11.11.2006

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 312/33

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1670/2006,

annettu 10 päivänä marraskuuta 2006,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyinä tislattuina alkoholijuomina vietyjä viljoja koskevien mukautettujen tukien vahvistamisen ja myöntämisen osalta

(Kodifioitu toisinto)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon vilja-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1784/2003 (1) ja erityisesti sen 18 artiklan,

ottaa huomioon maatalouden euromääräisestä valuuttajärjestelmästä 15 päivänä joulukuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2799/98 (2) ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1766/92 soveltamista koskevista tietyistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyinä tislattuina alkoholijuomina vietyjä viljoja koskevien mukautettujen tukien vahvistamisen ja myöntämisen osalta 15 päivänä lokakuuta 1993 annettua komission asetusta (ETY) N:o 2825/93 (3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (4). Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu asetus.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 16 artiklan mukaan tiettyjen viljoista saatavien tislattujen alkoholijuomien valmistuksen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi vientitukien myöntämisperusteet voidaan mukauttaa tähän erityistilanteeseen. On tarpeen säätää tästä mukauttamisesta tiettyjen sellaisten tislattujen alkoholijuomien osalta, joihin käytettyjen viljojen hinta vientihetkellä ei ole sidoksissa viljojen hintaan valmistushetkellä ja joiden lopputuote on tulos usean tuotteen sekoittamisesta, ja on mahdotonta valvoa mitä eri viljalajeja vietävään lopputuotteeseen sisältyy, varsinkin kun mainituilla juomilla on myös pakollinen vähintään kolmen vuoden ikäännyttämisaika.

(3)	Nämä vaikeudet koskevat erityisesti skotlantilaista, irlantilaista ja espanjalaista viskiä.

(4)

Jos se on mahdollista, on sovellettava vastaavalla tavalla tavallista tukijärjestelmää. Sen vuoksi olisi maksettava tuki perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdan edellytykset täyttäville viljoille suhteessa vietäviin tislattuihin alkoholijuomiin. Tämän vuoksi olisi sovellettava näiden tislattujen viljojen määriin yleistä ja kiinteää kerrointa, joka on laskettu kyseisten jäsenvaltioiden toimittamien tilastojen perusteella. Kyseisten tislattujen alkoholijuomien vietyjen kokonaismäärien ja myyntiin saatettujen kokonaismäärien välisen suhteen käyttäminen näyttää tarjoavan yksinkertaisen ja oikeudenmukaisen perustan. Olisi määriteltävä vietyjen kokonaismäärien ja kaupan pidettyjen kokonaismäärien käsitteet. Tislattujen viljamäärien ja kertoimen määrittelemiseksi on jätettävä huomiotta sisäiseen jalostusmenettelyyn kuuluvat määrät.

(5)	On tarpeen säätää kertoimen mukauttamisesta erityisesti sen mahdollisuuden varalta, että tukien maksaminen aiheuttaa varastojen tavanomaisesta poikkeavaa kasvamista.

(6)	Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 13 artiklan 3 kohdassa säädetään mahdollisuudesta vaihdella tukea määräpaikan mukaan. On syytä säätää puolueettomat perusteet tuen poistamiseksi tietyiltä määräpaikoilta.

(7)

On syytä vahvistaa tuen suuruuden määräävä päivä. Tämä päivä on ensi sijassa sidoksissa viljojen tarkastushetkeen ja tislattujen määrien osalta kunkin tislauksen verokauteen. Tuen maksamisen edellytyksenä on tislausilmoituksen muodossa toimitettu todiste siitä, että viljat on tislattu. Ilmoitukseen on sisällyttävä tukien laskemiseen tarvittavat tiedot. Kunkin tislauksen verokauden ensimmäinen päivä voi myös olla asetuksen (EY) N:o 2799/98 3 artiklassa säädettyjen perusteiden mukainen maatalouden muuntokurssin määräytymisperuste.

(8)

Tätä asetusta sovellettaessa on ilmeisesti tarpeen todeta, että tuotteet ovat lähteneet yhteisöstä ja joissakin tapauksissa on myös tiedettävä niiden määräpaikka. Tämän vuoksi on tarpeen käyttää yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2913/92 (5) tarkoitettua viennin määritelmää ja todisteita, joista säädetään maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 15 päivänä huhtikuuta 1999 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 800/1999 (6).

(9)

Kertoimen vahvistamiseksi on syytä säätää velvollisuudesta toimittaa tietyt tislattujen alkoholijuomien vietyjä määriä koskevat todisteet. On suotavaa säätää, että yhteisön alueelle palautettaviin tavaroihin sovelletaan maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 9 päivänä kesäkuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (7) 43 artiklaa, jos erityisedellytykset on täytetty.

(10)	Olisi säädettävä jäsenvaltioiden velvollisuudesta toimittaa komissiolle tarvittavat tiedot.

(11)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 16 artiklassa tarkoitettuina tislattuina alkoholijuomina, joiden valmistukseen kuuluu vähintään kolmen vuoden ikääntymiskausi, vietyjen viljojen vientitukien vahvistamisen ja myöntämisen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2.   Komission asetusta (EY) N:o 1043/2005 (8) ei sovelleta 1 kohdassa tarkoitettuihin tislattuihin alkoholijuomiin, jollei 6 artiklan 1 kohdasta muuta johdu.

2 artikla

Edellä 1 artiklassa tarkoitettuihin tukiin ovat oikeutettuja viljat, jotka täyttävät perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa määrätyt edellytykset ja joita käytetään CN-koodeihin 2208 30 32, 2208 30 38, 2208 30 52, 2208 30 58, 2208 30 72, 2208 30 78, 2208 30 82 ja 2208 30 88 kuuluvien tislattujen alkoholijuomien neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 (9) säännösten mukaiseen valmistukseen.

3 artikla

Tätä asetusta sovellettaessa tarkoitetaan:

a)	’määritellyllä tislauskaudella’ kautta, joka vastaa sitä, josta korvauksen saaja on sopinut tulliviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa valmisteveron tarkastustarkoituksia varten (verokausi);

b)	’viedyillä kokonaismäärillä’ niitä tislattujen alkoholijuomien määriä, jotka täyttävät perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdan edellytykset, ja jotka on viety sellaiseen määräpaikkaan, johon tukea sovelletaan;

c)	’kaupan pidetyillä kokonaismäärillä’ niitä tislattujen alkoholijuomien määriä, jotka täyttävät perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdan edellytykset ja jotka on viety lopullisesti tuotanto- tai varastointilaitoksista myytäviksi kulutukseen;

d)	’tarkastuksella’ 2 artiklassa mainittujen tislattujen alkoholijuomien valmistukseen tarkoitettujen viljojen asettamista tullitarkastusjärjestelmään tai vastaavat takuut tarjoavaan hallinnolliseen järjestelmään.

4 artikla

1.   Tuki myönnetään niistä määristä, jotka tukeen oikeutetut ovat tislanneet ja tarkastuttaneet määritetyn tislauskauden aikana, korjattuna kertoimella, jonka kukin kyseinen jäsenvaltio vahvistaa vuosittain ja jota sovelletaan kaikkiin korvaukseen oikeutettuihin asianomaisiin. Tämä kerroin ilmaisee kyseisten tislattujen alkoholijuomien vietyjen kokonaismäärien ja kaupan pidettyjen kokonaismäärien välisen suhteen kyseisen tislatun alkoholijuoman keskimääräistä ikääntymiskautta vastaavana aikana näiden määrien kehityksessä havaitun suuntauksen perusteella.

Tislattujen viljojen määrien ja kertoimen määrittämiseksi ei oteta huomioon sisäiseen jalostusmenettelyyn kuuluvia määriä.

Kerrointa laskettaessa otetaan myös huomioon vaihtelu jonkin kyseisen alkoholijuoman varastoissa.

Kerroin voi vaihdella käytettyjen viljojen mukaan.

2.   Toimivaltaiset viranomaiset seuraavat kausittain viennin ja varastojen määrää.

5 artikla

Edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kerroin vahvistetaan ennen kunkin vuoden 1 päivää heinäkuuta.

Sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta seuraavan vuoden 30 päivään syyskuuta.

Se vahvistetaan jäsenvaltioiden toimittamien kertoimen vahvistamista edeltävien vuosien 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välistä aikaa koskevien tietojen perusteella.

6 artikla

1.   Sovellettava tuki on asetuksen (EY) N:o 1043/2005 14 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti vahvistetun tuen suuruinen.

2.   Tuki ja maatalouden muuntokurssi ovat viljojen tarkastuspäivänä voimassa olevan tuen ja muuntokurssin suuruisia.

Verokautta, jonka aikana tarkastus on tapahtunut, seuraavien kunkin tislauksen verokauden aikana tislattuja määriä koskee kuitenkin kunkin kyseisen tislauksen verokauden ensimmäisenä päivänä voimassa oleva tuki ja muuntokurssi.

7 artikla

1.   Tuki poistetaan tietyiltä määräpaikoilta silloin, kun maailmanmarkkinoiden tilanteen tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimusten vuoksi poistaminen on tarpeellista.

2.   Siinä tapauksessa, että tuki on poistettu sovellettaessa 1 kohtaa ja siinä tapauksessa, että tuki palautetaan, sekä siinä tapauksessa, että tiettyihin markkinoihin ei liittymisasiakirjan tai kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten soveltamisesta johtuen voida enää soveltaa vientitukijärjestelmää, 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kerrointa mukautetaan. Tässä mukautuksessa mainitun kertoimen laskemiseen käytetyistä viedyistä kokonaismääristä luetaan pois tai niihin sisällytetään tapauksen mukaan niille markkinoille viedyt määrät, joiden tuki on poistettu tai palautettu. Mukautettua kerrointa sovelletaan sen tislauksen verokauden ensimmäisestä päivästä, joka seuraa kyseisiin markkinoihin soveltamismuutosta.

8 artikla

Tätä asetusta sovellettaessa viljat voidaan korvata maltailla.

Tällöin kerroin, jota käytetään maltaiden muuntamiseen ohraksi, on 1,30.

Kun tarkastettavat maltaat ovat vihreää mallasta, jonka kosteuspitoisuus on 43–47 prosenttia, vihreän maltaan muuntamiseen 7 kosteusprosentin maltaaksi käytettävä kerroin on 0,57.

9 artikla

1.   Tukeen oikeutetun on oltava yhteisöön sijoittautunut tislaaja.

2.   Tislaajan on annettava toimivaltaisille viranomaisille ennen kunkin tislauksen verokauden alkua ilmoitus, johon sisältyvät kaikki vientituen määrittämiseen tarvittavat tiedot ja erityisesti:

a)	viljojen ja maltaiden yhteisen tullitariffin nimikkeistön mukainen kuvaus, tarvittaessa yhtenäisten erien mukaan eriteltynä;

b)	tuotteiden nettopaino ja kosteuspitoisuus, eriteltynä jokaisesta a alakohdassa tarkoitetusta erästä;

c)	vahvistus, että viljat täyttävät perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdan edellytykset;

d)	varastointi- ja tislauspaikka.

Tislauksen verokautena ilmoitus voidaan saattaa ajan tasalle tilauksen edetessä, jotta voidaan ottaa huomioon ne ilmoitettua suuremmat tai pienemmät määrät, jotka on tosiasiallisesti tislattu.

3.   Kunkin tislauksen verokauden jälkeen tislaajan on annettava toimivaltaisille viranomaisille ilmoitus, jäljempänä ’tislausilmoitus’, jossa tislaaja vahvistaa tislanneensa kyseisenä tislauskautena 2 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa luetellut viljat tarkoituksenaan valmistaa yhtä kyseisistä tislatuista alkoholijuomista ja ilmoittaa saatujen tislattujen tuotteiden määrän. Tarkastuksen tehneet viranomaiset todistavat tämän ilmoituksen oikeellisuuden.

4.   Tuki maksetaan, kun on toimitettu todiste siitä, että viljat on tarkastettu ja tislattu.

5.   Tuen maksamisessa otetaan huomioon viljojen nettopaino, jos niiden kosteuspitoisuus on enintään 15 prosenttia. Jos käytettyjen viljojen kosteusprosentti on suurempi kuin 15 prosenttia ja enintään 16 prosenttia, tuen maksamisessa otetaan huomioon nettopaino, josta on vähennetty 1 prosentti. Jos käytettyjen viljojen kosteuspitoisuus on suurempi kuin 16 prosenttia ja enintään 17 prosenttia, vähennys on 2 prosenttia. Jos käytettyjen viljojen kosteuspitoisuus on suurempi kuin 17 prosenttia, vähennys on 2 prosenttia kultakin 15:n ylittävältä kosteusprosenttiyksiköltä.

Muiden maltaiden kuin 8 artiklassa tarkoitetun vihreän maltaan osalta tuen maksamisessa otetaan huomioon maltaiden nettopaino, jos niiden kosteuspitoisuus on enintään 7 prosenttia. Jos käytettyjen maltaiden kosteuspitoisuus on suurempi kuin 7 prosenttia, mutta enintään 8 prosenttia, tuen maksamisessa otetaan huomioon nettopaino, josta on vähennetty 1 prosentti. Jos maltaiden kosteuspitoisuus on suurempi kuin 8 prosenttia, vähennys on 2 prosenttia jokaiselta 7:n ylittävältä kosteusprosenttiyksiköltä.

Tässä asetuksessa tarkoitettujen tislattujen alkoholijuomien valmistukseen tarkoitettujen viljojen ja maltaiden kosteuspitoisuuden määrittämiseksi käytetään komission asetuksen (EY) N:o 824/2000 (10) liitteessä IV esitettyä yhteisön vertailumenetelmää.

10 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteet, joita tarvitaan 9 artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten oikeellisuuden varmistamiseksi, ja jotka liittyvät viljojen, tislauksen ja saadun tislatun tuotteen käytön fyysiseen tarkastukseen.

11 artikla

1.   Jalostuksen sivutuotteet vapautetaan tarkastuksesta, kun on todettu, että niiden määrä ei ylitä tavallisesti saatujen sivutuotteiden määrää.

2.   Tukea ei myönnetä, jos viljat ja maltaat eivät ole virheettömiä, aitoja ja myyntikelpoisia.

12 artikla

1.   Tuen maksaa se jäsenvaltio, jossa 9 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset on hyväksytty.

2.   Tuki maksetaan ainoastaan toimijan kirjallisen hakemuksen perusteella. Jäsenvaltiot voivat säätää erityisestä lomakkeesta, jota on käytettävä tätä varten.

3.   Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta tukien myöntämistä koskevat asiakirjat on jätettävä 12 kuukauden kuluessa päivästä, jona tarkastuksen suorittaneet viranomaiset ovat hyväksyneet tislausilmoituksen, tai oikeus korvaukseen menetetään.

4.   Jos 7 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti mukautettu kerroin vahvistetaan, edun saaneiden toimijoiden on maksettava takaisin tämän kertoimen soveltamispäivästä alkaen perusteettomasti saamansa tuet.

13 artikla

1.   Edellä 4 artiklaa sovellettaessa on toimitettava todiste siitä, että tislattujen alkoholijuomien määrät, jotka täyttävät perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdan edellytykset, on viety.

2.   Sovellettavista todisteista säädetään asetuksessa (EY) N:o 800/1999.

3.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan ’viennillä’:

a)	asetuksen (ETY) N:o 2913/92 161 ja 162 artiklan mukaista vientiä ja

b)	toimituksia asetuksen (EY) N:o 800/1999 36 artiklassa tarkoitettuihin määräpaikkoihin.

4.   Vietyinä pidetään myös tuotteita, jotka on sijoitettu asetuksen (EY) N:o 800/1999 40 artiklan mukaisesti hyväksyttyyn muonitusvarastoon. Kun tuotteet on sijoitettu tällaisiin varastoihin, sovelletaan edellä mainitun asetuksen 40–43 artiklan säännöksiä soveltuvin osin.

14 artikla

1.   Tislatut alkoholijuomat merkitään kirjanpitoon viedyiksi päivänä, jona viennin tullimuodollisuudet on suoritettu.

2.   Viennin tullimuodollisuuksien suorittamisen yhteydessä annettavassa ilmoituksessa on oltava erityisesti:

a)	yhdistetyn nimikkeistön mukainen tislattujen alkoholijuomien kuvaus;

b)	määrät, ilmaistuina litroina vietäviin tislattuihin alkoholijuomiin sisältyvää puhdasta alkoholia;

c)	tislattujen alkoholijuomien koostumus tai viittaus tähän koostumukseen, joka mahdollistaa käytettyjen viljalajien määrittämisen;

d)	tieto jäsenvaltiosta, jossa valmistus on tapahtunut.

3.   Edellä olevaa 2 kohdan c alakohtaa sovellettaessa jos tislattu alkoholijuoma on saatu sekoittamalla eri viljalajeja, ilmoitukseen liitetty tieto tästä on riittävä.

15 artikla

1.   Jotta tislatun alkoholijuoman määrä voidaan merkitä viedyksi, 13 artiklassa tarkoitetut todisteet on jätettävä nimetyille viranomaisille 6 kuukauden kuluessa päivästä, jona viennin tullimuodollisuudet on suoritettu.

2.   Kun todisteita ei ole voitu esittää säädetyissä määräajoissa, vaikka viejä on kiirehtinyt hankkiakseen ne, hänelle voidaan myöntää lisäaikaa, jonka kokonaismäärä ei kuitenkaan saa olla enemmän kuin kuusi kuukautta.

Jos vientiä koskeva todiste toimitetaan saman kalenterivuoden vientiin sisällyttämistä koskevan määräajan päätyttyä, vienti merkitään kirjanpitoon osana seuraavan kalenterivuoden vientiä.

16 artikla

1.   Yhteisön kauttakulkujärjestelmää sovellettaessa 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut juomat kuuluvat yhteisön ulkoiseen kauttakulkujärjestelmään.

2.   Asetuksen (ETY) N:o 2913/92 mukaisesti tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tislattuja alkoholijuomia pidetään kauppatavaroina, joita koskevat tukien myöntämistä varten säädetyt viennin tullimuodollisuudet on suoritettu. Nämä juomat voidaan laskea vapaaseen liikkeeseen ainoastaan, jos maksettua vientitukea vastaava summa palautetaan.

17 artikla

Sovellettaessa 7 artiklaa on lisäksi toimitettava todiste siitä, että kyseiset tislatut alkoholijuomat ovat saapuneet määräpaikkaan, jota varten tuki on vahvistettu.

Tällöin todiste tuonnista kolmanteen maahan, jota tuki koskee, on asetuksen (EY) N:o 800/1999 15 ja 16 artiklassa säädetty todiste.

18 artikla

1.   Kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän asetuksen soveltamiseksi toimivaltaisten elinten nimi ja osoite.

2.   Kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen kunkin vuoden 16 päivää heinäkuuta seuraavat tiedot:

a)	viljojen ja maltaiden määrät, jotka täyttävät perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdan edellytykset ja jotka on tislattu edellisen vuoden 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana, eriteltyinä yhdistetyn nimikkeistön mukaan;

b)	yhdistetyn nimikkeistön mukaan eritellyt viljojen ja maltaiden määrät, jotka ovat kuuluneet sisäiseen jalostusmenettelyyn edellä mainittuna ajanjaksona;

c)	edellä 2 artiklassa tarkoitetut tislattujen alkoholijuomien määrät eriteltyinä 19 artiklassa tarkoitettujen luokkien mukaisesti, viedyt määrät ja edellä mainittuna ajanjaksona kaupan pidetyt määrät;

d)	sisäisessä jalostusmenettelyssä valmistetut ja kolmansiin maihin edellä mainittuna ajanjaksona lähetetyt tislattujen alkoholijuomien määrät, eriteltyinä 19 artiklassa tarkoitettujen luokkien mukaisesti;

e)	edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta varastossa olleet tislattujen alkoholijuomien määrät ja edellä mainittuna ajanjaksona valmistetut määrät.

3.   Kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myös kultakin kalenterivuosineljännekseltä saatavissa olevat a ja d alakohdassa tarkoitetut tiedot kunkin vuoden 16 päivään lokakuuta, 16 päivään tammikuuta ja 16 päivään huhtikuuta mennessä.

4.   Kyseisten jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä ilmoitettava myös 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun mukautuksen soveltamiseksi tarvittavat tiedot.

19 artikla

Edellä 18 artiklan säännöksiä sovellettaessa:

a)	viljaviski katsotaan valmistetuksi maltaista ja viljoista;

b)	mallasviski katsotaan valmistetuksi ainoastaan maltaista;

c)	A-laatuluokan irlantilainen viski katsotaan valmistetuksi maltaista ja viljoista. Maltaan osuus koostumuksesta on vähemmän kuin 30 prosenttia;

d)	B-laatuluokan irlantilainen viski katsotaan valmistetuksi ohrasta ja maltaista, joista maltaan osuus on vähintään 30 prosenttia;

e)	edellä 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tislattujen alkoholijuomien valmistukseen käytettyjen eri viljojen osuus määritetään ottaen huomioon 2 artiklassa tarkoitettujen tislattujen alkoholijuomien valmistukseen käytetyt eri viljojen kokonaismäärät.

20 artikla

Kumotaan asetus (ETY) N:o 2825/93.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

21 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1154/2005 (EUVL L 187, 19.7.2005, s. 11).

(2)  EYVL L 349, 24.12.1998, s. 1.

(3)  EYVL L 258, 16.10.1993, s. 6. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1633/2000 (EYVL L 187, 26.7.2000, s. 29).

(4)  Katso liite I.

(5)  EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 648/2005 (EUVL L 117, 4.5.2005, s. 13).

(6)  EYVL L 102, 17.4.1999, s. 11. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 671/2004 (EUVL L 105, 14.4.2004, s. 5).

(7)  EYVL L 152, 24.6.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 410/2006 (EUVL L 71, 10.3.2006, s. 7).

(8)  EUVL L 172, 5.7.2005, s. 24.

(9)  EYVL L 160, 12.6.1989, s. 1.

(10)  EYVL L 100, 20.4.2000, s. 31.

---

---

---