EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32021R0819

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/819, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista (uudelleenlaadittu) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

PE/8/2021/REV/1

OJ L 189, 28.5.2021, p. 61–90 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/819/oj

28.5.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 189/61


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/819,

annettu 20 päivänä toukokuuta 2021,

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista

(uudelleenlaadittu)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 294/2008 (3) on muutettu (4) huomattavilta osin. Koska siihen on määrä tehdä uusia muutoksia, mainittu asetus olisi selkeyden vuoksi uudelleenlaadittava.

(2)

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista, jäljempänä ’EIT’, määräajoin tehdyt riippumattomat arvioinnit ja asetuksen (EY) N:o 294/2008 soveltamisesta saadut kokemukset osoittavat, että EIT:n toimintamallin ja sen perustana olevien prosessien parantamiseksi tarvitaan huomattavia muutoksia. Lisäksi EIT:n väliarvioinnissa ja vaikutusten ennakkoarvioinnissa on tullut esiin useita kehityskohteita, kuten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitusmalli, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen integrointi paikallisiin innovaatioekosysteemeihin, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avoimuus ja läpinäkyvyys sekä EIT:n toteuttama seuranta. Tämä asetus tarjoaa tilaisuuden myös näiden osa-alueiden käsittelyyn.

(3)

On ensi sijassa jäsenvaltioiden asia huolehtia siitä, että Euroopassa on vahva teollinen, kilpailu- ja innovaatioperusta. Innovaatiotoimintaan kohdistuva haaste on luonteeltaan ja laajuudeltaan kuitenkin sellainen, että tarvitaan myös unionin tasolla yhteistyössä toteutettavia toimia.

(4)

EIT perustetaan täydentämään unionin ja jäsenvaltioiden nykyisiä toimintapolitiikkoja ja aloitteita edistämällä niin sanotun osaamiskolmion – korkeakoulutus, tutkimus ja innovointi – integrointia kaikkialla unionissa.

(5)

EIT:n olisi osaltaan lujitettava unionin ja jäsenvaltioiden innovointivalmiuksia, jotta voidaan vastata yhteiskunnan kohtaamiin merkittäviin haasteisiin ja siten edistää unionin kestävää talouskehitystä ja kilpailukykyä.

(6)

EIT:n olisi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta pyrittävä vahvistamaan innovaatioekosysteemejä kaikkialla unionissa avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Tätä varten EIT:n olisi helpotettava ja lisättävä innovaatioyhteisöjen keskinäistä verkostoitumista, integraatiota ja yhteistyötä kaikkialla Euroopassa sekä edistettävä niiden välisiä synergioita. EIT pyrkii myös saavuttamaan unionin ensisijaiset strategiset tavoitteet ja edistämään unionin tavoitteiden ja politiikkojen toteuttamista, mukaan lukien niiden, jotka mainitaan komission 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassa tiedonannossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, 27 päivänä toukokuuta 2020 antamassa tiedonannossa Euroopan talousarviosta Euroopan elpymissuunnitelman moottorina, 19 päivänä helmikuuta 2020 antamassa tiedonannossa Euroopan datastrategiasta sekä 10 päivänä maaliskuuta 2020 antamissa tiedonannoissa pk-yritysstrategiasta kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten ja Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta, sekä niiden, jotka liittyvät unionin strategisen riippumattomuuden saavuttamiseen, samalla kun säilytetään talouden avoimuus. Lisäksi EIT:n olisi edistettävä vastaamista maailmanlaajuisiin haasteisiin, myös Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita noudattamalla kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n ja ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (5), jäljempänä ’Pariisin sopimus’, periaatteita, ja ilmastoneutraalin talouden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Siirtymässä voidaan onnistua vain lisäämällä tutkimusta ja innovointia, mikä korostaa tarvetta vahvistaa suotuisia olosuhteita ja investointeja Euroopan osaamispohjan sekä tutkimus- ja innovointivalmiuksien parantamiseksi erityisesti vihreiden ilmastoystävällisten teknologioiden ja innovaatioiden alalla.

(7)

EIT:n olisi lisättävä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avoimuutta yhteistyösuhteiden vahvistamiseksi ja synergioiden luomiseksi eri innovaatioyhteisöjen välille Euroopassa, mikä edistäisi maantieteellistä monimuotoisuutta ja osaajien liikkuvuutta.

(8)

EIT:n painopistealat ja rahoitustarpeet kulloisenkin monivuotisen rahoituskehyksen kattavaksi seitsemän vuoden ajanjaksoksi olisi esitettävä strategisessa innovaatio-ohjelmassa. Strateginen innovaatio-ohjelma olisi yhdenmukaistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (6) perustetun tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa”, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -ohjelma’, kanssa, myös raportoinnin, seurannan, arvioinnin ja muiden kyseisessä asetuksessa säädettyjen vaatimusten osalta, ja siinä olisi otettava huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman strateginen suunnittelu. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi luotava ja edistettävä synergioita Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden osien kanssa, muiden asiaan liittyvien monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien unionin ohjelmien kanssa sekä muiden asiaa koskevien unionin, kansallisten ja alueellisten aloitteiden, toimintapolitiikkojen ja välineiden kanssa, etenkin sellaisten, joilla tuetaan tutkimusta ja innovointia, koulutusta ja osaamisen kehittämistä, kestävää ja kilpailukykyistä teollisuutta, yrittäjyyttä ja alueellista kehitystä. Ottaen huomioon strategisen innovaatio-ohjelman tärkeyden unionin innovaatiopolitiikan kannalta ja sen odotettujen sosioekonomisten vaikutusten merkityksen unionille Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä se komission ehdotuksen pohjalta. Komission ehdotuksen olisi perustuttava EIT:n esitykseen. Kyseinen esitys olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(9)

Covid-19:n puhkeamisesta seurannut kriisi on aiheuttanut merkittäviä häiriöitä jäsenvaltioiden terveydenhuolto- ja talousjärjestelmille. Kriisin aiheuttamien sosiaalisten ja taloudellisten sekä ympäristöön ja teknologiaan liittyvien vaikutusten selättäminen edellyttää unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen yhteistyötä. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi vastattava nykyisiin sekä uusiin ja odottamattomiin haasteisiin ja painopisteisiin joustavasti sekä voitava ottaa käyttöön toimenpiteitä ja aloitteita ekosysteemiensä tukemiseksi asianmukaisesti. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi edistettävä etenkin innovointitoimia, joita tarvitaan covid-19-kriisin vaikutusten torjumiseksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Euroopan elpymissuunnitelman, Euroopan uuden teollisuusstrategian ja kestävän kehityksen tavoitteiden painopisteiden mukaisesti, ja samalla huolehdittava synergiasta unionin muiden aloitteiden ja kumppanuuksien kanssa.

(10)

Asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti EIT:n toimien olisi vastattava strategisiin pitkän aikavälin haasteisiin, erityisesti monitieteisillä ja tieteidenvälisillä aloilla, muun muassa kehittämällä sellaisia innovatiivisia ei-teknologisia ratkaisuja, jotka täydentävät tarvittavalla tavalla teknologiakeskeisiä innovointitoimia. EIT:n olisi toiminnallaan edistettävä säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan, tutkimusorganisaatioiden, innovaatiokeskusten, pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, korkeakoulujen ja teollisuuden edustajien kanssa.

(11)

EIT:n olisi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta asetettava etusijalle korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovointi- sekä yrittäjätoimintansa siirtäminen liike-elämään ja tällaisen toiminnan kaupallinen soveltaminen sekä tuettava korkeakoulujen innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksia sekä innovatiivisten yritysten perustamista ja kehittämistä täydentäen Euroopan innovaationeuvostoa (EIC) ja Horisontti Eurooppa -ohjelman muita asiaan liittyviä osia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (7) perustettua InvestEU-ohjelmaa.

(12)

EIT:n olisi toiminnassaan käytettävä huippuosaamiseen perustuvia korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden, yritysten, pk-yritykset mukaan lukien, ja julkisten yritysten sekä paikallisviranomaisten, yhteiskunnallisten yritysten, asiaan liittyvien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja muiden sidosryhmien institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia. Yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvää toimintaa sekä pk-yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten aktiivisen osallistumisen varmistavaa yhteydenpidon tiivistämistä olisi pyrittävä edistämään, koska tietyt yritykset ovat erittäin innovatiivisia niiden tuottamien hyödykkeiden tai palvelujen, niiden organisaation tai niiden käyttämien tuotantomenetelmien osalta. Näiden kumppanuuksien olisi pyrittävä saavuttamaan rahoituksen kestävyys hankkimalla varoja muista yksityisistä ja julkisista lähteistä ja houkuttelemaan ja ottamaan mukaan mahdollisimman monenlaisia uusia asiaan liittyviä kumppaneita. Hallintoneuvoston olisi valittava nämä kumppanit ja nimettävä ne osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi strategisessa innovaatio-ohjelmassa vahvistettujen painopistealojen ja aikataulun mukaisesti ja ottaen huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisessa suunnittelussa esitetyt painopisteet, joilla vastataan uusiin maailmanlaajuisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Kumppanit olisi valittava avoimen ja läpinäkyvän kilpailuun ja huippuosaamiseen perustuvan prosessin pohjalta tämän asetuksen ja asetuksessa (EU) 2021/695 vahvistettujen eurooppalaisten kumppanuuksien valintaa koskevien perusteiden mukaisesti. Ensimmäisen tällaisen osaamis- ja innovaatioyhteisön, joka on tarkoitus käynnistää mahdollisimman pian vuonna 2022 tai 2023, olisi liityttävä kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin ja toisen, vuonna 2026 käynnistettävän olisi liityttävä vesi-, meri- ja merenkulkualoihin ja -ekosysteemeihin.

(13)

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen erityisluonteen huomioon ottaen on tarpeen säätää osaamis- ja innovaatioyhteisön muodostamista koskevista erityisistä vähimmäisehdoista, jotka poikkeavat Horisontti Eurooppa -ohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä. Osaamis- ja innovaatioyhteisön lisäarvotoimien osalta saatetaan vastaavasti tarvita tapauksen mukaan erityissääntöjä, jotka koskevat omistusoikeutta, käyttöoikeuksia, hyödyntämistä ja levittämistä.

(14)

Hallintoneuvoston olisi ohjattava ja seurattava EIT:n toimia ja vastattava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien valinnasta, nimeämisestä, rahoittamisesta, seurannasta ja arvioinnista asetuksen (EU) 2021/695 ja strategisen innovaatio-ohjelman mukaisesti. Nimittäessään hallintoneuvoston jäseniä komission olisi varmistettava, että siinä ovat tasapuolisesti edustettuina henkilöt, joilla on kokemusta korkeakoulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin tai liike-elämän alalta, sekä eri sukupuolet ja että se on maantieteellisesti kattava, sekä otettava huippuosaaminen johtavaksi periaatteeksi.

(15)

EIT:n olisi huolehdittava siitä, että kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia, mukaan lukien niiden edistyminen rahoituksen kestävyyden saavuttamisessa, kustannustehokkuus ja avoimuus uusille jäsenille, seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin ulkoinen arviointi. Näihin arviointeihin olisi sisällyttävä kumppanuussopimuksen kolme ensimmäistä vuotta kattavat ja sopimuksen voimassaolon mahdollista jatkamista seuraavat kolme vuotta kattavat välitarkastelut, ennen kumppanuussopimuksen seitsemännen voimassaolovuoden päättymistä tehtävät kattavat arvioinnit sekä ennen kumppanuussopimuksen päättymistä tehtävät lopputarkastelut. Hallintoneuvoston olisi tarvittaessa toteutettava osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevia korjaavia toimenpiteitä.

(16)

EIT:n olisi tiedotettava säännöllisesti jäsenvaltioiden edustajien ryhmälle EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksellisuudesta, saavutuksista ja toimista, niitä koskevan seurannan ja arvioinnin tuloksista sekä niitä koskevista tulosindikaattoreista ja korjaavista toimenpiteistä. Jäsenvaltioiden edustajien ryhmän olisi neuvottava hallintoneuvostoa ja johtajaa strategisesti tärkeissä kysymyksissä sekä annettava neuvoja EIT:lle ja osaamis- ja innovaatioyhteisöille ja jaettava kokemuksia niiden kanssa. EIT:n olisi järjestettävä jäsenvaltioiden edustajien ryhmän kanssa pidettävät kokoukset.

(17)

Jotta EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt voisivat tukea Euroopan talouden kilpailukykyä ja lisätä sen kansainvälistä houkuttelevuutta sekä sen innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksia, niiden pitäisi pystyä vetämään puoleensa kumppaniorganisaatioita, tutkijoita ja opiskelijoita kaikkialta unionista, myös unionin syrjäisimmiltä alueilta, ja kauempaakin, esimerkiksi edistämällä heidän liikkuvuuttaan.

(18)

EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suhteiden olisi perustuttava kumppanuus- ja avustussopimuksiin, joissa vahvistetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen oikeudet ja velvollisuudet sekä EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöille myöntämä tuloksellisuuteen perustuva rahoitusosuus. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinnollisen taakan rajoittamiseksi ja suunnitteluresurssien ja -toimien takaamiseksi pidemmälle aikavälille EIT:n olisi tehtävä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa monivuotisia, korkeintaan kolmen vuoden pituisia avustussopimuksia tai tehtävä avustussopimuksia vuodeksi kerrallaan, mikäli tämän katsotaan olevan tarkoituksenmukaisempaa. Poiketen siitä, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (8), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, säädetään, EIT:n olisi voitava tehdä mainittu kumppanuussopimus aluksi seitsemän vuoden ajaksi ja jatkaa sitä toiseksi enintään seitsemän vuoden pituiseksi ajaksi, mikäli kyseisen osaamis- ja innovaatioyhteisön tuloksellisuus on ollut hyvä ja sen välitarkastelun ja kattavan arvioinnin tulokset ovat myönteisiä. Kumppanuussopimuksen voimassaolon päätyttyä EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisö voivat tehdä yhteistyöpöytäkirjan, jonka tarkoituksena on ylläpitää aktiivista yhteistyötä.

(19)

On tarpeen tukea korkeakoulutusta, joka on olennainen mutta usein unohdettu osa osaamiskolmiota. Osallistuvien korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tarjoajien olisi myönnettävä tutkintoja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta kansallisten sääntöjen ja hyväksymismenettelyjen mukaisesti. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välisissä kumppanuus- ja avustussopimuksissa sekä yhteistyöpöytäkirjoissa olisi määrättävä, että EIT:n laatumerkki olisi myönnettävä myös kyseisille tutkinnoille. EIT:n olisi lisäksi tehtävä EIT:n laatumerkin saaneita tutkintoja tunnetummiksi, millä lisättäisiin niiden tunnustamista EIT-yhteisön ulkopuolella, ja laajennettava niiden käyttöä elinikäisen oppimisen ohjelmiin, ammatillisen koulutuksen ohjelmiin sekä koulutus-, uudelleenkoulutus- ja täydennyskoulutusohjelmiin. Toiminnallaan ja työllään EIT:n olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (9) mukaisesti edistettävä opiskelijoiden, tutkijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta sekä tarjottava mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, mentorointiin ja valmennukseen.

(20)

EIT:n vastuun ja sen toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden takaamiseksi olisi annettava asianmukaiset säännökset. Sen hallintotapaa ja toimintaa ohjaavat säännöt olisi annettava EIT:n perussäännössä.

(21)

EIT:llä olisi oltava oikeushenkilöllisyys, ja jotta voidaan taata sen toiminnallinen riippumattomuus sekä riippumattomuus kansallisista viranomaisista ja ulkoisista vaikutuksista, sen olisi hallinnoitava omaa talousarviotaan, jonka tuloihin olisi kuuluttava unionin rahoitusosuus.

(22)

Teollisuuden sekä rahoitus- ja palvelusektorien odotetaan osallistuvan merkittävässä määrin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen talousarvioiden rahoittamiseen. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi erityisesti pyrittävä saamaan yksityisistä lähteistä tulevan rahoituksen ja toiminnastaan saatavien tulojen osuus mahdollisimman suureksi sekä tavoiteltava rahoituksen kestävyyttä ja saavutettava se viimeistään ennen EIT:n rahoitustuen 15:nnen vuoden päättymistä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja niiden kumppaniorganisaatioiden olisi tuotava julkisuuteen se, että niiden toiminta tapahtuu EIT:n puitteissa ja että ne saavat rahoitusta unionin yleisestä talousarviosta. Lisäksi rahoituksen läpinäkyvyyttä olisi lisättävä tarjoamalla julkisesti saatavilla olevaa tietoa siitä, mitä hankkeita rahoitetaan ja miten rahoitus kohdennetaan.

(23)

Unionin yleisestä talousarviosta suoritettavaan unionin rahoitusosuuteen olisi sovellettava unionin talousarviomenettelyä. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava tilintarkastus varainhoitoasetuksen mukaisesti.

(24)

EIT:n olisi parhaansa mukaan edistettävä sujuvaa siirtymistä monivuotisen rahoituskehyksen kausien välillä erityisesti meneillään olevien toimien osalta.

(25)

EIT:n tuloihin olisi sisällyttävä Horisontti Eurooppa -ohjelmasta myönnettävä unionin rahoitusosuus. Kyseisiin tuloihin olisi voitava sisältyä myös muista yksityisistä ja julkisista lähteistä peräisin olevia rahoitusosuuksia.

(26)

EIT on varainhoitoasetuksen 70 artiklassa tarkoitettu unionin perustama elin, jonka olisi siten hyväksyttävä varainhoitoa koskevat sääntönsä. EIT:hen olisi näin ollen sovellettava komission delegoitua asetusta (EU) 2019/715 (10).

(27)

EIT:n olisi annettava konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus edellisen kalenterivuoden aikana toteutetuista toimista ja toiminnan tuloksista. EIT:n olisi hyväksyttävä varainhoitoa koskevien sääntöjensä mukaisesti myös strategiseen innovaatio-ohjelmaan perustuva yhtenäinen ohjelma-asiakirja, jossa esitetään sen suunnittelemat aloitteet vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien osalta ja jonka avulla EIT voi vastata tutkimuksessa, yhteiskunnassa, teknologiassa, korkeakoulutuksessa, innovoinnissa ja muilla asiaan liittyvillä aloilla tapahtuneeseen sisäiseen ja ulkoiseen kehitykseen. Kyseinen yhtenäinen ohjelma-asiakirja olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedoksi.

(28)

EIT on perustamisestaan lähtien hyötynyt henkilöstönsä asiantuntemuksesta. Asetuksen (EY) N:o 294/2008 nojalla sovellettavan oikeudellisen kehyksen vuoksi osa henkilöstön työsopimuksista on kuitenkin päättynyt ilman uusimismahdollisuutta. Jotta tällaiset tilanteet voitaisiin välttää tulevaisuudessa, EIT:n olisi oman etunsa vuoksi pyrittävä kaikin mahdollisin sovellettavan lainsäädännön mukaisin keinoin saamaan päteviä työntekijöitä ja pitämään heistä kiinni, sillä asiantunteva henkilöstö on tärkeää EIT:n menestyksekkäälle toiminnalle.

(29)

On aiheellista, että komissio käynnistää riippumattomat ulkoiset arvioinnit EIT:n toiminnasta, myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta hallinnoiduista toimista, erityisesti strategisen innovaatio-ohjelman valmistelua silmällä pitäen. Näissä arvioinneissa olisi tarkasteltava sitä, miten EIT täyttää tehtävänsä ja saavuttaa tavoitteensa, ja niiden olisi katettava EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminta. Niissä olisi tarkasteltava EIT:n tuomaa unionin tason lisäarvoa, vaikutusta koko unionissa ja alueellisen innovaatiojärjestelmän (Regional Innovation Scheme, RIS) toimien vaikutusta, avoimuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, tavoittavuutta lisääviä toimia, viestintää, näkyvyyttä, tulosten levittämistä sekä toteutettujen toimien merkityksellisyyttä ja sitä, ovatko ne johdonmukaisia asiaan liittyvien unionin ja jäsenvaltioiden politiikkojen kanssa ja niitä täydentäviä, ja myös mahdollisia synergioita Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden osien kanssa. Nämä arvioinnit olisi otettava huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman arvioinneissa, jotka komissio suorittaa asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti.

(30)

EIT:n olisi parhaansa mukaan pyrittävä virtaviivaistamaan kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön rakenteeseen liittyvää terminologiaa, jotta EIT olisi tunnistettavissa entistä helpommin ja paremmin.

(31)

Euroopan tasolla innovoinnissa olevien erojen vähentämiseksi EIT:n olisi erityisesti RIS:n avulla ja strategisessa innovaatio-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla tuettava maiden ja alueiden innovointivalmiuksia, pyrittävä vahvistamaan innovaatioekosysteemejä maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi sekä integroitava osaamis- ja innovaatioyhteisöihin uusia kumppaniorganisaatioita.

(32)

Innovoinnin edistäjinä toimivien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden älykkään erikoistumisen strategian painopisteet ja parannettava niiden innovointivalmiuksia ottamalla täysimääräisesti huomioon alueelliset valmiudet ja vahvuudet, mahdollisuudet ja heikkoudet sekä paikalliset toimijat, niiden toimet ja markkinat.

(33)

On olennaisen tärkeää edistää vahvaa synergiaa EIT:n ja EIC:n välillä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi edesautettava innovatiivisten yritysten perustamista huolehtien tiiviistä synergiasta EIC:n kanssa, päällekkäisyyksiä kuitenkin välttäen, ja EIT:n rahoituksen saajien olisi voitava hakea EIC:n välineistä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tarjoamia palveluja täydentävää tukea. Erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tukemilla suuren kasvupotentiaalin startup-yrityksillä olisi oltava mahdollisuudet päästä EIC:n toimien piiriin yksinkertaistettua ja siten nopeampaa väylää asetuksen (EU) 2021/695 asiaa koskevien säännösten mukaisesti, jotta niitä voidaan auttaa laajentumaan nopeasti, ja samalla EIT:n tarjoamien tukijärjestelmien olisi oltava avoinna EIC:n rahoituksen saajille. EIT:n ja EIC:n olisi siiloutumisen välttämiseksi sekä synergioiden ja yhteistyön edistämiseksi harkittava vastavuoroista ja järjestelmällistä tietojenvaihtoa. Hallintoneuvoston olisi tarvittaessa voitava kutsua EIC:n johtokunnan jäseniä kokouksiinsa tarkkailijoina.

(34)

Jotta voitaisiin varmistaa EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien jatkuvuus asetuksen (EU) 2021/695 asiaa koskevien säännösten mukaisesti, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sen tiettyjä säännöksiä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021.

(35)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja rajat ylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti, jäljempänä ’EIT’.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’innovoinnilla’ sitä prosessia tuloksineen, jolla vastataan uusilla ideoilla yhteiskunnallisiin, taloudellisiin tai ympäristöön liittyviin tarpeisiin ja kysyntään sekä luodaan uusia tuotteita, prosesseja, palveluja tai yritysmalleja, organisaatiomalleja ja sosiaalisia malleja, jotka otetaan menestyksellisesti käyttöön olemassa olevilla markkinoilla tai jotka pystyvät luomaan uusia markkinoita ja jotka tuottavat arvoa yhteiskunnalle;

2)

’osaamis- ja innovaatioyhteisöllä’ sen täsmällisestä oikeudellisesta muodosta riippumatta korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja muiden innovointiprosessiin osallistuvien sidosryhmien laajamittaista asetuksessa (EU) 2021/695 tarkoitettua institutionaalista eurooppalaista kumppanuutta, joka toimii yhteiseen keskipitkän ja pitkän aikavälin innovaatiosuunnitteluun perustuvana strategisena verkostona ja jonka tavoitteena on vastata EIT:n haasteisiin ja osaltaan edistää asetuksessa (EU) 2021/695 vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista;

3)

’yhteistoimintakeskittymällä’ avoimella ja läpinäkyvällä tavalla perustettua fyysistä keskusta, joka edistää osaamiskolmion toimijoiden välisiä yhteyksiä ja aktiivista yhteistyötä ja toimii osaamisenvaihdon yhteyspisteenä ja jonka kautta osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kumppanit voivat hyödyntää tarvitsemiaan toimintoja ja asiantuntemusta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

4)

’RIS-keskuksella’ osaamis- ja innovaatioyhteisön perustamaa ja sen rakenteeseen kuuluvaa fyysistä keskusta, joka sijaitsee jäsenvaltiossa tai alueellisen innovaatiojärjestelmän (Regional Innovation Scheme, RIS) kohteena olevassa assosioituneessa maassa ja joka toimii yhteyspisteenä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimissa sekä paikallisten osaamiskolmion toimijoiden aktivoinnissa ja osallistamisessa osaamis- ja innovaatioyhteisön toimintaan;

5)

’kumppaniorganisaatiolla’ osaamis- ja innovaatioyhteisön jäsenenä olevia oikeussubjekteja, jotka voivat olla erityisesti korkeakouluja, ammatillisen koulutuksen tarjoajia, tutkimusorganisaatioita, julkisia laitoksia, julkisia tai yksityisiä yrityksiä, rahoituslaitoksia, alue- ja paikallisviranomaisia, säätiöitä ja voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä;

6)

’tutkimusorganisaatiolla’ julkisia tai yksityisiä oikeussubjekteja, joiden päätehtäviin kuuluu tutkimus tai teknologinen kehittäminen;

7)

’korkeakoululla’ yliopistoja ja kaikentyyppisiä korkea-asteen oppilaitoksia, joissa voi kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti suorittaa erityisesti ylemmän korkeakoulu- tai tohtorintutkinnon, riippumatta laitoksesta kansallisesti käytetystä nimityksestä;

8)

’EIT-yhteisöllä’ EIT:tä sekä kaikkien EIT:n tukea tai rahoitusosuuden saaneiden tai saavien yksityishenkilöiden ja oikeussubjektien aktiivista yhteisöä;

9)

’strategisella innovaatio-ohjelmalla’ asiakirjaa, jossa määritetään EIT:n painopistealat ja strategia tulevia aloitteita varten, EIT:n mahdollisuudet saada innovoinnista parasta mahdollista lisäarvoa, EIT:n tavoitteet, keskeiset toimet, toimintatapa, odotetut tulokset ja vaikutus sekä arvio Horisontti Eurooppa -ohjelman ja monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi tarvittavista resursseista;

10)

’alueellisella innovaatiojärjestelmällä’ tai ’RIS:llä’ (Regional Innovation Scheme) järjestelmää, jolla edistetään osaamiskolmion integrointia ja innovointivalmiuksia maissa (ja niiden alueilla), jotka on strategisessa innovaatio-ohjelmassa tarkoitetussa Euroopan innovaatioiden tulostaulussa luokiteltu kohtalaisiksi tai vaatimattomiksi innovaatioiden kehittäjiksi, ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla, erityisesti houkuttelemalla ja integroimalla uusia kumppaneita osaamis- ja innovaatioyhteisöihin ja kuromalla umpeen alueellisia eroja ja kaventamalla siten innovaatiokuilua;

11)

’sidosryhmäfoorumilla’ foorumia, joka on avoin unionin toimielinten sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten edustajille, yritystoiminnan, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen alan edunvalvontaryhmille ja yksittäisille tahoille, yhdistyksille, kansalaisyhteiskuntaa edustaville ja klusteriorganisaatioille sekä muille asianomaisille osapuolille koko osaamiskolmiosta;

12)

’osaamis- ja innovaatioyhteisön liiketoimintasuunnitelmalla’ korkeintaan kolmen vuoden pituiseen avustussopimukseen liitettyä asiakirjaa, jossa kuvataan osaamis- ja innovaatioyhteisön tavoitteet, tapa, jolla ne on määrä saavuttaa, odotetut tulokset, osaamis- ja innovaatioyhteisön suunnitellut lisäarvotoimet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet ja resurssit, mukaan lukien toimet, joilla pyritään saavuttamaan rahoituksen kestävyys ja lisäämään osaamis- ja innovaatioyhteisön avoimuutta uusille kumppaneille kaikkialta unionista;

13)

’osaamis- ja innovaatioyhteisön lisäarvotoimilla’ kumppaniorganisaatioiden osaamis- ja innovaatioyhteisön liiketoimintasuunnitelman mukaisesti toteuttamia toimia, joilla edistetään korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin osaamiskolmion integrointia, mukaan lukien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen perustamista sekä niiden hallintoa ja koordinointia koskevat toimet, sekä EIT:n yleisten tavoitteiden saavuttamista;

14)

’osaamis- ja innovaatioyhteisöjen poikittaistoimilla’ toimia, joilla pyritään tehostamaan yhteistyötä ja synergioita osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välillä, edistämään monialaisempaa lähestymistapaa ja luomaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kriittinen massa, jolloin voidaan ratkaista kaikille yhteisiä kysymyksiä;

15)

’yhteistyöpöytäkirjalla’ EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisön välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on säilyttää osaamis- ja innovaatioyhteisö EIT-yhteisön aktiivisena jäsenenä kumppanuussopimuksen päätyttyä ja joka sisältää ehdot osallistumiselle tiettyjä erityistoimia ja suurta unionin lisäarvoa tuovia rajat ylittäviä toimia koskeviin, kilpailuun perustuviin EIT:n ehdotuspyyntöihin;

16)

’rahoituksen kestävyydellä’ osaamis- ja innovaatioyhteisön kykyä rahoittaa osaamiskolmion toimiaan EIT:n rahoitusosuuksista riippumattomana.

3 artikla

Tehtävä ja tavoitteet

1.   EIT:n tehtävänä on edistää unionin kestävää talouskasvua ja kilpailukykyä lujittamalla unionin ja jäsenvaltioiden innovointivalmiuksia, jotta voidaan vastata yhteiskunnan kohtaamiin merkittäviin haasteisiin. Se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa edistämällä synergioita, integrointia ja yhteistyötä korkeatasoisimmassa korkeakoulutuksessa, tutkimuksessa ja innovoinnissa, myös kannustamalla yrittäjyyteen, ja vahvistamalla näin innovaatioekosysteemejä kaikkialla unionissa avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. EIT myös pyrkii osaltaan saavuttamaan unionin ensisijaiset strategiset tavoitteet ja edistämään unionin tavoitteiden ja politiikkojen, mukaan lukien Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Euroopan elpymissuunnitelma, Euroopan datastrategia, pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten ja Euroopan uusi teollisuusstrategia, toteuttamista sekä unionin strategisen riippumattomuuden saavuttamista samalla, kun säilytetään talouden avoimuus. Lisäksi se edistää vastaamista maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista noudattamalla Agenda 2030:n ja Pariisin sopimuksen periaatteita, ja kasvihuonekaasujen nollanettotalouden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

2.   Kaudella 2021–2027 EIT edistää osaltaan Horisontti Eurooppa -ohjelman yleisten tavoitteiden ja erityistavoitteiden toteutumista ottaen kyseisen ohjelman strategisen suunnittelun kaikilta osin huomioon.

4 artikla

Strateginen innovaatio-ohjelma

1.   Strategisessa innovaatio-ohjelmassa määritellään EIT:n painopistealat ja strategia seitsemän vuoden kaudeksi asetuksessa (EU) 2021/695 vahvistettujen Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteiden ja painopisteiden mukaisesti, ja siihen sisältyy arvio EIT:n odotetuista sosioekonomisista vaikutuksista, sen tavoittavuutta lisäävistä toimista ja sen mahdollisuuksista saada innovoinnista parasta mahdollista lisäarvoa. Strateginen innovaatio-ohjelma sovitetaan yhteen asetuksen (EU) 2021/695 raportointi-, seuranta- ja arviointivaatimusten ja muiden vaatimusten kanssa, ja siinä otetaan huomioon tämän asetuksen 20 artiklassa tarkoitetut EIT:n jatkuvan seurannan ja siitä määräajoin tehtävän riippumattoman arvioinnin tulokset.

2.   Strategisessa innovaatio-ohjelmassa otetaan huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman strateginen suunnittelu, jolloin varmistetaan johdonmukaisuus kyseisen ohjelman haasteiden kanssa sekä täydentävyys asetuksella (EU) 2021/695 perustetun EIC:n kanssa, ja sillä luodaan ja edistetään asianmukaisia synergioita ja täydentävyyttä EIT:n toimien ja muiden asiaan liittyvien tutkimusta ja innovointia, koulutusta ja osaamisen kehittämistä, kestävää ja kilpailukykyistä teollisuutta, yrittäjyyttä ja aluekehitystä tukevien unionin, kansallisten ja alueellisten ohjelmien välillä.

3.   Strategiseen innovaatio-ohjelmaan sisältyy arvio rahoitustarpeista ja -lähteistä EIT:n tulevaa toimintaa sekä pitkän aikavälin kehitystä ja rahoitusta silmällä pitäen. Siinä on myös alustava rahoitussuunnitelma, joka kattaa asianomaisen monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan.

4.   EIT laatii nykyisiä osaamis- ja innovaatioyhteisöjä kuultuaan ja näiden lausunnot huomioituaan panoksen strategista innovaatio-ohjelmaa koskevaan komission ehdotukseen ja toimittaa sen komissiolle. EIT:n panos julkistetaan.

5.   Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät strategisen innovaatio-ohjelman komission ehdotuksesta SEUT 173 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

5 artikla

EIT:n elimet ja jäsenvaltioiden edustajien ryhmä

1.   EIT:llä on tässä kohdassa säädetyt elimet.

Hallintoneuvosto koostuu korkean tason jäsenistä, joilla on todistettua kokemusta korkeakoulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin tai liike-elämän alalta. Hallintoneuvosto vastaa EIT:n toiminnan ohjaamisesta ja seurannasta, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valinnasta, nimeämisestä, rahoituksesta, seurannasta ja arvioinnista, myös asianmukaisten korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta tapauksissa, joissa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksellisuudessa on puutteita, sekä kaikista muista strategisista päätöksistä. Hallintoneuvoston valinnassa on otettava huomioon sukupuolten tasapuolista edustusta ja tasapainoista maantieteellistä jakaumaa koskevat perusteet. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan jäsentensä keskuudesta.

Toimeenpanokomitea koostuu valituista jäsenistä, jotka edustavat osaamiskolmion kaikkia kolmea osa-aluetta, ja hallintoneuvoston puheenjohtajasta. Toimeenpanokomitea avustaa hallintoneuvostoa sen tehtävien suorittamisessa ja valmistelee hallintoneuvoston kokoukset yhteistyössä johtajan kanssa.

Johtajan nimittää hallintoneuvosto. Johtaja toimii EIT:n laillisena edustajana ja vastaa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanosta sekä EIT:n toiminnasta ja päivittäisestä johtamisesta.

Sisäinen tarkastustoimi toimii täysin riippumattomasti ja sovellettavia kansainvälisiä standardeja noudattaen. Sisäinen tarkastustoimi antaa hallintoneuvostolle ja johtajalle neuvoja EIT:n talous- ja muusta hallinnosta ja valvontarakenteista, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa muodostettavien rahoitusyhteyksien organisoinnista sekä hallintoneuvoston pyynnöstä muista seikoista.

2.   EIT:n elimiä koskevat yksityiskohtaiset säännökset on esitetty EIT:n perussäännössä, joka on liitteessä I.

3.   Perustetaan jäsenvaltioiden edustajien ryhmä.

Jäsenvaltioiden edustajien ryhmässä on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja assosioituneesta maasta.

Jäsenvaltioiden edustajien ryhmä antaa hallintoneuvostolle ja johtajalle neuvoja

a)

EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa tekemien kumppanuussopimusten voimassaoloajan jatkamisesta tai niiden päättämisestä liitteessä I olevan 3 jakson 6 kohdan mukaisesti;

b)

yhteistyöpöytäkirjan tekemisestä kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa liitteessä I olevan 3 jakson 6 kohdan mukaisesti; ja

c)

muista kuin a ja b alakohdassa tarkoitetuista EIT:lle strategisesti tärkeistä kysymyksistä, joista se jakaa kokemuksia.

Jäsenvaltioiden edustajien ryhmä antaa neuvoja myös osaamis- ja innovaatioyhteisöille ja jakaa kokemuksia niiden kanssa.

Jäsenvaltioiden edustajien ryhmälle on tiedotettava säännöllisesti EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksellisuudesta, saavutuksista ja toimista, niitä koskevan seurannan ja arvioinnin tuloksista sekä niitä koskevista tulosindikaattoreista ja korjaavista toimenpiteistä. Jäsenvaltioiden edustajien ryhmä antaa näistä lausuntonsa.

Jäsenvaltioiden edustajien ryhmä edistää asianmukaisia synergioita ja täydentävyyttä EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien sekä kansallisten ohjelmien ja aloitteiden välillä, mukaan lukien osaamis- ja innovaatioyhteisön toimien mahdollinen kansallinen yhteisrahoitus.

6 artikla

Tehtävät

Suorittaakseen 3 artiklassa säädetyn tehtävänsä ja saavuttaakseen mainitussa artiklassa säädetyt tavoitteensa EIT:n tehtäviin kuuluvat vähintään seuraavat:

a)

määrittää tärkeimmät painopisteensä ja toimensa strategisen innovaatio-ohjelman mukaisesti ja panee ne täytäntöön asetuksen (EU) 2021/695 sovellettavien säännösten mukaisesti;

b)

varmistaa avoimuuden mahdollisille uusille kumppaniorganisaatioille ja tekee toimintaansa tunnetuksi niiden parissa, erityisesti pk-yritysten ja uusien huippuyksiköiden keskuudessa kaikkialla unionissa, sekä rohkaisee niitä osallistumaan toimintaansa, myös RIS:n kautta, hyödyntämällä nykyisiä tiedonvaihtoverkkoja ja rakenteita;

c)

valitsee ja nimeää osaamis- ja innovaatioyhteisöjä 9 artiklan mukaisesti sekä määrittelee kumppanuussopimuksilla ja avustussopimuksilla niiden oikeudet ja velvollisuudet, valvoo niitä ja tarjoaa niille asianmukaista tukea ja strategista ohjausta asianmukaisten laadunvalvontatoimenpiteiden sekä niiden toimien jatkuvan seurannan ja niistä määräajoin tehtävän ulkoisen arvioinnin avulla 11 artiklan mukaisesti sekä toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä;

d)

ohjaa RIS:n täytäntöönpanoa muun muassa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toteuttaman RIS-keskusten perustamisen kautta;

e)

huolehtii sopivan tasoisesta koordinoinnista sekä helpottaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välistä viestintää ja temaattista yhteistyötä sekä julkaisee osaamis- ja innovaatioyhteisöjen poikittaistoimia ja yhteispalveluja koskevia ehdotuspyyntöjä;

f)

varmistaa EIT:n laatumerkin saaneiden tutkintojen laajamittaisen käyttöönoton osaamis- ja innovaatioyhteisöissä, vahvistaa niiden tunnetuksi tekemistä EIT-yhteisön ulkopuolella ja laajentaa niitä elinikäisen oppimisen ohjelmiin;

g)

edistää osaamiskolmion integrointia koskevien parhaiden käytäntöjen levittämistä, myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kesken ja kaikkialla unionissa esimerkiksi RIS:n kautta, jotta voidaan kehittää yhteistä innovoinnin ja tietämyksen siirron kulttuuria ja kannustaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjä avoimuuteen uusille jäsenille tavoittavuutta lisäävien toimien avulla;

h)

edistää EIT-yhteisön tuottamien tulosten ja mahdollisuuksien laajaa levittämistä, niistä tiedottamista ja niiden hyödyntämistä, jotta voidaan lisätä EIT:n tunnettuutta ja näkyvyyttä ja sitä koskevaa tietämystä kaikkialla unionissa sekä kannustaa osallistumaan EIT-yhteisön toimiin;

i)

tukee osaamis- ja innovaatioyhteisöjä tehokkaan rahoituksen kestävyyttä koskevan strategian kehittämisessä varojen saamiseksi käyttöön muista julkisista ja yksityisistä lähteistä;

j)

vaalii huippuosaamista korkeakoulutuksessa, tutkimuksessa ja innovoinnissa erityisesti tuomalla osaamis- ja innovaatioyhteisöjä esiin huippuosaavina innovointikumppaneina;

k)

edistää monitieteistä näkökulmaa innovointiin kaikilla aloilla, myös integroimalla teknologisia, sosiaalisia ja ei-teknologisia ratkaisuja, sisäänrakennettua kestävyyttä ja ilmastoneutraaliutta, organisaatioon liittyviä toimintatapoja, yrittäjyysnäkökulmaa ja uusia liiketoimintamalleja;

l)

varmistaa tarvittaessa EIT:n ja unionin muiden ohjelmien väliset synergiat ja täydentävyyden asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti;

m)

edistää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välistä keskustelua sekä asiantuntemuksen ja taitotiedon vaihtoa ja levittämistä innovatiivisten teollis- ja tekijänoikeusmallien osalta, jotta voidaan edistää tietämyksen siirtoa ja levittämistä sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen puitteissa että laajemmin koko unionissa;

n)

tarjoaa tarvittavaa tukea ja edistää synergioita osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseksi;

o)

järjestää säännöllisesti, vähintään joka toinen vuosi, sidosryhmäfoorumin kokouksia, joiden tarkoituksena on vaihtaa näkemyksiä ja keskustella EIT:n toiminnasta, kokemuksista ja parhaista käytännöistä sekä EIT:n panoksesta unionin innovointi-, tutkimus- ja koulutuspolitiikan ja -tavoitteiden sekä tarvittaessa unionin muiden politiikkojen ja tavoitteiden kannalta ja tarjota sidosryhmille tilaisuus esittää näkökantansa;

p)

järjestää vähintään kahdesti vuodessa jäsenvaltioiden edustajien ryhmän kokouksia, jotka ovat erillisiä sidosryhmäfoorumin kokouksista;

q)

helpottaa EIT-yhteisön yhteispalvelutoimintojen perustamista;

r)

kannustaa RIS-keskusten ja yhteistoimintakeskittymien ajan mittaan tapahtuvaa verkostoitumista jäsenvaltioissa, jotta voidaan helpottaa niiden yhteistyötä EIT-yhteisön sisällä ja paikallisten innovaatioekosysteemien kanssa;

s)

seuraa niiden toimien täytäntöönpanoa, jotka osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on määrä toteuttaa jäsenorganisaatioidensa, erityisesti korkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen tarjoajien, pk-yritysten ja startup-yritysten, yrittäjyys- ja innovointivalmiuksien kehittämiseksi ja niiden integroimiseksi innovaatioekosysteemeihin kaikkialla unionissa osaamiskolmiomallin mukaisesti;

t)

suunnittelee yhteistyössä komission kanssa ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjä kuultuaan pilottialoitteen, jolla tuetaan korkeakoulujen innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksia sekä niiden integrointia innovaatioekosysteemeihin (korkeakoulutuksen pilottialoite) ja jonka osaamis- ja innovaatioyhteisöt panevat täytäntöön, käynnistää tämän aloitteen ja koordinoi sitä.

7 artikla

Osaamis- ja innovaatioyhteisöt

1.   Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tehtäviin kuuluvat vähintään seuraavat:

a)

innovaatiotoiminta ja unionin lisäarvoa tuottavat investoinnit, mukaan lukien innovatiivisten startup-yritysten perustamisen ja innovatiivisten yritysten kehittämisen helpottaminen EIC:n ja InvestEU-ohjelman toimintaa täydentäen, niin, että otetaan kaikilta osin huomioon korkeakoulutuksen ja tutkimuksen osa-alueet kriittisen massan saavuttamiseksi ja edistetään tulosten levittämistä ja hyödyntämistä;

b)

innovointiin perustuva tutkimus, kokeilu, prototyyppien kehittäminen ja demonstrointi, joita toteutetaan talouden, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä aloilla ja joissa hyödynnetään unionin ja kansallisen tason tutkimukseen pohjaavia tuloksia ja joilla on mahdollisuudet lujittaa unionin kansainvälistä kilpailukykyä ja löytää ratkaisuja eurooppalaisen yhteiskunnan kohtaamiin merkittäviin haasteisiin, myös terveysalaan ja digitaalisiin markkinoihin liittyviin haasteisiin;

c)

etenkin ylemmän korkeakoulututkinto- ja tohtorintutkintotason koulutustoiminta sekä ammatillinen täydennyskoulutus, joita toteutetaan aloilla, joilla on mahdollisuudet vastata Euroopan tuleviin sosioekonomisiin ja sosioekologisiin tarpeisiin, ja jotka laajentavat unionin osaamispohjaa, edistävät innovointiin liittyvien taitojen kehittämistä, johtamis- ja yrittäjyystaitojen parantamista sekä tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta ja edistävät tietämyksen jakamista, mentorointia ja verkottumista EIT:n koulutustoimiin, mukaan lukien EIT:n laatumerkin saaneet koulutustoimet, osallistuneiden keskuudessa;

d)

osana korkeakoulutuksen pilottialoitetta toteutettavat toimet, joilla parannetaan korkeakoulujen pilottialoitteiden integrointia innovaatioarvoketjuihin ja -ekosysteemeihin ja tuodaan niitä osaamiskolmion muiden keskeisten innovaatiotoimijoiden kanssa yhteen ja parannetaan näin niiden innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksia;

e)

tavoittavuutta lisäävät toimet ja innovoinnin alan parhaiden käytäntöjen levittäminen siten, että keskitytään korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän, mukaan lukien palvelu- ja rahoitusalat, ja tarvittaessa julkisten ja kolmannen sektorin organisaatioiden välisen yhteistyön kehittämiseen;

f)

RIS:n toimet, jotka sisällytetään kaikilta osin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen monivuotiseen strategiaan ja yhdistetään asetuksen (EU) 2021/695 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyihin asiaan liittyviin älykkään erikoistumisen strategioihin, jotta voidaan lujittaa innovointivalmiuksia ja kehittää kestäviä innovaatioekosysteemejä ja näin kaventaa eri puolilla unionia innovoinnin tuloksellisuudessa olevia eroja;

g)

pyrkiminen osaamis- ja innovaatioyhteisön toimien ja, tapauksen mukaan, unionin, kansallisten ja alueellisten ohjelmien, erityisesti EIC:n, muiden eurooppalaisten kumppanuuksien ja Horisontti Eurooppa -ohjelman missioiden, välisiin synergioihin ja täydentävyyteen;

h)

varojen hankkiminen julkisista ja yksityisistä lähteistä pyrkien erityisesti siihen, että niiden talousarvio rahoitetaan yhä suuremmaksi osaksi yksityisistä lähteistä ja niiden omasta toiminnasta saaduilla tuloilla 18 artiklan mukaisesti;

i)

tietojen toimittaminen pyynnöstä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien yhteydessä saaduista tutkimus- ja innovointituotoksista ja -tuloksista sekä niihin liittyvistä teollis- ja tekijänoikeuksista ja asianomaisista keksijöistä.

2.   Osaamis- ja innovaatioyhteisöillä on laajat valtuudet itse vahvistaa sisäinen organisaationsa ja kokoonpanonsa sekä ohjelmansa ja työmenetelmänsä edellyttäen, että nämä auttavat niitä edistymään EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tavoitteiden saavuttamisessa ja että niissä otetaan huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman strateginen suunnittelu sekä strategisessa innovaatio-ohjelmassa esitetyt ja hallintoneuvoston antamat EIT:n strategiset linjaukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välisten kumppanuussopimusten ja avustussopimusten soveltamista.

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen on erityisesti

a)

luotava sisäiset läpinäkyvät hallintojärjestelyt, joissa otetaan huomioon korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin osaamiskolmio;

b)

varmistettava avoimuutensa mahdollisille kumppanuuteen lisäarvoa tuoville uusille kumppaniorganisaatioille kaikkialla unionissa ja edistettävä tätä avoimuutta käyttäen selkeitä ja läpinäkyviä liittymis- ja irtautumiskriteerejä, myös avoimia ehdotuspyyntöjä;

c)

vahvistettava sisäiset säännöt, mukaan lukien menettelysäännöt, joilla varmistetaan, että ne toimivat avoimella ja läpinäkyvällä tavalla;

d)

laadittava ja toteutettava liiketoimintasuunnitelmansa;

e)

laadittava ja toteutettava strategioita rahoituksen kestävyyden saavuttamiseksi.

3.   Osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat toteuttaa toimenpiteitä ja aloitteita, joilla pyritään lieventämään covid-19-kriisin vaikutuksia, ja erityisesti toimia, joiden tarkoituksena on parantaa mikroyritysten, pk-yritysten sekä startup-yritysten kuten myös opiskelijoiden, tutkijoiden ja työntekijöiden selviytymiskykyä.

4.   EIT:n ja kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön välinen suhde perustuu kumppanuussopimukseen, avustussopimukseen tai, jollei 12 artiklasta muuta johdu, yhteistyöpöytäkirjaan.

8 artikla

Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt

Sovelletaan Horisontti Eurooppa -ohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä. Näistä säännöistä poiketen

a)

osaamis- ja innovaatioyhteisön muodostamista koskevista vähimmäisehdoista säädetään tämän asetuksen 9 artiklan 3 ja 4 kohdassa;

b)

osaamis- ja innovaatioyhteisön lisäarvotoimiin voidaan soveltaa tapauksen mukaan omistusoikeutta, käyttöoikeuksia, hyödyntämistä ja levittämistä koskevia erityissääntöjä.

9 artikla

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valinta ja nimeäminen

1.   EIT valitsee ja nimeää kumppanuuden osaamis- ja innovaatioyhteisöksi kilpailuun perustuvaa avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen. Tällöin sovelletaan asetuksessa (EU) 2021/695, muun muassa sen 28 artiklan 3 kohdassa, säädettyjä edellytyksiä ja perusteita sekä eurooppalaisten kumppanuuksien valintaperusteita. Hallintoneuvosto voi täsmentää kyseisiä perusteita hyväksymällä ja julkaisemalla osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintaperusteet, joissa periaatteina ovat huippuosaaminen ja merkityksellisyys innovoinnissa vastattaessa yhteiskunnallisiin haasteisiin ja unionin politiikan painopisteisiin.

2.   EIT aloittaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valinnan ja nimeämisen strategisessa innovaatio-ohjelmassa määritettyjen painopistealojen ja aikataulun mukaisesti ottaen huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisessa suunnittelussa määritetyt painopisteet.

3.   Osaamis- ja innovaatioyhteisön muodostamisen vähimmäisehtona on, että siihen osallistuu vähintään kolme riippumatonta kumppaniorganisaatiota, joiden joukossa on ainakin yksi korkeakoulu, yksi tutkimusorganisaatio ja yksi yksityinen yritys ja jotka ovat vähintään kolmesta eri jäsenvaltiosta.

4.   Edellä 3 kohdassa säädetyn ehdon lisäksi vähintään kahden kolmasosan osaamis- ja innovaatioyhteisön muodostavista kumppaniorganisaatioista on oltava jäsenvaltioihin sijoittautuneita.

5.   EIT hyväksyy ja julkaisee osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien rahoitusta, seurantaa ja arviointia koskevat perusteet ja menettelyt ennen uusien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintamenettelyn aloittamista. EIT tiedottaa nämä perusteet ja menettelyt viipymättä jäsenvaltioiden edustajien ryhmälle ja Euroopan parlamentille.

10 artikla

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen arviointia ja seurantaa koskevat periaatteet

EIT huolehtii muun ohessa asetuksessa (EU) 2021/695 ja strategisessa innovaatio-ohjelmassa vahvistettujen indikaattorien ja seurantasäännösten perusteella ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa siitä, että kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia, mukaan lukien edistyminen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoituksen kestävyydessä, kustannustehokkuus ja avoimuus uusille jäsenille, seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin ulkoinen arviointi.

Tällaisen seurannan ja arvioinnin tulokset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja ne julkistetaan.

11 artikla

Kumppanuussopimuksen kesto, jatkaminen ja päättäminen

1.   Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 130 artiklan 4 kohdan c alakohdassa säädetään, EIT voi tehdä osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa kumppanuussopimuksen aluksi seitsemäksi vuodeksi.

2.   EIT tekee 10 artiklan mukaisen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen jatkuvan seurannan perusteella hallintoneuvoston valvonnassa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksellisuudesta ja toiminnasta välitarkastelut, jotka kattavat kumppanuussopimuksen kolme ensimmäistä vuotta.

Jos kumppanuussopimuksen voimassaoloa jatketaan, EIT tekee tällaisen välitarkastelun sopimuksen jatkamista seuraavilta kolmelta vuodelta.

Hallintoneuvosto julkistaa nämä välitarkastelut.

3.   Ennen 1 kohdassa tarkoitetun seitsenvuotiskauden päättymistä EIT tekee kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön tuloksellisuudesta ja toiminnasta kattavan arvioinnin hallintoneuvoston valvonnassa ja riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden tuella.

4.   Jäsenvaltioiden edustajien ryhmää kuultuaan hallintoneuvosto voi jatkaa kumppanuussopimuksen voimassaoloa enintään seitsemällä vuodella tai lopettaa EIT:n rahoitusosuuden ja olla jatkamatta osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen voimassaoloa käyttäen perusteena

a)

edellä 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun välitarkastelun tulosta; ja

b)

edellä 3 kohdassa tarkoitetun kattavan arvioinnin tulosta.

EIT ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen 1 kohdassa tarkoitetun seitsenvuotiskauden jatkamista.

5.   Tehdessään 4 kohdan mukaista päätöstä osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen jatkamisesta hallintoneuvosto ottaa huomioon asetuksessa (EU) 2021/695 vahvistetut eurooppalaisten kumppanuuksien täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia koskevat perusteet sekä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen osalta seuraavat seikat:

a)

niiden merkityksellisyys unionin maailmanlaajuisten haasteiden kannalta;

b)

niiden tuoma unionin tason lisäarvo ja merkityksellisyys EIT:n tavoitteiden kannalta;

c)

niiden tavoitteiden saavuttaminen;

d)

niiden pyrkimykset koordinoida toimintaansa muiden asiaan liittyvien tutkimus- ja innovointialoitteiden kanssa;

e)

niiden mahdollisuudet huolehtia avoimuudesta uusille jäsenille;

f)

niiden onnistuminen uusien jäsenten hankkimisessa eri puolilta unionia;

g)

niiden toimiminen hyvän hallintotavan periaatteiden mukaisesti;

h)

niiden pyrkimykset laatia ja toteuttaa sukupuolisensitiivisiä toimenpiteitä ja tässä saavuttamat tulokset; ja

i)

niiden mahdollisuudet kehittää kestäviä innovaatioekosysteemejä ja niiden saavuttama rahoituksen kestävyyden aste.

6.   Jos osaamis- ja innovaatioyhteisön jatkuva seuranta, tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu välitarkastelu tai kattava arviointi osoittaa, että edistyminen 10 artiklassa tarkoitetuilla osa-alueilla on riittämätöntä tai unionin tason lisäarvo puuttuu, hallintoneuvosto toteuttaa asianmukaiset korjaavat toimenpiteet, joihin kuuluvat EIT:n rahoitusosuuden vähentäminen, muuttaminen tai peruuttaminen taikka kumppanuussopimuksen päättäminen.

7.   EIT tekee osaamis- ja innovaatioyhteisön tuloksellisuudesta ja toiminnasta lopputarkastelun hallintoneuvoston valvonnassa ennen kumppanuussopimuksen päättymistä. Jos ennen kumppanuussopimuksen päättymistä tehdyn lopputarkastelun tulos on myönteinen, EIT voi tehdä osaamis- ja innovaatioyhteisön kanssa yhteistyöpöytäkirjan.

12 artikla

Yhteistyöpöytäkirja

1.   Hallintoneuvosto vahvistaa yhteistyöpöytäkirjan voimassaoloajan, sisällön ja rakenteen ottaen huomioon perusteellisen ja riippumattoman tutkimuksen. Tutkimuksessa arvioidaan osaamis- ja innovaatioyhteisön pyrkimykset saavuttaa rahoituksen kestävyys, sen saamat tulot ja sen rahoitusnäkymät. Lisäksi arvioinnissa yksilöidään kaikki toimet, joiden jatkuminen saattaisi vaarantua resurssien puutteen vuoksi.

2.   Yhteistyöpöytäkirjassa esitetään

a)

osaamiskolmion toimien jatkamiseen sekä osaamis- ja innovaatioyhteisön ekosysteemin ja verkoston ylläpitoon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet;

b)

ehdot, jotka koskevat EIT:n brändin käyttöä ja osallistumista EIT:n palkintoihin ja muihin EIT:n järjestämiin aloitteisiin;

c)

ehdot, jotka koskevat osallistumista korkeakoulutustoimintaan, mukaan lukien EIT:n laatumerkin käyttö koulutusohjelmissa ja suhteet EIT:n alumniyhteisöön;

d)

ehdot, jotka koskevat osallistumista kilpailuun perustuviin EIT:n ehdotuspyyntöihin tiettyjen erityistoimien, kuten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen poikittaistoimien ja yhteispalvelujen, osalta;

e)

ehdot, jotka koskevat EIT:n lisätukea yhteistoimintakeskittymien rajat ylittäville koordinointitoimille, joilla on suuri unionin lisäarvo.

3.   Jos yhteistyöpöytäkirjaa ei tehdä, osaamis- ja innovaatioyhteisö ei saa käyttää toiminnassaan EIT:n brändiä.

13 artikla

Tutkinnot

1.   Osallistuvat korkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen tarjoajat myöntävät 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun korkeakoulutustoimintaan liittyviä tutkintoja kansallisten sääntöjen ja hyväksymismenettelyjen mukaisesti. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välisissä kumppanuus- ja avustussopimuksissa sekä yhteistyöpöytäkirjoissa määrätään EIT:n laatumerkin myöntämisestä myös kyseisille tutkinnoille.

2.   EIT rohkaisee osallistuvia korkeakouluja ja ammatillisen koulutuksen tarjoajia

a)

myöntämään osaamis- ja innovaatioyhteisöjen integroidun luonteen mukaisesti yhteistutkintoja tai usean tutkinnon yhdistelmiä, jotka voivat olla myös vain yhden korkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen tarjoajan myöntämiä;

b)

levittämään horisontaalisiin kysymyksiin liittyviä parhaita käytäntöjä;

c)

edistämään ja tekemään tunnetuksi EIT:n laatumerkkiä koulutuksessaan ja tutkintotodistuksissaan;

d)

kehittämään erilaisia strategioita, joiden tavoitteena on edistää toimivaa yhteistyötä innovaatioekosysteemien ja yritysten kanssa ja edistää yrittäjähenkisyyttä;

e)

luomaan ohjelmia, joissa keskitytään elinikäiseen oppimiseen ja sertifiointiin;

f)

kiinnittämään erityistä huomiota sukupuolten tasapuoliseen edustukseen ja sukupuolisensitiivisiin toimintamalleihin, varsinkin aloilla, joilla naiset ovat edelleen aliedustettuina, kuten tieto- ja viestintätekniikka sekä luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka;

g)

ottamaan huomioon:

i)

SEUT 165 ja 166 artiklan mukaisesti toteutetut unionin toimet;

ii)

eurooppalaisen korkeakoulutusalueen puitteissa toteutetut toimet.

14 artikla

EIT:n toiminnallinen riippumattomuus ja sen toimien johdonmukaisuus unionin, jäsenvaltioiden tai hallitustenvälisten toimien kanssa

1.   EIT toimii riippumattomana kansallisista viranomaisista ja ulkoisista vaikutuksista ja huolehtii koordinoinnin avulla siitä, että sen toiminta on johdonmukaista unionin tasolla etenkin korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin alalla toteutettavien muiden toiminnan ja välineiden kanssa.

2.   EIT pyrkii lisäksi luomaan synergioita ja täydentävyyttä ottamalla asianmukaisesti huomioon alueelliset, kansalliset ja hallitustenväliset politiikat ja aloitteet parhaiden käytäntöjen, vakiintuneiden mallien ja olemassa olevien resurssien hyödyntämiseksi.

Komissio tarjoaa EIT:lle tarvittavan tuen asianmukaisten synergioiden ja täydentävyyden luomiseksi muiden asetuksen (EU) 2021/695 nojalla toteutettavien toimien sekä muiden unionin aloitteiden ja ohjelmien kanssa välttäen päällekkäisyyttä.

Komissio antaa EIT:lle suosituksia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinnollisen taakan vähentämisestä.

15 artikla

Oikeudellinen asema

1.   EIT on unionin elin, jolla on oikeushenkilöllisyys. Sillä on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

2.   EIT:hen sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitettyä Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa N:o 7.

16 artikla

Korvausvastuu

1.   EIT vastaa yksin velvoitteistaan.

2.   EIT:n sopimusperusteinen korvausvastuu määritellään asiaan liittyvissä sopimusmääräyksissä ja kyseiseen sopimukseen sovellettavassa lainsäädännössä.

Euroopan unionin tuomioistuimella, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, on toimivalta ratkaista asia EIT:n tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.   Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun osalta EIT korvaa aiheuttamansa tai henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

Unionin tuomioistuimella on tuomiovalta tällaisten vahinkojen korvaamista koskevissa riita-asioissa.

4.   EIT:n kaikkien maksujen, joiden tarkoituksena on kattaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu vastuu, sekä niihin liittyvien kustannusten ja menojen katsotaan olevan EIT:n menoja, ja ne on katettava EIT:n varoista.

5.   Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista EIT:tä vastaan nostetut kanteet SEUT 263 ja 265 artiklan mukaisesti.

17 artikla

Avoimuus ja asiakirjoihin tutustuminen

1.   EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt huolehtivat siitä, että niiden toimintaa harjoitetaan erittäin avoimesti. EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt perustavat erityisesti helppokäyttöisen, maksuttoman verkkosivuston, josta saa tietoa niiden toimista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista, erityisesti avoimista ehdotuspyynnöistä.

2.   EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt asettavat saataville yksityiskohtaiset tiedot julkaisemistaan ehdotuspyynnöistä, mukaan lukien tiedot niiden arviointiprosesseista ja kyseisten ehdotuspyyntöjen tuloksista. Nämä tiedot on asetettava saataville oikea-aikaisesti niin, että tiedot ovat haettavissa ja jäljitettävissä, unionin rahoittamien tutkimus- ja innovointihankkeiden asiaan liittyviin yhteisiin verkkotietokantoihin asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti.

3.   EIT julkistaa työjärjestyksensä, 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut erityiset varainhoitoa koskevat sääntönsä sekä 9 artiklassa tarkoitetut osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintaperusteet ennen kuin se julkaisee ehdotuspyyntöjä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valitsemiseksi.

4.   EIT julkistaa viipymättä yhtenäisen ohjelma-asiakirjansa sekä 19 artiklassa tarkoitetun konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen.

5.   EIT ei saa luovuttaa kolmansille osapuolille saamiaan luottamuksellisia tietoja, jotka on perustellusti pyydetty pitämään luottamuksellisina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 ja 7 kohdan soveltamista.

6.   EIT:n elinten jäseniä koskee SEUT 339 artiklassa tarkoitettu salassapitovelvollisuus.

EIT:n tämän asetuksen mukaisesti keräämiin tietoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (11).

7.   EIT:n hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (12).

8.   EIT:hen sovelletaan neuvoston asetusta N:o 1 (13). EIT:n toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista huolehtii neuvoston asetuksella (EY) N:o 2965/94 (14) perustettu Euroopan unionin elinten käännöskeskus.

18 artikla

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitus

1.   Osaamis- ja innovaatioyhteisöt rahoitetaan erityisesti seuraavista lähteistä:

a)

kumppaniorganisaatioilta saatavat rahoitusosuudet, jotka muodostavat merkittävän rahoituslähteen;

b)

jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden tai muiden kolmansien maiden taikka kyseisten jäsenvaltioiden tai maiden viranomaisten vapaaehtoiset rahoitusosuudet;

c)

kansainvälisten elinten tai laitosten rahoitusosuudet;

d)

osaamis- ja innovaatioyhteisön omista varoista ja omasta toiminnasta sekä teollis- ja tekijänoikeuksista saatavista rojalteista peräisin olevat tulot;

e)

pääomalahjoitukset;

f)

testamenttilahjoitukset, lahjoitukset ja rahoitusosuudet yksityishenkilöiltä, instituutioilta, säätiöiltä tai muilta kansallisen lainsäädännön nojalla perustetuilta elimiltä;

g)

EIT:ltä saatava rahoitusosuus;

h)

rahoitusvälineet, mukaan lukien ne, jotka rahoitetaan unionin yleisestä talousarviosta.

2.   EIT:ltä saatavan rahoitusosuuden käyttöä koskevat ehdot vahvistetaan 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa EIT:n varainhoitoa koskevissa säännöissä.

3.   Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin edellyttäen, että osaamis- ja innovaatioyhteisöjen vuosittain vahvistettavia arvioituja rahoitustarpeita seurataan riittävästi.

4.   EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisölle osoittama rahoitusosuus voi kattaa enintään 100 prosenttia osaamis- ja innovaatioyhteisön lisäarvotoimien avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista osaamis- ja innovaatioyhteisön elinkaaren alkuvaiheissa. Tätä rahoitusosuutta vähennetään asteittain strategisessa innovaatio-ohjelmassa vahvistettujen prosenttiosuuksien mukaisesti.

5.   Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ja niiden kumppaniorganisaatiot voivat hakea unionin rahoitusta, etenkin unionin ohjelmista ja rahastoista myönnettävää rahoitusta, niitä koskevien sääntöjen mukaisesti. Tällaisella rahoituksella ei voida kattaa kustannuksia, joiden kattamiseksi on jo myönnetty rahoitusta toisesta unionin ohjelmasta.

6.   Kumppaniorganisaatioiden osuudet osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoituksesta määritetään 4 kohdassa tarkoitettujen prosenttiosuuksien mukaisesti, ja niissä otetaan huomioon osaamis- ja innovaatioyhteisöjen strategia rahoituksen kestävyyden saavuttamiseksi.

7.   EIT perustaa tuloksellisuuteen perustuvan kohdentamismekanismin, jonka perusteella sen rahoitusosuus myönnetään osaamis- ja innovaatioyhteisöille. Mekanismissa arvioidaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen liiketoimintasuunnitelmia ja tuloksellisuutta, jota mitataan jatkuvalla seurannalla 10 artiklan mukaisesti ja strategisessa innovaatio-ohjelmassa vahvistetulla tavalla.

19 artikla

Ohjelmasuunnittelu ja raportointi

1.   EIT hyväksyy 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen varainhoitoa koskevien sääntöjensä mukaisesti strategiseen innovaatio-ohjelmaan perustuvan yhtenäisen ohjelma-asiakirjan, jossa esitetään seuraavat:

a)

EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tärkeimmät painopisteet ja suunnitellut aloitteet;

b)

arvio rahoitustarpeista ja -lähteistä;

c)

arvio uusista tehtävistä aiheutuvista henkilöstötarpeista;

d)

EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien vaikutuslähtöiseen ja tuloksellisuuteen perustuvaan seurantaan tarkoitetut asianmukaiset laadulliset ja määrälliset menetelmät, välineet ja indikaattorit;

e)

muut seikat sen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti.

2.   EIT hyväksyy konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen, joka sisältää kattavat tiedot EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen edellisen kalenterivuoden aikana toteuttamista toimista ja EIT:n panoksesta Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteisiin sekä unionin innovointi-, tutkimus- ja koulutuspolitiikkoihin ja -tavoitteisiin. Konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa arvioidaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, indikaattoreihin ja aikatauluun, toteutettuihin toimiin liittyviä riskejä, resurssien käyttöä, myös sen osaamis- ja innovaatioyhteisökohtaisesti eriteltyä myötävaikutusta asetuksen (EU) 2021/695 mukaisen ilmastotoimien valtavirtaistamista koskevan tavoitteen saavuttamiseen, ja EIT:n yleistä toimintaa. Konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa on annettava muita kattavia tietoja EIT:n varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti.

Johtaja toimittaa konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen Euroopan parlamentin asiasta vastaaville valiokunnille viimeistään 29 päivänä toukokuuta 2022 ja sen jälkeen vuosittain.

20 artikla

EIT:n seuranta ja arviointi

1.   Mahdollisimman laadukkaisiin tuloksiin, tieteelliseen huippuosaamiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen resurssien käyttöön pääsemiseksi EIT varmistaa, että sen toimia, mukaan lukien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta hallinnoidut toimet, seurataan jatkuvasti ja järjestelmällisesti ja että niistä tehdään määräajoin riippumaton arviointi sen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti. Seurannan ja arviointien tulokset julkistetaan.

2.   Komissio tekee riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla ja sidosryhmien näkemykset huomioon ottaen EIT:stä ja osaamis- ja innovaatioyhteisöistä asianmukaisena ajankohtana väli- ja loppuarvioinnin. Nämä arvioinnit otetaan huomioon asetuksen (EU) 2021/695 52 artiklassa säädetyissä Horisontti Eurooppa -ohjelman arvioinneissa.

Näissä arvioinneissa tarkastellaan sitä, miten EIT täyttää tehtävänsä ja saavuttaa tavoitteensa, ja käsitellään EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimia. Niissä arvioidaan EIT:n tuomaa unionin tason lisäarvoa, vaikutusta koko unionissa ja RIS:n toimien vaikutusta, toteutettujen EIT:n toimien avoimuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja merkityksellisyyttä sekä niiden johdonmukaisuutta asiaan liittyvien unionin ja kansallisten politiikkojen kanssa ja täydentävyyttä niiden kanssa, mukaan lukien synergiat Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden osien ja erityisesti muiden eurooppalaisten kumppanuuksien ja missioiden sekä EIC:n kanssa.

Väliarvioinnissa arvioidaan myös muun muassa korkeakoulutuksen pilottialoitteen tulokset ja vaikutukset, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoituksen kestävyyttä koskevien strategioiden vaikuttavuus sekä EIT:n ja Horisontti Eurooppa -ohjelman pilarin III ”Innovatiivinen Eurooppa” täytäntöönpanoelinten välinen yhteistyö. EIT:n arvioinnit otetaan tältä osin huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman arvioinneissa, myös Horisontti Eurooppa -ohjelman pilarin III ”Innovatiivinen Eurooppa” systeemistä arviointia silmällä pitäen, erityisesti innovoinnin keskitetyn asiointipisteen osalta.

3.   Komissio voi avoimella menettelyllä valittujen riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla suorittaa muita arviointeja strategisesti merkityksellisistä aihealueista tai teemoista tarkastellakseen EIT:n edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, kartoittaakseen toimien toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä ja yksilöidäkseen parhaita käytäntöjä. Näitä muita arviointeja suorittaessaan komissio ottaa täysin huomioon EIT:hen ja osaamis- ja innovaatioyhteisöihin kohdistuvan hallinnollisen taakan.

4.   Komissio ilmoittaa arviointien tulokset sekä toimittaa omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Hallintoneuvosto ottaa arviointien tulokset asianmukaisesti huomioon toteuttaessaan EIT:n ohjelmia ja toimia.

21 artikla

EIT:n talousarvio

1.   EIT:n tulot muodostuvat unionin rahoitusosuudesta. EIT:n tuloihin voi sisältyä rahoitusosuuksia myös muista yksityisistä ja julkisista lähteistä.

Unionin rahoitusosuus maksetaan Horisontti Eurooppa -ohjelmasta saatavasta rahoitusosuudesta, jonka määräksi vahvistetaan 2 726 000 000 euroa käypinä hintoina, minkä lisäksi kaudeksi 2021–2027 osoitetaan 210 000 000 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina.

EIT voi saada muita varoja muista unionin ohjelmista.

2.   EIT:n rahoitusosuus osaamis- ja innovaatioyhteisöille maksetaan 1 kohdassa tarkoitetusta unionin rahoitusosuudesta.

22 artikla

EIT:n vuotuisen talousarvion laatiminen ja hyväksyminen

1.   EIT:n talousarvion sisältö ja rakenne vahvistetaan sen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti. EIT:n menoihin kuuluvat henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot. Hallintomenot on pidettävä mahdollisimman vähäisinä. EIT:n talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

2.   Johtaja laatii EIT:n seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion ja toimittaa sen hallintoneuvostolle.

3.   Hallintoneuvosto hyväksyy EIT:n tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, ja toimittaa sen yhtenäisen ohjelma-asiakirjan osana EIT:n varainhoitoa koskevissa säännöissä ilmoitettuun päivään mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

4.   Hallintoneuvosto vahvistaa EIT:n talousarvion. EIT:n talousarviosta tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa vastaavasti.

5.   Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta EIT:n talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.

6.   Kaikki merkittävät muutokset EIT:n talousarvioon tehdään samaa menettelyä noudattaen.

23 artikla

Talousarvion toteuttaminen ja valvonta

1.   EIT hyväksyy varainhoitoa koskevat sääntönsä varainhoitoasetuksen 70 artiklan 3 kohdan mukaisesti. On huolehdittava asianmukaisesti EIT:n toiminnassa tarvittavasta riittävästä joustavuudesta, jotta se voi saavuttaa tavoitteensa ja houkutella ja pitää mukana kumppaneita yksityiseltä sektorilta.

2.   EIT:lle Horisontti Eurooppa -ohjelmasta ja muista unionin ohjelmista myönnettävä rahoitusosuus toteutetaan näiden ohjelmien sääntöjen mukaisesti.

3.   Johtaja toteuttaa EIT:n talousarvion.

4.   EIT:n kirjanpito sisällytetään komission kirjanpitoon.

24 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi EIT:hen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 (15).

2.   EIT liittyy Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen (16). Hallintoneuvosto vahvistaa liittymisen ja hyväksyy tarvittavat toimenpiteet, joilla helpotetaan OLAFin suorittamien sisäisten tutkimusten tekemistä.

3.   Kaikissa EIT:n tekemissä päätöksissä ja sen tekemissä kumppanuus- tai avustussopimuksissa on nimenomaisesti määrättävä, että OLAF ja tilintarkastustuomioistuin voivat tehdä paikan päällä, myös lopullisten avustustensaajien tiloissa, suoritettavia unionilta rahoitusta saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden asiakirjojen tarkastuksia.

25 artikla

EIT:n lakkauttaminen

Jos EIT lakkautetaan, siihen liittyvä menettely suoritetaan komission valvonnassa asiaan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen kanssa tehtävissä kumppanuus- tai avustussopimuksissa sekä EIT:n säätiön perustamisasiakirjassa on oltava tätä koskevat asianmukaiset määräykset.

26 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä 20 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen arviointien tulosten pohjalta tarvittaessa ehdotukset tähän asetukseen tehtäviksi muutoksiksi, jotka se katsoo tarpeellisiksi erityisesti 3 artiklassa vahvistettujen EIT:n tehtävän ja tavoitteiden kannalta sekä EIT:n talousarvion jatkamiseksi 3 ja 21 artiklassa määritettyä kautta pidemmälle unionin asianomaisen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman mukaisesti.

27 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 294/2008 28 päivästä toukokuuta 2021, lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 3 ja 5 artiklaa, 6 artiklan 1 kohtaa sekä 7, 14, 17 ja 19 artiklaa, jotka kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

28 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 3, 4 ja 6 artiklaa, 7 artiklan 1 ja 3 kohtaa sekä 8, 9, 18 ja 21 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä toukokuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS


(1)  EUVL C 47, 11.2.2020, s. 69.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 27. huhtikuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 10. toukokuuta 2021.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 294/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1).

(4)  Katso liite II.

(5)  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).

(10)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/715, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(13)  Neuvoston asetus N:o 1, annettu 15 päivänä huhtikuuta 1958, Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385).

(14)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2965/94, annettu 28 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta (EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(16)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.


LIITE I

EUROOPAN INNOVAATIO- JA TEKNOLOGIAINSTITUUTIN PERUSSÄÄNTÖ

1 JAKSO

HALLINTONEUVOSTON KOKOONPANO

1.

Hallintoneuvosto koostuu 15 jäsenestä, jotka komissio nimittää läpinäkyvällä tavalla siten, että nimitettyjen henkilöiden joukossa on tasapainoisesti kokemusta korkeakoulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin tai liike-elämän alalta. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi kestää neljä vuotta. Nimitykset tehdään avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella. Komissio voi jatkaa toimikautta kerran kahden vuoden ajaksi hallintoneuvoston ehdotuksesta.

Nimittäessään hallintoneuvoston jäseniä komissio varmistaa parhaansa mukaan, että henkilöiden joukossa on tasapuolisesti edustettuina kokemus korkeakoulutuksen (ammatillinen koulutus mukaan lukien), tutkimuksen, innovoinnin ja yritystoiminnan alalta, sekä sukupuolten tasapuolisen edustuksen ja tasapainoisen maantieteellisen jakauman, ja ottaa huomioon korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin toimintaympäristön eri puolilla unionia.

Hallintoneuvosto toimittaa komissiolle tarvittaessa esivalintaluettelon ehdokkaista yhden tai useamman jäsenen nimittämistä varten. Esivalintaluettelon ehdokkaat valitaan EIT:n käynnistämän läpinäkyvän ja avoimen menettelyn tulosten perusteella.

Komissio nimittää jäsenen tai jäsenet ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen ja tiedottaa valintamenettelystä ja näiden hallintoneuvoston jäsenten lopullisesta nimittämisestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jos jäsen ei pysty hoitamaan tehtäviään toimikautensa loppuun saakka, hänen tilalleen nimitetään hallintoneuvoston jättävän jäsenen toimikauden loppuajaksi jäsen ensimmäisen, toisen ja kolmannen kohdan mukaista menettelyä noudattaen. Komissio voi hallintoneuvoston pyynnöstä nimittää tällaisen toisen jäsenen tilalle nimitetyn, alle kaksi vuotta tehtävässään palvelleen jäsenen vielä neljän vuoden toimikaudeksi.

Komissio nimittää hallintoneuvostoon kolme uutta jäsentä siten, että jäsenten määräksi tulee kaikkiaan 15, 29 päivään marraskuuta 2022 mennessä. Ennen 28 päivää toukokuuta 2021 nimitetyt hallintoneuvoston jäsenet palvelevat toimikautensa loppuun, mutta heidän toimikauttaan ei voida uusia.

Asianmukaisesti perustelluissa poikkeusolosuhteissa komissio voi etenkin hallintoneuvoston nuhteettomuuden säilyttämiseksi omasta aloitteestaan päättää hallintoneuvoston jäsenen toimikauden.

2.

Hallintoneuvoston jäsenet toimivat itsenäisesti ja avoimesti EIT:n etujen mukaisesti sekä sen tehtävän ja tavoitteiden, identiteetin, riippumattomuuden ja yhtenäisyyden turvaamiseksi.

3.

Hallintoneuvosto voi kutsua EIC:n johtokunnan jäsenen tai muita sidosryhmiä kokouksiinsa tarkkailijoina.

4.

Hallintoneuvosto hoitaa tehtävänsä komission valvonnassa toteuttaessaan 3 artiklassa säädettyjä EIT:n tehtävää ja tavoitteita.

2 JAKSO

HALLINTONEUVOSTON TEHTÄVÄT

1.

EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminnan ohjaamisesta ja seurannasta vastatessaan hallintoneuvosto tekee strategiset päätökset. Erityisesti se

a)

nykyisiä osaamis- ja innovaatioyhteisöjä kuultuaan ja näiden lausunnot huomioituaan hyväksyy EIT:n panoksen strategista innovaatio-ohjelmaa koskevaan komission ehdotukseen ja julkistaa sen;

b)

hyväksyy EIT:n yhtenäisen ohjelma-asiakirjan, talousarvion, vuotuisen tilinpäätöksen ja taseen sekä konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen;

c)

hyväksyy osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksellisuuteen perustuvan rahoitusta koskevat luotettavat perusteet sekä selkeät ja avoimet menettelyt, mukaan lukien päätös niille osoitettavan EIT:n rahoitusosuuden enimmäismäärästä, jotta voidaan panna täytäntöön osaamis- ja innovaatioyhteisön liiketoimintasuunnitelma ja saavuttaa strategisessa innovaatio-ohjelmassa vahvistetut tavoitteet 10 artiklan mukaisesti, ottaen huomioon 11 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädetyt vaatimukset, mukaan lukien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen edistyminen rahoituksen kestävyyden saavuttamisessa;

d)

hyväksyy osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintamenettelyn 9 artiklan ja strategisen innovaatio-ohjelman mukaisesti;

e)

valitsee ja nimeää kumppanuuden osaamis- ja innovaatioyhteisöksi 9 artiklassa säädettyjen edellytysten ja perusteiden mukaisesti ja tarvittaessa peruuttaa tällaisen nimeämisen;

f)

valtuuttaa johtajan valmistelemaan, neuvottelemaan ja tekemään kumppanuussopimuksia ja avustussopimuksia osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa;

g)

vahvistaa yhteistyöpöytäkirjan voimassaoloajan, sisällön ja rakenteen 12 artiklan mukaisesti, valtuuttaa johtajan valmistelemaan ja neuvottelemaan yhteistyöpöytäkirjoja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa ja neuvottelujen tuloksena syntyneet pöytäkirjat tarkastettuaan valtuuttaa johtajan tekemään ne;

h)

valtuuttaa johtajan jatkamaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa tehtyjen kumppanuussopimusten voimassaoloa alun perin sovittua pidemmäksi ajaksi edellyttäen, että 10 ja 11 artiklan mukaisesti ennen tämän kauden päättymistä tehtävän välitarkastelun ja kattavan arvioinnin tulos on myönteinen strategisessa innovaatio-ohjelmassa kuvatulla tavalla;

i)

valtuuttaa johtajan valmistelemaan, neuvottelemaan ja tekemään avustussopimuksia muiden oikeussubjektien kanssa;

j)

hyväksyy vaikuttavat, tehokkaat, läpinäkyvät ja jatkuvat seuranta- ja arviointimenettelyt, mukaan lukien 10, 11, 19 ja 20 artiklan mukaiset luotettavat indikaattorit, ja valvoo, että johtaja toteuttaa ne;

k)

toteuttaa asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä, jotka koskevat osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, joiden tuloksellisuudessa on puutteita, mukaan lukien EIT:n kyseisille osaamis- ja innovaatioyhteisöille maksaman rahoitusosuuden vähentäminen, muuttaminen tai peruuttaminen taikka niiden kanssa tehtyjen kumppanuussopimusten päättäminen seurannan ja tulosten arvioinnin perusteella EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tavoitteiden sekä 10, 11 ja 18 artiklan mukaisesti;

l)

rohkaisee osaamis- ja innovaatioyhteisöjä ottamaan käyttöön toimintamalleja, jotka lisäävät avoimuutta uusien kumppaniorganisaatioiden suuntaan;

m)

tekee EIT:tä tunnetuksi koko unionissa ja maailmanlaajuisesti lisätäkseen sen houkuttelevuutta ja valtuuttaa johtajan allekirjoittamaan tätä varten yhteistyöpöytäkirjoja jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden tai muiden kolmansien maiden kanssa;

n)

päättää osaamis- ja innovaatioyhteisöjen käynnistämien tukitoimien suunnittelusta ja koordinoinnista, jotta voidaan laajentaa EIT:n vaikutusta koko unionissa korkeakoulujen sekä tapauksen mukaan ammatillisen koulutuksen tarjoajien yrittäjyys- ja innovointivalmiuksien kehittämiseksi ja niiden integroimiseksi innovaatioekosysteemeihin ja vahvistaa osaamiskolmion integrointia;

o)

edistää synergioiden luomista EIT:n, myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta toimimalla, sekä unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien kuten myös kansallisten ja alueellisten rahoitusjärjestelmien välillä.

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen strategisten päätösten lisäksi hallintoneuvosto tekee seuraavat menettelyjä ja toimintaa koskevat päätökset, joita sen tehtävien hoitaminen ja EIT:n toimien toteuttaminen edellyttää. Erityisesti se

a)

hyväksyy työjärjestyksensä, toimeenpanokomitean työjärjestyksen sekä EIT:n erityiset varainhoitoa koskevat säännöt;

b)

siirtää tietyt tehtävät toimeenpanokomitealle;

c)

määrittelee hallintoneuvoston ja toimeenpanokomitean jäsenille suoritettavat asianmukaiset palkkiot, jotka ovat suuruudeltaan jäsenvaltioissa sovellettavien vastaavien korvausten mukaisia;

d)

hyväksyy toimeenpanokomitean jäsenten valinnassa käytettävän avoimen ja läpinäkyvän menettelyn;

e)

nimittää johtajan ja tarvittaessa jatkaa hänen toimikauttaan tai erottaa hänet 5 jakson mukaisesti;

f)

nimittää tilinpitäjän sekä toimeenpanokomitean jäsenet;

g)

hyväksyy eturistiriitoja koskevat menettelysäännöt;

h)

perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä, joilla on määritelty tavoite, tehtävät ja toimikausi;

i)

perustaa sisäisen tarkastustoimen EIT:n varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti;

j)

päättää EIT:n työkielistä ottaen huomioon voimassa olevat monikielisyysperiaatteet ja EIT:n toiminnan asettamat käytännön vaatimukset;

k)

kutsuu koolle vuosittain korkean tason tapaamisen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa;

l)

raportoi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistyöstä muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa.

3.

Hallintoneuvosto tekee EIT:n henkilöstöä ja sen palvelussuhteen ehtoja koskevia päätöksiä Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, jäljempänä ’palvelussuhteen ehdot’, jotka on vahvistettu neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (1), noudattaen. Se erityisesti

a)

hyväksyy soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)

käyttää tämän alakohdan c alakohdan mukaisesti EIT:n henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’;

c)

hyväksyy henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta johtajalle ja vahvistetaan olosuhteet, joissa kyseinen siirto voidaan keskeyttää siten, että johtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen;

d)

jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hyväksyy päätöksen siitä, että nimittävän viranomaisen toimivallan siirto johtajalle ja niille, joille johtaja on sen edelleen siirtänyt, keskeytetään tilapäisesti ja että se käyttää tätä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenelleen tai muulle henkilöstön jäsenelle kuin johtajalle.

3 JAKSO

HALLINTONEUVOSTON TOIMINTA

1.

Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

2.

Komission edustaja osallistuu hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta, mutta hänen suostumuksensa vaaditaan 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Edustajalla on oikeus ehdottaa asioiden lisäämistä hallintoneuvoston esityslistalle.

3.

Johtaja osallistuu hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta.

4.

Hallintoneuvosto hyväksyy päätökset äänivaltaisten jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä.

Edellä olevien 2 jakson 1 kohdan a, b, c, d ja n alakohdan sekä 2 kohdan e ja j alakohdan ja tämän jakson 1 kohdan nojalla tehtävät päätökset edellyttävät kuitenkin hallintoneuvoston äänivaltaisten jäsenten kahden kolmasosan enemmistöä.

5.

Hallintoneuvoston 2 jakson 1 kohdan c, e, g, h, j ja m alakohdan, 2 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan a alakohdan nojalla tekemät päätökset edellyttävät komission suostumusta, jonka ilmaisee sen hallintoneuvostossa oleva edustaja.

6.

Hallintoneuvosto pyytää jäsenvaltioiden edustajien ryhmältä lausunnon ennen sellaisten päätösten hyväksymistä, jotka koskevat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa tehtyjen kumppanuussopimusten voimassaoloajan jatkamista tai niiden päättämistä 2 jakson 1 kohdan h ja k alakohdan mukaisesti sekä yhteistyöpöytäkirjan tekemistä 2 jakson 1 kohdan g alakohdan mukaisesti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu lausunto ei sido hallintoneuvostoa. Se on annettava ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään kahden kuukauden kuluttua sitä koskevan pyynnön esittämisestä.

7.

Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen vähintään neljä kertaa vuodessa ja ylimääräiseen kokoukseen puheenjohtajansa kutsusta tai kun vähintään yksi kolmasosa sen kaikista jäsenistä tai komission edustaja sitä pyytää.

4 JAKSO

TOIMEENPANOKOMITEA

1.

Toimeenpanokomitea avustaa hallintoneuvostoa sen tehtävien suorittamisessa.

2.

Toimeenpanokomiteassa on viisi jäsentä, joista yksi on hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka toimii myös toimeenpanokomitean puheenjohtajana. Hallintoneuvosto valitsee nämä neljä muuta jäsentä jäsentensä keskuudesta siten, että nimitettyjen henkilöiden joukossa on tasapainoisesti kokemusta korkeakoulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin tai liike-elämän alalta. Toimeenpanokomitean jäsenten toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

3.

Toimeenpanokomitea valmistelee hallintoneuvoston kokoukset yhteistyössä johtajan kanssa.

4.

Hallintoneuvosto voi pyytää toimeenpanokomiteaa valvomaan ja seuraamaan hallintoneuvoston päätösten ja suositusten täytäntöönpanoa.

5.

Toimeenpanokomitea valmistelee hallintoneuvostossa EIT:n panoksesta strategista innovaatio-ohjelmaa koskevaan komission ehdotukseen pohjaksi käytävän keskustelun ja hallintoneuvoston siitä antaman hyväksynnän. Lisäksi toimeenpanokomitea valmistelee hallintoneuvostossa käytävän keskustelun yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksesta, konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen luonnoksesta, vuotuisesta talousarvioesityksestä ja alustavasta tilinpäätöksestä ja taseesta ennen kuin ne toimitetaan hallintoneuvostolle.

6.

Toimeenpanokomitean päätökset hyväksytään läsnä olevien jäsenten enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni.

7.

Komission edustaja osallistuu toimeenpanokomitean kokouksiin ilman äänioikeutta. Komission edustajalla on oikeus ehdottaa asioiden lisäämistä toimeenpanokomitean esityslistalle.

8.

Johtaja osallistuu toimeenpanokomitean kokouksiin ilman äänioikeutta.

9.

Toimeenpanokomitean jäsenet toimivat itsenäisesti ja avoimesti EIT:n etujen mukaisesti sekä sen tehtävän ja tavoitteiden, identiteetin, riippumattomuuden ja yhtenäisyyden turvaamiseksi. Heidän on raportoitava säännöllisesti hallintoneuvostolle tehdyistä päätöksistä ja hallintoneuvoston heille osoittamista tehtävistä.

5 JAKSO

JOHTAJA

1.

Johtajalla on oltava asiantuntemusta ja tunnustettu asema EIT:n toiminta-aloilla. Johtajan on oltava EIT:n henkilöstön jäsen, ja hänet otetaan palvelussuhteeseen väliaikaisena toimihenkilönä palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan nojalla.

2.

Hallintoneuvosto nimittää johtajan avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen komission esittämän ehdokasluettelon perusteella. Johtajan työsopimusta tehtäessä EIT:tä edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

3.

Johtajan toimikausi on neljä vuotta. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon sen arvio johtajan suoriutumisesta sekä EIT:n etu ja sen tulevat tehtävät ja haasteet, jatkaa toimikautta kerran enintään neljällä vuodella. Johtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei saa osallistua uudelleen samaa toimea koskevaan valintamenettelyyn.

4.

Johtaja voidaan erottaa tehtävästään ainoastaan komission ehdotuksesta tehdyllä hallintoneuvoston päätöksellä.

5.

Johtaja vastaa EIT:n toiminnasta ja päivittäisestä johtamisesta ja on sen laillinen edustaja. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja raportoi sille säännöllisesti EIT:n toiminnasta sekä omalle vastuulleen kuuluvasta toiminnasta.

6.

Johtajalla on erityisesti seuraavat tehtävät:

a)

organisoida EIT:n toiminta ja hallinnoida sitä;

b)

tukea hallintoneuvostoa ja toimeenpanokomiteaa niiden työssä, järjestää niiden kokousten sihteeristöpalvelut sekä antaa niille niiden tehtävien suorittamisessa tarvittavat tiedot;

c)

tukea hallintoneuvostoa, kun se valmistelee EIT:n panosta strategista innovaatio-ohjelmaa koskevaan komission ehdotukseen;

d)

valmistella yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnos, konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen luonnos ja vuotuinen talousarvioesitys toimitettaviksi hallintoneuvostolle;

e)

valmistella osaamis- ja innovaatioyhteisöjen valintamenettely ja hallinnoida sitä sekä varmistaa, että kyseisen menettelyn eri vaiheet toteutetaan läpinäkyvästi ja puolueettomasti hallintoneuvoston valvonnassa, liittämällä d alakohdassa tarkoitettuun konsolidoituun vuotuiseen toimintakertomukseen yksityiskohtainen selvitys valintamenettelystä;

f)

valmistella, neuvotella ja tehdä hallintoneuvoston valtuuttamana kumppanuussopimukset ja avustussopimukset osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa;

g)

valmistella ja neuvotella yhteistyöpöytäkirjat osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa ja hallintoneuvoston annettua lopullisen hyväksyntänsä tehdä ne 2 jakson 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;

h)

valmistella, neuvotella ja tehdä hallintoneuvoston suostumuksella avustussopimukset muiden oikeussubjektien kanssa;

i)

järjestää hallintoneuvoston valvonnassa sidosryhmäfoorumin kokoukset sekä jäsenvaltioiden edustajien ryhmän kokoukset ja huolehtia tehokkaasta yhteydenpidosta niiden kanssa;

j)

allekirjoittaa hallintoneuvoston valtuuttamana yhteistyöpöytäkirjat jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden tai muiden kolmansien maiden kanssa, jotta EIT:tä voidaan tehdä tunnetuksi maailmanlaajuisesti;

k)

varmistaa osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksellisuutta koskevien vaikuttavien seuranta- ja arviointimenettelyjen toteuttaminen 2 jakson 1 kohdan j alakohdan mukaisesti sekä panna täytäntöön hallintoneuvoston päättämät korjaavat toimenpiteet 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

l)

vastata hallinto- ja talousasioista, myös EIT:n talousarvion toteuttamisesta, moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ja ottamalla asianmukaisesti huomioon sisäiseltä tarkastustoimelta saamansa neuvot;

m)

toimittaa EIT:n alustava tilinpäätös ja tase sisäiselle tarkastustoimelle ja sen jälkeen hallintoneuvostolle;

n)

huolehtia hallintoneuvoston valvonnassa siitä, että EIT:n tekemissä sopimuksissa asetettuja EIT:n velvoitteita noudatetaan;

o)

huolehtia hallintoneuvoston valvonnassa tehokkaasta yhteydenpidosta unionin toimielimiin;

p)

tiedottaa jäsenvaltioiden edustajien ryhmälle seurannan ja arvioinnin tuloksista ja toimittaa jäsenvaltioiden edustajien ryhmän lausunnot hallintoneuvostolle;

q)

toimia itsenäisesti ja avoimesti EIT:n etujen mukaisesti sekä sen tehtävän ja tavoitteiden, identiteetin, riippumattomuuden ja yhtenäisyyden turvaamiseksi.

7.

Johtaja hoitaa kaikki muut hallintoneuvoston hänelle osoittamat hallintoneuvoston vastuulla olevat tehtävät.

6 JAKSO

EIT:N HENKILÖSTÖ JA KANSALLISET ASIANTUNTIJAT

1.

EIT:n henkilöstö koostuu EIT:n suoraan palkkaamista työntekijöistä. EIT:n henkilöstöön sovelletaan henkilöstösääntöjä, palvelussuhteen ehtoja sekä unionin toimielinten yhteisellä päätöksellä hyväksyttyjä näiden säännösten soveltamissääntöjä. Tätä kohtaa sovelletaan EIT:n palkkaamaan henkilöstöön 28 päivästä toukokuuta 2021 riippumatta kyseisten henkilöiden työsopimuksen alkamispäivästä.

2.

EIT:hen voidaan lähettää kansallisia asiantuntijoita määräajaksi. Hallintoneuvosto hyväksyy lähetettyjen kansallisten asiantuntijoiden työskentelyä EIT:ssä koskevat määräykset, joissa määritellään heidän oikeutensa ja velvollisuutensa.

(1)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.


LIITE II

KUMOTTU ASETUS JA SEN MUUTOS

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 294/2008

(EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1292/2013

(EUVL L 347, 20.12.2013, s. 174)


LIITE III

VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EY) N:o 294/2008

Tämä asetus

1 artikla

1 artikla

2 artiklan 1 alakohta

2 artiklan 1 alakohta

2 artiklan 2 alakohta

2 artiklan 2 alakohta

2 artiklan 3 alakohta

2 artiklan 3 alakohta

2 artiklan 5 alakohta

2 artiklan 5 alakohta

2 artiklan 6 alakohta

2 artiklan 6 alakohta

2 artiklan 7 alakohta

2 artiklan 7 alakohta

2 artiklan 8 alakohta

2 artiklan 8 alakohta

2 artiklan 9 alakohta

2 artiklan 9 alakohta

2 artiklan 9 a alakohta

2 artiklan 10 alakohta

2 artiklan 10 alakohta

2 artiklan 11 alakohta

2 artiklan 12 alakohta

2 artiklan 11 alakohta

2 artiklan 13 alakohta

2 artiklan 14 alakohta

2 artiklan 15 alakohta

2 artiklan 16 alakohta

3 artikla

3 artikla 1 ja 2 kohta

4 artiklan 1 kohdan a, c ja d alakohta

5 artiklan 1 kohta

4 artiklan 2 kohta

4 artiklan 3 kohta

5 artiklan 2 kohta

5 artiklan 3 kohta

5 artiklan 1 kohdan a–c alakohta

6 artiklan a, b ja c alakohta ja e alakohta

5 artiklan 1 kohdan d alakohta

6 artiklan d alakohta

5 artiklan 1 kohdan e ja f alakohta

6 artiklan f ja g alakohta

6 artiklan h ja i alakohta

5 artiklan 1 kohdan g–i alakohta

6 artiklan j, k ja l alakohta

5 artiklan 1 kohdan j alakohta

6 artiklan m ja n alakohta

5 artiklan 1 kohdan k alakohta

6 artiklan o ja p alakohta

6 artiklan q–t alakohta

5 artiklan 2 kohta

6 artiklan 1 kohdan a–c alakohta

7 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohta

7 artiklan 1 kohdan d alakohta

6 artiklan 1 kohdan d alakohta

7 artiklan 1 kohdan e alakohta

7 artiklan 1 kohdan f alakohta

6 artiklan 1 kohdan e alakohta

7 artiklan 1 kohdan g alakohta

7 artiklan 1 kohdan h–i alakohta

6 artiklan 2 kohdan a–e alakohta

7 artiklan 2 kohdan a–e alakohta

7 artiklan 3 kohta

6 artiklan 3 kohta

7 artiklan 4 kohta

8 artikla

7 artiklan 1 kohta

9 artiklan 1 kohta

7 artiklan 1 a kohta

9 artiklan 2 kohta

7 artiklan 2 kohta

7 artiklan 3 kohta

9 artiklan 3 kohta

7 artiklan 4 kohta

9 artiklan 4 kohta

7 artiklan 5 kohta

9 artiklan 5 kohta

7 a artikla

10 artikla

7 b artiklan 1 kohta

7 b artiklan 2 kohta

11 artiklan 1 kohta

11 artiklan 2 kohta

11 artiklan 3 kohta

7 b artiklan 3 kohta

11 artiklan 4 kohta

11 artiklan 5 kohta

7 b artiklan 4 kohta

11 artiklan 6 kohta

11 artiklan 7 kohta

12 artikla

8 artiklan 1 kohta

13 artiklan 1 kohta

8 artiklan 2 kohdan a alakohta

13 artiklan 2 kohdan a alakohta

8 artiklan 2 kohdan aa alakohta

13 artiklan 2 kohdan b alakohta

13 artiklan 2 kohdan c–f alakohta

8 artiklan 2 kohdan b alakohta

13 artiklan 2 kohdan g alakohta

9 artiklan 1 ja 2 kohta

14 artiklan 1 kohta

9 artiklan 3 kohta

14 artiklan 2 kohta

11 artikla

15 artikla

12 artikla

16 artikla

13 artiklan 1 kohta

17 artiklan 1 kohta

17 artiklan 2 kohta

13 artiklan 2–7 kohta

17 artiklan 3–8 kohta

14 artiklan 1 kohta

14 artiklan 2 kohta

18 artiklan 1 kohta

14 artiklan 3 kohta

18 artiklan 2 kohta

18 artiklan 3 kohta

14 artiklan 4 kohta

18 artiklan 4 kohta

14 artiklan 5 kohta

18 artiklan 5 kohta

14 artiklan 6 kohta

18 artiklan 6 kohta

14 artiklan 7 kohta

18 artiklan 7 kohta

15 artiklan 1 kohta

19 artiklan 1 kohta

15 artiklan 2 kohta

19 artiklan 2 kohta

16 artiklan 1 kohta

20 artiklan 1 kohta

16 artiklan 2 kohta

20 artiklan 2 kohta

16 artiklan 2 a kohta

20 artiklan 3 kohta

16 artiklan 3 kohta

20 artiklan 4 kohta

17 artiklan 1 kohta

4 artiklan 4 kohta

17 artiklan 2 kohta

4 artiklan 1 kohta

17 artiklan 2 a kohta

4 artiklan 2 kohta

17 artiklan 3 kohta

4 artiklan 3 kohta

17 artiklan 4 kohta

4 artiklan 5 kohta

18 artikla

19 artiklan 1 kohta

21 artiklan 1 kohta

19 artiklan 2 kohta

19 artiklan 3 kohta

21 artiklan 2 kohta

20 artiklan 1 kohta

22 artiklan 1 kohta

20 artiklan 2 kohta

20 artiklan 3 kohta

22 artiklan 2 kohta

20 artiklan 4 kohta

20 artiklan 5 kohta

22 artiklan 3 kohta

20 artiklan 6 kohta

20 artiklan 7 kohta

20 artiklan 8 kohta

22 artiklan 4 kohta

20 artiklan 9 kohta

22 artiklan 5 kohta

20 artiklan 10 kohta

22 artiklan 6 kohta

21 artiklan 1 kohta

23 artiklan 1 kohta

21 artiklan 1 a kohta

23 artiklan 2 kohta

21 artiklan 2 kohta

23 artiklan 3 kohta

21 artiklan 3 kohta

23 artiklan 4 kohta

21 artiklan 4 kohta

22 artikla

24 artikla

22 a artikla

25 artikla

23 artikla

26 artikla

27 artikla

24 artikla

28 artikla

Liite

Liite I

Liite II

Liite III


Top