EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31998D0317

98/317/EY: Neuvoston päätös, tehty 3 päivänä toukokuuta 1998, perustamissopimuksen 109 j artiklan 4 kohdan mukaisesti

OJ L 139, 11.5.1998, p. 30–35 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/1998/317(1)/oj

31998D0317

98/317/EY: Neuvoston päätös, tehty 3 päivänä toukokuuta 1998, perustamissopimuksen 109 j artiklan 4 kohdan mukaisesti

Virallinen lehti nro L 139 , 11/05/1998 s. 0030 - 0035


NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 3 päivänä toukokuuta 1998,

perustamissopimuksen 109 j artiklan 4 kohdan mukaisesti (98/317/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka kokoontuu valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa ja joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 109 j artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission kertomuksen,

ottaa huomioon Euroopan rahapoliittisen instituutin kertomuksen,

ottaa huomioon neuvoston 1 päivänä toukokuuta 1998 antamat suositukset,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo, että

1) perustamissopimuksen 109 j artiklan 4 kohdan mukaisesti talous- ja rahaliiton (EMU) kolmas vaihe alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999,

2) perustamissopimuksen 109 j artiklan 2 kohdan mukaisesti komission ja Euroopan rahapoliittisen instituutin esittämien kertomusten perusteella, joissa käsitellään jäsenvaltioiden edistymistä EMUn toteuttamiseen liittyvien velvoitteidensa täyttämisessä, neuvosto on arvioinut 1 päivänä toukokuuta 1998 kunkin jäsenvaltion osalta, täyttääkö se yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset ja on antanut seuraavat päätelmänsä suosituksina valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuvalle neuvostolle:

Belgia

Belgian kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on sopusoinnussa perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännön kanssa.

Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittujen lähentymisperusteiden täyttymisen osalta:

- Belgian keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana 1,4 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella;

- Belgiaa ei koske neuvoston päätös julkistalouden liiallisesta alijäämästä;

- Belgia on ollut mukana valuuttakurssijärjestelmässä kahden viime vuoden ajan; tänä aikana Belgian frangiin (BEF) ei ole kohdistunut merkittäviä paineita eikä Belgia ole omasta aloitteestaan alentanut BEF:n kahdenvälistä keskuskurssia suhteessa minkään muun jäsenvaltion valuuttaan;

- tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana Belgian pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 5,7 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella.

Belgia on saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason kaikkien neljän arviointiperusteen osalta.

Belgia täyttää siten yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset.

Saksa

Saksan kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on sopusoinnussa perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa.

Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittujen lähentymisperusteiden täyttymisen osalta:

- Saksan keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana 1,4 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella;

- Saksaa ei koske neuvoston päätös julkistalouden liiallisesta alijäämästä;

- Saksa on ollut mukana valuuttakurssijärjestelmässä kahden viime vuoden ajan; tänä aikana Saksan markkaan (DEM) ei ole kohdistunut merkittäviä paineita eikä Saksa ole omasta aloitteestaan alentanut DEM:n kahdenvälistä keskuskurssia suhteessa minkään muun jäsenvaltion valuuttaan;

- tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana Saksan pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 5,6 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella.

Saksa on saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason kaikkien neljän arviointiperusteen osalta.

Saksa täyttää siten yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset.

Kreikka

Kreikan kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on sopusoinnussa perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa.

Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittujen lähentymisperusteiden täyttymisen osalta:

- Kreikan keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana 5,2 prosenttia, mikä on viitearvon yläpuolella;

- neuvosto päätti 26 päivänä syyskuuta 1994, että Kreikassa on julkistalouden liiallinen alijäämä eikä tätä päätöstä ole kumottu;

- Kreikka ei ollut mukana valuuttakurssijärjestelmässä helmikuussa 1998 päättyneen kahden vuoden jakson aikana; tänä aikana Kreikan drakma (GRD) on ollut suhteellisen vakaa suhteessa valuuttakurssimekanismiin kuuluviin valuuttoihin, mutta siihen on ajoittain kohdistunut paineita, joita on pyritty vaimentamaan nostamalla väliaikaisesti kotimaisia korkoja sekä valuuttamarkkinainterventioilla; GRD liittyi valuuttakurssijärjestelmään maaliskuussa 1998;

- tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana Kreikan pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 9,8 prosenttia, mikä on viitearvon yläpuolella.

Kreikka ei täytä 109 j artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittuja lähentymisperusteita.

Kreikka ei siten täytä yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavia edellytyksiä.

Espanja

Espanjan kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on sopusoinnussa perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa.

Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittujen lähentymisperusteiden täyttymisen osalta:

- Espanjan keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana 1,8 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella;

- Espanjaa ei koske neuvoston päätös julkistalouden liiallisesta alijäämästä;

- Espanja on ollut mukana valuuttakurssijärjestelmässä kahden viime vuoden ajan; tänä aikana Espanjan pesetaan (ESP) ei ole kohdistunut merkittäviä paineita eikä ESP:n kahdenvälistä keskuskurssia ole alennettu suhteessa minkään muun jäsenvaltion valuuttaan;

- tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana Espanjan pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 6,3 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella.

Espanja on saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason kaikkien neljän arviointiperusteen osalta.

Espanja täyttää siten yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset.

Ranska

Ranska on toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet saattaakseen kansallisen lainsäädäntönsä, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusointuun perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa.

Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittujen lähentymisperusteiden täyttymisen osalta:

- Ranskan keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana 1,2 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella;

- Ranskaa ei koske neuvoston päätös julkistalouden liiallisesta alijäämästä;

- Ranska on ollut mukana valuuttakurssijärjestelmässä kahden viime vuoden ajan; tänä aikana Ranskan frangiin (FRF) ei ole kohdistunut merkittäviä paineita eikä Ranska ole omasta aloitteestaan alentanut FRF:n kahdenvälistä keskuskurssia suhteessa minkään muun jäsenvaltion valuuttaan;

- tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana Ranskan pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 5,5 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella.

Ranska on saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason kaikkien neljän arviointiperusteen osalta.

Ranska täyttää siten yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset.

Irlanti

Irlannin kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on sopusoinnussa perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa.

Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittujen lähentymisperusteiden täyttymisen osalta:

- Irlannin keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana 1,2 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella;

- Irlantia ei ole talous- ja rahaliiton toisen vaiheen aikana koskenut neuvoston päätös julkistalouden liiallisesta alijäämästä;

- Irlanti on ollut mukana valuuttakurssijärjestelmässä kahden viime vuoden ajan; tänä aikana Irlannin puntaan (IEP) ei ole kohdistunut merkittäviä paineita eikä IEP:n kahdenvälistä keskuskurssia ole alennettu suhteessa minkään muun jäsenvaltion valuuttaan; 16 päivänä maaliskuuta 1998 IEP:n kahdenvälisiä keskuskursseja korotettiin Irlannin viranomaisten pyynnöstä kolmella prosenttiyksiköllä suhteessa kaikkiin muihin Euroopan valuuttakurssijärjestelmän valuuttoihin;

- tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana Irlannin pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 6,2 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella.

Irlanti on saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason kaikkien neljän arviointiperusteen osalta.

Irlanti täyttää siten yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset.

Italia

Italian kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on sopusoinnussa perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa.

Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittujen lähentymisperusteiden täyttymisen osalta:

- Italian keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana 1,8 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella;

- Italiaa ei koske neuvoston päätös julkistalouden liiallisesta alijäämästä;

- Italia liittyi uudelleen valuuttakurssijärjestelmään marraskuussa 1996; maaliskuun 1996 ja marraskuun 1996 välisenä aikana Italian liira (ITL) vahvistui valuuttakurssijärjestelmään kuuluvien valuuttojen suhteen; sen jälkeen, kun ITL liitettiin uudelleen valuuttakurssijärjestelmään, siihen ei ole kohdistunut merkittäviä paineita eikä Italia ole omasta aloitteestaan alentanut ITL:n kahdenvälistä keskuskurssia suhteessa minkään muun jäsenvaltion valuuttaan;

- tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana Italian pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 6,7 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella.

Italia täyttää 109 j artiklan 1 kohdan ensimmäisessä, toisessa ja neljännessä luetelmakohdassa mainitut lähentymisperusteet; 109 j artiklan 1 kohdan kolmannen luetelmakohdan lähentymisperusteen osalta todetaan, että vaikka ITL liittyi valuuttakurssijärjestelmään vasta marraskuussa 1996, se on ollut riittävän vakaa kahden viime vuoden aikana. Näillä perusteilla Italia on saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason.

Italia täyttää siten yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset.

Luxemburg

Luxemburg on toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet saattaakseen kansallisen lainsäädäntönsä, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, sopusointuun perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa.

Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittujen lähentymisperusteiden täyttymisen osalta:

- Luxemburgin keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana 1,4 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella;

- Luxemburgia ei ole talous- ja rahaliiton toisen vaiheen aikana koskenut neuvoston päätös julkistalouden liiallisesta alijäämästä;

- Luxemburg on ollut mukana valuuttakurssijärjestelmässä kahden viime vuoden ajan; tänä aikana Luxemburgin frangiin (LUF) ei ole kohdistunut merkittäviä paineita eikä Luxemburg ole omasta aloitteestaan alentanut LUF:n kahdenvälistä keskuskurssia suhteessa minkään muun jäsenvaltion valuuttaan;

- tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana Luxemburgin pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 5,6 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella.

Luxemburg on saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason kaikkien neljän arviointiperusteen osalta.

Luxemburg täyttää siten yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset.

Alankomaat

Alankomaiden kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on sopusoinnussa perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa.

Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittujen lähentymisperusteiden täyttymisen osalta:

- Alankomaiden keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana 1,8 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella;

- Alankomaita ei koske neuvoston päätös julkistalouden liiallisesta alijäämästä;

- Alankomaat on ollut mukana valuuttakurssijärjestelmässä kahden viime vuoden ajan; tänä aikana Alankomaiden guldeniin (NLG) ei ole kohdistunut merkittäviä paineita eikä Alankomaat ole omasta aloitteestaan alentanut NLG:n kahdenvälistä keskuskurssia suhteessa minkään muun jäsenvaltion valuuttaan;

- tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana Alankomaiden pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 5,5 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella.

Alankomaat on saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason kaikkien neljän arviointiperusteen osalta.

Alankomaat täyttää siten yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset.

Itävalta

Itävallan kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on sopusoinnussa perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa.

Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittujen lähentymisperusteiden täyttymisen osalta:

- Itävallan keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana 1,1 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella;

- Itävaltaa ei koske neuvoston päätös julkistalouden liiallisesta alijäämästä;

- Itävalta on ollut mukana valuuttakurssijärjestelmässä kahden viime vuoden ajan; tänä aikana Itävallan Osillinkiin (ATS) ei ole kohdistunut merkittäviä paineita eikä Itävalta ole omasta aloitteestaan alentanut ATS:n kahdenvälistä keskuskurssia suhteessa minkään muun jäsenvaltion valuuttaan;

- tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana Itävallan pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 5,6 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella.

Itävalta on saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason kaikkien neljän arviointiperusteen osalta.

Itävalta täyttää siten yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset.

Portugali

Portugalin kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on sopusoinnussa perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa.

Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittujen lähentymisperusteiden täyttymisen osalta:

- Portugalin keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana 1,8 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella;

- Portugalia ei koske neuvoston päätös julkistalouden liiallisesta alijäämästä;

- Portugali on ollut mukana valuuttakurssijärjestelmässä kahden viime vuoden ajan; tänä aikana Portugalin escudoon (PTE) ei ole kohdistunut merkittäviä paineita eikä Portugali ole omasta aloitteestaan alentanut PTE:n kahdenvälistä keskuskurssia suhteessa minkään muun jäsenvaltion valuuttaan;

- tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana Portugalin pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 6,2 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella.

Portugali on saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason kaikkien neljän arviointiperusteen osalta.

Portugali täyttää siten yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset.

Suomi

Suomen kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, on sopusoinnussa perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan sekä EKPJ:n perussäännön kanssa.

Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittujen lähentymisperusteiden täyttymisen osalta:

- Suomen keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana 1,3 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella;

- Suomea ei koske neuvoston päätös julkistalouden liiallisesta alijäämästä;

- Suomi liittyi valuuttakurssijärjestelmään lokakuussa 1996; maaliskuun 1996 ja lokakuun 1996 välisenä aikana Suomen markka (FIM) vahvistui valuuttakurssijärjestelmään kuuluvien valuuttojen suhteen; sen jälkeen kun FIM liitettiin valuuttakurssijärjestelmään, siihen ei ole kohdistunut merkittäviä paineita eikä Suomi ole omasta aloitteestaan alentanut FIM:n kahdenvälistä keskuskurssia suhteessa minkään muun jäsenvaltion valuuttaan;

- tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana Suomen pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 5,9 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella.

Suomi täyttää 109 j artiklan 1 kohdan ensimmäisessä, toisessa ja neljännessä luetelmakohdassa mainitut lähentymisperusteet; 109 j artiklan 1 kohdan kolmannen luetelmakohdan lähentymisperusteen osalta todetaan, että vaikka FIM liittyi valuuttakurssijärjestelmään vasta lokakuussa 1996, se on ollut riittävän vakaa kahden viime vuoden aikana. Näillä perusteilla Suomi on saavuttanut kestävän lähentymisen korkean tason.

Suomi täyttää siten yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset.

Ruotsi

Ruotsin kansallinen lainsäädäntö, sen kansallisen keskuspankin perussääntö mukaan luettuna, ei ole sopusoinnussa perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan eikä EKPJ:n perussäännön kanssa.

Perustamissopimuksen 109 j artiklan 1 kohdan neljässä luetelmakohdassa mainittujen lähentymisperusteiden täyttymisen osalta:

- Ruotsin keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana 1,9 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella;

- Ruotsia ei koske neuvoston päätös julkistalouden liiallisesta alijäämästä;

- Ruotsin valuutta ei ole koskaan ollut mukana valuuttakurssijärjestelmässä; kahden vuoden tarkasteluajanjakson aikana Ruotsin kruunun (SEK) arvo vaihteli suhteessa valuuttakurssijärjestelmään kuuluviin valuuttoihin, mikä johtui muun muassa valuuttakurssitavoitteen puuttumisesta;

- tammikuussa 1998 päättyneen vuoden aikana Ruotsin pitkäaikaiset korot olivat keskimäärin 6,5 prosenttia, mikä on viitearvon alapuolella.

Ruotsi täyttää 109 j artiklan 1 kohdan ensimmäisessä, toisessa ja neljännessä luetelmakohdassa mainitut lähentymisperusteet, mutta se ei täytä sen kolmannessa luetelmakohdassa mainittua lähentymisperustetta.

Ruotsi ei siten täytä yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavia edellytyksiä.

3) valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto katsoo tehtyään kokonaisarvion kustakin jäsenvaltiosta, ottaen huomioon edellä mainitut komission ja Euroopan rahapoliittisen instituutin kertomukset, Euroopan parlamentin lausunnon sekä neuvoston 1 päivänä toukokuuta 1998 antamat suositukset, että Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi täyttävät yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavat edellytykset,

4) Kreikka ja Ruotsi eivät tässä vaiheessa täytä yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi vaadittavia edellytyksiä; Kreikan ja Ruotsin osalta sovelletaan sen vuoksi perustamissopimuksen 109 k artiklassa määriteltyä poikkeusta,

5) perustamissopimuksen pöytäkirjassa N:o 11 olevan 1 kohdan mukaan Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut neuvostolle, ettei se aio siirtyä EMUn kolmanteen vaiheeseen 1 päivänä tammikuuta 1999; tämän ilmoituksen nojalla pöytäkirjassa N:o 11 olevissa 4-9 kohdassa annetaan määräykset, joita sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, jos ja niin kauan kuin se ei ole siirtynyt kolmanteen vaiheeseen,

6) perustamissopimuksen pöytäkirjassa N:o 12 olevan 1 kohdan sekä valtion- tai hallitusten päämiesten Edinburghissa joulukuussa 1992 tekemän päätöksen mukaisesti Tanska on ilmoittanut neuvostolle, ettei se aio osallistua EMUn kolmanteen vaiheeseen; tämän ilmoituksen nojalla Tanskaan sovelletaan perustamissopimuksen ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perussäännön kaikkia artikloja ja määräyksiä, joissa viitataan poikkeukseen, ja

7) koska edellä mainitut ilmoitukset on annettu, neuvoston ei ollut tarpeen tehdä 109 j artiklan 2 kohdan mukaista arviota Yhdistyneen kuningaskunnan ja Tanskan osalta,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi täyttävät vaadittavat edellytykset yhtenäisvaluutan käyttöönottamiseksi 1 päivänä tammikuuta 1999.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 3 päivänä toukokuuta 1998.

Neuvoston puolesta

T. BLAIR

Puheenjohtaja

(1) Lausunto annettu 2. toukokuuta 1998 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä)

Top