5.1.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 1/10

(1)

Direktiivissä 2003/87/EY, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/29/EY (2), säädetään, että kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien jaon perusperiaatteena olisi oltava niiden huutokauppaaminen.

(2)

Unioni tukee kunnianhimoista kansainvälistä ilmastonmuutossopimusta, jonka tavoitteena on rajoittaa maailmanlaajuinen lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen. Jos muut kehittyneet maat ja muut suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat eivät osallistu tähän kansainväliseen sopimukseen, kasvihuonekaasupäästöt saattaisivat lisääntyä kolmansissa maissa, joissa teollisuudella ei ole samanlaisia hiilidioksidipäästöjen rajoituksia (”hiilivuoto”), ja tämä voisi vaarantaa unionin ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja sen toimista saatavat hyödyt. Direktiivissä 2003/87/EY säädetään hiilivuodon riskin käsittelemiseksi, että unionin olisi jaettava sellaisilla toimialoilla tai toimialojen osilla, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, maksutta päästöoikeuksia 100 % direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti määritellystä määrästä, jollei kansainvälisten neuvottelujen tuloksista muuta johdu.

(3)

Komissio laatii direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 14–17 kohdassa tarkoitettujen arviointiperusteiden mukaisesti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 ja joka viides vuosi sen jälkeen luettelon sellaisista toimialoista tai toimialojen osista, joiden katsotaan olevan alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, jäljempänä ’toimialojen ja niiden osien luettelo’.

(4)

Niiden toimialojen tai toimialojen osien määrittelemiseksi, joiden katsotaan olevan alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, komissio arvioi direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 14 kohdan mukaisesti unionin tasolla, missä määrin asianomaisen toimialan tai toimialan osan on mahdollista sopivalla jaottelutasolla siirtää tarvittavien päästöoikeuksien suorat kustannukset ja direktiivin 2003/87/EY täytäntöönpanon seurauksena sähkön hinnannoususta aiheutuvat välilliset kustannukset tuotteiden hintoihin menettämättä merkittävää markkinaosuutta hiilidioksidipäästöjen kannalta vähemmän tehokkaille laitoksille, jotka sijaitsevat unionin ulkopuolella. Arviointien on perustuttava hiilen keskihintaan komission tekemän vaikutustenarvioinnin mukaisesti, joka liittyy toimenpidepakettiin ilmastonmuutosta ja uusiutuvia energialähteitä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Arviointeihin käytetään myös kauppaa, tuotantoa ja arvonlisää koskevia tietoja kolmelta viimeisimmältä vuodelta kultakin toimialalta tai toimialan osalta, jos tiedot ovat saatavissa.

(5)

Direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 15 kohdan mukaan toimialan tai toimialan osan katsotaan olevan alttiin merkittävälle hiilivuotoriskille, jos tämän direktiivin täytäntöönpanosta aiheutuvien suorien ja välillisten lisäkustannusten yhteismäärä johtaisi tuotantokustannusten huomattavaan lisääntymiseen vähintään 5 prosentilla laskettuna osuutena bruttoarvonlisäyksestä; ja kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan merkittävyys, joka määritellään kolmansiin maihin tapahtuvan viennin kokonaisarvon ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin arvon yhteismäärän ja unionin kokonaismarkkinoiden koon (vuotuinen liikevaihto lisättynä kolmansista maista peräisin olevalla kokonaistuonnilla) välisenä suhteena, on yli 10 prosenttia. Direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 16 kohdan mukaan toimialan tai toimialan osan katsotaan olevan alttiin merkittävälle hiilivuotoriskille myös silloin, kun direktiivin 2003/87/EY täytäntöönpanosta aiheutuvien suorien ja välillisten lisäkustannusten yhteismäärä johtaisi tuotantokustannusten erittäin suureen lisääntymiseen, vähintään 30 prosentilla laskettuna osuutena bruttoarvonlisäyksestä, tai kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan merkittävyys, joka määritellään kolmansiin maihin tapahtuvan viennin kokonaisarvon ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin arvon yhteismäärän ja unionin kokonaismarkkinoiden koon (vuotuinen liikevaihto lisättynä kolmansista maista peräisin olevalla kokonaistuonnilla) välisenä suhteena, on yli 30 prosenttia.

(6)

Niiden toimialojen tai toimialojen osien luettelon laatimiseksi, joiden katsotaan olevan alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, olisi hiilivuodon riski arvioitava lähtökohtaisesti 3-numerotasolla (NACE 3 -koodi) tai, tarvittaessa ja jos asianmukaiset tiedot ovat saatavilla, 4-numerotasolla (NACE 4 -koodi). Toimialojen ja niiden osien lisäämisessä toimialojen ja niiden osien luetteloon olisi käytettävä tarkinta NACE-kuvausta. Jotkin toimialat, joiden ei havaittu olevan alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille NACE 4 -tasolla, jaettiin osiin, ja muutamat osat, joille niiden tietyt piirteet aiheuttivat toimialan muista osista merkittävästi erilaisen vaikutuksen, arvioitiin.

(7)

Tiedot, jotka tarvittiin tämän määrityksen tekemiseen direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 14–17 kohdassa mainittujen arviointiperusteiden perusteella, kerättiin jäsenvaltioilta, Eurostatilta, julkisista ja kaupallisesti saatavista lähteistä ja toimialajärjestöiltä. Tiedot ovat joulukuulta 2008. Tiedot, jotka eivät ole jäsenvaltioiden tai muiden virallisten tahojen toimittamia, on todennettu. Myös Eurostatin käsittelemiä luottamuksellisia tietoja on käytetty.

(8)

Yhteisön riippumattoman tapahtumakirjan (Community Independent Transaction Log, CITL) tietoja pidetään tarkimpina, luotettavimpina ja läpinäkyvimpinä niiden toimialojen hiilidioksidipäästöjen arvioina, joiden toiminta mainitaan direktiivin 2003/87/EY liitteessä I ennen kuin sitä muutettiin direktiivillä 2009/29/EY, ja niitä on siksi käytetty tärkeimpänä lähteenä laskettaessa kyseisille toimialoille jaettujen oikeuksien suoria kustannuksia.

(9)

Kun on kyse direktiivin 2003/87/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/29/EY, liitteessä I mainittujen uusien toimintojen prosessipäästöistä ja kasvihuonekaasuista, tiedot, jotka koskevat sellaisia toimialoja, joilla on suuri määrä pieniä laitoksia tai vuosina 2005–2007 ja 2008–2012 päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jätettyjä laitoksia tai laitoksia, joista ei ole saatavilla CITL-tietoja, tai laitoksia, joiden päästöjä ei voitu osoittaa NACE 4 -tasolla, on kerätty jäsenvaltioilta ja kyseisiä vuosia koskevasta unionin kasvihuonekaasuinventaariosta. Eurostatilta ei saa tietoja, joita tarvitaan arvioitaessa sähkönkulutusta, jota tarvitaan korkeammista sähkönhinnoista aiheutuvien välillisten kustannusten laskemiseen, ja suoraan jäsenvaltioilta kerättyjä tietoja voidaan pitää luotettavimpina saatavilla olevina tietoina. Bruttoarvonlisäyksen arvioinnissa on käytetty Eurostatin yritystoiminnan rakennetilastoista saatuja tietoja, sillä niitä pidetään luotettavimpana lähteenä. Tietoja, jotka Eurostat raportoi jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä kauppaa koskevassa Comext-tietokannassa, pidetään luotettavimpina tietoina kolmansiin maihin suuntautuvan viennin ja kolmansista maista tulevan tuonnin kokonaisarvosta samoin kuin unionin vuosiliikevaihdon kokonaisarvosta.

(10)

Arviot perustuivat hiilen keskihintaan komission tekemän vaikutustenarvioinnin mukaisesti, joka liittyy toimenpidepakettiin ilmastonmuutosta ja uusiutuvia energialähteitä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä (3). Tarkoitukseen parhaiten sopivasta skenaariosta, johon sisältyy yhteisestä täytäntöönpanosta ja puhtaan kehityksen mekanismeista peräisin olevat oikeudet, saatu hiilen hinta on 30 euroa hiilidioksidiekvivalenttitonnilta.

(11)

Direktiivin 2003/87/EY täytäntöönpanosta aiheutuneiden suorien lisäkustannusten arvioimiseksi on otettava huomioon niiden oikeuksien määrä, jotka toimialan olisi ostettava, jollei sen katsottaisi olevan altis hiilivuotoriskille. Direktiivin 10 a artiklan 11 kohdan mukaan tällaisille toimialoille vuonna 2013 ilmaiseksi annettujen oikeuksien määrän on oltava 80 prosenttia 10 a artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetystä määrästä, ja tämän määrän on pienennyttävä vuosittain tasasuurina määrinä siten, että vuonna 2020 oikeuksia annetaan ilmaiseksi 30 prosenttia, ja tavoitteena on nolla prosenttia ilmaisia oikeuksia vuonna 2027. Direktiivin 10 a artiklan 1 kohdan nojalla määrättyjen vertailuarvojen alkukohtana on kyseisen toimialan tai sen osan tehokkaimpiin 10 prosenttiin kuuluvien laitosten keskimääräinen suoritus unionissa vuosina 2007–2008, ja huomioon on otettava tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut ja vaihtoehtoiset tuotantoprosessit.

(12)

Direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 1 kohdan mukaisesti määrättävät vertailuarvot on määrä hyväksyä vuoden 2010 loppuun mennessä. Näihin vertailuarvoihin perustuvien suorien kustannusten arvio voidaan siksi ottaa huomioon vasta tarkistettaessa toimialojen ja niiden osien luetteloa. Ilmaiseksi jaettavien oikeuksien määrä on siis arvioitava, jotta voidaan määrittää toimialojen ja niiden osien luettelo. Arviot on tehtävä unionin tasolla vuosia 2013 ja 2014 varten. Tämän direktiivin tarkoituksia varten paras arvio on, että 75 prosenttia niille toimialoille myönnettävistä oikeuksista, jotka eivät joudu hiilivuotoriskille alttiiksi, on ostettava vuosina 2013 ja 2014, jotta arviossa voidaan ottaa huomioon vertailuarvoille asetettavat tiukat vaatimukset ja lineaarisen vähennyksen soveltaminen.

(13)

Välillisten kustannusten arviointi perustui sähkölle määritettyyn unionin keskimääräiseen päästötekijään, joka on 0,465 tonnia hiilidioksidia megawattituntia kohti. Tämä perustuu vuonna 2008 hyväksytyn ilmastonmuutosta ja uusiutuvia energialähteitä koskevan EU:n politiikkapaketin malliperusteiseen analyysiin (4), jota käytettiin komission vaikutustenarvioinnissa, joka liittyy toimenpidepakettiin ilmastonmuutosta ja uusiutuvia energianlähteitä koskevien unionin tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Keskimääräisen unionin arvon soveltaminen on asianmukaista, sillä se on sen vaatimuksen mukainen, että arvio on tehtävä unionin tasolla. Se myös heijastaa unionin sähköntuotantoon liittyviä todellisia päästöjä.

(14)

Direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 17 kohdan mukaisesti luetteloa voidaan täydentää laadullisen arvioinnin tulosten perusteella ottaen huomioon, jos asianmukaiset tiedot ovat käytettävissä, missä määrin yksittäiset laitokset kyseisellä toimialalla tai toimialan osalla voivat vähentää päästöjä tai sähkönkulutusta, mihin sisältyy tarvittaessa asiaan liittyvästä investoinnista aiheutuva tuotantokustannusten lisääntyminen, esimerkiksi käyttämällä tehokkainta tekniikkaa; markkinoiden nykyiset ja tulevat ominaisuudet, mukaan lukien tapaukset, joissa kaupan vaikutus tai suorien tai epäsuorien kustannusten nousu on lähellä jotain kynnysarvoista; voittomarginaalit mahdollisena indikaattorina pitkän aikavälin investoinneille tai tuotannon siirtämispäätöksille.

(15)

Laadullinen arviointi on tehty muutamista sellaisista toimialoista ja niiden osista, joiden ei katsottu olevan alttiita hiilivuotoriskille direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 14 ja 15 kohdassa säädettyjen määrällisten arviointiperusteiden mukaan. Laadullinen arviointi tehtiin pääasiassa toimialoista, jotka eivät olleet riittävästi edustettuina määrällisessä arvioinnissa sekä rajatapauksiksi katsotuista toimialoista, joista ei ollut tilastoja tai joista saatavissa olevat tilastot olivat huonolaatuisia, ja toimialoista, joista jäsenvaltiot tai toimialan edustajat olivat pyytäneet laadullista arviota uskottavien perustelujen ja perusteltujen pyyntöjen perusteella. Tämän arvioinnin mukaan jotkin toimialat on katsottava alttiiksi merkittävälle hiilivuotoriskille. Luetteloon lisätyt muut toimialat ja niiden osat on eritelty tämän päätöksen liitteen kolmannessa jaksossa.

(16)

Muita toimialoja ja niiden osia, joita ei aikarajoitteiden vuoksi ehditty analysoida täydellisesti tai joita koskevat tiedot ja niiden saatavuus oli puutteellista, kuten poltettujen tiilien ja kattotiilien valmistus, arvioidaan uudelleen mahdollisimman pian direktiivin 10 a artiklan 13 kohdan mukaisesti ja lisätään luetteloon analyysin tuloksista riippuen.

(17)

Toimialasta ”Tekstiilien viimeistely” (NACE-koodi 1730) on tehty laadullinen arviointi pääasiassa siksi, ettei unionin tasolla ole saatavilla virallisia tietoja, joista kaupan määrä voitaisiin arvioida, ja siksi, että kaikilla muilla tekstiilitoimialoilla kauppa on erittäin laajaa. Arvioinnissa tuli esiin kansainvälisen kilpailupaineen nousu, merkittävä lasku unionin tuotannossa viime vuosina ja negatiiviset tai vain hyvin vaatimattomat voittomarginaalit arvioituina vuosina, mikä rajoittaa laitosten mahdollisuuksia investointeihin ja päästöjen vähentämiseen. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksen vuoksi kyseinen toimiala on katsottava alttiiksi merkittävälle hiilivuotoriskille.

(18)

Toimialasta ”Vaneriviilun valmistus; ristiinliimatun vanerin, laminaatti-, lastu- ja kuitulevyjen ja muiden paneelien ja levyjen valmistus” (NACE-koodi 2020) on tehty laadullinen arviointi. Arvioinnissa tuli esiin rajoitetut mahdollisuudet vähentää päästöjä ilman että kustannukset nousisivat merkittävästi, haastavat markkinoihin liittyvät piirteet, kuten suuri hintaherkkyys ja tuonnin lisääntyminen halpatuotantomaista sekä direktiivin 2003/87/EY täytäntöönpanosta johtuvien lisäkustannusten merkittävä vaikutus voittomarginaaleihin, mikä rajoittaa laitosten mahdollisuuksia investointeihin ja päästöjen vähentämiseen. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksen vuoksi kyseinen toimiala on katsottava alttiiksi merkittävälle hiilivuotoriskille.

(19)

Toimialasta ”Ensiömuovin valmistus” (NACE-koodi 2416) on tehty laadullinen arviointi. Nykyisten markkinoiden ominaisuuksista arvioinnissa tuli esiin alan voimakas yhdentyminen muihin kemianteollisuuden osiin, joiden katsotaan olevan alttiita hiilivuotoriskille; maailmanmarkkinahinnat estävät yksipuoliset hintojen nousut, ja maailman tai unionin markkinoilla esiintyi vääristymiä, jotka johtuvat tiettyjen kolmansien maiden tuottajien epäreiluista kauppakäytänteistä. Mitä tulee markkinoiden ominaispiirteiden ennusteisiin, toimiala on jo lähellä 30 prosentin kaupan määrää koskevaa kynnysarvoa, ja sillä esiintyy voimakasta tuonnin nousua, joka tulee jatkumaan Lähi-idän maissa tehtyjen suurten uusien investointien johdosta. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksen vuoksi kyseinen toimiala on katsottava alttiiksi merkittävälle hiilivuotoriskille.

(20)

Toimialasta ”Raudan valu” (NACE-koodi 2751) on tehty laadullinen arviointi pääasiassa siksi, ettei unionin tasolla ole saatavilla virallisia tietoja kaupan määrän arvioimiseksi, mikä johtuu siitä, että tärkeimmät valutuotteet hajautuvat Eurostatin Comext-tietokannasssa eri ryhmiin. Arvioinnissa tuli esiin rajoitetut mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen, mikä johtuu osaksi väistämättömistä prosesseihin liittyvistä päästöistä ja rajoitetuista mahdollisuuksista investoida päästöjenvähennysteknologioihin, mikä taas johtuu direktiivin 2003/87/EY täytäntöönpanosta johtuvien lisäkustannusten vaikutuksesta voittomarginaaleihin. Mitä tulee markkinoiden ominaispiirteisiin, markkinakeskittyminen on vähäistä, kun taas asiakastoimialat ovat voimakkaasti keskittyneet. Tämä merkitsee, että toimialalla on rajatut mahdollisuudet siirtää lisäkustannuksia hintoihin. Muista lähteistä peräisin olevien tietojen mukaan valutuotteista käydään yhä enemmän kansainvälistä kauppaa. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksen vuoksi kyseinen toimiala on katsottava alttiiksi merkittävälle hiilivuotoriskille.

(21)

Toimialasta ”Kevytmetallien valu” (NACE-koodi 2753) on tehty laadullinen arviointi pääasiassa siksi, ettei yhteisön tasolla ole saatavilla virallisia tietoja kaupan määrän arvioimiseksi, mikä johtuu siitä, että tärkeimmät valutuotteet hajautuvat Eurostatin Comext-tietokannasssa eri ryhmiin. Mitä tulee markkinoiden ominaispiirteisiin, arvioinnissa tuli esiin vähäinen markkinoiden keskittyminen ja suuri riippuvuus yhdestä keskittyneestä asiakastoimialasta. Tämä merkitsee, että toimialalla on rajatut mahdollisuudet siirtää lisäkustannuksia hintoihin. Toimiala on lisäksi kokenut menetyksiä tai vain hyvin vaatimattomia voittomarginaaleja arvion kohteena olevina vuosina, mikä vaikuttaa kielteisesti kykyyn investoida päästöjenvähennysteknologioihin, ja lisäkustannukset voisivat vielä pahentaa tilannetta. Muista lähteistä peräisin olevien tietojen mukaan valutuotteista käydään yhä enemmän kansainvälistä kauppaa. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksen vuoksi kyseinen toimiala on katsottava alttiiksi merkittävälle hiilivuotoriskille.

(22)

Laadittaessa toimialojen ja niiden osien luetteloa olisi otettava huomioon, silloin kun asiaa koskevia tietoja on saatavilla, sitoutuvatko ne kolmannet maat, jotka edustavat ratkaisevaa osaa hiilivuotoriskille alttiiksi katsottujen toimialojen tai niiden osien maailmanlaajuisesta tuotannosta, vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kyseisillä toimialoilla tai niiden osilla unionin vähennyksiin verrattavalla määrällä ja samalla ajanjaksolla, ja onko kyseisissä maissa sijaitsevien laitosten hiilitehokkuus verrattavissa unionin laitosten hiilitehokkuuteen. Nykyvaiheessa vain Norja, Islanti ja Sveitsi ovat tehneet tällaisia sitoumuksia, eivätkä ne yhdessä edusta ratkaisevaa osaa hiilivuotoriskille alttiiksi katsottujen toimialojen tai niiden osien maailmanlaajuisesta tuotannosta. Mitä tulee hiilitehokkuuteen, arviointiin tarvittavia tietoja ei ole saatavilla, mikä johtuu tilastomääritelmien eroista ja toimialoittain riittävästi eriteltyjen koko maailman kattavien tietojen puutteesta. Tämän vuoksi direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 18 kohdassa mainitut arviointiperusteet eivät vaikuttaneet toimialojen ja niiden osien luetteloon.

(23)

Arvioinnissa, johon toimialojen ja niiden osien luettelo perustuu, arvioitiin kaikki NACE-koodit välillä 1010–3720. Tällä välillä ovat kaivostoiminta, louhinta ja valmistusteollisuus. Komissio analysoi vuoden 2010 kuluessa tiettyjä muita teollisuudenaloja, jotka eivät kuulu näihin NACE-koodeihin, mutta joiden kiinteisiin laitoksiin mahdollisesti sovelletaan EU:n päästökauppajärjestelmän hiilivuotoa koskevia säännöksiä. Jos jokin tällainen teollisuuden ala täyttää direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 14–17 kohdassa mainitut arviointiperusteet, se lisätään luetteloon vuosittaisen päivityksen yhteydessä.

(24)

Tätä luetteloa sovelletaan vuosina 2013–2014, jollei kansainvälisten neuvottelujen tuloksista muuta johdu.

(25)

Toimialojen ja niiden osien luettelosta on kuultu sidosryhmiä, kuten jäsenvaltioita, toimialajärjestöjä, ympäristöjärjestöjä ja tiedepiirejä. Kuulemisesta saadut tiedot ovat saatavilla komission verkkosivustolla (5).

(26)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat ilmastonmuutoskomitean lausunnon mukaiset,