5.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 178/19

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä20. lokakuuta 2007 julkaistulla ilmoituksella (2) tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta.

(2)

Menettelyn aloittaminen perustui Espanjan hedelmä- ja vihannesjalostealan järjestöjen kansallisen liiton (FNACV), jäljempänä ’valituksen tekijä’, 6. syyskuuta 2007 sellaisten tuottajien puolesta tekemään valitukseen, joiden tuotanto muodostaa 100 prosenttia tiettyjen valmistettujen tai säilöttyjen sitrushedelmien (kuten mandariinien) kokonaistuotannosta yhteisössä. Valituksessa esitetty näyttö tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen.

(3)

Komissio saattoi 9. marraskuuta 2007 Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkastelevana olevan tuotteen tuonnin 5. marraskuuta 2007 annetun asetuksen (EY) N:o 1295/2007 (3) mukaisen kirjaamisvelvoitteen alaiseksi.

(4)

Huomautettakoon, että kyseistä tuotetta koskevat suojatoimenpiteet olivat voimassa 8. marraskuuta 2007 asti. Komissio otti käyttöön väliaikaiset suojatoimenpiteet tiettyjen sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuonnissa 7. marraskuuta 2003 annetulla asetuksella (EY) N:o 1964/2003 (4). Lopulliset suojatoimenpiteet otettiin käyttöön 7. huhtikuuta 2004 annetulla asetuksella (EY) N:o 658/2004 (”suojatoimenpiteistä annettu asetus”) (5). Sekä väliaikaiset että lopulliset suojatoimenpiteet muodostuivat tariffikiintiöistä, toisin sanoen tullia kannettiin vasta, kun tariffikiintiö oli käytetty loppuun.

(5)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tehneille yhteisön tuottajille ja niitä edustavalle järjestölle, vientiä harjoittaville tuottajille ja niitä edustavalle järjestölle, toimittajille ja tuojille sekä niitä edustaville järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan kansantasavallan viranomaisille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa.

(6)

Valituksen tehneet tuottajat, vientiä harjoittavat tuottajat, tuojat ja niitä edustavat järjestöt esittivät kantansa. Kuuleminen järjestettiin kaikille niille asianosaisille, jotka sitä pyysivät ja jotka osoittivat, että niiden kuulemiseen oli erityisiä syitä.

(7)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa, että polkumyynnin ja vahingon määrittämiseksi sovelletaan otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä toiminnastaan tutkimusajanjakson ajalta (1. lokakuuta 2006 ja 30. syyskuuta 2007 väliseltä ajalta).

(8)

Jotta Kiinan kansantasavallan vientiä harjoittavat tuottajat voivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua (MET) tai yksilöllistä kohtelua (IT) koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet markkinatalouskohtelua ja yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen esittämistä varten niille kiinalaisille yrityksille, joita asian tiedettiin koskevan. Viisi yritystä/yritysryhmää pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaista markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua, jos tutkimuksessa todetaan, etteivät ne täytä markkinatalouskohtelua koskevia vaatimuksia. Otokseen valittiin kuitenkin vain yksi markkinatalouskohtelua pyytänyt yritys (ks. jäljempänä johdanto-osan 26 kappale). Yhdeksän yritystä/yritysryhmää pyysi pelkästään yksilöllistä kohtelua.

(9)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille yhteisön tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, ja niitä edustaville järjestöille, kaikille otokseen valituille tuojille ja niitä edustaville järjestöille, kaikille toimittajille, joita asian tiedettiin koskevan, ja otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille. Lisäksi kyselylomakkeet lähetettiin kaikille komission yksilöimille mahdollisille vertailumaan tuottajille (ks. jäljempänä johdanto-osan 40–41 kappale).

(10)

Kyselylomakkeisiin saatiin vastaukset neljältä yhteisön tuottajalta, joiden tuotanto muodostaa 100 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta, kuudelta otokseen valitulta etuyhteydettömältä yhteisön tuojalta ja niitä edustavilta järjestöiltä. Lisäksi vastaukset saatiin kaikilta otokseen kuuluvilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja niihin etuyhteydessä olevilta yrityksiltä. Vastauksia saatiin myös kiinalaisten tuottajien järjestöltä ja yhdeltä tuojajärjestöltä.

(11)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki polkumyynnin ja aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(12)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimusajanjakso kattoi 1. lokakuuta 2006 ja 30. syyskuuta 2007 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1. lokakuuta 2002 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(13)

Mandariinit korjataan syksyllä ja talvella. Korjuu- ja säilömisaika alkaa varhain lokakuussa ja päättyy suunnilleen tammikuun lopussa seuraavana vuonna. Tuore tuote on tarkoitettu tuorehedelmämarkkinoille mehuja ja säilykkeitä varten. Mandariinien säilöntäteollisuudessa on käytäntönä käyttää vertailuperustana 1. lokakuuta ja seuraavan vuoden 30. syyskuuta välistä kautta, ja komissio on käyttänyt sitä omassa arviossaan.

(14)

Tarkasteltavana olevan tuotteen muodostavat valmistetut tai säilötyt lisättyä alkoholia sisältämättömät, myös lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävät mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat), klementiinit, wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit, sellaisina kuin ne on määritelty CN-nimikkeessä 2008. Nämä luokitellaan tällä hetkellä seuraavasti: CN-koodi 2008 30 55 kattaa tarkasteltavana olevan tuotteen, joka ei sisällä lisättyä alkoholia mutta joka sisältää lisättyä sokeria, kun tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino on suurempi kuin 1 kg; CN-koodi 2008 30 75 kattaa tarkasteltavana olevan tuotteen, joka ei sisällä lisättyä alkoholia mutta joka sisältää lisättyä sokeria, kun tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino on enintään 1 kg. Lisäksi ex CN-koodi 2008 30 90 sisältää osittain mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat), klementiinit, wilkingit ja muut niiden kaltaiset valmistetut tai säilötyt sitrushedelmähybribit, joissa ei ole lisätty alkoholia tai lisättyä sokeria (yleensä vedessä tai omassa mehussa).

(15)

Alustavan tutkimuksen mukaan tarkasteltavana olevaa tuotetta saadaan kuorimalla ja lohkomalla tiettyjä pieniä sitrushedelmiä (pääasiassa satsumia), jotka sen jälkeen säilötään sokerisiirappiin, mehuun tai veteen. Kuoriminen ja lohkominen voidaan suorittaa käsin tai koneella.

(16)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotetaan eri painoisena sekä kuluttajamarkkinoille että ateriapalvelualalle ja elintarviketeollisuudelle. Suurin osa kuluttajamarkkinoille tarkoitetuista tuotteista on nettopainoltaan 312 g (175 g valutettuna), vaikka 850 g (480 g) painavan tuotteen osuus myynnistä on kasvussa. Ateriapalveluala ja elintarviketeollisuus käyttävät suurempia pakkauskokoja, erityisesti 2,65 kg (1 500 g) ja 3,1 kg (1 700 g) painavia pakkauksia; näistä 2,65 kg on suosituin koko.

(17)

Satsumia, klementiinejä ja muita pieniä sitrushedelmiä kutsutaan yhteisellä nimellä ”mandariinit”. Useimmat näistä eri hedelmälajeista soveltuvat käytettäviksi tuoretuotteena tai mehuina tai säilykkeinä. Ne ovat samankaltaisia, ja niiden valmisteiden tai säilykkeiden katsotaan siten muodostavan yhden tuotteen.

(18)

Yksi yhteisön tuoja väitti, että tarkasteltavana oleva Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tuote oli parempilaatuinen, sillä kiinalaisissa mandariineissa on vähemmän siemeniä.

(19)

Samoin kuin suojatoimenpiteistä annetun asetuksen yhteydessä jotkin osapuolet väittivät, että tarkasteltavana oleva tuote ja yhteisön tuotannonalan tuote eroavat laadultaan. Yhteisön tuottajat väittivät, että kuluttajat suosivat niiden tuottamia tuotteita tiukempina pidettyjen säilöntävaiheen hygieniastandardien takia.

(20)

Komissio tutki näitä väitteitä ja totesi seuraavaa:

Koska samankaltaisuus ei edellytä, että tuotteet ovat täysin identtisiä, vähäiset erot eivät riitä muuttamaan tuontituotteen ja yhteisön tuotteen samankaltaisuudesta tehtyä päätelmää.

(21)

Komissio päättelee siten, että tuontituote ja yhteisön tuote katsotaan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuksi samankaltaiseksi tuotteeksi.

(22)

Kiinan kansantasavallassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien suuren määrän takia menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän soveltamista polkumyynnin toteamiseksi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(23)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa tutkimuksen aloittamispäivästä ja toimittamaan perustiedot viennistä ja kotimaan myynnistä, tarkat tiedot niiden toiminnasta tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon osalta ja kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin osallistuvien niihin etuyhteydessä olevien yritysten nimet ja kuvauksen niiden toiminnasta. Myös Kiinan tasavallan viranomaisia ja tuottajajärjestöjä kuultiin.

(24)

16 Kiinan kansantasavallassa toimivaa yritystä tai etuyhteydessä olevien yritysten ryhmää ilmoittautui ja toimitti pyydetyt tiedot menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Ne kaikki ilmoittivat vienneistä yhteisöön tutkimusajanjakson aikana ja ilmaisivat olevansa halukkaita osallistumaan otokseen.

(25)

Niiden vientiä harjoittavien tuottajien, jotka eivät ilmoittautuneet edellä mainitun määräajan aikana tai jotka eivät toimittaneet pyydettyjä tietoja määräajassa, katsottiin olevan tässä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomia. Eurostatin tuontitietojen ja johdanto-osan 24 kappaleessa mainittujen yritysten ilmoittamien tutkimusajanjaksoa koskevien tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuvien vientien määrän vertaileminen viittaa siihen, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyön aste oli hyvin korkea.

(26)

Otoksen valinnassa otettiin huomioon perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti vientiä harjoittavien tuottajien koko yhteisöön suuntautuvien vientien osalta. Tämän kriteerin perusteella otokseen valittiin neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa, joista kahdella oli etuyhteys. Otosta koskevien tietojen perusteella todettiin, että valitut yritykset muodostivat tutkimusajanjaksona yli 60 prosenttia edellä johdanto-osan 24 kappaleessa mainittujen yritysten ilmoittamien tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuvien vientien kokonaismäärästä. Lisäksi yksi näistä yrityksistä oli myynyt tarkasteltavana olevaa tuotetta huomattavia määriä kotimarkkinoilla tutkimusajanjakson aikana. Siksi katsottiin, että tällainen otos mahdollistaisi tutkimuksen rajoittamisen kohtuulliseen määrään vientiä harjoittavia tuottajia, joita voitaisiin tarkastella käytettävissä olevana aikana, siten että varmistetaan suuri edustavuus. Kaikkia asianosaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja niitä edustavia järjestöjä sekä Kiinan kansantasavallan viranomaisia kuultiin, eivätkä ne esittäneet huomautuksia tätä tarkoitusta varten asetetussa määräajassa.

(27)

Yksikään otokseen kuulumattomista vientiä harjoittavista tuottajista ei vaatinut yksilöllisen polkumyyntimarginaalin vahvistamista toimittamalla asiaa koskevat tiedot asetetussa määräajassa perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi. Vientiä harjoittavia tuottajia ei siten tarkasteltu yksilöllisesti tässä tutkimuksessa.

(28)

Valituksessa esitetyissä tiedoissa ja edellisessä suojatoimenpidetutkimuksessa yksilöityjen tuojien suuren määrän takia menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ehdotettiin otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Monet tuojat tarjoutuivat tekemään yhteistyötä. Otokseen valittiin kuusi tuontimäärältään suurta tuojaa. Nämä tuojat edustavat hieman yli 60:tä prosenttia yhteisön kaikista tuonneista.

(29)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia tuonteja koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo määritetään mainitun artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden on todettu täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt perusteet.

(30)

Markkinatalouskohtelua koskevat lyhyet ja ohjeelliset perusteet esitetään jäljempänä tiivistäen:

(31)

Nyt esillä olevassa tutkimuksessa yksi otokseen kuuluvista vientiä harjoittavista tuottajista (ks. edellä johdanto-osan 22–26 kappale) pyysi markkinatalouskohtelua ja palautti sitä koskevan lomakkeen.

(32)

Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei voi saada markkinatalouskohtelua, sillä se ei kyennyt osoittamaan täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyn ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaatimuksen. Etenkin ensimmäisen vaatimuksen osalta toimitiloihin tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että yrityksen työntekijät allekirjoittivat tyhjän työsopimuksen, jossa ei mainita korvauksia eikä työtunteja. Siksi oli mahdotonta määrittää työntekijöiden palvelukseenottoa ja palkkausta koskevia ehtoja ja näin ollen sitä, ilmentävätkö työvoimakustannukset tarjontaa ja kysyntää. Toisen vaatimuksen osalta toimitiloihin tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että kansainvälisten kirjanpitonormien perusperiaatteita oli jätetty noudattamatta (esimerkiksi suoriteperusteisen kirjanpidon periaate, kuittaaminen, epäjohdonmukaisuudet kirjapidossa ilmoitettujen summien ja kirjanpidon perustana olevan varsinaisen aineiston välillä, puutteet liiketoimien todenmukaisessa esittämisessä) sekä tilinpäätöksessä että tilintarkastuksessa, mikä kyseenalaistaa yrityksen tilien luotettavuuden. Kolmannen vaatimuksen osalta todettiin, että yritys hyötyi useista valtiontuista (esimerkiksi sellaisen arvonlisäveron palautus, jota toimittajat/viljelijät eivät ole koskaan maksaneet, ja maakunnallisten ulkomaankaupan kehityshankkeiden rahastosta maksetut vientituet sekä vientibonus), mikä osoittaa, että aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä on yhä jäljellä vääristymiä.

(33)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että ainoa kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, joka on pyytänyt markkinatalouskohtelua, ei ole osoittanut täyttävänsä perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset, eikä sille sen vuoksi voitu myöntää markkinatalouskohtelua.

(34)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan nojalla vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt vaatimukset.

(35)

Ainoa otokseen kuuluva vientiä harjoittava tuottaja, joka pyysi markkinatalouskohtelua, pyysi myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että sille ei myönnetä markkinatalouskohtelua. Myös muut otokseen kuuluvat vientiä harjoittavat tuottajat pyysivät yksilöllistä kohtelua.

(36)

Asianosaisten yritysten yksilöllistä kohtelua koskevien pyyntöjen alustava tutkinta osoitti, että ne kaikki täyttivät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt vaatimukset.

(37)

Sen vuoksi pääteltiin, että yksilöllinen kohtelu olisi myönnettävä alustavasti seuraaville kiinalaisille vientiä harjoittaville yrityksille:

(38)

Edellä esitettyjen syiden takia yhdellekään kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei myönnetty markkinatalouskohtelua.

(39)

Normaaliarvo on siten määritettävä kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(40)

Valituksessa esitettyjen tietojen mukaan kyseistä tuotetta ei tuoteta merkittäviä määriä yhteisön ulkopuolella eikä asianomaisessa maassa. Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa ehdotettiin siten, että normaaliarvon perustana käytettäisiin mitä tahansa muuta hyväksyttävää perustetta, esimerkiksi samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti yhteisössä maksettua tai maksettavaa hintaa. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään asiaa koskevat huomautuksensa. Komissio jatkoi menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen julkaisemisen jälkeen mahdollisten vertailumaiden etsintää. Komissio ehdotti yhteistyötä kahdelle thaimaalaiselle yritykselle. Toinen niistä lupautui alustavasti tekemään yhteistyötä tutkimuksessa, mutta se ei kuitenkaan vastannut myöhemmin kyselylomakkeeseen. Toinen yritys ei vastannut lainkaan.

(41)

Kaksi asianomaisen maan vientiä harjoittavaa tuottajaa ja yksi tuoja- ja tukkumyyjäjärjestö vastusti sitä, että normaaliarvon perustana käytettäisiin yhteisössä maksettuja tai maksettavia hintoja, mutta ne eivät esittäneet mitään muuta perusasetuksen mukaista ratkaisua.

(42)

Edellä esitetyn perusteella päätettiin alustavasti, että kaikkien otokseen kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien osalta normaaliarvon perustana käytetään mitä tahansa muuta hyväksyttävää perustetta, eli tässä tapauksessa samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti yhteisössä maksettua tai maksettavaa hintaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(43)

Yhteisössä maksettua tai maksettavaa hintaa koskevan perusteen mukaisesti normaaliarvo laskettiin edellä johdanto-osan 11 kappaleessa lueteltujen yhteistyössä toimineiden yhteisön tuottajien toimitiloissa tarkastettujen tietojen perusteella.

(44)

Yhteisössä toimivien samankaltaisen tuotteen tuottajien kotimaanmyynnin todettiin olevan edustava otokseen kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien yhteisöön viemään tarkasteltavana olevaan tuotteeseen verrattuna.

(45)

Koska yhteisön tuotannonalan myyntihinnat olivat tappiollisia, niitä oli oikaistava kohtuullisella voittomarginaalilla, kuten perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa säädetään. Sovellettu 6,8 prosentin voittomarginaali oli sama kuin säilöntäkauden 2000/2001 voittomarginaali, sillä se oli viimeinen kausi ennen Kiinasta tapahtuvan tuonnin valtavaa kasvua, joka johti suojatoimenpiteiden käyttöönottoon, toisin sanoen viimeinen kausi, jolloin epätavallisen alhaiseen hintaan tapahtuneella vahingollisella tuonnilla ei ollut vielä vaikutusta markkinaolosuhteisiin.

(46)

Vientihintojen perustana käytettiin niitä todellisia hintoja, jotka riippumattomat asiakkaat maksoivat Kiinan kansantasavallasta yhteisöön tehdyistä vienneistä.

(47)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(48)

Normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi hintoihin ja niiden vertailtavuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisut tehtiin tarpeen mukaan kuljetus- ja vakuutuskustannusten sekä kaikkien muiden kuljetukseen liittyvien kustannusten erojen mukaisesti.

(49)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti polkumyyntimarginaali määritettiin kaikkien kiinalaisten viejien osalta vertailemalla tuotetyyppikohtaisesti normaaliarvon painotettua keskiarvoa ja edellä kuvatun mukaisesti määritettyä ja oikaistua vientihinnan painotettua keskiarvoa. Etuyhteydessä olevia vientiä harjoittavia tuottajia varten polkumyyntimarginaalin painotettu keskiarvo laskettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti. Otokseen kuulumattomia yhteistyössä toimineita vientiä harjoittavia tuottajia varten polkumyyntimarginaalin painotettu keskiarvo laskettiin otokseen kuuluvien yritysten polkumyyntimarginaalien pohjalta. Lisäksi koska vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöaste oli hyvin korkea (ks. edellä johdanto-osan 25 kappale), kaikille muille yrityksille polkumyyntimarginaaliksi määritettiin otokseen kuuluvien yritysten suurin yksittäinen polkumyyntimarginaali.

(50)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina cif-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ilmaistuna seuraavat:

(51)

Huomautettakoon, että kyseessä olevaan tuotteeseen sovellettiin suojatoimenpiteitä lähes koko tarkastelujakson ajan. Tämä oli perusteltua siitä syystä, että suojatoimenpidetutkimuksen mukaan yhteisön teollisuudenalalle oli aiheutunut vakavaa vahinkoa tarkasteltavan jakson lopussa (toisin sanoen 1998/1999–2002/2003).

(52)

Nyt esillä olevassa tutkimuksessa todettiin, että tarkasteltavana olevaa tuotetta valmisti yhteisössä neljä yhteisön tuottajaa, joiden puolesta valitus esitettiin (Halcon Group SA, Murcia, Espanja; Cofrusa SA, Murcia, Espanja; Agriconsa SA, Valencia, Espanja; Videca SA, Valencia, Espanja). Yksikään näistä tuottajista ei ollut etuyhteydessä Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen kiinalaisiin viejiin tai tuojiin.

(53)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteisön tuottajat olivat tuottaneet tarkasteltavana olevaa tuotetta noin 34 100 tonnia tutkimusajanjakson aikana. Tämä vastaa 100:aa prosenttia yhteisössä tuotetun samankaltaisen tuotteen kokonaismäärästä. Edellä mainittujen yhteisön tuottajien katsotaan siten muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(54)

Huomattakoon, että suojatoimenpidetutkimuksessa oli mukana kahdeksan yhteistyössä toiminutta yhteisön tuottajaa. Se, että yhteisössä on jäljellä enää neljä tuottajaa, johtuu joidenkin yritysten sulkemisesta ja toisten sulautumisesta.

(55)

Yhteisön kulutus kehittyi tarkastelujakson aikana seuraavasti.

(56)

Yhteisön kulutus määritettiin yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismäärän perusteella, johon lisättiin sellaisten aiempien yhteisön tuottajien myynti yhteisön markkinoilla, jotka eivät enää harjoittaneet tuotantoa tutkimusajanjaksolla, ja kaikista kolmansista maista tehdyt tuonnit. Yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymä tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismäärä perustuu yhteisön tuottajilta saatuihin tarkastettuihin tietoihin. Aiempien yhteisön tuottajien myyntimäärä perustuu valituksen tekijän arvioihin, ja se on tarkastettu suojatoimenpidetutkimuksen tulosten pohjalta, mukaan lukien Euroopan unionin virallisessa lehdessä17. joulukuuta 2005 julkaistu ilmoitus 2005/C 322/06. Maahantuodut määrät perustuvat Eurostatin tietoihin.

(57)

Kuten edellä olevassa taulukossa esitetään, tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus on pysynyt yhteisössä suhteellisen vakaana tarkastelujakson aikana, lukuun ottamatta kaudella 2003–2004 havaittua kasvua. Tämä kulutuksen ilmeinen kasvu voi selittyä olennaisilta osin kyseisen tuotteen varastoinnilla, kuten esitetään edellä olevassa johdanto-osan kappaleessa mainitussa ilmoituksessa. Eurostatin tiedot vahvistavat tämän ilmiön todeksi uusissa jäsenvaltioissa ennen niiden liittymistä Euroopan unioniin toukokuussa 2004. Uusiin jäsenvaltioihin tehdyt tuonnit kasvoivat lähes 15 000 tonniin ennen niiden liittymistä yhteisöön (kaudella 2003/2004), ja ne pienenivät keskimäärin noin 4 000 tonniin vuodessa kausina 2004/2005, 2005/2006 ja 2006/2007. Tutkimusajanjakson kulutuksen voidaan katsoa olleen vakaa, ja sen taso vastasi edeltäviä kausia vuosina 2005 ja 2006.

(58)

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat kehittyneet seuraavasti:

(59)

Samankaltainen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin määrän nousu on nähtävissä kaudella 2003/2004, kuten edellä esitetystä yhteisön kulutuksesta käy ilmi. Tuonti laski takaisin alemmalle tasolle kaudella 2004/2005 (uusien jäsenvaltioiden liittymisen jälkeen). Kiinasta tapahtuvan tuonnin markkinaosuus on pysynyt jatkuvasti suurena, sillä Kiina on tarkasteltavana olevan tuotteen suurin viejämaa niin yhteisössä kuin muuallakin maailmassa.

(60)

Edellä esitetystä taulukosta käy ilmi Kiinan kansantasavallan keskimääräisten tuontihintojen kehittyminen. Hinnat laskivat tarkastelujakson aikana ainoastaan kaudella 2003/2004. Tutkimusajanjakson aikana hinnat nousivat takaisin alkuperäiselle kauden 2002/2003 tasolle.

(61)

Yhteisön markkinoiden tutkimusajanjakson myyntihintoja selvitettiin vertaamalla keskenään yhteisön tuotannonalan hintoja ja asianomaisen maan tuontihintoja. Kyseisillä markkinoilla tuontitoimitusten ja yhteisön tuotannon viitepaikkana käytetään Hampuria. Tästä syystä yhteisön tuotannonalan myyntihinnat olivat riippumattomilta asiakkailta perittyjä hintoja oikaistuna tarvittaessa toimitus Hampurissa -tasolle alennusten ja hyvitysten vähentämisen jälkeen. Näitä hintoja verrattiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien perimiin myyntihintoihin, joista on vähennetty alennukset ja joita on oikaistu tarvittaessa cif Hampurissa -tasolle tullit ja tulliselvityskustannukset huomioon ottaen. Oikaisuihin sisältyy tarpeen mukaan maksettu suojatulli, joka on 301 euroa/mt kiintiön ulkopuolisten vientien osalta.

(62)

Vertailu osoitti, että tutkimusajanjaksolla kyseistä tuontituotetta myytiin yhteisön markkinoilla hinnoilla, jotka alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat 19,6–35,2 prosentilla, ilmaistuna prosentteina yhteisön tuotannonalan hinnoista, kun perustana käytettiin otokseen kuuluvien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamia tietoja. Lisäksi yhteisön tuotannonalan hintakehityksen arviointi osoitti, että hinnankorotukset ovat estyneet merkittävästi (ja tutkimusajanjaksolla hinnat ovat laskeneet) (ks. jäljempänä).

(63)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksia yhteisön tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja indikaattorit, joilla oli yhteyttä tuotannonalan tilanteeseen 1. lokakuuta 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(64)

Jäljempänä esitetyt yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot on koottu neljältä yhteisön tuottajalta.

(65)

Alla olevasta taulukosta käy ilmi yhteisön tuottajien tuotannon, tuotantokapasiteetin ja kapasiteetin käyttöasteen kehittyminen:

(66)

Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, tuotanto vaihteli tarkastelujakson aikana kausina 2003/2004 ja 2005/2006 saatujen pienempien satojen takia. Tuotantokapasiteetti laski tarkastelujakson loppua kohden. Kapasiteetin käyttöaste pysyi satovaihteluista huolimatta hyvin alhaisena koko tarkastelujakson ajan.

(67)

Alla esitetyistä luvuista käy ilmi yhteisön tuotannonalan varastojen määrä kunkin kauden lopussa.

(68)

Huomattakoon, että tarkasteltavana olevalla tuotteella on pitkä varastointi-ikä (yli kolme vuotta) ja tuotteen makuun ja väriin liittyvät ominaisuudet säilyvät pitkään.

(69)

Varastojen määrä on vaihdellut koko tarkastelujakson ajan, mutta niiden määrä on kasvanut merkittävästi tutkimusajanjaksolla. Tämä johtunee polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamista paineista ja siitä, että suojatoimenpiteiden odotettiin poistuvan käytöstä; tällä ennakoitiin sitä, että tuojat siirtyvät käyttämään tarkasteltavana olevan tuotteen hankintalähteenä kiinalaisia tuonteja yhteisön tuotannonalan sijasta.

(70)

Alla esitetyistä luvuista käy ilmi yhteisön tuotannonalan myyntimäärät, markkinaosuus ja keskimääräiset yksikkömyyntihinnat.

(71)

Sovelletuista suojatoimenpiteistä ja muutamien yhteisön tuottajien markkinoilta häviämisestä huolimatta (näiden markkinaosuus pieneni kauden 2002/2003 11,2 prosentista 8,1 prosenttiin kaudella 2004/2005, ja ne hävisivät myöhemmin kokonaan markkinoilta) yhteisön tuotannonalan myyntimäärät kasvoivat lievästi absoluuttisesti mitattuna, mutta ne pysyivät alhaisina koko tarkastelujakson ajan. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi vain 4,7 prosenttiyksikköä tarkastelujakson aikana. Keskimääräiset myyntihinnat ovat nousseet tarkastelujakson aikana mutta eivät kuitenkaan normaalivoiton edellyttämälle tasolle, mikä korostaa Kiinasta hyvin alhaisilla hinnoilla tapahtuneen mittavan tuonnin vaikutusta hintatasoihin.

(72)

On huomattava yleisesti, että yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi noin 5,2 prosenttia tarkastelukauden aikana, ja se ylsi tutkimusajanjaksolla vaatimattomaan 27,6 prosenttiin, mikä osoittaa, että Kiinasta tapahtuvan tuonnin aiheuttaman paineen takia yhteisön tuotannonala ei kyennyt parantamaan suoritustaan merkittävästi.

(73)

Alla esitetty voittomarginaali ennen veroja koskee yhteisön tuotannonalan myyntiä, ja siitä käy ilmi, että tuotannonala pysyi tappiollisena; myyntiä helpotettiin jossain määrin ottamalla käyttöön suojatoimenpiteitä, mutta samalla se vaarannettiin välttämällä toimenpiteitä samanaikaisesti tapahtuneen varastoinnin takia (ks. johdanto-osan 57 kappale). Suojatoimenpiteiden myönteinen vaikutus näkyy siten etenkin tarkastelujakson loppupuolella.

(74)

Edellä esitetty sijoitetun pääoman tuotto osoittaa laskevaa kehityssuuntausta kauden 2003/2004 jälkeen. Sijoitetun pääoman tuoton heikentyminen ilmentää myös yhteisön tuottajien tilanteen heikentymistä.

(75)

Koska yhteisön tuottajat säilövät erilaisia hedelmiä, kassavirtaa voitiin tutkia ainoastaan yrityksen koko toiminnan tasolla eikä pelkästään tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Kyseinen indikaattori on sen vuoksi vähemmän merkittävä, ja se esitetään eri tilivuosilta (kalenterivuosi). Voidaan kuitenkin nähdä, että kassavirta pieneni asteittain vuoteen 2005 asti, ja tutkimusajanjaksolla ilmeni vain vähäistä elpymistä.

(76)

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteisön tuotannonalan investointeja kuvaava kehityssuunta.

(77)

Edellä esitetystä kannattavuuden laskusta huolimatta yhteisön tuotannonala on lisännyt tarkasteltavana olevaan tuotteeseen tehtyjä investointejaan parantaakseen kilpailukykyään tarkasteltavana olevan tuotteen markkinoilla. Investoinnit tehtiin pääosin koneisiin. Näillä toimilla on edistetty merkittävästi otokseen kuuluvien yhteisön yritysten tehokkuutta.

(78)

On todisteita siitä, että tarkastelujakson aikana pääoman saanti heikkeni, mikä johtui muun muassa tuotannon negatiivisista voittomarginaaleista ja tuotteen merkityksestä kyseisten yritysten koko toiminnalle.

(79)

On syytä muistaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen säilöntä on kausiluonteista toimintaa, joka kestää 4–5 kuukautta, ja että kausityöntekijät tekevät suurimman osan tuotantotöistä. Siksi työntekijöiden määrää kuvaava suhdeluku on vähemmän merkityksellinen, ja kauden aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärää olisi pidettävä tärkeimpänä työllisyyttä kuvaavana indikaattorina. Kuten edellä olevassa taulukossa esitetään, yhteisön tuotannonala on parantanut tuottavuuttaan asteittain. Tuottavuus ylsi parhaimmalle tasolle koko tarkastelukauden aikana tutkimusajanjaksolla. Näin ollen tuotettua tonnia kohti tarvittavien työtuntien määrä laski kauden 2002/2003 17 tunnista tutkimusajanjakson 15,5 tuntiin (– 9 prosenttia). Työntekijöiden määrä nousi huippuunsa tutkimusajanjakson aikana, kun tuotantomäärät kasvoivat uudelleen kauden 2005/2006 alhaisten tuotantomäärien jälkeen. Tätä kuvastaa myös työtuntien määrän kasvu tutkimusajanjaksolla. Yhteisön tuotannonalan tuottavuuden kehitys tutkimusajanjaksolla ilmentää sen tehokkuuden parantamiseksi toteutettuja toimia Kiinasta peräisin olevan mittavan polkumyyntituonnin torjumiseksi.

(80)

Huomautettakoon, että absoluuttisesti ilmaistut palkkatiedot eivät ole merkityksellisiä tuotantotason suurien vaihtelujen takia. Palkkakustannukset tuotantotonnia kohti on merkityksellisempi indikaattori, joka osoittaa, että vaikka tuntipalkka on kasvanut luontaisesti inflaation takia, tuottavuuden lisääntymisen ansiosta yhteisön tuotannonala pystyi pienentämään palkkakustannuksia tuotantotonnia kohti kolmen prosenttiyksikön verran.

(81)

Edellä johdanto-osan 50 kappaleessa määritetty koko maata koskeva väliaikainen polkumyyntimarginaali ylittää selvästi vähimmäistason. Kun lisäksi otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta ei voida pitää vähäisenä.

(82)

Ei ole mitään todisteita tarkasteltavana olevan tuotteen aiemmasta polkumyynnistä tai sille myönnetystä valtiontuesta. On kuitenkin pantava merkille, että yhteisön tuotannonala on toipumassa merkittävästi kasvaneiden tuontimäärien vaikutuksista, jotka aiheuttivat sille vakavaa vahinkoa ja joiden takia komissio määräsi vuosina 2003 ja 2004 sekä väliaikaisia että lopullisia suojatoimenpiteitä (ks. johdanto-osan 4 kappale). Kuten edellä johdanto-osan 57 ja 70 kappaleessa todetaan, näillä suojatoimenpiteillä autettiin tuotannonalaa parantamaan hieman asemaansa kauden 2003/2004 varastointitoimista huolimatta, ja ilman vahingollista polkumyyntiä niiden olisi odotettu parantavan yhteisön tuotannonalan tilannetta merkittävästi enemmän.

(83)

Edellä esitettyä arviota yhteisön tuotannonalan tilanteesta on tarkasteltava sen seikan valossa, että tarkastelujakson alussa yhteisön tuottajien määrä ja tuotantokapasiteetti olivat merkittävästi suurempia. Asetuksen (EY) N:o 658/2004 ja ilmoituksen C 322/06 mukaan tuotantokapasiteetti oli tuolloin 129 000 mt. Edellä kuvattu tuotannonalan rakenneuudistus johti tuotantokapasiteetin yli 45 prosentin laskuun. Tässä tilanteessa ja suojatoimenpiteiden käyttöönoton takia olisi odotettu, että jäljelle jääneiden neljän yhteisön tuottajan asema olisi yleisesti ottaen parantunut, jolloin ne olisivat muun muassa saaneet merkittävämmän osuuden markkinoilta poistuneiden yritysten myynnistä, lisänneet merkittävästi tuotantoa ja kapasiteetin käyttöastetta sekä hyötyneet paljon voimakkaammin suuremmista hintojen ja kustannusten eroista, jotka mahdollistivat voittojen kertymisen.

(84)

Vastoin odotuksia tuotanto on lisääntynyt vain 9 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste on pysynyt alhaisena (ja kasvoi vain itse kapasiteetin vähenemisen takia) ja myyntimäärät pysyivät vähäisinä sektorilla tapahtuneesta keskittymisestä huolimatta samalla kun varastot ovat kasvaneet jopa 66 prosentilla. Tappiot ovat jatkuneet (– 4,3 prosenttia), ja sijoitetun pääoman tuotto on kehittynyt entistä negatiivisemmaksi (– 28,9 prosenttia) huolimatta jatkuvista investoinneista kilpailukyvyn parantamiseksi ja tuottavuuden 9 prosentin kasvusta.

(85)

Huomautettakoon, että Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuneen tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä kasvoi tarkastelujakson aikana lähes 10 prosentilla, samalla kun myyntihinta pysyi käytännössä samana kuin vuonna 2002 raakamateriaalikustannusten kasvusta huolimatta. Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat alittivat merkittävästi yhteisön tuotannonalan myyntihinnat tutkimusajanjaksolla.

(86)

Kun kaikki nämä tekijät otetaan huomioon, päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(87)

Komissio on myös tutkinut perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, onko Kiinan kansantasavallasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä syy-yhteys. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet samaan aikaan aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle vahinkoa, jotta voitiin varmistaa, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle aiheuttaman mahdollisen vahingon tulkittu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(88)

On syytä huomata, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin osuus yhteisön markkinoista pysyi niinkin korkealla kuin 70 prosentissa. Kun otetaan huomioon Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin selvä määräävä markkina-asema, sitä voidaan käytännössä pitää epäilemättä merkittävänä syynä yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemiseen.

(89)

Tätä käsitystä vahvistaa se, että kiinalaisten tuotteiden hinnat ovat jatkuvasti olleet alhaisempia kuin yhteisön tuotannonalan hinnat – ja tavoitteena on päästä yhteisön tuotannonalan kustannuksia merkittävästi alhaisemmalle tasolle – mikä viittaa saalistushinnoitteluun. Yhteisön tuotannonala vastasi hinnaltaan erittäin alhaisen tuonnin suuriin määriin yrittämällä ylläpitää kohtuullista markkinaosuutta ja kuromalla umpeen hintoja. Yhteisön tuotannonala ei siten yltänyt tavanomaiseen kannattavuuteen.

(90)

Siksi on selvää, että hinnaltaan yhä alhaisemman tuonnin voimakkaalla kasvulla ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on voimakas syy-yhteys.

(91)

Muiden kuin kiinalaisten tuontien määrä oli tutkimusajanjaksolla alle kaksi prosenttia yhteisön kokonaistuonneista. Siksi niiden (mahdollista) vaikutusta on pidettävä vähäisenä. On väitetty, että tällainen tuonti on todellisuudessa kiinalaisten tuotteiden jälleenmyyntiä. Tätä näkemystä vahvistaa se, että muissa maissa ei ole riittävästi tuotantoa, kuten soveltuvien vertailumaiden puute osoittaa (ks. edellä johdanto-osan 40–41 kappale).

(92)

Kuten alla olevasta taulukosta voidaan nähdä, yhteisön tuotannonalan vientitoiminta väheni tarkastelujakson aikana.

(93)

Yhteisön tuotannonala toimitti aiemmin tarkasteltavana olevaa tuotetta Yhdysvaltoihin perinteisille markkinoille. Nykyään Yhdysvaltoihin (ja useimpiin tuontimaihin) tehtävien vientien tärkein lähtömaa on Kiina, joka näyttää soveltavan samanlaista polkumyyntistrategiaa ja merkittävää hintojen alittavuutta Yhdysvaltoihin suuntautuvan yhteisön tuotannonalan viennin suhteen.

(94)

Vaikka yhteisön tuotannonala olisikin säilyttänyt vientimäärät ja -hinnat samalla tasolla, pelkästään kiinalaisen tuonnin markkinoilletulon aste ja hintojen alittavuuden laajuus viittaavat siihen, että edellä mainitulla tuonnilla on merkittävä vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Yhteisön tuotannonalan vientitoiminnan väheneminen ei poista syy-yhteyttä, vaan se pikemminkin ennakoi, mitä voi tapahtua yhteisön tuotannonalan myynnille, jos polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttama paine jatkuu.

(95)

Toinen tekijä, jonka yhteisön tuotannonala väitti aiheuttaneen vahinkoa, on Kiinan renminbin (RMB) vaihtokurssin heikkeneminen euroon nähden. Lokakuun 2002 ja syyskuun 2007 välisenä aikana Yhdysvaltain dollarin valuuttakurssi heikkeni yli 40 prosenttia euroon nähden. Koska Kiinan renminbi on sidottu Yhdysvaltain dollariin, kiinalaiset viejät saivat kilpailuetua tarkasteltavana olevan tuotteen eurooppalaisiin viejiin nähden. Tätä varten huomautettakoon, että tutkimuksessa on selvitettävä, onko polkumyynnillä tapahtunut tuonti (hintojen ja määrien osalta) aiheuttanut merkittävää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle vai onko merkittävä vahinko aiheutunut muista tekijöistä. Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa todetaan tältä osin, että on osoitettava, aiheuttaako polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hintataso vahinkoa. Siinä viitataan sen vuoksi pelkästään hintatasojen väliseen eroon, eikä vaadita analysoimaan hintatasoihin vaikuttavia tekijöitä.

(96)

Useat osapuolet ovat väittäneet, että vahinko ei ole aiheutunut polkumyyntituonnista vaan riittämättömästä tarjonnasta ja raaka-aineiden korkeista hinnoista heikon sadon seurauksena. Vahinkoa koskeva tutkimusajanjakso kattaa useita erilaisia satoja – alhaisine ja korkeine raaka-ainetuotantotasoineen – ja eri hintoja. Nämä vaihtelut eivät kuitenkaan korreloi yhteisön tuotannonalan yleisen tilanteen kanssa, kuten voidaan nähdä esimerkiksi alla olevasta taulukosta. Yhteisön tuotannonalan tilanne on itse asiassa heikentynyt koko tarkastelujakson aikana raaka-aineiden tarjonnasta ja hinnoista riippumatta. Tämä viittaa siihen, että vahinko on aiheutunut muista tekijöistä.

(97)

Edellä esitetyn perusteella ei ole viitteitä siitä, että tämä tekijä olisi ollut omiaan purkamaan syy-yhteyden Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan heikentyneen tilanteen välillä.

(98)

Jotkin osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalan tilanne johtuu yli-investoinneista. Tämä väite vaikuttaa kuitenkin perusteettomalta. Yhteisön tuotannonalan tekemät investoinnit liittyvät lähinnä koneisiin ja laitteisiin tehtyihin parannuksiin tehokkuuden lisäämiseksi. Näillä investoinneilla myötävaikutettiin tuottavuuden paranemiseen, jolla voitaisiin kompensoida mahdollista lyhyen aikavälin yksikkökustannusten kasvua. Siksi näitä investointeja ei voida pitää vahinkoa aiheuttaneena tekijänä. Näin ollen väite hylätään.

(99)

Jotkin osapuolet väittivät, että yhteisön tuotannonalan tilanne johtuu yhteisön tuotteiden heikommasta laadusta. Kuten edellä johdanto-osan 18–21 kappaleessa todetaan, komissio tutki tuotteiden samankaltaisuutta ja totesi, että yhteisön tuote ja kiinalainen tuote ovat samankaltaisia tuotteita. Näiden kahden tuotteen välillä havaitut erot olivat vähäisiä, eivätkä ne tukeneet väitettä. Joka tapauksessa tällaiset mahdolliset pienet erot näyttäisivät hyödyttävän kiinalaisia tuotteita ja johtavan hinnan alittavuuden kasvuun. Siksi väite hylätään.

(100)

Johtopäätöksenä vahvistetaan, että yhteisön tuotannonalalle koitunut merkittävä vahinko, jota ilmentävät myynnin vähäisyys, alhainen kapasiteetin käyttöaste ja negatiivinen taloudellinen tulos, on aiheutunut tarkasteltavana olevasta polkumyyntituonnista. Muiden tuontien, yhteisön tuotannonalan vientitoiminnan, valuuttakurssien vaihtelujen, raaka-aineiden tarjonnan, laatuerojen tai investointien mahdollinen vaikutus yhteisön tuotannonalan kielteiseen kehitykseen on ollut vain vähäinen.

(101)

Edellä esitetyssä arviossa on erotettu toisistaan asianmukaisesti kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, minkä perusteella voidaan vahvistaa, että kyseiset muut tekijät eivät muuta sitä tosiseikkaa, että arvioidun vahingon on katsottava johtuvan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(102)

Komissio on tutkinut, onko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että polkumyyntitullin käyttöönotto Kiinan kansantasavallasta peräisin olevassa tuonnissa ei olisi yhteisön edun mukaista. Yhteisön edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista, kuten yhteisön tuotannonalan, tuojien ja toimittajien eduista, tehtyyn arviointiin.

(103)

Yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut vahinkoa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Muistutettakoon myös siitä, että edellä esitetyt yhteisön tuotannonalan taloudelliset indikaattorit osoittivat taloudellisten tulosten heikentyneen tarkastelujakson aikana. Käyttöönotetuilla suojatoimenpiteillä (ks. johdanto-osan 4 kappale) on lievennetty osittain joitakin Kiinasta peräisin olevan tuonnin vaikutuksia. Vahingon luonteen (kuten toistuvat tappiot, kotimaan myynnin heikkeneminen) takia yhteisön tuotannonalan tilanne heikkenee edelleen merkittävästi, jos toimenpiteitä ei toteuteta.

(104)

Tutkimuksen mukaan yhteisön tuotanto muodostuu neljästä sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) alalla toimivasta tuottajasta, jotka työllistävät noin 2 000 henkilöä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa ja myynnissä. Tarkasteltavana olevan tuotteen osuus oli keskimäärin 30 prosenttia niiden tuotannosta. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, hinnat laskevat edelleen, ja yhteisön tuottajille aiheutuu jatkossakin suuria tappioita, jotka olisivat kestämättömiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi tällä olisi kielteisiä vaikutuksia kyseisten yritysten muille toimille. Tuotantojärjestelmiin tehtyjen investointien takia voidaan odottaa, että osa yhteisön tuottajista ei toipuisi tekemistään investoinneista, jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön. Edellä esitetyn perusteella on ilmeistä, että yhteisön tuotannonala hyötyisi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotosta.

(105)

Jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet otetaan käyttöön, on hyvin todennäköistä, että yhteisön tuotannonala kykenee nostamaan myyntihintojaan sellaiselle tasolle, jolla varmistetaan kohtuullinen voittomarginaali.

(106)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisivat yhteisön tuotannonalan edun mukaisia.

(107)

Osa tuojista vastusti toimenpiteitä. Toiset tuojat, ja etenkin kuusi etuyhteydetöntä tuojaa, jotka kuuluivat otokseen ja jotka vastasivat kyselylomakkeeseen, olivat samaa mieltä toimenpiteiden käyttöönottoa koskevasta periaatteesta, kun pidetään mielessä tarve säilyttää tällaisen mahdollisille satoon liittyville tuotantovaihteluille alttiin tuotteen kaksi hankintalähdettä. Ne korostivat myös vakaiden markkinoiden tärkeyttä.

(108)

Komissio tarkasteli myös yhteistyössä toimineiden tuojien kyselylomakkeen yhteydessä toimittamia tietoja. Kaikissa tapauksissa tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta on vain hyvin pieni osa niiden koko toiminnasta. Kiinasta peräisin olevaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevalla mahdollisella toimenpiteellä ei siten todennäköisesti olisi suhteetonta vaikutusta tuontialan tilanteeseen yhteisön tuotannonalan saamiin etuihin nähden.

(109)

On syytä muistaa, että tarkasteltavana olevaa tuotetta, jota käytetään ensisijaisesti yksityisessä elintarvikekulutuksessa jälkiruokana tai lisäkkeenä, myydään lähinnä vähittäiskaupan alalle. Isoissa säiliöissä olevaa tuotetta myydään etupäässä suoraan ateriapalvelualalle, jonka osuus kulutuksesta on 25 prosenttia. Tutkimukseen ei kuitenkaan osallistunut yhtään ateriapalveluyritystä.

(110)

Sekä vähittäiskaupan ala että ateriapalveluala ostavat asianomaisessa liiketoiminnassaan monenlaisia tuotteita, ja tarkasteltavana olevan tuotteen osuus niiden tarpeista ja näin ollen niiden kustannuksista on hyvin pieni. Tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta tapahtuvaa tuontia koskevalla mahdollisella toimenpiteellä ei siten todennäköisesti olisi suhteetonta vaikutusta tuotetta käyttävän alan tilanteeseen yhteisön tuotannonalan saamiin etuihin nähden.

(111)

Lisäksi on syytä muistaa, että lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä toimenpiteiden käyttöön ottamatta jättäminen voisi hyvinkin johtaa yhteisön tuotannonalan toiminnan vähenemiseen tai jopa loppumiseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että hankintalähteitä olisi vain yksi – ja tämä lähde on lisäksi altis satoon liittyville tuotantovaihteluille. Tämä ei olisi käyttäjien edun mukaista.

(112)

Tutkimuksen aikana ei esitetty päinvastaista näyttöä.

(113)

Kuluttajajärjestöt eivät osallistuneet yhteistyöhön. Vaikka hintoihin kohdistuvat vaikutukset olisivatkin suuret, tarkasteltavana oleva tuote muodostaa niin pienen osuuden kotitalouksien elintarvikemenoista, että kuluttajiin kohdistuva vaikutus olisi merkityksetön.

(114)

Lisäksi on syytä muistaa, että lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä toimenpiteiden käyttöön ottamatta jättäminen voisi hyvinkin johtaa yhteisön tuotannonalan toiminnan vähentymiseen tai jopa loppumiseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että hankintalähteitä olisi vain yksi – ja tämä lähde on lisäksi altis satoon liittyville tuotantovaihteluille. Tämä ei olisi kuluttajien edun mukaista.

(115)

Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kasvusta on haittaa raaka-aineen toimittajille, ja toimenpiteet ovat niiden etujen mukaisia. Raaka-aineen toimittajien yhteisön tuottajille toimittama raaka-aine on niille tärkeä liikevaihdon lähde. Jos tuotanto loppuisi, se johtaisi merkittäviin häiriöihin kyseisellä Espanjan alueella harjoitettavassa maataloustoiminnassa, etenkin koska säilöntä on tiettyjen sitruslajikkeiden tärkein myyntikeino niiden maun ja koostumuksen takia.

(116)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, ettei tässä tapauksessa ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaan sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuontiin sovellettavia polkumyyntitulleja.

(117)

Väliaikaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä siten, että sillä poistetaan polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko muttei ylitetä todettuja polkumyyntimarginaaleja. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteillä pitäisi voida taata yhteisön tuotannonalalle mahdollisuus kattaa kustannuksensa ja saada sellainen ennen veroja laskettu myyntivoitto, jonka se voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin puuttuessa. Tässä laskennassa käytetty voittomarginaali ennen veroja oli 6,8 prosenttia. Tämä oli yhteisön tuotannonalan voittomarginaali ennen tuonnin kasvua, joka aiheutti tuotannonalalle vakavaa vahinkoa. Tämän todettiin olevan voittotaso, joka vastaa yhteisön tuotannonalan kannattavuutta tarkasteltavana olevan tuotteen alalla ilman vahingollista polkumyyntiä.

(118)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä (ks. johdanto-osan 62–64 kappale) määritettyä keskimääräistä tuontihintaa ja yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamatonta hintaa. Vahinkoa aiheuttamaton hinta on saatu oikaisemalla yhteisön tuotannonalan myyntihintaa edellä mainitun voittomarginaalin huomioon ottamiseksi. Vertailun tuloksena saadut erot, jotka on ilmaistu prosentteina tuonnin cif-kokonaisarvosta ja jotka esitetään alla yritystä kohden, ovat alhaisempia kuin todettu polkumyyntimarginaali:

(119)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti katsotaan, että väliaikainen polkumyyntitulli olisi otettava käyttöön alhaisimman polkumyyntimarginaalin ja todetun vahingon poistavan tason suuruisena alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Koska vahingon poistava taso on kaikissa tapauksissa alhaisempi kuin polkumyyntimarginaali, sen olisi oltava toimenpiteiden yleisen tason perustana.

(120)

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden tarkoituksena on poistaa vahingollisen polkumyynnin vaikutukset. Tätä tarkoitusta varten toimenpiteiden muodolla on keskeinen merkitys. Toimenpiteiden muoto olisi määritettävä kyseessä olevan tuotteen ja sen markkinoiden erityisyyden mukaan siten, että niillä voidaan poistaa tehokkaasti edellä mainitut vaikutukset.

(121)

Nyt tarkasteltavassa tapauksessa, kuten yhteisön tuottajat ja useat tuojat väittävät, tuotteen ja markkinoiden erityispiirteet, jotka on otettava huomioon, ovat seuraavat.

(122)

Toimenpiteiden muodolla olisi vältettävä suojatoimenpidetutkimuksessa tai suojatoimenpiteiden yhteydessä sekä nykyisessä tutkimuksessa havaittuja ilmiöitä. Nämä ilmiöt, joilla on taipumus vesittää toimenpiteet aina kun mahdollista, esitetään jäljempänä.

(123)

Ensimmäinen ilmiö liittyy uusissa jäsenvaltioissa juuri ennen yhteisöön liittymistä tehtyyn varastointiin, kuten edellä mainitaan. Ennen vuonna 2004 tapahtunutta Euroopan unionin laajentumista kiinalaiset viejät toimittivat merkittäviä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta tuleviin jäsenvaltioihin; nämä tuotteet tuotiin siten yhteisön markkinoille ilman, että niihin sovellettiin suojatoimenpiteitä, kun kyseiset valtiot liittyivät Euroopan unioniin.

(124)

Toinen ilmiö liittyy sellaisten uusien tuotetyyppien käyttöönottoon, jotka jäivät nimellisesti suojatoimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle mutta joilla oli samat fyysiset ja tekniset ominaisuudet kuin suojatoimenpiteiden alaisilla tuotteilla. Kuten edellä johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan, ne sisältyvät tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, jota esillä oleva polkumyyntitapaus koskee.

(125)

Kolmas ilmiö on hinnantasaus. Yhteisön toimijat hankkivat paitsi tarkasteltavana olevan tuotteen myös erityyppiset jalostetut elintarviketuotteet usein kiinalaisilta kauppiailta.

(126)

Tällöin vaarana on se, että arvotullin kaltaisen perinteisen toimenpiteen vaikutus voidaan kompensoida muista tuoduista elintarviketuotteista perittävillä korkeammilla hinnoilla. Edellä esitetyn valossa toimenpiteen on oltava muodoltaan sellainen, että sillä minimoidaan tällaiset ilmiöt, jotka heikentäisivät merkittävästi toimenpiteiden tehokkuutta. Tällaisissa olosuhteissa tulli olisi määrättävä tietyn suuruisena tonnia kohden, jotta varmistetaan toimenpiteiden tehokkuus ja ehkäistään polkumyynnin vastaisen toimenpiteen vesittyminen vientihintoja alentamalla. Tämä summa saadaan soveltamalla vahinkoa korjaavaa marginaalia polkumyynnin laskemisessa käytettyihin kunkin yrityksen vientihintoihin tutkimusajanjaksolla. Paljoustulli, jota sovelletaan kaikkiin otokseen kuulumattomiin yhteistyössä toimineisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, lasketaan kunkin otokseen kuuluvan yrityksen vastaavien tietojen keskiarvona. Kaikkien muiden yritysten paljoustulli on otokseen kuuluvien yritysten korkein yksittäinen tulli. Näillä perusteilla paljoustullin määrä on seuraava:

(127)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset, sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(128)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt) on toimitettava viipymättä komissiolle. Niihin on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Komissio muuttaa tätä asetusta tarvittaessa neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

(129)

Yksilölliset tullit vaihtelevat määrältään merkittävästi, ja vientiä harjoittavia tuottajia on useita. Kaikki nämä tekijät voivat lisätä pyrkimyksiä kanavoida vientivirrat uudelleen perinteisten viejien kautta, joihin sovelletaan alhaisimpia tulleja. Näin ollen, jos alhaisemmista yksilöllisistä tulleista hyötyvän yrityksen viennin määrä kasvaa yli 30 prosenttia, kyseisten yksilöllisten toimenpiteiden katsotaan olevan todennäköisesti riittämättömiä havaitun vahingollisen polkumyynnin korjaamiseksi. Jos vaaditut näkökohdat täyttyvät, toimenpiteiden muodon tai tason korjaamiseksi voidaan siten käynnistää tutkimus.

(130)

Edellä esitetyn ja yhteisön tuotannonalan ja muutamien tuojien esittämien, toimenpiteiden muotoon sovellettavia yksityiskohtaisia sääntöjä koskevien huomautusten perusteella tätä asiaa voidaan tarkastella uudelleen lopullisessa vaiheessa, jos siihen on perusteet.

(131)

On syytä muistuttaa, että 5. marraskuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1295/2007 säädettiin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien sitrushedelmävalmisteiden ja -säilykkeiden (mandariinien jne.) tuonnin kirjaamisvelvoitteesta polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista taannehtivaa soveltamista varten perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Yhteisön tuotannonala on pyytänyt toimenpiteiden soveltamista taannehtivasti. Asiaa tarkastellaan parhaillaan. Tässä vaiheessa on syytä panna merkille, että käytettävissä olevien tilastojen mukaan Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti kasvoi yli 60 prosenttia marraskuun 2007 ja helmikuun 2008 välisenä aikana edellisten vuosien vastaavaan ajanjaksoon verrattuna (16 300 tonnista 27 300 tonniin). Samanaikaisesti tämän kasvun kanssa vastaavien tuontituotteiden keskimääräinen hinta laski 4 prosenttia.

(132)

Väliaikaiset toimenpiteet on otettava käyttöön kuudeksi kuukaudeksi perusasetuksen 7 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

(133)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja että niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä.