EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31999R2792

Neuvoston asetus (EY) N:o 2792/1999, annettu 17 päivänä joulukuuta 1999, kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä

OJ L 337, 30.12.1999, p. 10–28 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Special edition in Czech: Chapter 04 Volume 004 P. 179 - 197
Special edition in Estonian: Chapter 04 Volume 004 P. 179 - 197
Special edition in Latvian: Chapter 04 Volume 004 P. 179 - 197
Special edition in Lithuanian: Chapter 04 Volume 004 P. 179 - 197
Special edition in Hungarian Chapter 04 Volume 004 P. 179 - 197
Special edition in Maltese: Chapter 04 Volume 004 P. 179 - 197
Special edition in Polish: Chapter 04 Volume 004 P. 179 - 197
Special edition in Slovak: Chapter 04 Volume 004 P. 179 - 197
Special edition in Slovene: Chapter 04 Volume 004 P. 179 - 197

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2006; Kumoaja 32006R1198

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1999/2792/oj

31999R2792

Neuvoston asetus (EY) N:o 2792/1999, annettu 17 päivänä joulukuuta 1999, kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä

Virallinen lehti nro L 337 , 30/12/1999 s. 0010 - 0028


NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2792/1999,

annettu 17 päivänä joulukuuta 1999,

kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 36 ja 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo seuraavaa:

1) Rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1260/1999(4) määritellään rakennerahastojen ja kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) yleiset tavoitteet ja tehtävät, niiden järjestäminen, tukimenetelmät, ohjelmatyö ja rahastoista myönnettävän tuen yleinen järjestäminen sekä yleiset rahoitusjärjestelyt.

2) Yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmän perustamisesta 20 päivänä joulukuuta 1992 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3760/92(5) vahvistetaan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet ja yleiset säännöt. Yhteisön kalastuslaivaston kehittämistä on säänneltävä erityisesti niiden päätösten perusteella, joita neuvostoa pyydetään tekemään kyseisen asetuksen 11 artiklan nojalla. Komission tehtävänä on saattaa nämä päätökset jäsenvaltioita sitoviksi täsmällisiksi toimenpiteiksi. Lisäksi yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavan valvontajärjestelmän perustamisesta 12 päivänä lokakuuta 1993 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 2847/93(6) tulee noudattaa.

3) Kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1263/1999(7) määritellään alan rakenteellisten toimien erityinen tarkoitus, sellaisena kuin se määritellään mainitun asetuksen 1 artiklassa. Asetuksen 4 artiklan mukaan neuvoston on päätettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1999 KOR:stä alan rakenteiden uudistamiseen myönnettävän tuen yksityiskohtaisista säännöistä ja edellytyksistä sen varmistamiseksi, että rakenteiden uudistamisella saavutetaan sille asetetut tavoitteet.

4) Ohjelmatyötä koskevat säännökset olisi vahvistettava.

5) Kalastuslaivastojen monivuotiset ohjausohjelmat 1 päivästä tammikuuta 1997 31 päivään joulukuuta 2001 pysyvät voimassa niiden määräajan päättymiseen asti. Olisi annettava asianmukaiset säännökset 1 päivänä tammikuuta 2002 alkavaksi kaudeksi.

6) Monivuotisten ohjausohjelmien seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat säännökset olisi määritettävä, erityisesti laivaston tuloja ja lähtöjä koskevan järjestelmän ja laivaston uusimiseksi tarkoitetun julkisen tuen rajoittamisen, alusten nykyaikaistamisen ja yhteisyritysten perustamisen osalta.

7) Pienimuotoisella rannikkokalastuksella on erityinen asema pyyntiponnistuksen mukauttamistavoitteissa. On tärkeää, että tämä erityisasema tulee esille tässä asetuksessa konkreettisina toimenpiteinä.

8) Kalastuslaivastojen rakenteiden uudistamiseksi tarvitaan sosiaalis-taloudellisia liitännäistoimenpiteitä.

9) Veden luonnonvarojen suojelemista ja kehittämistä, vesiviljelyä, kalastussatamien kalustoa, jalostamista, pitämistä kaupan, sisävesikalastusta sekä kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden myynnin edistämistä varten tarkoitetun tuen myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt olisi vahvistettava.

10) Rakenteellisiin toimenpiteisiin olisi sisällytettävä tiettyjä luonteeltaan rakenteellisia, tuottajajärjestöjen hyväksi suunnattuja toimia, joita nykyään toteutetaan yhteisestä kalastus- ja vesiviljelytuotealan markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3759/92(8) nojalla. Tällaisen lisäyksen ei pitäisi heikentää asetuksessa (ETY) N:o 3759/92 määriteltyä tuottajajärjestöjen säännöksiin perustuvaa asemaa; mukaan olisi otettava myös muita yhteistä etua koskevia alan ammattilaisten toteuttamia toimia.

11) Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt toiminnan tilapäisestä keskeyttämisestä tai aluksen tiettyjä laitteita tai pyyntimenetelmiä koskevien teknisten rajoitusten asettamisen vuoksi kalastajille ja alusten omistajille maksettavien korvausten ja tukien myöntämisestä.

12) Toimintasuunnitelmissa on määrättävä innovatiivisten ja teknisten tukitoimien täytäntöönpanemiseksi tarvittavista keinoista.

13) Kestävän tasapainon saavuttaminen veden luonnonvarojen sekä niiden hyödyntämisen ja ympäristövaikutusten välillä on kalatalousalan kannalta tärkeää. Tämän vuoksi on yhtä tärkeää säätää asianmukaisista toimenpiteistä ravintoketjun säilyttämiseksi kuin säätää vesiviljelystä ja kalanjalostusteollisuudesta.

14) Silloin, kun suunnitelluissa toimissa ei rajoituta ainoastaan yhteisön tuen myöntämiseen on aiheellista säännellä erityisesti alan valtiontukijärjestelmää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 87 - 89 artiklan soveltamista, ja yhteisön kalastuslaivastojen rakenneuudistukseen liittyvä ohjelmatyö olisi otettava johdonmukaisella tavalla mukaan rakenteellisten toimien kokonaisuuteen.

15) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(9) mukaisesti.

16) Kalastus- ja vesiviljelyalaa sekä niiden tuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä koskevien rakenteellisten tukitoimenpiteiden perusteista ja edellytyksistä 3 päivänä marraskuuta 1998 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2468/98(10) sekä muita säännöksiä olisi kumottava. Kumottuja säännöksiä olisi kuitenkin sovellettava sellaisen tuen, niiden toimien ja hankkeiden moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi, jotka on hyväksytty ennen 31 päivää joulukuuta 1999,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tavoitteet

1. Tällä asetuksella luodaan kehys kaikille jäsenvaltioiden alueella toteutettaville kalatalousalan rakenteellisille toimenpiteille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alueellisia erityispiirteitä [KOR:stä] annetun asetuksen (EY) N:o 1263/1999 1 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden sekä yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden ja erityisesti kalavarojen säilyttämisen ja pitkän aikavälin kestävän kehityksen saavuttamiseksi.

2. Alan rakennepolitiikan tarkoituksena on ohjata ja helpottaa rakenteiden uudistamista. Rakenteiden uudistamiseen kuuluu toimia ja toimenpiteitä, joilla edistetään kestävällä tavalla KOR:stä annetun asetuksen (EY) N:o 1263/1999 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista.

2 artikla

Keinot

Jäljempänä II, III ja IV osastossa määriteltyjä toimia voidaan tukea kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineestä, jäljempänä "KOR", tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin asetuksen (ETY) N:o 3760/92 1 artiklassa määriteltyjen yhteisen kalastuspolitiikan piiriin kuuluvien toimenpiteiden puitteissa.

I OSASTO

OHJELMATYÖ

3 artikla

Yhteiset säännökset

1. Asetuksen (EY) N:o 1260/1999 9 artiklan a kohdassa määritellyssä suunnittelussa on noudatettava yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita ja tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettuja, kalastuslaivastoja koskevia monivuotisia ohjausohjelmia. Ohjelmatyötä voidaan tässä tarkoituksessa tarkistaa tarvittaessa ja erityisesti monivuotisten ohjausohjelmien kunkin soveltamiskauden päättyessä.

Ohjelmatyö kattaa kaikki II, III ja IV osastossa tarkoitetut alat.

2. KOR:stä osarahoitettavien ja tavoite 1 -alueisiin kuuluvien toimenpiteiden ohjelmatyössä on noudatettava asetuksen (EY) N:o 1263/1999 2 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan säännöksiä.

KOR:stä osarahoitettavien ja tavoite 1 -alueisiin kuulumattomien toimenpiteiden ohjelmatyössä noudatetaan asetuksen (EY) N:o 1263/1999 2 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan säännöksiä. Asetuksen (EY) N:o 1260/1999 14 artiklan, 15 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, 15 artiklan 5 kohdan, 15 artiklan 6 kohdan, 15 artiklan 7 kohdan, 19 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 4 kohdan säännöksiä on sovellettava.

3. Asetuksen (EY) N:o 1260/1999 9 artiklan b kohdassa määritellyistä suunnitelmista on käytävä ilmi, että julkinen tuki on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti että kyseisiä kalastuslaivastoja ei voitaisi uudistaa tai nykyaikaistaa ilman julkista tukea ja etteivät suunnitellut toimenpiteet horjuta kalavarojen pitkän aikavälin tasapainoa.

Suunnitelmien sisältö esitetään liitteessä I.

4. Ohjelmatyökauden muiden osien, jotka eivät vielä kuulu komission hyväksymään monivuotiseen ohjausohjelmaan, ohjelmatyötä koskevat tiedot ovat ainoastaan viitteellisiä. Jäsenvaltiot täsmentävät nämä tiedot uuden monivuotisen ohjausohjelman hyväksymisen yhteydessä ja sen tavoitteiden mukaisesti.

4 artikla

Kalastuslaivastojen monivuotiset ohjausohjelmat

1. Neuvosto vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 3760/92 11 artiklan nojalla kalatalousalan rakenteiden uudistukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Komissio hyväksyy tämän neuvoston päätöksen mukaisesti kyseisen asetuksen 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen kullekin jäsenvaltiolle erikseen monivuotiset ohjausohjelmat.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa komission päätöksessä vahvistetaan erityisesti tavoitteet, joihin liittyy joukko toteuttamista koskevia toimenpiteitä, ja joiden avulla pyyntiponnistusta voidaan hallita kokonaisvaltaisesti pitkällä aikavälillä.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 1 päivään toukokuuta 2001 mennessä tämän asetuksen liitteessä II esitetyt tiedot, jotka on tarkoitettu myöhempien monivuotisten ohjausohjelmien laatimista varten.

5 artikla

Monivuotisten ohjausohjelmien seuranta

1. Jäsenvaltioiden on vuosittain ennen 1 päivää toukokuuta toimitettava komissiolle monivuotisten ohjausohjelmien täytäntöönpanon seurantaa varten asiakirja niiden oman monivuotisen ohjausohjelman edistymisestä. Kolmen kuukauden kuluessa tästä määräajasta komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen yhteisön monivuotisten ohjausohjelmien täytäntöönpanosta.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kalastusalusten fyysisiä ominaisuuksia koskevat tiedot ja tiedot pyyntiponnistuksen seurannasta kalastuslaivastosegmenteittäin ja kalastustavoittain, erityisesti tiedot kapasiteetin kehittymisestä ja sitä vastaavasta kalastustoiminnasta, yhteisön kalastusalusrekisteristä 30 päivänä syyskuuta 1998 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2090/98(11) sekä yhteisön kalastuslaivaston jakamisesta segmentteihin ja pyyntiponnistuksesta monivuotisten ohjausohjelmien yhteydessä 30 päivänä syyskuuta 1998 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2091/98(12) säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

3. Komissio voi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion, jota asia koskee, pyynnöstä tai monivuotisten ohjausohjelmien säännösten perusteella tarkastella uudelleen ja mukauttaa mitä tahansa monivuotista ohjausohjelmaa 4 artiklan 1 kohdassa mainittua neuvoston asetusta noudattaen.

4. Komissio päättää jäljempänä 3 kohdassa säädetyistä tarkistuksista asetuksen (ETY) N:o 3760/92 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

5. Jäsenvaltioiden on sovellettava tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi asetuksen (ETY) N:o 2847/93 24 artiklan säännöksiä.

II OSASTO

KALASTUSLAIVASTOJA KOSKEVIEN MONIVUOTISTEN OHJAUSOHJELMIEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

6 artikla

Kalastuslaivaston uudistaminen ja kalastusalusten nykyaikaistaminen

1. Kalastuslaivaston uudistaminen ja kalastusalusten nykyaikaistaminen järjestetään tämän osaston mukaisesti.

Kunkin jäsenvaltion on esitettävä komissiolle 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen hyväksymistä varten laivaston uudistamisen ja nykyaikaistamisen seurantaa koskevat pysyvät järjestelyt. Näiden järjestelyjen avulla jäsenvaltioiden on osoitettava, että alusten lisäämistä laivastoon ja poistamista siitä säädellään siten, että kapasiteetti ei kokonaisuudessaan eikä kyseisten laivastosegmenttien suhteen ylitä monivuotisessa ohjausohjelmassa vahvistettuja vuotuisia tavoitteita, tai että tarvittaessa kalastuskapasiteettia pienennetään asteittain näiden tavoitteiden mukaiseksi.

Järjestelyissä on erityisesti otettava huomioon se, että julkisella tuella poistettua kapasiteettia ei voida korvata, paitsi jos on kyse kokonaispituudeltaan alle 12 metrin aluksista, jotka eivät ole troolareita.

2. Jäsenvaltio voi esittää pyynnön kapasiteettitavoitteiden selkeästi määritellystä määrällisestä lisäämisestä sellaisten toimenpiteiden osalta, joilla parannetaan turvallisuutta, navigointia, hygieniaa, tuotteiden laatua ja työoloja edellyttäen, että nämä toimenpiteet eivät johda kyseisten kalavarojen hyödyntämisasteen nousuun.

Komissio tutkii tällaisen pyynnön ja hyväksyy sen 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Jäsenvaltiot säätelevät kapasiteetin lisäystä 1 kohdassa tarkoitettujen pysyvien järjestelyjen mukaisesti.

7 artikla

Pyyntiponnistuksen säätely

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheellisia toimenpiteitä pyyntiponnistuksen säätelemiseksi, jotta 4 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa ohjausohjelmissa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Tarvittaessa tähän voidaan päästä lopettamalla alusten kalastustoiminta pysyvästi tai rajoittamalla toimintaa tai yhdistämällä nämä toimenpiteet liitteessä III olevia soveltuvia säännöksiä noudattaen.

2. Alusten kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen tarkoitetut toimenpiteet voivat koskea ainoastaan vähintään 10 vuoden ikäisiä aluksia.

3. Alusten kalastustoiminnan lopettamiseen pysyvästi voidaan päästä seuraavin toimenpitein:

a) aluksen romuttaminen,

b) aluksen siirtäminen pysyvästi kolmanteen maahan, mikä voi tapahtua myös 8 artiklassa tarkoitetun yhteisyrityksen puitteissa, kyseisen maan toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella, edellyttäen, että

i) on olemassa asianmukaiset takeet siitä, että kansainvälistä oikeutta ei todennäköisesti tässä yhteydessä rikota erityisesti meren luonnonvarojen säilyttämisen ja hoidon tai yhteisen kalastuspolitiikan muiden tavoitteiden ja kalastajien työolosuhteiden osalta,

ii) kolmas maa, johon alus aiotaan siirtää, ei ole jäsenyyttä hakenut valtio,

iii) siirrosta aiheutuu pyyntiponnistuksen aleneminen siirretyn aluksen aikaisemmin hyödyntämien luonnonvarojen osalta; tätä perustetta ei kalastussopimuksen tai jonkin muun sopimuksen nojalla kuitenkaan sovelleta, kun siirretty alus on menettänyt kalastusmahdollisuutensa yhteisön kanssa tehdyn tai muun sopimuksen perusteella,

c) aluksen pysyvä käyttö muuhun kuin kalastustarkoituksiin.

4. Alusten, joiden kalastustoiminta lopetetaan pysyvästi 2 ja 3 kohdan mukaisesti, kapasiteettia ei missään tapauksessa saa korvata, lukuun ottamatta kokonaispituudeltaan alle 12 metrin aluksia, jotka eivät ole troolareita ja jotka voidaan korvata ilman julkista tukea.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien poistettujen alusten kalastuslisenssit peruutetaan ja että alusten poistot ilmoitetaan yhteisön kalastusalusrekisteriin. Niiden on myös huolehdittava siitä, että kolmansiin maihin siirretyt ja rekisteristä poistetuiksi ilmoitetut alukset suljetaan pysyvästi yhteisön vesillä tapahtuvan kalastuksen ulkopuolelle.

5. Toiminnan pysyvästä lopettamisesta tuensaajille maksettava julkinen tuki ei saa ylittää seuraavia määriä:

a) Romuttamispalkkiot

i) 10-15 vuoden ikäiset alukset: katso liitteessä IV olevat taulukot 1 ja 2;

ii) 16-29 vuoden ikäiset alukset: taulukoissa 1 ja 2 annetut asteikot, joista vähennetään 1,5 prosenttia kultakin 15 vuotta ylittävältä vuodelta;

iii) vähintään 30 vuoden ikäiset alukset: taulukoissa 1 ja 2 annetut asteikot, joista vähennetään 22,5 prosenttia.

b) Palkkiot, kun pysyvä siirtäminen tapahtuu yhteisyrityksen puitteissa: 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut määrät; tätä tarkoitusta varten ei kuitenkaan voida myöntää julkista tukea aluksille, joiden vetoisuus on alle 20 BRT tai alle 22 GT, tai vähintään 30 vuoden ikäisille aluksille.

c) Palkkio muusta siirtämisestä pysyvästi kolmanteen maahan: edellä a alakohdassa tarkoitettujen, alusten romuttamisesta myönnettävien palkkioiden enimmäismäärät, joista vähennetään 50 prosenttia. Tätä tarkoitusta varten ei kuitenkaan voida myöntää julkista tukea aluksille, joiden vetoisuus on alle 20 BRT tai alle 22 GT tai vähintään 30 vuoden ikäisille aluksille, paitsi 6 kohdassa säädetyin edellytyksin.

d) Palkkiot muissa tapauksissa, joissa aluksen toiminta lopetetaan pysyvästi: edellä a alakohdassa tarkoitettujen alusten romuttamisesta myönnettävien palkkioiden enimmäismäärät, joista vähennetään 50 prosenttia. Tätä tarkoitusta varten ei kuitenkaan voida myöntää julkista tukea aluksille, joiden vetoisuus on alle 20 BRT tai on alle 22 GT, paitsi 6 kohdassa säädetyin edellytyksin.

6. Sen estämättä, mitä 5 kohdan c ja d alakohdassa säädetään, kun alus siirretään lopullisesti historiallisen perinnön säilyttämistarkoituksiin jäsenvaltion alueella tai julkisten tai osittain julkisten laitosten toteuttamiin kalavarojen tutkimustarkoituksiin tai koulutustarkoituksiin, tai erityisesti kolmannen maan toteuttaman kalastustoiminnan valvontaan, julkista tukea myönnetään 5 kohdan a alakohdassa säädetyin edellytyksin.

7. Kalastustoiminnan rajoittamistoimenpiteisiin voi kuulua kalastuspäivien tai merelläolopäivien rajoittaminen tiettyinä ajanjaksoina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan säännösten soveltamista. Nämä toimenpiteet eivät anna aihetta minkäänlaiseen julkiseen tukeen.

8 artikla

Yhteisyritykset

1. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä yhteisyritysten perustamista edistääkseen.

Tässä asetuksessa "yhteisyrityksellä" tarkoitetaan yhden tai useamman kumppanin, jotka ovat aluksen rekisteröintipaikkana olevan kolmannen maan kansalaisia, muodostamaa kaupallista yritystä.

2. Edellä 7 artiklassa ja liitteessä III säädettyjen, pysyvästä siirtämisestä maksettavaan palkkioon sovellettavien edellytysten lisäksi on noudatettava seuraavia edellytyksiä:

a) kaupallisen yrityksen perustaminen ja rekisteröinti kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti tai osuuden hankkiminen jo rekisteröidyn yhtiön osakepääomasta tavoitteena toteuttaa kaupallista toimintaa kalatalousalalla kolmannen maan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä. Yhteisötason kumppanin osuuden on oltava merkittävä, yleensä 25-75 prosenttia osakepääomasta;

b) pysyvästi siirretyn aluksen omistajuus on luovutettava kolmannessa maassa toimivalle yhteisyritykselle. Viiteen vuoteen alusta ei saa käyttää muuhun kuin kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten hyväksymään kalastustoimintaan, eivätkä myöskään muut alusten omistajat saa käyttää sitä.

3. Yhteisyritysten perustamisesta maksettavat palkkiot eivät saa ylittää 80 prosenttia 7 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta aluksen romuttamisesta maksettavan palkkion enimmäismäärästä.

Palkkioita ei voida maksaa 7 artiklan 5 kohdan a, c ja d alakohdassa tarkoitettujen palkkioiden lisäksi.

4. Hallintoviranomainen maksaa 80 prosenttia palkkiosta hakijalle sillä hetkellä, jolloin alus siirretään yhteisyritykseen, hakijan osoitettua hankkineensa pankkitakuun, joka vastaa 20:tä prosenttia palkkiosta.

5. Hakijan on toimitettava hallintoviranomaiselle vuosittain viiden vuoden ajan yhteisyrityksen perustamispäivästä tai siitä, kun yhteisötason kumppani hankki yrityksestä omistusosuuden, kertomus toimintasuunnitelman toteuttamisesta sekä tietoja saaliista ja kalataloustuotteiden markkinoista ja erityisesti yhteisössä maihin tuoduista tai yhteisöön viedyistä tuotteista asiaan liittyvine asiakirjoineen sekä yrityksen tase ja selvitys sen omista varoista. Hallintoviranomaisen on toimitettava kertomus komissiolle tiedoksi.

Jäljelle jäänyt osa palkkiosta maksetaan hakijalle kahden toimintavuoden ja kahden ensimmäisen kertomuksen toimittamisen jälkeen.

6. Takuu vapautetaan viidennen kertomuksen hyväksymisen jälkeen, jos kaikki edellytykset on täytetty.

7. Komissio antaa tarvittaessa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

9 artikla

Kalastuslaivaston uudistamiseen ja kalastusalusten nykyaikaistamiseen myönnettävä julkinen tuki

1. Rajoittamatta 3 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa asetettujen edellytysten soveltamista laivaston uudistamiseen ja alusten nykyaikaistamiseen myönnetään julkista tukea ainoastaan seuraavin edellytyksin sekä 6 artiklassa ja liitteessä III säädetyin edellytyksin sekä edellyttäen, että noudatetaan monivuotisen ohjausohjelman vuosittaisia kokonaistavoitteita:

a) Kun vuositavoitteita noudatetaan kyseisten segmenttien osalta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että uuden kapasiteetin käyttöönotto julkisella tuella korvataan ohjelmatyökauden 2000-2006 aikana poistamalla ilman julkista tukea kyseisistä laivastosegmenteistä kapasiteettia käyttöön otettua uutta kapasiteettia vastaava määrä yhteenlasketusta arvosta sekä vetoisuutena että tehona.

b) Jos vuositavoitteita ei vielä noudateta kyseisten laivastosegmenttien osalta, jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2001 asti varmistettava, että uuden kapasiteetin käyttöönotto julkisella tuella korvataan kaudella 2000-2001 poistamalla ilman julkista tukea kyseisistä laivastosegmentistä kapasiteettia vähintään 30 prosenttia enemmän kuin uutta kapasiteettia on otettu käyttöön yhteenlasketusta arvosta sekä vetoisuutena että tehona.

Poistettu kapasiteetti voidaan korvata ainoastaan uudella kapasiteetilla, joka on otettu käyttöön julkisella tuella tässä kohdassa esitetyn mukaisesti.

c) Julkista tukea voidaan myöntää myös alusten varustamiseen ja uudenaikaistamiseen silloin, kun se ei koske joko vetoisuutena tai tekona laskettua kapasiteettia.

Neuvosto päättää EY:n perustamissopimuksen 37 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen 31 päivään joulukuuta 2001 mennessä tarvittavista muutoksista, joita sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2002 alkaen tämän kohdan säännöksiin.

2. Julkisen tuen myöntämisen vaikutuksia arvioidaan 21 artiklassa tarkoitetussa täytäntöönpanoa koskevassa vuosikertomuksessa.

3. Liitteessä I olevan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetussa suunnitelmassa laivaston uudistamiseen ja kalastusalusten nykyaikaistamiseen myönnettävään julkiseen tukeen liittyvät indikaattorit on laadittava tämän artiklan mukaisesti.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun julkiseen tukeen kelpuutettavat menot eivät saa ylittää seuraavia määriä:

a) kalastusalusten rakentaminen: liitteessä IV olevassa taulukossa 1 annetut asteikot kaksinkertaisina;

b) kalastusalusten nykyaikaistaminen sekä tarvittaessa vetoisuuden uudelleenmittauksesta aiheutuvat kustannukset vuonna 1969 yhdenmukaisesta alustenmittausjärjestelmästä tehdyn yleissopimuksen(13) liitteen I mukaisesti: liitteessä IV olevassa taulukossa 1 annetut asteikot.

10 artikla

Kalastuslaivastoja koskevat yhteiset säännökset

1. Laivaston uudistamiseen ja alusten nykyaikaistamiseen voidaan myöntää julkista tukea ainoastaan, jos jäsenvaltio on säädetyssä ajassa:

a) toimittanut 5 artiklassa säädetyt tiedot,

b) noudattanut kalastusalusten ominaisuuksista 22 päivänä syyskuuta 1986 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 2930/86(14),

c) pannut täytäntöön 6 artiklan 1 kohdassa mainitut järjestelyt,

d) noudattanut monivuotisissa ohjausohjelmissa määriteltyjä vuosittaisia kokonaistavoitteita.

2. Jos 1 kohdan a-d alakohdan velvoitteita ei noudateta, komissio voi mukauttaa monivuotisen ohjausohjelman kapasiteettitavoitetta komission saatavilla olevan tiedon perusteella 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3. Kalastuslaivastolle tarkoitetun julkisen tuen yhdistämisessä on noudatettava seuraavia säännöksiä:

a) nykyaikaistamiseen liittyviin menoihin ei saa myöntää tukea viiteen vuoteen kyseisen aluksen rakentamiseen tarkoitetun julkisen tuen myöntämisestä,

b) pysyvästä lopettamisesta myönnettäviä, 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja palkkiota ja 8 artiklassa tarkoitettuja yhteisyritysten perustamisesta myönnettäviä palkkioita ei saa yhdistää muuhun yhteisön tukeen, jota myönnetään tämän asetuksen tai asetusten (ETY) N:o 2908/83(15), (ETY) N:o 4028/86(16) ja (EY) N:o 2468/98 nojalla. Kyseisistä palkkioista vähennetään:

i) osa aluksen nykyaikaistamiseen aikaisemmin saadun tuen ja/tai väliaikaisesta yhteisyrityksestä maksetun palkkion määrästä; tämä osa lasketaan suhteessa kuluneeseen aikaan pysyvää lopettamista tai yhteisyrityksen perustamista edeltävältä viiden vuoden kaudelta,

ii) kokonaisuudessaan tämän asetuksen 16 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 2468/98 14 artiklassa tarkoitettu toiminnan väliaikaisesta lopettamisesta aikaisemmin saatu tuki, jota on maksettu toiminnan pysyvää lopettamista tai yhteisyrityksen perustamista edeltävän vuoden aikana.

4. Rakentamista tai uudenaikaistamista varten tämän asetuksen nojalla myönnettävä tuki on maksettava takaisin suhteessa kuluneeseen aikaan, jos kyseinen alus poistetaan yhteisön kalastusalusrekisteristä kymmenen vuoden kuluessa rakentamisesta tai viiden vuoden kuluessa uudenaikaistamisesta.

11 artikla

Pienimuotoinen rannikkokalastus

1. Tässä artiklassa "pienimuotoisella rannikkokalastuksella" tarkoitetaan kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituisia aluksia käyttäen harjoitettua kalastusta.

2. Jäsenvaltiot voivat tämän asetuksen mukaisesti toteuttaa pienimuotoisen rannikkokalastuksen harjoittamisen edellytyksiä parantavia lisätoimenpiteitä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

3. Jos alusten omistajien ryhmä tai kalastajaperheet, jotka harrastavat pienimuotoista rannikkokalastusta, toteuttavat yhdessä kokonaisvaltaisen yhteishankkeen kyseisen kalastustoiminnan kehittämiseksi tai nykyaikaistamiseksi, hankkeen osanottajille voidaan myöntää kiinteä KOR:stä osarahoitettava kokonaispalkkio.

4. Muun muassa seuraavia hankkeita voidaan pitää tässä kohdassa tarkoitettuina kokonaisvaltaisina yhteishankkeina:

- aluksen turvallisuuskalusto ja hygienia- ja työskentelyolosuhteiden parantaminen,

- teknologiset innovaatiot (entistä valikoivammat kalastustekniikat),

- tuotanto-, jalostus- ja kaupanpitoketjun järjestäminen (myynnin edistäminen ja tuotteiden lisäarvo),

- ammatillinen uudelleensuuntautuminen tai koulutus.

5. Kiinteä kokonaispalkkio saa olla enintään 150000 euroa kokonaisvaltaiselta yhteishankkeelta. Hallintoviranomainen määrittää tosiasiallisesti maksetun palkkion määrän ja sen jakautumisen edunsaajien kesken hankkeen laajuuden ja kunkin osanottajan siihen antaman rahoitussitoumuksen perusteella.

12 artikla

Sosiaalis-taloudelliset toimenpiteet

1. Tässä artiklassa "kalastajalla" tarkoitetaan henkilöä, joka harjoittaa pääasiallista ammattitoimintaansa toiminnassa olevalla merikalastusaluksella.

2. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa kalastajien eduksi asetuksen (ETY) N:o 3760/92 11 artiklassa tarkoitettuun yhteisön kalastusalan rakenneuudistukseen liittyviä sosiaalis-taloudellisia toimenpiteitä.

3. KOR:stä voidaan myöntää rahoitustukea ainoastaan seuraaviin toimenpiteisiin:

a) kalastajien kansallisten varhaiseläkejärjestelmien osarahoitus, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

i) toimenpiteen edunsaajien ikä on varhaiseläkkeelle siirryttäessä enintään 10 vuotta alhaisempi kuin jäsenvaltion voimassa olevassa lainsäädännössä tarkoitettu laillinen eläkeikä tai edunsaajat ovat vähintään 55 vuoden ikäisiä,

ii) edunsaajat voivat perustella vaatimuksensa vähintään 10 vuoden työskentelyllä kalastajina.

Varhaiseläkkeen aikana kalastajien tavallisen eläkejärjestelmän maksut eivät kuitenkaan kuulu KOR:n rahoitustuen piiriin.

Missään jäsenvaltiossa edunsaajien määrä ei koko ohjelmatyöjakson aikana saa olla suurempi kuin niiden työpaikkojen määrä, jotka poistuivat kalastusaluksilta 7 artiklassa tarkoitetun, kyseisten alusten kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen johdosta,

b) henkilökohtaisten korvausten myöntäminen kalastajille, jotka voivat osoittaa, että he ovat työskennelleet kalastajina vähintään kahdentoista kuukauden ajan, 10000 euron enimmäismäärään yksittäistä edunsaajaa kohti rajoitettujen tukikelpoisten kustannusten perusteella, jos aluksen, jolla edunsaajat työskentelivät, toiminta on pysyvästi lopetettu 7 artiklan mukaisesti,

c) kalastajille, jotka voivat osoittaa työskennelleensä kalastajina vähintään viiden vuoden ajan, voidaan yksittäistä edunsaajaa kohti maksaa enintään 50000 euroa tukikelpoisten kustannusten perusteella kertaluonteista henkilökohtaista korvausta, jonka tarkoituksena on helpottaa toiminnan suuntaamista tai monipuolistamista muuhun kuin merikalastukseen yksittäisen tai yhteisen sosiaalisen ohjelman puitteissa; hallintoviranomainen päättää yksittäisen tuen määrästä toiminnan uudelleen suuntaamis- ja monipuolistamishankkeen laajuuden sekä edunsaajan antaman rahoitussitoumuksen perusteella.

d) henkilökohtaisten tukien myöntäminen alle 35-vuotiaille kalastajille, jotka voivat osoittaa, että he ovat työskennelleet kalastajina vähintään viisi vuotta, tai että he omaavat vastaavan ammatillisen koulutuksen, ja jotka tulevat ensimmäistä kertaa kalastusaluksen omistajaksi osittain tai kokonaan edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

i) kalastusaluksen kokonaispituuden on oltava 7-24 metriä; omistuksen hankkimishetkellä aluksen on oltava 10-20 vuotta vanha, sen on oltava toimintakelpoinen ja sen on oltava rekisteröity yhteisön kalastusalusrekisteriin,

ii) omistuksen siirto ei tapahdu saman perheen sisällä toiseen sukupolveen saakka.

Hallintoviranomainen määrittää kunkin henkilökohtaisen palkkion määrän erityisesti aluksen koon ja iän sekä aluksen hankinnan rahoitusehtojen (omistuksen hankintakustannukset; pankkilainan taso ja ehdot, mahdollisesti kolmannen osapuolen antama takaus, ja/tai muut rahoitusjärjestelymahdollisuudet) perusteella.

Hallintoviranomainen vahvistaa myös muut edellytykset ja perusteet, joita noudattaen omistus hankitaan.

Joka tapauksessa palkkion määrä saa olla enintään 10 prosenttia omistuksen hankintakustannuksista ja enintään 50000 euroa.

4. Hallintoviranomaisen on annettava tarvittavat säännökset ja erityisesti aiheelliset valvontajärjestelmät, joilla taataan, että:

a) 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen edunsaajat luopuvat lopullisesti kalastajan ammatista,

b) yksikään kalastaja ei saa etua kuin yhdestä 3 kohdassa tarkoitetusta toimenpiteestä,

c) 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu korvaus palautetaan suhteessa kuluneeseen aikaan, jos edunsaaja alkaa uudelleen työskennellä kalastajana, ennen kuin vuosi on kulunut hänelle tarkoitetun tuen maksamisesta,

d) 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettu korvaus palautetaan suhteessa kuluneeseen aikaan, jos edunsaaja alkaa uudelleen työskennellä kalastajana, ennen kuin viisi vuotta on kulunut hänelle tarkoitetun tuen maksamisesta,

e) 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen edunsaajat tosiasiallisesti harjoittavat uutta toimintaa,

f) 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettu palkkio palautetaan suhteessa kuluneeseen aikaan, jos edunsaajan hankkima omistajuus siirretään tai jos aluksen toiminta lopetetaan pysyvästi 7 artiklan mukaisesti enintään viiden vuoden kuluttua palkkion maksamisesta.

5. Kaikki järjestelyt, laskentamenetelmät, kriteerit ja muut säännöt, jotka hallintoviranomainen vahvistaa tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi kuvaillaan asetuksen (EY) N:o 1260/1999 18 artiklan 3 kohdan mukaisessa ohjelma-asiakirjan täydennyksessä.

6. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kansallisesti rahoitettavia sosiaalisia liitännäistoimenpiteitä kalastajien hyväksi, jotta helpotettaisiin kalastustoiminnan tilapäistä lopettamista veden luonnonvarojen suojelusuunnitelmien puitteissa.

III OSASTO

VEDEN LUONNONVAROJEN SUOJELEMINEN, VESIVILJELY, KALASTUSSATAMIEN KALUSTO, JALOSTAMINEN, PITÄMINEN KAUPAN JA SISÄVESIKALASTUS

13 artikla

Soveltamisala

1. Jäsenvaltiot voivat liitteessä III määritellyin edellytyksin toteuttaa toimenpiteitä pääomainvestointien edistämiseksi seuraavilla aloilla:

a) kiinteät tai irtaimet rakenteet veden luonnonvarojen suojelemiseksi ja kehittämiseksi, lukuun ottamatta istutuksia,

b) vesiviljely,

c) kalastussatamien kalusto,

d) kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden jalostaminen ja pitäminen kaupan,

e) sisävesikalastus.

2. KOR:stä voidaan myöntää tukea ainoastaan hankkeille, joilla

a) edistetään kyseessä olevasta rakenteellisesta parannustoimenpiteestä saatavia kestäviä taloudellisia hyötyjä,

b) annetaan riittävät takeet teknisestä ja taloudellisesta elinkelpoisuudesta,

c) vältetään aiheuttamasta haittavaikutuksia tuotannolle, erityisesti liikatuotantokapasiteetin luomisen riskejä.

IV OSASTO

MUUT TOIMENPITEET

14 artikla

Uusien myyntikanavien löytäminen ja edistäminen

1. Jäsenvaltiot voivat liitteessä III määritetyin edellytyksin toteuttaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden uusien myyntikanavien löytämistä ja edistämistä koskevia yhteisiä toimia, joihin kuuluvat erityisesti seuraavat toimet:

a) laatua koskevien todistusten ja päällysmerkintöjen laatiminen, tuotenimitysten järkeistäminen ja tuotteiden standardointi,

b) myynnin edistämiskampanjat, myös laatua korostavat kampanjat,

c) kuluttaja- ja markkinatutkimuksiin tarkoitetut hankkeet,

d) messujen ja näyttelyjen järjestäminen ja niihin osallistuminen,

e) opinto- tai myyntimatkojen järjestäminen,

f) markkina- ja mielipidetutkimukset, mukaan lukien yhteisön tuotteiden kaupan pitämisen näkymät kolmansissa maissa,

g) kaupan pitämisen edellytyksiä edistävät kampanjat,

h) myyntineuvonta ja -tuki, tukku- ja vähittäiskauppiaille sekä tuottajaorganisaatioille tarkoitetut palvelut.

2. Etusijalle asetetaan investoinnit:

a) joiden tarkoituksena on lisätä ylijäämälajien tai vajaahyödynnettyjen lajien menekkiä,

b) joita toteuttavat asetuksessa (ETY) N:o 3759/92 tarkoitetut virallisesti hyväksytyt organisaatiot,

c) joita kansallisten viranomaisten hyväksymät useat tuottajaorganisaatiot tai muut alan organisaatiot toteuttavat yhteisesti,

d) joilla toteutetaan kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden laatupolitiikkaa,

e) joiden tarkoituksena on edistää ympäristöystävällisillä menetelmillä saatujen tuotteiden myyntiä.

3. Toimenpiteet eivät saa perustua kaupallista alkuperää osoittaviin merkintöihin eivätkä ne saa viitata tiettyyn maahan tai maantieteelliseen alueeseen muutoin kuin erityisissä tapauksissa, joissa tuotteen tai valmistusmenetelmän tiettyyn maantieteelliseen alueeseen viittaava alkuperä on tunnustettu virallisesti maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 14 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92(17) nojalla. Tällainen viittaus voidaan tehdä ainoastaan siitä ajankohdasta alkaen, jona nimitys on kirjattu asetuksen (ETY) N:o 2081/92 6 artiklan 3 kohdassa säädettyyn rekisteriin.

15 artikla

Alan ammattikunnan toteuttamat toimet

1. Jäsenvaltiot voivat kannustaa asetuksen (ETY) N:o 3759/92 säännösten mukaisesti hyväksyttyjen tuottajajärjestöjen perustamista ja helpottaa niiden toimintaa seuraavasti:

a) tuottajajärjestöille, jotka on perustettu myöhemmin kuin 1 päivänä tammikuuta 2000, voidaan myöntää tukea kolmen vuoden ajan niiden hyväksymisestä. Tuen määrän on ensimmäisenä, toisena ja kolmantena vuonna pysyttävä molempien seuraavien rajojen puitteissa:

i) kolme, kaksi ja yksi prosenttia mainitussa järjestyksessä tuottajajärjestön kaupan pitämien tuotteiden arvosta,

ii) 60 prosenttia, 40 prosenttia ja 20 prosenttia mainitussa järjestyksessä tuottajajärjestön hallintokuluista;

b) tukea voidaan myöntää asetuksen (ETY) N:o 3759/92 7 a artiklan 1 kohdassa tarkoitetun erityisen hyväksymisen saaneille tuottajajärjestöille kolmen vuoden ajan erityisen hyväksymisen ajankohdasta alkaen niiden laadun parantamissuunnitelmien toteuttamisen helpottamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta a alakohdassa tarkoitettua tukea. Tuen määrä ensimmäisenä, toisena ja kolmantena vuonna ei saa ylittää 60 prosenttia, 50 prosenttia ja 40 prosenttia mainitussa järjestyksessä organisaatiolle suunnitelman täytäntöönpanosta aiheutuneista kustannuksista;

c) Edellä a ja b alakohdassa tarkoitettu tuki maksetaan lopullisille edunsaajille sitä vuotta seuraavana vuonna, jolle tuki on myönnetty, ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008.

2. Jäsenvaltiot voivat kannustaa lyhytkestoisia yhteistä etua koskevia toimia, joiden soveltamisala on yksityisessä liiketoiminnassa tavanomaisesti toteutettavia toimia laajempi ja joiden toteuttamiseen ammattikunnan jäsenet itse osallistuvat aktiivisesti tai joita tuottajien puolesta toimivat tuottajajärjestöt tai muut järjestöt, jotka hallintoviranomainen on hyväksynyt, toteuttavat ja joilla edistetään yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

3. Tukikelpoiset toimet voivat koskea erityisesti seuraavia seikkoja:

a) tietyille kalastusalueille pääsyn edellytysten hallintoa ja valvontaa sekä kiintiöiden hallinnointia;

b) pyyntiponnistuksen hallintaa;

c) hallintoviranomaisen entistä valikoivammiksi toteamien pyydysten ja menetelmien käytön edistämistä;

d) kalavarojen säilyttämistä koskevien teknisten toimenpiteiden edistämistä;

e) sellaisten toimenpiteiden edistämistä, joilla parannetaan työskentelyolosuhteita ja tuotteiden hygieniaolosuhteita sekä aluksella että maalla;

f) yhteisiä vesiviljelylaitteita, vesiviljelytilojen rakenteiden uudistamista ja parantamista, vesiviljelyjätteiden yhteistä käsittelyä;

g) kalankasvatuksesta aiheutuvien tautien tai loisriskien torjumista pyyntialueilla tai rannikkojen ekosysteemeissä;

h) perustietojen keräämistä ja/tai ympäristön hallintomallien valmistelemista kalatalous- ja vesiviljelyalalla rannikkoalueiden yhtenäisten hallintosuunnitelmien valmistelemiseksi;

i) sähköisen kaupan ja muun tietotekniikan järjestämistä teknisten ja kaupallisten tietojen levittämiseksi;

j) alan yrityshautomoiden perustamista ja/tai kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden kokoomakeskusten perustamista;

k) erityisesti lisäpätevyyksiä kehittävään koulutukseen pääsyä, taito-tiedon siirron järjestämistä aluksilla ja maalla;

l) laatua, jäljitettävyyttä, terveysolosuhteita, tilastovälineitä ja ympäristöystävällisiä vaikutuksia parantavien ja valvovien järjestelmien suunnittelua ja soveltamista;

m) lisäarvon aikaansaaminen tuotteille (muun muassa sivu- ja rinnakkaistuotteiden arvon lisääminen kokeilun ja innovaation kautta);

n) tiedon ja avoimuuden lisääminen tuotannossa ja markkinoilla.

Yritysten tavanomaiseen tuotantoprosessiin kuuluvat menot eivät tämän kohdan perusteella ole tukikelpoisia.

4. Komissio antaa tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

16 artikla

Toiminnan tilapäinen lopettaminen ja muut rahalliset korvaukset

1. Jäsenvaltiot voivat myöntää kalastajille ja alusten omistajille korvauksia toiminnan tilapäisestä lopettamisesta seuraavissa olosuhteissa:

a) erityisesti biologisista syistä johtuvien odottamattomien olosuhteiden vuoksi; korvausta voidaan myöntää enintään kaksi kuukautta vuodessa tai kuusi kuukautta koko kaudella 2000-2006. Hallintoviranomainen toimittaa komissiolle etukäteen asianmukaiset tieteelliset todisteet;

b) kalastussopimuksesta riippuvaisille yhteisön kalastuslaivastoille, jos kalastussopimusta ei uusita tai se keskeytetään; korvausta voidaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi; myöntämistä voidaan jatkaa kuudella kuukaudella siinä tapauksessa, että komission hyväksymä toiminnan uudelleensuuntaamissuunnitelma toteutetaan kyseisen laivaston osalta;

c) jos ehtymisvaarassa olevia kalavaroja varten otetaan käyttöön komission tai yhden tai useamman jäsenvaltion päätöksellä elvytyssuunnitelma; korvausta voidaan myöntää enintään kahdeksi vuodeksi, ja sitä voidaan jatkaa edelleen yhdellä vuodella. Korvaukset voidaan samoin kestoa koskevin rajoituksin ulottaa koskemaan myös jalostusteollisuutta, jos se on hankinnoissaan riippuvainen elvytyssuunnitelman kohteena olevista kalavaroista ja jos hankintamahdollisuuksien vähentymistä ei voida korvata tuonnilla. Hallintoviranomainen toimittaa komissiolle ennen elvyttämissuunnitelman täytäntöönpanoa asianmukaiset tieteelliset ja taloudelliset perustelut. Komissio pyytää viipymättä asetuksen (ETY) N:o 3760/92 16 artiklassa säädetyn komitean lausunnon.

2. Jäsenvaltiot voivat myöntää kalastajille ja kalastusalusten omistajille rahallisen korvauksen, jos neuvoston päätöksestä aiheutuu teknisiä rajoituksia tiettyjen pyydysten ja pyyntimenetelmien käytölle; tuki on tarkoitettu kattamaan tekninen mukauttaminen ja sitä voidaan maksaa enintään kuusi kuukautta.

3. KOR:stä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin maksettava rahoitustuki saa olla enintään jäsenvaltiokohtaisesti koko kaudella 2000-2006 korkeampi seuraavista kahdesta kynnysarvosta: miljoona euroa tai neljä prosenttia alalle kyseiseen jäsenvaltioon myönnetystä yhteisön tuesta.

Hallintoviranomainen määrittää 1 ja 2 kohdassa säädettyjen korvausten yksittäiset määrät tarkoituksenmukaisten parametrien, kuten tosiasiallisesti aiheutuneen vahingon, toiminnan uudelleensuuntaamiseksi tehtyjen ponnistelujen laajuuden, elvyttämissuunnitelman laajuuden tai tekniseksi mukauttamiseksi tehtyjen ponnistelujen laajuuden perusteella.

4. Tämän artiklan nojalla toteutettavia toimenpiteitä ei voida missään tapauksessa katsoa osallistumiseksi 5 artiklassa tarkoitetun monivuotisen ohjausohjelman tavoitteiden toteuttamiseen eikä niitä voida perustella kalatalouden kulloiseenkin hallintoon liittyvällä toistuvalla kausiluonteisella toiminnan lopettamisella.

17 artikla

Innovatiiviset toimenpiteet ja tekninen apu

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa ja asetuksen (EY) N:o 1260/1999 9 artiklan b alakohdassa määritellyissä suunnitelmissa tarvittavat keinot toimenpideohjelmien ja yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen valmisteluun, toteuttamiseen, seurantaan, arviointiin tai mukauttamiseen liittyvien tutkimusten, pilotti- ja esittelyhankkeiden, koulutustoimien, teknisen avun, kokemusten vaihdon ja tiedottamisen toteuttamiseksi.

2. "Pilottihankkeella" tarkoitetaan taloudellisen toimijan, tieteellisen tai teknisen laitoksen tai muun toimivaltaisen viranomaisen toteuttamaa hanketta, jonka tarkoituksena on kokeilla alan tosiasiallisia olosuhteita vastaavissa olosuhteissa innovatiivisen teknologian teknistä luotettavuutta ja/tai taloudellista kannattavuutta, jotta kokeillusta teknologiasta saataisiin ja voitaisiin levittää teknisiä ja/tai taloudellisia tietoja. Pilottihankkeisiin kuuluu aina riittävän tehokas ja riittävän pitkäaikainen tieteellinen seuranta merkittävien tulosten saamiseksi; niistä on toimitettava tieteellisiä kertomuksia hallintoviranomaiselle. Hallintoviranomainen toimittaa kyseiset kertomukset komissiolle tiedoksi viipymättä.

Kokeelliset kalastushankkeet kelpuutetaan pilottihankkeiksi, jos niiden tavoitteena on kalavarojen säilyttäminen ja jos niissä otetaan käyttöön entistä valikoivampia pyyntitekniikoita.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimet voivat koskea erityisesti 15 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja seikkoja, jos ne toteutetaan julkisten tai osittain julkisten elinten tai muiden hallintoviranomaisen tätä tarkoitusta varten nimeämien elinten aloitteesta.

Näihin toimiin voi myös kuulua alusten rakentaminen tai muuttaminen, jos kyseiset alukset on tarkoitettu yksinomaan julkisten elinten tai osittain julkisten elinten toteuttamaan kalavarojen tutkimus- tai koulutustoimintaan ja ne purjehtivat jäsenvaltion lipun alla.

4. Lisäksi 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin voi kuulua alalla työskentelevien miesten ja naisten yhtäläisten työllisyysmahdollisuuksien edistäminen.

V OSASTO

YLEISET JA VARAINHOITOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

18 artikla

Tukiedellytysten noudattaminen

Hallintoviranomaisen on varmistettava liitteessä III esitettyjen erityisten tukiedellytysten noudattaminen.

Hallintoviranomaisen on myös varmistettava ennen tuen myöntämistä edunsaajien tekninen kapasiteetti ja yritysten taloudellinen elinkelpoisuus.

19 artikla

Tukijärjestelmistä ilmoittaminen

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava perustamissopimuksen 87-89 artiklan mukaisesti komissiolle asetuksen (EY) N:o 1260/1999 3 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan b alakohdassa tarkoitetuissa suunnitelmissa määrätyt tukijärjestelmät.

2. Jäsenvaltiot voivat tämän asetuksen soveltamisalan puitteissa ottaa käyttöön lisätukitoimenpiteitä, joihin sovelletaan muita kuin tässä asetuksessa vahvistettuja edellytyksiä tai sääntöjä tai jotka kattavat liitteessä IV säädetyt enimmäismäärät ylittävän osuuden, jos kyseiset tukitoimenpiteet ovat perustamissopimuksen 87-89 artiklan mukaisia.

20 artikla

Kansalliseksi valuutaksi muuntaminen

Tässä asetuksessa vahvistetut euroalueeseen kuulumattomia jäsenvaltioita koskevat euroina ilmaistut määrät muunnetaan kansalliseksi valuutaksi Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa julkaistuilla muuntokursseilla.

Muunnettaessa käytetään sen vuoden tammikuun 1 päivänä voimassa olevaa muuntokurssia, jona jäsenvaltio on tehnyt päätöksen palkkion tai tuen myöntämisestä.

21 artikla

Täytäntöönpanosäännökset

Komissio antaa menojen yhteenvedon sekä vuosittaisten toimintakertomusten muodon täytäntöönpanosäännökset 23 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

22 artikla

Komiteamenettely

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista 4, 5, 6, 8, 10, 15 ja 21 artiklassa tarkoitettuja seikkoja koskevista toimenpiteistä päätetään 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

23 artikla

Komiteat

1. Komissiota avustaa

a) asetuksen (EY) N:o 1260/1999 51 artiklalla perustettu kalatalous- ja vesiviljelyalan rakenteiden komitea 8, 15 ja 21 artiklan täytäntöönpanossa, ja

b) asetuksen (EY) N:o 3760/92 17 artiklalla perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan hallintokomitea 4, 5, 6 ja 10 artiklan täytäntöönpanossa.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

24 artikla

Siirtymäkautta koskevat säännökset

Kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2000 alkaen:

- asetus (EY) N:o 2468/98,

- asetuksen (ETY) N:o 3759/92 7 artiklan 1, 2 ja 3 kohta ja 7 b artikla,

- asetus (ETY) N:o 3140/82(18).

Kumottuja säännöksiä sovelletaan kuitenkin 31 päivään joulukuuta 1999 mennessä hyväksyttyihin tukeen, toimiin ja hankkeisiin.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin ja artikloihin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 1999.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

K. HEMILÄ

(1) EYVL C 16, 21.1.1999, s. 12.

(2) EYVL C 279, 1.10.1999, s. 325.

(3) EYVL C 209, 22.7.1999, s. 10.

(4) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 1.

(5) EYVL L 389, 31.12.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1181/98 (EYVL L 164, 9.6.1998, s. 1).

(6) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2846/98 (EYVL L 358, 31.12.1998, s. 5).

(7) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 54.

(8) EYVL L 388, 31.12.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3318/94 (EYVL L 350, 31.12.1994, s. 15).

(9) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(10) EYVL L 312, 20.11.1998, s. 19.

(11) EYVL L 266, 1.10.1998, s. 27.

(12) EYVL L 266, 1.10.1998, s. 36.

(13) Kansainvälinen alustenmittausyleissopimus, tehty Lontoossa 1969 Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) puitteissa.

(14) EYVL L 274, 25.9.1986, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 3259/94 (EYVL L 339, 29.12.1994, s. 11).

(15) Yhteisistä toimenpiteistä kalastuselinkeinon rakenteelliseksi uudistamiseksi, uudenaikaistamiseksi sekä kehittämiseksi ja vesiviljelyn kehittämiseksi 4 päivänä lokakuuta 1983 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2908/83 (EYVL L 290, 22.10.1983, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3733/85 (EYVL L 361, 31.12.1985, s. 78).

(16) Yhteisistä toimenpiteistä kalatalous- ja vesiviljelyalan rakenteiden parantamisesta ja mukauttamisesta 18 päivänä joulukuuta 1986 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 4028/86 (EYVL L 376, 31.12.1986, s. 7), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3946/92 (EYVL L 401, 31.12.1992, s. 1), ei suomenkielistä toisintoa.

(17) EYVL L 208, 27.7.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1068/97 (EYVL L 156, 13.6.1997).

(18) Neuvoston asetus (ETY) N:o 3140/82, annettu 22 päivänä marraskuuta 1982, jäsenvaltioiden kalastusalan tuottajajärjestöille myöntämien tukien myöntämisestä ja rahoituksesta (EYVL L 331, 26.11.1982, s. 7).

LIITE I

SUUNNITELMIEN SISÄLTÖ

1. Nykyisen tilanteen määrällinen kuvaus jokaisen II, III ja IV osastossa tarkoitetun alan osalta

a) Vahvuudet ja heikkoudet,

b) Yhteenveto toteutetuista toimista ja aikaisempina vuosina käytettyjen varojen vaikutus,

c) Alan tarpeet, erityisesti kalastuslaivastoja koskevan monivuotisen ohjausohjelman velvoitteiden perusteella.

2. Alan rakenteiden uudistamissuunnitelma

a) Neuvottelujen ja toimenpiteiden tulokset toimivaltaisten viranomaisten ja elinten sekä sosiaalis-taloudellisten kumppanien ponnistelujen yhdistämiseksi asianmukaisilla tasoilla

b) Tavoitteet

i) yhteisen kalastuspolitiikan mukaiset yleiset tavoitteet,

ii) tavoitteiden tärkeysjärjestys,

iii) erityiset tavoitteet kunkin tukitoimen osalta ja jos mahdollista, määrällisesti ilmaistuina.

c) Osoitus siitä, että julkinen tuki on välttämätöntä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; toteutetut toimenpiteet haitallisten vaikutusten välttämiseksi, erityisesti ylikapasiteetin syntymisen torjumiseksi.

d) Kalastuslaivaston osalta:

i) laivaston kehittymisen indikaattorit suhteessa monivuotisen ohjausohjelman tavoitteisiin,

ii) kalastustoiminnan uudelleensuuntaamisessa ensi sijalle asetettavat kalastustekniikat ja pyydykset.

e) ennakoitu vaikutus (työllisyyteen, tuontantoon jne.).

3. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat keinot

a) kullakin alalla suunnitellut toimenpiteet (lainsäädännölliset, taloudelliset ja muut) suunnitelmien ja erityisesti tukijärjestelmien täytäntöönpanemiseksi,

b) suuntaa-antava rahoitusaikataulu koko ohjelmatyökaudella siten, että se sisältää luettelon kullekin tukitoimialueelle varatuista alueellisista, kansallisista, yhteisötason tai muista varoista,

c) tutkimuksia, pilottihankkeita, esittelyhankkeita, koulutustoimia, teknistä apua ja mainontaa koskevat vaatimukset, jotka liittyvät kyseisten toimenpiteiden valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan, arviointiin ja mukauttamiseen.

4. Täytäntöönpano

a) jäsenvaltion nimittämä hallintoviranomainen,

b) tehokkaan ja tosiasiallisen täytäntöönpanon varmistamiseksi toteutetut toimenpiteet, mukaan lukien seuranta ja arviot; määrällisten indikaattorien määrittely,

c) tarkastuksia, seuraamuksia ja tiedotustoimenpiteitä koskevat säännökset ja määräykset,

d) kalastuslaivaston osalta:

i) kalavarojen kehittymisen seurantamenetelmät, erityisesti haavoittuvien kalavarojen osalta,

ii) seisovia pyydyksiä varten pyyntiponnistuksen seurantajärjestelyt, mukaan lukien pyydysten määrän ja koon kehittymisen seuranta.

LIITE II

KALASTUSLAIVASTON MONIVUOTISTEN OHJAUSOHJELMIEN VÄHIMMÄISSISÄLTÖ

1. Liitteessä I tarkoitetun tilanteen kuvauksen ajan tasalle saattaminen

Tämän ajan tasalle saattaminen tarkoittaa kuvausta kalastustoiminnan ja laivaston tilanteesta sekä niihin liittyvän työllisyystilanteen kehityksestä 3 artiklassa tarkoitettujen ohjelma-asiakirjojen toimittamisajankohdan jälkeen.

2. Edellisen ohjelman tulokset

a) Jäsenvaltioiden on 1 päivään toukokuuta 2001 mennessä arvioitava ja selvitettävä tapahtunutta kehitystä ja ohjelmakaudeksi 1997-2001 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi käytettyjä keinoja.

b) Erittely ohjelman täytäntöönpanon yleisestä hallinnollisesta ja sosiaalis-taloudellisesta viitekehyksestä, tarvittaessa erityisesti olosuhteista, joissa kalastustoiminnan vähentämistoimenpiteet pantiin täytäntöön.

c) Tulosten saavuttamiseksi varattuja yhteisötason, kansallisia ja alueellisia varoja koskevat tarkat tiedot huomautuksineen kustakin laivaston osasta.

3. Uudet suuntaviivat

Ilmoitetaan 1 ja 2 kohtaan annettujen vastausten perusteella suuntaviivat, jotka laivaston eri osille olisi annettava seuraavia monivuotisia ohjausohjelmia varten erityisesti kahdessa seuraavassa toimessa:

a) Laivaston uudistaminen: perusteet laivastoon tulolle ja siitä lähdölle laivastosegmenteittäin ja tähän liittyvä rahoitus. Kunkin jäsenvaltion lait tai hallinnolliset määräykset sen laivastoihin tulevien ja niistä lähtevien alusten seuraamiseksi. Jäsenvaltion laivastosegmenteittäin toteuttamat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että laivaston uudistamiseen ja pyyntiponnistuksen säätelyyn myönnetty julkinen tuki ei vaikuta haitallisesti ohjelmien tavoitteisiin pääsemiseen.

b) Pyyntiponnistuksen säätely: pyyntiponnistusten suotava kehitys seuraavan monivuotisen ohjausohjelman päättymiseen saakka laivastosegmenteittäin verrattuna niihin kullekin segmentille asetettuihin tavoitteisiin, jotka olisi saavutettava 31.12.2001 mennessä. Tähän liittyvät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. Kalastustoiminnan hallintojärjestelmät. Täten vahvistettujen uusien tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävien hallinnollisten ja taloudellisten voimavarojen suuruus.

LIITE III

TUKEA KOSKEVAT ERITYISET EDELLYTYKSET JA PERUSTEET

1. Monivuotisten ohjausohjelmien toteuttaminen (II osasto)

1.0 Alusten ikä

Tässä asetuksessa aluksen ikä määritetään kokonaislukuna, joka saadaan, kun lasketaan erotus sen vuoden välillä, jona hallintoviranomainen teki päätöksen palkkion tai tuen myöntämisestä, ja sen vuoden välillä, jona kyseinen alus on rakennettu (tai ellei sitä tiedetä, alus otettu käyttöön).

1.1 Toiminnan lopettaminen pysyvästi (7 artiklan 3 kohta)

a) Pysyvä lopettaminen voi koskea ainoastaan aluksia, joilla on harjoitettu kalastustoimintaa vähintään 75 merilläolopäivää kumpanakin toiminnan lopullista lopettamista koskevan hakemuksen päivämäärää edeltävänä kahtena kahdentoista kuukauden ajanjaksona, tai tarvittaessa aluksia, joiden harjoittaman kalastustoiminnan kesto merilläolopäivinä vastaa vähintään 80:tä prosenttia voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössä kyseiselle alukselle sallituista merilläolopäivistä.

Itämerellä 75 merilläolopäivän raja alennetaan:

- 60 päiväksi sellaisten alusten osalta, jotka on rekisteröity linjan 59° 30' pohjoista leveyttä pohjoispuolella sijaitsevissa satamissa

- 40 päiväksi sellaisten alusten osalta, jotka on rekisteröity linjan 59° 30' pohjoista leveyttä pohjoispuolella sijaitsevissa satamissa ja joilla harjoitetaan lohenkalastusta.

b) Seuraavat edellytykset on täytettävä:

i) aluksen on oltava rekisteröity yhteisön kalastusalusrekisteriin ennen toiminnan pysyvää lopettamista,

ii) aluksen on oltava toimintakelpoinen palkkion myöntämisajankohtana,

iii) kalastuslisenssi on peruutettava toiminnan pysyvän lopettamisen jälkeen ja alus on ilmoitettava pysyvästi poistetuksi yhteisön kalastusalusrekisteristä,

iv) jos alus siirretään pysyvästi kolmanteen maahan, se on viipymättä rekisteröitävä kyseisen kolmannen maan kalastusalusrekisteriin ja siltä on evättävä lopullisesti paluu yhteisön vesille.

c) Jos alus katoaa palkkion myöntämistä koskevan päätöksen päivämäärän ja toiminnan pysyvän lopettamisen tosiasiallisen päivämäärän välisenä aikana, hallintoviranomainen tekee vakuutuskorvauksen suuruisen rahoitusoikaisun.

d) Aluksesta, joka siirretään kolmanteen maahan 8 artiklassa tarkoitetun yhteisyrityksen menettämän aluksen tilalle, ei makseta 7 artiklassa tarkoitettua julkista tukea.

1.2 Yhteisyritykset (8 artikla)

a) Aluksen on 7 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja tämän liitteen 1.1 kohdassa tarkoitettujen, pysyvää siirtämistä kolmanteen maahan yhteisyrityksen puitteissa koskevien edellytysten lisäksi täytettävä seuraavat edellytykset:

i) sen on täytynyt olla vähintään viiden viimeksi kuluneen vuoden ajan toiminnassa yhteisön jäsenvaltion lipun alla purjehtivana aluksena

- yhteisön vesillä

- ja/tai kolmannen maan vesillä yhteisön kanssa tehdyn kalastussopimuksen tai muun sopimuksen nojalla,

- ja/tai kansainvälisillä vesillä, jos kalastusta säädellään kansainvälisellä yleissopimuksella;

ii) kuuden kuukauden sisällä palkkion myöntämistä koskevasta päätöksestä sen on oltava varustettu sellaisin teknisin laittein, joiden avulla se voi toimia kolmannen maan vesillä kyseisen kolmannen maan viranomaisten myöntämässä kalastusluvassa ilmoitetuin edellytyksin; sen on oltava yhteisön turvallisuusmääräysten mukainen ja hallintoviranomaisen vahvistamalla tavalla asianmukaisesti vakuutettu; tällaiseen mahdolliseen varustamiseen liittyvät menot eivät ole kelpoisia yhteisön tukeen;

b) Edunsaajan on yhteisyrityksen palkkiohakemusta jättäessään toimitettava hallintoviranomaiselle seuraavat tiedot:

i) aluksen kuvaus, mukaan lukien erityisesti sisäinen numero, rekisterinumero, vetoisuus ja koneteho sekä toimintaan saattamisvuosi,

ii) viimeksi kuluneilta viideltä vuodelta: aluksen palvelu ja toiminta (sekä toiminnan toteuttamista koskevat edellytykset); kalastusaluetiedot (yhteisön vedet/muut vedet); aiemmin mahdollisesti saatu yhteisötason, kansallinen tai alueellinen tuki,

iii) osoitus hankkeen taloudellisesta elinkelpoisuudesta, mukaan lukien erityisesti

- rahoitussuunnitelma, josta käy ilmi eri osakkaiden osuudet rahana ja luontoisetuina; yhteisön/kolmannen maan kumppaneiden osuus; osuus 7 artiklan 5 kohdan b alakohdassa säädetystä palkkiosta, joka on investoitava rahana yhteisyrityksen pääomaan;

- toimintasuunnitelma vähintään viideksi vuodeksi, josta ilmenee erityisesti kalastusalueet, purkauspaikat ja saaliiden lopullinen määräpaikka,

iv) jäljennös vakuutussopimuksesta.

c) Edunsaajan on täytettävä viiden vuoden ajan aluksen omistajuuden yhteisyritykseen siirtämishetkestä laskien seuraavat edellytykset:

i) kaikkiin aluksen käyttöedellytyksiä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen edellytysten rajoissa koskeviin muutoksiin (erityisesti kumppanin vaihtuminen, yhteisyrityksen osakepääoman muuttuminen, aluksen lipun muuttuminen, kalastusalueen muuttuminen) on saatava etukäteen lupa hallintoviranomaiselta,

ii) haaksirikossa menetetty alus on korvattava vastaavalla aluksella vuoden kuluessa haaksirikosta.

d) Jos a ja b kohdassa tarkoitetut edellytykset eivät täyty palkkiohakemuksen jättämishetkellä, julkinen tuki voi olla enintään 7 artiklan 5 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun pysyvästä siirrosta maksettavan palkkion suuruinen.

e) Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1260/1999 29 artiklan 4 kohdan ja 38 artiklan säännösten soveltamista hallintoviranomaisen on tehtävä rahoitusoikaisu, joka on yhtä suuri kuin saman aluksen osalta yhteisyritykselle maksettavan palkkion ja pysyvästä siirtämisestä maksettavan palkkion erotus (jäljempänä "erotus"), seuraavissa tapauksissa:

i) jos edunsaaja ilmoittaa hallintoviranomaiselle aluksen käyttöedellytysten muuttumisesta, mistä seuraa, ettei tämän asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyty, mukaan lukien aluksen myynti, yhteisön kumppanin tekemä osuuden siirto tai yhteisön varustamon vetäytyminen yhteisyrityksestä, on tehtävä erotuksen suuruinen rahoitusoikaisu; tämä osa lasketaan suhteessa kuluneeseen aikaan viideltä vuodelta,

ii) jos valvonnan yhteydessä todetaan, etteivät tämän asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa ja tämän kohdan c alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyty, on tehtävä erotuksen suuruinen rahoitusoikaisu,

iii) jollei edunsaaja toimita tämän asetuksen 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja toimintakertomuksia hallintoviranomaisen virallisen huomautuksen saatuaan, on tehtävä erotuksen suuruinen rahoitusoikaisu; tämä osa lasketaan suhteessa kuluneeseen aikaan viideltä vuodelta,

iv) jos alus menetetään eikä sitä korvata toisella, tehdään erotuksen suuruinen rahoitusoikaisu; tämä osa lasketaan suhteessa kuluneeseen aikaan viideltä vuodelta.

1.3 Laivaston uudistaminen (6 ja 9 artikla)

a) alukset on rakennettava noudattaen hygieniaa, turvallisuutta, terveyttä, tuotteiden laatua ja työskentelyolosuhteita koskevia asetuksia ja direktiivejä sekä alusten mittausta ja kalastustoiminnan seurantaa koskevia yhteisön säännöksiä ja määräyksiä.

b) alukset on kirjattava yhteisön kalastusalusrekisterin asianmukaiseen laivastosegmenttiin.

c) kalastusaluksen omistuksen siirto ei oikeuta yhteisön tukeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 ja 8 artiklan ja 12 artiklan 3 kohdan d alakohdan soveltamista.

1.4 Alusten nykyaikaistaminen (6 ja 9 artikla)

a) Alukset on rekisteröitävä yhteisön kalastusalusrekisteriin. Nykyaikaistamistöiden yhteydessä alusten ominaisuuksiin tehtävät muutokset on ilmoitettava mainittuun rekisteriin ja alusten mittaus on suoritettava yhteisön säännösten mukaisesti.

b) Investointien olisi liityttävä:

i) kalastustoimien järkiperäistämiseen, erityisesti käyttämällä aluksella entistä valikoivampia kalastustekniikoita ja -menetelmiä epätoivottujen sivusaaliiden välttämiseksi,

ja/tai

ii) pyydettyjen ja aluksella säilytettyjen tuotteiden laadun parantamiseen, paremman pyynti- ja säilytystekniikan käyttöön sekä terveyttä koskevien lakien ja asetusten täytäntöönpanoon,

ja/tai

iii) työ- ja turvallisuusolosuhteiden parantamiseen.

Pyydysten korvaamista ei katsota tukikelpoiseksi menoksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan 2 kohdan säännösten soveltamista.

2. Investoinnit III osastossa tarkoitetuilla aloilla

2.0 Yleistä

a) Yritysten hankkeet voivat koskea tuotantoon ja hallinnointiin tehtyjä pääomainvestointeja (laitteiden rakentaminen, laajentaminen, varustaminen ja nykyaikaistaminen).

b) Pääomainvestoinnit hygieniaolosuhteiden tai ihmisten tai eläinten terveyden parantamiseksi, tuotteiden laadun parantamiseksi tai ympäristön pilaantumisen vähentämiseksi ja tarvittaessa itse tuotannon lisäämiseksi ovat tukikelpoisia.

c) Yrityksen omistuksen siirto ei oikeuta yhteisön tukeen.

2.1 Veden luonnonvarojen suojeleminen ja kehittäminen

KOR:stä tukikelpoisille menoille maksettava tuki voi koskea yksinomaan sellaisten kiinteiden tai siirrettävien laitteiden asentamista, joiden tarkoituksena on veden luonnonvarojen suojelu ja kehittäminen ja hankkeiden tieteellinen seuranta. Hankkeiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) niiden on edustettava yhteistä etua,

b) niiden toteuttajien on oltava julkisia tai osittain julkisia elimiä, hyväksyttyjä ammatillisia organisaatioita tai muita hallintoviranomaisen tätä tarkoitusta varten nimeämiä elimiä,

c) niillä ei saa olla vesiympäristölle haitallisia vaikutuksia.

Kuhunkin hankkeeseen on liitettävä vähintään viiden vuoden pituinen tieteellinen seuranta, joka käsittää erityisesti kyseisellä vesialueella olevien veden luonnonvarojen kehityksen arvioinnin ja seurannan. Hallintoviranomaisen on toimitettava vuosittain komissiolle tiedoksi tieteellistä seurantaa koskevat kertomukset.

2.2 Vesiviljely

a) Tässä asetuksessa "vesiviljelyllä" tarkoitetaan vesieliöiden kasvatusta tai viljelyä, jossa käytetyllä tekniikalla on tarkoitus lisätä kyseisten eliöiden tuotantoa ympäristön luonnonkapasiteettia tehokkaammin; eliöt pysyvät koko kasvatuksen tai viljelyn ajan ja myös niiden talteenoton ajan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön omaisuutena.

b) Voimaperäistä kalanviljelyä koskevien hankkeiden toteuttajien on toimitettava julkista tukea koskevan hakemuksensa mukana hallintoviranomaiselle direktiivin 85/337/ETY(1) liitteessä IV säädetyt tiedot. Hallintoviranomainen päättää, onko hanke toimitettava arvioitavaksi kyseisen direktiivin 5 - 10 artiklan mukaisesti. Kun julkista tukea myönnetään, ympäristövaikutuksia koskevien tietojen keruusta aiheutuvat kustannukset ja arvioinnista mahdollisesti aiheutuvat kustannukset ovat KOR-tukikelpoisia.

c) Vedenvirtauksen asennus- tai parannustöihin vesiviljely-yrityksissä ja käytössä olevissa aluksissa tehdyt investoinnit ovat tukikelpoisia.

d) Sen estämättä, mitä liitteessä IV olevassa 2 kohdassa, taulukon 3 ryhmässä 3 säädetään, yksityisten edunsaajien (C) rahoitusosuutta voidaan alentaa 30:een prosenttiin tukikelpoisista menoista tavoitteen 1 alueilla ja 50:een prosenttiin muilla alueilla vastaavasti 40:n ja 60:n prosentin sijasta, jos investoinnit koskevat ympäristövaikutuksia olennaisesti vähentävän tekniikan käyttöä.

2.3 Kalastussatamien kalusto

Ensisijaisesti on suosittava investointeja, jotka edustavat satamaa käyttävän koko kalastajayhteisön etua ja joiden avulla edistetään sataman yleistä kehitystä ja parannetaan kalastajien käytettävissä olevia palveluja. Niiden on liityttävä erityisesti laitteistoon ja välineisiin, joiden tarkoituksena on

a) parantaa kalataloustuotteiden purkaus-, käsittely- ja varastointiolosuhteita satamissa,

b) tukea kalastusalusten toimintaa (polttoaine- sekä jää- ja vesivarastojen täydentäminen, alusten huolto ja korjaus),

c) parantaa laitureita turvallisuusolosuhteiden parantamiseksi tuotteiden lastauksen tai purkauksen aikana.

2.4 Jalostaminen ja pitäminen kaupan

a) Tässä asetuksessa "kalatalous- ja vesiviljelytuotteiden jalostamisella ja kaupan pitämisellä" tarkoitetaan käsittelyn, tuotannon ja jakelun kaikkia toimia purkaushetken tai koennan ja lopputuotevaiheen välillä.

b) Tukikelpoisia eivät ole investoinnit, jotka koskevat:

i) muuhun käyttöön ja jalostamiseen kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja kalatalous- ja vesiviljelytuotteita, paitsi jos kyseessä ovat investoinnit, jotka on suunnattu yksinomaan kalatalous- ja vesiviljelytuotteista syntyvien jätteiden käsittelyyn, jalostamiseen ja kaupan pitämiseen,

ii) vähittäismyyntiä.

c) Sen estämättä, mitä liitteessä IV olevassa 2 kohdassa taulukon 3 ryhmässä 3 säädetään, yksityisten edunsaajien (C) rahoitusosuutta voidaan alentaa 30:een prosenttiin tukikelpoisista menoista tavoite 1 -alueilla ja 50:een prosenttiin muilla alueilla vastaavasti 40:n ja 60:n prosentin sijasta, jos investoinnit koskevat yhteislaitteita tai ympäristövaikutuksia merkittävästi vähentävää tekniikkaa.

2.5 Sisävesikalastus

a) tässä asetuksessa sisävesikalastuksella tarkoitetaan kalastusta, jota harjoittavat kaupallisessa tarkoituksessa yksinomaan jäsenvaltioiden alueen sisävesillä toimivat alukset, joihin ei sovelleta osaston II säännöksiä.

b) kun investointi koskee sisävesikalastusaluksen rakentamista, sovelletaan liitteessä III olevan 1.3 kohdan a alakohdan säännöksiä.

c) kun investointi koskee sisävesikalastuksen uudenaikaistamista, sovelletaan liitteen III olevan 1.4 kohdan b alakohdan säännöksiä.

d) investoinnit eivät ole tukikelpoisia, jos ne todennäköisesti uhkaavat laivaston koon ja vastaavasti saatavissa olevien kalavarojen välistä tasapainoa.

e) sisävesikalastusalusten romutuspalkkiot eivät ole tukikelpoisia.

f) hallintoviranomainen toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että KOR:ista 13 artiklan mukaan rahoitustukea saavat alukset toimivat jatkossakin yksinomaan sisävesillä.

3. Uusien myyntikanavien löytäminen ja edistäminen (14 artikla)

a) Tukikelpoisten menojen on liityttävä erityisesti:

i) mainostoimistojen ja muiden palvelujen tarjoajien käytöstä myynninedistämiskampanjojen valmistelussa ja toteuttamisessa aiheutuviin kuluihin,

ii) ilmoitustilan ostoon ja vuokraukseen, iskulauseiden tai päällysmerkintöjen luomiseen myynninedistämiskampanjojen ajaksi,

iii) kampanjoihin tarvittavista julkaisuista, ulkopuolisesta henkilöstöstä, toimitiloista ja kulkuvälineistä aiheutuviin kustannuksiin.

b) Edunsaajan toimintakulut (henkilöstö, kalusto, kulkuneuvot jne.) eivät ole tukikelpoisia.

(1) Neuvoston direktiivi 85/337/ETY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1985, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40), direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 97/11/EY (EYVL L 73, 14.3.1997, s. 5).

LIITE IV

TUKIASTEIKOT JA -TASOT

1. Kalastuslaivastoihin liittyvän tuen asteikko (II osasto)

TAULUKKO 1

>TAULUKON PAIKKA>

TAULUKKO 2

>TAULUKON PAIKKA>

1. tammikuuta 2000 alkaen aluksiin, joiden pystyviivaväli on yli 24 metriä, ja 1. tammikuuta 2004 alkaen kaikkiin aluksiin sovelletaan ainoastaan taulukkoa 1.

2. Taloudellisen osallistumisen tasot

Kaikissa II, III ja IV osastossa tarkoitetuissa toimissa yhteisön taloudelliseen osallistumiseen (A), kyseisen jäsenvaltion taloudelliseen kokonaisosallistumiseen (kansallinen, alueellinen ja muu) (B) ja tarvittaessa yksityisten edunsaajien taloudelliseen osallistumiseen (C) sovelletaan seuraavia rajoja prosenttilukuina tukikelpoisista menoista ilmaistuna:

Ryhmä 1:

palkkio toiminnan pysyvästä lopettamisesta (7 artikla), palkkiot yhteisyritysten perustamisesta (8 artikla), pienimuotoinen rannikkokalastus (11 artikla), sosiaalis-taloudelliset toimenpiteet (12 artikla), veden luonnonvarojen suojeleminen ja kehittäminen (13 artiklan 1 kohdan a alakohta), kalastussatamien kalusto ilman yksityisten edunsaajien osallistumista rahoitukseen (13 artiklan 1 kohdan c alakohta), uusien myyntikanavien löytäminen ja edistäminen ilman yksityisten edunsaajien osallistumista rahoitukseen (14 artikla), alan ammattikunnan toteuttamat toimet ilman yksityisten edunsaajien osallistumista rahoitukseen (15 artikla), palkkiot toiminnan tilapäisestä lopettamisesta ja muut rahoituskorvaukset (16 artikla), innovatiiviset toimet ja tekninen apu ja myös julkisten elinten toteuttamat pilottihankkeet (17 artikla).

Ryhmä 2:

laivaston uusiminen ja kalastusalusten nykyaikaistaminen (9 artikla).

Ryhmä 3:

vesiviljely (13 artiklan 1 kohdan b alakohta), kalastussatamien kalusto, jonka kustannuksiin yksityiset edunsaajat osallistuvat (13 artiklan 1 kohdan c alakohta), jalostaminen ja pitäminen kaupan (13 artiklan 1 kohdan d alakohta), sisävesikalastus (13 artiklan 1 kohdan e alakohta) toimenpiteet myynnin edistämiseksi ja uusien myyntikanavien löytämiseksi, joiden kustannuksiin yksityiset edunsaajat osallistuvat (14 artikla), alan ammattikunnan toteuttamat toimet, joiden kustannuksiin yksityiset edunsaajat osallistuvat (15 artiklan 2 kohta).

Ryhmä 4:

pilottihankkeet, jotka ovat muita kuin julkisten elinten toteuttamia hankkeita (17 artikla).

Niiden toimien osalta, jotka liittyvät veden luonnonvarojen suojelemiseen ja kehittämiseen (13 artiklan 1 kohdan a alakohta), kalastussatamien kalustoon (13 artiklan 1 kohdan c alakohta), uusien myyntikanavien löytämiseen ja edistämiseen (14 artikla), sekä alan ammattikunnan toteuttamiin toimiin (15 artikla), hallintoviranomainen päättää, kuuluvatko ne ryhmään 1 vai ryhmään 3 erityisesti seuraavien seikkojen perusteella:

- yhteinen etu vai yksityinen etu,

- kollektiivinen edunsaaja vai yksityinen edunsaaja (tuottajajärjestöt, ammattikuntaa edustavat järjestöt),

- toiminnan tulokset ovat yleisessä käytössä vai yksityinen omistus ja hallinta,

- yhteisöt, tutkimuslaitokset osallistuvat rahoitukseen.

TAULUKKO 3

>TAULUKON PAIKKA>

Jos pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehdään investointeja komission suosituksen 96/280/EY(1) mukaisesti, ryhmän 2 ja 3 tasoja (A) voidaan korottaa siinä määrin kuin käytetään muuta rahoitusmuotoa kuin suoraa tukea mutta kuitenkin siten, ettei tämä korotus ylitä 10:tä prosenttia kaikista tukikelpoisista kustannuksista. Yksityisen edunsaajan osallistumista alennetaan vastaavasti.

(1) Komission suositus, annettu 3 päivänä huhtikuuta 1996, pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (96/280/EY) (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4).

Top