantuntija- ja muihin palveluihin liittyvät kustannukset;

e)

laitteistokustannukset;

f)

infrastruktuuri- ja urakkakustannukset.

3.   Tuki-intensiteetti ei saa ylittää tapauksen mukaan asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 tai asetuksessa (EU) 2021/1060 ja/tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1059 säädettyä yhteisrahoituksen enimmäismäärää.

(*)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 481/2014, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 täydentämisestä yhteistyöohjelmiin liittyvien menojen tukikelpoisuutta koskevien erityissääntöjen osalta (EUVL L 138, 13.5.2014, s. 45).”;"

16)

Lisätään 20 a artikla seuraavasti:

”20 a artikla

Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistuville yrityksille myönnettävät rajoitetut tukimäärät

1.   Asetuksen (EU) N:o 1299/2013 tai asetuksen (EU) 2021/1059 soveltamisalaan kuuluviin Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistumisesta yrityksille aiheutuviin kustannuksiin myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Tämän artiklan nojalla myönnetyn tuen kokonaismäärä yritystä ja hanketta kohden on enintään 20 000 euroa.”;

17)

Korvataan 25 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tutkimus- ja kehityshankkeisiin, myös Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman nojalla huippuosaamismerkin saaneisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin, ja yhteisrahoitettuihin tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä tapauksen mukaan yhteisrahoitettuihin tiimiyttämistoimiin myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.”;

18)

Lisätään 25 a–25 d artikla seuraavasti:

”25 a artikla

Tuki hankkeille, joille on myönnetty huippuosaamismerkki

1.   Pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman nojalla huippuosaamismerkin saaneisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja toteutettavuustutkimuksiin myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Tuetun tutkimus- ja kehityshankkeen tai toteutettavuustutkimuksen tukikelpoisia toimia ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti, pois lukien toimet, jotka eivät kuulu kokeellisen kehittämisen toimien piiriin.

3.   Tuetun tutkimus- ja kehityshankkeen tai toteutettavuustutkimuksen tukikelpoisten kustannusten luokat, enimmäismäärät ja laskentamenetelmät ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti.

4.   Tuki saa olla enintään 2,5 miljoonaa euroa pk-yritystä ja tutkimus- ja kehityshanketta tai toteutettavuustutkimusta kohti.

5.   Kuhunkin tutkimus- ja kehityshankkeeseen tai toteutettavuustutkimukseen myönnettävä julkinen kokonaisrahoitus ei saa ylittää rahoitusosuutta, joka on vahvistettu kyseiselle tutkimus- ja kehityshankkeelle tai toteutettavuustutkimukselle Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti.

25 b artikla

Marie Skłodowska-Curie -toimiin ja Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin Proof of Concept -toimiin myönnettävä tuki

1.   Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman nojalla huippuosaamismerkin saaneisiin Marie Skłodowska-Curie -toimiin ja Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin Proof of Concept -toimiin myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Tuetun toimen tukikelpoisia toimintoja ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti.

3.   Tuetun toimen tukikelpoisten kustannusten luokat, enimmäismäärät ja laskentamenetelmät ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti.

4.   Kuhunkin tuettuun toimeen myönnettävä julkinen kokonaisrahoitus saa olla enintään Horisontti 2020 -ohjelmassa tai Horisontti Eurooppa -ohjelmassa vahvistetun tuen enimmäistason suuruinen.

25 c artikla

Yhteisrahoitettuihin tutkimus- ja kehityshankkeisiin liittyvä tuki

1.   Yhteisrahoitettuun tutkimus- ja kehityshankkeeseen tai toteutettavuustutkimukseen (mukaan lukien perussopimuksen 185 tai 187 artiklaan perustuvien institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien nojalla toteutettavat tutkimus- ja kehityshankkeet tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaan määritelty ohjelman yhteisrahoitustoimi), jonka toteuttaa vähintään kolme jäsenvaltiota tai vaihtoehtoisesti kaksi jäsenvaltiota ja vähintään yksi assosioitunut maa ja joka on valittu niin, että arvioinnista ja paremmuusjärjestykseen asettamisesta ovat vastanneet riippumattomat asiantuntijat kansainvälisen ehdotuspyynnön jälkeen Horisontti 2020- tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti, myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Tuetun tutkimus- ja kehityshankkeen tai toteutettavuustutkimuksen tukikelpoisia toimintoja ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti, pois lukien toimet, jotka eivät kuulu kokeellisen kehittämisen toimien piiriin.

3.   Tukikelpoisten kustannusten luokat, enimmäismäärät ja laskentamenetelmät ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti.

4.   Julkinen kokonaisrahoitus ei saa ylittää rahoitusosuutta, joka on vahvistettu kyseiselle tutkimus- ja kehityshankkeelle tai toteutettavuustutkimukselle valinnan, paremmuusjärjestykseen asettamisen ja arvioinnin jälkeen Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti.

5.   Horisontti 2020- tai Horisontti Eurooppa -ohjelmasta myönnettävän rahoituksen on katettava vähintään 30 prosenttia kaikista Horisontti 2020- tai Horisontti Eurooppa -ohjelmassa määritellyn tutkimus- ja innovointitoimen tai innovointitoimen tukikelpoisista kustannuksista.

25 d artikla

Tiimiyttämistoimiin liittyvä tuki

1.   Yhteisrahoitettuihin tiimiyttämistoimiin, joissa on mukana vähintään kaksi jäsenvaltiota ja jotka valitaan niin, että niiden arvioinnista ja paremmuusjärjestykseen asettamisesta vastaavat riippumattomat asiantuntijat kansainvälisen ehdotuspyynnön jälkeen Horisontti 2020- tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti, myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Yhteisrahoitetun tiimiyttämistoimen tukikelpoisia toimia ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti. Huomioon ei oteta toimia, jotka eivät kuulu kokeellisen kehittämisen toimien piiriin.

3.   Tukikelpoisten kustannusten luokat, enimmäismäärät ja laskentamenetelmät ovat ne, jotka on määritelty tukikelpoisiksi Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti. Lisäksi tukikelpoisia ovat hankkeeseen liittyvään aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtävistä investoinneista aiheutuvat kustannukset.

4.   Julkinen kokonaisrahoitus ei saa ylittää rahoitusosuutta, joka on vahvistettu kyseiselle tiimiyttämistoimelle valinnan, paremmuusjärjestykseen asettamisen ja arvioinnin jälkeen Horisontti 2020 -ohjelman tai Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti. Lisäksi hankkeeseen liittyviin aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin myönnettävä tuki saa olla enintään 70 prosenttia investointikustannuksista.

5.   Tiimiyttämistoimen infrastruktuureihin myönnettävään investointitukeen sovelletaan seuraavia lisäedellytyksiä:

a)

jos infrastruktuurilla on sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa, kunkin toiminnan lajin rahoitus, kustannukset ja tulot on kirjattava erikseen johdonmukaisesti sovellettujen ja objektiivisesti perusteltavissa olevien kustannuslaskennan periaatteiden mukaan;

b)

infrastruktuurin toiminnasta tai käytöstä perittävän hinnan on vastattava markkinahintaa;

c)

infrastruktuurin käyttöoikeus on tarjottava useille käyttäjille läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Yrityksille, jotka ovat rahoittaneet vähintään 10 prosenttia infrastruktuurin investointikustannuksista, voidaan myöntää etuoikeus infrastruktuurin käyttöön suotuisammin ehdoin. Ylikompensaation välttämiseksi tällaisen etuoikeutetun käyttöoikeuden on oltava oikeassa suhteessa yrityksen maksamaan osuuteen investointikustannuksista ja ehdot on julkistettava;

d)

jos infrastruktuuri saa julkista rahoitusta sekä taloudelliseen että muuhun kuin taloudelliseen toimintaan, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön valvonta- ja takaisinperintämenetelmä, jotta voidaan varmistaa, että sovellettavaa tuki-intensiteettiä ei ylitetä seurauksena taloudellisten toimintojen lisääntymisestä verrattuna tuen myöntämisajankohtana odotettuun tilanteeseen.”;

19)

Lisätään 36 a artikla seuraavasti:

”36 a artikla

Investointituki päästöttömien ja vähäpäästöisten maantieajoneuvojen yleiseen lataus- tai tankkausinfrastruktuuriin

1.   Liikennekäytössä olevien päästöttömien ja vähäpäästöisten maantieajoneuvojen energiansaantiin tarvittavan yleisen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoon myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Tämä artikla kattaa ainoastaan tuen, jota myönnetään sellaisen lataus- tai tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoon, joka tarjoaa ajoneuvoille sähköä tai uusiutuvaa vetyä liikennetarkoituksiin. Jäsenvaltion on varmistettava, että uusiutuvan vedyn toimittamista koskevaa vaatimusta noudatetaan infrastruktuurin koko taloudellisen elinkaaren ajan.

3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat lataus- tai tankkausinfrastruktuurin rakentamisesta, asentamisesta tai parantamisesta aiheutuvat kustannukset. Tällaisia voivat olla kustannukset, jotka aiheutuvat itse lataus- tai tankkausinfrastruktuurista, sellaisten sähkö- tai muiden komponenttien, myös muuntajien, asentamisesta tai päivittämisestä, jotka vaaditaan lataus- tai tankkausinfrastruktuurin liittämiseksi verkkoon tai paikalliseen sähkön tai vedyn tuotanto- tai varastointiyksikköön, teknisestä laitteistosta, kaivaus- ja rakennustöistä, maa- tai tietöistä, asennuksesta sekä asiaan liittyvistä luvista. Huomioon ei oteta sähkön tuottavien tai varastoivien paikallisten tuotanto- tai varastointiyksiköiden kustannuksia, eikä paikallisten vedyntuotantoyksiköiden kustannuksia.

4.   Tämän artiklan mukainen tuki on myönnettävä tarjouskilpailumenettelyssä selkeiden, läpinäkyvien ja syrjimättömien kriteerien perusteella ja tuki-intensiteetti voi olla 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

5.   Yksittäiselle tuensaajalle myönnetty tuki saa olla enintään 40 prosenttia kyseisen ohjelman kokonaisbudjetista.

6.   Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisen yleisen lataus- tai tankkausinfrastruktuurin rakentamiseen, asentamiseen tai parantamiseen, joka tarjoaa syrjimättömän pääsyn käyttäjille, myös tariffien, tunnistautumis- ja maksumenetelmien ja muiden käyttöehtojen osalta.

7.   Se, että tuki kannustaa saman luokan lataus- tai tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoon (esimerkiksi latausinfrastruktuurin osalta normaali- tai suurteholataus), on varmistettava etukäteen järjestettävällä avoimella julkisella kuulemisella tai riippumattomalla markkinatutkimuksella. Erityisesti on varmistettava, ettei tällaista infrastruktuuria todennäköisesti oteta käyttöön kaupallisin ehdoin kolmen vuoden kuluessa tukitoimenpiteen julkaisemisesta.

8.   Poiketen siitä, mitä 7 kohdassa säädetään, lataus- tai tankkausinfrastruktuuria koskevalle tuelle voidaan olettaa olevan tarvetta, kun akkusähköajoneuvojen (latausinfrastruktuurin osalta) ja vetyajoneuvojen (tankkausinfrastruktuurin osalta) osuus on alle 2 prosenttia samaan luokkaan kuuluvien ajoneuvojen kokonaiskannasta kyseisessä jäsenvaltiossa. Tätä kohtaa sovellettaessa henkilöautoja ja kevyitä hyötyajoneuvoja pidetään samaan ajoneuvoluokkaan kuuluvina.

9.   Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun lataus- tai tankkausinfrastruktuurin toiminnan harjoittamista varten on myönnettävä kilpailuun perustuvin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein ottaen asianmukaisesti huomioon sovellettavat hankintasäännöt.”;

20)

Muutetaan 38 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat ylimääräiset investointikustannukset, joita korkeamman energiatehokkuustason saavuttaminen edellyttää. Ne määritetään seuraavasti:

a)

kun energiatehokkuuteen tehtävistä investoinneista aiheutuvat kustannukset voidaan yksilöidä kokonaisinvestointikustannuksista erilliseksi investoinniksi, tukikelpoisia kustannuksia ovat nämä energiatehokkuuteen liittyvät kustannukset;

b)

jos investointi liittyy i) asuinrakennusten, ii) opetuksen antamiseen tai sosiaalipalveluihin tarkoitettujen rakennusten, iii) julkishallintoon, oikeustoimeen, poliisitoimintaan tai palontorjuntapalveluihin liittyvään toimintaan tarkoitettujen rakennusten tai iv) sellaisten i, ii tai iii alakohdassa tarkoitettujen rakennusten, joissa muu kuin kyseisissä kohdissa mainittu toiminta kattaa alle 35 prosenttia lattiapinta-alasta, energiatehokkuuden parantamiseen, tukikelpoisia kustannuksia ovat kaikki investointikustannukset, jotka tarvitaan paremman energiatehokkuustason saavuttamiseen edellyttäen että energiatehokkuusparannukset johtavat perusparannusten tapauksessa primäärienergian kysynnän vähenemiseen vähintään 20 prosentilla ja uusien rakennusten tapauksessa vähintään 10 prosentin primäärienergiasäästöihin verrattuna raja-arvoon, joka on asetettu niissä kansallisissa toimenpiteissä, joilla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU (*) saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Primäärienergian kysynnän lähtötilanne ja arvioitu parannus on määriteltävä viittaamalla direktiivin 2010/31/EU 2 artiklan 12 kohdassa määriteltyyn energiatehokkuustodistukseen;

c)

kaikissa muissa tapauksissa energiatehokkuuteen tehtävistä investoinneista aiheutuvat kustannukset yksilöidään vertaamalla niitä samankaltaiseen, vähemmän energiatehokkaaseen investointiin, joka olisi realistisesti tehty ilman tukea. Näiden kahdenlaisten investointien kustannusten välinen ero ilmaisee energiatehokkuuteen liittyvät kustannukset, jotka ovat tukikelpoisia kustannuksia.

Tukikelpoisia eivät ole kustannukset, jotka eivät liity suoraan korkeamman energiatehokkuustason saavuttamiseen.

(*)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).”;"

b)

lisätään 3 a kohta seuraavasti:

”3a.   Jäljempänä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rakennusten osalta rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen liittyvä investointi voidaan yhdistää investointeihin, jotka liittyvät johonkin tai kaikkiin seuraavista:

a)

integroitu uusiutuvaa energiaa paikan päällä tuottava laitos sähkön ja/tai lämmön tuotantoon;

b)

laitteet uusiutuvaa energiaa paikan päällä tuottavan laitoksen tuottaman energian varastointiin;

c)

rakennukseen sisällytetyt laitteet ja niihin liittyvä infrastruktuuri rakennuksen käyttäjien sähköajoneuvojen lataamiseen;

d)

investoinnit rakennuksen digitalisointiin, etenkin sen älyvalmiuden parantamiseen. Tukikelpoisia investointeja voivat olla toimenpiteet, jotka rajoittuvat rakennusten passiiviseen tai rakenteelliseen kaapelointiin dataverkkoja varten ja tarvittaessa passiivisen verkon liitännäiseen osaan, joka on rakennuksen ulkopuolisella yksityisalueella. Huomioon ei oteta yksityisalueen ulkopuolella tapahtuvaa kaapelointia dataverkkoja varten.

Jos kyseessä ovat tällaiset edellä ensimmäisen kohdan a–d alakohdassa esitetyn mukaiset yhdistetyt työt, tukikelpoisia kustannuksia ovat kaikki laitteiden eri osien investointikustannukset.

Tukea voidaan myöntää joko rakennuksen omistajalle (omistajille) tai vuokralaiselle (vuokralaisille) riippuen siitä, kuka energiatehokkuustyöt teettää.”;

c)

lisätään 7 kohta seuraavasti:

”7.   Tuki toimenpiteisiin, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta, voi liittyä myös energiatehokkuussopimusten edistämiseen, seuraavin kumulatiivisin edellytyksin:

a)

tuki myönnetään lainan tai takuun muodossa energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden toteuttajalle energiatehokkuussopimuksen nojalla tai tuki muodostuu rahoitustuotteesta, joka on tarkoitettu toteuttajan jälleenrahoittamiseen (esim. myyntilaskurahoitus, forfaiting-rahoitus):

b)

tämän kohdan mukaisesti myönnettävän jäljellä olevan kokonaisrahoituksen nimellismäärä on enintään 30 miljoonaa euroa tuensaajaa kohden;

c)

tuki myönnetään pk-yrityksille tai pienille midcap-yrityksille;

d)

tuki myönnetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 27 kohdassa tarkoitettuun energiatehokkuussopimukseen;

e)

energiatehokkuussopimus liittyy 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun rakennukseen.”

21)

Muutetaan 39 artikla seuraavasti:

a)

korvataan otsikko seuraavasti:

”39 artikla

Rahoitusvälineiden muodossa myönnettävä investointituki rakennusten energiatehokkuushankkeisiin”;

b)

lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2a.   Kun investointi liittyy energiatehokkuuden parantamiseen i) asuinrakennuksissa, ii) opetuksen antamiseen tai sosiaalipalveluihin tarkoitetuissa rakennuksissa, iii) julkishallintoon, oikeustoimeen, poliisitoimintaan tai palontorjuntapalveluihin liittyvään toimintaan tarkoitetuissa rakennuksissa tai iv) i, ii tai iii alakohdassa tarkoitetuissa rakennuksissa, joissa muun kuin i, ii tai iii alakohdassa tarkoitetun toiminnan osuus on alle 35 prosenttia lattiapinta-alasta, tämän artiklan mukaiset energiatehokkuushankkeet voidaan myös yhdistää jonkin seuraavan investoinnin kanssa:

a)

integroitu uusiutuvaa energiaa paikan päällä tuottava laitos sähkön ja/tai lämmön tuotantoon;

b)

laitteet uusiutuvaa energiaa paikan päällä tuottavan laitoksen tuottaman energian varastointiin;

c)

rakennukseen sisällytetyt laitteet ja niihin liittyvä infrastruktuuri rakennuksen käyttäjien sähköajoneuvojen lataamiseen;

d)

investoinnit rakennuksen digitalisointiin, etenkin sen älyvalmiuden parantamiseen. Tukikelpoisia investointeja voivat olla toimenpiteet, jotka rajoittuvat rakennusten passiiviseen tai strukturoituun kaapelointiin dataverkkoja varten ja tarvittaessa passiivisen verkon liitännäiseen osaan, joka on rakennuksen ulkopuolisella yksityisalueella. Huomioon ei oteta yksityisalueen ulkopuolella tapahtuvaa kaapelointia dataverkkoja varten.”;

c)

korvataan 3, 4 ja 5 kohta seuraavasti:

”3.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat energiatehokkuushankkeen kokonaiskustannukset, lukuun ottamatta 2 a kohdassa tarkoitettuja rakennuksia, joissa tukikelpoisia kustannuksia ovat energiatehokkuushankkeen kokonaiskustannukset sekä 2 a kohdassa lueteltujen laitteiden eri osien investointikustannukset.

4.   Tuki on myönnettävä määrärahana, pääomana, takauksena tai lainana energiatehokkuusrahastolle tai muulle rahoituksen välittäjälle, jonka on siirrettävä se mahdollisimman kattavasti suurempina rahoitusmäärinä, pienempinä vakuusvaatimuksina, pienempinä takauspalkkioina tai alhaisempina korkoina lopullisille tuensaajille, joita ovat rakennusten omistajat tai vuokralaiset.

5.   Energiatehokkuusrahaston tai muun rahoituksen välittäjän tukikelpoisille energiatehokkuushankkeille myöntämä tuki voidaan myöntää lainojen tai takausten muodossa. Lainan nimellisarvo tai takauksen arvo saa olla enintään 15 miljoonaa euroa hanketta kohden lopullisten tuensaajien tasolla, lukuun ottamatta 2 a kohdassa tarkoitettuja yhdistettyjä investointeja, joiden osalta se saa olla enintään 30 miljoonaa euroa. Takaus saa olla enintään 80 prosenttia perusteena olevasta lainasta.”;

22)

Korvataan 52 artikla seuraavasti:

”52 artikla

Tuki kiinteille laajakaistaverkoille

1.   Tuki kiinteän laajakaistaverkon käyttöönottoon on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat kaikki kiinteän laajakaistaverkon rakentamisesta, ylläpidosta ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Tuen enimmäismäärä hanketta kohden vahvistetaan kilpailuun perustuvalla valintamenettelyllä 6 kohdan a alakohdan mukaisesti. Jos investointi toteutetaan 6 kohdan b alakohdan mukaisesti ilman kilpailuun perustuvaa valintamenettelyä, tukimäärä saa olla enintään investoinnin tukikelpoisten kustannusten ja liikevoiton erotuksen suuruinen. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella ja varmistettava jälkikäteen takaisinperintämenettelyllä.

3.   Tukikelpoisia ovat seuraavan tyyppiset vaihtoehtoiset investoinnit:

a)

kiinteän laajakaistaverkon käyttöönotto kotitalouksien ja sosioekonomisten vaikuttajien yhdistämiseksi alueilla, joilla ei ole luotettavasti vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle (kynnysarvo) kykenevää verkkoa tai joilla ei ole uskottavasti suunniteltu otettavaksi tällaista verkkoa käyttöön kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta tai tuetun verkon kanssa samalla aikajänteellä, joka ei saa olla alle kahta vuotta. Tämä on todennettava kartoituksella ja julkisella kuulemisella 4 kohdan mukaisesti. Alueita, joilla vähintään yksi olemassa oleva tai uskottavasti suunnitteilla oleva verkko kykenee luotettavasti tarjoamaan vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle, ei oteta huomioon. Tuetun verkon on turvattava nykyisiin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin verkkoihin verrattuna vähintään kaksinkertaiset siirtonopeudet verkosta käyttäjälle ja käyttäjältä verkkoon, ja sen on pystyttävä luotettavasti tarjoamaan vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuksia verkosta käyttäjälle (tavoitearvo);

b)

kiinteän laajakaistaverkon käyttöönotto kotitalouksien ja sosioekonomisten vaikuttajien yhdistämiseksi alueilla, joilla ei ole luotettavasti vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle (kynnysarvo) kykenevää verkkoa tai joilla ei ole uskottavasti suunniteltu otettavaksi tällaista verkkoa käyttöön kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta tai tuetun verkon kanssa samalla aikajänteellä, joka ei saa olla alle kahta vuotta. Tämä on todennettava kartoituksella ja julkisella kuulemisella 4 kohdan mukaisesti. Alueita, joilla vähintään yksi olemassa oleva tai uskottavasti suunnitteilla oleva verkko kykenee luotettavasti tarjoamaan vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle, ei oteta huomioon. Tuetun verkon on turvattava nykyisiin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin verkkoihin verrattuna vähintään kaksinkertaiset siirtonopeudet verkosta käyttäjälle ja käyttäjältä verkkoon, ja sen on pystyttävä luotettavasti tarjoamaan vähintään 300 Mbit/s siirtonopeuksia verkosta käyttäjälle ja vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuksia käyttäjältä verkkoon (tavoitearvoja);

c)

kiinteän laajakaistaverkon käyttöönotto yksinomaan sosioekonomisten vaikuttajien yhdistämiseksi alueilla, joilla on vain yksi luotettavasti vähintään 100 Mbit/s mutta alle 300 Mbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle (kynnysarvoja) kykenevä verkko tai joilla on uskottavasti suunniteltu otettavaksi vain yksi tällainen verkko käyttöön kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta tai tuetun verkon kanssa samalla aikajänteellä, joka ei saa olla alle kahta vuotta. Tämä on todennettava kartoituksella ja julkisella kuulemisella 4 kohdan mukaisesti. Alueita, joilla vähintään yksi olemassa oleva tai uskottavasti suunnitteilla oleva verkko kykenee luotettavasti tarjoamaan vähintään 300 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle, ei oteta huomioon. Alueita, joilla vähintään kaksi olemassa olevaa tai uskottavasti suunnitteilla olevaa verkkoa kykenee luotettavasti tarjoamaan vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle, ei myöskään oteta huomioon. Tuetun verkon on turvattava nykyisiin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin verkkoihin verrattuna vähintään kaksinkertaiset siirtonopeudet verkosta käyttäjälle ja käyttäjältä verkkoon, ja sen on pystyttävä luotettavasti tarjoamaan vähintään 1 Gbit/s siirtonopeuksia verkosta käyttäjälle (tavoitearvo).

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetun kartoituksen ja julkisen kuulemisen on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset.

a)

kartoituksessa on yksilöitävä maantieteelliset kohdealueet, jotka julkisen tuen on tarkoitus kattaa, ja siinä on otettava huomioon kaikki nykyiset julkiset ja yksityiset verkot, jotka pystyvät luotettavasti tarjoamaan 3 kohdassa määriteltyjen kynnysarvojen mukaisia siirtonopeuksia investoinnin tyypistä riippuen. Kartoitus on tehtävä i) puhtaasti kiinteiden verkkojen osalta osoitetasolla verkon peittoalueella olevien kotitalouksien ja toimitilojen perusteella ja ii) kiinteiden langattomien liityntäverkkojen osalta osoitetasolla verkon peittoalueella olevien kotitalouksien ja toimitilojen perusteella tai enintään 100 × 100 metrin suuruisten ruutujen perusteella. Kartoitus on i ja ii alakohdan osalta aina varmennettava julkisella kuulemisella;

b)

julkisen kuulemisen toteuttavat toimivaltaiset viranomaiset julkaisemalla suunnitellun toimenpiteen keskeiset ominaisuudet ja luettelon kartoituksessa a alakohdan mukaisesti yksilöidyistä maantieteellisistä kohdealueista asianmukaisella verkkosivustolla (myös kansallisella tasolla). Julkisessa kuulemisessa asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään huomautuksensa toimenpiteestä ja toimittamaan a alakohdan mukaisesti perustellut tiedot olemassa olevista verkoistaan, jotka pystyvät luotettavasti tarjoamaan kohdealueella 3 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen mukaisia siirtonopeuksia, tai tällaisista verkoistaan, joita ne uskottavasti suunnittelevat ottavansa käyttöön kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta. Jos tuen myöntävän viranomaisen tuetun infrastruktuurin käyttöönotolle asettama aikajänne on lyhyempi tai pidempi kuin kolme vuotta, samaa aikajännettä, joka ei voi olla alle kahta vuotta, on käytettävä myös arvioitaessa, onko edellisessä virkkeessä tarkoitettuja verkkoja uskottavasti suunnitteilla. Julkisen kuulemisen on kestettävä vähintään 30 päivää.

5.   Tuetulla hankkeella on saatava aikaan merkittävä parannus (oleellinen muutos) verrattuna verkkoihin, jotka ovat olemassa tai joiden käyttöönotto on uskottavasti suunnitteilla kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta tai samalla aikajänteellä kuin tuetun verkon käyttöönotto, joka ei voi olla alle kahta vuotta, 4 kohdan mukaisesti. Oleellinen muutos tapahtuu, jos tuetun toimenpiteen tuloksena laajakaistaverkkoon tehdään merkittävä uusi investointi ja tuettu infrastruktuuri tuo merkittäviä uusia valmiuksia markkinoille internet-laajakaistaliittymäpalvelun saatavuuden ja kapasiteetin, nopeuksien ja kilpailun osalta verrattuna olemassa oleviin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin verkkoihin. Hankkeen on sisällettävä passiiviseen infrastruktuuriin merkittäviä investointeja, jotka ovat suurempia kuin marginaaliset investoinnit, jotka liittyvät vain verkon aktiivisten elementtien päivittämiseen.

6.   Tuki myönnetään seuraavasti:

a)

Tuki on kohdennettava sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoajille avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä kilpailuun perustuvalla valintamenettelyllä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen periaatteiden mukaisesti ja teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, ja perustuen taloudellisesti edullisimpaan tarjoukseen. Tukea myöntävän viranomaisen on kilpailuun perustuvaa valintamenettelyä varten vahvistettava etukäteen puolueettomat, läpinäkyvät ja syrjimättömät laadulliset myöntämiskriteerit, joita on punnittava suhteessa pyydettyyn tukimäärään. Laadullisten ominaisuuksien ollessa vastaavat tuki myönnetään tarjoajalle, jonka pyytämän tuen määrä on pienin.

b)

Kun tuki myönnetään ilman kilpailullista valintamenettelyä viranomaiselle kiinteän laajakaistaverkon käyttöönottamiseksi ja ylläpitämiseksi suoraan tai sisäisen yksikön välityksellä, viranomainen tai sisäinen yksikkö saa tarjota tuetun verkon avulla ainoastaan tukkutason palveluja. Viranomaisten on varmistettava erillinen kirjanpito verkon toimintaan käytettyjen varojen ja muiden sen käytettävissä olevien varojen välillä. Mahdolliset kolmansille osapuolille verkon rakentamiseen tai ylläpitämiseen myönnettävät toimiluvat tai vastaavat on kohdennettava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä kilpailuun perustuvalla valintamenettelyllä julkisia hankintoja koskevien sääntöjen periaatteiden mukaisesti ja teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, ja perustuen taloudellisesti edullisimpaan tarjoukseen.

7.   Tuetun verkon toiminnassa on tarjottava mahdollisimman laajat aktiiviset ja passiiviset tukkutason käyttöoikeudet 2 artiklan 139 kohdan mukaisesti tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin, mukaan luettuna fyysinen eriyttäminen. Hankkeessa voidaan tarjota fyysisen eriyttämisen sijaan virtuaalista eriyttämistä, jos kansallinen sääntelyviranomainen katsoo virtuaalisen käyttöoikeustuotteen vastaavan fyysistä eriyttämistä. Aktiiviset tukkutason käyttöoikeudet on myönnettävä vähintään seitsemäksi vuodeksi, eikä tukkutason käyttöoikeutta fyysiseen infrastruktuuriin, mukaan lukien kaapelikanavat tai mastot, saa rajoittaa ajallisesti. Samoja käyttöoikeutta koskevia ehtoja sovelletaan koko tuettuun verkkoon, mukaan lukien verkon osat, joissa on käytetty olemassa olevia infrastruktuureja. Käyttöoikeuksien myöntämistä koskevat velvoitteet on täytettävä huolimatta tuetun verkon omistuksessa, hallinnossa tai toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Kun on kyse tuesta kaapelikanavien rakentamiseen, kanavien on oltava riittävän tilavia vähintään kolmelle verkolle ja erilaiselle verkkotopologialle.

8.   Tukkutason käyttöoikeushinnan on perustuttava johonkin seuraavista vertailuarvoista: i) jäsenvaltion tai unionin vertailukelpoisilla kilpaillummilla alueilla vallitsevat keskimääräiset julkaistut tukkuhinnat; tai ii) jos tällaisia julkaistuja hintoja ei ole, kansallisen sääntelyviranomaisen kyseisille markkinoille ja palveluille jo asettamat tai hyväksymät säännellyt hinnat; tai iii) jos tällaisia julkaistuja tai säänneltyjä hintoja ei ole, hinnoittelun on noudatettava alakohtaisen sääntelyjärjestelmän mukaisesti määrättyä kustannussuuntautuneisuutta ja menetelmää. Kansallista sääntelyviranomaista on kuultava käyttöoikeuksia koskevista ehdoista ja edellytyksistä, myös hinnoista, sekä tämän artiklan soveltamiseen liittyvistä erimielisyyksistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen sääntelyviranomaisen sääntelyjärjestelmän mukaista toimivaltaa.

9.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön seuranta- ja takaisinperintämenettely, jos hankkeelle myönnetyn tuen määrä ylittää 10 miljoonaa euroa.”;

23)

Lisätään 52 a, 52 b ja 52 c artikla seuraavasti:

”52a artikla

Tuki 4G- ja 5G-matkaviestinverkoille

1.   Tuki 4G- ja 5G-matkaviestinverkon käyttöönottoon on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Tukikelpoisia kustannuksia ovat kaikki passiivisen matkaviestinverkon rakentamisesta, ylläpidosta ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Tuen enimmäismäärä hanketta kohden vahvistetaan kilpailuun perustuvalla valintamenettelyllä 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Jos investointi toteutetaan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti ilman kilpailuun perustuvaa valintamenettelyä, tukimäärä saa olla enintään investoinnin tukikelpoisten kustannusten ja liikevoiton erotuksen suuruinen. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella ja varmistettava jälkikäteen takaisinperintämenettelyllä.

3.   5G-investoinnin on sijaittava alueilla, joilla ei ole otettu käyttöön matkaviestinverkkoja tai joilla on saatavilla vain matkaviestinverkkoja, jotka kykenevät tukemaan enintään 3G-matkaviestinpalveluja, ja joilla ei ole olemassa 4G- eikä 5G-matkaviestinverkkoja tai joilla niiden käyttöönotto ei ole uskottavasti suunnitteilla kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta tai samalla aikajänteellä, joka ei saa olla alle kahta vuotta, kuin tuetun verkon käyttöönotto. Tämä on varmistettava kartoituksella ja julkisella kuulemisella 4 kohdan mukaisesti. 4G-investoinnin on sijaittava alueilla, joilla ei ole otettu käyttöön matkaviestinverkkoja tai joilla on saatavilla vain matkaviestinverkkoja, jotka kykenevät tukemaan enintään 2G-matkaviestinpalveluja, ja joilla ei ole olemassa 3G-, 4G- eikä 5G-matkaviestinverkkoja tai joilla niiden käyttöönotto ei ole uskottavasti suunnitteilla kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta tai samalla aikajänteellä, joka ei saa olla alle kahta vuotta, kuin tuetun verkon käyttöönotto. Tämä on varmistettava kartoituksella ja julkisella kuulemisella 4 kohdan mukaisesti.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetun kartoituksen ja julkisen kuulemisen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

Kartoituksessa on selkeästi yksilöitävä maantieteelliset kohdealueet, jotka julkisen tuen avulla on tarkoitus kattaa, ja siinä on otettava huomioon kaikki nykyiset matkaviestinverkot investoinnin tyypistä riippuen. Kartoitus on tehtävä enintään 100 × 100 metrin ruutujen perusteella. Kartoitus on aina varmistettava julkisella kuulemisella.

b)

Julkisen kuulemisen toteuttavat toimivaltaiset viranomaiset julkaisemalla suunnitellun toimenpiteen keskeiset ominaisuudet ja luettelon kartoituksessa a alakohdan mukaisesti yksilöidyistä maantieteellisistä kohdealueista asianmukaisella verkkosivustolla (myös kansallisella tasolla). Julkisessa kuulemisessa asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään huomautuksensa toimenpiteestä ja toimittamaan a alakohdan mukaisesti perustellut tiedot kohdealueella olemassa olevista matkaviestinverkoistaan tai tällaisista verkoistaan, joita ne uskottavasti suunnittelevat ottavansa käyttöön kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta. Jos tuen myöntävän viranomaisen tuetun infrastruktuurin käyttöönotolle asettama aikajänne on lyhyempi tai pidempi kuin kolme vuotta, samaa aikajännettä, joka ei voi olla alle kahta vuotta, on käytettävä myös arvioitaessa, onko edellisessä virkkeessä tarkoitettuja verkkoja uskottavasti suunnitteilla. Julkisen kuulemisen on kestettävä vähintään 30 päivää.

5.   Tuettua infrastruktuuria ei oteta huomioon arvioitaessa, täyttävätkö matkaviestinverkko-operaattorit kattavuutta koskevat velvoitteet, jotka perustuvat 4G- ja 5G-taajuuksien käyttöoikeuksiin liitettyihin ehtoihin.

6.   Tuetulla hankkeella on saatava aikaan merkittävä parannus (oleellinen muutos) verrattuna matkaviestinverkkoihin, jotka ovat olemassa tai joiden käyttöönotto on uskottavasti suunnitteilla kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta tai samalla aikajänteellä kuin tuetun verkon käyttöönotto, joka ei voi olla alle kahta vuotta, 4 kohdan mukaisesti. Oleellinen muutos tapahtuu, jos tuetun toimenpiteen tuloksena matkaviestinverkkoon tehdään merkittävä uusi investointi ja tuettu infrastruktuuri tuo merkittäviä uusia valmiuksia markkinoille matkaviestinpalvelun saatavuuden ja kapasiteetin, nopeuksien ja kilpailun osalta verrattuna olemassa oleviin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin verkkoihin. Hankkeen on sisällettävä passiiviseen infrastruktuuriin merkittäviä investointeja, jotka ovat suurempia kuin marginaaliset investoinnit, jotka liittyvät vain verkon aktiivisten elementtien päivittämiseen.

7.   Tuki myönnetään seuraavasti:

a)

Tuki on kohdennettava sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoajille avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä kilpailuun perustuvalla valintaprosessilla julkisia hankintoja koskevien sääntöjen periaatteiden mukaisesti ja teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, ja perustuen taloudellisesti edullisimpaan tarjoukseen. Tukea myöntävän viranomaisen on kilpailuun perustuvaa valintamenettelyä varten vahvistettava etukäteen puolueettomat, läpinäkyvät ja syrjimättömät laadulliset myöntämiskriteerit, joita on punnittava suhteessa pyydettyyn tukimäärään. Laadullisten ominaisuuksien ollessa vastaavat tuki myönnetään tarjoajalle, jonka pyytämän tuen määrä on pienin.

b)

Kun tuki myönnetään ilman kilpailullista valintamenettelyä viranomaiselle passiivisen matkaviestinverkon käyttöönottamiseksi ja ylläpitämiseksi suoraan tai sisäisen yksikön välityksellä, viranomainen tai sisäinen yksikkö saa tarjota tuetun verkon avulla ainoastaan tukkutason palveluja. Viranomaisten on varmistettava erillinen kirjanpito verkon toimintaan käytettyjen varojen ja muiden sen käytettävissä olevien varojen välillä. Mahdolliset kolmansille osapuolille verkon rakentamiseen tai ylläpitämiseen myönnettävät toimiluvat tai vastaavat on kohdennettava avoimella, läpinäkyvällä ja syrjimättömällä kilpailuun perustuvalla valintaprosessilla julkisia hankintoja koskevien sääntöjen periaatteiden mukaisesti ja teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, ja perustuen taloudellisesti edullisimpaan tarjoukseen.

8.   Tuetun verkon toiminnassa on tarjottava mahdollisimman laajat aktiiviset ja passiiviset tukkutason käyttöoikeudet 2 artiklan 139 kohdan mukaisesti tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin. Aktiiviset tukkutason käyttöoikeudet on myönnettävä vähintään seitsemäksi vuodeksi, eikä tukkutason käyttöoikeutta fyysiseen infrastruktuuriin, mukaan lukien kaapelikanavat tai mastot, saa rajoittaa ajallisesti. Samoja käyttöoikeutta koskevia ehtoja sovelletaan koko tuettuun verkkoon, mukaan lukien tällaisen verkon osat, joissa on käytetty olemassa olevia infrastruktuureja. Käyttöoikeuksien myöntämistä koskevat velvoitteet on täytettävä huolimatta tuetun verkon omistuksessa, hallinnossa tai toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Kun on kyse tuesta kaapelikanavien rakentamiseen, kanavien on oltava riittävän tilavia vähintään kaikille olemassa oleville matkaviestinverkko-operaattoreille.

9.   Tukkutason käyttöoikeushinnan on perustuttava johonkin seuraavista vertailuarvoista: i) jäsenvaltion tai unionin vertailukelpoisilla kilpaillummilla alueilla vallitsevat keskimääräiset julkaistut tukkuhinnat; tai ii) jos tällaisia julkaistuja hintoja ei ole, kansallisen sääntelyviranomaisen kyseisille markkinoille ja palveluille jo asettamat tai hyväksymät säännellyt hinnat; tai iii) jos tällaisia julkaistuja tai säänneltyjä hintoja ei ole, hinnoittelun on noudatettava alakohtaisen sääntelyjärjestelmän mukaisesti määrättyä kustannussuuntautuneisuutta ja menetelmää. Kansallista sääntelyviranomaista on kuultava käyttöoikeuksia koskevista ehdoista ja edellytyksistä, myös hinnoista, sekä tämän artiklan soveltamiseen liittyvistä erimielisyyksistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen sääntelyviranomaisen sääntelyjärjestelmän mukaista toimivaltaa.

10.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön seuranta- ja takaisinperintämenettely, jos hankkeelle myönnetyn tuen määrä ylittää 10 miljoonaa euroa.

11.   Julkisrahoitteisen 4G- tai 5G-verkon käyttö kiinteiden langattomien liityntäpalvelujen tarjoamiseen on sallittua ainoastaan seuraavilla edellytyksillä:

a)

Alueilla, joilla ei ole luotettavasti vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle kykenevää verkkoa tai joilla ei ole uskottavasti suunniteltu otettavaksi tällaista verkkoa käyttöön kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta tai tuetun verkon kanssa samalla aikajänteellä, joka ei voi olla alle kahta vuotta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: i) kartoituksessa ja julkisessa kuulemisessa otetaan huomioon myös olemassa olevat tai uskottavasti suunnitteilla olevat kiinteät laajakaistaverkot, jotka on määritetty 52 artiklan 4 kohdan mukaisesti; ii) tuettu 4G- tai 5G-verkon kiinteä langaton liityntäratkaisu mahdollistaa luotettavasti vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle, sekä verkosta käyttäjälle ja käyttäjältä verkkoon vähintään kaksinkertaisen siirtonopeuden verrattuna kyseisillä alueilla oleviin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin kiinteisiin verkkoihin;

b)

Alueilla, joilla ei ole luotettavasti vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle kykenevää verkkoa tai joilla ei ole uskottavasti suunniteltu otettavaksi tällaista verkkoa käyttöön kolmen vuoden kuluessa suunnitellun tukitoimenpiteen julkaisemisesta tai tuetun verkon kanssa samalla aikajänteellä, joka ei voi olla alle kahta vuotta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: i) kartoituksessa ja julkisessa kuulemisessa otetaan huomioon myös olemassa olevat tai uskottavasti suunnitteilla olevat kiinteät laajakaistaverkot, jotka on määritetty 52 artiklan 4 kohdan mukaisesti; ii) tuettu 4G- tai 5G-verkon kiinteä langaton liityntäratkaisu mahdollistaa luotettavasti vähintään 300 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle ja vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuden käyttäjältä verkkoon, sekä verkosta käyttäjälle ja käyttäjältä verkkoon vähintään kaksinkertaisen siirtonopeuden verrattuna kyseisillä alueilla oleviin tai uskottavasti suunnitteilla oleviin kiinteisiin verkkoihin.

52 b artikla

Tuki yhteistä etua koskeville hankkeille Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvän infrastruktuurin alalla

1.   Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvän infrastruktuurin alalla yhteistä etua koskeville hankkeille, joita rahoitetaan asetuksen (EU) 2021/1153 nojalla tai jotka ovat saaneet huippuosaamismerkin kyseisen asetuksen nojalla, myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Hankkeiden on täytettävä kaikki 3 kohdassa säädetyt yleiset sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset. Lisäksi niiden on kuuluttava yhteen 4 kohdassa säädettyyn tukikelpoisten hankkeiden luokkaan ja täytettävä kaikki kyseisessä kohdassa säädetyt asianomaista luokkaa koskevat erityiset sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset. Edellä 1 kohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvat ainoastaan hankkeet, joissa viitataan yksinomaan 4 kohdassa kunkin asiaankuuluvan luokan osalta määriteltyihin osatekijöihin ja yksiköihin.

3.   Yleiset kumulatiiviset soveltuvuusedellytykset ovat seuraavat:

a)

Tuensaajan on rahoitettava vähintään 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista omilla varoillaan tai ulkopuolisella rahoituksella, joka ei sisällä julkista tukea. Jos tuensaajan 25 prosentin rahoitusosuus tarjotaan ulkoisena rahoituksena investointijärjestelyllä, jossa yhdistyy eri rahoituslähteitä, edellisessä virkkeessä esitetty edellytys, jonka mukaan ulkoiseen rahoitukseen ei saa sisältyä julkista tukea, korvataan edellytyksellä, jonka mukaan järjestelyssä on oltava vähintään 30 prosenttia yksityisiä investointeja.

b)

Tukikelpoisia ovat ainoastaan kustannukset, jotka ovat asetuksen (EU) 2021/1153 mukaisia tukikelpoisia investointikustannuksia infrastruktuurin käyttöönottoa varten.

c)

Hanke on valittava asetuksen (EU) 2021/1153 mukaisesti jollakin seuraavista tavoista:

i)

valinnan suorittaa komission nimittämä riippumaton rahoituksen välittäjä yhteisesti sovittujen investointisuuntaviivojen perusteella;

ii)

valinnan suorittaa komissio tarjouskilpailumenettelyssä selkein, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein;

iii)

valinnan suorittavat komission nimittämät riippumattomat asiantuntijat;

d)

Hankkeen on mahdollistettava yhteydet, jotka ylittävät voimassa oleviin lakisääteisiin velvollisuuksiin liittyvät vaatimukset, kuten taajuuksien käyttöoikeuksiin liitetyt vaatimukset;

e)

Hankkeessa on varmistettava kolmansille osapuolille avoimet tukkutason käyttöoikeudet, mukaan lukien toimintojen eriyttäminen, tasapuolisin, kohtuullisin ja asianmukaisin ehdoin tapauksen mukaan 52 artiklan 7 ja 8 kohdan tai 52 a artiklan 8 ja 9 kohdan mukaisesti.

4.   Tukikelpoisten hankkeiden luokat ja niihin sovellettavat erityiset kumulatiiviset soveltuvuusedellytykset ovat seuraavat:

a)

Investoinnit, jotka tehdään 5G-käytävän maiden rajat ylittävän osuuden käyttöönottoon asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 (TEN-T-käytävät) säädetyissä Euroopan laajuisen liikenneverkon suuntaviivoissa yksilöidyn liikenneväylän varrella ja jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset erityisedellytykset:

i)

hankkeeseen sisältyy 5G-käytävän osuus, joka ylittää kahden tai useamman jäsenvaltion rajan tai ylittää vähintään yhden jäsenvaltion ja Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan rajan;

ii)

5G-käytävien jäsenvaltiossa sijaitsevien rajat ylittävien osuuksien kokonaispituus saa olla enintään 15 prosenttia niiden Euroopan laajuisen liikenteen ydinverkon 5G-käytävien kokonaispituudesta kyseisessä jäsenvaltiossa, joita eivät koske mitkään voimassa olevat oikeudelliset velvoitteet, kuten taajuuksien käyttöoikeuksiin liittyvät velvoitteet. Poikkeuksellisesti, jos jäsenvaltio tukee rajat ylittävien 5G-käytävien käyttöönottoa kattavassa Euroopan laajuisessa liikenneverkossaan, kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevien 5G-käytävien maiden rajat ylittävien osuuksien kokonaispituus saa olla enintään 15 prosenttia niiden kattavan Euroopan laajuisen liikenneverkon 5G-käytävien kokonaispituudesta kyseisessä jäsenvaltiossa, joita eivät koske mitkään voimassa olevat oikeudelliset velvoitteet, kuten taajuuksien käyttöoikeuksiin liittyvät velvoitteet;

iii)

hankkeella varmistetaan verkotettuihin ja automatisoituihin liikennepalveluihin soveltuvaan 5G-matkaviestinverkkoon merkittävä uusi investointi, joka on suurempi kuin marginaaliset investoinnit, jotka liittyvät vain verkon aktiivisten elementtien päivittämiseen;

iv)

hankkeella tuetaan uuden passiivisen infrastruktuurin käyttöönottoa vain, jos olemassa olevaa passiivista infrastruktuuria ei voida käyttää uudelleen.

b)

Investoinnit, jotka tehdään tiettyjä laskentakeskuksia, suurteholaskentakeskuksia ja datainfrastruktuureita yhteen liittävän ja Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen tavoitteita tukevan yleiseurooppalaisen terabittirunkoverkon maiden rajat ylittävän osuuden käyttöönottoon ja jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset erityisedellytykset:

i)

hankkeessa otetaan käyttöön tai hankitaan yhteysresursseja, mukaan lukien peruuttamattomat käyttöoikeudet, pimeä kuitu tai laitteistot, sellaisen yleiseurooppalaisen runkoverkon maiden rajat ylittävän osuuden rakentamiseksi, joka tukee rajoittamattomalla päästä päähän ulottuvalla vähintään 1 Tbit/s siirtonopeudella vähintään kahden sellaisen laskentalaitteiston, suurteholaskentalaitteiston tai datainfrastruktuurin yhteenliittämistä, jotka: 1) ovat neuvoston asetuksen (EU) 2018/1488 (*) mukaisesti perustetun Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen isäntälaitoksia tai ovat tutkimusinfrastruktuureja ja muita laskenta- ja datainfrastruktuureja, jotka tukevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/695 (**) ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 723/2009 (***) vahvistettuja tutkimuksen lippulaivahankkeita ja missioita ja edistävät Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamista ja 2) sijaitsevat vähintään kahdessa jäsenvaltiossa tai vähintään yhdessä jäsenvaltiossa ja vähintään yhdessä Euroopan tutkimusalueen jäsenvaltiossa;

ii)

hankkeella varmistetaan runkoverkkoon merkittävä uusi investointi, joka on suurempi kuin marginaaliset investoinnit, jotka liittyvät esimerkiksi vain ohjelmistopäivityksiin tai lisensointiin;

iii)

yhteysresurssit hankitaan julkisena hankintana;

iv)

hankkeella tuetaan uuden passiivisen infrastruktuurin käyttöönottoa vain, jos olemassa olevaa passiivista infrastruktuuria ei voida käyttää uudelleen.

c)

Investoinnit, jotka tehdään tiettyjen sosioekonomisten vaikuttajien pilvi-infrastruktuureita yhteen liittävän runkoverkon maiden rajat ylittävän osuuden käyttöönottoon ja jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset erityisedellytykset:

i)

hankkeella liitetään yhteen sellaisten sosioekonomisten vaikuttajien pilvipalveluinfrastruktuureja, jotka ovat julkishallintoja tai julkisia tai yksityisiä yhteisöjä, joille on uskottu perussopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yleishyödyllisten palvelujen tai yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen tuottaminen;

ii)

hankkeeseen sisältyy uusien rajat ylittävien runkoverkkojen käyttöönoton rajat ylittävä osuus tai olemassa olevien verkkojen merkittävä päivitys, ja osuus 1) ylittää kahden tai useamman jäsenvaltion rajan tai 2) ylittää vähintään yhden jäsenvaltion ja vähintään yhden Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan rajan;

iii)

hanke kattaa vähintään kaksi i alakohdassa tarkoitettua tukikelpoista sosioekonomista vaikuttajaa, joista kukin toimii eri jäsenvaltiossa tai yhdessä jäsenvaltiossa ja yhdessä Euroopan talousalueen maassa;

iv)

hankkeella varmistetaan runkoverkkoon merkittävä uusi investointi, joka on suurempi kuin marginaaliset investoinnit, jotka liittyvät esimerkiksi vain ohjelmistopäivityksiin tai lisensointiin. Hankkeella on kyettävä tarjoamaan luotettavasti vähintään 10 Gbit/s kerrannaisten kokoluokkaa oleva symmetrinen siirtonopeus verkosta käyttäjälle ja käyttäjältä verkkoon;

v)

hankkeella tuetaan uuden passiivisen infrastruktuurin käyttöönottoa vain, jos olemassa olevaa passiivista infrastruktuuria ei voida käyttää uudelleen.

d)

Investoinnit, jotka tehdään merenalaisen kaapeliverkon käyttöönottoon ja jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset erityisedellytykset:

i)

hankkeeseen sisältyy merenalaisen kaapeliverkon maiden rajat ylittävä osuus, joka 1) ylittää kahden tai useamman jäsenvaltion rajan tai 2) ylittää vähintään yhden jäsenvaltion ja Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan rajan. Vaihtoehtoisesti tukea saavan toimijan on varmistettava ainoastaan tukkutason palvelujen tarjonta, ja tuetun infrastruktuurin on parannettava Euroopan syrjäisimpien alueiden, merentakaisten alueiden tai saarialueiden yhteyksiä, myös vain yhden jäsenvaltion sisällä;

ii)

hanke ei saa koskea reittejä, joilla on jo vähintään kaksi olemassa olevaa tai uskottavasti suunnitteilla olevaa runkoinfrastruktuuria;

iii)

hankkeella varmistetaan merkittävä uusi investointi merenalaiseen kaapeliverkkoon ottamalla käyttöön uusi merenalainen kaapeli tai tekemällä liityntä olemassa olevaan merenalaiseen kaapeliin, puuttumalla varajärjestelmiin liittyviin ongelmiin ja tekemällä marginaalisia investointeja suurempia investointeja. Hankkeella on kyettävä tarjoamaan luotettavasti vähintään 1 Gbit/s symmetrinen siirtonopeus molempiin suuntiin;

iv)

hankkeella tuetaan uuden passiivisen infrastruktuurin käyttöönottoa vain, jos olemassa olevaa passiivista infrastruktuuria ei voida käyttää uudelleen.

52 c artikla

Tietoliikenneyhteyksien parantamisavustukset

1.   Tuki tietoliikenneyhteyksien parantamisavustusohjelman muodossa kuluttajille etätyöskentelyn, verkko-opiskelun ja koulutuspalvelujen käytön helpottamiseksi ja pk-yrityksille on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää tässä artiklassa ja I luvussa säädetyt edellytykset.

2.   Ohjelman kesto saa olla enintään 24 kuukautta.

3.   Tukikelpoisia ovat seuraavanlaiset avustusohjelmien luokat:

a)

kuluttajien käytettävissä olevat avustusohjelmat uuden laajakaistaliittymän tilaamiseksi tai nykyisen liittymän päivittämiseksi vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle, edellyttäen, että kaikki sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat, jotka pystyvät luotettavasti tarjoamaan vähintään 30 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle, voivat osallistua ohjelmaan; avustusta ei saa myöntää palveluntarjoajan vaihtamiseen saman siirtonopeuden puitteissa tai olemassa olevan, siirtonopeudeltaan verkosta käyttäjälle vähintään 30 Mbit/s liittymän päivittämiseen;

b)

pk-yritysten käytettävissä olevat avustusohjelmat uuden laajakaistaliittymän tilaamiseksi tai nykyisen liittymän päivittämiseksi vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuteen verkosta käyttäjälle, edellyttäen, että kaikki tarjoajat, jotka pystyvät luotettavasti tarjoamaan vähintään 100 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle, voivat osallistua ohjelmaan; avustusta ei saa myöntää palveluntarjoajan vaihtamiseen saman siirtonopeuden puitteissa tai olemassa olevan, siirtonopeudeltaan verkosta käyttäjälle vähintään 100 Mbit/s liittymän päivittämiseen.

4.   Avustus saa kattaa enintään 50 prosenttia 3 kohdassa määritellyillä siirtonopeuksilla tarjottavan laajakaistaliittymän asennuskustannuksista ja kuukausimaksusta; liittymä voidaan tarjota joko erillisenä palveluna tai osana palvelupakettia sisältäen vähintään internet-yhteyttä varten 3 kohdassa määritellyllä nopeudella tarvittavat päätelaitteet (modeemi/reititin). Viranomaisten on maksettava avustus suoraan loppukäyttäjille tai suoraan loppukäyttäjien valitsemalle palveluntarjoajalle, jolloin avustuksen määrä vähennetään loppukäyttäjien laskusta.

5.   Avustusten on oltava kuluttajien tai pk-yritysten saatavilla ainoastaan alueilla, joilla on vähintään yksi verkko, joka pystyy luotettavasti tarjoamaan 3 kohdassa määritellyt siirtonopeudet, mikä on varmistettava kartoituksen ja julkisen kuulemisen avulla. Kartoituksessa ja julkisessa kuulemisessa on yksilöitävä maantieteelliset kohdealueet, joilla toimii vähintään yksi verkko, joka pystyy luotettavasti tarjoamaan 3 kohdassa määritetyt siirtonopeudet avustusohjelman keston ajan, määritettävä alueella olevat tukikelpoiset palveluntarjoajat ja kerättävä tietoa niiden markkinaosuuksien laskemiseksi. Kartoitus on tehtävä i) johtimellisten kiinteiden verkkojen osalta osoitetasolla verkon peittoalueella olevien kotitalouksien ja toimitilojen perusteella ja ii) kiinteiden langattomien liityntäverkkojen tai matkaviestinverkkojen osalta osoitetasolla verkon peittoalueella olevien kotitalouksien ja toimitilojen perusteella tai enintään 100 × 100 metrin suuruisten ruutujen perusteella. Kartoitus on aina varmistettava julkisella kuulemisella. Julkisen kuulemisen toteuttavat toimivaltaiset viranomaiset julkaisemalla suunnitellun toimenpiteen keskeiset ominaisuudet ja luettelon kartoituksessa yksilöidyistä maantieteellisistä kohdealueista asianmukaisella verkkosivustolla, myös kansallisella tasolla. Julkisessa kuulemisessa asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään huomautuksensa toimenpide-ehdotuksesta ja toimittamaan perusteltua tietoa olemassa olevista verkoistaan, jotka pystyvät luotettavasti tarjoamaan 3 kohdassa määriteltyjä siirtonopeuksia. Julkisen kuulemisen on kestettävä vähintään 30 päivää.

6.   Avustusohjelman on noudatettava teknologianeutraaliuden periaatetta siten, että avustuksia voidaan käyttää minkä tahansa sellaisten operaattorien palvelujen tilaamiseen, jotka pystyvät luotettavasti tarjoamaan 3 kohdassa määritellyt siirtonopeudet olemassa olevassa laajakaistaverkossa, käytetystä teknologiasta riippumatta. Kuluttajien tai pk-yritysten valinnanmahdollisuuksien helpottamiseksi luettelo kunkin maantieteellisen kohdealueen tukikelpoisista palveluntarjoajista on julkaistava verkossa, ja kaikkien kiinnostuneiden palveluntarjoajien on voitava hakea sisällyttämistä luetteloon avointen, läpinäkyvien ja syrjimättömien kriteerien perusteella.

7.   Jos laajakaistaliittymän tarjoaja on vertikaalisesti integroitunut ja sen vähittäismarkkinaosuus on yli 25 prosenttia, sen on ollakseen tukikelpoinen tarjottava avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin ehdoin vastaavilla tukkutason käyttöoikeusmarkkinoilla kaikille sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajille vähintään yhtä tukkutason liityntätuotetta, jolla voidaan varmistaa, että käyttöoikeuden hakija pystyy luotettavasti tarjoamaan vähittäispalvelua 3 kohdassa määritellyillä siirtonopeuksilla. Tukkutason käyttöoikeushinnan on perustuttava johonkin seuraavista vertailuarvoista: i) jäsenvaltion tai unionin vertailukelpoisilla kilpaillummilla alueilla vallitsevat keskimääräiset julkaistut tukkuhinnat tai ii) jos tällaisia julkaistuja hintoja ei ole, kansallisen sääntelyviranomaisen kyseisille markkinoille ja palveluille jo asettamat tai hyväksymät säännellyt hinnat tai iii) jos tällaisia julkaistuja tai säänneltyjä hintoja ei ole, hinnoittelun on noudatettava alakohtaisen sääntelyjärjestelmän mukaisesti määrättyä kustannussuuntautuneisuutta ja menetelmää. Kansallista sääntelyviranomaista on kuultava käyttöoikeuksia koskevista ehdoista ja edellytyksistä, myös hinnoista, sekä tämän artiklan soveltamiseen liittyvistä erimielisyyksistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen sääntelyviranomaisen sääntelyjärjestelmän mukaista toimivaltaa.

(*)  Neuvoston asetus (EU) 2018/1488, annettu 28 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 252, 8.10.2018, s. 1)."

(**)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1)”;"

(***)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1).”;"

24)

Lisätään 56 c artiklan jälkeen 16 jakso seuraavasti:

16 JAKSO

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki

56 d artikla

Soveltamisala ja yhteiset edellytykset

1.   Tätä jaksoa sovelletaan InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvään tukeen, jolla tuetaan toteutuskumppaneita, rahoituksen välittäjiä tai lopullisia tuensaajia.

2.   Tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää I luvussa, tässä artiklassa ja joko 56 e artiklassa tai 56 f artiklassa säädetyt edellytykset.

3.   Tuen on täytettävä kaikki sovellettavat edellytykset, jotka on vahvistettu asetuksessa (EU) 2021/523 ja InvestEU-investointisuuntaviivoissa, jotka esitetään komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/1078 liitteessä.

4.   InvestEU-rahastosta tuettujen rahoitustuotteiden nojalla myönnettyyn kokonaisrahoitukseen sovelletaan 56 e ja 56 f artiklassa säädettyjä enimmäiskynnysarvoja, edellyttäen että rahoitukseen sisältyy tukea. Enimmäiskynnysarvoja sovelletaan

a)

hanketta kohden, kun kyseessä on 56 e artiklan 2 ja 4 kohdan, 56 e artiklan 5 kohdan a alakohdan i alakohdan, 56 e artiklan 6 ja 7 kohdan, 56 e artiklan 8 kohdan a ja b alakohdan sekä 56 e artiklan 9 kohdan soveltamisalaan kuuluva tuki;

b)

lopullista tuensaajaa kohden, kun kyseessä on 56 e artiklan 5 kohdan a alakohdan ii ja iii alakohdan, 56 e artiklan 8 kohdan d alakohdan, 56 e artiklan 10 kohdan ja 56 f artiklan soveltamisalaan kuuluva tuki.

5.   Tukea ei myönnetä uudelleenrahoituksen tai takuiden muodossa rahoituksen välittäjien olemassa oleviin salkkuihin.

56 e artikla

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvää tukea koskevat edellytykset

1.   InvestEU-rahastosta tuetun rahoitustuotteen nojalla lopullisille tuensaajille myönnetyn tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

sen on täytettävä 2–9 kohdan yhdessä kohdassa vahvistetut edellytykset; ja

b)

jos rahoitus myönnetään lainojen muodossa lopullisille tuensaajille, korkoprosentin on vastattava vähintään lainan myöntämisajankohtana sovellettavan viitekoron peruskorkoa.

2.   Tuki Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvän infrastruktuurin alalla yhteistä etua koskeville hankkeille, joita rahoitetaan asetuksen (EU) 2021/1153 nojalla tai jotka ovat saaneet huippuosaamismerkin kyseisen asetuksen nojalla, myönnetään vain hankkeille, jotka täyttävät kaikki 52 b artiklassa säädetyt yleiset ja erityiset sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset. InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa.

3.   Tuen, joka myönnetään vain tiettyjen tukikelpoisten sosioekonomisten vaikuttajien liittämiseksi kiinteisiin laajakaistaverkkoihin tehtäviin investointeihin, on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

tukea voidaan myöntää vain hankkeisiin, jotka täyttävät kaikki 52 artiklassa säädetyt sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset, ellei tämän kohdan c ja d alakohdassa toisin mainita;

b)

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa;

c)

hankkeella liitetään ainoastaan sellaisia sosioekonomisia vaikuttajia, jotka ovat julkishallintoja tai julkisia tai yksityisiä yhteisöjä, joille on uskottu perussopimuksen 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yleishyödyllisten palvelujen tai yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen tuottaminen. Hankkeita, joihin sisältyy muita elementtejä tai yksikköjä kuin ne, jotka täsmennetään tässä kohdassa, ei oteta huomioon;

d)

poiketen 52 artiklan 4 kohdasta, yksilöity markkinoiden toimintapuute on todennettava joko asianmukaisella kartoituksella, tai jos tällaista kartoitusta ei ole käytettävissä, julkisella kuulemisella seuraavasti:

i)

Kartoituksen voidaan katsoa olevan asianmukainen, jos se on enintään 18 kuukautta vanha ja sisältää kaikki verkot, jotka pystyvät luotettavasti tarjoamaan vähintään 100 Mbit/s mutta alle 300 Mbit/s siirtonopeuden verkosta käyttäjälle (kynnysnopeus) c alakohdassa yksilöidyn tukikelpoisen sosioekonomisen vaikuttajan tiloihin. Kartoituksen on oltava toimivaltaisen viranomaisen tekemä, ja siinä on otettava huomioon kaikki luotettavasti kyseisiin siirtonopeuksiin kykenevät olemassa olevat verkot tai vastaavat verkot, jotka ovat uskottavasti suunnitteilla otettaviksi käyttöön seuraavien kolmen vuoden aikana tai samalla aikajänteellä, joka ei voi olla alle kahta vuotta, kuin suunniteltu tukitoimenpide, ja se on suoritettava i) puhtaasti kiinteiden verkkojen osalta osoitetasolla verkon peittoalueella olevien kotitalouksien ja toimitilojen perusteella ja ii) kiinteiden langattomien liityntäverkkojen osalta osoitetasolla verkon peittoalueella olevien kotitalouksien ja toimitilojen perusteella tai enintään 100 × 100 metrin suuruisten ruutujen perusteella.

ii)

Toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava julkinen kuuleminen julkaisemalla se asianmukaisella verkkosivustolla, jossa asianomaisia osapuolia pyydetään kommentoimaan toimenpide-ehdotusta ja toimittamaan perusteltua tietoa verkoista, jotka pystyvät luotettavasti tarjoamaan vähintään 100 Mbit/s mutta alle 300 Mbit/s siirtonopeuksia verkosta käyttäjälle (kynnysarvo) jo kuulemisen ajankohtana tai vastaavista verkoista, joita on uskottavasti suunnitteilla seuraavien kolmen vuoden aikana tai samalla aikajänteellä, joka ei voi olla alle kahta vuotta, kuin suunniteltu tukitoimenpide, ja jotka kykenevät tarjoamaan tällaisia siirtonopeuksia c alakohdassa yksilöidyn tukikelpoisen sosioekonomisen vaikuttajan tiloihin, perustuen seuraaviin tietoihin: 1) puhtaasti kiinteiden verkkojen osalta osoitetasolla verkon peittoalueella olevien kotitalouksien ja toimitilojen perusteella ja 2) kiinteiden langattomien liityntäverkkojen osalta osoitetasolla verkon peittoalueella olevien kotitalouksien ja toimitilojen perusteella tai enintään 100 × 100 metrin suuruisten ruutujen perusteella. Julkisen kuulemisen on kestettävä vähintään 30 päivää.

4.   Energian tuotantoon ja energiainfrastruktuuriin myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

tukea myönnetään vain investointeihin, jotka tehdään kaasun ja sähkön energiainfrastruktuuriin, johon ei sovelleta kolmannen osapuolen pääsyä, tariffisääntelyä ja eriyttämistä koskevaa poikkeusta, energian sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön mukaisesti, seuraavien hankeluokkien osalta:

i)

kaasuinfrastruktuuriin liittyvät hankkeet, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 347/2013 (**) liitteessä VII olevaan unionin luetteloon yhteistä etua koskevista hankkeista;

ii)

sähköinfrastruktuuriin liittyvät hankkeet:

1)

älykkäät sähköverkot, mukaan lukien investoinnit sähkön siirto- ja jakeluinfrastruktuurin kehittämiseen, muuttamiseen älyverkoiksi ja nykyaikaistamiseen;

2)

muut hankkeet:

hankkeet, jotka täyttävät jonkin asetuksen (EU) N:o 347/2013 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn kriteerin; tai

hankkeet, jotka sisältyvät asetuksen (EU) N:o 347/2013 liitteessä VII olevaan unionin luetteloon yhteistä etua koskevista hankkeista;

3)

muut hankkeet tukialueilla, lukuun ottamatta sähkön varastointia;

iii)

sähkön varastointiin liittyvät hankkeet, jotka perustuvat uuteen ja innovatiiviseen teknologiaan, riippumatta siitä, mikä on verkkoliitännän jännitetaso;

b)

uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian tuotantoon myönnettävän investointituen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

i)

tukea myönnetään vain uusille laitoksille, jotka valitaan kilpailuun perustuvin, läpinäkyvin, objektiivisin ja syrjimättömin perustein;

ii)

tukea voidaan myöntää uusille laitoksille myös yhdessä varastointilaitteistojen tai vetyelektrolyysilaitteiden kanssa sillä edellytyksellä, että sekä sähkön tai vedyn varastointilaitteistot että vetyelektrolyysilaitteet käyttävät ainoastaan uusiutuvaa energiaa tuottavien laitosten tuottamaa energiaa;

iii)

tukea ei myönnetä vesivoimaloille, jotka eivät ole direktiivissä 2000/60/EY säädettyjen edellytysten mukaisia;

iv)

biopolttoaineita tuottavien laitosten osalta tukea saa myöntää ainoastaan laitoksille, jotka tuottavat kestäviä biopolttoaineita, joita ei ole tuotettu ravintokasveista;

c)

edellä a alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa; edellä b alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 75 miljoonaa euroa.

5.   Sosiaali-, koulutus-, kulttuuri- ja luonnonperintöinfrastruktuuriin ja -toimintaan myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä saa olla enintään

i)

100 miljoonaa euroa hanketta kohti sosiaalipalvelujen tarjoamiseen ja koulutukseen liittyviin infrastruktuuri-investointeihin; 150 miljoonaa euroa hanketta kohden kulttuuriin ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin, luonnonperintö mukaan luettuna;

ii)

30 miljoonaa euroa sosiaalipalveluihin liittyvään toimintaan;

iii)

75 miljoonaa euroa kulttuuriin ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvään toimintaan; ja

iv)

5 miljoonaa euroa yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen;

b)

tukea ei myönnetä koulutukseen, jonka tarkoituksena on noudattaa pakollisia kansallisia koulutusvaatimuksia.

6.   Liikenteeseen ja liikenneinfrastruktuureihin myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

Infrastruktuureihin, lukuun ottamatta satamia, tarkoitettua tukea myönnetään vain seuraaviin hankkeisiin:

i)

asetuksen (EU) N:o 1315/2013 3 artiklan a kohdassa määritellyt yhteistä etua koskevat hankkeet, lukuun ottamatta satamien tai lentoasemien infrastruktuuria koskevia hankkeita;

ii)

yhteydet Euroopan laajuisen liikenneverkon kaupunkisolmukohtiin;

iii)

liikkuva kalusto vain sellaisten rautatieliikennepalvelujen tarjoamista varten, jotka eivät kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1370/2007 (*) tarkoitetun julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen piiriin, edellyttäen että tuensaaja on uusi tulokas;

iv)

kaupunkiliikenne;

v)

lataus- tai tankkausinfrastruktuuri, jolla jaellaan sähköä tai uusiutuvaa vetyä ajoneuvoihin.

b)

Satamien infrastruktuurihankkeisiin myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

i)

tukea voidaan myöntää vain investointeihin, jotka tehdään kulkuinfrastruktuureihin ja satamainfrastruktuureihin, jotka asetetaan kiinnostuneiden käyttäjien saataville yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla markkinaehdoin;

ii)

mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten on myönnettävä kilpailuun pohjautuvasti, läpinäkyvästi, syrjimättömästi ja ilman ehdollisuuksia;

iii)

tukea ei myönnetä satamien suprastruktuuriin tehtäviin investointeihin.

c)

Edellä a tai b alakohdassa tarkoitettu InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 150 miljoonaa euroa.

7.   Muihin infrastruktuureihin myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

tukea myönnetään vain seuraaviin hankkeisiin:

i)

investoinnit yleishyödylliseen vedenjakelu- ja jätevesi-infrastruktuuriin;

ii)

investoinnit jätteen kierrätystä ja uudelleenkäyttöön valmistelua varten 47 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti, edellyttäen että tarkoituksena on käsitellä muiden yritysten synnyttämiä jätteitä;

iii)

investoinnit tutkimusinfrastruktuuriin;

iv)

investoinnit innovaatioklusterien rakentamiseen tai parantamiseen;

b)

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 100 miljoonaa euroa.

8.   Ympäristönsuojeluun, mukaan lukien ilmastonsuojelu, myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

tukea myönnetään vain seuraaviin hankkeisiin:

i)

investoinnit, joiden avulla yritykset voivat korjata tai ennalta ehkäistä fyysiselle ympäristölle (mukaan lukien ilmastonmuutos) tai luonnonvaroille tuensaajan omasta toiminnasta aiheutuvia haittoja, edellyttäen että investoinnit ylittävät ympäristönsuojelua koskevat unionin normit tai niillä nostetaan ympäristönsuojelun tasoa sovellettavien unionin normien puuttuessa tai niillä mukaudutaan ennakoivasti unionin tuleviin ympäristönsuojelua koskeviin normeihin;

ii)

yrityksen energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet, edellyttäen että energiatehokkuuden parannuksia ei tehdä sen varmistamiseksi, että yritykset noudattavat jo hyväksyttyjä unionin normeja, vaikka ne eivät olisi vielä voimassa;

iii)

pilaantuneiden alueiden kunnostaminen, edellyttäen että sovellettavan lainsäädännön nojalla ympäristövahingosta vastuussa olevaa oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä ei voida osoittaa 45 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun aiheuttamisperiaatteen mukaisesti;

iv)

ympäristötutkimukset;

v)

luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien parantaminen ja ennallistaminen, kun toiminta edistää luonnon monimuotoisuuden suojelemista, säilyttämistä tai ennallistamista ja ekosysteemin hyvän tilan saavuttamista taikka jo hyvässä tilassa olevien ekosysteemien suojelemista.

b)

rajoittamatta a alakohdan soveltamista, jos tukitoimenpide liittyy energiatehokkuuden parantamiseen 1) asuinrakennuksissa, 2) opetuksen antamiseen tai sosiaalipalveluihin liittyvään toimintaan tarkoitetuissa rakennuksissa tai oikeustoimeen, poliisitoimintaan tai palontorjuntapalveluihin liittyvään toimintaan tarkoitetuissa rakennuksissa, 3) julkishallintoon liittyvään toimintaan tarkoitetuissa rakennuksissa tai 1), 2) tai 3) tarkoitetuissa rakennuksissa, joissa muun kuin1), 2) tai 3) tarkoitetun toiminnan osuus on alle 35 prosenttia lattiapinta-alasta, tukea voidaan myöntää myös toimenpiteisiin, joilla parannetaan samanaikaisesti näiden rakennusten energiatehokkuutta ja joihin sisällytetään jokin tai kaikki seuraavista investoinneista:

i)

integroidut uusiutuvaa energiaa paikan päällä tuottavat laitokset rakennuksessa, jota energiatehokkuustukitoimenpide koskee. Integroitu uusiutuvaa energiaa paikan päällä tuottava laitos liittyy sähkön ja/tai lämmön tuotantoon; se voidaan yhdistää paikan päällä tuotetun uusiutuvan energian varastointiin tarkoitettuihin laitteisiin;

ii)

paikan päällä sijaitseva varastointijärjestelmä;

iii)

rakennukseen sisällytetyt laitteet ja niihin liittyvä infrastruktuuri rakennuksen käyttäjien sähköajoneuvojen lataamiseen;

iv)

investoinnit rakennuksen digitalisointiin, etenkin sen älyvalmiuden parantamiseen. Rakennuksen digitalisointia koskevia investointeja voivat olla toimenpiteet, jotka rajoittuvat rakennuksen passiiviseen johdotukseen tai rakenteelliseen kaapelointiin dataverkkoja varten tai tarvittaessa passiivisen verkon liitännäiseen osaan, joka on rakennuksen ulkopuolisella yksityisalueella. Huomioon ei oteta yksityisalueen ulkopuolella tapahtuvaa johdotusta tai kaapelointia dataverkkoja varten.

Tuen lopullinen saaja voi olla rakennuksen omistaja (omistajat) tai vuokralainen (vuokralaiset) riippuen siitä, kuka saa rahoituksen hankkeelle;

c)

edellä a alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 50 miljoonaa euroa;

d)

edellä b alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston tuen nojalla hanketta kohden myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä saa olla enintään 50 miljoonaa euroa lopullista tuensaajaa ja rakennusta kohden;

e)

tuki toimenpiteisiin, joilla parannetaan b alakohdassa tarkoitettujen rakennusten energiatehokkuutta, voi liittyä myös energiatehokkuussopimusten edistämiseen seuraavin edellytyksin:

i)

tuki myönnetään lainan tai takuun muodossa energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden toteuttajalle energiatehokkuussopimuksen nojalla tai tuki muodostuu rahoitustuotteesta, joka on tarkoitettu toteuttajan jälleenrahoittamiseen (esim. myyntilaskurahoitus, forfaiting-rahoitus);

ii)

InvestEU-rahaston tuen nojalla myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä on enintään 30 miljoonaa euroa;

iii)

tuki myönnetään pk-yrityksille tai pienille midcap-yrityksille;

iv)

tuki myönnetään direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 27 kohdassa tarkoitettuun energiatehokkuussopimukseen;

v)

energiatehokkuussopimus liittyy 8 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun rakennukseen.

9.   Tutkimukseen, kehittämiseen, innovointiin ja digitalisointiin myönnettävän tuen on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)

tukea voidaan myöntää

i)

perustutkimukseen;

ii)

teolliseen tutkimukseen;

iii)

kokeelliseen kehittämiseen;

iv)

pk-yritysten prosesseihin tai organisointiin liittyvään innovointiin;

v)

innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin pk-yrityksille;

vi)

pk-yritysten digitalisointiin;

b)

edellä a kohdan i, ii ja iii alakohdan soveltamisalaan kuuluvien hankkeiden osalta InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 75 miljoonaa euroa. Edellä olevan a kohdan iv, v ja vi alakohdan soveltamisalaan kuuluvien hankkeiden osalta InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä hanketta kohden saa olla enintään 30 miljoonaa euroa.

10.   Edellä 2–9 kohdassa säädettyjen tukiluokkien lisäksi pk-yritykset tai tapauksen mukaan pienet midcap-yritykset voivat saada tukea InvestEU-rahastosta tuetun rahoituksen muodossa myös jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä on enintään 15 miljoonaa euroa ja se myönnetään

i)

listaamattomille pk-yrityksille, jotka eivät ole vielä toimineet millään markkinoilla tai ovat toimineet markkinoilla alle seitsemän vuoden ajan ensimyynnistä markkinoilla;

ii)

listaamattomille pk-yrityksille, jotka tulevat uusille tuote- tai maantieteellisille markkinoille, mitä varten alkuinvestoinnin on oltava yli 50 prosenttia keskimääräisestä vuotuisesta liikevaihdosta edeltävien viiden vuoden aikana;

iii)

pk-yrityksille tai pienille midcap-yrityksille, jotka ovat 2 artiklan 80 alakohdassa tarkoitettuja innovatiivisia yrityksiä;

b)

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä on enintään 15 miljoonaa euroa ja se myönnetään pk-yrityksille tai pienille midcap-yrityksille, joiden pääasiallinen toiminta sijaitsee tukialueilla, edellyttäen että rahoitusta ei käytetä 2 artiklan 61 a kohdassa määriteltyyn toiminnan siirtämiseen;

c)

InvestEU-rahaston tuen nojalla lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä on enintään 2 miljoonaa euroa ja se myönnetään pk-yrityksille tai pienille midcap-yrityksille.

56 f artikla

InvestEU-rahastosta tuettuihin välitettyihin kaupallisiin rahoitustuotteisiin liittyvää tukea koskevat edellytykset

1.   Rahoituksen lopullisille tuensaajille tarjoavat kaupalliset rahoituksen välittäjät, jotka valitaan avoimesti, läpinäkyvästi ja syrjimättömästi objektiivisten kriteerien perusteella.

2.   Kaupallisella rahoituksen välittäjällä, joka tarjoaa rahoituksen lopulliselle tuensaajalle, säilyy vähintään 20 prosentin riski kustakin rahoitusliiketoimesta.

3.   Kaupallisen rahoituksen välittäjän kautta kullekin lopulliselle tuensaajalle myönnetyn kokonaisrahoituksen nimellismäärä saa olla enintään 7,5 miljoonaa euroa.

(**)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39)."

(*)  Komission delegoitu asetus (EU) 2021/1078, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 täydentämisestä vahvistamalla InvestEU-rahaston investointisuuntaviivat (EUVL L 234, 2.7.2021, s. 18).”"

25)

Korvataan 58 artiklan 3 a kohta seuraavasti:

”3   a. Yksittäinen tuki, joka on myönnetty 1 päivän heinäkuuta 2014 ja 2 päivän elokuuta 2021 välisenä aikana tämän asetuksen, sellaisena kuin sitä sovellettiin tuen myöntämishetkellä, mukaisesti, on sisämarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta. Yksittäinen tuki, joka on myönnetty ennen 1 päivää heinäkuuta 2014 tämän asetuksen säännösten mukaisesti, lukuun ottamatta 9 artiklaa, sellaisena kuin asetusta sovelletaan ennen 10 päivää heinäkuuta 2017 tai sen jälkeen taikka ennen 3 päivää elokuuta 2021 tai sen jälkeen, on sisämarkkinoille soveltuvaa ja vapautettu perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta.”;

26)

Korvataan liitteessä II oleva II osa tämän asetuksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 248, 24.9.2015, s. 1.

(2)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1299/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1059, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 94).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021 Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta (EUVL L 249, 14.7.2021, s. 38).


LIITE

”II OSA

Toimitetaan 11 artiklan mukaisesti komission toteuttaman sähköisen ilmoitusjärjestelmän kautta

Ilmoittakaa, minkä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännöksen nojalla tukitoimenpide toteutetaan.

Ensisijainen tavoite – Yleiset tavoitteet (luettelo)

Tavoitteet

(luettelo)

Tuen enimmäisintensiteetti

prosentteina tai tuen

vuotuinen enimmäismäärä kansallisessa valuutassa (kokonaislukuina)

Pk-yrityksille myönnettävät lisät

prosentteina

Alueellinen tuki – investointituki  (1) (14 artikla)

Ohjelma

... %

... %

Tapauskohtainen tuki

... %

... %

Alueellinen tuki – toimintatuki (15 artikla)

Harvaan asutuilla alueilla (15 artiklan 2 kohta)

... %

... %

Erittäin harvaan asutuilla alueilla (15 artiklan 3 kohta)

... %

... %

Syrjäisimmillä alueilla (15 artiklan 4 kohta)

... %

... %

Alueellinen kaupunkikehitystuki (16 artikla)

... kansallinen valuutta

... %

Tuki pk-yrityksille (17–19 b artikla)

Pk-yrityksille myönnettävä investointituki (17 artikla)

... %

... %

Pk-yrityksille konsulttipalveluihin myönnettävä tuki (18 artikla)

... %

... %

Tuki pk-yritysten osallistumiseen messuille (19 artikla)

... %

... %

Yhteisölähtöisiin paikallisiin kehittämishankkeisiin tai maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeisiin osallistuvien pk-yritysten kustannuksiin myönnettävä tuki (19 a artikla)

... %

... %

Yhteisölähtöisistä paikallisista kehittämishankkeista tai maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmien hankkeista hyötyville pk-yrityksille myönnettävät rajoitetut tukimäärät (19 b artikla)  (2)

... kansallinen valuutta

... %

Tuki Euroopan alueelliselle yhteistyölle (20–20 a artikla)

Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistuville yrityksille myönnettävä tuki (20 artikla)

... %

... %

Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin osallistuville yrityksille myönnettävät rajoitetut tukimäärät (20 a artikla)  (3)

... kansallinen valuutta

... %

Pk-yrityksille myönnettävä tuki – pk-yritysten rahoituksensaanti (21–22 artikla)

Riskirahoitustuki (21 artikla)

... kansallinen valuutta

... %

Käynnistystuki (22 artikla)

... kansallinen valuutta

... %

Pk-yrityksille myönnettävä tuki – tuki pk-yrityksiin erikoistuneille vaihtoehtoisille kauppapaikoille (23 artikla)

... %;

jos tuki myönnetään käynnistystukena:

... kansallinen valuutta

... %

Pk-yrityksille myönnettävä tuki – esiselvityskustannuksiin myönnettävä tuki (24 artikla)

... %

... %

Tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki (25–30 artikla)

Tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävä tuki (25 artikla)

Perustutkimus (25 artiklan 2 kohdan a alakohta)

... %

... %

(25 Teollinen tutkimus artiklan 2 kohdan b alakohta)

... %

... %

Kokeellinen kehittäminen (25 artiklan 2 kohdan c alakohta)

... %

... %

Toteutettavuustutkimukset (25 artiklan 2 kohdan d alakohta)

... %

... %

Tuki hankkeille, joille on myönnetty huippuosaamismerkki (25 a artikla)

... kansallinen valuutta

... %

Marie Skłodowska-Curie -toimiin ja Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin Proof of Concept -toimiin myönnettävä tuki (25 b artikla)

... kansallinen valuutta

... %

Yhteisrahoitettuihin tutkimus- ja kehityshankkeisiin liittyvä tuki (25 c artikla)

... %

... %

Tuki tiimiyttämistoimiin (25 d artikla)

... %

... %

Tutkimusinfrastruktuureille myönnettävä investointituki (26 artikla)

... %

... %

Tuki innovaatioklustereille (27 artikla)

... %

... %

Pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki (28 artikla)

... %

... %

Prosesseihin tai organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki (29 artikla)

... %

... %

Kalastus-ja vesiviljelyalan tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki (30 artikla)

... %

... %

Koulutustuki (31 artikla)

... %

... %

Epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi myönnettävä tuki (32–35 artikla)

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden työhönottoon (32 artikla)

... %

... %

Palkkatukien muodossa myönnettävä tuki alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämiseen (33 artikla)

... %

... %

Alentuneesti työkykyisten työntekijöiden työllistämisestä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen myönnettävä tuki (34 artikla)

... %

... %

Epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden avustamisesta aiheutuviin kustannuksiin myönnettävä tuki (35 artikla)

... %

... %

Ympäristönsuojeluun myönnettävä tuki (36–49 artikla)

Investointituki yritysten unionin normit ylittävään ympäristönsuojeluun tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen unionin normien puuttuessa (36 artikla)

... %

... %

Investointituki päästöttömien ja vähäpäästöisten maantieajoneuvojen julkiseen lataus- tai tankkausinfrastruktuuriin (36 a artikla)

... %

... %

Investointituki ennakoivaan mukautumiseen tuleviin unionin normeihin (37 artikla)

... %

... %

Investointituki energiatehokkuustoimenpiteisiin (38 artikla)

... %

... %

Investointituki rakennusten energiatehokkuushankkeisiin rahoitusvälineiden muodossa (39 artikla)

... kansallinen valuutta

... %

Investointituki tehokkaaseen yhteistuotantoon (40 artikla)

... %

... %

Investointituki uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian käytön edistämiseen (41 artikla)

... %

... %

Toimintatuki uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön käytön edistämiseen (42 artikla)

... %

... %

Toimintatuki uusiutuvista energialähteistä pienissä laitoksissa tuotetun energian käytön edistämiseen (43 artikla)

... %

... %

Neuvoston direktiivissä 2003/96/EY tarkoitettujen ympäristöverojen alennusten muodossa myönnettävä tuki (tämän asetuksen 44 artikla)

... %

... %

Investointituki saastuneiden alueiden kunnostamiseen (45 artikla)

... %

... %

Investointituki energiatehokkaaseen kaukolämmitykseen ja -jäähdytykseen (46 artikla)

... %

... %

Investointituki jätteen kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön (47 artikla)

... %

... %

Investointituki energiainfrastruktuurille (48 artikla)

... %

... %

Ympäristötutkimuksiin myönnettävä tuki (49 artikla)

... %

... %

Tukiohjelmat tiettyjen luonnonmullistusten aiheuttaman vahingon korvaamiseksi (50 artikla)

Tuen enimmäisintensiteetti

... %

... %

Luonnonmullistuksen tyyppi

maanjäristys

lumivyöry

maanvyörymä

tulva

pyörremyrsky

hurrikaani

tulivuorenpurkaus

maastopalo

Luonnonmullistuksen tapahtumisajankohta

pp.kk.vvvv–pp.kk.vvvv

Sosiaalinen kuljetustuki syrjäisten alueiden asukkaiden hyväksi (51 artikla)

... %

... %

Tuki kiinteille laajakaistaverkoille (52 artikla)

... kansallinen valuutta

... %

Tuki 4G- ja 5G-matkaviestinverkoille (52 a artikla)

... kansallinen valuutta

... %

Tuki yhteistä etua koskeville hankkeille Euroopan laajuiseen digitaaliseen liitettävyyteen liittyvän infrastruktuurin alalla (52 b artikla)

... kansallinen valuutta

... %

Tietoliikenneyhteyksien parantamisavustukset (52 c artikla)

... %

... %

Tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen (53 artikla)

... %

... %

Audiovisuaalisia teoksia edistävät tukiohjelmat (54 artikla)

 

 

... %

... %

Tuki urheiluinfrastruktuureille ja monikäyttöisille vapaa-ajan infrastruktuureille (55 artikla)

... %

... %

Paikallisille infrastruktuureille myönnettävä investointituki (56 artikla)

... %

... %

Tuki alueellisille lentoasemille (56 a artikla)

... %

... %

Tuki merisatamille (56 b artikla)

... %

... %

Tuki sisävesisatamille (56 c artikla)

... %

... %

InvestEU-rahastosta tuettuihin rahoitustuotteisiin liittyvä tuki (56 d–56 f artikla)

56 e artikla

Tuki digitaaliseen liitettävyyteen liittyvien infrastruktuurien alalla yhteistä etua koskeville hankkeille, joita rahoitetaan asetuksen (EU) 2021/1153 nojalla tai joille on myönnetty huippuosaamismerkki –kyseisen asetuksen nojalla (56 e artiklan 2 kohta)

... kansallinen valuutta

... %

Tuki vain tiettyjen tukikelpoisten sosioekonomisten vaikuttajien liittämiseksi kiinteisiin laajakaistaverkkoihin tehtäviin investointeihin (56 e artiklan 3 kohta)

... kansallinen valuutta

... %

Tuki energiantuotantoon ja energiainfrastruktuuriin (56 e artiklan 4 kohta)

... kansallinen valuutta

... %

Tuki sosiaali-, koulutus-, kulttuuri- ja luonnonperintöalan infrastruktuureihin ja toimintoihin (56 e artiklan 5 kohta)

... kansallinen valuutta

... %

Tuki liikennealalle ja liikenneinfrastruktuureille (56 e artiklan 6 kohta)

... kansallinen valuutta

... %

Tuki muille infrastruktuureille (56 e artiklan 7 kohta)

... kansallinen valuutta

... %

Tuki ympäristönsuojeluun, ilmastonsuojelu mukaan luettuna (56 e artiklan 8 kohta)

... kansallinen valuutta

... %

Tuki tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan (56 e artiklan 9 kohta)

... kansallinen valuutta

... %

Tuki InvestEU-rahastosta tuetun rahoituksen muodossa pk-yrityksille tai pienille midcap-yrityksille (56 e artiklan 10 kohta)

... kansallinen valuutta

... %

Tuki, joka liittyy InvestEU-rahastosta tuettuihin välitettyihin kaupallisiin rahoitustuotteisiin (56 f artikla)

... kansallinen valuutta

... %


(1)  Kun kyseessä on tapauskohtainen alueellinen tuki, jota myönnetään tukiohjelmasta myönnettävän tuen lisäksi, ilmoitetaan sekä ohjelman mukaan myönnetty tuki-intensiteetti että tapauskohtaisen tuen intensiteetti.

(2)  Asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaan 19 b artiklan nojalla myönnettyä tukea ei ole pakko raportoida. Näin ollen tällaisesta tuesta raportointi on täysin vapaaehtoista.

(3)  Asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaan 20 a artiklan nojalla myönnettyä tukea ei ole pakko raportoida. Näin ollen tällaisesta tuesta raportointi on täysin vapaaehtoista.”


Top