31.7.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 200/46

(1)

Perustamissopimuksen kolmannen osan IV osasto tarjoaa oikeusperustan yksityisoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alaa koskevan yhteisön lainsäädännön antamiselle.

(2)

Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä yksityisoikeudellisissa asioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä on perinteisesti säännelty jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisin sopimuksin. Tällaiset sopimukset, joita on lukuisia, heijastavat usein jäsenvaltion ja kolmannen maan välisiä erityisiä siteitä, ja niiden tarkoituksena on tarjota asianmukainen oikeudellinen kehys kyseisten osapuolten erityisille tarpeille.

(3)

Perustamissopimuksen 307 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot käyttävät kaikkia aiheellisia keinoja yhteisön säännöstön ja jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa tekemien kansainvälisten sopimusten välisten ristiriitojen poistamiseksi. Tämä saattaa edellyttää tällaisten sopimusten uudelleen neuvottelemista.

(4)

Jotta voidaan tarjota asianmukainen oikeudellinen kehys tietyn jäsenvaltioiden erityisille tarpeille, jotka koskevat sen suhteita kolmanteen maahan, voi myös olla selkeä tarve tehdä kolmansien maiden kanssa uusia sopimuksia, jotka koskevat perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston alaan kuuluvia yksityisoikeuden osa-alueita.

(5)

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on uuden Luganon yleissopimuksen tekemisestä 7 päivänä helmikuuta 2006 antamassaan lausunnossa 1/03 vahvistanut, että yhteisö on saanut yksinomaisen toimivallan tehdä kolmansien maiden kanssa Luganon yleissopimuksen kaltaisen kansainvälisen sopimuksen kysymyksistä, jotka vaikuttavat tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 44/2001 (2) (Bryssel I) annettuihin sääntöihin.

(6)

Perustamissopimuksen 300 artiklan nojalla yhteisön tehtävänä on tehdä yhteisön ja kolmannen maan väliset sellaisia kysymyksiä koskevat sopimukset, jotka kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

(7)

Perustamissopimuksen 10 artikla velvoittaa jäsenvaltiot helpottamaan yhteisön tehtävien toteuttamista ja pidättymään kaikista toimenpiteistä, jotka ovat omiaan vaarantamaan perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Tätä lojaalin yhteistyön velvoitetta sovelletaan yleisesti eikä sen mukaan, onko yhteisöllä asiassa yksinomainen toimivalta.

(8)

Yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia erityisiä yksityisoikeudellisia kysymyksiä koskevien, kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten osalta olisi luotava johdonmukainen ja avoin menettely, jolla jäsenvaltiolle annetaan valtuutus muuttaa voimassa olevaa sopimusta tai neuvotella ja tehdä uusi sopimus, erityisesti jos yhteisö ei itse ole osoittanut aikovansa käyttää ulkoista toimivaltaansa tehdä sopimus jo olemassa olevalla tai aiotulla neuvotteluvaltuutuksella. Tämä menettely ei saisi vaikuttaa yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan eikä perustamissopimuksen 300 ja 307 artiklan määräyksiin. Sitä olisi pidettävä poikkeustoimenpiteenä, ja sitä olisi rajoitettava sekä soveltamisalansa että ajallisen soveltamisensa osalta.

(9)

Tätä asetusta ei olisi sovellettava, jos yhteisö on jo tehnyt kyseisen kolmannen maan kanssa sopimuksen samasta kysymyksestä. Kahden sopimuksen olisi katsottava koskevan samaa kysymystä vain jos, ja siltä osin kuin, niissä säännellään asiasisällön osalta samoja erityisiä oikeudellisia kysymyksiä. Määräyksiä, joissa vain todetaan yleinen aikomus tehdä yhteistyötä tällaisten kysymysten osalta, ei olisi pidettävä samaa kysymystä koskevina.

(10)

Tiettyjen alueellisten sopimusten, joihin viitataan voimassa olevissa yhteisön säädöksissä, olisi myös kuuluttava tämän asetuksen piiriin.

(11)

Jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltion suunnittelema sopimus ei tee yhteisön oikeutta tehottomaksi eikä aiheuta haittaa sillä perustetun järjestelmän moitteettomalle toiminnalle, tai ei aiheuta haittaa yhteisön päättämälle yhteisön ulkosuhdepolitiikalle, olisi edellytettävä, että asianomainen jäsenvaltio ilmoittaa aikomuksestaan komissiolle tarkoituksin saada valtuutus aloittaa viralliset neuvottelut sopimuksesta tai jatkaa niitä sekä tehdä sopimus. Tällainen ilmoitus olisi tehtävä kirjeitse tai sähköisessä muodossa. Sen olisi sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot ja asiakirjat, joiden avulla komissio voi arvioida neuvottelujen tuloksen odotettua vaikutusta yhteisön oikeuteen.

(12)

Olisi arvioitava, onko yhteisöllä riittävä intressi tehdä kahdenvälinen sopimus yhteisön ja kyseisen kolmannen maan välillä tai tarvittaessa korvata voimassa oleva jäsenvaltion ja kolmannen maan kahdenvälinen sopimus yhteisön sopimuksella. Tätä varten kaikille jäsenvaltioille olisi ilmoitettava kaikista komission saamista ilmoituksista, jotka koskevat jäsenvaltion suunnittelemaa sopimusta, jotta jäsenvaltiot voivat osoittaa kiinnostuksensa liittyä ilmoituksen tehneen jäsenvaltion aloitteeseen. Jos tästä tietojenvaihdosta käy ilmi, että yhteisöllä on riittävä intressi asiassa, komission olisi harkittava neuvotteluvaltuutuksen ehdottamista yhteisön ja kyseisen kolmannen maan välisen sopimuksen tekemiseksi.

(13)

Jos komissio pyytää jäsenvaltiolta lisätietoja arvioidakseen, olisiko kyseiselle jäsenvaltiolle annettava valtuutus aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa, tällainen pyyntö ei saisi vaikuttaa niihin määräaikoihin, joiden kuluessa komission on tehtävä perusteltu päätös tämän jäsenvaltion pyynnön johdosta.

(14)

Antaessaan valtuutuksen virallisten neuvottelujen aloittamiseen komission olisi tarvittaessa voitava ehdottaa neuvotteluohjeita tai pyytää yksittäisten lausekkeiden sisällyttämistä suunniteltuun sopimukseen. Komissiolle olisi neuvottelujen eri vaiheissa tiedotettava täysimääräisesti niistä kysymyksistä, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, ja sen olisi voitava osallistua neuvotteluihin tarkkailijana näiden kysymysten osalta.

(15)

Kun jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle aikomuksestaan aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa, niitä olisi vaadittava ilmoittamaan ainoastaan ne seikat, joilla on merkitystä komission suorittaman arvioinnin kannalta. Komission antaman valtuutuksen ja mahdollisten neuvotteluohjeiden tai, tapauksen mukaan, komission kieltäytymisen valtuutuksen antamisesta olisi koskettava ainoastaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä.

(16)

Kaikille jäsenvaltioille olisi ilmoitettava kaikista komissiolle tehdyistä ilmoituksista, jotka koskevat suunniteltuja tai neuvoteltuja sopimuksia, ja tämän asetuksen mukaisista komission perustelluista päätöksistä. Näiden tietojen osalta olisi kuitenkin noudatettava täysimääräisesti mahdollisia luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia.

(17)

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi varmistettava, että luottamuksellisiksi määriteltyjä tietoja käsitellään Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (3) mukaisesti.

(18)

Jos komissio aikoo arviointiensa perusteella kieltäytyä antamasta valtuutusta virallisten neuvottelujen aloittamiseen tai neuvotellun sopimuksen tekemiseen, sen olisi annettava kyseiselle jäsenvaltiolle lausunto ennen kuin se tekee perustellun päätöksensä. Kun on kyse neuvotellun sopimuksen tekemistä koskevan valtuutuksen antamisesta kieltäytymisestä, lausunto olisi toimitettava myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(19)

Jotta varmistetaan, ettei neuvoteltu sopimus muodosta estettä oikeudellista yhteistyötä yksityis- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevan yhteisön ulkoisen toiminnan toteuttamiselle, sopimuksessa olisi määrättävä joko sen irtisanomisesta osittain tai kokonaan, jos yhteisön tai yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä saman kolmannen maan välillä tehdään myöhempi sopimus samasta kysymyksestä, tai sopimuksen asianomaisten määräysten välittömästä korvaamisesta tällaisen myöhemmän sopimuksen määräyksillä.

(20)

Olisi säädettävä siirtymätoimenpiteistä sellaisten tilanteiden sääntelemiseksi, joissa jokin jäsenvaltio on tämän asetuksen voimaan tullessa jo aloittanut sopimusneuvottelut kolmannen maan kanssa tai on saattanut neuvottelut päätökseen, mutta ei ole vielä ilmoittanut suostumuksestaan tulla sopimuksen sitomaksi.

(21)

Varmistaakseen, että tämän asetuksen soveltamisesta on saatu riittävästi kokemusta, komission olisi toimitettava kertomus tästä soveltamisesta aikaisintaan kahdeksan vuoden kuluttua päivästä, jona tämä asetus annetaan. Kertomuksessa komission olisi toimivaltuuksiaan käyttäen vahvistettava, että tämä asetus on luonteeltaan tilapäinen tai tutkittava, olisiko tämä asetus korvattava uudella asetuksella, jonka kohde olisi sama tai joka sisältäisi myös muita kysymyksiä, jotka kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan ja joita muut yhteisön välineet koskevat.

(22)

Jos komission toimittamassa kertomuksessa vahvistetaan, että tämä asetus on luonteeltaan väliaikainen, jäsenvaltioiden olisi kertomuksen toimittamisen jälkeen voitava edelleen ilmoittaa komissiolle meneillään olevista tai jo ilmoitetuista neuvotteluista saadakseen valtuutuksen virallisten neuvottelujen aloittamiseen.

(23)

Perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on sen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(24)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen.

(25)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

a)

jäsenvaltion ja kolmannen maan kahdenvälistä sopimusta;

b)

alueellisia sopimuksia, joita tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 2201/2003 59 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun asetuksen 59 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 59 artiklan 3 kohdan soveltamista, ja asetuksen (EY) N:o 4/2009 69 artiklan 3 kohdassa.

a)

asianomainen jäsenvaltio on toimittanut tiedot, jotka osoittavat, että sillä on sopimuksen tekemiseen erityinen intressi, joka johtuu taloudellisista, maantieteellisistä, kulttuurisista, historiallisista, yhteiskunnallisista tai poliittisista siteistä jäsenvaltion ja kyseisen kolmannen maan välillä;

b)

suunniteltu sopimus ei jäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella ilmeisesti tee yhteisön oikeutta tehottomaksi eikä aiheuta haittaa sillä perustetun järjestelmän moitteettomalle toiminnalle; ja

c)

suunniteltu sopimus ei aiheuttaisi haittaa yhteisön päättämän yhteisön ulkosuhdepolitiikan tavoitteelle ja tarkoitukselle.

a)

sopimuksen irtisanomisesta kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että Euroopan yhteisön tai yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja saman kolmannen maan välillä tehdään myöhemmin sopimus samasta kysymyksestä; tai

b)

sopimuksen asiaa koskevien määräysten välittömästä korvaamisesta samaa kysymystä koskevan Euroopan yhteisön tai yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja saman kolmannen maan välillä tehtävän myöhemmän sopimuksen määräyksillä.

a)

4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt ehdot;

b)

4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetyn ehdon, siltä osin kuin tuohon ehtoon liittyy uusia ja poikkeuksellisia olosuhteita; ja

c)

5 artiklan 2 kohdan mukaisen vaatimuksen.

a)

vahvistetaan olevan asianmukaista, että tämän asetuksen voimassaolo päättyy 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti määräytyvänä päivänä; tai

b)

suositellaan tämän asetuksen korvaamista mainitusta päivästä lukien uudella asetuksella.