EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document JOL_2003_008_R_0046_01_REG_2002_2304_0048
Corrigendum to Commission Regulation (EC) No 2304/2002 of 20 December 2002 implementing Council Decision 2001/822/EC on the association of the overseas countries and territories with the European Community (Overseas Association Decision) (OJ L 348 of 21.12.2002)
Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 2304/2002, annettu 20 päivänä joulukuuta 2002, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön annetun neuvoston päätöksen 2001/822/EY ("päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta") täytäntöönpanosta (EYVL L 348, 21.12.2002)
Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 2304/2002, annettu 20 päivänä joulukuuta 2002, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön annetun neuvoston päätöksen 2001/822/EY ("päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta") täytäntöönpanosta (EYVL L 348, 21.12.2002)
OJ L 8, 14.1.2003, p. 46–48
(ES, DA, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 2304/2002, annettu 20 päivänä joulukuuta 2002, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön annetun neuvoston päätöksen 2001/822/EY ("päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta") täytäntöönpanosta (EYVL L 348, 21.12.2002)
Virallinen lehti nro L 008 , 14/01/2003 s. 0046 - 0048
Oikaistaan komission asetus (EY) N:o 2304/2002, annettu 20 päivänä joulukuuta 2002, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön annetun neuvoston päätöksen 2001/822/EY ("päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta") täytäntöönpanosta (Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 348, 21. joulukuuta 2002) Lisätään asetukseen (EY) N:o 2304/2002 liite seuraavasti: "LIITE VAKIORAKENNE MERENTAKAISTEN MAIDEN JA ALUEIDEN YHTENÄISILLE OHJELMA-ASIAKIRJOILLE Osa A: Yhteistyöstrategia Tiivistelmä Luku 1: EY:n yhteistyön tavoitteet Luku 2: MMA:n poliittinen ohjelma Luku 3: Poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen arviointia Luku 4: EY:n aikaisemman ja nykyisen yhteistyön arviointia Luku 5: Strategia Osa B: Maaohjelma Luku 6: Maaohjelma Tekstiä olisi kokonaisuudessaan, tiivistelmä ja luvut 1-6 mukaan luettuina, oltava enintään noin kymmenen sivua, jonka lisäksi ovat liitteet. OSA A: YHTEISTYÖSTRATEGIA Tiivistelmä Ohjelma-asiakirjan alussa olisi oltava puolen sivun pituinen tiivistelmä. Siinä esitellään MMA:n suurimmat keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteet, ohjelma-asiakirjan tärkein tavoite, merkittävimmät syyt kohdennuksen valintaan sekä varojen yleinen jakautuminen. Luku 1: EY:n yhteistyön tavoitteet Tässä luvussa esitellään EY:n yhteistyölle asettamat laajemmat tavoitteet sellaisina kuin ne on määritelty EY:n perustamissopimuksessa, yhteisön säädöksissä, kansainvälisissä sopimuksissa ja hiljattain annetussa lausunnossa EY:n kehitysyhteistyöpolitiikasta. Luku 2: MMA:n poliittinen ohjelma Tässä luvussa luodaan lyhyt katsaus hallituksen tavoitteisiin sellaisina kuin ne esitetään virallisissa poliittisissa asiakirjoissa, keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmissa, uudistusstrategioissa tai kehitysohjelmissa. Tämän lisäksi ilmoitetaan, miten hallitus aikoo saavuttaa nämä tavoitteet. Luku 3: Poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen arviointia Tässä luvussa olisi käsiteltävä tärkeimpiä sisäpoliittisia kehityssuuntia tai aiheita sekä ulkoisen kontekstin merkittävimpiä puolia mukaan luettuina poliittinen tilanne, kaupan näkökohdat, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, ympäristönäkökohdat sekä nykyisten politiikkojen kestävyys ja keskipitkän aikavälin haasteet. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä julkisten menojen hallinnon ja julkisten hankintojen arviointiin. Luvun olisi oltava analyyttinen eikä pelkästään kuvaileva. Analyysin olisi perustuttava vuoropuheluun. Se olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä muiden avunantajien (soveltuvin osin) kanssa ja valtiosta riippumattomat toimijat olisi otettava työhön mukaan. Luku 4: EY:n aikaisemman ja nykyisen yhteistyön arviointia Tässä luvussa olisi kuvattava lyhyesti tuloksia ja kokemuksia aikaisemmasta ja nykyisestä yhteistyöstä EY:n kanssa. Tähän liittyvien kyseistä MMA:ta, tiettyjä aloja tai hankkeita koskevien arviointien tulokset olisi otettava huomioon. Johdonmukaisuutta käsittelevässä kohdassa (EY:n eri politiikat) olisi arvioitava ohjelma-asiakirjan ja muiden yhteisön politiikkojen, resurssien ja välineiden välisiä yhtymäkohtia. EU:n jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien ohjelmia (soveltuvin osin) olisi selostettava lyhyesti. Luku 5: Strategia Tässä luvussa olisi määriteltävä EY:n yhteistyön strategiset valinnat ja eriteltävä, mihin alueeseen tai alaan apu keskitetään. Valinnan pitäisi perustua loogisesti seuraaviin tekijöihin: - EY:n politiikan tavoitteet; - MMA:n tilanteen ja sen kehitysstrategian analyysi, joka vaikuttaa tukistrategian hyödyllisyyteen ja kestävyyteen; - eri politiikkojen johdonmukaisuutta analysoitaessa tehdyt päätelmät; - käytettävissä olevien määrärahojen ohjeellinen määrä; - EY:n aikaisemmista ja nykyisistä toimista saadut kokemukset; - täydentävyys muiden tärkeimpien avunantajien antaman avun ja hallituksen omien ohjelmien kanssa. Yhteisön avun olisi keskityttävä alueisiin, joilla siitä on suhteellista etua tai joilla sillä on erityistä asiantuntemusta. OSA B: MAAOHJELMA Luku 6: Maaohjelma Tässä luvussa esitellään MMA:n maaohjelma, joka perustuu strategiseen analyysiin ja on sen kanssa täysin yhteensopiva. Maaohjelma on ohjelma-asiakirjan kiinteä osa ja sen olisi sisällettävä seuraavat osat: Rahoitusmäärärahat Tässä osassa olisi jaoteltava yhdeksännestä EKR:sta keskeiselle alalle ja (tarvittaessa) muille aloille varatut ohjeelliset määrät. Kaikki edellisistä EKR:ista jääneet sitomattomat määrärahat olisi myös otettava huomioon ja käytettävä strategiassa määritettyjen painopistealueiden tukemiseen. Maaohjelmassa voidaan myös mainita, että erityisiä toimia voidaan rahoittaa budjettikohdista, ja siinä voidaan yksilöidä tällaisen tuen alueita samalla tarkentaen, että budjettikohdista rahoittamista koskevat erityiset säännöt ja asetukset ja se riippuu määrärahojen saatavuudesta. Lopuksi olisi täsmennettävä, että yhdeksänteen EKR:aan kuuluu myös investointikehys Euroopan investointipankin hallinnoimana rahoitusvälineenä, mutta investointikehys ei ole osa maaohjelmaa. Kaikki määrät olisi ilmoitettava euroina. Keskeinen alue Tässä osassa olisi oltava tietoa keskeisen alueen ja (soveltuvin osin) muiden alueiden erityisistä tavoitteista ja odotetuista tuloksista sekä tärkeimmästä suunnitellusta avusta. Siinä olisi myös oltava tietoa hallituksen politiikasta ja toimenpiteistä, joilla se osallistuu strategian täytäntöönpanoon. Kullekin alueelle varattu määräraha olisi ilmoitettava. Talousarviotuen käyttämisen edut olisi analysoitava verrattuna muihin menetelmiin sekä esittävä päätelmä, mikä menetelmä olisi tehokkain. Talousarviotukimekanismin (olipa kyse suorasta tai Trust Fund -rahaston tai muun järjestelmän kautta kanavoitavasta avusta) hyväksi tehtävä periaatepäätös riippuu vielä keskeisen alueen julkisen varainhoidon ja julkisten hankintojen arviosta, joka on tehtävä ennen kuin rahoitusehdotus voidaan esittää. Indikaattorit Panokset, tuotokset, tulokset ja mahdollisuuksien mukaan vaikutukset on yksilöitävä keskeisen alueen piiriin kuuluvien politiikkojen alueilla. Indikaattorien olisi oltava SMART-periaatteen mukaisia (erityisiä, mitattavissa lyhyellä/keskipitkällä aikavälillä, saavutettavissa olevia, realistisia ja aikaan sidottuja) ja niihin on kuuluttava lähtötaso, tavoite ja selvä aikakäsitys, jonka perusteella voidaan tehdä vertailuja vuosiarvioinnin, väliarvioinnin ja loppuarvioinnin kesken. Monialaiset kysymykset On kiinnitettävä huomiota monialaisten kysymysten (sukupuoli, ympäristö, institutionaalinen kehitys ja valmiuksien kehittäminen) valtavirtaistamiseen avun kohteena olevilla aloilla. Maaohjelmaa olisi täydennettävä seuraavilla taulukoilla: - Keskeisen alueen avun puitteet, indikaattorien yksityiskohdat, varmentamisen lähteet ja oletukset. Panokset, tuotokset, tulokset ja mahdollisuuksien mukaan vaikutukset on yksilöitävä keskeisen alueen piiriin kuuluvien politiikkojen aloilla. Indikaattorien olisi oltava SMART-periaatteen mukaisia (erityisiä, mitattavissa lyhyellä/keskipitkällä aikavälillä, saavutettavissa olevia, realistisia ja aikaan sidottuja) ja niihin on kuuluttava lähtötaso, tavoite ja selvä aikakäsitys, jonka perusteella voidaan tehdä vertailuja vuosiarvioinnin, väliarvioinnin ja loppuarvioinnin kesken. - Sitoumusten ja maksujen alustava aikataulu. - Toimien aikataulu."