19.7.2014

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 214/47

---

Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa:

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html.

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 131 — Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvojen hyväksyntää kehittyneiden hätäjarrutusjärjestelmien osalta

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Muutossarjan 01 täydennys 1 — Voimaantulopäivä: 13. helmikuuta 2014

SISÄLLYS

SÄÄNTÖ

Johdanto (tiedoksi)

1.

Soveltamisala ja tarkoitus

2.

Määritelmät

3.

Hyväksynnän hakeminen

4.

Hyväksyntä

5.

Vaatimukset

6.

Testausmenettely

7.

Ajoneuvotyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

8.

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

9.

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

10.

Tuotannon lopettaminen

11.

Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten ja tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet

12.

Siirtymämääräykset

LIITTEET

1

Ilmoitus

2

Hyväksyntämerkit

3

Varoitus- ja aktivoitumistestivaatimukset — hyväksymis- ja hylkäämisarvot

4

Erityisvaatimukset, joita sovelletaan kompleksisten elektronisten ajoneuvonhallintajärjestelmien turvallisuuteen

Johdanto (tiedoksi)

Tässä säännössä vahvistetaan yhdenmukaiset vaatimukset luokkien M2, M3, N2 ja N3  (1) ajoneuvoihin asennettaville kehittyneille hätäjarrutusjärjestelmille pääasiassa moottoriteillä ja vastaavilla tapahtuvaa käyttöä varten.

Kehittyneestä hätäjarrutusjärjestelmästä on kyseisissä ajoneuvoluokissa yleisesti ottaen hyötyä, mutta tiettyjen alaluokkien kohdalla hyöty ei ole niinkään selvä, koska niihin kuuluvia ajoneuvoja käytetään pääasiassa muualla kuin moottoriteillä (esim. linja-autot, joissa on seisovia matkustajia, eli alaluokat I, II ja A (1)). Hyödystä riippumatta on olemassa muita alaryhmiä, joissa kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän asentaminen olisi teknisesti vaikeaa (esim. anturin sijainti luokan G ajoneuvoissa ja erikoiskäyttöön tarkoitetuissa ajoneuvoissa jne.).

Lisäksi kun kyse on järjestelmistä, jotka on tarkoitettu ajoneuvoihin, joiden taka-akselin jousitus ei ole pneumaattinen, järjestelmään on integroitava kehittynyttä anturiteknologiaa, jotta voidaan ottaa huomioon ajoneuvon pituuskallistuskulman vaihtelu. Sopimuspuolten, jotka haluavat soveltaa tätä sääntöä näihin ajoneuvoihin, olisi varattava siihen riittävästi aikaa.

Järjestelmän on automaattisesti havaittava mahdollinen etutörmäys, annettava kuljettajalle varoitus ja aktivoitava ajoneuvon jarrujärjestelmä ajoneuvon nopeuden hidastamiseksi, jotta voidaan välttää törmäys tai lieventää sitä, jos kuljettaja ei reagoi varoitukseen.

Järjestelmä saa toimia vain sellaisissa ajo-olosuhteissa, joissa jarrutuksella voidaan välttää onnettomuus tai lieventää sitä. Se ei saa aktivoitua normaaleissa ajo-olosuhteissa.

Jos järjestelmä vikaantuu, ajoneuvon turvallinen toiminta ei saa vaarantua.

Järjestelmän on annettava vähintään kuulo- tai tuntohavaintoon perustuva varoitus, joka voi olla myös nopea jarrutus, jotta tarkkaamaton kuljettaja saadaan tietoiseksi vaaratilanteesta.

Järjestelmän toteuttamien toimenpiteiden (varoitus ja hätäjarrutus) aikana kuljettajan on aina voitava tietoisilla toimilla, kuten ohjausliikkeellä tai polkaisemalla kaasupoljin pohjaan, ottamaan ajoneuvo hallintaansa ja ohittamaan järjestelmä.

Tämä sääntö ei voi kattaa kaikkia liikenneolosuhteita ja infrastruktuurin ominaisuuksia tyyppihyväksyntämenettelyssä. Todellisten olosuhteiden ja ominaisuuksien ei pitäisi johtaa väärään varoitukseen tai väärään jarruttamiseen siinä määrin, että kuljettaja haluaa niiden vuoksi kytkeä järjestelmän pois toiminnasta.

1.   SOVELTAMISALA JA TARKOITUS

Tätä sääntöä sovelletaan luokkien M2, N2, M3 ja N3  (1) ajoneuvojen hyväksyntään siltä osin kuin kyse on ajoneuvon sisäisestä järjestelmästä, jolla vältetään peräänajotörmäys tai lievennetään sitä.

2.   MÄÄRITELMÄT

2.1   ’Kehittyneellä hätäjarrutusjärjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, joka kykenee automaattisesti havaitsemaan mahdollisen etutörmäyksen ja aktivoimaan ajoneuvon jarrujärjestelmän ja vähentämään ajoneuvon nopeutta törmäyksen välttämiseksi tai lieventämiseksi.

2.2   ’Ajoneuvotyypillä sen kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän osalta’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta osin kuin

a)	valmistajan kauppanimi tai merkki

b)	ajoneuvon ominaisuudet, jotka merkittävästi vaikuttavat kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän toimintoihin

c)	hätäjarrutusjärjestelmän tyyppi ja suunnittelu.

2.3   ’Testattavalla ajoneuvolla’ tarkoitetaan testin kohteena olevaa ajoneuvoa.

2.4   ’Kohteella’ tarkoitetaan suurina määrinä sarjatuotannossa valmistettua luokan M1 henkilöautoa, jonka korityyppi on AA eli sedan, (1) tai pehmeän kohteen tapauksessa esinettä, joka edustaa sellaista ajoneuvoa siltä osin kuin kyse on sen havaitsemisominaisuuksista, joita sovelletaan testattavan kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän anturijärjestelmään.

2.5   ’Liikkuvalla kohteella’ tarkoitetaan kohdetta, joka kulkee tasaisella nopeudella samaan suuntaan ja saman ajokaistan keskellä kuin testattava ajoneuvo.

2.6   ’Paikallaan olevalla kohteella’ tarkoitetaan kohdetta, joka on paikoillaan suunnattuna samaan suuntaan ja asetettuna saman ajokaistan keskelle kuin testattava ajoneuvo.

2.7   ’Pehmeällä kohteella’ tarkoitetaan kohdetta, joka törmäyksen sattuessa vaurioituu mahdollisimman vähän ja aiheuttaa mahdollisimman vähäiset vauriot testattavalle ajoneuvolle.

2.8   ’Törmäysvaroitusvaiheella’ tarkoitetaan vaihetta, joka välittömästi edeltää hätäjarrutusta ja jonka aikana kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä varoittaa kuljettajaa mahdollisesta etutörmäyksestä.

2.9   ’Hätäjarrutusvaiheella’ tarkoitetaan vaihetta, joka alkaa, kun kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä antaa ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmälle jarrutuskäskyn, joka on vähintään 4 m/s2.

2.10   ’Yhteisellä alueella’ tarkoitetaan aluetta, jossa voidaan ilmaista kaksi tai useampia tietoja (esim. symboleja), mutta ei samanaikaisesti.

2.11   ’Automaattivalvonnalla’ tarkoitetaan integroitua toiminnetta, joka jaksoittaisesti tarkastaa järjestelmän vikaantumisen varalta ainakin järjestelmän ollessa aktiivisena.

2.12   ’Ajalla törmäykseen (TTC)’ tarkoitetaan aikaa, joka saadaan jakamalla testattavan ajoneuvon ja kohteen välinen etäisyys testattavan ajoneuvon ja kohteen suhteellisella nopeudella tiettynä hetkenä.

3.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1   Ajoneuvon valmistajan tai tämän edustajan on haettava ajoneuvolle tyyppihyväksyntää kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän osalta.

3.2   Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena:

3.2.1

Kuvaus ajoneuvotyypistä kohdassa 2.2 mainittujen ominaisuuksien osalta sekä sellaiset asiakirjat, joista käy ilmi kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän perusrakenne ja se, millä tavoin se on yhteydessä ajoneuvon muihin järjestelmiin tai miten se suoraan valvoo lähtömuuttujia. Ajoneuvon tyypin yksilöivät numerot ja/tai tunnukset on ilmoitettava.

3.3   Hyväksyntätestit suorittavalle tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo.

4.   HYVÄKSYNTÄ

4.1   Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo täyttää kohdan 5 vaatimukset, kyseiselle ajoneuvolle on myönnettävä tyyppihyväksyntä.

4.2   Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 01, mikä vastaa muutossarjaa 01) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa samalle ajoneuvotyypille, jossa on erityyppinen kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä, eikä toiselle ajoneuvotyypille.

4.3   Tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä tai peruuttamisesta on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille noudattaen tämän säännön liitteessä 1 olevaa ilmoitusmallia. Ilmoitukseen on liitettävä hakijan toimittamat asiakirjat enintään A4-kokoisina (210 × 297 mm) tai A4-kokoisiksi taitettuina sopivassa mittakaavassa tai sähköisessä muodossa.

4.4   Jokaiseen tämän säännön perusteella tyyppihyväksyttyyn ajoneuvoon on kiinnitettävä näkyvästi hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen kohtaan liitteessä 2 kuvatun mallin mukainen kansainvälinen hyväksyntämerkki, jonka osat ovat

4.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, (2) jotka ovat ympyrän sisällä

4.4.2

kohdassa 4.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella sijaitseva tämän säännön numero, jota seuraa R-kirjain, viiva ja tyyppihyväksyntänumero.

4.5   Kohdassa 4.4.1 määriteltyä tunnusta ei tarvitse toistaa, jos ajoneuvo vastaa ajoneuvotyyppiä, joka on hyväksytty yhden tai useamman sopimukseen sisältyvän muun säännön perusteella maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella. Tällöin sääntöjen ja tyyppihyväksyntien numerot sekä lisätunnukset on sijoitettava pystysarakkeisiin kohdassa 4.4.1 tarkoitetun tunnuksen oikealle puolelle.

4.6   Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.7   Hyväksyntämerkki on sijoitettava ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

5.   VAATIMUKSET

5.1   Yleistä

5.1.1   Kaikkien ajoneuvojen, joihin on asennettu kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä, on täytettävä tämän säännön kohdissa 5.1–5.6.2 vahvistetut suoritusvaatimukset, ja ne on varustettava lukkiutumisenestotoiminteella säännön nro 13 liitteessä 13 esitettyjen suoritusvaatimusten mukaisesti.

5.1.2   Magneetti- tai sähkökentät eivät saa haitallisesti vaikuttaa kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän tehoon. Tämä on osoitettava noudattamalla säännön nro 10 muutossarjaa 03.

5.1.3   Kompleksisten sähköisten ohjausjärjestelmien turvallisuusnäkökohtien mukaisuus on osoitettava noudattamalla liitteessä 4 vahvistettuja vaatimuksia.

5.2   Suoritusvaatimukset

5.2.1   Järjestelmän on annettava kuljettajalle asianmukaiset varoitukset seuraavasti:

5.2.1.1

Törmäysvaroitus, kun kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on havainnut mahdollisen törmäyksen edellä olevaan luokan M, N tai O ajoneuvoon, joka kulkee samalla kaistalla hitaammalla nopeudella, on pysähtynyt tai on paikoillaan niin, ettei järjestelmä pidä sitä liikkuvana. Varoituksen on oltava kohdan 5.5.1 mukainen.

5.2.1.2

Vikaantumisvaroitus, kun kehittyneessä hätäjarrutusjärjestelmässä ilmenee vika, joka estää tämän säännön vaatimusten täyttymisen. Varoituksen on oltava kohdan 5.5.4 mukainen. 5.2.1.2.1 Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän suorittamien automaattivalvontatoimintojen välillä ei saa olla merkittävää aikaväliä, eikä varoitusvalon syttymisessä saa olla merkittävää viivettä sähköisesti havaittavan vian tapauksessa.

5.2.1.3

Jos ajoneuvossa on toiminne, jolla kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä järjestelmä voidaan kytkeä manuaalisesti pois toiminnasta, on annettava poiskytkentävaroitus, kun järjestelmä kytketään pois toiminnasta. Varoituksen on oltava kohdan 5.5.2 mukainen.

5.2.2   Kohdassa 5.2.1.1 kohdassa tarkoitettujen varoitusten jälkeen on, jos kohtien 5.3.1–5.3.3 vaatimuksista ei muuta johdu, seurattava hätäjarrutusvaihe, jonka aikana testattavan ajoneuvon nopeus pienenee merkittävästi. Tämä on testattava tämän säännön kohtien 6.4 ja 6.5 mukaisesti.

5.2.3   Järjestelmän on oltava aktiivinen ainakin silloin, kun ajoneuvon nopeus on alueella, joka ulottuu nopeudesta 15 km/h ajoneuvon suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen, ja kaikilla kuormituksilla, ellei sitä kytketä manuaalisesti pois toiminnasta kohdan 5.4 mukaisesti.

5.2.4   Järjestelmä on suunniteltava sellaiseksi, että törmäysvaroitussignaaleja syntyy mahdollisimman vähän ja järjestelmän suorittama jarrutus vältetään tilanteissa, joissa kuljettaja ei katso etutörmäyksen uhkaavan. Tämä on osoitettava tämän säännön kohdan 6.8 mukaisesti.

5.3   Kuljettajan suorittama keskeytys

5.3.1   Kehittyneessä hätäjarrutusjärjestelmässä voi olla toiminne, jolla kuljettaja voi keskeyttää törmäysvaroitusvaiheen. Jos ajoneuvon jarrujärjestelmää käytetään tuntohavaintoon perustuvan varoituksen antamiseen, järjestelmässä on oltava toiminne, jolla kuljettaja voi keskeyttää varoitusjarrutuksen.

5.3.2   Kehittyneessä hätäjarrutusjärjestelmässä on oltava toiminne, jolla kuljettaja voi keskeyttää hätäjarrutusvaiheen.

5.3.3   Molemmissa edellä tarkoitetuissa tapauksissa keskeyttäminen voidaan aloittaa jollakin toimenpiteellä (esimerkiksi vaihtamisella pienemmälle vaihteelle tai suuntavalaisimen hallintalaitteella), joka osoittaa kuljettajan olevan tietoinen hätätilanteesta. Ajoneuvon valmistajan on toimitettava tutkimuslaitokselle luettelo näistä toimenpiteistä tyyppihyväksynnän yhteydessä, ja se on liitettävä testausselosteeseen.

5.4   Jos ajoneuvossa on toiminne, jolla kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä voidaan kytkeä pois toiminnasta, sovelletaan tapauksen mukaan seuraavia vaatimuksia:

5.4.1

Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän on kytkeydyttävä automaattisesti käyttöön aina, kun virta kytketään uudestaan päälle.

5.4.2

Kuljettajalle on ilmoitettava jatkuvalla optisella varoitussignaalilla, että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on kytketty pois päältä. Tätä tarkoitusta varten voidaan käyttää kohdassa 5.5.4 tarkoitettua keltaista varoitussignaalia.

5.5   Varoitusmerkki

5.5.1   Kohdassa 5.2.1.1 tarkoitettu törmäysvaroitus on annettava vähintään kahdella tavalla seuraavista: kuulo-, tunto- tai näköhavaintoon perustuvana varoituksena.

Varoitussignaalien ajoituksen on oltava sellainen, että kuljettajalla on mahdollisuus reagoida törmäysriskiin ja ottaa tilanne hallintaansa. Kuljettajaa ei lisäksi saa häiritä liian aikaisin tai liian usein annettavilla varoituksilla. Tämä on testattava tämän säännön kohtien 6.4.2 ja 6.5.2 vaatimusten mukaisesti.

5.5.2   Ajoneuvon valmistajan on tyyppihyväksynnän yhteydessä toimitettava kuvaus varoitusmerkistä ja kuljettajalle annettavien törmäysvaroitussignaalien esittämisjärjestyksestä. Kuvaus on kirjattava testausselosteeseen.

5.5.3   Jos törmäysvaroitukseen liittyy optinen signaali, se voidaan antaa kohdassa 5.5.4 kuvatulla vikaantumisvaroitussignaalilla, joka vilkkuu.

5.5.4   Kohdassa 5.2.1.2 tarkoitetun vikaantumisvaroituksen on oltava jatkuva keltainen optinen varoitussignaali.

5.5.5   Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän optisten varoitussignaalien on aktivoiduttava joko silloin, kun sytytysvirtakytkin on päällä-asennossa tai virtakytkin on päällä- ja käynnistys-asentojen välissä asennossa, jonka valmistaja on määritellyt tarkistusasennoksi (järjestelmän kytkentä — virta päällä). Tämä vaatimus ei koske yhteisellä alueella esitettäviä varoitussignaaleja.

5.5.6   Optisten varoitussignaalien on oltava havaittavissa myös päivänvalossa. Kuljettajan on kyettävä helposti tarkastamaan niiden asianmukainen toiminta istuimeltaan.

5.5.7   Kun kuljettajalle annetaan optinen varoitussignaali, joka ilmaisee, että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on tilapäisesti pois käytöstä esimerkiksi huonon sään vuoksi, signaalin on oltava jatkuva ja väriltään keltainen. Tätä tarkoitusta varten voidaan käyttää kohdassa 5.5.4 tarkoitettua vikaantumisvaroitussignaalia.

5.6   Teknistä määräaikaistarkastusta koskevat vaatimukset

5.6.1   Teknisessä määräaikaistarkastuksessa on pystyttävä vahvistamaan, että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä toimii oikein. Tämä tehdään tarkkailemalla vikaantumisvaroitussignaalia virran päälle kytkemisen ja mahdollisten lampputestausten jälkeen.

Jos vikaantumisvaroitussignaali annetaan yhteisessä tilassa, on selvitettävä, että yhteinen tila on toiminnassa ennen kuin vikaantumisvaroitussignaali tarkastetaan.

5.6.2   Tyyppihyväksynnän yhteydessä on esiteltävä luottamuksellisena pidettävä menettely, jolla valmistajan valitseman vikaantumisvaroitussignaalin toiminta suojataan yksinkertaiselta luvattomalta muuttamiselta.

Suojavaatimus täyttyy myös silloin, kun kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän asianmukaisen toimintatilan tarkistamiseen on käytössä varamenettely.

6.   TESTAUSMENETTELY

6.1   Testiolosuhteet

6.1.1   Testi on tehtävä tasaisella kuivalla asfaltti- tai betonipinnalla, jossa on hyvä pito.

6.1.2   Ympäristön lämpötilan on oltava 0–45 °C.

6.1.3   Vaakasuuntaisen näkyvyyden on oltava sellainen, että kohde voidaan havaita koko testin ajan.

6.1.4   Testin suorittamisaikana ei saa esiintyä tuulta, joka todennäköisesti vaikuttaisi tuloksiin.

6.2   Ajoneuvon testauskunto

6.2.1   Testauspaino

Ajoneuvo on testattava valmistajan ja tutkimuslaitoksen sopimalla kuormituksella. Testausmenettelyn alettua ei sallita muutoksia.

6.3   Testikohteet

6.3.1   Testissä käytettävän kohteen on oltava tavanomainen suurina määrinä sarjatuotannossa valmistettu luokan M1 henkilöauto, jonka korityyppi on AA eli sedan, tai pehmeän kohteen tapauksessa esine, joka edustaa sellaista ajoneuvoa siltä osin kuin kyse on sen tunnistusominaisuuksista, joita sovelletaan testattavan kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän anturijärjestelmään. (3)

6.3.2   Tiedot, joiden perusteella kohteet voidaan yksilöidä ja valmistaa, on kirjattava ajoneuvon tyyppihyväksyntäasiakirjoihin.

6.4   Varoitus- ja aktivoitumistesti paikallaan olevalla kohteella

6.4.1   Testattavan ajoneuvon on lähestyttävä paikallaan olevaa kohdetta suorassa linjassa vähintään kaksi sekuntia ennen testin toiminnallista osaa siten, että testattavan ajoneuvon suunta poikkeaa kohteen keskilinjasta enintään 0,5 m.

Testin toiminnallinen osa aloitetaan, kun testattavan ajoneuvon nopeus on 80 ± 2 km/h ja etäisyys kohteesta vähintään 120 m.

Toiminnallisen osan alusta törmäyshetkeen ulottuvana aikana kuljettaja ei saa tehdä testattavan ajoneuvon ohjauslaitteisiin mitään muita säätöjä kuin pieniä ohjausliikkeitä sivusuuntaisen ajautumisen korjaamiseksi.

6.4.2   Kohdassa 5.5.1 tarkoitettujen törmäysvaroitusten ajoituksen on noudatettava seuraavia:

6.4.2.1

Vähintään yksi varoitus on annettava viimeistään liitteen 3 taulukon I sarakkeessa B täsmennettynä aikana. Liitteen 3 taulukon I rivillä 1 tarkoitettujen ajoneuvojen tapauksessa on annettava tunto- tai kuulohavaintoon perustuva varoitus. Liitteen 3 taulukon I rivillä 2 tarkoitettujen ajoneuvojen tapauksessa on annettava tunto-, kuulo- tai näköhavaintoon perustuva varoitus.

6.4.2.2

Vähintään kaksi varoitusta on annettava viimeistään liitteen 3 taulukon I sarakkeessa C täsmennettynä aikana.

6.4.2.3

Varoitusvaiheessa tapahtuva nopeuden väheneminen saa olla enintään 15 km/h tai 30 prosenttia testattavan ajoneuvon nopeuden vähenemisen kokonaisarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi.

6.4.3   Törmäysvaroitusvaiheen jälkeen on hätäjarrutusvaiheen käynnistyttävä.

6.4.4   Testattavan ajoneuvon nopeuden kokonaisvähennys paikallaan olevaan kohteeseen törmättäessä ei saa olla pienempi kuin liitteen 3 taulukon I sarakkeessa D annettu arvo.

6.4.5   Hätäjarrutusvaihe saa alkaa vasta, kun aika törmäykseen on enintään 3,0 sekuntia.

Vaatimuksen noudattaminen on varmennettava joko testin aikana tehtävällä mittauksella tai ajoneuvon valmistajan toimittamien asiakirjojen perusteella siten kuin tutkimuslaitos ja ajoneuvon valmistaja ovat sopineet.

6.5   Varoitus- ja aktivoitumistesti liikkuvalla kohteella

6.5.1   Testattavan ajoneuvon ja liikkuvan kohteen on liikuttava suorassa linjassa samaan suuntaan vähintään kaksi sekuntia ennen testin toiminnallista osaa siten, että testattavan ajoneuvon suunta poikkeaa kohteen keskilinjasta enintään 0,5 m.

Testin toiminnallinen osa aloitetaan, kun testattavan ajoneuvon nopeus on 80 ± 2 km/h, liikkuvan kohteen nopeus on liitteen 3 taulukon I sarakkeessa H annettu nopeus ja ajoneuvon ja kohteen välinen etäisyys on vähintään 120 m.

Toiminnallisen osan alusta siihen hetkeen, jolloin testattava ajoneuvo saavuttaa saman nopeuden kuin kohde, kuljettaja ei saa tehdä testattavan ajoneuvon ohjauslaitteisiin mitään muita säätöjä kuin pieniä ohjausliikkeitä sivusuuntaisen ajautumisen korjaamiseksi.

6.5.2   Kohdassa 5.5.1 tarkoitettujen törmäysvaroitusten ajoituksen on noudatettava seuraavia:

6.5.2.1

Vähintään yksi tunto- tai kuulohavaintoon varoitus on annettava viimeistään liitteen 3 taulukon I sarakkeessa E täsmennettynä aikana.

6.5.2.2

Vähintään kaksi varoitusta on annettava viimeistään liitteen 3 taulukon I sarakkeessa F täsmennettynä aikana.

6.5.2.3

Varoitusvaiheessa tapahtuva nopeuden väheneminen saa olla enintään 15 km/h tai 30 prosenttia testattavan ajoneuvon nopeuden vähenemisen kokonaisarvosta sen mukaan, kumpi on suurempi.

6.5.3   Hätäjarrutusvaiheen tuloksena on oltava, ettei testattava ajoneuvo törmää liikkuvaan kohteeseen.

6.5.4   Hätäjarrutusvaihe saa alkaa vasta, kun aika törmäykseen on enintään 3,0 sekuntia.

Vaatimuksen noudattaminen on varmennettava joko testin aikana tehtävällä mittauksella tai ajoneuvon valmistajan toimittamien asiakirjojen perusteella siten kuin tutkimuslaitos ja ajoneuvon valmistaja ovat sopineet.

6.6   Vianhavaitsemistesti

6.6.1   Simuloidaan kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän vikaantuminen esimerkiksi katkaisemalla virransyöttö johonkin järjestelmän komponenttiin tai katkaisemalla järjestelmän komponenttien välinen sähköinen kytkentä. Kun kehittyneeseen hätäjarrutusjärjestelmään simuloidaan vika, kohdassa 5.5.4 kohdassa tarkoitetun varoitussignaalin tai kohdassa 5.4 tarkoitetun hätäjarrutusjärjestelmän vapaaehtoisen manuaalisen poiskytkentälaitteen sähköisiä kytkentöjä ei saa katkaista.

6.6.2   Kohdassa 5.5.4 mainitun vikaantumisvaroitussignaalin on aktivoiduttava ja pysyttävä aktiivisena viimeistään 10 sekunnin kuluessa siitä, kun ajoneuvoa on ajettu yli 15 km:n/h nopeudella, ja aktivoiduttava uudelleen, kun virta kytketään sen jälkeen ensin pois päältä ja uudelleen päälle ajoneuvon ollessa paikoillaan, niin kauan kuin simuloitu vika on olemassa.

6.7   Poiskytkentätesti

6.7.1   Jos ajoneuvossa on väline, jolla kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä kytketään pois päältä, asetetaan sytytysvirtakytkin päällä-asentoon ja kytketään järjestelmä pois päältä. Tällöin on kohdassa 5.4.2 mainitun varoitussignaalin aktivoiduttava. Asetetaan sytytysvirtakytkin pois päältä -asentoon. Asetetaan sytytysvirtakytkin uudelleen päällä-asentoon ja tarkistetaan, ettei aiemmin aktivoitunut varoitussignaali aktivoidu uudelleen eli että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on kytkeytynyt toimintaan kohdassa 5.4.1 tarkoitetulla tavalla. Jos sytytysjärjestelmä aktivoidaan avaimella, edellä esitetyn vaatimuksen on täytyttävä ilman, että avain poistetaan.

6.8   Virheellisen reaktion testi

6.8.1   Sijoitetaan kaksi paikallaan olevaa, korityypiltään AA Sedan olevaa luokan M1 ajoneuvoa seuraavasti:

a)	Ne osoittavat samaan ajosuuntaan kuin testattava ajoneuvo.

b)	Niiden välinen etäisyys on 4,5 m. (4)

c)	Niiden perät ovat samassa linjassa.

6.8.2   Testattavaa ajoneuvoa kuljetetaan vähintään 60 metrin matka tasaisella nopeudella 50 ± 2 km/h siten, että se kulkee kahden paikallaan olevan ajoneuvon välistä.

Testattavan ajoneuvon ohjauslaitteisiin ei testin aikana saa tehdä mitään muita säätöjä kuin pieniä ohjausliikkeitä sivusuuntaisen ajautumisen korjaamiseksi.

6.8.3   Kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä ei saa antaa törmäysvaroitusta eikä käynnistää hätäjarrutusvaihetta.

7.   AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

7.1   Kaikista kohdassa 2.2 määriteltyyn ajoneuvotyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava kyseisen ajoneuvotyypin hyväksyneelle tyyppihyväksyntäviranomaiselle. Tyyppihyväksyntäviranomainen voi ilmoituksen saatuaan

7.1.1   katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei ole kielteistä vaikutusta tyyppihyväksynnän myöntämisedellytyksiin, ja laajentaa tyyppihyväksyntää,

7.1.2   katsoa, että tehdyt muutokset vaikuttavat tyyppihyväksynnän myöntämisedellytyksiin, ja vaatia uusien testien tai lisätarkastusten suorittamista ennen tyyppihyväksynnän laajentamista.

7.2   Tyyppihyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään tehdyt muutokset, annetaan tiedoksi kohdan 4.3 mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille.

7.3   Tyyppihyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava laajennuksesta muille sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyllä ilmoituslomakkeella. Viranomaisen on annettava kullekin laajennukselle sitä osoittava sarjanumero.

8.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

8.1   Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on vastattava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324–E/ECE/TRANS/505/Rev.2) vahvistettuja yleisiä määräyksiä ja täytettävä seuraavat vaatimukset:

8.2   Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävä ajoneuvo on valmistettava siten, että se vastaa hyväksyttyä tyyppiä ja täyttää kohdan 5 vaatimukset.

8.3   Hyväksynnän myöntänyt tyyppihyväksyntäviranomainen voi milloin tahansa tarkastaa kutakin tuotantoyksikköä koskevat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tarkastukset on tavanomaisesti suoritettava kerran kahdessa vuodessa.

9.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

9.1   Tämän säännön mukaisesti ajoneuvolle myönnetty tyyppihyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdassa 8 määrättyjä vaatimuksia ei noudateta.

9.2   Jos sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä tyyppihyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

10.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos tyyppihyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle tyyppihyväksyntäviranomaiselle, jonka on edelleen ilmoitettava asiasta tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

11.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN JA TYYPPIHYVÄKSYNTÄVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle tyyppihyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

12.   SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

12.1   Muutossarjan 01 virallisesta voimaantulopäivästä alkaen mikään tämän säännön muutossarjaa 01 soveltava sopimuspuoli ei saa kieltäytyä myöntämästä tyyppihyväksyntiä tämän säännön muutossarjan 01 mukaisesti.

12.2   Tämän säännön muutossarjan 01 voimaantulopäivästä alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat jatkaa tämän säännön muutossarjan 00 tyyppihyväksyntöjen myöntämistä ja laajentamista.

Vuoden 1958 sopimuksen 12 artiklan mukaisesti voidaan muutossarjan 01 vaihtoehtona käyttää muutossarjaa 00. Sopimuspuolten on ilmoitettava pääsihteeristölle, kumpaa vaihtoehtoa ne soveltavat. Sopimuspuolten katsotaan soveltavan muutossarjaa 01, elleivät ne toisin ilmoita Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeristölle.

12.3   Tämän säännön muutossarjan 01 voimaantulopäivästä alkaen tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypiltä, joka on hyväksytty tämän säännön muutossarjan 01 perusteella.

12.4   Marraskuun 1. päivään 2016 saakka tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypiltä, joka on hyväksytty tämän säännön muutossarjan 00 mukaisesti.

12.5   Marraskuun 1. päivästä 2016 alkaen tämän säännön muutossarjaa 01 soveltavilla sopimuspuolilla ei ole velvollisuutta hyväksyä kansallista tai alueellista tyyppihyväksyntää varten ajoneuvotyyppiä, joka on hyväksytty tämän säännön muutossarjan 00 mukaisesti.

---

(1)  Sellaisina kuin ne määritellään ajoneuvojen rakennetta koskevassa konsolidoidussa päätöslauselmassa (R.E.3), asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev. 3, kohta 2.

(2)  Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot esitetään ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteessä 3 (asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.3 — www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html.

(3)  Tutkimuslaitoksen ja ajoneuvon valmistajan kesken on sovittava, että pehmeän kohteen tunnistusominaisuudet vastaavat luokan M1 henkilöautoa, jonka korityyppi on AA eli sedan.

(4)  Kahden paikallaan olevan ajoneuvon välisen etäisyyden määrittämisessä käytettävä vertailupiste on määritettävä ISO-standardin 612:1978 mukaisesti.

---

---

---

---

---