6.8.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 260/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 2792/1999 (2) vahvistetaan veden luonnonvarojen suojelemista ja kehittämistä sekä yhteisön vesiviljelyalan kehittämistä koskevat säännökset.

(2)

Yhteisön lainsäädännössä säädetään romutusta varten myönnettävästä lisätuesta tapauksissa, joissa sovelletaan elvytyssuunnitelmaa. Tällöin, tai jos komission tai jäsenvaltioiden hyväksymillä kiireellisillä toimenpiteillä on todennäköisesti vastaavanlaisia vaikutuksia, sellaisille miehistön jäsenille, joiden on luovuttava kalastuksesta elvytyssuunnitelman tai toimenpiteiden takia, maksettavan tuen määrää olisi myös lisättävä. Samaa olisi sovellettava sellaisiin miehistön jäseniin, jotka menettävät työnsä elvytyssuunnitelman tai kiireellisten toimenpiteiden takia ilman, että alus romutetaan.

(3)

Komissio antoi 19 päivänä syyskuuta 2002 Euroopan parlamentille ja neuvostolle osoitetun tiedonannon yhteisön vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevasta strategiasta. Strategian täytäntöönpano edellyttää asetuksen (EY) N:o 2792/1999 muuttamista.

(4)

Veden luonnonvarojen suojeleminen ja kehittäminen ei liity yksinomaan merellä vaan myös sisävesillä toteutettaviin toimenpiteisiin, erityisesti anadromisten ja katadromisten lajien osalta. Tältä osin vaellusreittien ja kutualueiden kunnostaminen ja uudelleen avaaminen on erityisen tärkeää.

(5)

Tuotannon lisäämistä yli kysynnän todennäköisen kasvun ei pitäisi rohkaista. On otettava käyttöön parempia markkinointistrategioita, mutta useinkaan ei ole saatavilla luotettavia tilastoja kalankulutuksesta eikä taloudellisia analyysejä vesiviljelytuotteiden markkinoista ja kaupan pitämisestä.

(6)

Haitalliset leväkukinnot ovat yksi vakavimmista uhista Euroopan simpukkaviljelyn tulevaisuudelle. Joskus kukinta voi jatkua poikkeuksellisen pitkään tai tapahtua myynnin huippuajanjaksona, joten voi olla perusteltua maksaa korvausta siitä kärsiville simpukanviljelijöille, paitsi jos kyseessä on toistuva ilmiö.

(7)

Tuotannonalan asiantuntemuksen lisääminen kattaa kaikki tuotannon näkökohdat ja on ratkaisevan tärkeää vesiviljelyn kannalta. Tähän tarkoitukseen myönnettävien varojen riittämättömyyden vuoksi on ensiarvoisen tärkeää kannustaa vesiviljelyalan soveltavaa tutkimusta ja teknologian kehittämistä lisäämällä mahdollisuuksia sen julkiseen rahoitukseen ja edistämällä yksityisyritteliäisyyttä alalla.

(8)

Vesiviljely-yrityksiä olisi kannustettava parantamaan ympäristönsuojelun tasoaan ja kehittämään vapaaehtoisesti aloitteita, jotka ylittävät ympäristönsuojelualan lakisääteiset vähimmäisvaatimukset.

(9)

Vesiviljelyalan huoltoaluksille myönnettävän julkisen tuen säilyttämiseksi on tarpeen tehdä selvä ero kyseisten alusten ja elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä 20 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2371/2002 (3) määriteltyjen kalastusalusten välille, sillä joitakin kalastusaluksia käytetään kenties yksinomaan vesiviljelyssä, mutta ne voitaisiin mahdollisesti palauttaa kalastustoimintaan.

(10)

Jotta kannustettaisiin pyyntiponnistuksen pysyvään vähentämiseen tapauksissa, joissa neuvosto on hyväksynyt elvytyssuunnitelman tai komissio tai jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kiireellisiä toimenpiteitä, suunnitelman tai toimenpiteiden piiriin kuuluville aluksille aiemmin myönnetyn tuen palauttamista ei olisi vaadittava.

(11)

Jos alus joutuu korvaamaan pyydykset toisilla elvytyssuunnitelman yhteydessä, pyydysten korvaamista ensimmäisen kerran olisi voitava pitää tukikelpoisena menona.

(12)

Yhteisön aluksia voidaan vaatia käyttämään akustisia karkotinlaitteita tietyillä kalavesillä valaiden tahattoman pyytämisen ja tappamisen vähentämiseksi. Kyseisestä velvoitteesta aiheutuvien kulujen olisi oikeutettava alusten nykyaikaistamiseen myönnettävään tukeen.

(13)

Vesiviljelyn edistämiseksi 1970-luvun lopulta alkaen toteutetut viranomaisten tukitoimet ovat johtaneet tuotannon kasvuun, mutta tilanne on nyttemmin muuttunut, ja ylituotanto uhkaa joitakin osa-alueita. Tämän vuoksi kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen ohjelmiin sisältyvät vesiviljelyalan toimenpiteet olisi asetettava uuteen tärkeysjärjestykseen, ja joissain tapauksissa tukea olisi vähennettävä.

(14)

Joillakin kalanviljelymuodoilla, joissa taloudellinen toiminta yhdistetään kosteikkojen säilyttämiseen tai kehittämiseen, saattaa olla ekologisesti myönteistä vaikutusta. Tällaisissa oloissa julkisen tuen lisääminen on perusteltua.

(15)

Asetus (EY) N:o 2792/1999 olisi tästä syystä muutettava vastaavasti,

1)

Korvataan 10 artiklan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:

2)

Lisätään 12 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

3)

Korvataan 12 artiklan 4 kohdan c alakohta seuraavasti:

4)

Korvataan 13 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

5)

Korvataan 15 artiklan 3 kohdan n alakohta seuraavasti:

6)

Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

7)

Lisätään 17 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Taloudellisen toimijan, tieteellisen tai teknisen laitoksen, edustavan ammatillisen organisaation tai muun toimivaltaisen viranomaisen toteuttamat pienimuotoiset soveltavan tutkimuksen aloitteet, joiden kokonaiskustannukset ovat enintään 150 000 euroa ja kesto enintään kolme vuotta, kelpuutetaan pilottihankkeiksi, jos niiden tavoitteena on yhteisön vesiviljelyalan kestävä kehittäminen.”

8)

Muutetaan liite III seuraavasti: