a)

korvataan ilmaisu ”Asianosaisten jättämien oikeudenkäyntiasiakirjojen alkuperäiskappaleeseen tai asiakirjan alkuperäiskappaleena pidettävään toisintoon ja heille” ilmaisulla ”Oikeudenkäyntiasiakirjaan, joka on otettu asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon, ja asianosaisille”.

b)

poistetaan alaviite.

”14.

Edellä 13 kohdassa tarkoitettu jättämispäivä on tapauksen mukaan 11.7.2018 annetun unionin tuomioistuimen päätöksen 5 artiklassa tarkoitettu päivä, päivä, jona kirjaamo on vastaanottanut asiakirjan, edellä 7 kohdassa tarkoitettu päivä tai 14.9.2016 annetun unionin tuomioistuimen päätöksen 3 artiklan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu päivä. Perussäännön 54 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellä 13 kohdassa tarkoitettu jättämispäivä on päivä, jona oikeudenkäyntiasiakirja on jätetty e-Curialla unionin tuomioistuimen kirjaajalle, taikka työjärjestyksen 147 artiklan 6 kohdan mukaisesti jätetyn asiakirjan osalta päivä, jona asiakirja on jätetty unionin tuomioistuimen kirjaajalle.

15.

Työjärjestyksen 125 c artiklan mukaisesti asiakirjat, jotka on toimitettu työjärjestyksen 125 a–125 d artiklassa tarkoitetussa menettelyssä sovintoratkaisuun pääsemiseksi, merkitään erilliseen rekisteriin, johon ei sovelleta työjärjestyksen 36 ja 37 artiklan määräyksiä.

16.

Kun kanne, jolla asia pannaan vireille, merkitään rekisteriin, asialle annetaan juokseva numero, jota edeltää tunnus ”T-” ja jonka jälkeen merkitään vuosi.

17.

Välitoimia koskevalle hakemukselle, väliintulohakemukselle, korjauspyynnölle, tulkintapyynnölle, ratkaisun täydentämistä koskevalle hakemukselle, purkamista koskevalle hakemukselle, takaisinsaantihakemukselle sekä kolmannen osapuolen kantelulle, oikeudenkäyntikulujen vahvistamista koskevalle hakemukselle ja vireillä olevaan asiaan liittyvälle oikeusapuhakemukselle annetaan sama numero kuin pääasialle, ja numeron jälkeen tehdään merkintä siitä, että kyseessä on erityisessä menettelyssä käsiteltävä erillinen asia.

18.

Ennen asian vireillepanoa tehdylle oikeusapuhakemukselle annetaan numero, jota edeltää merkintä ”T-” ja jonka jälkeen merkitään vuosi ja erityinen merkintä.

19.

Kanteelle, jonka vireillepanoa on edeltänyt siihen liittyvä oikeusapuhakemus, annetaan sama numero kuin tälle hakemukselle.

20.

Asialle, jonka unionin tuomioistuin on palauttanut kumoamisen tai uudelleenkäsittelyn jälkeen, annetaan numero, joka sille oli aikaisemmin annettu unionin yleisessä tuomioistuimessa, ja numeron jälkeen tehdään erityinen merkintä.

21.

Asian numero ja asianosaiset merkitään oikeudenkäyntiasiakirjoihin, asiaan liittyvään kirjeenvaihtoon sekä, jollei työjärjestyksen 66 artiklasta muuta johdu, unionin yleisen tuomioistuimen julkaisuihin ja Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla julkistettuihin unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuihin.

22.

Asiaa koskeva asiakirja-aineisto sisältää asiaa ratkaistaessa huomioon otettavat oikeudenkäyntiasiakirjat ja mahdolliset liitteet, joissa on edellä 13 kohdassa tarkoitettu kirjaajan allekirjoittama merkintä, kirjeenvaihdon asianosaisten kanssa sekä tapauksen mukaan pöytäkirjan neuvottelusta asianosaisten kanssa, kertomuksen istuntoa varten, pöytäkirjan istunnosta asianosaisten kuulemiseksi, pöytäkirjan istunnosta asian selvittämistoimia varten ja asian käsittelyn yhteydessä tehdyt päätökset.

23.

Asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon otetuille asiakirjoille annetaan juokseva numero.

24.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen ja niiden liitteiden luottamukselliset versiot ja ne versiot, jotka eivät ole luottamuksellisia, järjestetään asiaa koskevassa asiakirja-aineistossa erillisiksi ryhmiksi.

25.

Edellä 17 kohdassa tarkoitettuihin erityisiin menettelyihin liittyvät asiakirjat järjestetään asiaa koskevassa asiakirja-aineistossa erilliseksi ryhmäksi.

26.

Asiakirjat, jotka on toimitettu työjärjestyksen 125 a artiklassa tarkoitetussa menettelyssä sovintoratkaisuun pääsemiseksi, arkistoidaan asiaa koskevasta asiakirja-aineistosta erilliseksi asiakirja-aineistoksi.

27.

Asian käsittelyn yhteydessä jätettyjä oikeudenkäyntiasiakirjoja ja niiden liitteitä, jotka on otettu sitä koskevaan asiakirja-aineistoon, ei saada ottaa huomioon toisen asian valmistelussa.

28.

Kun asian käsittely unionin yleisessä tuomioistuimessa on päättynyt, kirjaamo huolehtii asian asiakirja-aineiston sekä työjärjestyksen 125 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetun asiakirja-aineiston lopulliseen muotoon saattamisesta ja arkistoinnista. Lopullinen asiakirja-aineisto sisältää luettelon kaikista asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon otetuista asiakirjoista ja merkinnän niiden numerosta sekä arkistointisivun, johon merkitään asian numero, asianosaiset ja asian käsittelyn päättymispäivä.

29.

Työjärjestyksen 105 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen ja asiakirjojen käsittelystä määrätään 14.9.2016 annetussa unionin yleisen tuomioistuimen päätöksessä.

30.

Unionin yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävän asian varsinaisten asianosaisten oikeudenkäyntiedustajat voivat tutustua kirjaamossa asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon, unionin yleiselle tuomioistuimelle esitetyt hallinnolliset asiakirjat mukaan lukien, ja he voivat pyytää jäljennöksiä oikeudenkäyntiasiakirjoista tai otteita asiaa koskevasta asiakirja-aineistosta ja rekisteristä.

31.

Väliintulijoiksi työjärjestyksen 144 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen osapuolten oikeudenkäyntiedustajilla on sama oikeus tutustua asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon kuin varsinaisilla asianosaisilla, jollei työjärjestyksen 144 artiklan 5 ja 7 kohdasta muuta johdu.

32.

Yhdistetyissä asioissa kaikkien asianosaisten oikeudenkäyntiedustajilla on oikeus tutustua yhdistettyjen asioiden asiakirja-aineistoihin, jollei työjärjestyksen 68 artiklan 4 kohdasta muuta johdu.

33.

Henkilöillä, jotka ovat tehneet työjärjestyksen 147 artiklan mukaisen oikeusapuhakemuksen asianajajaa käyttämättä, on oikeus tutustua oikeusapuhakemusta koskevaan asiakirja-aineistoon.

34.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen ja niiden mahdollisten liitteiden luottamukselliseen versioon saavat tutustua vain ne asianosaiset, joihin nähden asian käsittelyä ei ole määrätty luottamukselliseksi.

35.

Työjärjestyksen 105 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen tai asiakirjojen osalta viitataan edellä olevaan 29 kohtaan.

36.

Edellä 30–35 kohdassa olevat määräykset eivät koske oikeutta tutustua työjärjestyksen 125 c artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun asiakirja-aineistoon. Määräykset oikeudesta tutustua kyseiseen erilliseen asiakirja-aineistoon annetaan samassa työjärjestyksen määräyksessä.

37.

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomioiden ja määräysten alkuperäiskappaleet säilytetään kirjaamon arkistossa aikajärjestyksessä. Niiden oikeaksi todistettu jäljennös otetaan asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon.

38.

Kirjaaja antaa asianosaisille näiden pyynnöstä jäljennöksen tuomion tai jäljennöksen alkuperäiskappaleesta tarvittaessa sen ei-luottamuksellisena versiona.

39.

Kirjaaja voi antaa muille henkilöille näiden pyynnöstä oikeaksi todistamattoman jäljennöksen tuomiosta tai määräyksestä vain siinä tapauksessa, etteivät nämä ratkaisut ole vielä yleisön saatavilla eikä niihin sisälly luottamuksellisia tietoja.

40.

Määräyksistä, joilla tuomiota tai määräystä on korjattu, tuomioista ja määräyksistä, joilla tuomiota tai määräystä on tulkittu, tuomioista, jotka on annettu yksipuoliseen tuomioon haetun takaisinsaannin tai tuomion purkamista koskevan hakemuksen johdosta, sekä tuomioista ja määräyksistä, jotka unionin tuomioistuin on antanut muutoksenhaun tai uudelleenkäsittelyn johdosta, tehdään merkintä siihen tuomioon tai määräykseen, johon ne kohdistuvat; niiden taltio tai oikeaksi todistettu jäljennös liitetään tuomion tai määräyksen taltioon.

41.

Kirjaaja huolehtii siitä, että työjärjestyksen 47 artiklan mukaisesti kaikki oikeudenkäynnin aikana suullisesti tai kirjallisesti lausuttu käännetään tuomarin, julkisasiamiehen tai asianosaisen pyynnöstä oikeudenkäyntikielelle tai tapauksen mukaan työjärjestyksen 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle muulle kielelle. Jos käännös työjärjestyksen 44 artiklassa tarkoitetulle muulle kielelle on tarpeen asian käsittelyn asianmukaisen kulun vuoksi, kirjaaja huolehtii myös sen laatimisesta.

42.

Kirjaaja huolehtii tarvittavista toimenpiteistä asiantuntijalausunnon hankkimista ja todistajien kuulemista koskevien määräysten täytäntöön panemiseksi.

43.

Kirjaaja pyytää todistajia toimittamaan hänelle tositteet heille aiheutuneista kuluista ja ansionmenetyksestä sekä asiantuntijoita toimittamaan hänelle palkkiolaskun heidän tekemästään työstä ja heille aiheutuneista kuluista.

44.

Kirjaaja huolehtii siitä, että unionin yleisen tuomioistuimen kassa suorittaa todistajille ja asiantuntijoille työjärjestyksen mukaisesti maksettavat rahamäärät. Jos rahamäärät ovat riitaisia, kirjaaja saattaa niitä koskevan kysymyksen puheenjohtajan ratkaistavaksi.

45.

Rekisteristä työjärjestyksen 37 artiklan mukaisesti annettavasta otteesta kirjaaja perii kirjaamomaksun, joka on 3,50 euroa oikeaksi todistetun jäljennöksen sivua ja 2,50 euroa oikeaksi todistamattoman jäljennöksen sivua kohden.

46.

Asianosaiselle hänen pyynnöstään työjärjestyksen 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettavasta paperimuotoisesta oikeudenkäyntikirjelmän jäljennöksestä tai asiaa koskevan asiakirja-aineiston otteesta kirjaaja perii kirjaamomaksun, joka on 3,50 euroa oikeaksi todistetun jäljennöksen sivua ja 2,50 euroa oikeaksi todistamattoman jäljennöksen sivua kohden.

47.

Asianosaiselle hänen pyynnöstään työjärjestyksen 38 artiklan 1 kohdan tai 170 artiklan mukaisesti täytäntöönpanoa varten annettavasta tuomion tai määräyksen jäljennöksestä kirjaaja perii kirjaamomaksun, joka on 3,50 euroa sivua kohden.

48.

Sivulliselle edellä olevan 39 kohdan mukaisesti annettavasta tuomion tai määräyksen oikeaksi todistamattomasta jäljennöksestä kirjaaja perii kirjaamomaksun, joka on 2,50 euroa sivua kohden.

49.

Oikeudenkäyntiasiakirjan tai asiaa koskevan asiakirja-aineiston otteen käännöksestä, jonka laatimisesta kirjaaja on huolehtinut asianosaisen pyynnöstä ja josta työjärjestyksen 139 artiklan b alakohdan mukaisesti katsotaan aiheutuneen sen laajuuden vuoksi ylimääräisiä kustannuksia, peritään kirjaamomaksu, joka on 1,25 euroa riviä kohden.

50.

Jos asianosainen tai väliintulohakemuksen tekijä on toistuvasti jättänyt noudattamatta työjärjestyksen määräyksiä tai näitä täytäntöönpanomääräyksiä, kirjaaja perii työjärjestyksen 139 artiklan c alakohdan mukaisesti kirjaamomaksun, joka on enintään 7 000 euroa (edellä 45–47 kohdassa tarkoitettu 3,50 euron maksu 2 000-kertaisena).

51.

Jos oikeusapuna maksettuja rahamääriä, todistajille tai asiantuntijoille maksettuja rahamääriä tai työjärjestyksen 139 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja unionin yleiselle tuomioistuimelle aiheutuneita kustannuksia, jotka olisi voitu välttää, on perittävä unionin yleisen tuomioistuimen kassaan, kirjaaja kehottaa näiden rahamäärien maksamisesta vastuussa olevaa asianosaista maksamaan ne.

52.

Jollei edellä 51 kohdassa tarkoitettuja rahamääriä makseta kirjaajan asettamassa määräajassa, kirjaaja voi pyytää unionin yleistä tuomioistuinta antamaan täytäntöönpanokelpoisen määräyksen ja tarvittaessa hakea sen pakkotäytäntöönpanoa.

53.

Jos unionin yleisen tuomioistuimen kassaan on perittävä kirjaamomaksuja, kirjaaja kehottaa näiden rahamäärien maksamisesta vastuussa olevaa asianosaista tai muuta henkilöä maksamaan ne.

54.

Jollei edellä 53 kohdassa tarkoitettuja rahamääriä makseta kirjaajan asettamassa määräajassa, kirjaaja voi tehdä työjärjestyksen 35 artiklan 4 kohdan nojalla täytäntöönpanokelpoisen päätöksen ja tarvittaessa hakea sen pakkotäytäntöönpanoa.

55.

Kirjaaja huolehtii siitä, että unionin yleisen tuomioistuimen presidentin ja varapresidentin nimet, unionin yleisen tuomioistuimen valitsemien jaoston puheenjohtajien nimet, jaostojen kokoonpanot sekä asioiden jakamisessa jaostojen kesken noudatettaviksi vahvistetut perusteet, samoin kuin perusteet, jotka on vahvistettu noudatettaviksi tapauksen mukaan ratkaisukokoonpanon täydentämiseksi taikka tuomareiden määrätyn lukumäärän saavuttamiseksi ratkaisukokoonpanoon kuuluvan jäsenen esteen johdosta, unionin yleisen tuomioistuimen valitseman kirjaajan ja mahdollisten apulaiskirjaajien nimet sekä tuomioistuimen lomakausien päivämäärät julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

56.

Kirjaaja huolehtii siitä, että työjärjestyksen 11 artiklan 3 kohdassa, 56 a artiklan 2 kohdassa ja 105 artiklan 11 kohdassa tarkoitetut päätökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

57.

Kirjaaja huolehtii siitä, että oikeusapuhakemuslomake julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

58.

Kirjaaja huolehtii siitä, että vireille tulleista kanteista sekä ratkaisuista, joilla asian käsittely päätetään, julkaistaan tiedonanto Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ei kuitenkaan silloin, kun ratkaisu, jolla asian käsittely päätetään, on tehty ennen kanteen tiedoksi antamista vastaajalle.

59.

Kirjaaja huolehtii unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännön julkistamisesta unionin yleisen tuomioistuimen vahvistamien menettelytapojen mukaisesti. Määräykset näistä menettelytavoista ovat nähtävissä Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla.

60.

Kirjaamo suorittaa tiedoksiannot työjärjestyksen 57 artiklan mukaisesti.

61.

Tiedoksi annettavan asiakirjan jäljennökseen oheistetaan kirje, jossa mainitaan asian numero, rekisterinumero ja lyhyt kuvaus asiakirjan lajista.

62.

Jos asiakirja annetaan tiedoksi työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tästä tiedoksiannosta ilmoitetaan lähettämällä vastaanottajalle e-Curia-sovelluksella jäljennös tiedoksiantoon oheistetusta kirjeestä, jossa vastaanottajaa muistutetaan työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan määräyksistä.

63.

Todistus tiedoksiannosta säilytetään asiaa koskevassa asiakirja-aineistossa.

64.

Jos yritys kannekirjelmän tiedoksi antamiseksi vastaajalle on jäänyt tuloksettomaksi, kirjaaja asettaa kantajalle määräajan joko lisätietojen antamiseksi tiedoksiantoa varten tai sen tiedustelemiseksi, suostuuko kantaja uuden tiedoksiannon toimittamiseen haastemiehen välityksellä kantajan kustannuksella.

65.

Työjärjestyksen 58 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa sovellettaessa viikkoina, kuukausina tai vuosina ilmaistu määräaika päättyy sen päivän päättyessä, joka määräajan viimeisenä viikkona, kuukautena tai vuotena vastaa nimeltään tai järjestysnumeroltaan sitä päivää, josta määräaika on alkanut kulua, eli sitä päivää, jona se tapahtuma on sattunut tai se toimi on suoritettu, josta määräaika on laskettava, eikä siis viimeksi mainitun päivän jälkeistä päivää.

66.

Työjärjestyksen 58 artiklan 2 kohtaa, jonka mukaan määräaika, jonka viimeinen päivä on lauantai, sunnuntai tai virallinen vapaapäivä, päättyy vasta seuraavan arkipäivän päättyessä, sovelletaan vain silloin, kun määräaika kokonaisuudessaan, sellaisena kuin se on pidennettynä pitkien etäisyyksien vuoksi, päättyy lauantaina, sunnuntaina tai virallisena vapaapäivänä.

67.

Kirjaaja asettaa työjärjestyksessä tarkoitetut määräajat puheenjohtajalta saamansa valtuutuksen mukaisesti.

68.

Oikeudenkäyntiasiakirjat, jotka ovat saapuneet kirjaamoon niiden jättämistä varten asetetun määräajan päättymisen jälkeen, saadaan työjärjestyksen 62 artiklan mukaisesti ottaa huomioon vain puheenjohtajan luvalla.

69.

Kirjaaja voi pidentää kiinteitä määräaikoja puheenjohtajalta saamansa valtuutuksen mukaisesti; hän tekee tarvittaessa puheenjohtajalle ehdotuksia määräaikojen pidentämisestä. Määräajan pidentämistä koskevat pyynnöt on perusteltava asianmukaisesti ja esitettävä hyvissä ajoin ennen vahvistetun määräajan päättymistä.

70.

Määräaikaa voidaan vain poikkeustapauksissa pidentää enemmän kuin yhden kerran.

71.

Jos asianosainen katsoo, ettei sen tunnistetietoja unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetussa asiassa pidä antaa yleisön saataville, asianosaisen on työjärjestyksen 66 artiklan mukaisesti pyydettävä unionin yleistä tuomioistuinta poistamaan asiaan liittyvät tunnistetiedot kokonaan tai osaksi.

72.

Tunnistetietojen poistamista koskeva pyyntö on esitettävä erillisellä asiakirjalla, johon on sisällyttävä asianmukaiset perustelut.

73.

Tunnistetietojen poistamisen tehokkaan vaikutuksen turvaamiseksi on tärkeää, että pyyntö esitetään heti oikeudenkäynnin alussa. Koska asiaa koskevat tiedot julkistetaan internetissä, tunnistetietojen poistamisen tehokas vaikutus vaarantuu sen jälkeen, kun asia on merkitty Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla julkistettuun unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltäviksi saatettujen asioiden luetteloon tai asiaa koskeva tiedonanto on jo julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

74.

Asianosainen voi työjärjestyksen 66 artiklassa määrätyin edellytyksin pyytää, että asiaa koskevista asiakirjoista, joihin yleisöllä on mahdollisuus tutustua, jätetään pois oikeudenkäynnin yhteydessä mainittujen muiden henkilöiden tunnistetietoja tai muita luottamuksellisia tietoja.

75.

Tietojen poistamista koskeva pyyntö on esitettävä erillisellä asiakirjalla. Siinä on mainittava täsmällisesti tiedot, joita pyyntö koskee, ja siinä on perusteltava kunkin tällaisen tiedon luottamuksellisuus.

76.

Tietojen yleisön saatavilta poistamisen tehokkaan vaikutuksen turvaamiseksi on suositeltavaa, että pyyntö esitetään tapauksen mukaan joko oikeudenkäynnin alussa taikka kyseiset tiedot sisältävän oikeudenkäyntiasiakirjan jättämisen yhteydessä tai heti sen jälkeen, kun siitä on saatu tieto. Koska asiaa koskevat tiedot julkistetaan internetissä, tietojen yleisön saatavilta poistamisen toteuttaminen on paljon vaikeampaa sen jälkeen, kun asiaa koskeva tiedonanto on jo julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä taikka kun asian käsittelyn yhteydessä tehty unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisu tai ratkaisu, jolla asian käsittely päätetään, on julkistettu Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla.

77.

Kaikki oikeudenkäyntiasiakirjat on muissa kuin jäljempänä 89–91 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jätettävä kirjaamoon pelkästään sähköisesti käyttämällä e-Curia-sovellusta (https://curia.europa.eu/e-Curia) noudattaen 11.7.2018 annettua unionin yleisen tuomioistuimen päätöstä ja e-Curia-sovelluksen käyttöehtoja. Kyseiset asiakirjat ovat saatavilla Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla.

78.

Oikeudenkäyntiedustajan, joka jättää oikeudenkäyntiasiakirjan e-Curialla, on täytettävä kaikki perussäännön 19 artiklassa määrätyt edellytykset, ja asianajajan on tällöin oltava asianmukaisesti riippumaton edustamastaan asianosaisesta.

79.

Oikeudenkäyntiedustajan henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan käyttäminen vastaa 11.7.2018 annetun unionin yleisen tuomioistuimen päätöksen 3 artiklan mukaisesti jätetyn oikeudenkäyntiasiakirjan allekirjoittamista, ja sen tarkoituksena on asiakirjan aitouden varmistaminen. Oikeudenkäyntiedustaja sitoutuu henkilökohtaisen käyttäjätunnuksensa ja salasanansa käyttämisellä vastuuseen jätetyn oikeudenkäyntiasiakirjan sisällöstä.

80.

Jokaisen oikeudenkäyntiasiakirjan ensimmäiselle sivulle on merkittävä:

81.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen ulkoasun on niiden sähköisen lukemisen helpottamiseksi täytettävä seuraavat vaatimukset:

82.

Liiteluettelon on oltava oikeudenkäyntiasiakirjan lopussa. Liitteitä ei hyväksytä ilman liiteluetteloa.

83.

Liiteluettelossa on mainittava jokaisesta liitteenä olevasta asiakirjasta

84.

Kirjaamossa käsittelyn helpottamiseksi on välttämätöntä, että liiteluettelossa huomautetaan sellaisista liitteistä, joissa on käytetty värejä.

85.

Oikeudenkäyntiasiakirjaan saadaan liittää vain oikeudenkäyntiasiakirjan tekstissä mainittuja asiakirjoja, jotka yksilöidään liiteluettelossa ja jotka ovat tarpeen oikeudenkäyntiasiakirjan sisällön todentamiseksi tai havainnollistamiseksi.

86.

Oikeudenkäyntiasiakirjan liitteinä olevien asiakirjojen on oltava ulkoasultaan sellaisia, että näitä asiakirjoja voidaan helposti lukea unionin yleisessä tuomioistuimessa sähköisesti ja kaikki sekaannusvaara voidaan välttää. Tämä edellyttää seuraavien vaatimusten noudattamista:

87.

Toimitettuun liiteasiakirjaan kohdistuvassa viittauksessa on aina mainittava asianomaisen liitteen numero, sellaisena kuin se on merkitty liiteluetteloon, ja maininta siitä, minkä oikeudenkäyntiasiakirjan liitteenä asiakirja on toimitettu (esimerkiksi kannekirjelmän liite A.1).

88.

e-Curia-sovelluksella jätettävät oikeudenkäyntiasiakirjat ja niiden liitteet on toimitettava tiedostoina. Tiedostojen kirjaamossa käsittelyn helpottamiseksi suositellaan noudatettavaksi seuraavia käytännön ohjeita, jotka annetaan e-Curia-sovelluksen käyttöohjeessa, joka on nähtävissä Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla:

89.

Pääsääntö, jonka mukaan kaikki oikeudenkäyntiasiakirjat on jätettävä kirjaamoon e-Curialla, ei rajoita työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 2 kohdan tai 147 artiklan 6 kohdan soveltamista niissä mainituissa tapauksissa.

90.

Myös oikeudenkäyntiasiakirjan tekstissä mainitut tämän asiakirjan sellaiset liitteet, joita ei niiden luonteen vuoksi voida jättää e-Curia-sovelluksella, voidaan toimittaa työjärjestyksen 72 artiklan 4 kohdan mukaisesti erikseen postitse tai jättämällä ne kirjaamoon, edellyttäen että nämä liitteet mainitaan e-Curia-sovelluksella jätetyn asiakirjan liiteluettelossa. Liiteluettelossa on yksilöitävä liitteet, jotka jätetään myöhemmin erikseen. Näiden liitteiden on saavuttava kirjaamoon viimeistään kymmenentenä päivänä oikeudenkäyntiasiakirjan jättämisestä e-Curia-sovelluksella. Ne on jätettävä seuraavaan osoitteeseen:

91.

Jos oikeudenkäyntiasiakirjan jättäminen e-Curialla osoittautuu teknisesti mahdottomaksi, oikeudenkäyntiedustajan on meneteltävä 11.7.2018 annetun unionin yleisen tuomioistuimen päätöksen 7 artiklan määräysten mukaisesti. Oikeudenkäyntiasiakirjan, joka on 11.7.2018 annetun unionin yleisen tuomioistuimen päätöksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti jätetty muulla tavalla kuin e-Curialla, jäljennökseen on sisällyttävä liiteluettelo ja kaikki siinä mainitut liitteet. Näin jätetyn oikeudenkäyntiasiakirjan jäljennöstä ei tarvitse allekirjoittaa omakätisesti.

92.

Kirjaaja kieltäytyy merkitsemästä rekisteriin ja ottamasta asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon muita kuin työjärjestyksessä määrättyjä oikeudenkäyntiasiakirjoja tai muita asiakirjoja. Epäselvissä tapauksissa kirjaaja saattaa tätä koskevan kysymyksen puheenjohtajan ratkaistavaksi.

93.

Kirjaaja kieltäytyy muissa kuin työjärjestyksessä nimenomaisesti määrätyissä tapauksissa merkitsemästä rekisteriin ja ottamasta asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon muulla kielellä kuin oikeudenkäyntikielellä laadittuja oikeudenkäyntiasiakirjoja tai muita asiakirjoja, jollei jäljempänä 99 ja 100 kohdassa toisin määrätä.

94.

Jos asianosainen riitauttaa kirjaajan kieltäytymisen merkitsemästä rekisteriin ja ottamasta asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon oikeudenkäyntiasiakirjaa tai muuta asiakirjaa, kirjaaja saattaa puheenjohtajan ratkaistavaksi, onko kyseessä oleva asiakirja hyväksyttävä.

95.

Kirjaaja huolehtii siitä, että asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon otettavat oikeudenkäyntiasiakirjat ja niiden liitteet ovat perussäännön ja työjärjestyksen määräysten sekä näiden täytäntöönpanomääräysten mukaisia.

96.

Kirjaaja asettaa tarvittaessa asianosaisille määräajan, jossa nämä voivat korjata jätetyissä oikeudenkäyntiasiakirjoissa olevat menettelymääräyksiä koskevat puutteet.

97.

Jos asiakirjoissa olevien puutteiden korjaamiseen on jouduttu kehottamaan työjärjestyksen määräysten tai näiden täytäntöönpanomääräysten toistuvan noudattamatta jättämisen vuoksi, kirjaaja vaatii asianosaista tai väliintulohakemuksen tekijää korvaamaan tästä unionin yleiselle tuomioistuimelle aiheutuneet käsittelykulut työjärjestyksen 139 artiklan c alakohdan mukaisesti.

98.

Jollei liitteitä ole korjaamiskehotuksista huolimatta saatettu ulkoasultaan työjärjestyksen määräysten tai näiden täytäntöönpanomääräysten mukaisiksi, kirjaaja saattaa puheenjohtajan ratkaistavaksi, onko kyseisten liitteiden vastaanottamisesta kieltäydyttävä.

99.

Jollei oikeudenkäyntiasiakirjaan liitetyistä asiakirjoista ole oheistettu käännöstä oikeudenkäyntikielelle, kirjaaja kehottaa kyseessä olevaa asianosaista korjaamaan puutteen, jos käännös on ilmeisesti tarpeen asian käsittelyn asianmukaista kulkua varten. Jollei puutetta korjata, kyseessä olevat liitteet poistetaan asiaa koskevasta asiakirja-aineistosta.

100.

Jos muun kolmannen osapuolen kuin jäsenvaltion tekemää väliintulohakemusta ei ole laadittu oikeudenkäyntikielellä, kirjaaja kehottaa korjaamaan tämän puutteen ennen hakemuksen tiedoksi antamista asianosaisille. Jos oikeudenkäyntikielellä laadittu versio hakemuksesta jätetään kirjaajan tätä varten asettamassa määräajassa, oikeudenkäyntiasiakirjan jättämisajankohtana pidetään muulla kielellä laaditun ensimmäisen version jättämisajankohtaa.

101.

Jollei kannekirjelmä ole näiden täytäntöönpanomääräysten liitteessä 1 täsmennettyjen vaatimusten mukainen, kirjaamo ei ryhdy kanteen tiedoksi antamiseen vaan puutteiden korjaamista varten asetetaan kohtuullinen määräaika. Puutteiden korjaamatta jättäminen voi aiheuttaa kanteen tutkimatta jättämisen työjärjestyksen 78 artiklan 6 kohdan, 177 artiklan 6 kohdan ja 194 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

102.

Jollei kannekirjelmä ole näiden täytäntöönpanomääräysten liitteessä 2 täsmennettyjen vaatimusten mukainen, kanteen tiedoksi antamista lykätään ja puutteiden korjaamista varten asetetaan kohtuullinen määräaika.

103.

Jollei kannekirjelmä ole näiden täytäntöönpanomääräysten liitteessä 3 täsmennettyjen vaatimusten mukainen, kanne annetaan tiedoksi ja puutteiden korjaamista varten asetetaan kohtuullinen määräaika.

104.

Edellä 101–103 kohdassa annettuja määräyksiä puutteiden korjaamisesta eri tapauksissa sovelletaan tarvittavin osin myös muihin oikeudenkäyntiasiakirjoihin kuin kannekirjelmään.

105.

Kirjelmien (5) sivujen enimmäismääräksi työjärjestyksen 1 artiklassa tarkoitettujen kanteiden yhteydessä vahvistetaan seuraavat.

Muiden kuin SEUT 270 artiklaan perustuvien kanteiden yhteydessä:

SEUT 270 artiklaan perustuvien kanteiden yhteydessä:

106.

Näiden enimmäismäärien ylittäminen sallitaan vain, jos asiaan liittyvät oikeudelliset seikat tai tosiseikat ovat erityisen monimutkaisia.

107.

Kirjelmien (6) sivujen enimmäismääräksi immateriaalioikeuksia koskevissa asioissa vahvistetaan seuraavat:

108.

Näiden enimmäismäärien ylittäminen sallitaan vain, jos asiaan liittyvät oikeudelliset seikat tai tosiseikat ovat erityisen monimutkaisia.

109.

Kirjelmä, jonka sivujen lukumäärä ylittää edellä 105 ja 107 kohdassa määrätyn enimmäismäärän 40 prosentilla, määrätään korjattavaksi, jollei puheenjohtaja toisin määrää.

110.

Kirjelmä, jonka sivujen lukumäärä ylittää edellä 105 ja 107 kohdassa määrätyn enimmäismäärän vähemmän kuin 40 prosentilla, voidaan määrätä korjattavaksi, jos puheenjohtaja niin määrää.

111.

Jos asianosaista kehotetaan korjaamaan kirjelmän liiallinen pituus, laajuutensa vuoksi korjattavan kirjelmän tiedoksi antamista lykätään.

112.

Tiedot, joiden mainitseminen kannekirjelmässä on pakollista, luetellaan työjärjestyksen 76 artiklassa.

113.

Kannekirjelmän johdanto-osan jälkeen tulisi esittää lyhyt yhteenveto oikeusriidan taustalla olevista tosiseikoista.

114.

Kanteessa esitetyt vaatimukset on ilmoitettava täsmällisesti muotoiltuna kannekirjelmän alussa tai lopussa.

115.

Oikeudellisen argumentoinnin rakenteen tulisi olla niiden kanneperusteiden mukainen, joihin asiassa vedotaan. Argumentoinnin edellä on yleensä hyvä mainita kanneperusteet kaavamaisesti. Jokainen kanneperuste, johon asiassa vedotaan, on myös aiheellista otsikoida, jotta ne voidaan helpommin erottaa toisistaan.

116.

Kannekirjelmän mukana on toimitettava työjärjestyksen 51 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja 78 artiklassa mainitut asiakirjat.

117.

Työjärjestyksen 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asiakirjan, joka osoittaa asianosaista edustavan tai asianosaisen asiamiestä avustavan asianajajan kelpoisuuden esiintyä jonkin jäsenvaltion tai muun Euroopan vapaakauppa-alueesta tehdyn sopimuksen osapuolena olevan valtion tuomioistuimissa, esittämisen sijasta saadaan viitata unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevan asian yhteydessä aikaisemmin jätettyyn asiakirjaan.

118.

Kannekirjelmään on Euroopan unionin virallisessa lehdessä työjärjestyksen 79 artiklan mukaisesti julkaistavan tiedonannon laatimisen helpottamiseksi oheistettava yhteenveto perusteista ja pääasiallisista perusteista, joihin asiassa vedotaan.

119.

Jotta yhteenveto perusteista ja pääasiallisista perusteluista, joihin asiassa vedotaan, olisi helppo käsitellä unionin yleisessä tuomioistuimessa, sen laatimisessa kehotetaan noudattamaan seuraavaa:

120.

Jos kanne nostetaan sen jälkeen, kun asiassa on tehty oikeusapuhakemus, joka työjärjestyksen 147 artiklan 7 kohdan mukaisesti keskeyttää kanteen nostamista koskevan määräajan kulumisen, tämä seikka on mainittava kannekirjelmän alussa.

121.

Jos kanne nostetaan sen jälkeen, kun määräys, jolla oikeusapuhakemus on ratkaistu, on annettu tiedoksi, tai, jollei tässä määräyksessä nimetä hakijan oikeudenkäyntiedustajaksi asianajajaa, sen jälkeen, kun määräys asianajajan nimeämisestä hakijan oikeudenkäyntiedustajaksi on annettu tiedoksi, kannekirjelmässä on lisäksi mainittava päivä, jona määräys on annettu tiedoksi kantajalle.

122.

Kannekirjelmän laatimisen helpottamiseksi muotomääräysten osalta asianosaisten oikeudenkäyntiedustajia kehotetaan tutustumaan Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla saatavissa olevaan asiakirjaan ”Tarkistuslista – Kannekirjelmät”.

123.

Tiedot, joiden mainitseminen vastinekirjelmässä on pakollista, luetellaan työjärjestyksen 81 artiklan 1 kohdassa.

124.

Vastaajan vaatimukset on ilmoitettava täsmällisesti muotoiltuna vastinekirjelmän alussa tai lopussa.

125.

Jos kantajan väitteet tosiseikoista kiistetään, tämä on tehtävä nimenomaisesti ja samalla on täsmällisesti yksilöitävä kyseiset tosiseikat.

126.

Koska oikeusriidan puitteet määräytyvät kanteen perusteella, vastinekirjelmässä esitetyn argumentoinnin rakenteen on noudatettava kannekirjelmässä esitettyjä perusteita tai väitteitä siinä määrin kuin se suinkin on mahdollista.

127.

Edellä olevia 116 ja 117 kohtaa sovelletaan vastinekirjelmään.

128.

SEUT 270 artiklaan perustuvien kanteiden yhteydessä on toivottavaa, että toimielimet liittävät vastinekirjelmäänsä siinä mainitut yleisesti sovellettavat asiakirjat, joita ei ole julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja mainitsevat tällöin niiden antopäivän, voimaantulopäivän ja mahdollisen kumoamispäivän.

129.

Jos asiassa järjestetään toinen kirjelmien vaihto, varsinaiset asianosaiset voivat täydentää perustelujaan kantajan vastauksella ja vastaajan vastauksella.

130.

Koska oikeusriidan puitteet ja sen kohteena olevat perusteet tai väitteet on jo esitetty (tai kiistetty) perusteellisesti kannekirjelmässä ja vastinekirjelmässä, kantajan vastauksen ja vastaajan vastauksen tarkoituksena on antaa kantajalle ja vastaajalle tilaisuus täsmentää kannanottojaan tai tarkentaa lausumiaan jostain tärkeästä kysymyksestä sekä vastata kannekirjelmässä ja vastinekirjelmässä esiin tulleisiin uusiin seikkoihin. Lisäksi puheenjohtaja voi työjärjestyksen 83 artiklan 3 kohdan mukaisesti itse täsmentää ne seikat, joita näissä oikeudenkäyntiasiakirjoissa tulisi käsitellä.

131.

Tiedot, joiden mainitseminen kannekirjelmässä on pakollista, luetellaan työjärjestyksen 177 artiklan 1 kohdassa.

132.

Kannekirjelmään on sisällyttävä myös työjärjestyksen 177 artiklan 2 ja 3 kohdassa mainitut tiedot.

133.

Kannekirjelmän mukana on toimitettava työjärjestyksen 177 artiklan 3–5 kohdassa mainitut asiakirjat.

134.

Edellä olevia 113–115, 117 ja 120–122 kohtaa sovelletaan kannekirjelmiin immateriaalioikeuksia koskevissa asioissa.

135.

Tiedot, joiden mainitseminen vastinekirjelmässä on pakollista, luetellaan työjärjestyksen 180 artiklan 1 kohdassa.

136.

Vastaajan tai väliintulijan vaatimukset on ilmoitettava täsmällisesti muotoiltuna vastinekirjelmän alussa tai lopussa.

137.

Väliintulijan jättämän vastinekirjelmän mukana on toimitettava työjärjestyksen 177 artiklan 4 ja 5 kohdassa mainitut asiakirjat, jollei näitä asiakirjoja ole jätetty aikaisemmin työjärjestyksen 173 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

138.

Edellä olevia 117, 125 ja 126 kohtaa sovelletaan vastinekirjelmään.

139.

Jos asian käsittelyyn valituslautakunnassa osallistunut muu asianosainen kuin kantaja haluaa sen jälkeen, kun kanne on annettu sille tiedoksi, riitauttaa riidanalaisen päätöksen sellaisen kohdan osalta, jota kanteessa ei ole esitetty, tämän asianosaisen on nostettava vastinekirjelmänsä jättämisen yhteydessä liitännäiskanne. Liitännäiskanne on nostettava erillisellä asiakirjalla työjärjestyksen 183 ja 184 artiklassa määrättyjä menettelyvaatimuksia noudattaen.

140.

Liitännäiskanteen nostamisen jälkeen oikeudenkäynnin muilla asianosaisilla on oikeus toimittaa vastinekirjelmä, jonka kohteena saavat olla ainoastaan ne vaatimukset, perusteet ja perustelut, joihin liitännäiskanteessa vedotaan.

141.

Kuten työjärjestyksen 106 artiklasta ilmenee, unionin yleinen tuomioistuin pitää asianosaisten kuulemiseksi istunnon joko omasta aloitteestaan tai varsinaisen asianosaisen pyynnöstä.

142.

Varsinaisen asianosaisen, joka haluaa tulla kuulluksi asianosaisten kuulemiseksi pidettävässä istunnossa, on tehtävä tätä koskeva perusteltu pyyntö kolmen viikon kuluessa siitä, kun ilmoitus asian käsittelyn kirjallisen vaiheen päättämisestä on annettu tiedoksi asianosaisille. Näiden perustelujen – joita ei saa yhdistää kirjelmään tai kirjallisiin huomautuksiin ja jotka eivät saa ylittää kolmea sivua – lähtökohtana on oltava konkreettinen arviointi asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon merkityksestä kyseiselle asianosaiselle, ja perusteluissa on ilmoitettava ne asiakirja-aineiston tai perustelujen osat, joiden yksityiskohtaisempi kehittely tai kiistäminen istunnossa on tämän asianosaisen mielestä välttämätöntä. Istunnossa käytävän keskustelun kohdentamisen helpottamiseksi on toivottavaa, ettei näissä perusteluissa vain viitata yleisluonteisesti esimerkiksi asian tärkeyteen.

143.

Jollei mikään varsinainen asianosainen ole tehnyt perusteltua pyyntöä vahvistetussa määräajassa, unionin yleinen tuomioistuin voi päättää ratkaista kanteen ilman asian käsittelyn suullista vaihetta.

144.

Kirjaamo huolehtii asianosaisten kutsumisesta niiden kuulemiseksi pidettävään istuntoon viimeistään kuukautta ennen istunnon ajankohtaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta kutsua asianosaiset perustelluissa tilanteissa lyhyemmälläkin määräajalla.

145.

Pyyntö asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon päivän siirtämisestä myöhemmäksi voidaan työjärjestyksen 107 artiklan 2 kohdan mukaan hyväksyä vain poikkeustapauksissa. Tällaisen pyynnön voi esittää vain varsinainen asianosainen, sen on oltava asianmukaisesti perusteltu, siihen on liitettävä tarpeellinen selvitys ja se on toimitettava unionin yleiselle tuomioistuimelle mahdollisimman pian kutsun jälkeen.

146.

Asianosaisen oikeudenkäyntiedustajan, joka ei aio osallistua istuntoon asianosaisten kuulemiseksi, tulee ilmoittaa tästä unionin yleiselle tuomioistuimelle mahdollisimman pian kutsun jälkeen.

147.

Unionin yleinen tuomioistuin pyrkii toimittamaan asianosaisille suppean kertomuksen istuntoa varten kolme viikkoa ennen istuntoa. Tämän suppean kertomuksen tarkoituksena on asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon valmistelu.

148.

Esittelevän tuomarin laatimassa suppeassa kertomuksessa istuntoa varten mainitaan vain oikeudelliset perusteet ja tiivis yhteenveto asianosaisten esittämistä perusteluista.

149.

Asianosaisten mahdolliset huomautukset istuntoa varten laaditusta suppeasta kertomuksesta voidaan esittää asianosaisten kuulemiseksi pidettävässä istunnossa. Tällaiset huomautukset merkitään tällöin istunnosta laadittavaan pöytäkirjaan.

150.

Istuntoa varten laadittu suppea kertomus asetetaan yleisön saataville istuntosalin ulkopuolella sinä päivänä, jona istunto asianosaisten kuulemiseksi pidetään, paitsi jos asia käsitellään kokonaisuudessaan yleisön läsnä olematta.

151.

Ennen jokaista julkista istuntoa kirjaaja huolehtii siitä, että istuntosalin ulkopuolelle asetetaan nähtäville oikeudenkäyntikielellä seuraavat tiedot: asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon päivä ja kellonaika, toimivaltainen ratkaisukokoonpano, käsiteltävä asia tai käsiteltävät asiat ja asianosaisten nimet.

152.

Pyyntö tiettyjen teknisten välineiden käyttämisestä asian esittämistä varten on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon päivää. Jos puheenjohtaja hyväksyy pyynnön, tällaisten välineiden käyttöön liittyvät menettelytavat on selvitettävä kirjaamon kanssa mahdollisten teknisten tai käytännöllisten rajoitteiden huomioon ottamiseksi. Esityksen tarkoituksena saa olla vain asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen havainnollistaminen, eikä siihen siten saa sisältyä uusia perusteita tai uusia todisteita. Välineitä, joille tällaisen esityksen sisältö on otettu, ei oteta asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon eikä niitä siten myöskään anneta tiedoksi muille asianosaisille, jollei puheenjohtaja toisin päätä.

153.

Euroopan unionin tuomioistuimen rakennuksiin pääsyyn liittyvien turvatoimien vuoksi asianosaisten oikeudenkäyntiedustajien suositellaan varmistautuvan tarvittavin keinoin siitä, että he pystyvät saapumaan istuntosaliin vähintään 15 minuuttia ennen asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon alkamista, koska ratkaisukokoonpanoon kuuluvat jäsenet tavallisesti keskustelevat asianosaisten oikeudenkäyntiedustajien kanssa asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon järjestämiseen liittyvistä seikoista.

154.

Asianosaisten kuulemiseksi pidettävään istuntoon valmistautumiseksi asianosaisten oikeudenkäyntiedustajia kehotetaan tutustumaan asiakirjaan ”Tarkistuslista – Istunto asianosaisten kuulemiseksi”, joka on nähtävillä Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolla.

155.

Asianosaisen oikeudenkäyntiedustajan on istunnossa esiintyessään oltava pukeutunut viittaan.

156.

Asianosaisten kuulemiseksi pidettävässä istunnossa

157.

Kunkin asianosaisen tulee edellä 156 kohdassa määritelty asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon tarkoitus huomioon ottaen arvioida, onko suullisten lausumien esittäminen todella tarpeen vai riittääkö pelkkä viittaaminen kirjelmiin tai kirjallisiin huomautuksiin. Istunto asianosaisten kuulemiseksi voidaan tällöin keskittää unionin yleisen tuomioistuimen kysymyksiin vastaamiseen. Oikeudenkäyntiedustajan, joka pitää puheenvuoron käyttämistä tarpeellisena, suositellaan rajaavan lausumansa tiettyjen seikkojen selostamiseen ja viittaavan muiden seikkojen osalta kirjelmiin.

158.

Jos unionin yleinen tuomioistuin on ennen asianosaisten kuulemiseksi pidettävää istuntoa työjärjestyksen 89 artiklan 4 kohdan mukaisesti kehottanut asianosaisia keskittämään lausumansa tiettyyn tai tiettyihin kysymyksiin, suullisissa lausumissa on käsiteltävä ensisijaisesti näitä kysymyksiä.

159.

Asianosaisen luopuminen suullisen lausuman esittämisestä ei merkitse toisen asianosaisen esittämän lausuman myöntämistä, jos kyseessä olevat perustelut on jo kiistetty kirjallisesti. Suullisen lausuman esittämättä jättäminen ei estä tätä asianosaista vastaamasta toisen asianosaisen suulliseen lausumaan.

160.

Selkeyden vuoksi ja jotta unionin yleisen tuomioistuimen jäsenillä olisi parhaat edellytykset suullisten lausumien ymmärtämiseen, tekstin lukemisen sijasta on yleensä parempi käyttää muistiinpanoihin perustuvaa vapaata esitystä. Asianosaisten oikeudenkäyntiedustajia kehotetaan myös muotoilemaan esityksensä asiasta niin yksinkertaisesti kuin suinkin mahdollista ja käyttämään mieluiten lyhyitä virkkeitä. Unionin yleiselle tuomioistuimelle olisi myös avuksi, että oikeudenkäyntiedustajat muotoilisivat suulliset lausumansa jäsennellysti ja selvittäisivät ennen niiden esittämistä, millaista jäsentelyä he aikovat käyttää.

161.

Tiettyjen teknisluonteisten kysymysten selventämiseksi unionin yleiselle tuomioistuimelle ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja voi sallia asianosaisten oikeudenkäyntiedustajien antavan puheenvuoron henkilöille, jotka eivät ole oikeudenkäyntiedustajia mutta joilla on paremmat edellytykset ottaa asiaan kantaa. Tällaiset henkilöt esiintyvät vain kyseessä olevan asianosaisen oikeudenkäyntiedustajan läsnä ollessa ja hänen vastuullaan. Näiden henkilöiden on ennen puheenvuoron käyttämistä annettava tieto henkilöllisyydestään.

162.

Suullisten lausumien kesto voi vaihdella riippuen asian vaikeudesta ja siitä, onko asiassa uusia seikkoja. Kullakin varsinaisella asianosaisella on käytettävissään 15 minuuttia ja kullakin väliintulijalla 10 minuuttia puheaikaa (yhdistetyissä asioissa kullakin varsinaisella asianosaisella on 15 minuuttia kussakin asiassa ja kullakin väliintulijalla 10 minuuttia kussakin asiassa), jollei kirjaamo ole ilmoittanut heille toisin. Tämä rajoitus koskee vain varsinaisia suullisia lausumia, eikä rajoitettuun aikaan sisältyväksi lasketa asianosaisten kuulemiseksi pidetyssä istunnossa esitettyihin kysymyksiin vastaamiseksi tai loppupuheenvuoron käyttämiseksi tarvittavaa aikaa.

163.

Olosuhteiden vaatiessa kirjaamolle voidaan viimeistään kaksi viikkoa ennen asianosaisten kuulemiseksi pidettävää istuntoa (tai asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa tapauksissa myöhemmin) esittää tästä normaalista kestosta poikkeamista koskeva asianmukaisesti perusteltu pyyntö, jossa täsmennetään tarpeelliseksi katsottu puheaika. Oikeudenkäyntiedustajille ilmoitetaan näiden pyyntöjen johdosta, minkä verran puheaikaa heillä on käytettävissään.

164.

Jos yhdellä asianosaisella on useita oikeudenkäyntiedustajia, lähtökohtaisesti vain kaksi heistä saa esittää suullisia lausumia eikä heidän puheenvuorojensa yhteenlaskettu kesto saa ylittää edellä 162 kohdassa täsmennettyä puheaikaa. Tuomareiden kysymyksiin saa kuitenkin vastata ja loppupuheenvuoron saa käyttää muukin oikeudenkäyntiedustaja kuin se, joka on esittänyt asianosaisen suulliset lausumat.

165.

Jos useat asianosaiset ovat unionin yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävästä asiasta samaa mieltä (näin on varsinkin väliintulossa tai yhdistetyissä asioissa), niiden oikeudenkäyntiedustajien tulisi samojen lausumien toiston välttämiseksi neuvotella keskenään ennen asianosaisten kuulemiseksi pidettävää istuntoa.

166.

Asianosaisten oikeudenkäyntiedustajia kehotetaan unionin tuomioistuimen, unionin yleisen tuomioistuimen tai virkamiestuomioistuimen ratkaisua lainatessaan ilmoittamaan sen tavanomainen nimitys ja asian numero sekä tarvittaessa täsmentämään se kohta tai ne kohdat, joilla on asiassa merkitystä.

167.

Työjärjestyksen 85 artiklan 3 kohdan mukaan varsinaiset asianosaiset voivat poikkeuksellisesti esittää todisteita vielä asianosaisten kuulemiseksi pidettävässä istunnossa. Tällöin muiden asianosaisten oikeudenkäyntiedustajia kuullaan näiden todisteiden tutkittavaksi ottamisesta ja niiden sisällöstä. Ne on varmuuden vuoksi syytä varata käytettävikseen riittävän monena kappaleena.

168.

Tulkkauksen helpottamiseksi asianosaisten oikeudenkäyntiedustajia kehotetaan toimittamaan suullisten lausumiensa mahdollinen teksti etukäteen tulkkausosastolle sähköpostitse (interpret@curia.europa.eu).

169.

Suullisia lausumia koskevien tulkkausosastolle toimitettujen muistiinpanojen luottamuksellisuus taataan. Kaikenlaisten väärinkäsitysten välttämiseksi niissä on ilmoitettava asianosaisen nimi. Suullisia lausumia koskevia muistiinpanoja ei oteta asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon.

170.

Asianosaisten oikeudenkäyntiedustajia muistutetaan siitä, että tapauksen mukaan vain osa unionin yleisen tuomioistuimen jäsenistä kuuntelee suullista lausumaa sillä kielellä, jolla se esitetään, ja että muut jäsenet kuuntelevat simultaanitulkkausta. Asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon mahdollisimman hyvän sujumisen vuoksi ja simultaanitulkkauksen laadun ylläpitämiseksi on erittäin suositeltavaa, että oikeudenkäyntiedustajat puhuvat hitaasti ja mikrofoniin.

171.

Kun oikeudenkäyntiedustajat aikovat lainata sanatarkasti tiettyjen tekstien tai asiakirjojen osia, erityisesti sellaisia osia, joita ei mainita asiaa koskevassa asiakirja-aineistossa, ne on syytä ilmoittaa tulkeille ennen asianosaisten kuulemiseksi pidettävää istuntoa. Samoin voi olla aiheellista ilmoittaa tulkeille sellaisista termeistä, jotka saattavat olla vaikeita kääntää.

172.

Kirjaaja laatii jokaisesta asianosaisten kuulemiseksi pidetystä istunnosta oikeudenkäyntikielellä pöytäkirjan, johon sisältyy seuraavat tiedot: asian tunnus, istunnon päivä, kellonaika ja paikka, mahdollinen maininta suljetusta käsittelystä, läsnä olleiden tuomareiden ja kirjaajan nimet, asianosaisten läsnä olleiden oikeudenkäyntiedustajien nimet ja asema, maininta istuntoa varten laaditun suppean kertomuksen johdosta mahdollisesti esitetyistä huomautuksista, asiassa mahdollisesti kuultujen todistajien tai asiantuntijoiden suku- ja etunimet, asema ja kotipaikka, istunnossa mahdollisesti esitetyt oikeudenkäyntiasiakirjat ja muut asiakirjat ja tarvittaessa istunnossa esitetyt lausumat sekä unionin yleisen tuomioistuimen tai puheenjohtajan istunnossa julistamat päätökset.

173.

Jollei työjärjestyksen 68 artiklan 4 kohdan, 104 artiklan, 105 artiklan 8 kohdan ja 114 artiklan 7 kohdan määräyksistä muuta johdu, unionin yleinen tuomioistuin ottaa työjärjestyksen 64 artiklan mukaisesti huomioon vain oikeudenkäyntiasiakirjat ja muut asiakirjat, joista asianosaisten oikeudenkäyntiedustajilla on ollut tilaisuus saada tieto ja lausua mielipiteensä.

174.

Tästä seuraa, että jollei työjärjestyksen 103–105 artiklan määräyksistä muuta johdu, kantajan esittämää pyyntöä asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon sisältyvien joidenkin tietojen luottamuksellisesta käsittelystä vastaajaan nähden ei voida ottaa huomioon. Myöskään vastaaja ei voi esittää tällaista pyyntöä kantajaan nähden.

175.

Varsinainen asianosainen voi kuitenkin pyytää, että tietyt asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon sisältyvät luottamukselliset tiedot jätetään väliintulijalle toimitettavien asiakirjojen ulkopuolelle työjärjestyksen 144 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

176.

Kaikki asianosaiset voivat myös pyytää, että tietyt yhdistettyjä asioita koskeviin asiakirja-aineistoihin sisältyvät tiedot jätetään niiden luottamuksellisuudesta esitetyn väitteen vuoksi työjärjestyksen 68 artiklan 4 kohdan mukaisesti niiden tietojen ulkopuolelle, joihin yhdistettyjen asioiden asianosainen saa tutustua.

177.

Kun asiassa on tehty väliintulohakemus, varsinaisia asianosaisia kehotetaan ilmoittamaan kirjaajan asettamassa määräajassa, pyytävätkö ne tiettyjen oikeudenkäyntiasiakirjoihin sisältyvien tietojen ja asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon jo otettujen asiakirjojen luottamuksellista käsittelyä.

178.

Varsinaisten asianosaisten on esitettävä mahdollinen pyyntönsä myöhemmin jättämiensä oikeudenkäyntiasiakirjojen ja muiden asiakirjojen luottamuksellisesta käsittelystä kunkin asiakirjan jättämisen yhteydessä. Jollei tällaista pyyntöä esitetä, jätetyt oikeudenkäyntiasiakirjat ja muut asiakirjat ilmaistaan väliintulijalle.

179.

Luottamuksellista käsittelyä koskeva pyyntö on esitettävä erillisellä asiakirjalla. Pyyntöä ei saa jättää luottamuksellisena versiona eikä siihen sen vuoksi pidä sisällyttää luottamuksellisia tietoja.

180.

Luottamuksellista käsittelyä koskevassa pyynnössä on yksilöitävä se asianosainen, johon nähden luottamuksellista käsittelyä pyydetään.

181.

Luottamuksellista käsittelyä koskeva pyyntö on rajattava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, eikä se saa milloinkaan kohdistua oikeudenkäyntiasiakirjaan kokonaisuudessaan eikä muuten kuin poikkeuksellisesti liitteeseen kokonaisuudessaan. Oikeudenkäyntiasiakirja tai muu asiakirja on nimittäin asiaan liittyviä intressejä vaarantamatta yleensä mahdollista toimittaa ei-luottamuksellisena versiona, josta on poistettu tietyt jaksot, sanat tai numerot.

182.

Luottamuksellista käsittelyä koskevassa pyynnössä on ilmoitettava täsmällisesti tiedot tai jaksot, joita pyyntö koskee, ja siihen on sisällyttävä perustelut kunkin osan tai jakson luottamuksellisuudelle. Jollei näitä seikkoja mainita, unionin yleinen tuomioistuin voi hylätä pyynnön.

183.

Yhden tai useamman oikeudenkäyntiasiakirjan luottamuksellista käsittelyä koskevan pyynnön jättämisen yhteydessä asianosaisen on toimitettava kyseessä olevista oikeudenkäyntiasiakirjoista ja muista asiakirjoista ei-luottamuksellinen versio, josta on poistettu ne tiedot tai jaksot, joita pyyntö koskee.

184.

Jos luottamuksellista käsittelyä koskeva pyyntö ei täytä edellä 179, 180 ja 183 kohdassa annettuja määräyksiä, kirjaaja kehottaa kyseessä olevaa asianosaista korjaamaan puutteet. Jollei luottamuksellista käsittelyä koskevaa pyyntöä ole kehotuksesta huolimatta saatettu näiden täytäntöönpanomääräysten mukaiseksi, pyynnön asianmukainen käsittely ei ole mahdollista ja kaikki kyseessä olevat oikeudenkäyntiasiakirjat ja muut asiakirjat ilmaistaan väliintulijalle.

185.

Jos asioiden yhdistämistä harkitaan, asianosaisia kehotetaan ilmoittamaan kirjaajan asettamassa määräajassa, pyytävätkö ne yhdistettävien asioiden oikeudenkäyntiasiakirjoihin sisältyvien tietojen ja näitä asioita koskeviin asiakirja-aineistoihin jo otettujen asiakirjojen luottamuksellista käsittelyä.

186.

Asianosaisten on esitettävä mahdollinen pyyntönsä myöhemmin jättämiensä oikeudenkäyntiasiakirjojen ja muiden asiakirjojen luottamuksellisesta käsittelystä kunkin asiakirjan jättämisen yhteydessä. Jollei tällaista pyyntöä esitetä, jätetyt oikeudenkäyntiasiakirjat ja muut asiakirjat ilmaistaan yhdistettyjen asioiden muille asianosaisille.

187.

Edellä olevia 179–184 kohtaa sovelletaan luottamuksellista käsittelyä koskeviin pyyntöihin yhdistetyissä asioissa.

188.

Unionin yleinen tuomioistuin voi työjärjestyksen 91 artiklassa tarkoitettuna asian selvittämistoimena määrätä asianosaisen toimittamaan asiaa koskevia tietoja tai asiakirjoja. Työjärjestyksen 92 artiklan 3 kohdan mukaan tässä tarkoitetusta tietojen tai asiakirjojen toimittamisesta saadaan antaa määräys vain, jos asianosainen, jota toimi koskee, ei ole noudattanut prosessinjohtotoimea, josta on aikaisemmin päätetty samassa tarkoituksessa, tai jos asianosainen, jota toimi koskee, tätä nimenomaisesti pyytää esittäen perusteet, joiden vuoksi selvittämistoimesta on välttämätöntä päättää määräyksellä.

189.

Jos varsinainen asianosainen vetoaa tietojen tai asiakirjojen luottamuksellisuuteen vastustaessaan niiden toimittamista prosessinjohtotoimeen antamassaan vastauksessa tai esittäessään asian selvittämistoimeen turvautumista, unionin yleinen tuomioistuin määrää työjärjestyksen 91 artiklan b alakohdan nojalla antamallaan määräyksellä nämä tiedot tai asiakirjat esitettäviksi, jos se katsoo, että niillä saattaa olla merkitystä asian ratkaisun kannalta. Unionin yleiselle tuomioistuimelle tällä perusteella toimitettujen luottamuksellisten tietojen tai asiakirjojen käsittelyyn sovelletaan työjärjestyksen 103 artiklan määräyksiä. Näissä määräyksissä ei millään tavoin poiketa kontradiktorisen periaatteen noudattamisesta oikeudenkäynnissä, vaan niissä esitetään menettelytavat tämän periaatteen toteuttamiseksi.

190.

Kyseisen määräyksen nojalla unionin yleinen tuomioistuin tutkii, onko tiedoilla tai asiakirjoilla merkitystä asian ratkaisun kannalta ja ovatko ne luottamuksellisia. Jos unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että kyseisillä tiedoilla on merkitystä asian ratkaisun kannalta mutta ne ovat luottamuksellisia, se huolehtii tämän luottamuksellisuuden yhteensovittamisesta tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden ja erityisesti kontradiktorisen periaatteen noudattamisen kanssa ja sillä on käytettävissä tätä yhteensovittamista varten kaksi vaihtoehtoa.

191.

Unionin yleinen tuomioistuin voi päättää, että tieto tai asiakirja on saatettava toisen varsinaisen asianosaisen tietoon sen luottamuksellisuudesta huolimatta. Tätä varten unionin yleinen tuomioistuin voi prosessinjohtotoimena kehottaa muiden asianosaisten kuin luottamuksellisia tietoja toimittaneen asianosaisen oikeudenkäyntiedustajia antamaan erityisen sitoumuksen näiden tietojen tai asiakirjojen luottamuksellisuuden säilyttämisestä siten, etteivät he ilmaise näin saamiaan tietoja päämiehilleen eivätkä sivullisille. Tämän sitoumuksen noudattamatta jättämisen johdosta voidaan soveltaa työjärjestyksen 55 artiklaa.

192.

Vaihtoehtoisesti unionin yleinen tuomioistuin voi päättää, ettei luottamuksellisia tietoja ilmaista mutta toisen varsinaisen asianosaisen käytettäväksi annetaan muita kuin luottamuksellisia tietoja, joiden avulla tämä asianosainen voi, siinä määrin kuin se suinkin on mahdollista, esittää huomautuksensa siten, että kontradiktorista periaatetta noudatetaan. Unionin yleinen tuomioistuin määrää tällöin, että luottamuksellisia tietoja toimittaneen varsinaisen asianosaisen on ilmaistava joitakin tietoja sellaisella tavalla, että tietojen luottamuksellisuus ja asian käsittelyn kontradiktorisuus voidaan sovittaa yhteen. Tiedot voidaan esimerkiksi toimittaa tiivistelmänä. Jos unionin yleinen tuomioistuin katsoo, ettei toinen varsinainen asianosainen voi käyttää tehokkaasti puolustautumisoikeuksiaan, se voi antaa yhden tai useita määräyksiä, kunnes se katsoo, että asian käsittelyn jatkaminen kontradiktorista periaatetta tosiasiallisesti noudattaen on mahdollista.

193.

Kun unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että toisella varsinaisella asianosaisella on sille työjärjestyksen 103 artiklan 3 kohdan nojalla annetussa määräyksessä vahvistettujen menettelytapojen mukaisesti ilmaistujen tietojen perusteella ollut asianmukainen tilaisuus lausua mielipiteensä, unionin yleinen tuomioistuin ei ota huomioon niitä luottamuksellisia tietoja tai asiakirjoja, joita ei ole saatettu tämän toisen asianosaisen tietoon. Luottamukselliset tiedot tai asiakirjat poistetaan asiakirja-aineistosta, ja asianosaisille ilmoitetaan tästä.

194.

Kun unionin yleisen tuomioistuimen tutkittavana on kysymys siitä, onko toimielimen toteuttama toimi, jolla asiakirjaan tutustuminen on evätty, laillinen, unionin yleinen tuomioistuin voi työjärjestyksen 91 artiklan c alakohdan nojalla määrätä asian selvittämistoimena kyseisen asiakirjan esitettäväksi.

195.

Toimielimen esittämää asiakirjaa ei ilmaista muille asianosaisille, koska se tekisi oikeudenkäynnin tarkoituksettomaksi.

196.

Työjärjestyksen 105 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan oikeudenkäynnin varsinainen asianosainen voi omasta aloitteestaan tai unionin yleisen tuomioistuimen annettua määräyksen asian selvittämistoimesta toimittaa tietoja tai asiakirjoja, jotka liittyvät unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai niiden kansainvälisten suhteiden hoitamiseen. Kyseisen artiklan 3–10 kohdassa määrätään tällaisiin tietoihin tai asiakirjoihin sovellettavista menettelysäännöistä.

197.

Koska tiedot tai asiakirjat, jotka liittyvät unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuuteen tai niiden kansainvälisten suhteiden hoitamiseen, ovat arkaluonteisia ja luottamuksellisia, työjärjestyksen 105 artiklassa annettujen sääntöjen täytäntöönpano edellyttää asianmukaisten turvallisuussääntöjen käyttöönottoa kyseisten tietojen tai asiakirjojen suojaamisen korkean tason varmistamiseksi. Nämä turvallisuussäännöt vahvistetaan 14.9.2016 annetussa unionin yleisen tuomioistuimen päätöksessä.

198.

Lomakkeen käyttäminen oikeusapuhakemuksen tekemiseen on työjärjestyksen 147 artiklan 2 kohdan mukaan pakollista. Lomake on saatavissa Euroopan unionin tuomioistuimen internetsivustolta.

199.

Oikeusavun hakija, jolla ei ole oikeusapuhakemuslomaketta jätettäessä oikeudenkäyntiedustajanaan asianajajaa, voi työjärjestyksen 147 artiklan 6 kohdan mukaisesti jättää asianmukaisesti täytetyn ja allekirjoitetun paperimuotoisen lomakkeen kirjaamoon edellä 90 kohdassa mainittuun osoitteeseen postitse tai henkilökohtaisesti. Lomaketta ei käsitellä, jos siinä ei ole omakätistä allekirjoitusta.

200.

Jos oikeusavun hakijalla on oikeusapuhakemuslomaketta jätettäessä oikeudenkäyntiedustajanaan asianajaja, lomakkeen jättämiseen sovelletaan työjärjestyksen 72 artiklan 1 kohtaa ottaen huomioon, mitä edellä 77–79 kohdassa määrätään.

201.

Oikeusapuhakemuslomakkeen tarkoituksena on, että unionin yleisellä tuomioistuimella on työjärjestyksen 147 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti käytettävissään tarvittavat tiedot oikeusapuhakemuksen asianmukaista ratkaisemista varten. Kyseessä ovat

202.

Hakijan on toimitettava oikeusapuhakemuslomakkeen mukana asiakirjaselvitys edellä 201 kohdassa tarkoitettujen tietojen oikeellisuudesta.

203.

Oikeusapuhakemuslomakkeen mukana on tapauksen mukaan toimitettava työjärjestyksen 51 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja 78 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut asiakirjat.

204.

Asianmukaisesti täytetyn oikeusapuhakemuslomakkeen ja asiakirjaselvityksen on oltava sellaisinaan ymmärrettäviä.

205.

Oikeusapuhakemusta ei voida täydentää myöhemmin jätettävillä lisäyksillä, tämän kuitenkaan rajoittamatta unionin yleisen tuomioistuimen mahdollisuutta pyytää tietojen tai asiakirjojen täydentämistä työjärjestyksen 89 ja 90 artiklan nojalla. Tällaisia asiakirjojen lisäyksiä ei oteta vastaan, jos niitä jätetään, vaikkei unionin yleinen tuomioistuin ole pyytänyt niitä. Hakijan varattomuutta osoittavia asiakirjoja voidaan kuitenkin poikkeustapauksissa hyväksyä myöhemmin, edellyttäen että niiden toimittamisen viivästymiselle esitetään asianmukainen selitys.

206.

Työjärjestyksen 147 artiklan 7 kohdan mukaan oikeusapuhakemuksen tekeminen keskeyttää hakemuksessa tarkoitetun kanteen nostamista koskevan määräajan kulumisen siihen päivään asti, jona määräys, jolla hakemus ratkaistaan, tai, jollei tässä määräyksessä nimetä asianajajaa oikeusavun hakijan oikeudenkäyntiavustajaksi, siihen päivään asti, jona määräys, jolla hakijan oikeudenkäyntiedustajaksi nimetään asianajaja, annetaan tiedoksi.

207.

Koska oikeusapuhakemuksen tekeminen keskeyttää kanteen nostamista koskevan määräajan kulumisen edellä 206 kohdassa tarkoitetun määräyksen tiedoksi antamiseen asti, kannekirjelmän jättämistä varten jäljelle jäävä määräaika voi olla erittäin lyhyt. Oikeusavun saajan, jolla on asianmukaisesti oikeudenkäyntiedustajanaan asianajaja, on sen vuoksi suositeltavaa kiinnittää erityistä huomiota kyseisen laillisen määräajan noudattamiseen.

208.

Työjärjestyksen 152 artiklan 1 kohdan mukaan pyyntö asian käsittelystä nopeutetussa menettelyssä on tehtävä erillisellä asiakirjalla kannekirjelmän tai vastinekirjelmän jättämisen yhteydessä, ja pyynnössä on mainittava, miksi asia on erityisen kiireellinen, sekä muut asiaan vaikuttavat olosuhteet.

209.

Asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä koskevan pyynnön välittömän käsittelyn helpottamiseksi kirjaamossa pyynnön ensimmäisellä sivulla on oltava maininta siitä, että se on jätetty työjärjestyksen 151 ja 152 artiklan nojalla.

210.

Nopeutetussa menettelyssä käsiteltäväksi pyydetyssä asiassa kannekirjelmä ei lähtökohtaisesti saa olla yli 25 sivun pituinen. Kannekirjelmän ulkoasun on oltava edellä 112–121 kohdassa annettujen määräysten mukainen.

211.

On suositeltavaa, että asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä pyytävä asianosainen yksilöi pyynnössään ne perusteet, perustelut tai asianomaisen kirjelmän (kannekirjelmä tai vastinekirjelmä) jaksot, jotka esitetään vain siinä tapauksessa, ettei asiaa käsitellä nopeutetussa menettelyssä. Nämä työjärjestyksen 152 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä täsmällisesti muotoiltuina ja niissä on mainittava asianomaisten kappaleiden numerot.

212.

On suositeltavaa, että edellä 211 kohdassa mainitut tiedot sisältävään asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä koskevaan pyyntöön oheistetaan liitteenä asianomaisen kirjelmän lyhennetty versio.

213.

Jos lyhennetty versio oheistetaan, sen on oltava seuraavien määräysten mukainen:

214.

Lyhennetyn version on oltava edellä annettujen määräysten mukainen, jotta se voidaan käsitellä mahdollisimman nopeasti.

215.

Jos unionin yleinen tuomioistuin pyytää lyhennetyn version toimittamista työjärjestyksen 151 artiklan 3 kohdan nojalla, lyhennetyn version on oltava edellä annettujen määräysten mukainen, jollei toisin ilmoiteta.

216.

Jollei kantaja ole ilmoittanut pyynnössään niitä kannekirjelmänsä perusteita, perusteluja tai jaksoja, jotka on tarkoitettu otettaviksi huomioon vain siinä tapauksessa, ettei asiaa käsitellä nopeutetussa menettelyssä, vastaajan on vastattava kanteeseen yhden kuukauden määräajassa.

217.

Jos kantaja on ilmoittanut pyynnössään ne kannekirjelmänsä perusteet, perustelut tai jaksot, jotka on tarkoitettu otettaviksi huomioon vain siinä tapauksessa, ettei asiaa käsitellä nopeutetussa menettelyssä, vastaajan on vastattava yhden kuukauden määräajassa kannekirjelmässä esitettyihin perusteisiin ja perusteluihin, sellaisina kuin ne ovat kannekirjelmää asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä koskevassa pyynnössä annettujen tietojen mukaisesti luettuina.

218.

Jos kantaja on oheistanut pyyntöönsä kannekirjelmän lyhennetyn version, vastaajan on vastattava yhden kuukauden määräajassa niihin perusteisiin ja perusteluihin, jotka sisältyvät tähän kannekirjelmän lyhennettyyn versioon.

219.

Jos unionin yleinen tuomioistuin päättää hylätä asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä koskevan pyynnön jo ennen vastaajan vastinekirjelmän jättämistä, työjärjestyksen 154 artiklan 1 kohdan mukaista yhden kuukauden määräaikaa vastinekirjelmän jättämiseen pidennetään yhden kuukauden lisämääräajalla.

220.

Jos unionin yleinen tuomioistuin päättää hylätä asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä koskevan pyynnön vastaajan jätettyä vastinekirjelmänsä työjärjestyksen 154 artiklan 1 kohdan mukaisessa yhden kuukauden määräajassa, tälle asianosaiselle annetaan vastinekirjelmänsä täydentämistä varten uusi yhden kuukauden määräaika, joka alkaa kulua asian käsittelyä nopeutetussa menettelyssä koskevan pyynnön hylkäämisestä tehdyn päätöksen tiedoksi antamisesta.

221.

Koska asian käsittelyn kirjalliseen vaiheeseen sisältyy nopeutetussa menettelyssä lähtökohtaisesti vain yksi kirjelmien vaihto, asian käsittely painottuu sen suulliseen vaiheeseen ja asiassa järjestetään istunto lyhyen ajan kuluttua asian käsittelyn kirjallisen vaiheen päättämisestä. Unionin yleinen tuomioistuin voi kuitenkin päättää ratkaista asian ilman käsittelyn suullista vaihetta, jos varsinaiset asianosaiset ilmoittavat puheenjohtajan asettamassa määräajassa luopuvansa osallistumasta istuntoon asianosaisten kuulemiseksi ja unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että sillä on riittävät tiedot asiaa koskevan asiakirja-aineiston perusteella.

222.

Jos unionin yleinen tuomioistuin ei ole antanut lupaa väliintulokirjelmän jättämiseen, väliintulija voi esittää huomautuksensa vain suullisesti, mikäli istunto asianosaisten kuulemiseksi järjestetään.

223.

Täytäntöönpanon lykkäämistä tai muita välitoimia koskeva hakemus on työjärjestyksen 156 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtävä erillisellä asiakirjalla. Hakemuksen on oltava ymmärrettävissä sellaisenaan siten, ettei pääasiaa koskevaan kannekirjelmään eikä sen liitteisiin perehtyminen ole tarpeen.

224.

Täytäntöönpanon lykkäämistä tai muita välitoimia koskevan hakemuksen välittömän käsittelyn helpottamiseksi kirjaamossa hakemuksen ensimmäisellä sivulla on oltava maininta siitä, että se on jätetty työjärjestyksen 156 artiklan nojalla, ja tarvittaessa maininta siitä, että siihen sisältyy työjärjestyksen 157 artiklan 2 kohtaan perustuva pyyntö.

225.

Täytäntöönpanon lykkäämistä tai muita välitoimia koskevassa hakemuksessa on mainittava erittäin lyhyesti ja tiiviisti oikeudenkäynnin kohde sekä pääasiaa koskevan kanteen perusteena olevat tosiseikat ja oikeudelliset seikat, jotka osoittavat kanteen olevan ensi näkemältä ilmeisesti perusteltu (fumus boni juris), ja seikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen. Hakemuksessa on mainittava täsmällisesti, mitä toimenpidettä tai toimenpiteitä haetaan. Siihen on myös sisällytettävä kaikki käytettävissä olevat todisteet ja näytön esittämistä koskevat pyynnöt, joilla välitoimien myöntämistä halutaan perustella.

226.

Koska välitoimia koskevan hakemuksen tarkoituksena on mahdollistaa fumus boni juris -edellytyksen täyttymisen arviointi summaarisessa menettelyssä, hakemuksessa ei pidä toistaa pääasiaa koskevan kannekirjelmän koko tekstiä.

227.

Jotta välitoimia koskeva hakemus voitaisiin käsitellä kiireellisesti, sivujen enimmäismäärä, jota hakemus ei lähtökohtaisesti saa ylittää, on kyseessä olevan asian laadun ja asiaan liittyvien olosuhteiden mukaan 25 sivua.

228.

Näillä täytäntöönpanomääräyksillä kumotaan ja korvataan 5 päivänä heinäkuuta 2007 annetut kirjaajan ohjeet (EUVL L 232, 4.9.2007, s. 1), sellaisina kuin ne ovat muutettuina 17 päivänä toukokuuta 2010 (EUVL L 170, 6.7.2010, s. 53) ja 24 päivänä tammikuuta 2012 (EUVL L 68, 7.3.2012, s. 20), sekä 24 päivänä tammikuuta 2012 annetut käytännön ohjeet asianosaisille unionin yleisessä tuomioistuimessa (EUVL L 68, 7.3.2012, s. 23).

229.

Nämä täytäntöönpanomääräykset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan niiden julkaisemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.”