EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018BP1401

Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2018/1401, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

OJ L 248, 3.10.2018, p. 283–286 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/res/2018/1401/oj

3.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 248/283


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA (EU) 2018/1401

annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018

joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016

EUROOPAN PARLAMENTTI, JOKA

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016,

ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A8-0079/2018),

A.

korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

B.

toteaa, että Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) tulo- ja menotaulukon (1) mukaan sen lopullinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2016 oli 27 545 879 euroa, mikä merkitsee 4,56 prosentin lisäystä vuoteen 2015 verrattuna; toteaa, että viraston talousarvio rahoitetaan pääasiassa unionin talousarviosta;

C.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin on todennut kertomuksessaan Euroopan rautatieviraston (nyt Euroopan unionin rautatievirasto) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että viraston tilit olivat luotettavat ja tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

Vuosia 2014 ja 2015 koskevien vastuuvapausmenettelyjen seuranta

1.

toteaa, että viraston toimivaltaan ei kuulu päättää viraston kaikkien toimintojen keskittämisestä yhteen paikkaan; muistuttaa, että kun virasto perustettiin vuonna 2004, neuvosto päätti sen kahdesta toimipaikasta (Lille/Valenciennes); panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että yhden toimipaikan ratkaisulla voitaisiin saavuttaa säästöjä; panee merkille viraston tekemän analyysin kahden toimipaikan talousarviovaikutuksista ja viraston suosituksen kahden toimipaikan säilyttämisestä; korostaa, että kuluja voitaisiin todennäköisesti vähentää, jos kaikki toiminnot keskitettäisiin yhteen paikkaan; huomauttaa, että kokonaisvaltaisen toimipaikkasopimuksen tekeminen isäntäjäsenvaltion kanssa saattaisi myös helpottaa kulujen vähentämistä ja se myös selkiyttäisi viraston ja sen henkilöstön toimintaolosuhteita ja lopettaisi tilanteen, jossa toimintakulut ovat todennäköisesti aiheettoman suuria; kehottaa neuvostoa harkitsemaan aiempaa päätöstään uudelleen ja valitsemaan vaihtoehdon, jossa viraston kaikki toiminnot keskitetään yhteen paikkaan;

Talousarvio- ja varainhallinto

2.

panee merkille, että varainhoitovuonna 2016 toteutetun talousarvion seurannan tuloksena talousarvion toteutusaste oli 99,20 prosenttia, mikä merkitsee 0,10 prosentin lisäystä vuoteen 2015 verrattuna, ja maksumäärärahojen käyttöaste 91,57 prosenttia, mikä merkitsee 1,79 prosentin lisäystä vuoteen 2015 verrattuna;

3.

pitää myönteisenä, että kesäkuussa 2016 voimaan tulleen uuden virastoasetuksen säännösten mukaan virastolla on oikeus periä maksuja eräistä uusista toimivaltuuksistaan;

Maksusitoumukset ja määrärahasiirrot varainhoitovuodelta toiselle

4.

panee merkille, että viraston mukaan määrärahasiirtojen taso oli alempi kuin ohjeelliset enimmäismäärät, joita tilintarkastustuomioistuin käyttää arvioidessaan talousarvion toteutusta kaikissa talousarvion osastoissa (eli 10 prosenttia osastossa I, 20 prosenttia osastossa II ja 30 prosenttia osastossa III); panee myös merkille, että vuodelle 2017 siirretyt maksumäärärahat (7,52 prosenttia) liittyivät lähinnä toimintamenoihin ja että 95,4 prosenttia vuodelta 2015 siirretyistä määrärahoista käytettiin;

5.

toteaa, että määrärahasiirrot seuraavalle varainhoitovuodelle ovat usein osittain tai täysin perusteltuja virastojen toimenpideohjelmien monivuotisen luonteen vuoksi, että ne eivät välttämättä ole osoitus talousarvion suunnittelun ja toteuttamisen heikkouksista eivätkä myöskään aina vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta etenkään, jos virasto suunnittelee ne etukäteen ja ilmoittaa niistä tilintarkastustuomioistuimelle;

Henkilöstöpolitiikka

6.

panee merkille, että vuoden 2016 lopussa virastossa oli vakituista henkilöstöä 165 henkilöä, joista 133 oli väliaikaisia toimihenkilöitä, 29 sopimussuhteisia toimihenkilöitä ja kolme kansallista asiantuntijaa, kun vuoden 2015 lopussa vakituista henkilöstöä oli 154;

7.

pitää huolestuttavana, että viraston henkilöstöstä 62 prosenttia on miehiä ja 38 prosenttia naisia, eli epätasapaino on lähes kahden suhde yhteen; pitää valitettavana, että viraston ylemmässä johdossa ja hallintoneuvostossa on huomattava sukupuolten välinen epätasapaino; muistuttaa kuitenkin sukupuolten välisestä tasapainosta hallintoneuvostossa ja johtokunnassa, että jäsenvaltiot ehdottavat ja nimittävät niiden jäsenet, mutta suosittaa, että tätä kysymystä olisi silti käsiteltävä kiireellisenä asiana;

8.

panee tyytyväisenä merkille, että operatiivisiin tehtäviin osoitetun henkilöstön osuus oli 65 prosenttia vuonna 2015 ja se nousi 70 prosenttiin vuonna 2016 ja hallinnollisiin tehtäviin osoitetun henkilöstön osuus laski 23 prosentista 18 prosenttiin; pitää kuitenkin valitettavana, että tämän osuuden muutos johtui pääasiallisesti siitä, että henkilöstön jakautumista eri tehtäväryhmiin korjattiin; huomauttaa, ettei tällainen vähennys ole yhteensopiva 5 prosentin henkilöstövähennyksen kanssa, josta komissio ilmoitti hajautettujen virastojen resurssisuunnittelun yhteydessä;

9.

korostaa, että työ- ja perhe-elämän tasapainottamisen olisi oltava osa viraston henkilöstöpolitiikkaa; korostaa, että hyvinvointia edistävään toimintaan käytettiin 228,7 euroa henkilöstön jäsentä kohti ja että vuonna 2016 järjestettiin yksi henkilöstön virkistyspäivä; toteaa, että sairauslomapäiviä oli keskimäärin 3,2 päivää henkilöstön jäsentä kohti, mikä on paljon alhaisempi kuin useimmissa muissa virastoissa keskimäärin;

10.

pitää myönteisenä, että häirintätapauksista ei ilmoitettu vuonna 2016; kannattaa koulutuksen järjestämistä, jotta työntekijät olisivat tietoisempia asiasta;

11.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto ei vastaanottanut vuonna 2016 yhtään valitusta, kannetta tai ilmoitusta, jossa olisi moitittu työntekijöiden palkkaamista tai irtisanomista;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus ja demokratia

12.

pitää myönteisenä, että viraston hallintoneuvosto hyväksyi eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet jäseniään varten; toteaa, että virasto onkin julkistanut suurimman osan hallintoneuvostonsa jäsenten eturistiriidattomuutta koskevista ilmoituksista ja ansioluetteloista viraston verkkosivustolla; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle, kun puuttuvat asiakirjat julkistetaan;

13.

panee merkille, että viraston antamien tietojen mukaan se on jatkanut petostentorjuntastrategiassa määritellyn toimintasuunnitelmansa täytäntöönpanoa; panee erityisesti merkille, että virasto järjesti kaksi koulutustapahtumaa petostentorjunnasta ja kaksi ammattietiikasta ja rehellisyydestä;

14.

panee merkille, että virasto on sisällyttänyt petosriskin arvioinnin viraston tavanomaiseen riskiarviointiin ja että viraston petosriskirekisteriä tarkistettiin vuoden 2016 aikana; panee merkille, että riskit on arvioitu uudelleen keskimääräisiksi tai alhaisiksi ja että yhtään uutta riskiä ei ole havaittu;

15.

panee virastolta saamistaan tiedoista merkille, että virasto odottaa komissiolta mallipäätöstä voidakseen hyväksyä oman päätöksensä väärinkäytösten paljastamisesta; huomauttaa kuitenkin, että niin kauan kuin mallipäätöstä ei ole esitetty, sovelletaan komission nykyistä päätöstä väärinkäytösten paljastamisesta; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden suuntaviivojen täytäntöönpanosta;

16.

katsoo, että olisi perustettava riippumaton ilmoitus-, neuvonta- ja käsittelyelin, jolla on riittävästi määrärahoja, jotta voidaan auttaa väärinkäytösten paljastajia käyttämään oikeita kanavia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia mahdollisia väärinkäytöksiä koskevien tietojen paljastamiseen ja samalla varjella luottamuksellisuutta ja tarjota tarvittavaa tukea ja neuvontaa;

17.

ottaa huomioon perustelut asiakirjaan tutustumisesta kieltäytymiselle (yksi tapaus 44:stä); kehottaa virastoa hyödyntämään mahdollisimman sääntöjenmukaisella ja laillisella tavalla mahdollisuuttaan kieltää tutustuminen asiakirjoihin mutta suojelemaan samalla henkilötietoja;

Tärkeimmät saavutukset

18.

on tyytyväinen viraston vuonna 2016 määrittämiin kolmeen keskeiseen saavutukseen, jotka ovat seuraavat:

virasto julkisti uudistetun strategisen vision, johon sisältyy kansainvälisiä suhteita koskevan strategian valmistelu ja tiedotusstrategian täytäntöönpano;

virasto pani täytäntöön päivitetyn hallintorakenteen ja mukautti organisaatiotaan uuden virastoasetuksen mukaiseksi; lisäksi virasto pani täytäntöön integroidun hallintojärjestelmänsä (IMS) saadakseen siten ISO 9001 -sertifioinnin vuoden 2017 aikana;

virasto otti tehokkaasti käyttöön uuden nimen ja uuden oikeudellisen järjestelyn (neljäs rautatiepaketti, joka tuli voimaan 15. kesäkuuta 2016) mukaisen tehtävänkuvauksen ja saavutti merkittävää edistystä uuden roolinsa valmistelussa;

19.

pitää kuitenkin valitettavana, että virasto ei käytä panosindikaattoreita parantaakseen entisestään keskeisten tulosindikaattoreidensa käyttöä, ja suosittaa, että tähän olisi saatava muutos;

Sisäinen tarkastus

20.

toteaa, että komission sisäinen tarkastus ei osoittanut virastolle yhtään kriittistä tai erittäin tärkeää suositusta; panee merkille, että sisäinen tarkastus suoritti riskinarvioinnin, joka kattoi kaikki operatiiviset ja tukiprosessit;

21.

panee sidosryhmäsuhteiden hallinnointia ja ulkoista viestintää koskevan aiemman tarkastuksen osalta merkille, että sisäinen tarkastus päätti kolmen tärkeän suosituksen ja palvelukseenottomenettelyn tehostamista koskevan erittäin tärkeän suosituksen käsittelyn ja päätteli, että virasto oli pannut yhtä lukuun ottamatta kaikki suositukset täytäntöön; panee lisäksi merkille ainoasta yhä avoinna olevasta suosituksesta, joka on merkitty ”tärkeäksi” ja joka koskee sidosryhmien hallintaan ja ulkoiseen viestintään sovellettavia voimassa olevia menettelysääntöjä, että virasto oli parhaillaan panemassa sitä täytäntöön ja että määräaika oli syyskuussa 2017;

Sisäinen valvonta

22.

panee tyytyväisenä merkille, että virasto on nyt ISO 9001 -sertifioitu;

23.

toteaa, että viraston hallintoneuvosto hyväksyi hallintoa koskevat norminsa huhtikuussa 2016; toteaa myös, että viraston hallintoa koskevan normin 16 mukaisesti johto arvioi hallintoa koskevien normiensa suunnittelun asianmukaisuuden ja täytäntöönpanon vaikuttavuuden osana viraston hallintojärjestelmän uudelleentarkastelua; panee virastolta saamistaan tiedoista merkille, että vaikka havaittiin eräitä alueita, joilla voidaan tehdä parannuksia (ERA MS 3 – eettiset ja organisatoriset arvot, ERA MS 4 – tavoitteet, strateginen suunnittelu ja raportointi, ERA MS 5 – toiminnan jatkuvuus, ERA MS 8 – sidosryhmäsuhteiden hallinta, ERA MS 9 – prosessinhallinta, ERA MS 10 – henkilöresurssien hallinta, ERA MS 13 – data- ja tietohallinto), voidaan katsoa, että viraston valvontajärjestelmä kokonaisuudessaan toimii tarkoitetulla tavalla ja riittävästi lieventää viraston tavoitteiden saavuttamiseen kohdistuvia tärkeimpiä riskejä;

24.

panee merkille, että virasto on edelleen kehittänyt sisäisen valvonnan standardeissa ja ISO 9001 -sarjan standardeissa täsmennettyihin vaatimuksiin perustuvaa yhdennettyä hallintojärjestelmää, jotta se täyttäisi ehdot, joita uusien toimintojen toteuttamisessa ja toiminnan tehostamisessa onnistuminen edellyttää; panee tyytyväisenä merkille, että virasto on analysoinut yhdennetyn hallintojärjestelmän puitteissa säännöistä poikkeamista ja sääntöjen noudattamatta jättämistä ja että näiden tilanteiden korjaamiseksi oli määrä järjestää vuonna 2017 hankintamenettelyihin ja sopimushallintoon liittyviä koulutustoimia;

25.

panee merkille, että yhdennetyn hallintojärjestelmän vaikuttavuuden arvioinnissa kävi ilmi, että joillakin aloilla on varaa parantaa sääntöjenmukaisuutta ja vaikuttavuutta ja että näitä aloja ovat varsinkin eettiset ja organisatoriset arvot, toiminnan jatkuvuus, sidosryhmäsuhteiden hallinta ja henkilöstöhallinto, ja ottaa erityisesti huomioon, että arvioinnissa havaittiin viraston valmiuksien ja tarvittavien valmiuksien välinen kuilu; odottaa viraston varmistavan, että viraston hallintostandardit pannaan kaikilta osilta täytäntöön viimeistään vuonna 2017, kuten on suunniteltu;

26.

pitää valitettavana, että tavoitetta suorittaa 95 prosenttia maksuista vahvistetun 30 päivän määräajan kuluessa ei saavutettu; panee merkille, että maksujen viivästymisen syyt olivat edelleen samat kuin vuonna 2015 eli viivästykset viraston henkilöstön suorittamassa laskujen käsittelyssä, käteisvarojen puute ja erimielisyydet toimittajien kanssa laskujen sisällöstä; pyytää virastoa hyväksymään korjaavia toimia, jotta 95 prosentin tavoite saavutetaan kohtuullisen ajan kuluessa;

Muita huomautuksia

27.

pitää myönteisenä 15. kesäkuuta 2016 voimaan tulleen virastoasetuksen (2) hyväksymistä; pitää myönteisenä, että siirtymäkauden loppuun mennessä (16. kesäkuuta 2019) tämä odotettavissa oleva strategian muutos muuttaa viraston roolia niin, että pelkän politiikkatoimien valmistelun ja levittämisen sijaan siitä tulee viranomainen, joka toimii suoraan toimialan hyväksi liikkuvan kaluston turvasertifikaattien hyväksymisessä; panee virastolta saamiensa tietojen perusteella merkille, että tämän siirtymän odotetaan tuottavan valtavaa hyötyä vähentyneinä kustannuksina;

28.

korostaa viraston strategista roolia, kun pyritään parantamaan rautateiden kilpailukykyä muihin liikennemuotoihin verrattuna ja auttamaan tehokkaasti toimivan yhtenäisen ja rajattoman eurooppalaisen rautatiealueen kehittämistä vähentämällä hallinnollisia ja teknisiä esteitä, kannustamalla markkinoille tuloa ja varmistamalla syrjimättömyys, käyttämällä julkisia varoja tehokkaammin julkisiin rautatieliikennepalveluihin sekä varmistamalla parempi infrastruktuurin hallinta; pitää myönteisenä kansallisten sääntöjen karsimiseen keskittyvää ohjelmaa, jonka avulla poistetaan nykyisiä jäsenvaltioiden välisiä esteitä tai vähennetään niiden vaikutusta;

29.

tähdentää, että viraston tehtävänä on varmistaa Euroopan rautatiejärjestelmän turvallisuus ja yhteentoimivuus, jotta voidaan auttaa parantamaan Euroopan rautatiealan kilpailukykyä ja rautatieliikenteen palvelujen laatua; tukee komission visiota Euroopan rautatiejärjestelmästä, jolla on turvallisuustason osalta johtoasema maailmassa;

30.

on tyytyväinen viraston rooliin Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) kehittämistä, testausta ja täytäntöönpanoa koskevissa jatkotoimissa sekä erityisten ERTMS-hankkeiden arvioinnissa; panee tyytyväisenä merkille, että EU ja Sveitsi ovat aloittaneet neuvottelut osana rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikennettä koskevaa sopimusta, jotta Sveitsi voisi osallistua Euroopan unionin rautatieviraston toimintaan; korostaa, että viraston vastuualueen kasvaessa sille on osoitettava myös tarvittavat rahoitus-, henkilöstö- ja aineelliset resurssit, jotta se pystyy suoriutumaan tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti uusista lisätehtävistään; pyytää kiinnittämään huomiota budjettivaliokunnan hiljattain tilaamaan tutkimukseen EU:n virastojen rahoitusjärjestelyistä ja siihen, että mahdollisuuksia viraston omarahoitukseen olisi lisättävä; panee huolestuneena merkille ristiriidan yhtäältä äskettäin hyväksytyn, viraston tehtävää laajentavan lainsäädännön ja toisaalta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa viraston määrärahoihin kohdistettavien leikkausten välillä;

31.

palauttaa mieliin talousarviomenettelyssä esittämänsä kannan, jonka mukaan kaikki Verkkojen Eurooppa -välineestä Euroopan strategisten investointien rahastoon siirretyt varat on saatava takaisin; korostaa, että yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen päätökseen saattamisen edellyttämä rahoitus olisi turvattava myös siksi, että voidaan modernisoida ja laajentaa rautatieinfrastruktuuria unionin syrjäisillä alueilla; korostaa lisäksi, että ERTMS-järjestelmän käyttöönottoa olisi aikaistettava, jotta voidaan jatkaa yhteisten teknisten standardien täytäntöönpanoa ja saada paras mahdollinen hyöty yhteentoimivuudesta;

32.

panee merkille, että vuoden 2016 riskiarvioinnissa tuli esiin uusia riskejä, joita ei ollut vuonna 2015 ja jotka liittyivät siihen, että neljännen rautatiepaketin lainsäädäntö saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä viipeellä ja epäjohdonmukaisesti, sekä Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän muutoksenhallintavälineiden käyttöiän päättymiseen, rautatiemelun vähentämiseen, viivästyksiin kansallisten sääntöjen vähentämisessä ja tiedonhallintaan;

33.

viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 18. huhtikuuta 2018 (3) antamaansa päätöslauselmaan.

(1)  EUVL C 333, 9.9.2016, s. 19.

(2)  Asetus (EU) 2016/796.

(3)  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0133 (ks. tämän virallisen lehden s. 393).


Top