1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä ministeriötason viranomainen, joka vastaa

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä virallinen päätös maksajaviraston hyväksynnän myöntämisestä tai, sen jälkeen kun hyväksyntää on tarkasteltu uudelleen, hyväksynnän peruuttamisesta delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hyväksymisperusteiden, jäljempänä ’hyväksymisperusteet’, arvioinnin perusteella. Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava komissiolle hyväksynnöistä ja niiden peruuttamisista.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on nimitettävä tarkastuselin, joka suorittaa tarkastuksen ennen hyväksynnän myöntämistä (hyväksyntää edeltävä tarkastelu). Tarkastuselimen on oltava tarkastusviranomainen, muu julkinen tai yksityinen organisaatio taikka organisatorinen viranomaisyksikkö, jolla on vaadittava pätevyys, taidot ja valmiudet suorittaa tarkastuksia. Tarkastuselimen on oltava riippumaton hyväksyntää hakevasta maksajavirastosta.

Tarkastuselimen suorittamassa tarkastuksessa (hyväksyntää edeltävä tarkastelu) on tarkasteltava erityisesti

Tarkastuselimen on laadittava raportti, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot suoritetusta tarkastuksesta, kyseisen työn tulokset ja arvio siitä, täyttääkö maksajavirasto hyväksymisperusteet. Raportti on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, joka myöntää hyväksymisasiakirjan, jos se on vakuuttunut siitä, että maksajavirasto täyttää hyväksymisperusteet.

4.   Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei maksajavirasto täytä hyväksymisperusteita, sen on tiedotettava maksajavirastolle erityisedellytyksistä, jotka maksajaviraston on täytettävä ennen kuin hyväksyntä voidaan myöntää.

Ennen kuin mahdolliset tarvittavat muutokset on toteutettu tällaisten erityisedellytysten täyttämiseksi, hyväksyminen voidaan myöntää väliaikaisesti määräajaksi, joka vahvistetaan havaittujen ongelmien vakavuuden mukaan enintään 12 kuukauden pituiseksi. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä pidentää kyseistä määräaikaa.

5.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyt tiedot on annettava heti maksajaviraston ensimmäisen hyväksynnän jälkeen ja joka tapauksessa ennen kuin viraston maksamat menot veloitetaan rahastoista. Kyseisiin tietoihin on liitettävä ilmoitukset ja asiakirjat, jotka koskevat

6.   Komissio ilmoittaa maatalousrahastojen komitealle kunkin jäsenvaltion hyväksymät maksajavirastot.

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on jatkuvasti valvottava vastuullaan olevia maksajavirastoja, erityisesti asetuksen (EU) N:o 1306/2013 9 artiklassa tarkoitettujen todentamiselinten laatimien todistusten ja raporttien perusteella, ja toteutettava tarvittavat jatkotoimet havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Toimivaltaisen viranomaisen on raportoitava komissiolle maksajavirastoihin kohdistuvasta valvonnasta ja niiden toiminnan seurannasta kirjallisesti kolmen vuoden välein. Raportissa on tarkasteltava, täyttävätkö maksajavirastot edelleen hyväksymisperusteet, ja esitettävä yhteenveto puutteiden korjaamiseksi toteutetuista toimista. Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava, täyttääkö sen vastuulla oleva maksajavirasto edelleen hyväksymisperusteet.

2.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön järjestelmä, jolla varmistetaan, että tiedot, joiden mukaan maksajavirasto ei täyttäisi hyväksymisperusteita, toimitetaan viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.   Jos toimivaltainen viranomainen on todennut, ettei hyväksytty maksajavirasto enää täytä yhtä tai useampaa hyväksymisperustetta ja että tämä voi haitata delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 1 artiklan 1 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamista, toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä asetettava maksajaviraston hyväksyntä koeajalle. Sen on laadittava suunnitelma, joka sisältää toimet ja määräajat havaittujen puutteiden korjaamiseksi tietyllä ajanjaksolla, joka määritetään ongelman vakavuuden mukaan ja joka voi olla enintään 12 kuukautta päivästä, jona hyväksyntä asetettiin koeajalle. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä pidentää kyseistä määräaikaa.

4.   Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle päätöksestään asettaa maksajaviraston hyväksyntä koeajalle sekä 3 kohdan mukaisesti laaditusta suunnitelmasta ja myöhemmin edistymisestä tällaisen suunnitelman toteuttamisessa.

5.   Jos hyväksyminen peruutetaan, toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä hyväksyttävä toinen maksajavirasto, joka täyttää asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset, sen varmistamiseksi, ettei maksujen suorittaminen tuensaajille keskeydy.

6.   Jos komissio toteaa, ettei toimivaltainen viranomainen ole laatinut 3 kohdan mukaista korjaussuunnitelmaa tai että sellaisella maksajavirastolla, joka ei ole toteuttanut korjaussuunnitelmaa määräajassa ja kokonaan, on edelleen hyväksyntä, se pyytää toimivaltaista viranomaista peruuttamaan kyseisen maksajaviraston hyväksynnän, jollei tarvittavia muutoksia tehdä ajanjaksolla, jonka komissio asettaa ongelman vakavuuden mukaan. Tällaisessa tilanteessa komissio voi päättää soveltaa puutteisiin sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukaisesti.

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu hallinnollinen vahvistuslausuma on laadittava hyvissä ajoin, jotta todentamisviranomainen voi antaa mainitun asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun lausunnon.

Hallinnollisen vahvistuslausuman on oltava tämän asetuksen liitteessä I esitetyn mallin mukainen, ja siihen voidaan liittää varaumia, joissa määritellään potentiaalisten rahoitusvaikutusten suuruus. Jos varaumia esitetään, vahvistuslausumassa on annettava korjaavia toimenpiteitä koskeva suunnitelma ja tarkka aikataulu sen täytäntöönpanemiseksi.

2.   Hallinnollisen vahvistuslausuman on perustuttava hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaaseen koko vuoden ajan toteutettavaan valvontaan.

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu koordinointielin toimii komission ainoana yhteystahona asianomaiseen jäsenvaltioon kaikissa rahastoihin liittyvissä kysymyksissä, ja sen tehtävänä on

2.   Maksajavirasto voi hoitaa yhteensovittamisesta vastaavan viranomaisen tehtävää, jos kyseiset kaksi tehtävää pidetään erillään.

3.   Tehtäviään suorittaessaan yhteensovittamisesta vastaava viranomainen voi kansallisia menettelyjä noudattaen käyttää apunaan muita, erityisesti kirjanpitoon tai tekniikkaan erikoistuneita hallinnollisia elimiä tai yksiköitä.

4.   Kaikkien atk-muodossa olevien yhteensovittamisesta vastaavan viranomaisen hallussa olevien tietojen luottamuksellisuus, koskemattomuus ja käytettävyys on varmistettava kunkin yhteensovittamisesta vastaavan viranomaisen hallintorakenteeseen, henkilöstöön ja tekniseen ympäristöön soveltuvin toimenpitein. Määrärahojen ja käytettävän teknologian on oltava suhteessa todelliseen riskiin.

5.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyt tiedonannot on annettava heti yhteensovittamisesta vastaavan viranomaisen ensimmäisen hyväksynnän jälkeen ja joka tapauksessa ennen kuin sen vastuulla olevat menot veloitetaan rahastoilta. Tiedonantoon on liitettävä viranomaisen hyväksymisasiakirja sekä tiedot sen toimintaan liittyvistä hallintoa, kirjanpitoa ja sisäistä valvontaa koskevista edellytyksistä.

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on nimettävä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 9 artiklassa tarkoitettu todentamisviranomainen.

2.   Todentamisviranomaisen on järjestettävä työnsä tehokkaalla ja toimivalla tavalla sekä tehtävä tarkastuksensa asianmukaisessa ajassa ottaen huomioon transaktioiden luonne ja ajoitus asianomaisena varainhoitovuonna.

3.   Todentamisviranomaisen on annettava asetuksen (EU) N:o 1306/2013 9 artiklan 1 kohdan mukainen lausunto vuosittain.

Kyseisen lausunnon on perustuttava tämän asetuksen 6 ja 7 artiklan mukaisesti suoritettavaan tarkastustyöhön.

4.   Todentamisviranomaisen on laadittava havainnoistaan raportti. Raportissa on käsiteltävä siirrettyjä tehtäviä. Raportissa on myös todettava raportin kattaman ajanjakson osalta,

Raportissa on annettava tiedot tilintarkastuksen suorittavan henkilöstön lukumäärästä ja pätevyydestä, tehdystä työstä, tutkittujen transaktioiden lukumäärästä, tulokseksi saadusta asiaan vaikuttavien seikkojen ja luotettavuuden tasosta, mahdollisesti todetuista heikkouksista ja parannussuosituksista, sekä todentamisviranomaisen ja muiden tarkastuselinten maksajaviraston sisällä ja ulkopuolella toteuttamista toimista, joiden kaikkien seikkojen perusteella todentamisviranomainen varmistui kokonaan tai osittain kertomuksessa esitetyistä seikoista.

1.   Todentamistarkastus on suoritettava kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaisesti.

2.   Todentamisviranomaisen on laadittava tarkastusstrategia, jossa määritetään todentamistarkastuksen laajuus, aikataulu ja kohdennus, tarkastusmenetelmät sekä otantamenetelmä. Kutakin tarkastettavaa varainhoitovuotta varten on laadittava tarkastussuunnitelma arvioidun tarkastusriskin perusteella. Todentamisviranomaisen on toimitettava tarkastusstrategia ja -suunnitelma komissiolle pyynnöstä.

3.   Kohtuutason tarkastusvarmuus saavutetaan tarkastuksen yhteydessä suoritettavissa testauksissa arvioimalla valvontajärjestelmä, mukaan lukien sääntöjenmukaisuuden testaus sekä menojen yksityiskohtainen testaus (yksityiskohtien ja määritysmenettelyiden testaus).

4.   Komissio laatii ohjeet, joissa erityisesti

1.   Todentamistarkastusta koskevat tarkastusmenetelmät on määritettävä 6 artiklan 2 kohdassa säädetyssä tarkastusstrategiassa.

2.   Jotta tarkastuksen tavoitteet saavutetaan ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu lausunto voidaan antaa, tarkastusvaiheiden on katettava järjestelmätarkastukset, yksityiskohtaiset tarkastukset sekä varainhoidollisia ja hallinnollisia vahvistuslausumia koskevien täsmäytysten todentamisen.

3.   Menojen yksityiskohtaisen tarkastuksen on katettava tilien perustana olevien transaktioiden laillisuus ja sääntöjenmukaisuus lopullisten tuensaajien tasolla. Tätä tarkoitusta varten todentamisviranomainen voi osallistua maksajaviraston toisen tason tarkastuksiin paikalla. Todentamisviranomainen ei saa osallistua maksajaviraston ensimmäisen tason tarkastuksiin paikalla, lukuun ottamatta tilanteita, joissa olisi fyysisesti mahdotonta varmentaa maksajaviraston suorittama ensimmäisen tason tarkastus. Yksityiskohtaisessa tarkastuksessa todentamisviranomaiset voivat noudattaa yhdennettyä otantalähestymistapaa.

4.   Edellä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa ohjeissa komissio antaa lisäedellytyksiä ja -ohjeita tarkastusmenettelyjen suunnittelua, otannan yhdentämistä sekä paikalla tehtävän transaktioiden varmennustarkastuksen suunnittelua ja toteuttamista varten.

1.   Kunkin maksajaviraston on pidettävä kirjanpitoa, joka koskee yksinomaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 4 artiklan 1 kohdassa sekä 5 ja 43 artiklassa tarkoitettujen menojen ja tulojen kirjaamista ja vastaavien menojen rahoittamiseksi maksajavirastojen käyttöön asetettujen varojen käyttöä. Kyseisessä kirjanpidossa maataloustukirahaston ja maaseuturahaston rahoitustiedot on voitava erottaa toisistaan ja toimittaa erikseen.

2.   Euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden maksajavirastojen on pidettävä kirjanpitoa, johon menoja ja tuloja koskevat määrät kirjataan valuuttana, jona ne on maksettu tai saatu. Jotta kyseisten maiden kokonaismenot ja -tulot voitaisiin lopullisesti vahvistaa, niiden on kuitenkin voitava ilmoittaa kyseiset tiedot sekä kansallisena valuuttana että euroina.

3.   Mitä tulee maaseuturahastoon, kunkin maaseudun kehittämisohjelmaan nimetyn maksajaviraston on pidettävä kirjanpitoa, jonka avulla kaikki toimet voidaan tunnistaa ohjelmittain ja toimenpiteittäin. Kirjanpitoon on merkittävä erityisesti

1.   Jollei tämän asetuksen 11 ja 12 artiklasta muuta johdu, jäsenvaltioiden on lähetettävä sähköisesti komissiolle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan i ja ii alakohdan mukaisesti seuraavat tiedot ja asiakirjat:

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun menoilmoitukseen on sisällytettävä

3.   Kaikki tämän artiklan mukaisesti vaaditut taloudelliset tiedot on ilmoitettava euroina.

1.   Maksajavirastojen tietyn kuukauden osalta ilmoittamien menojen ja käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen on vastattava kyseisen kuukauden aikana tosiasiallisesti suoritettuja ja saatuja maksuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklassa tarkoitettujen julkiseen varastointiin liittyviä meno- ja tuloilmoituksia koskevien erityissäännösten soveltamista.

Nämä menot ja tulot merkitään maataloustukirahaston talousarvioon varainhoitovuodelle N.

Kuitenkin

2.   Menot ja käyttötarkoitukseensa sidotut tulot kirjataan päivälle, jona maksajaviraston tiliä on veloitettu tai hyvitetty. Maksujen osalta kirjaamispäivä voi olla kuitenkin päivä, jona asianomainen virasto on antanut ja lähettänyt rahoituslaitokselle tai tuensaajalle maksumääräyksen. Kunkin maksajaviraston on käytettävä samaa menettelyä koko varainhoitovuoden ajan.

3.   Edellä 1 kohdan mukaisesti ilmoitetuissa menoissa ja käyttötarkoitukseensa sidotuissa tuloissa voi olla oikaisuja saman varainhoitovuoden edellisinä kuukausina ilmoitettuihin tietoihin.

Jos käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen oikaisut johtavat maksajaviraston tasolla jonkin budjettikohdan osalta negatiivisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevaan ilmoitukseen, ylimääräiset oikaisut siirretään seuraavalle kuukaudelle. Ne tasataan tarvittaessa kyseisenä vuonna tehtävän tilien tarkastamisen ja hyväksymisen yhteydessä.

4.   Maksumääräykset, joita ei ole pantu täytäntöön, sekä tilille palautetut maksut merkitään kirjanpitoon sen kuukauden menojen vähennyksenä, jonka kuluessa täytäntöön panematta jättämisestä tai palautuksesta on ilmoitettu maksajavirastolle.

5.   Jos maataloustukirahastolle aiheutuneisiin maksuihin sisältyy runsaasti saatavia, niiden on 1 kohdan soveltamiseksi katsottava toteutuneen kokonaisuudessaan

6.   Varainhoitovuodelle kirjattavia menoja ja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevia tietoja, jotka on toimitettava komissiolle viimeistään 27 päivänä lokakuuta, voidaan oikaista ainoastaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan iii alakohdan mukaisesti komissiolle toimitettavien vuosittaisten tilinpäätösten yhteydessä.

1.   Julkiseen varastointiin liittyvän menoilmoituksen laatimisessa huomioon otettavat toimet ovat tietyn kuukauden lopussa maksajaviraston kirjanpitoon merkityt toimet, jotka on toteutettu delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa määritellyn tilikauden alusta saman kuukauden loppuun mennessä.

2.   Tähän menoilmoitukseen on merkittävä tämän asetuksen 17 ja 18 artiklan sekä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 (11) 4 artiklan mukaisesti määritellyt arvot ja määrät, jotka maksajavirastot ovat vieneet kirjanpitoon sitä kuukautta, jona toimet on toteutettu, seuraavan kuukauden kuluessa.

Kuitenkin

1.   Tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella komissio päättää suorittaa kuukausimaksut asetuksen (EU) N:o 1306/2013 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikaisuja, joita voidaan tehdä myöhemmillä päätöksillä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 ja 52 artiklan mukaisesti, ja ottaen huomioon vähennykset ja keskeytykset, joista päätetään mainitun asetuksen 41 artiklan mukaisesti.

2.   Jos jäsenvaltioiden seuraavaksi varainhoitovuodeksi ilmoittamat kokonaismenot ylittävät kolme neljäsosaa kuluvan varainhoitovuoden kokonaismäärärahoista, asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 170 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ennakkositoumukset ja vastaavat kuukausimaksut myönnetään suhteellisesti menoilmoitusten perusteella enintään 75 prosenttiin asti kuluvan varainhoitovuoden määrärahoista. Komissio ottaa huomioon jäsenvaltioille korvaamatta jääneen määrän tulevia korvauksia koskevissa päätöksissään.

1.   Kun komissio on päättänyt suorittaa kuukausimaksut, se asettaa jäsenvaltioiden käyttöön kunkin jäsenvaltion avaamalle tilille talousarvion määrärahojen rajoissa maataloustukirahastosta rahoitettavien menojen kattamiseen tarvittavat resurssit, joista on vähennetty käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaava määrä.

Jos jäsenvaltion käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ovat suuremmat kuin komission maksettavaksi tuleva maksu, ylijäämä siirretään seuraavalle kuukaudelle.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitetun tilin nimi ja numero komission osoittamassa muodossa.

1.   Maksajavirastojen on toimitettava komissiolle

2.   Ilmoitusten tekemiseen ja tietojenvaihtoon sekä julkisten interventioiden menoja koskevien asiakirjojen laatimiseen on käytettävä 24 artiklassa tarkoitettuja asiaankuuluvia tietojärjestelmiä.

1.   Delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyssä varastointikirjanpidossa on eriteltävä

2.   Delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyn rahoituskirjanpidon on sisällettävä

1.   Edellä 16 artiklassa tarkoitetut tiedot on kirjattava maksajaviraston tosiasiallisesti toteamista tuotteiden määristä, arvoista, rahamääristä ja keskiarvoista tai komission vahvistamien kiinteiden määrien perusteella lasketuista arvoista tai rahamääristä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kirjaamisten ja laskelmien suorittamisessa on sovellettava seuraavia sääntöjä:

3.   Sellaisista komission tekemistä oikaisuista, jotka koskevat 16 artiklassa tarkoitettuja kuluvan tilikauden tietoja, annetaan tieto maatalousrahastojen komitealle. Niistä voidaan ilmoittaa jäsenvaltioille kuukausittaisen maksupäätöksen, tai jos tällaista päätöstä ei tehdä, tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen yhteydessä. Maksajavirastojen on kirjattava ne mainitussa päätöksessä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

1.   Meno- ja tuloerät on merkittävä kirjanpitoon päivänä, jona materiaalitoiminto toteutetaan julkisen interventiotoimenpiteen yhteydessä, käyttäen delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muuntokurssia.

Kirjaamispäivä on kuitenkin jäljempänä mainituissa tapauksissa seuraava:

2.   Tuotteiden fyysisiin siirtoihin ja varastojen hallinnointiin liittyvät eri erät on kirjattava interventiotoimenpiteestä johtuvan materiaalitoiminnon toteutumispäivänä.

Kirjaamispäivä on kuitenkin jäljempänä mainituissa tapauksissa seuraava:

1.   Määrä, joka rahoitetaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 2 artiklassa tarkoitettujen interventiotoimenpiteiden yhteydessä, on määritettävä sen kirjanpidon perusteella, jonka maksajavirasto laatii ja jota se pitää delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti ja johon tämän asetuksen 16 artiklassa tarkoitetut yksittäiset tulot ja menot hyvitetään tai josta ne veloitetaan, ottaen tarvittaessa huomioon maatalouden alakohtaisessa lainsäädännössä vahvistettujen menojen määrät.

2.   Niiden mallien perusteella, jotka komissio on asettanut jäsenvaltioiden käyttöön tietojärjestelmien kautta, maksajavirastojen tai, tapauksen mukaan, koordinointielinten on toimitettava komissiolle kuukausittain ja vuosittain sähköisesti julkisen varastoinnin menojen rahoittamiseen tarvittavat tiedot sekä julkisen varastoinnin menojen ja tulojen perusteena olevat tilit taulukkomuodossa (P-STO-taulukot) 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyyn päivään mennessä ja 30 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.

1.   Maataloustukirahastosta saatava rahoitus kattaa delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 2 artiklassa tarkoitettujen interventiotoimenpiteiden osalta maksajaviraston toimittamien tietojen perusteella laskettujen, interventiotoimenpiteistä mahdollisesti saaduilla tuloilla vähennettyjen ja komission käyttöön ottamalla tietojärjestelmällä validoitujen ja maksajaviraston tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti laatimaan menoilmoitukseen sisältyvien menojen määrän.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan mukaisesti takaisin perityt määrät sekä myyjiltä, ostajilta ja varastonpitäjiltä kerätyt tai takaisinperityt määrät, jotka täyttävät mainitun asetuksen 43 artiklassa vahvistetut perusteet, on ilmoitettava maataloustukirahaston talousarvioon tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettujen edellytysten perusteella.

1.   Maksajavirastojen on ilmoitettava menot kunkin asetuksen (EU) N:o 1305/2013 6 artiklassa tarkoitetun maaseudun kehittämisohjelman osalta.

Kunkin maaseudun kehittämistoimenpiteen osalta maksajavirastojen on täsmennettävä menoilmoituksessa

2.   Kun komissio on hyväksynyt maaseudun kehittämisohjelman, jäsenvaltioiden on asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan i alakohdan mukaisesti toimitettava komissiolle menoilmoituksensa noudattaen seuraavia määräaikoja:

Kaikki maksut, jotka maksajavirastot maksavat tuensaajille asetuksen (EU) N:o 1303/2013 65 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennen asetuksen (EU) N:o 1305/2013 6 artiklassa tarkoitetun maaseudun kehittämisohjelman hyväksymistä, ovat jäsenvaltion vastuulla, ja ne on ilmoitettava komissiolle ensimmäisessä menoilmoituksessa kyseisen ohjelman hyväksymisen jälkeen. Samaa sääntöä sovelletaan soveltuvin osin, kun on kyse asetuksen (EU) N:o 1305/2013 11 artiklassa tarkoitetusta maaseudun kehittämisohjelman muuttamisesta.

3.   Maaseudun kehittämisohjelmista vastaavien maksajavirastojen on annettava menoilmoitukset jäsenneltyinä tietoina SFC2014-tietojärjestelmässä, josta säädetään täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 184/2014 I luvussa.

4.   Jos komissio vaatii lisävarmentamista, koska jonkin viitekauden menoilmoituksessa on epätäydelliset tai epäselvät tiedot, poikkeavuuksia, tulkintaeroja taikka jokin muu sellainen epäjohdonmukaisuus, joka johtuu erityisesti asetuksen (EU) N:o 1305/2013 ja sen nojalla hyväksyttyjen komission säädösten mukaisesti vaadittujen tietojen toimittamatta jättämisestä, tai koska vaikuttaa vahvasti siltä, että menoilmoitukseen sisällytetyssä menossa saattaa olla sääntöjenvastaisuutta tai että maaseudun hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnassa saattaa olla puutteita, asianomaisen jäsenvaltion on komission pyynnöstä toimitettava lisätietoja määräajassa, joka kyseisessä pyynnössä on asetettu ongelman vakavuuden perusteella.

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 36 artiklan 5 kohdassa säädetyn välimaksuja koskevan määräajan kuluminen voidaan keskeyttää koko siltä määrältä tai joltain osalta sitä määrää, jota maksupyyntö koskee, tietojen toimittamista koskevan pyynnön lähetyspäivästä siihen asti, kun pyydetyt tiedot vastaanotetaan ja viimeistään siinä enimmäismääräajassa, joka on vahvistettu asetuksen (EU) N:o 1303/2013 83 artiklan 1 kohdassa.

Jos asianomainen jäsenvaltio ei vastaa lisätietopyyntöön kyseisessä pyynnössä asetetussa määräajassa tai jos vastausta pidetään epätyydyttävänä tai jos sen perusteella vaikuttaa siltä, ettei sovellettavia sääntöjä ole noudatettu tai että unionin varoja on käytetty väärin, komissio voi vähentää maksuja tai keskeyttää ne asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan mukaisesti.

5.   Tietyn kauden osalta ilmoitetuissa menoissa voi olla oikaisuja saman varainhoitovuoden edellisillä ilmoitusjaksoilla ilmoitettuihin tietoihin.

Oikaisuja varainhoitovuodelle kirjattaviin sellaisiin menoihin ja käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin, jotka eivät sisälly 2 kohdan a, b ja c alakohdassa mainittuihin ilmoituksiin, voidaan tehdä ainoastaan niiden vuosittaisten tilinpäätösten yhteydessä, jotka on toimitettava komissiolle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan iii alakohdan mukaisesti.

1.   Unionin rahoitusosuus, joka suoritetaan tukikelpoisia julkisia menoja varten, on laskettava kunkin yksittäisen toimenpiteen ja viitekauden osalta asetuksen (EU) N:o 1305/2013 8 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetun rahoitussuunnitelman perusteella, joka on voimassa kyseisen viitekauden ensimmäisenä päivänä. Laskelmassa on otettava huomioon menoilmoituksessa kyseisellä kaudella ilmoitetut unionin rahoitusosuuteen tehdyt oikaisut.

2.   Jos maaseudun kehittämisohjelmalle maksettavan unionin rahoitusosuuden yhteenlaskettu määrä ylittää maaseudun kehittämistoimenpiteelle varatun kokonaismäärän, maksettavaa määrää vähennetään kyseiseen toimenpiteeseen varattuun määrään saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 34 artiklan 2 kohdassa säädetyn enimmäismäärän soveltamista. Mahdollinen tämän vuoksi rahoituksen ulkopuolelle jäänyt unionin rahoitusosuus voidaan maksaa myöhemmin edellyttäen, että jäsenvaltio on esittänyt tarkistetun rahoitussuunnitelman ja komissio on hyväksynyt sen.

3.   Komissio maksaa määrärahojen rajoissa unionin rahoitusosuuden kunkin jäsenvaltion avaamalle tilille tai avaamille tileille.

Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tilin nimi tai numerot komission sille käyttöön asettamassa muodossa.

1.   Komissio määrittää tietojärjestelmät, jotka mahdollistavat asiakirjojen ja tietojen sähköisen vaihdon jäsenvaltioiden kanssa, kun on kyse asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklassa säädetyistä ilmoituksista ja tietopyynnöistä, mukaan lukien tarvittavat soveltamissäännöt. Se ilmoittaa jäsenvaltioille maatalousrahastojen komitean välityksellä kyseisten järjestelmien täytäntöönpanoa koskevista yleisistä järjestelyistä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojärjestelmien avulla on voitava käsitellä erityisesti

3.   Komissio asettaa tietojärjestelmien välityksellä jäsenvaltioiden saataville mallit 10, 19, 20 ja 23 artiklassa sekä 30 artiklan 1 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen muodosta ja sisällöstä.

Komissio mukauttaa ja päivittää kyseisiä malleja maatalousrahastojen komitealta saamiensa tietojen pohjalta.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tietojärjestelmät voivat sisältää komission toteuttamaan tietojen tallentamiseen sekä rahastojen tilien hallintoon tarvittavat välineet sekä kiinteiden menojen tai yhdenmukaisten menetelmien käyttöä edellyttävien menojen, erityisesti rahoituskustannusten ja arvonalennusten, laskemiseksi tarvittavat välineet.

5.   Maksutapahtumia koskevat tiedot on toimitettava, tallennettava ja päivitettävä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietojärjestelmiin maksajavirastojen vastuulla taikka itse maksajavirastojen toimesta tai sellaisten tahojen toimesta, joille tämä tehtävä on siirretty, tarvittaessa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen koordinointielinten välityksellä.

6.   Jos jokin asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 tai kyseisen asetuksen nojalla hyväksytyissä komission säädöksissä säädetty asiakirja tai menettely edellyttää valtuutetun henkilön allekirjoitusta tai tietyn henkilön hyväksyntää yhdessä tai useammassa menettelyvaiheessa, tällaisten asiakirjojen toimittamista varten käyttöön otettujen tietojärjestelmien on unionin lainsäädännön mukaisesti mahdollistettava kunkin henkilön yksiselitteinen tunnistaminen ja tarjottava kohtuulliset takeet asiakirjojen sisällön muuttumattomuudesta menettelyn kaikissa vaiheissa. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 102 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan i ja iii alakohdassa tarkoitettujen menoilmoitusten ja tilinpäätökseen liitetyn tarkastuslausuman osalta maksajavirastojen tai tapauksen mukaan mainitun asetuksen 7 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen yhteensovittamisesta vastaavien viranomaisten on säilytettävä sähköisessä muodossa toimitetut asiakirjat myös alkuperäisessä muodossaan.

7.   Sähköiset ja digitoidut asiakirjat on säilytettävä 32 artiklassa säädetyn ajan.

8.   Jos tietojärjestelmissä tai tietoliikenneyhteyksissä on toimintahäiriöitä, jäsenvaltio voi komission ennakkosuostumuksella toimittaa asiakirjat jossain muussa muodossa komission vahvistamin edellytyksin.

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 21 artiklan soveltamiseksi kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viimeistään marraskuun 1 päivänä kunakin vuonna,

2.   Jäsenvaltioiden, jotka pyytävät komissiota hankkimaan satelliittikuvia, on yhteistyössä komission kanssa ennen 15 päivää tammikuuta, joka seuraa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista, määritettävä katettavat vyöhykkeet ja aikataulu satelliittikuvien hankintaa varten.

3.   Komissio toimittaa hankkimansa satelliittikuvat jäsenvaltioiden valtuutettujen toimijoiden käyttöön veloituksetta. Kyseisten toimijoiden on noudatettava tavarantoimittajien kanssa tehdyissä sopimuksissa mainittuja tekijänoikeusmääräyksiä ja palautettava kuvat, kun työ on saatu päätökseen.

4.   Jos jäsenvaltioiden vastaanottamat pyynnöt kokonaisuudessaan ylittävät asetuksen (EU) N:o 1306/2013 21 artiklan soveltamiseen käytettävissä olevan talousarvion, komissio antaa päätöksen, jolla käyttöön asetettavia satelliittikuvia rajoitetaan siten, että käytettävissä olevia resursseja voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

1.   Jollei alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä toisin säädetä, sääntöjenvastaisuuksien tai laiminlyöntien seurauksena takaisin perittäviin aiheettomasti maksettuihin määriin liittyvä korko lasketaan sen ajan perusteella, joka kuluu tuensaajalle perintämääräyksessä ilmoitetun maksumääräajan ja joko palautuksen tai vähennyksen välillä. Maksumääräaika on vahvistettava enintään 60 päivää perintämääräyksen päivämäärää myöhäisemmäksi.

2.   Sovellettava korko ei missään tapauksessa saa olla alhaisempi kuin kansallisessa lainsäädännössä vastaavien aiheettomasti suoritettujen menojen tai saatavien perinnässä sovellettava korko.

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaista tilien tarkastamista ja hyväksymistä varten kunkin jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tilitiedot on lähetettävä komissiolle viimeistään sen varainhoitovuoden, jota ne koskevat, päättymistä seuraavan vuoden 15 päivänä helmikuuta. Kyseisen kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitetut asiakirjat on lähetettävä yhtenä kappaleena ja lisäksi sähköisesti komission 24 artiklan mukaisesti vahvistamaa muotoa ja vaatimuksia noudattaen.

3.   Komission pyynnöstä tai jäsenvaltion aloitteesta tilien hyväksymistä ja tarkastamista koskevia lisätietoja voidaan lähettää komissiolle määräajassa, jonka komissio asettaa ottaen huomioon näiden tietojen toimittamiseen tarvittavan työmäärän. Tällaisten tietojen puuttuessa komissio voi hyväksyä ja tarkastaa tilit niiden tietojen perusteella, jotka sillä on käytettävissään.

4.   Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa hyväksyä pyynnön tietojen toimittamiseksi myöhemmin, jos pyyntö osoitetaan sille ennen toimittamiselle asetetun määräajan päättymistä.

1.   Edellä 30 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tilitietojen muoto ja sisältö samoin kuin tapa, jolla ne on toimitettava komissiolle, vahvistetaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 991/2013 (17) mukaisesti.

2.   Komissio käyttää tilitietoja yksinomaan seuraaviin tarkoituksiin:

Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voivat tutustua kyseisiin tietoihin tehtäviensä hoitamista varten.

3.   Kerättyihin tilitietoihin kuuluvia henkilötietoja voidaan käsitellä ainoastaan 2 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin. Erityisesti jos komissio käyttää tilitietoja 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun tarkoitukseen, sen on tehtävä tällaiset tiedot nimettömiksi ja käsiteltävä niitä yksinomaan yhdistetyssä muodossa.

4.   Jos asianomaisilla henkilöillä on henkilötietojensa käsittelyä koskevia kysymyksiä, ne on osoitettava komissiolle liitteen IV mukaisesti.

5.   Komissio varmistaa tilitietojen luottamuksellisuuden ja suojan.

1.   Rahoitettujen menojen ja maataloustukirahaston perimien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tositteet on pidettävä komission saatavilla vähintään kolmen vuoden ajan vuodesta, jona komissio tarkastaa ja hyväksyy kyseisen varainhoitovuoden tilit asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukaisesti.

2.   Rahoitettujen menojen ja maaseuturahaston perimien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tositteet on pidettävä komission saatavilla vähintään kolmen vuoden ajan vuodesta, jona maksajaviraston loppumaksu suoritettiin.

3.   Sääntöjenvastaisuuksien tai laiminlyöntien tapauksessa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tositteet on pidettävä komission saatavilla vähintään kolmen vuoden ajan vuodesta, jona summat on peritty edunsaajalta kokonaisuudessaan takaisin ja tuloutettu rahastoille, tai jona takaisinperinnän toteuttamatta jättämisestä aiheutuvat taloudelliset seuraukset on määritelty asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklassa säädetyn sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen yhteydessä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tositteet on pidettävä komission saatavilla vähintään yhden vuoden ajan vuodesta, jona kyseinen menettely päätettiin, tai jos sääntöjenmukaisuutta koskeva päätös edellyttää Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäsittelyä, vähintään yhden vuoden ajan vuodesta, jona oikeuskäsittely päättyi.

5.   Edellä 1–4 kohdassa tarkoitetut tositteet on pidettävä komission saatavilla joko paperimuodossa, sähköisessä muodossa ja/tai molemmissa edellä mainituissa muodoissa.

Asiakirjat voidaan säilyttää pelkästään sähköisessä muodossa vain siinä tapauksessa, että asianomaisen jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö sallii kansallisissa tuomioistuinkäsittelyissä sähköisten asiakirjojen käytön todisteena tilien perustana olevista transaktioista.

Jos asiakirjat säilytetään pelkästään sähköisessä muodossa, siihen käytettävän järjestelmän on oltava delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 liitteessä I olevan 3 jakson B kohdan mukainen.

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklassa tarkoitetussa komission tekemässä tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa päätöksessä on määriteltävä se kussakin jäsenvaltiossa kyseisenä varainhoitovuonna toteutuvien menojen määrä, joka voidaan veloittaa rahastoilta tämän asetuksen 29 artiklassa tarkoitetun tilinpäätöksen ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan mukaisten mahdollisten vähentämisten ja keskeyttämisten perusteella.

Päätöksessä on määriteltävä myös määrät, jotka on veloitettava unionilta ja asianomaiselta jäsenvaltiolta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 54 artiklan 2 kohdan nojalla.

Maaseuturahaston osalta tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa päätöksessä määritellyn määrän on sisällettävä varat, jotka asianomainen jäsenvaltio voi kohdentaa uudelleen asetuksen (EU) N:o 1306/2013 56 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

2.   Maataloustukirahastoa koskeva määrä, joka tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella voidaan periä takaisin kultakin jäsenvaltiolta tai maksaa kullekin jäsenvaltiolle, on vahvistettava vähentämällä kyseisen varainhoitovuoden osalta maksetut kuukausimaksut samalle vuodelle 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä menoista. Komissio vähentää tämän määrän siitä kuukausimaksusta tai lisää sen siihen kuukausimaksuun, joka liittyy tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen tekemistä seuraavana toisena kuukautena toteutuneisiin menoihin.

Maaseuturahastoa koskeva määrä, joka tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella voidaan periä takaisin kultakin jäsenvaltiolta tai maksaa kullekin jäsenvaltiolle, on vahvistettava vähentämällä kyseisen varainhoitovuoden osalta maksetut välimaksut samalle vuodelle 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä menoista.

Komissio vähentää kyseisen määrän ensimmäisestä maksusta, jonka osalta jäsenvaltio toimittaa menoilmoituksen sen jälkeen, kun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 51 artiklan mukainen päätös on annettu, tai lisää sen tällaiseen maksuun.

3.   Komissio toimittaa kyseiselle jäsenvaltiolle saamiensa tietojen tarkistuksen tulokset sekä mahdollisesti ehdottamansa muutokset viimeistään kyseistä varainhoitovuotta seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivänä.

4.   Jos kyseisestä jäsenvaltiosta johtuvista syistä komissio ei voi tarkastaa ja hyväksyä jäsenvaltion tilejä ennen seuraavan vuoden toukokuun 31 päivää, komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle niistä lisäselvityksistä, jotka se aikoo tehdä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 47 artiklan mukaisesti.

5.   Edellä 1–4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 1306/2013 43 artiklassa tarkoitettuihin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

1.   Jos komissio toteaa, ettei menoja ole toteutettu unionin sääntöjen mukaisesti, se käyttää unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettävien määrien määrittämiseen omia havaintojaan ja ottaa huomioon tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet, jos nämä tiedot on toimitettu määräajassa, jonka komissio on asettanut asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan ja tämän artiklan mukaisesti toteutetun sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyn yhteydessä.

2.   Jos komissio selvityksen perusteella katsoo, ettei menoja ole toteutettu unionin sääntöjen mukaisesti, se antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle tiedoksi havaintonsa sekä tulevan sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi toteutettavat korjaavat toimenpiteet ja ilmoittaa rahoitusoikaisun alustavan tason, jonka se kyseisessä menettelyn vaiheessa katsoo vastaavan havaintoja. Se esittää tiedonannossaan myös kahdenvälisen kokouksen pitämistä neljän kuukauden kuluessa jäsenvaltion vastaukselle asetetun määräajan päättymisestä. Tiedonannossa on viitattava tähän artiklaan.

Jäsenvaltion on annettava vastaus kahden kuukauden kuluessa tiedonannon vastaanottamisesta. Jäsenvaltiolla on vastauksessaan mahdollisuus erityisesti

Komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä jatkaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kahden kuukauden määräaikaa enintään kahdella kuukaudella. Pyyntö on esitettävä komissiolle ennen kyseisen määräajan päättymistä.

Jos jäsenvaltio katsoo, ettei kahdenvälistä kokousta tarvita, se ilmoittaa tästä komissiolle edellä mainittuun tiedonantoon antamassaan vastauksessa.

3.   Kahdenvälisessä kokouksessa molempien osapuolten on pyrittävä pääsemään sopuun toteutettavista toimenpiteistä, rikkomuksen vakavuuden arvioinnista ja unionin talousarviolle aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta.

Komissio laatii kahdenvälisen kokouksen pöytäkirjan 30 työpäivän kuluessa kokouksesta ja lähettää sen jäsenvaltiolle. Jäsenvaltio voi toimittaa mahdolliset huomautuksensa komissiolle 15 työpäivän kuluessa pöytäkirjan vastaanottamisesta.

Komissio antaa kuuden kuukauden kuluessa kahdenvälisen kokouksen pöytäkirjan lähettämisestä jäsenvaltiolle virallisesti tiedoksi päätelmänsä, jotka se on tehnyt sääntöjenmukaisuuden tarkastamisen yhteydessä saatujen tietojen perusteella. Tässä tiedonannossa arvioidaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 12 artiklan mukaisen unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettäviä menoja. Tiedonannossa on viitattava tämän asetuksen 40 artiklan 1 kohtaan.

4.   Jos jäsenvaltio on soveltanut sen 40 artiklassa tarkoitettua sovittelumenettelyä, komissio antaa päätelmänsä tiedoksi jäsenvaltioille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun

5.   Jotta komissio voi soveltaa 3 ja 4 kohtaa vahvistettuja määräaikoja noudattaen, sillä on oltava käytössään kaikki kyseisessä menettelyn vaiheessa merkitykselliset tiedot. Jos komissio katsoo, ettei sillä ole käytössään tarvittavia tietoja, se voi 3 ja 4 kohdassa vahvistettujen määräaikojen puitteissa milloin tahansa

Tällöin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut määräajat lasketaan alkaviksi uudelleen joko siitä, kun komissio vastaanottaa pyydetyt lisätiedot, tai ylimääräisen tarkastuskäynnin viimeisestä päivästä.

6.   Arvioidessaan unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettäviä menoja komissio voi ottaa huomioon tiedot, jotka jäsenvaltio on toimittanut 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun komission virallisen tiedonannon jälkeen, vain jos

7.   Sen jälkeen, kun komissio on antanut päätelmänsä tämän asetuksen 34 artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisesti jäsenvaltiolle tiedoksi, se tekee tarvittaessa asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukaisen yhden tai useamman päätöksen niiden menojen, joita unionin sääntöjen noudattamatta jättäminen koskee, jättämiseksi unionin rahoituksen ulkopuolelle. Komissio voi toteuttaa peräkkäisiä sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjä kunnes korjaavat toimenpiteet on tosiasiallisesti toteutettu jäsenvaltiossa.

8.   Komissio tekee maataloustukirahastoa koskevan unionin rahoituksen vähennykset kuukausimaksuista, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukaista päätöstä seuraavana toisena kuukautena toteutuneisiin menoihin.

Maaseuturahaston yhteydessä komissio tekee unionin rahoitusta koskevat vähennykset maksusta, jonka osalta jäsenvaltio toimittaa menoilmoituksen sen jälkeen, kun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukainen päätös on annettu.

Komissio voi kuitenkin jäsenvaltion pyynnöstä ja maatalousrahastojen komiteaa kuultuaan päätöksellä vahvistaa vähennyksille jonkin muun päivämäärän tai, jos asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan perusteella annettuun täytäntöönpanosäädökseen sisältyvien vähennysten määrä sitä edellyttää, sallia niiden korvaamisen useammassa erässä.

9.   Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joista se ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle, pidentää 3 ja 4 kohdassa asetettuja määräaikoja.

10.   Edellä olevaa 1–9 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 1306/2013 43 artiklassa tarkoitettuihin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

1.   Komissio voi päättää olla aloittamatta tai saattamatta päätökseen sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseen liittyvää selvitystä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 52 artiklan mukaisesti, jos se arvioi, että 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun selvityksen yhteydessä todetusta sääntöjen noudattamatta jättämisestä johtuva mahdollinen rahoitusoikaisu on enintään 50 000 euroa ja kaksi prosenttia asiaa koskevista menoista tai takaisin perittävästä määrästä.

2.   Jos komissio vähentää kuukausimaksuja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti, se voi päättää olla aloittamatta tai saattamatta päätökseen sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseen liittyvää selvitystä mainitun asetuksen 52 artiklan mukaisesti, jos asianomainen jäsenvaltio ei ole vastustanut tämän kohdan soveltamista mainitun asetuksen 41 artiklan 1 kohdassa säädetyn menettelyn yhteydessä.

1.   Sovitteluelimeen kuuluu vähintään viisi jäsentä, jotka on valittu henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka ovat hyvin perehtyneitä yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta koskeviin kysymyksiin, maaseudun kehittäminen mukaan luettuna, tai käytännön tilintarkastukseen.

Jäsenten on oltava eri jäsenvaltioiden kansalaisia.

2.   Komissio nimittää puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet alkuaan kolmen vuoden pituiseksi toimikaudeksi maatalousrahastojen komiteaa kuultuaan.

Toimikautta voidaan jatkaa ainoastaan vuoden pituisina jaksoina, ja maatalousrahastojen komitealle on annettava siitä tieto. Jos nimitettävä puheenjohtaja on kuitenkin jo sovitteluelimen jäsen, hänen ensimmäinen kautensa puheenjohtajana on kolme vuotta.

Sovitteluelimen puheenjohtajan ja jäsenten sekä varajäsenten nimet julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

3.   Sovitteluelimen jäsenille maksetaan korvaus ottaen huomioon tehtävien hoitoon käytetty aika. Kustannukset korvataan komission henkilöstöön sovellettavien voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

4.   Toimikauden päätyttyä puheenjohtaja ja jäsenet toimivat tehtävissään, kunnes heidän tilalleen nimitetään uudet henkilöt tai kunnes heidät valitaan uudeksi toimikaudeksi.

5.   Komissio voi maatalousrahastojen komiteaa kuultuaan päättää sellaisen jäsenen toimikauden, joka ei enää täytä edellytyksiä tehtäviensä suorittamiseksi sovitteluelimessä tai joka on syystä tai toisesta estynyt määräämättömän ajan.

Tällaisessa tapauksessa hänen tilalleen tulee hänen toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi varajäsen, ja asiasta ilmoitetaan maatalousrahastojen komitealle.

Jos puheenjohtajan toimikausi keskeytyy, komissio nimittää maatalousrahastojen komiteaa kuultuaan jonkun jäsenen huolehtimaan puheenjohtajan tehtävistä puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

1.   Sovitteluelimen jäsenet työskentelevät itsenäisesti eivätkä pyydä eivätkä ota vastaan ohjeita komissiolta eivätkä miltään hallitukselta tai elimeltä.

Jäsenet eivät saa osallistua sovitteluelimen työhön eivätkä allekirjoittaa kertomusta, jos he ovat aiemmissa tehtävissään henkilökohtaisesti käsitelleet kyseessä olevaa asiaa.

2.   Jäsenet eivät saa paljastaa sovitteluelimessä saamiaan tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimuksen 287 artiklan soveltamista. Tietojen on oltava luottamuksellisia ja salassapitovelvollisuuden alaisia.

1.   Sovitteluelimen istunnot järjestetään komission päätoimipaikassa. Puheenjohtaja valmistelee ja organisoi työt. Hänen poissa ollessaan puheenjohtajan tehtäviä hoitaa sovitteluelimen kokenein jäsen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 37 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamista.

Komissio vastaa sovitteluelimen sihteeristötehtävistä.

2.   Sovitteluelin hyväksyy kertomukset läsnä olevien jäsentensä määräenemmistöllä päätösvaltaisen jäsenmäärän ollessa kolme, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 38 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

Puheenjohtaja ja neuvotteluihin osallistuneet jäsenet allekirjoittavat kertomukset. Myös sihteeristö allekirjoittaa kertomukset.

1.   Jäsenvaltio voi saattaa asiansa sovitteluelimen käsiteltäväksi kolmenkymmenen työpäivän kuluessa 34 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun komission virallisen tiedonannon saamisesta osoittamalla perustellun sovittelupyynnön sovitteluelimen sihteeristölle.

Maatalousrahastojen komitea antaa jäsenvaltioiden tiedoksi noudatettavan menettelyn ja sihteeristön osoitteen.

2.   Sovittelupyyntö voidaan ottaa käsiteltäväksi ainoastaan, jos unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettäväksi suunniteltu määrä on komission tiedonannon mukaan joko

Jos jäsenvaltio on lisäksi aiemmissa keskusteluissa väittänyt ja osoittanut, että kyse on unionin sääntöjen soveltamiseen liittyvästä periaatekysymyksestä, sovitteluelimen puheenjohtaja voi ilmoittaa, että sovittelupyyntö voidaan ottaa käsiteltäväksi. Sovittelupyyntöä ei voida kuitenkaan ottaa käsiteltäväksi, jos se koskee yksinomaan jonkin seikan oikeudellista tulkintaa.

3.   Sovitteluelin työskentelee mahdollisimman epämuodollisesti ja nopeasti ja perustaa toimintansa yksinomaan todisteisiin, jotka ovat komission saatavilla muodollisten päätelmien 34 artiklan 3 kohdan mukaisen tiedoksi antamisen ajankohtana, sekä komission ja asianomaisten kansallisten viranomaisten oikeudenmukaiseen kuulemiseen.

Jos jäsenvaltio kuitenkin katsoo tarpeelliseksi esittää sovittelupyyntönsä yhteydessä tietoja, joita ei ole vielä toimitettu komissiolle, sovitteluelin voi pyytää komissiota arvioimaan kyseiset uudet tiedot, jos 34 artiklan 6 kohdan edellytykset täyttyvät. Tiedot on toimitettava komissiolle viimeistään kaksi kuukautta 36 artiklan c alakohdassa tarkoitetun kertomuksen lähettämisestä.

4.   Jos sovitteluelin ei ole neljän kuukauden kuluessa asian vireille asettamisesta onnistunut lähentämään komission ja jäsenvaltion kantoja, sovittelumenettelyn katsotaan epäonnistuneen.

Edellä 36 artiklan c alakohdassa tarkoitetussa kertomuksessa selvitetään ne seikat, jotka estivät kiistanalaisten kantojen lähentämisen. Siinä ilmoitetaan, onko menettelyissä mahdollisesti päästy osittaiseen yksimielisyyteen, sekä se, jos sovitteluelin pyytää komissiota arvioimaan uudet tiedot, 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

Kertomus lähetetään

1.   Jäsenvaltiot voivat päättää vähentää paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärää asetuksen (EU) N:o 1306/2013 59 artiklan 5 kohdan mukaisesti, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

2.   Jäsenvaltiot voivat päättää alentaa paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäismäärää alakohtaisessa lainsäädännössä vahvistettuja rajoja ja mahdollisia muita edellytyksiä noudattaen. Jäsenvaltioiden on annettava tarkastusten vähimmäismäärän vähentämistä koskeva päätös viipymättä komissiolle tiedoksi. Tiedoksiannossa on mainittava

3.   Jos 1 kohdassa vahvistetut kumulatiiviset edellytykset tai muut alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä vahvistetut edellytykset eivät enää täyty, jäsenvaltioiden on viipymättä kumottava päätöksensä paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäistason alentamisesta ja sovellettava seuraavasta hakuvuodesta alakohtaisessa maatalouslainsäädännössä vahvistettua paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäistasoa.

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 80 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yritysten kaupallisten asiakirjojen järjestelmälliset tarkastukset koskevat kunkin tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tarkastuskauden aikana sellaista määrää yrityksiä, joka ei voi olla alhaisempi kuin puolet niiden yritysten määrästä, joiden maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmässä vastaanottamat tai suorittamat maksut tai näiden summa ovat suuremmat kuin 150 000 euroa sitä maataloustukirahaston varainhoitovuotta, jona kyseessä oleva tarkastuskausi alkaa, edeltäneen maataloustukirahaston varainhoitovuoden osalta.

2.   Jäsenvaltiot valitsevat kullekin tarkastuskaudelle riskianalyysin perusteella tarkastettavat yritykset kaikkien sellaisten toimenpiteiden osalta, joihin riskianalyysiä voidaan soveltaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niille asetuksen (EU) N:o 1306/2013 80 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen velvoitteiden soveltamista. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle riskianalyysin soveltamista koskevat ehdotuksensa vähintään kuusi kuukautta ennen tarkastuskauden alkua. Ehdotuksessa on esitettävä kaikki merkitykselliset tiedot, jotka koskevat riskianalyysin lähestymistapaa, tekniikkaa ja siihen käytettäviä tietoja sekä suoritettavien tarkastusten täytäntöönpanoperusteita ja -menetelmää. Ehdotus on laadittava tämän asetuksen liitteen V mukaisesti. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon komission riskianalyysiehdotuksesta esittämät huomautukset, jotka se toimittaa kahdeksan viikon kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta.

3.   Kun kyseessä ovat toimenpiteet, joihin jäsenvaltio ei arvioi riskianalyysin soveltuvan, yritykset, joiden vastaanottamien tai suorittamien maksujen summa tai molempien summa maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmän osalta ylittää 350 000 euroa ja joita ei kahden edellisen tarkastuskauden aikana ole tarkastettu tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvun mukaisesti, on tarkastettava.

4.   Tarkastuskausi kestää 1 päivästä heinäkuuta seuraavan vuoden 30 päivään kesäkuuta. Tarkastus koskee edellisellä tarkastusjaksolla päättyvää vähintään 12 kuukauden aikaa; sitä voidaan jatkaa jäsenvaltion päättämän ajan, joka edeltää tai seuraa 12 kuukauden aikaa.

1.   Maataloustukirahaston varainhoitovuotta, jona maksu on suoritettu, seuraavien kolmen ensimmäisen kuukauden aikana jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asetuksen (EU) N:o 1306/2013 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yritysten luettelo jokaiselle jäsenvaltiolle, johon tällainen yritys on sijoittautunut. Tämän luettelon on sisällettävä kaikki tarpeelliset yksityiskohdat, joita vastaanottava jäsenvaltio tarvitsee kyseisten yritysten tunnistamiseksi ja tarkastusvelvoitteensa täyttämiseksi. Vastaanottava jäsenvaltio vastaa näiden yritysten tarkastamisesta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 80 artiklan mukaisesti. Jokaisesta luettelosta on toimitettava komissiolle jäljennös.

Jäsenvaltio, jossa maksu on vastaanotettu tai suoritettu, voi pyytää jäsenvaltiota, jonne yritys on sijoittautunut, tarkastamaan joitakin kyseisessä luettelossa olevia yrityksiä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 80 artiklan mukaisesti määrittelemällä pyynnön tarpeellisuuden ja erityisesti siihen liittyvät riskit.

Pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion on otettava asiaankuuluvalla tavalla huomioon pyynnön esittäneen jäsenvaltion ilmoittamat yritykseen liittyvät riskit.

Vastaanottava jäsenvaltio antaa pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle tiedon pyynnön perusteella aloitetuista toimista. Jos tässä luettelossa oleva yritys tarkastetaan, tarkastuksen suorittaneen vastaanottavan jäsenvaltion on ilmoitettava pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle tarkastuksen tulokset viimeistään kolme kuukautta tarkastuskauden päättymisen jälkeen.

Tällaisista pyynnöistä on lähetettävä komissiolle yhteenveto neljännesvuosittain kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä. Komissio voi vaatia, että sille toimitetaan jäljennökset yksittäisistä pyynnöistä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu yrityksiä koskeva luettelo on laadittava tämän asetuksen liitteessä VI olevan lomakemallin mukaisesti.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 83 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yrityksiä koskeva luettelo on laadittava tämän asetuksen liitteessä VII olevan lomakemallin mukaisesti.

3.   Edellä 1 kohdan toisessa alakohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 83 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu muussa jäsenvaltiossa sijaitsevaa yritystä koskeva tarkastuspyyntö on esitettävä tämän asetuksen liitteessä VIII olevan lomakemallin mukaisesti.

4.   Edellä 1 kohdan toisessa alakohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 83 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tarkastuksen tulokset on esitettävä tämän asetuksen liitteessä IX olevan lomakemallin mukaisesti.

5.   Edellä 1 kohdan viidennessä alakohdassa ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 83 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista pyynnöistä sekä niihin liittyvien tarkastusten tuloksista on esitettävä yhteenveto tämän asetuksen liitteessä X olevan lomakemallin mukaisesti.

6.   Edellä 1 kohdan mukaan toimitettavat tiedot on toimitettava sähköisesti täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 991/2013 liitteessä II olevassa 2 jaksossa esitetyssä muodossa.

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 84 artiklassa tarkoitettu vuosittainen tarkastusohjelma on esitettävä tämän asetuksen liitteessä XI olevan lomakemallin mukaisesti.

2.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 86 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa vuosittaisessa kertomuksessa on esitettävä tiedot asetuksen soveltamisessa havaituista mahdollisista vaikeuksista sekä niiden ratkaisemiseksi tarvittaessa toteutetuista toimenpiteistä tai parannusehdotuksista.

Siinä on oltava yksityiskohtaiset tiedot kustakin tämän asetuksen liitteessä XII luetellusta asetuksen (EU) N:o 1306/2013 V osaston III luvun soveltamista koskevasta näkökohdasta eriteltyinä selkeisiin jaksoihin ja otsikoihin mainitun liitteen mukaisesti.

3.   Tämän artiklan ja asetuksen 45 artiklan mukaisesti annettavat tiedot voidaan toimittaa paperiasiakirjoina tai sähköisesti lähettäjän ja vastaanottajan sopimuksen mukaan.

4.   Komissio arvioi vuosittain saavutettua edistystä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 109 artiklassa tarkoitetussa rahastojen hallinnointia koskevassa vuotuisessa rahoituskertomuksessaan.

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 85 artiklassa tarkoitetut erityisyksiköt vastaavat mainitussa artiklassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi seuraavista:

2.   Jäsenvaltioiden on annettava erityisyksiköille kaikki 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarvittavat valtuudet.

Erityisyksiköt koostuvat henkilöstöstä, jonka määrä ja koulutus ovat kyseessä olevien tehtävien suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisia.

3.   Jäsenvaltioissa, joissa tarkastettavien yritysten vähimmäismäärä on alle 10, ei tarvitse perustaa erityisyksikköä.

1.   Tätä artiklaa sovelletaan silloin, kun siihen viitataan erityisessä asetuksessa.

2.   Ylivoimaisen esteen tunnustamista koskevaa pyyntöä ei käsitellä, jos toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut pyynnön yli 30 kalenteripäivää sen jälkeen, kun

3.   Toimijoiden on toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla ja 181 kalenteripäivän kuluessa velvoitteen täysimääräiselle täyttämiselle asetetun määräajan päättymisestä esitettävä todisteet olosuhteista, joiden ne katsovat muodostavan ylivoimaisen esteen. Jos näitä todisteita ei ole voitu toimittaa tämän määräajan kuluessa, huolimatta siitä, että toimija on tehnyt kaikkensa niiden hankkimista ja tiedoksi toimittamista varten, tälle voidaan myöntää lisäaikaa.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tunnustamistaan ylivoimaisen esteen tapauksista ja annettava asiaankuuluvat tiedot kustakin tapauksesta.

1.   Vakuus voidaan antaa

2.   Toimivaltainen viranomainen voi sallia vakuuden antamisen

3.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa 2 kohdassa tarkoitetun vakuuden hyväksymiselle lisäehtoja.

1.   Jäljempänä 51 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti siirrettävissä olevan vakuuden arvon on oltava vakuuden asettamishetkellä vähintään 115 prosenttia vaaditun vakuuden realisointiarvosta.

2.   Toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä 51 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun vakuuden ainoastaan, jos tätä vakuutta tarjoava osapuoli sitoutuu kirjallisesti joko antamaan täydentävän vakuuden tai korvaamaan alkuperäisen vakuuden, jos kyseisen vakuuden realisointiarvo on ollut kolmen kuukauden ajan pienempi kuin 105 prosenttia vaaditun vakuuden arvosta. Kirjallinen sitoutuminen ei ole välttämätöntä, jos kansallisessa lainsäädännössä jo säädetään tästä. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava säännöllisesti tällaisen vakuuden arvo.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava, ottaen huomioon realisointikustannukset, 51 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun vakuuden realisointiarvo.

4.   Vakuuksien realisointiarvo lasketaan viimeisimmän käytettävissä olevan kurssin perusteella.

5.   Vakuuden antajan on toimitettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä todisteet realisointiarvosta.

1.   Vakuus voidaan korvata toisella vakuudella.

Korvaamisen edellytyksenä on kuitenkin toimivaltaisen viranomaisen suostumus seuraavissa tapauksissa:

2.   Kokonaisvaltainen vakuus voidaan korvata toisella kokonaisvaltaisella vakuudella sillä edellytyksellä, että uusi kokonaisvaltainen vakuus kattaa kyseisenä ajankohtana vähintään sen alkuperäisen kokonaisvaltaisen vakuuden osan, joka on annettu yhden tai useamman velvoitteen täyttämisen varmistamiseksi.

3.   Kun kokonaisvaltainen vakuus liitetään erityiseen velvoitteeseen, käytettävissä oleva jäljelle jäävä määrä on saatettava ajan tasalle.

1.   Jos toimivaltaisen viranomaisen tietoon tulee seikkoja, jotka aiheuttavat vakuuden pidättämisen kokonaan tai osittain, sen on viipymättä vaadittava asianomaiselta pidätetyn määrän maksamista enintään 30 päivän kuluessa vaatimuksen vastaanottopäivästä.

Jos maksua ei ole suoritettu kyseisessä määräajassa, toimivaltaisen viranomaisen on

Toimivaltainen viranomainen voi välittömästi selvittää 51 artiklan 1 kohdan a alakohdassa kuvatun kaltaisen vakuuden asianomaiselle tilille vaatimatta ensin asianomaiselta vakuuden maksamista.

2.   Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista,

3.   Kun vakuus on pidätetty, sen määrä tuloutettu rahastoille ja kun pidätetty määrä kansallisessa lainsäädännössä säädetyn kannan mukaisesti laskettuine korkoineen on muutoksenhaun vuoksi korvattava kokonaan tai osittain, rahasto vastaa menetyksen korvaamisesta, ellei se ole jäsenvaltioiden hallinnon tai muiden elinten laiminlyönnistä tai vakavasta virheestä johtuva.

1.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että komission käytettävissä on kunkin varainhoitovuoden osalta tiedot pidätettyjen vakuuksien kokonaismääristä ja kokonaissummista, riippumatta 55 artiklassa tarkoitetun menettelyn vaiheesta, ja eriteltävä ne, jotka otetaan kansallisiin talousarvioihin, ja ne, jotka otetaan unionin talousarvioon. Kyseisten tietojen on oltava saatavilla kaikkien yli 1 000 euron suuruisten pidätettyjen vakuuksien ja kaikkien vakuuden asettamista edellyttävien unionin säännösten osalta. Tiedoista on käytävä ilmi määrät, jotka asianomainen on maksanut suoraan, sekä määrät, jotka on saatu, kun vakuus on muutettu rahaksi.

2.   Jäsenvaltioiden on pidettävä komission saatavilla luettelo, joka sisältää

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 111 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetuissa tiedoissa on esitettävä

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määrät on ilmoitettava euroina niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ottaneet euron käyttöön, ja kansallisena valuuttana muissa jäsenvaltioissa.

3.   Jäsenvaltiot voivat julkistaa yksityiskohtaisempia tietoja kuin 1 ja 2 kohdassa säädetään, sanotuin kuitenkaan rajoittamatta tarvittavan yksityisyyden suojan soveltamista.

1.   Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 111 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulla yhdellä verkkosivustolla julkistettavien tietojen on oltava saatavilla hakutoiminnolla, jonka avulla käyttäjät pystyvät hakemaan tuensaajia nimen tai kunnan, sellaisena kuin sitä tarkoitetaan tämän asetuksen 58 artiklassa, taikka saatujen määrien, toimenpiteiden tai niiden yhdistelmän perusteella ja poimimaan kaikki asiaa koskevat tiedot yhtenä tietokokonaisuutena. Tiedot on esitettävä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä ja/tai yhdellä komission kolmesta työkielestä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on julkistettava viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä toukokuuta edellisen varainhoitovuoden osalta.

3.   Mainitun artiklan mukaisesti tiedot on pidettävä saatavilla verkkosivustolla kahden vuoden ajan siitä, kun ne on julkistettu ensimmäisen kerran.

1.   Komissio perustaa keskitettyyn internetosoitteeseensa unionin verkkosivuston, jolta on linkit jäsenvaltioiden verkkosivustoille, ja ylläpitää kyseistä verkkosivustoa. Komissio päivittää internetlinkkejä jäsenvaltioiden toimittamien tietojen mukaan.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle verkkosivustonsa internetosoite heti, kun kyseinen sivusto on luotu, ja ilmoitettava kaikista sivustoon myöhemmin tehtävistä muutoksista, jotka vaikuttavat jäsenvaltion sivustolle pääsyyn unionin verkkosivuston kautta.

3.   Jäsenvaltioiden on nimettävä 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun verkkosivuston luomisesta ja ylläpitämisestä vastaava elin. Niiden on ilmoitettava komissiolle kyseisen elimen nimi ja osoite.