EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 31997L0028

Komission direktiivi 97/28/EY, annettu 11 päivänä kesäkuuta 1997, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan neuvoston direktiivin 76/756/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

OJ L 171, 30.6.1997, p. 1–10 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Special edition in Czech: Chapter 13 Volume 019 P. 3 - 12
Special edition in Estonian: Chapter 13 Volume 019 P. 3 - 12
Special edition in Latvian: Chapter 13 Volume 019 P. 3 - 12
Special edition in Lithuanian: Chapter 13 Volume 019 P. 3 - 12
Special edition in Hungarian Chapter 13 Volume 019 P. 3 - 12
Special edition in Maltese: Chapter 13 Volume 019 P. 3 - 12
Special edition in Polish: Chapter 13 Volume 019 P. 3 - 12
Special edition in Slovak: Chapter 13 Volume 019 P. 3 - 12
Special edition in Slovene: Chapter 13 Volume 019 P. 3 - 12
Special edition in Bulgarian: Chapter 13 Volume 021 P. 76 - 85
Special edition in Romanian: Chapter 13 Volume 021 P. 76 - 85
Special edition in Croatian: Chapter 13 Volume 026 P. 160 - 169

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/10/2014; Implisiittinen kumoaja 32009R0661

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1997/28/oj

31997L0028

Komission direktiivi 97/28/EY, annettu 11 päivänä kesäkuuta 1997, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan neuvoston direktiivin 76/756/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Virallinen lehti nro L 171 , 30/06/1997 s. 0001 - 0010


KOMISSION DIREKTIIVI 97/28/EY,

annettu 11 päivänä kesäkuuta 1997,

moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan neuvoston direktiivin 76/756/ETY mukauttamisesta tekniikan kehitykseen (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetun neuvoston direktiivin 70/156/ETY (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 96/79/EY (2), ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/756/ETY (3), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 91/663/ETY (4), ja erityisesti sen 5 artiklan,

sekä katsoo, että

direktiivi 76/756/ETY on yksi direktiivillä 70/156/ETY perustettua EY-tyyppihyväksyntämenettelyä koskevista erityisdirektiiveistä; sen vuoksi direktiivin 70/156/ETY ajoneuvojärjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin,

erityisesti direktiivin 70/156/ETY 3 artiklan 4 kohdassa ja 4 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jokaiseen erityisdirektiivin on liitettävä mainitun direktiivin liitteen VI mukainen ilmoituslomake ja tyyppihyväksyntätodistus tyyppihyväksynnän tietokoneistamisen mahdollistamiseksi; direktiivissä 76/756/ETY säädettyä tyyppihyväksyntätodistusta on muutettava vastaavasti,

menettelyjä on yksinkertaistettava direktiivin 70/156/ETY 9 artiklan 2 kohdassa edellytetyn vastaavuuden ylläpitämiseksi tiettyjen erityisdirektiivien ja Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöjen välillä, kun näitä sääntöjä muutetaan; ensimmäisessä vaiheessa korvataan direktiivin 76/756/ETY tekniset vaatimukset säännön N:o 48 vastaavilla vaatimuksilla ristiviittauksin,

tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi on päätetty muun muassa vaatia kolmannen jarruvalaisimen pakollista asennusta M1-luokan ajoneuvoihin ja sallia ylimääräisten huomiovalaisimien asennus moottoriajoneuvoihin,

on tarpeen edelleen tutkia valinnaisia säännöksiä niiden tehovaatimusten osalta, jotka koskevat yksittäisiä valaisimia ja merkkivalolaitteita sekä niiden asennusta moottoriajoneuvoihin ja niiden perävaunuihin; tarvittavan teknisen työn saaminen päätökseen on ensiarvoisen tärkeätä, jotta direktiivin 76/756/ETY voidaan tehdä nopeasti lisää muutoksia,

viitataan neuvoston direktiivin 76/575/ETY (5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 97/29/EY (6),

tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivillä 70/156/ETY perustetun mukauttamista tekniikan kehitykseen käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 76/756/ETY seuraavasti:

1. Korvataan 4 artiklan ensimmäinen virke seuraavasti:

"EY-tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että se saa tiedon kaikista sellaisten osien tai ominaisuuksien muutoksista, joihin viitataan ajoneuvotyypin määritelmässä valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta."

2. Korvataan liitteet tämän direktiivin liitteillä.

2 artikla

1. Alkaen 1 päivästä tammikuuta 1998 tai, jos 3 artiklassa tarkoitettujen tekstien julkaisu siirtyy 1 päivän heinäkuuta 1997 jälkeen, kuuden kuukauden kuluttua kyseisten tekstien todellisesta julkaisupäivästä jäsenvaltiot eivät saa valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennukseen liittyvistä syistä:

- kieltäytyä ajoneuvotyypin osalta antamasta EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää, taikka

- kieltää ajoneuvon rekisteröintiä, myyntiä tai käyttöönottoa,

jos ajoneuvot ovat direktiivin 76/756/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukaiset.

2. Alkaen 1 päivästä lokakuuta 1998 jäsenvaltiot:

- eivät saa enää antaa EY-tyyppihyväksyntää, ja

- saavat kieltäytyä antamasta kansallista tyyppihyväksyntää

ajoneuvotyypille valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennukseen liittyvistä syistä, jos direktiivin 76/756/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimukset eivät täyty.

3. Alkaen 1 päivästä lokakuuta 2000:

- jäsenvaltioiden on katsottava, etteivät uusille ajoneuvoille direktiivin 70/156/ETY mukaisesti annetut vaatimustenmukaisuustodistukset ole enää voimassa kyseisen direktiivin 7 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi, ja

- jäsenvaltiot saavat kieltää sellaisten uusien ajoneuvojen rekisteröinnin, myynnin ja käyttöönoton, joilla ei ole vaatimustenmukaisuustodistusta direktiivin 70/156/ETY mukaisesti,

valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennukseen liittyvistä syistä, jos direktiivin 76/756/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimukset eivät täyty.

3 artikla

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission säännön N:o 48 kohdat ja liitteet, joihin viitataan liitteessä II olevassa 1 kohdassa, julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ennen 1 päivää heinäkuuta 1997.

4 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1998; jos 3 artiklassa tarkoitettujen tekstien julkaisu kuitenkin siirtyy 1 päivän heinäkuuta 1997 jälkeen, jäsenvaltioiden on noudatettava tätä velvoitetta kuuden kuukauden kuluttua kyseisten tekstien todellisesta julkaisupäivästä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 1998 alkaen tai, jos tarkoitettujen tekstien julkaisu siirtyy 1 päivän heinäkuuta 1997 jälkeen, niiden on sovellettava näitä säännöksiä kuuden kuukauden kuluttua kyseisten tekstien todellisesta julkaisupäivästä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiivin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

6 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 11 päivänä kesäkuuta 1997.

Komission puolesta

Martin BANGEMANN

Komission jäsen

(1) EYVL N:o L 42, 23.2.1970, s. 1.

(2) EYVL N:o L 18, 21.1.1997, s. 7.

(3) EYVL N:o L 262, 27.9.1976, s. 1.

(4) EYVL N:o L 366, 31.12.1991, s. 17.

(5) EYVL N:o L 262, 27.9.1976, s. 32.

(6) Katso tämän virallisen lehden sivu 11.

LIITE

"LIITELUETTELO

LIITE I: Tyyppihyväksyntää koskevat hallinnolliset määräykset

Lisäys 1: Ilmoituslomake

Lisäys 2: Tyyppihyväksyntätodistuksen malli

LIITE II: Tekniset vaatimukset

LIITE I

TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVAT HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET

1. AJONEUVOTYYPIN EY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

1.1. Valmistajan on tehtävä ajoneuvotyypin valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta direktiivin 70/156/ETY 3 artiklan 4 kohdan mukainen EY-tyyppihyväksyntähakemus.

1.2. Ilmoituslomakkeen malli esitetään lisäyksessä 1.

1.3. Tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava

1.3.1. hyväksyttävää tyyppiä edustava ajoneuvo.

2. AJONEUVOTYYPIN EY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMINEN

2.1. Jos asianmukaiset vaatimukset täytetään, EY-tyyppihyväksyntä myönnetään direktiivin 70/156/ETY 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.2. EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli esitetään lisäyksessä 2.

2.3. Tyyppihyväksyntänumero annetaan direktiivin 70/156/ETY liitteen VII mukaisesti jokaiselle hyväksytylle ajoneuvotyypille. Sama jäsenvaltio ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

3. TYYPIN JA HYVÄKSYNTÖJEN MUUTOKSET

3.1. Jos tämän direktiivin säännösten mukaisesti hyväksyttyä tyyppiä muutetaan, on sovellettava direktiivin 70/156/ETY 5 artiklan säännöksiä.

4. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

4.1. Yleisesti toimenpiteet tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi toteutetaan direktiivin 70/156/ETY 10 artiklan säännösten mukaisesti.

4.2. Suoritettaviin testeihin liittyvistä erityisvaatimuksista on säädetty tämän direktiivin liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen liitteessä 9.

Lisäys 1

Neuvoston direktiivin 70/156/ETY liitteen I mukainen ilmoituslomake N:o . . . ajoneuvon EY-tyyppihyväksynnästä valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta (direktiivi 76/756/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä . . ./. . ./EY) (*)

>KAAVION ALKU>

Seuraavat tiedot on soveltuvin osin toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai tähän kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos järjestelmissä, osissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on sähköohjattuja toimintoja, tiedot niiden suoritusarvoista on toimitettava.

0. YLEISTÄ

0.1. Merkki (valmistajan toiminimi): .

0.2. Tyyppi ja yleinen kaupallinen kuvaus (yleiset kaupalliset kuvaukset): .

0.3. Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon (b): .

0.3.1. Näiden merkintöjen sijainti: .

0.4. Ajoneuvoluokka (c): .

0.5. Valmistajan nimi ja osoite: .

0.8. Ajoneuvon kokoonpanotehtaan (kokoonpanotehtaiden) osoite (osoitteet):

1. AJONEUVON YLEISET RAKENNEOMINAISUUDET

1.1. Valokuvat ja/tai piirustukset malliajoneuvosta: .

1.8. Ohjauksen kätisyys: vasen/oikea (1): .

1.8.1. Ajoneuvo on varustettu ajettavaksi oikean/vasemmanpuoleisessa (1) liikenteessä .

2. MASSAT JA MITAT (e) (kg:ina, mm:inä)

2.1. Akseliväli(t) (täysin kuormitettuna) (f): .

2.4. Ajoneuvon mittojen alue (äärimitat): .

2.4.1. Ilman koria olevan alustan osalta: .

2.4.1.1. Pituus (j): .

2.4.1.2. Leveys (k): .

2.4.1.2.1. Suurin leveys: .

2.4.1.2.2. Pienin leveys: .

2.4.1.3. Korkeus (kuormittamattomana) (1) (jos jousituksen korkeutta voidaan säätää, ilmoitetaan tavanomainen käyttöasento): .

2.4.2. Alustat, joissa on kori: .

2.4.2.1. Pituus (j): .

2.4.2.2. Leveys (k): .

2.4.2.3. Korkeus (kuormittamattomana) (1) (jos jousituksen korkeutta voidaan säätää, ilmoitetaan tavanomainen käyttöasento): .

(*) Tässä ilmoituslomakkeessa käytetty kohtien ja alaviitteiden numerointi on direktiivin 70/156/ETY liitteen I mukainen. Tämän direktiivin kannalta merkityksettömät kohdat on jätetty pois.2.6. Ajokuntoisen korilla ja muun kuin M1-luokkaan kuuluvan vetoauton osalta kytkentälaitteella varustetun ajoneuvon massa tai alustan massa ohjaamoineen, jos valmistaja ei asenna koria ja/tai kytkentälaitetta (mukaan lukien jäähdytysneste, voiteluöljyt, polttoaine, muut nesteet (100 %) käytettyä vettä lukuun ottamatta, työkalut, varapyörä ja kuljettaja sekä linja-autojen osalta miehistön jäsenen massa (75 kg), jos ajoneuvossa on miehistön istuin (o) (kunkin muunnoksen suurin ja pienin arvo): .

2.6.1. Tämän massan jakautuminen akseleiden kesken ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (suurin ja pienin arvo): .

2.8. Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (y) (suurin ja pienin arvo): .

2.8.1. Tämän massan jakautuminen akseleiden kesken ja puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun osalta kytkentäkohtaan kohdistuva kuormitus (suurin ja pienin arvo): .

3. MOOTTORI (q)

3.2.5. Sähköjärjestelmä

3.2.5.1. Nimellisjännite: ..... V, positiivinen/negatiivinen maatto (1)

6. PYÖRÄNTUENTA

6.2.1. Tasonsäätö: kyllä/ei/valinnainen (1)

6.6. Renkaat ja pyörät

6.6.2. Vierintäsäteiden ylä- ja alaraja

6.6.2.1. Akseli 1: .

6.6.2.2. Akseli 2: .

6.6.2.3. Akseli 3: .

6.6.2.4. Akseli 4: .

jne.

9. KORI

9.10.3. Istuimet

9.10.3.1. Lukumäärä: .

9.10.3.2. Sijainti ja järjestely: .

10. VALAISIN- JA MERKKIVALOLAITTEET

10.1. Taulukko kaikista laitteista: lukumäärä, merkki, malli, tyyppihyväksyntämerkki, kaukovalaisimien suurin valonvoimakkuus, väri, merkkivalaisimet: .

10.2. Piirustus valaisin- ja merkkivalolaitteiden sijoituksesta: .

10.3. Jokaisen direktiivissä 76/756/ETY tarkoitetun valaisimen ja heijastimen osalta ilmoitetaan seuraavat tiedot (kirjallisena ja/tai kaaviona)

10.3.1. Piirustus, jossa esitetään valaisevan pinnan laajuus: .

10.3.2. Näkyvän pinnan määrittelymenetelmä (direktiivin 76/756/ETY liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen 2.10. kohta): .

10.3.3. Vertailuakseli ja -keskipiste: .

10.3.4. Peitettävien valaisimien toimintatapa: .

10.3.5. Erityiset asennus- ja johdotusmääräykset: .

10.4. Lähivalaisimet: tavanomainen suuntaus direktiivin 76/756/ETY liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen 6.2.6.1. kohdan mukaisesti: .

10.4.1. Alkusäätöarvo: .

10.4.2. Osoittimen sijainti: .

10.4.3. Kuvaus/piirustus (1) ajovalaisimien tasonsäätölaitteesta ja sen tyyppi (esim. automaattinen, portaittain käsisäätöinen, jatkuvasäätöinen): .

10.4.4. Hallintalaite: .

10.4.5. Vertailumerkit: .

10.4.6. Kuormitusolosuhteita koskevat merkit: .

sovelletaan ainoastaan ajovalaisimien tasonsäätölaitteella varustettuihin ajoneuvoihin

>KAAVION LOOPU>

Lisäys 2

MALLI (Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)) EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS

>KAAVION ALKU>

Viranomaisen leima

Ilmoitus ajoneuvotyypin/osatyypin/erillisen teknisen yksikön tyypin (1)

- tyyppihyväksynnästä (1)

- tyyppihyväksynnän laajennuksesta (1)

- tyyppihyväksynnän epäämisestä (1)

- tyyppihyväksynnän peruuttamisesta (1)

direktiivin 76/756/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä . . ./. . ./EY.

Tyyppihyväksyntänumero: .

Laajennuksen syy: .

I JAKSO

0.1. Merkki (valmistajan toiminimi): .

0.2. Tyyppi ja yleiset kaupalliset kuvaukset: .

0.3. Tyypin tunnistustavat, jos ne on merkitty ajoneuvoon/osaan/erilliseen tekniseen yksikköön (1) (2):

.

0.3.1. Näiden merkintöjen sijainti: .

0.4. Ajoneuvoluokka (1) (3): .

0.5. Valmistajan nimi ja osoite: .

0.7. Osien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta EY-tyyppihyväksyntämerkin sijainti ja kiinnitystapa:

.

0.8. Kokoonpanotehtaan (kokoonpanotehtaiden) nimi (nimet): .

II JAKSO

1. Lisätiedot (tarvittaessa): ks. lisäyksen liite

2. Testien suorittamisesta vastaava tekninen tutkimuslaitos: .

3. Testausselosteen päiväys: .

4. Testausselosteen numero: .

5. Huomautukset (jos niitä on): ks. lisäyksen liite

6. Paikka: .

7. Päiväys: .

8. Allekirjoitus: .

9. Liitteenä on luettelo hyväksyntäviranomaiselle luovutetusta tietopaketista, joka on pyynnöstä saatavissa.

(1) Tarpeeton yliviivataan.

(2) Jos tyypin tunnistustavassa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä tyyppihyväksyntätodistuksessa tarkoitetun ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa merkinnällä "?" (esim. ABC??123??).(3) Sellaisena kuin ne on määritelty direktiivin 70/156/ETY liitteessä II A.Lisäyksen liite

EY-tyyppihyväksyntätodistukseen N:o . . .

direktiivin 76/756/ETY, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä . . ./. . ./EY, mukaisesta ajoneuvon tyyppihyväksynnästä

1. LISÄTIETOJA

1.1. Luettelo valinnaisista valaisimista, jotka voidaan asentaa tähän ajoneuvotyyppiin: .

5. HUOMAUTUKSIA

Mahdolliset huomautukset siirrettävistä osista: .

>KAAVION LOOPU>

LIITE II

TEKNISET VAATIMUKSET

1. Tekniset vaatimukset ovat samat kuin Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission säännön N:o 48 kohdissa 2, 2.2.-2.25.2., 5 ja 6 sekä liitteissä 3-9 määrätyt vaatimukset. Sääntö N:o 48 on koonnelma seuraavista asiakirjoista:

- muutossarja 01, mukaan lukien korjaukset (1);

- muutossarja 01:n oikaisu 2 (2),

- muutossarja 01:n täydennys 1, mukaan lukien korjaukset muutossarjaan 01, sekä säännön N:o 48 tarkistuksen 1 oikaisu 1 (3),

- muutossarja 01:n oikaisu 4 (4);

paitsi:

1.1. 2.4. kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

`Kuormittamaton ajoneuvo` tarkoittaa ajokuntoista ajoneuvoa tämän direktiivin liitteen I lisäyksessä 1 olevan 2.6. kohdan mukaisesti, mutta ilman kuljettajaa;

1.2. Poistetaan 2.7.24. kohdan viittaus alaviitteeseen 2 ja vastaava alaviite.

1.3. 5.19.1. kohdassa mainitun termin `ilmoituslomake (liitteessä I oleva 10.1. kohta)` katsotaan tarkoittavan `tyyppihyväksyntätodistusta (tämän direktiivin liitteen I lisäyksessä 2 olevan liitteen 5.1. kohta)`.

1.4. Viiteasiakirjassa (3) käyttöön otetun 6.2.9. kohdan 4 alaviitteen ilmauksen `sääntöjen sopimuspuolet` katsotaan tarkoittavan ilmausta `jäsenvaltiot`.

1.5. 6.14.2., 6.15.2., 6.16.2. ja 6.17.2. kohdan ilmauksen `sääntö N:o 3` katsotaan tarkoittavan ilmausta `direktiivi 76/757/ETY`.

1.6. Poistetaan 6.19. kohdan viittaus alaviitteeseen 5 ja vastaava alaviite.

1.7. Liitteessä 5 olevan alaviitteen 1 katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

`Luokkien määritelmistä on säädetty direktiivin 70/156/ETY liitteessä II A.`

2. Kaikkien muiden kuin 2.7.1.-2.7.24. kohdassa määriteltyjen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennus on kielletty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 70/156/ETY 8 artiklan erityisesti 2 kohdan a ja c alakohdan sekä 3 kohdan vaatimusten, tämän liitteen vaatimusten ja minkä tahansa erityisdirektiivien vaatimusten soveltamista.

>TAULUKON PAIKKA>

"

Valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksesta moottoriajoneuvoihin ja niiden perävaunuihin annetun neuvoston direktiivin 76/756/ETY tekniikan kehitykseen mukauttamisesta annetun komission direktiivin 97/28/EY 3 artiklassa ja liitteessä II olevassa 1 kohdassa tarkoitettu teknisiä vaatimuksia koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntö n:o 48 (1)

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä tarkoitetaan:

2.2. `ajoneuvotyypillä valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennuksen osalta` ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan olennaisesti 2.2.1.-2.2.4. kohdassa mainittujen seikkojen osalta;

`Eri tyyppisinä ajoneuvoina` ei pidetä seuraavia ajoneuvoja: ajoneuvoja, jotka poikkeavat toisistaan 2.2.1.-2.2.4. kohdassa mainittujen seikkojen osalta, mutta eivät sellaisella tavalla, että se johtaisi kyseiselle ajoneuvotyypille määrättyjen valaisimien lajin, lukumäärän, sijainnin ja geometrisen näkyvyyden ja lähivalaisimien kaltevuuden muuttumiseen, eikä ajoneuvoja, joihin valinnaiset valaisimet on tai ei ole asennettu;

2.2.1. ajoneuvon mitat ja ulkoinen muoto;

2.2.2. laitteiden lukumäärä ja sijainti;

2.2.3. ajovalaisimien tasonsäätöjärjestelmä;

2.2.4. pyöräntuentajärjestelmä.

2.3. `poikittaisella tasolla` pystysuoraa tasoa, joka on kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden.

2.4. `kuormittamattomalla ajoneuvolla` ajoneuvoa, jossa ei ole kuljettajaa, miehistöä, matkustajia eikä kuormaa, mutta jossa on täysi säiliö polttoainetta, varapyörä ja yleensä mukana kuljetettavat työkalut.

2.5. `kuormitetulla ajoneuvolla` ajoneuvoa, joka on kuormitettu valmistajan ilmoittamalla suurimmalla teknisesti sallitulla massalla; valmistajan on myös määriteltävä kyseisen massan jakautuminen akseleille liitteessä 5 esitetyn menetelmän mukaisesti.

2.6. `laitteella` yhden tai useamman tehtävän suorittamiseen tarkoitettua välinettä tai välineasennelmaa.

2.7. `valaisimella` laitetta, joka on suunniteltu tien valaisemiseen tai lähettämään merkkivaloa muille tienkäyttäjille. Takarekisterikilven valaisimet ja heijastimet katsotaan myös valaisimiksi.

2.7.1. `valonlähteellä hehkulamppujen osalta` itse hehkulankaa. Jos valaisimessa on useita hehkulankoja, jokainen niistä muodostaa valonlähteen.

2.7.2. `vastaavilla valaisimilla` valaisimia, joilla on sama tehtävä ja jotka on hyväksytty ajoneuvon rekisteröintimaassa; tällaisilla valaisimilla voi olla erilaiset ominaisuudet kuin ajoneuvoon hyväksynnän yhteydessä asennetuilla valaisimilla edellyttäen, että ne täyttävät tämän säännön vaatimukset.

2.7.3. `erillisillä valaisimilla` laitteita, joilla on erilliset valaisevat pinnat (2), erilliset valonlähteet ja erilliset valaisinrungot.

2.7.4. `ryhmitetyillä valaisimilla` laitteita, joilla on erilliset valaisevat pinnat (3) ja erilliset valonlähteet, mutta yhteinen valaisinrunko.

2.7.5. `yhdistetyillä valaisimilla` laitteita, joilla on erilliset valaisevat pinnat (4), mutta yhteinen valonlähde ja yhteinen valaisinrunko.

2.7.6. `rakenteellisesti yhdistetyillä valaisimilla` laitteita, joilla on erilliset valonlähteet tai yksi valonlähde, joka toimii erilaisissa käyttötiloissa (esim. optiset, mekaaniset tai sähköiset erot), täysin tai osittain yhteiset valaisevat pinnat (5) ja yhteinen valaisinrunko.

2.7.7. `yksitoimisella valaisimella` laitteen osaa, joka toimii yksittäisenä valaisimena tai merkkivalona.

2.7.8. `peitettävällä valaisimella` valaisinta, jonka voi osittain tai kokonaan piilottaa, kun sitä ei käytetä. Tämä voidaan saada aikaan siirrettävän suojakuoren avulla, valaisinta siirtämällä tai millä tahansa muulla sopivalla tavalla. Ilmaisua `sisäänvedettävä` käytetään erityisesti kuvaamaan peitettävän valaisimen siirtämistä tavalla, joka mahdollistaa sen työntämisen korirakenteen sisään.

2.7.9. `kaukovalaisimella` valaisinta, jota käytetään ajoneuvon edessä olevan ajoradan valaisemiseen pitkälle eteenpäin.

2.7.10. `lähivalaisimella` valaisinta, jota käytetään ajoneuvon edessä olevan ajoradan valaisemiseen aiheuttamatta häiritsevää häikäisyä tai häiriöitä vastaantulevalle liikenteelle ja muille tienkäyttäjille.

2.7.11. `suuntavalaisimella` valaisinta, jota käytetään osoittamaan muille tienkäyttäjille, että kuljettaja aikoo muuttaa suuntaa oikealle tai vasemmalle.

Suuntavalaisinta tai -valaisimia voidaan käyttää myös säännön n:o `X` määräysten mukaisesti (6*).

2.7.12. `jarruvalaisimella` valaisinta, jota käytetään ilmoittamaan muille ajoneuvon takana oleville tienkäyttäjille, että ajoneuvon käyttöjarrua käytetään.

Jarruvalaisimet voivat käynnistyä hidastimella tai vastaavalla laitteella.

2.7.13. `takarekisterikilven valaisimella` laitetta, jota käytetään takarekisterikilvelle varatun alueen valaisemiseen; tällainen valaisin voi koostua useista optisista osista.

2.7.14. `etuvalaisimella` valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan ajoneuvon paikallaolo ja leveys edestä katsottaessa.

2.7.15. `takavalaisimella` valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan ajoneuvon paikallaolo ja leveys takaa katsottaessa.

2.7.16. `heijastimella` laitetta, joka ilmaisee ajoneuvon heijastamalla valoa, joka on peräisin ajoneuvoon kuulumattomasta valonlähteestä, kun havaitsija on lähellä valonlähdettä.

Tässä säännössä heijastimina ei pidetä:

2.7.16.1. - heijastavia rekisterikilpiä;

2.7.16.2. - ADR:ssä (Eurooppalainen sopimus vaarallisten aineiden kansainvälisistä tiekuljetuksista) tarkoitettuja heijastavia merkkejä,

2.7.16.3. - muita heijastavia kilpiä ja merkkejä, joita on käytettävä jäsenvaltioiden tiettyjä ajoneuvoluokkia tai tiettyjä toimintatapoja koskevien erityisten vaatimusten noudattamiseksi.

2.7.17. `hätävilkkukytkennällä` ajoneuvon kaikkien suuntavalaisimien samanaikaista toimintaa, jolla osoitetaan ajoneuvon muodostavan tilapäisesti erityisen vaaran muille tienkäyttäjille.

2.7.18. `etusumuvalaisimella` valaisinta, jota käytetään parantamaan ajoradan valaisemista sumussa, lumisateella, rankkasateella ja pölyisellä säällä.

2.7.19. `takasumuvalaisimella` valaisinta, jota käytetään tekemään ajoneuvo helpommin näkyväksi takaapäin tiheässä sumussa.

2.7.20. `peruutusvalaisimella` valaisinta, jota käytetään ajoneuvon takana olevan ajoradan valaisemiseen ja varoittamaan muita tienkäyttäjiä siitä, että ajoneuvo on peruuttamassa tai juuri lähdössä peruuttamaan.

2.7.21. `pysäköintivalaisimella` valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan paikalla oleva ajoneuvo taajama-alueella. Tällaisissa olosuhteissa se korvaa etu- ja takavalaisimet.

2.7.22. `äärivalaisimella` valaisinta, joka on asennettu lähelle ajoneuvon ulointa reunaa ja mahdollisimman lähelle ajoneuvon yläreunaa ja joka on tarkoitettu ilmaisemaan selvästi ajoneuvon kokonaisleveys. Tietyissä ajoneuvoissa ja perävaunuissa tämä merkkivalo on tarkoitettu täydentämään ajoneuvon etu- ja takavalaisimia ja osoittamaan erityisesti ajoneuvon kokoa.

2.7.23. `sivuvalaisimella` valaisinta, jota käytetään ilmaisemaan ajoneuvon paikallaolo sivulta katsottaessa.

2.7.24. `huomiovalaisimella` eteenpäin suunnattua valaisinta, jolla saadaan ajoneuvo helpommin näkyväksi päivänvalossa ajettaessa. (7)

2.8. valaisinlaitteen, merkkivalolaitteen tai heijastimen `valoa lähettävällä pinnalla` läpikuultavan aineen ulkopintaa tai osaa siitä laitteen valmistajan hyväksyntäpyynnön piirustuksessa ilmaistulla tavalla (ks. liite 3).

2.9. `valaisevalla pinnalla` (ks. liite 3):

2.9.1. `valaisinlaitteen valaisevalla pinnalla` (2.7.9., 2.7.10., 2.7.18. ja 2.7.20. kohdat) heijastimen tai, ellipsin muotoisella heijastimella varustettujen ajovalaisimien osalta, `heijastuslinssien` täyden valoaukon kohtisuoraa projektiota poikittaisella tasolla. Jos valaisinlaitteessa ei ole heijastinta, sovelletaan 2.9.2. kohdan määritelmää. Jos valaisimen valoa lähettävästä pinnasta ulottuu ainoastaan osa heijastimen täyden valoaukon ylle, ainoastaan tämän osan projektio on otettava huomioon.

Lähivalaisimen osalta valaiseva pinta rajoitetaan käyttämällä linssien pinnalla olevaa valojen ääriviivaa. Jos heijastin ja linssit ovat säädettävissä suhteessa toisiinsa, on käytettävä säädön keskiasentoa.

2.9.2. `muun merkkivalolaitteen kuin heijastimen valaisevalla pinnalla` (2.7.11.-2.7.15., 2.7.17., 2.7.19. ja 2.7.21.-2.7.24. kohta) valaisimen kohtisuoraa projektiota tasolla, joka on kohtisuorassa sen vertailuakseliin nähden ja joka sivuaa valaisimen ulkoista valoa lähettävää pintaa, ja tätä projektiota rajoittavat tällä tasolla sijaitsevien varjostimien reunat, joista jokainen päästää ohitse ainoastaan 98 % valaisimen kokonaisvalovoimasta vertailuakselin suunnassa.

Valaisevan pinnan ala-, ylä- ja sivurajojen määrittämiseksi on käytettävä ainoastaan sellaisia varjostimia, joissa on vaaka- tai pystysuuntaiset reunat.

2.9.3. `heijastimen valaisevalla pinnalla` (2.7.16. kohta) heijastimen kohtisuoraa projektiota tasolla, joka on kohtisuorassa sen vertailuakselia vastaan ja jota rajoittavat heijastimen optisen järjestelmän uloimpien osien viereiset tasot, jotka ovat yhdensuuntaisia kyseisen akselin kanssa. Laitteen ala-, ylä- ja sivureunojen määrittämisessä on käytettävä ainoastaan vaaka- ja pystysuoria tasoja.

2.10. `näkyvällä pinnalla` tiettyyn havaintosuuntaan nähden, valmistajan tai valmistajan asianmukaisesti valtuuttaman edustajan pyynnöstä:

joko linssin ulkopinnalle heijastuvan valaisevan pinnan rajan (a-b)

tai valoa lähettävän pinnan (c-d)

kohtisuoraa projektiota tasolla, joka on kohtisuorassa havaintosuuntaan nähden ja joka sivuaa linssin ulointa kohtaa (ks. tämän säännön liite 3).

2.11. `vertailuakselilla` (valaisimen) valmistajan määräämää valaisimen ominaisakselia (H = 0°, V = 0°), jota käytetään havaintosuuntana näkökenttäkulmien määrittelyä varten fotometrisissä mittauksissa ja valaisimen asentamiseksi ajoneuvoon.

2.12. `vertailukeskipisteellä` vertailuakselin ja ulkoisen valoa lähettävän pinnan leikkauspistettä; vertailukeskipisteen määrittää valaisimen valmistaja.

2.13. `geometrisen näkyvyyden kulmilla` kulmia, jotka määrittävät sen pienimmän avaruuskulman alueen, jossa valaisimen näkyvän pinnan on oltava näkyvissä. Kyseisen avaruuskulman alue määritellään pallon avulla, jonka keskipiste on valaisimen vertailukeskipisteessä ja jonka ekvaattori on samansuuntainen maanpinnan kanssa. Nämä segmentit määritellään vertailuakselin suhteen.

Vaakasuorat kulmat â vastaavat pituusasteita ja pystysuorat kulmat á leveysasteita. Geometrisen näkyvyyden kulmien sisällä ei saa olla mitään estettä valaisimen näkyvästä pinnasta lähtevän valon etenemiselle havainnoituna äärettömyydestä.

Jos mittaukset tehdään lähempänä valaisinta, havaintosuuntaa on siirrettävä yhdensuuntaisesti, jotta saavutettaisiin sama tarkkuus.

Geometrisen näkyvyyden kulmien sisällä ei oteta huomioon esteitä, jos ne olivat olemassa jo silloin, kun valaisin tyyppihyväksyttiin.

Jos valaisimen ollessa asennettuna ajoneuvon osat peittävät valaisimen näkyvän pinnan osia, on todistettava, että se valaisimen osa, jota esteet eivät peitä, vastaa yhä optisena yksikkönä laitteen hyväksynnälle määrättyjä fotometrisiä arvoja (ks. tämän säännön liite 3).

Kuitenkin jos vaakatason alapuolella oleva geometrisen näkyvyyden pystykulma voidaan pienentää 5°:seen (valaisin sijaitsee enintään 750 mm maanpinnan yläpuolella), asennetun optisen yksikön fotometristä mittauskenttää voidaan pienentää 5°:seen vaakatason alapuolella.

2.14. `uloimmaisella ulkoreunalla` ajoneuvon kummallakin puolella tasoa, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason kanssa ja joka koskettaa sen sivureunan ulointa kohtaa, lukuun ottamatta:

2.14.1. renkaiden ulkonemaa lähellä niiden kosketuspistettä maanpinnan kanssa ja rengaspaineliitäntöjen ulkonemaa;

2.14.2. pyöriin asennettujen liukuestelaitteiden ulkonemaa;

2.14.3. taustapeilien ulkonemaa;

2.14.4. suuntavalaisimien, äärivalaisimien, etu- ja takavalaisimien, pysäköintivalaisimien, heijastimien ja sivuvalaisimien ulkonemaa;

2.14.5. ajoneuvoon kiinnitettyjen tullisinettien ja näitä sinettejä turvaavien ja suojaavien laitteiden ulkonemaa.

2.15. `kokonaisleveydellä` edellä 2.14. kohdassa vahvistetun kahden pystytason välistä etäisyyttä.

2.16. Seuraavassa tarkoitetaan:

2.16.1. `yksittäisellä valaisimella` laitetta tai laitteen osaa, jolla on yksi tehtävä ja yksi vertailuakselin suuntainen näkyvä pinta (ks. tämän säännön 2.10. kohta) sekä yksi tai useampia valonlähteitä.

Ajoneuvoon asentamisen osalta yksittäisellä valaisimella tarkoitetaan myös kaikkia kahden erillisen tai ryhmitetyn valaisimen asennelmaa, jotka ovat tai eivät ole samanlaisia ja joilla on sama tehtävä, jos ne on asennettu siten, että valaisimien vertailuakselin suuntaisten näkyvien pintojen projektio peittää vähintään 60 % mainittujen vertailuakselien suuntaisten näkyvien pintojen projektioita ympäröivästä pienimmästä suorakulmiosta.

Tällaisessa tapauksessa kukin näistä valaisimista, silloin kun osan hyväksyntää vaaditaan, on hyväksyttävä `D`-tyypin valaisimeksi.

Tätä mahdollista yhdistelmää ei sovelleta kaukovalaisimiin, lähivalaisimiin ja etusumuvalaisimiin.

2.16.2. `kahdella valaisimella` tai `parillisella määrällä valaisimia` nauhan muotoista yhtenäistä valoa lähettävää pintaa, jos se on sijoitettu symmetrisesti ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden ja ulottuu ajoneuvon molemmille puolille enintään 400 mm:n etäisyydelle ajoneuvon uloimmaisimmasta ulkoreunasta ja on vähintään 800 mm:n pituinen; tällaisen pinnan valaisevuus on saavutettava vähintään kahdella valonlähteellä, jotka on sijoitettu mahdollisimman lähelle sen reunoja; valoa lähettävä pinta voidaan muodostaa lukuisista rinnan sijoitetuista osista, jos useiden erillisten valoa lähettävien pintojen projektiot poikittaisella tasolla peittävät vähintään 60 % mainittujen erillisten valoa lähettävien pintojen projektioita ympäröivästä pienimmästä suorakulmiosta.

2.17. `kahden samaan suuntaan suunnatun valaisimen välisellä etäisyydellä` tarkoitetaan kahden vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan välistä lyhintä etäisyyttä. Jos valaisimen välinen etäisyys täyttää selvästi tämän säännön vaatimukset, näkyvien pintojen tarkkoja reunoja ei tarvitse määrittää.

2.18. `toimintaa osoittavalla merkkivalaisimella` näkyvää merkkiä tai äänimerkkiä (tai muuta vastaavaa merkkiä), joka osoittaa, että laite on käynnistetty ja toimiiko se oikein vai ei.

2.19. `suljetun piirin merkkivalaisimella` näkyvää merkkiä (tai muuta vastaavaa merkkiä), joka osoittaa, että laite on käynnistetty, mutta ei sitä, toimiiko laite oikein vai ei.

2.20. `valinnaisella valaisimella` valaisinta, jonka asentaminen on jätetty valmistajan harkintavaltaan.

2.21. `maanpinnalla` pintaa, jolla ajoneuvo on ja jonka pitäisi olla selvästi vaakasuora.

2.22. ajoneuvon `siirrettävillä osilla` niitä ajoneuvon korin seiniä tai muita ajoneuvon osia, joiden sijaintia voidaan muuttaa taittamalla, pyörittämällä tai liu'uttamalla ilman työkalujen käyttöä. Kuorma-autojen taitto-ohjaamot eivät kuulu näihin.

2.23. `siirrettävän osan tavanomaisella käyttöasennolla` tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan ajoneuvon tavanomaisia käyttöolosuhteita sekä pysäköintiolosuhteita varten erittelemiä siirrettävän osan asentoja.

2.24. `ajoneuvon tavanomaisilla käyttöolosuhteilla`:

2.24.1. moottoriajoneuvon osalta tilaa, jossa ajoneuvo on valmis lähtemään liikkeelle käyttömoottori käynnissä ja siirrettävät osat 2.23. kohdassa määritellyissä tavanomaisissa asennoissa;

2.24.2. perävaunun osalta tilaa, jossa perävaunu on kytketty vetomoottoriajoneuvoon 2.24.1. kohdassa esitetyissä olosuhteissa ja sen siirrettävät osat 2.23. kohdassa määritellyissä tavanomaisissa asennoissa.

2.25. `ajoneuvon pysäköintiolosuhteilla`:

2.25.1. moottoriajoneuvon osalta tilaa, jossa ajoneuvo on paikallaan ja käyttömoottori ei ole käynnissä ja ajoneuvon siirrettävät osat ovat 2.23. kohdassa määritellyissä tavanomaisissa asennoissa;

2.25.2. perävaunun osalta tilaa, jossa perävaunu on kytketty vetomoottoriajoneuvoon 2.25.1. kohdassa esitetyissä olosuhteissa ja sen siirrettävät osat 2.23. kohdassa määritellyissä tavanomaisissa asennoissa.

5. YLEISET VAATIMUKSET

5.1. Valaisimet ja merkkivalolaitteet on asennettava siten, että 2.24, 2.24.1 ja 2.24.2. kohdassa esitetyissä tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ja mahdollisesta tärinästä huolimatta ne säilyttävät tässä säännössä määrätyt ominaisuudet ja mahdollistavat sen, että ajoneuvo on tämän säännön vaatimusten mukainen. Erityisesti valaisimien epähuomiossa tapahtuva virheellinen säätäminen on estettävä.

5.2. Edellä 2.7.9., 2.7.10. ja 2.7.18. kohdassa kuvatut valaisimet on asennettava siten, että ne voidaan helposti suunnata oikein.

5.3. Kaikkien merkkivalolaitteiden osalta, mukaan lukien sivuseiniin asennetut, ajoneuvoon asennetun valaisimen vertailuakselin on oltava yhdensuuntainen tieliikenteessä olevan ajoneuvon alustasoon nähden; lisäksi sen on oltava kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden sivuheijastimien ja sivuvalaisimien osalta, ja yhdensuuntainen tähän tasoon nähden kaikkien muiden merkkivalolaitteiden osalta. Joka suuntaan hyväksytään ± 3°:n toleranssi. Lisäksi on noudatettava kaikkia valmistajan laatimia asennusta koskevia erityisohjeita.

5.4. Erityisohjeiden puuttuessa valaisimien korkeus ja suuntaus tarkastetaan tasaisella, vaakasuoralla pinnalla olevalla kuormittamattomalla ajoneuvolla 2.24., 2.24.1. ja 2.24.2. kohdassa esitetyissä olosuhteissa.

5.5. Erityisohjeiden puuttuessa:

5.5.1. parin muodostavat valaisimet on asennettava ajoneuvoon symmetrisesti suhteessa pituussuuntaiseen keskitasoon (tämä arvio perustuu valaisimen ulkoiseen geometriseen muotoon eikä sen 2.9. kohdassa tarkoitetun valaisevan pinnan reunaan);

5.5.2. parin muodostavien valaisimien on oltava toisiinsa nähden symmetrisiä suhteessa pituussuuntaiseen keskitasoon; tämä vaatimus ei ole voimassa valaisimen sisärakenteen osalta;

5.5.3. parin muodostavien valaisimien on täytettävä samat kolorimetriset vaatimukset, ja

5.5.4. parin muodostavien valaisimien on omattava likimain samanlaiset fotometriset ominaisuudet.

5.6. Ulkoiselta muodoltaan epäsymmetristen ajoneuvojen osalta edellä tarkoitetut vaatimukset on täytettävä mahdollisimman täydellisesti.

5.7. Valaisimet voidaan ryhmitellä, yhdistää tai yhdistää rakenteellisesti toisiinsa, jos kaikki väriä, sijaintia, suuntausta, geometristä näkyvyyttä ja sähköliitäntöjä koskevat vaatimukset sekä mahdolliset muut kutakin valaisinta koskevat vaatimukset täyttyvät.

5.8. Suurin korkeus maanpinnasta on mitattava valaisevan pinnan korkeimmasta kohdasta ja pienin korkeus vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan alimmasta kohdasta.

Lähivalaisimien osalta pienin korkeus maanpintaan nähden mitataan optisen järjestelmän (esim. heijastin, linssi, heijastuslinssi) tehollisen valaisupinnan alimmasta kohdasta, riippumatta järjestelmän käyttötarkoituksesta.

Jos (suurin ja pienin) korkeus maanpinnan yläpuolella täyttää selvästi säännön vaatimukset, minkään pinnan tarkkoja reunoja ei tarvitse määrittää.

5.8.1. Sijainti määritetään leveyden osalta siitä vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan reunasta, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, kun tarkoitetaan kokonaisleveyttä, ja vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan sisäreunoista, kun tarkoitetaan valaisimien välistä etäisyyttä.

Jos sijainti täyttää leveyden osalta selvästi säännön vaatimukset, minkään pinnan tarkkoja reunoja ei tarvitse määrittää.

5.9. Erityisohjeiden puuttuessa ainoastaan suuntavalaisimet ja hätävilkkukytkentä saavat olla vilkkuvia valaisimia.

5.10. Edellä 2.7. kohdassa määritelty valaisin ei saa lähettää eteenpäin punaista valoa, joka voisi aiheuttaa sekaannusta, ja mikään 2.7. kohdassa määritelty valaisin, lukuun ottamatta peruutusvalaisinta, ei saa lähettää taaksepäin valkoista valoa, joka voisi aiheuttaa sekaannusta. Ajoneuvon sisäpuolisia valaisinlaitteita ei oteta huomioon.

Epäselvissä tapauksissa tämä vaatimus on tarkistettava seuraavasti:

5.10.1. Punaisen valon näkyvyys eteenpäin: punaisen valaisimen valoa lähettävä pinta ei saa näkyä suoraan, jos sitä tarkastellaan 25 metriä ajoneuvon edessä olevasta poikittaisen tason sisällä sijaitsevasta alueesta 1 (ks. liite 4).

5.10.2. Valkoisen valon näkyvyys taaksepäin: valkoisen valaisimen valoa lähettävä pinta ei saa näkyä suoraan, jos sitä tarkastellaan 25 metriä ajoneuvon takana olevasta poikittaisen tason sisällä sijaitsevasta alueesta 2 (ks. liite 4).

5.10.3. Tarkasteltavia alueita 1 ja 2 rajoittavat erikseen seuraavat tasot:

5.10.3.1. Korkeussuunnassa kaksi vaakasuoraa tasoa, jotka sijaitsevat 1 ja 2,2 metriä maanpinnan yläpuolella.

5.10.3.2. Leveyssuunnassa kaksi pystytasoa, jotka muodostavat eteen ja taakse 15°:n kulman ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta ulospäin ja kulkevat ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason kanssa yhdensuuntais(t)en, ajoneuvon kokonaisleveyden rajoittaman (rajoittamien) pystytasojen kosketuspisteen (-pisteiden) kautta. Jos kosketuspisteitä on useita, etumaisin vastaa etutasoa ja takimmaisin takatasoa.

5.11. Sähköliitäntöjen on oltava sellaiset, että etu- ja takavalaisimet, mahdolliset äärivalaisimet, mahdolliset sivuvalaisimet ja takarekisterikilven valaisin voidaan kytkeä päälle ja pois päältä ainoastaan samanaikaisesti.

Tätä edellytystä ei sovelleta, kun käytetään etu- ja takavalaisimia sekä sivuvalaisimia, jotka on yhdistetty tai rakenteellisesti yhdistetty edellä tarkoitettuihin valaisimiin pysäköintivalaisimina.

5.12. Sähköliitäntöjen on oltava sellaiset, että kauko- ja lähivalaisimia ja etusumuvalaisimia ei voida kytkeä päälle, elleivät myös 5.11. kohdassa tarkoitetut valaisimet ole kytkettyinä päälle. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta kauko- ja lähivalaisimiin, kun niillä voidaan antaa varoitusvalomerkki siten, että kaukovalaisin lähettää lyhyin välein välkkyvää valoa tai että lähivalaisin lähettää lyhyin välein välkkyvää valoa tai että kaukovalaisin ja lähivalaisin lähettävät vuorotellen lyhyin välein välkkyvää valoa.

5.13. Merkkivalaisin

Kun tässä säännössä määrätään suljetun piirin merkkivalaisimesta, se voidaan korvata `toimintaa ilmaisevalla` merkkivalaisimella.

5.14. Peitettävät valaisimet

5.14.1. Valaisimien peittäminen on kielletty, lukuun ottamatta kaukovalaisimia, lähivalaisimia ja etusumuvalaisimia, jotka voidaan peittää silloin kun ne eivät ole käytössä.

5.14.2. Jos jokin vika vaikuttaa peittämislaitteen (-laitteiden) toimintaan, valaisimien on pysyttävä käyttöasennossaan, jos ne ovat jo käytössä, tai ne on voitava siirtää käyttöasentoon työkaluja käyttämättä.

5.14.3. On oltava mahdollista siirtää valaisimet käyttöasentoon ja kytkeä ne päälle yhdellä hallintalaitteella; tämä ei saa kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta siirtää valaisimet käyttöasentoon kytkemättä niitä päälle. Ryhmitettyjen kaukovalaisimien ja lähivalaisimien osalta edellä tarkoitetulta hallintalaitteelta edellytetään kuitenkin ainoastaan lähivalaisimien aktivoimista.

5.14.4. Kuljettajan paikalta ei saa olla mahdollista tahallisesti pysäyttää päälle kytkeytyvien valaisimien liikettä, ennen kuin ne saavuttavat käyttöasentonsa. Jos valaisimien liike voi häikäistä muita tiellä liikkujia, ne saavat syttyä vasta kun ne ovat saavuttaneet käyttöasentonsa.

5.14.5. Kun peittämislaitteen lämpötila on - 30 °C - + 50 °C, ajovalaisimien on pystyttävä saavuttamaan käyttöasentonsa kolmen sekunnin kuluessa hallintalaitteen ensimmäisestä toiminnasta.

5.15. Valaisimien lähettämän valon värit ovat seuraavat:

>TAULUKON PAIKKA>

5.16. Valaisimien lukumäärä

Ajoneuvoon kiinnitettyjen valaisimien lukumäärän on oltava sama kuin kunkin 6.1.-6.19. kohdan 2 alakohdassa esitetty (esitetyt) lukumäärä(t).

5.17. Lukuun ottamatta 5.18., 5.19. ja 5.21. kohdan vaatimuksia, valaisimia saa asentaa siirrettäviin osiin.

5.18. Takavalaisimia, takasuuntavalaisimia ja takaheijastimia, sekä kolmion muotoisia että muun kuin kolmion muotoisia, ei saa asentaa siirrettäviin osiin, jolleivät siirrettävillä osilla olevat valaisimet täytä kaikissa siirrettävien osien kiinteissä sijainneissa kaikkia niiden sijaintia ja geometristä näkyvyyttä koskevia sekä fotometrisiä vaatimuksia.

Jos edellä tarkoitetut tehtävät saavutetaan kahden `D`-tyyppisen valaisimen yhdistelmällä (ks. 2.16.1. kohta), ainoastaan toisen näistä valaisimista tarvitsee täyttää edellä mainitut vaatimukset.

5.19. Mitään sellaista siirrettävää osaa ei saa olla, riippumatta siitä onko siihen asennettu merkkivalo tai ei, joka jossain kiinteässä asennossa peittää enemmän kuin 50 % etu- ja takavalaisimien, etu- ja takasuuntavalaisimien ja heijastimien pinnasta, kun näitä katsotaan kyseisen laitteen vertailuakselia pitkin.

Jos tämä ei ole mahdollista:

5.19.1. ilmoituslomakkeessa (liitteessä 1 oleva 10.1. kohta) on oltava huomautus muille viranomaisille siitä, että siirrettävät osat voivat peittää enemmän kuin 50 % vertailuakselin suuntaisesta näkyvästä pinnasta.

5.19.2. edellisessä 5.19.1. kohdan tapauksessa ajoneuvoon on kiinnitettävä käyttäjän tiedoksi ilmoitus, että siirrettävien osien tiety(i)ssä asenno(i)ssa muita tiellä liikkujia on varoitettava tiellä olevasta ajoneuvosta varoituskolmiolla tai muilla kansallisten vaatimusten mukaisilla laitteilla.

5.20. Kun siirrettävät osat ovat muussa kuin 2.23. kohdassa määritellyssä `tavanomaisessa asennossa`, niihin asennetut laitteet eivät saa häiritä tiellä liikkujia.

5.21. Kun valaisin on asennettu siirrettävään osaan ja siirrettävä osa on tavanomaisessa käyttöasennossa (tavanomaisissa käyttöasennoissa) (ks. 2.23. kohta), valaisimen on aina palattava valmistajan erittelemään (erittelemiin) asentoon (asentoihin) tämän säännön mukaisesti. Lähivalaisimien ja etusumuvalaisimien osalta tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos silloin, kun siirrettäviä osia on siirretty ja palautettu tavanomaiseen asentoon 10 kertaa, mikään näiden valaisimien kallistuskulmista suhteessa valaisimen alustaan ei eroa enemmän kuin 0,15 % 10 mitatun arvon keskiarvosta, kun tämä mitataan kunkin siirrettävän osan toiminnan jälkeen.

Jos tämä arvo ylittyy, kukin 6.2.6.1.1. kohdassa eritelty raja-arvo on muutettava ylimenevällä osalla kallistuksen sallitun alueen vähentämiseksi, kun ajoneuvo tarkastetaan liitteen 6 mukaisesti.

5.22. Heijastimia lukuun ottamatta valaisimen, jota ei voi saada toimimaan pelkällä hehkulampun asennuksella, ei katsota olevan asennettuna, vaikka valaisimessa olisikin hyväksyntämerkki.

6. ERITYISET VAATIMUKSET

6.1. Kaukovalaisin

6.1.1. Asennus

Pakollinen moottoriajoneuvojen osalta. Pakollinen perävaunujen osalta.

6.1.2. Lukumäärä

Kaksi tai neljä.

Jos ajoneuvoon on asennettu neljä peitettävää ajovalaisinta, kahden lisäajovalaisimen asennus on sallittu ainoastaan lyhyin välein välkkyvän merkkivalon (ks. 5.12. kohta) lähettämiseksi päivänvalossa.

6.1.3. Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.1.4. Sijainti

6.1.4.1. Leveyssuunnassa: ei erityisiä vaatimuksia.

6.1.4.2. Korkeussuunnassa: ei erityisiä vaatimuksia.

6.1.4.3. Pituussuunnassa: ajoneuvon edessä ja asennettuina siten, että lähetetty valo ei häiritse kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti taustapeilien ja ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

6.1.5. Geometrinen näkyvyys

Valaisevan pinnan näkyvyys, mukaan lukien sen ne alueet, jotka eivät näy valaistuina havaintosuunnassa, on varmistettava avauskulmassa, jonka määrittävät valaisevan pinnan kehältä lähtevät suorat, jotka muodostavat vähintään 5°:n kulman ajovalaisimen vertailuakselin kanssa.

Geometrisen näkyvyyden kulmien alkupisteet ovat valaisevan pinnan projektion kehä poikittaisella tasolla, joka sivuaa ajovalaisimen linssin etumaisinta osaa.

6.1.6. Suuntaaminen

Eteenpäin.

Lukuun ottamatta oikean säädön ylläpitoon käytettäviä laitteita ja tilannetta, kun ajovalaisimia on kaksi paria, yksi pari, joka koostuu ainoastaan kaukovalaisimina toimivista ajovaloista, saa kääntyä ohjauslaitteen lukituskulman mukaisesti pystysuoran akselin ympäri. Akselin on oltava lähes pystysuora.

6.1.7. Sähköliitännät

6.1.7.1. Kaukovalaisimet voidaan kytkeä päälle joka yhtäaikaisesti tai pareittain. Vaihdettaessa lähivaloilta kaukovaloille on ainakin yhden kaukovalaisinparin kytkeydyttävä päälle. Vaihdettaessa kaukovaloilta lähivaloille on kaikkien kaukovalaisimien sammuttava yhtäaikaisesti.

6.1.7.2. Lähivalaisimet voivat pysyä kytkettyinä samaan aikaan kuin kaukovalaisimet.

6.1.7.3 Kun ajoneuvoon on asennettu neljä peitettävää ajovalaisinta, niiden yläasennon on estettävä mahdollisten muiden ajovalaisimien yhtäaikainen toiminta, jos nämä on tarkoitettu lyhyin välein välkkyvän merkkivalon (ks. 5.12. kohta) lähettämiseksi päivänvalossa.

6.1.8. Merkkivalaisin

Suljetun piirin merkkivalaisin on pakollinen.

6.1.9. Muut vaatimukset

6.1.9.1. Kaukovalaisimien, jotka voidaan kytkeä päälle samanaikaisesti, suurin yhteinen kytkettävissä oleva voimakkuus saa olla enintään 225 000 cd, joka vastaa vertailuarvoa 75.

6.1.9.2. Tämä suurin voimakkuus määritetään laskemalla yhteen yksittäiset vertailumerkit, jotka on merkitty useisiin valaisimiin. Valaisimien, joihin on merkitty `R` tai `CR`, vertailumerkki on `10`.

6.2. Lähivalaisin

6.2.1. Asennus

Pakollinen moottoriajoneuvojen osalta. Kielletty perävaunujen osalta.

6.2.2. Lukumäärä

Kaksi.

6.2.3. Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.2.4. Sijainti

6.2.4.1. Leveyssuunnassa: se vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan reuna, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmaisimmasta ulkoreunasta. Näkyvien pintojen sisäreunojen välinen etäisyys vertailuakselien suuntaisesti on oltava vähintään 600 mm.

Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.2.4.2. Korkeussuunnassa: vähintään 500 mm, mutta enintään 1 200 mm maanpinnan yläpuolella.

6.2.4.3. Pituussuunnassa: ajoneuvon edessä. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos lähetetty valo ei häiritse kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti taustapeilien ja ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

6.2.5. Geometrinen näkyvyys

Määritetään kulmien á ja â avulla 2.13. kohdan mukaisesti.

á = 15° ylöspäin ja 10° alaspäin

â = 45° ulospäin ja 10° sisäänpäin.

Koska lähivalaisimilta vaadittavat fotometriset arvot eivät kata koko geometristä näkökenttää, vaaditaan jäljelle jäävässä tilassa 1 cd:n vähimmäisarvo tyyppihyväksyntää varten. Väliseinät tai muut varusteosat valaisimen lähellä eivät saa aiheuttaa muita tienkäyttäjiä häiritseviä ilmiöitä.

6.2.6. Suuntaaminen

Eteenpäin.

6.2.6.1. Pystysuora suuntaaminen

6.2.6.1.1. Ajoneuvon valmistaja määrittää 0,1 %:n tarkkuudella lähivalon katkeamisen alkukaltevuuden alaspäin, joka mitataan kuormittamattomassa ajoneuvossa, kun yksi henkilö istuu kuljettajan istuimella; tämä arvo on merkittävä kaikkiin ajoneuvoihin joko toisen ajovalaisimen tai valmistajan kilven läheisyyteen helposti luettavalla ja pysyvällä, liitteessä 7 esitetyllä merkillä.

Tämä kaltevuus alaspäin määritetään 6.2.6.1.2. kohdan mukaisesti.

6.2.6.1.2 Lähivalaisimen vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan alemman reunan asennuskorkeudesta, joka mitataan kuormittamattomassa ajoneuvossa ja ilmaistaan metreinä (h), riippuen lähivalon katkeamisen pystykaltevuuden on kaikissa liitteessä 5 esitetyissä staattisissa olosuhteissa pysyttävä jäljempänä esitettyjen raja-arvojen sisällä, ja alkutavoitteella on oltava seuraavat arvot:

h 1,0

raja-arvot: - 1,0 % - - 3,0 %

alkutavoite: - 1,5 % - - 2,0 %

Edellä tarkoitetuista raja-arvoista ja alkutavoitearvoista esitetään yhteenveto jäljempänä esitetyssä kaaviossa.

>VIITTAUS KAAVIOON>

6.2.6.2. Ajovalaisimien tasonsäätölaite

6.2.6.2.1. Jos ajovalaisimien tasonsäätölaite on tarpeen 6.2.6.1.1. ja 6.2.6.1.2. kohdan vaatimusten täyttämiseksi, laitteen on oltava automaattinen.

6.2.6.2.2. Käsin portaittaisesti tai portaattomasti säädettävät laitteet voidaan kuitenkin hyväksyä, jos niissä on pysäytyspiste, jossa valaisimet voidaan suunnata 6.2.6.1.1. kohdassa määriteltyyn alkukaltevuuteen tavallisten säätöruuvien avulla tai samankaltaisin keinoin.

Näitä käsin säädettäviä laitteita on voitava käyttää kuljettajan istuimelta.

Portaattomasti säädettävissä laitteissa on oltava vertailumerkit, jotka ilmoittavat lähivalon säätöä vaativat kuormitusolosuhteet.

Asentojen lukumäärän portaittain säädettävissä laitteissa on oltava sellainen, että 6.2.6.1.2. kohdassa esitetyt arvot saavutetaan kaikissa liitteessä 5 esitetyissä kuormitusolosuhteissa.

Näiden laitteiden osalta liitteessä 5 esitetyt kuormitusolosuhteet, jotka vaativat lähivalon säätämistä, on merkittävä selvästi laitteen hallintalaitteen läheisyyteen (ks. liite 8).

6.2.6.3. Mittausmenettely

6.2.6.3.1. Alkukaltevuuden säätämisen jälkeen mitataan lähivalon pystykaltevuus prosentteina ilmaistuna staattisissa olosuhteissa kaikissa liitteessä 5 määritellyissä kuormausolosuhteissa.

6.2.6.3.2. Jos 6.2.6.2.1. ja 6.2.6.2.2. kohdassa kuvatut laitteet vioittuvat, lähivalo ei saa joutua asentoon, jossa kallistus on alhaisempi kuin laitteen vioittumishetkellä.

6.2.7. Sähköliitännät

Hallintalaitteen, jolla vaihdetaan lähivalaisimet päälle, on kytkettävä pois kaikki kaukovalaisimet samanaikaisesti. Lähivalo voi pysyä kytkettynä samaan aikaan kuin kaukovalot.

Säännön n:o `X` (8*) mukaisten lähivalaisimien osalta kaasupurkausvalonlähteiden on pysyttävä kytkettynä kaukovalaisimien toiminnan aikana.

6.2.8. Merkkivalaisin

Merkkivalaisin on valinnainen.

6.2.9. Muut vaatimukset

Edellä 5.5.2. kohdan vaatimuksia ei sovelleta lähivalaisimiin.

Lähivalaisimet eivät saa kääntyä ohjauslaitteen lukituskulman mukaisesti.

Kaasupurkausvalonlähteillä varustetut lähivalaisimet hyväksytään ainoastaan säännön n:o 45 (9) mukais(t)en ajovalaisimien puhdistuslaitte(id)en asennuksen yhteydessä.

Tämän lisäksi pystykaltevuuden osalta ei sovelleta 6.2.6.2.2. kohdan määräyksiä, kun nämä ajovalaisimet on asennettu.

6.3. Etusumuvalaisin

6.3.1. Asennus

Valinnainen moottoriajoneuvojen osalta. Kielletty perävaunujen osalta.

6.3.2. Lukumäärä

Kaksi.

6.3.3. Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.3.4. Sijainti

6.3.4.1. Leveyssuunnassa: se vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan piste, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmaisimmasta ulkoreunasta.

6.3.4.2. Korkeussuunnassa: vähintään 250 mm maanpinnan yläpuolella. Mikään vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan piste ei saa olla korkeammalla kuin lähivalaisimen vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan korkein piste.

6.3.4.3. Pituussuunnassa: ajoneuvon edessä. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos lähetetty valo ei häiritse kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti taustapeilien ja ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

6.3.5. Geometrinen näkyvyys

Määritetään kulmien á ja â avulla 2.13. kohdan mukaisesti.

á = 5° ylöspäin ja alaspäin

â = 45° ulospäin ja 10° sisäänpäin.

6.3.6. Suuntaaminen

Eteenpäin.

Etusumuvalaisimien suuntaus ei saa vaihdella ohjauslaitteen lukituskulman mukaisesti.

Ne on suunnattava eteenpäin siten, etteivät ne häikäise tai häiritse vastaantulijoita tai muita tienkäyttäjiä.

6.3.7. Sähköliitännät

On oltava mahdollista kytkeä etusumuvalaisimet päälle ja pois päältä kaukovalaisimista, lähivalaisimista tai mistään kauko- ja lähivalaisimien yhdistelmästä riippumatta.

6.3.8. Merkkivalaisin

Merkkivalaisin on valinnainen.

6.3.9. Muut vaatimukset

Ei ole.

6.4. Peruutusvalaisin

6.4.1. Asennus

Pakollinen moottoriajoneuvojen osalta. Valinnainen perävaunujen osalta.

6.4.2. Lukumäärä

Yksi tai kaksi.

6.4.3. Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.4.4. Sijainti

6.4.4.1. Leveyssuunnassa: ei erityisiä vaatimuksia.

6.4.4.2. Korkeussuunnassa: vähintään 250 mm, mutta enintään 1 200 mm maanpinnan yläpuolella.

6.4.4.3. Pituussuunnassa: ajoneuvon takana.

6.4.5. Geometrinen näkyvyys

Määritetään kulmien á ja â avulla 2.13. kohdan mukaisesti.

>TAULUKON PAIKKA>

6.4.6. Suuntaaminen

Taaksepäin.

6.4.7. Sähköliitännät

Niiden on oltava sellaiset, että valaisin voi syttyä ainoastaan, jos peruutusvaihde on päällä ja jos moottorin käynnistys- ja pysäytyslaite on sellaisessa asennossa, että moottorin toiminta on mahdollista. Valaisin ei saa syttyä eikä pysyä sytytettynä, jos jompikumpi edellä mainituista edellytyksistä ei täyty.

6.4.8. Merkkivalaisin

Merkkivalaisin on valinnainen.

6.4.9. Muut vaatimukset

Ei ole.

6.5. Suuntavalaisin

6.5.1. Asennus (ks. kuva jäljempänä)

Pakollinen. Suuntavalaisimien tyypit jaetaan luokkiin (1, 1a, 1b, 2a, 2b, 5 ja 6), joiden asennelma yhdessä ajoneuvossa muodostaa järjestelyn (A ja B).

Järjestelyä A sovelletaan kaikkiin moottoriajoneuvoihin.

Järjestelyä B sovelletaan ainoastaan perävaunuihin.

6.5.2. Lukumäärä

Järjestelyn mukaisesti.

6.5.3. Järjestelyt (ks. kuva jäljempänä)

A: kaksi seuraaviin luokkiin kuuluvaa etusuuntavalaisinta:

- 1 tai 1a tai 1b, jos tämän valaisimen vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan reunan ja lähivalaisimen ja/tai etusumuvalaisimen, jos sellainen on asennettu, vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan reunan välinen etäisyys on vähintään 40 mm;

- 1 tai 1b, jos tämän valaisimen vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan reunan ja lähivalaisimen ja/tai etusumuvalaisimen, jos sellainen on asennettu, vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan reunan välinen etäisyys on suurempi kuin 20 mm ja pienempi kuin 40 mm;

- 1b, jos tämän valaisimen vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan reunan ja lähivalaisimen ja/tai etusumuvalaisimen, jos sellainen on asennettu, vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan reunan välinen etäisyys on enintään 20 mm;

kaksi takasuuntavalaisinta (luokka 2a tai 2b); kaksi luokan 5 tai 6 sivusuuntavalaisinta (vähimmäisvaatimukset):

5: kaikkien M1-luokan ajoneuvojen osalta; N1-, M2- ja M3-luokan, enintään 6 metrin pituisten ajoneuvojen osalta.

6: kaikkien N2- ja N3-luokan ajoneuvojen osalta; N1-, M2- ja M3-luokan, enemmän kuin 6 metrin pituisten ajoneuvojen osalta.

Luokan 5 sivusuuntavalaisimien korvaaminen luokan 6 sivusuuntavalaisimilla on sallittua kaikissa tapauksissa.

Jos etusuuntavalaisimien (luokat 1, 1a ja 1b) ja sivusuuntavalaisimien (luokka 5 tai 6) tehtävät yhdistäviä valaisimia on asennettu, saadaan asentaa kaksi sivusuuntavalaisinta (luokka 5 tai 6) lisää, jotta 6.5.5. kohdan näkyvyysvaatimukset täyttyvät.

B: kaksi takasuuntavalaisinta (luokka 2a tai 2b).

6.5.4. Sijainti

6.5.4.1. Leveyssuunnassa: se vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan reuna, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmaisimmasta ulkoreunasta.

Vertailuakselin suuntaisen kahden näkyvän pinnan sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm.

Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.5.4.2. Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella.

6.5.4.2.1 Luokan 5 tai 6 sivusuuntavalaisimen valoa lähettävän pinnan korkeuden on oltava vähintään 500 mm mitattuna alimmasta pisteestä tai yli 1 500 mm mitattuna korkeimmasta pisteestä.

6.5.4.2.2. Luokkien 1, 1a, 1b, 2a ja 2b suuntavalaisimien korkeuden on 5.8. kohdan mukaisesti mitattuna oltava vähintään 350 mm tai yli 1 500 mm.

6.5.4.2.3. Jos ajoneuvon rakenne estää edellä tarkoitetulla tavalla mitattujen enimmäisraja-arvojen ylärajojen noudattamisen, ne voidaan suurentaa 2 300 mm:iin luokkien 5 ja 6 sivusuuntavalaisimien osalta ja 2 100 mm:iin luokkien 1, 1a, 1b, 2a ja 2b suuntavalaisimien osalta.

6.5.4.3. Pituussuunnassa (ks. kuva jäljempänä)

Sivusuuntavalaisimien (luokat 5 ja 6) valoa lähettävän pinnan ja ajoneuvon kokonaispituuden eturajan ilmaisevan poikittaisen tason välinen etäisyys saa olla enintään 1 800 mm. Jos ajoneuvon rakenne estää pienimpien näkyvyyskulmien noudattamisen, etäisyyttä voidaan suurentaa 2 500 mm:iin.

6.5.5. Geometrinen näkyvyys

Vaakakulmat: ks. kuva jäljempänä

Pystykulmat: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella luokkien 1, 1a, 1b, 2a, 2b ja 5 suuntavalaisimien osalta. Vaakatason alla oleva pystykulma voidaan pienentää 5°:seen, jos valaisimet sijaitsevat enintään 750 mm maanpinnan yläpuolella; 30° vaakatason yläpuolella ja 5° sen alapuolella luokan 6 suuntavalaisimien osalta.

Kuva (ks. 6.5. kohta)

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

(*) Suuntavalaisimen näkyvyyden taaksepäin kuolleelle kulmalle annettu 5°:n arvo on suurin raja-arvo.

>KAAVION LOOPU>

6.5.6. Suuntaaminen

Valmistajan antamien asentamisohjeiden mukaisesti, jos sellaisia on annettu.

6.5.7. Sähköliitännät

Suuntavalaisimien on kytkeydyttävä päälle muista valaisimista riippumatta. Kaikkien ajoneuvon samalla puolella sijaitsevien suuntavalaisimien on kytkeydyttävä päälle ja pois päältä yhden hallintalaitteen avulla ja niiden on vilkuttava vaiheittain.

6.5.8. Merkkivalaisin

Toimintaa osoittava merkkivalaisin on pakollinen etu- ja takasuuntavalaisimia varten. Se voi olla näkyvä tai äänimerkki tai näiden yhdistelmä. Jos kyseessä on näkyvä merkki, sen on oltava vilkkuva valo, joka ainakin etu- tai takasuuntavalaisimen vioittuessa joko sammuu tai pysyy sytytettynä, mutta ei vilku, tai muuttaa toistumistiheyttään. Jos kyseessä on kokonaisuudessaan äänimerkki, sen on oltava selvästi kuuluva ja sen toimintatiheyden on muututtava ainakin jonkin etu- ja takasuuntavalaisimen vioittuessa.

Jos moottoriajoneuvo on varustettu perävaunun vetoa varten, se on varustettava erityisellä näkyvällä toimintaa osoittavalla merkkivalaisimella perävaunun suuntavalaisimia varten, ellei vetoauton merkkivalaisimella ole mahdollista havaita näin muodostetun ajoneuvoyhdistelmän suuntavalaisimien vioittumista.

6.5.9. Muut vaatimukset

Valon on oltava vilkkuva valo, joka vilkkuu 90 ± 30 kertaa minuutissa.

Merkkivalon hallintalaitteen käyttöä on seurattava enintään yhden sekunnin kuluttua valon syttyminen ja enintään puolentoista sekunnin kuluttua sen ensimmäinen sammuminen.

Jos moottoriajoneuvo on varustettu perävaunun vetoa varten, perävaunun suuntavalaisimien on toimittava myös vetoauton suuntavalaisimien hallintalaitteella. Muun vian kuin oikosulun ilmaantuessa yhteen suuntavalaisimeen muiden valaisimien on jatkettava vilkkumista, mutta toimintatiheys voi tällöin poiketa suuntavalaisimille määrätystä tiheydestä.

6.6. Hätävilkkukytkentä

6.6.1. Asennus

Pakollinen.

Hätävilkkumerkki annetaan suuntavalaisimien samanaikaisella toiminnalla 6.5. kohdan vaatimusten mukaisesti.

6.6.2. Lukumäärä

6.5.2. kohdan mukaisesti.

6.6.3. Järjestely

6.5.3. kohdan mukaisesti.

6.6.4. Sijainti

6.6.4.1. Leveys

6.5.4.1. kohdan mukaisesti.

6.6.4.2. Korkeus

6.5.4.2. kohdan mukaisesti.

6.6.4.3. Pituus

6.5.4.3. kohdan mukaisesti.

6.6.5. Geometrinen näkyvyys

6.5.5. kohdan mukaisesti.

6.6.6. Suuntaaminen

6.5.6. kohdan mukaisesti.

6.6.7. Sähköliitännät

Signaalin on toimittava erillisellä hallintalaitteella, joka mahdollistaa kaikkien suuntavalaisimien vilkkumisen vaiheittain.

6.6.8. Merkkivalaisin

Suljetun piirin merkkivalaisin on pakollinen. Vilkkuva varoitusvalo, joka voi toimia yhdessä 6.5.8. kohdassa esitetyn (esitettyjen) merkkivalaisim(i)en kanssa.

6.6.9. Muut vaatimukset

Kuten 6.5.9. kohdassa on eritelty. Jos moottoriajoneuvo on varustettu perävaunun vetoa varten, perävaunun suuntavalaisimien on toimittava myös vetoauton hätävilkkukytkennän hallintalaitteella. Hätävilkkukytkennän on voitava toimia, vaikka moottorin käynnistys- tai pysäytyslaite on sellaisessa asennossa, joka estää moottorin käynnistämisen.

6.7. Jarruvalaisin

6.7.1. Asennus

S1- tai S2-luokan laitteet: pakollinen kaikkien ajoneuvoluokkien osalta.

S3-luokan laitteet: pakollinen M1-luokan ajoneuvojen osalta, valinnainen muiden ajoneuvoluokkien osalta.

6.7.2. Lukumäärä

Kaksi S1- tai S2-luokan laitetta sekä yksi S3-luokan laite kaikissa ajoneuvoluokissa.

Ainoastaan, jos ajoneuvon pituussuuntainen keskitaso ei sijaitse kiinteässä runkopellissä, vaan erottaa ajoneuvon kaksi siirrettävää osaa (esim. ovet) eikä ole riittävästi tilaa asentaa yhtä S3-luokan laitetta tällaisten liikkuvien osien yläpuolelle pituussuuntaiselle keskitasolle, voidaan:

asentaa joko kaksi S3-luokan D-tyyppistä laitetta tai yksi S3-luokan laite, joka poikkeaa pituussuuntaisesta keskitasosta vasemmalle tai oikealle puolelle.

6.7.3. Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.7.4. Sijainti

6.7.4.1. Leveyssuunnassa:

S1- tai S2-luokan laitteiden osalta: vähintään 600 mm erillään.

Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

S3-luokan laitteiden osalta: vertailukeskipiste sijaitsee ajoneuvon pituussuuntaisella keskitasolla.

Jos kuitenkin kaksi S3-luokan laitetta on asennettu 6.7.2. kohdan mukaisesti, ne on sijoitettava mahdollisimman lähelle pituussuuntaista keskitasoa sen molemmin puolin.

Jos yhden S3-luokan valaisimen poikkeama pituussuuntaisesta keskitasosta on sallittu 6.7.2. kohdan mukaisesti, tämä poikkeama saa olla enintään 150 mm pituussuuntaisesta keskitasosta valaisimen vertailukeskipisteeseen.

6.7.4.2. Korkeussuunnassa:

S1- tai S2-luokan laitteiden osalta: maanpinnan yläpuolella vähintään 350 mm, mutta enintään 1 500 mm (2 100 mm, jos korirakenteen muoto estää 1 500 mm:n noudattamisen).

S3-luokan laitteiden osalta näkyvän pinnan alempaa reunaa sivuavan vaakatason on oltava:

joko enintään 150 mm takaikkunan lasin tai lasituksen paljaan pinnan alinta reunaa sivuavan vaakatason alapuolella tai

vähintään 850 mm maanpinnan yläpuolella.

Kuitenkin S3-luokan laitteen näkyvän pinnan alareunaa sivuavan vaakatason on oltava S1- tai S2-luokan laitteiden näkyvän pinnan yläreunaa sivuavan vaakatason yläpuolella.

6.7.4.3. Pituussuunnassa:

S1- tai S2-luokan laitteiden osalta: ajoneuvon takana. S3-luokan laitteiden osalta: ei erityisiä vaatimuksia.

6.7.5. Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma:

S1- tai S2-luokan laitteiden osalta: 45° ajoneuvon pituusakselista vasemmalle ja oikealle;

S3-luokan laitteiden osalta: 10° ajoneuvon pituusakselista vasemmalle ja oikealle;

Pystykulma: S1- tai S2-luokan laitteiden osalta: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella olevaa pystykulmaa voidaan kuitenkin alentaa 5°:seen, jos valaisimen korkeus on pienempi kuin 750 mm;

S3-luokan laitteiden osalta: 10° vaakatason yläpuolella ja 5° sen alapuolella.

6.7.6. Suuntaaminen

Kohti ajoneuvon takaosaa.

6.7.7. Sähköliitännät

Jarruvalaisimien on sytyttävä, kun käyttöjarrua käytetään. Jarruvalaisimien ei tarvitse toimia, jos moottorin käynnistys- ja/tai pysäytyslaite on asennossa, joka estää moottorin toiminnan.

Jarruvalaisimet voivat käynnistyä hidastimella tai vastaavalla laitteella.

6.7.8. Merkkivalaisin

Merkkivalaisin on valinnainen; jos sellainen on asennettu, sen on oltava toimintaa osoittava merkkivalaisin, joka koostuu jarruvalaisimien vioittuessa syttyvästä vilkkumattomasta varoitusvalosta.

6.7.9. Muut vaatimukset

6.7.9.1. S3-luokan laite ei saa olla rakenteellisesti yhdistetty mihinkään toiseen valaisimeen.

6.7.9.2. S3-luokan laite saadaan asentaa ajoneuvon sisä- tai ulkopuolelle.

Jos se on asennettu ajoneuvon sisäpuolelle:

lähetetty valo ei saa häiritä kuljettajaa taustapeilien ja/tai ajoneuvon muiden pintojen (esim. takaikkunan) kautta.

6.8. Takarekisterikilven valaisin

6.8.1. Asennus

Pakollinen.

6.8.2. Lukumäärä

Sellainen, että laite valaisee takarekisterikilvelle varatun tilan.

6.8.3. Järjestely

Sellainen, että laite valaisee takarekisterikilvelle varatun tilan.

6.8.4. Sijainti

6.8.4.1. Leveyssuunnassa: Sellainen, että laite valaisee takarekisterikilvelle varatun tilan.

6.8.4.2. Korkeussuunnassa: Sellainen, että laite valaisee takarekisterikilvelle varatun tilan.

6.8.4.3. Pituussuunnassa: Sellainen, että laite valaisee takarekisterikilvelle varatun tilan.

6.8.5. Geometrinen näkyvyys

Sellainen, että laite valaisee takarekisterikilvelle varatun tilan.

6.8.6. Suuntaaminen

Sellainen, että laite valaisee takarekisterikilvelle varatun tilan.

6.8.7. Sähköliitännät

5.11. kohdan mukaisesti.

6.8.8. Merkkivalaisin

Merkkivalaisin on valinnainen. Jos sellainen on, sen toimintaa on ohjattava etu- ja takavalaisimille vaaditulla merkkivalaisimella.

6.8.9. Muut vaatimukset

Kun takarekisterikilven valaisin on yhdistetty takavalaisimeen, joka on rakenteellisesti yhdistetty jarruvalaisimeen tai takasumuvalaisimeen, takarekisterikilven valaisimen fotometrisiä ominaisuuksia voidaan muuttaa jarruvalaisimen tai takasumuvalaisimen valaisemisen aikana.

6.9. Etuvalaisin

6.9.1. Asennus

Pakollinen kaikkien moottoriajoneuvojen osalta.

Pakollinen yli 1 600 mm leveiden perävaunujen osalta.

Valinnainen enintään 1 600 mm leveiden perävaunujen osalta.

6.9.2. Lukumäärä

Kaksi.

6.9.3. Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.9.4. Sijainti

6.9.4.1. Leveyssuunnassa: se vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan piste, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmaisimmasta ulkoreunasta.

Perävaunun osalta se vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan piste, joka on kauimpana pituussuuntaisesta keskitasosta, saa olla enintään 150 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmaisimmasta ulkoreunasta.

Vertailuakselin suuntaisen kahden näkyvän pinnan sisäreunojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 600 mm.

Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.9.4.2. Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella vähintään 350 mm, mutta enintään 1 500 mm (2 100 mm, jos korirakenteen muoto estää 1 500 mm:n noudattamisen).

6.9.4.3. Pituussuunnassa: ei erityisiä vaatimuksia.

6.9.4.4. Kun etuvalaisin on rakenteellisesti yhdistetty muuhun valaisimeen, toisen valaisimen vertailuakselin suuntaista näkyvää pintaa on käytettävä sijaintivaatimuksien (6.9.4.1.-6.9.4.3. kohta) täyttymisen tarkastamiseksi.

6.9.5. Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma kahden etuvalaisimen osalta: 45° sisäänpäin ja 80° ulospäin.

Perävaunujen osalta kulmaa sisäänpäin saadaan pienentää 5°:seen.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolista pystykulmaa voidaan pienentää 5°:seen sellaisten valaisimien osalta, jotka ovat enintään 750 mm maanpinnan yläpuolella.

6.9.6. Suuntaaminen

Eteenpäin.

6.9.7. Sähköliitännät

5.11. kohdan mukaisesti.

6.9.8. Merkkivalaisin

Suljetun piirin merkkivalaisin on pakollinen. Tämän merkkivalaisimen on oltava vilkkumaton ja sitä ei vaadita, jos kojetaulun valaistus voidaan kytkeä päälle ainoastaan samanaikaisesti kuin etuvalaisimet.

6.9.9. Muut vaatimukset

Ei ole.

6.10. Takavalaisin

6.10.1. Asennus

Pakollinen.

6.10.2. Lukumäärä

Kaksi.

6.10.3. Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.10.4. Sijainti

6.10.4.1. Leveyssuunnassa: se vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan piste, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmaisimmasta ulkoreunasta.

Näkyvien pintojen sisäreunojen välisen etäisyyden vertailuakselien suuntaisesti on oltava vähintään 600 mm. Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.10.4.2. Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella vähintään 350 mm, mutta enintään 1 500 mm (2 100 mm, jos korirakenteen muoto estää 1 500 mm:n noudattamisen).

6.10.4.3. Pituussuunnassa: ajoneuvon takana.

6.10.5. Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 45° sisäänpäin ja 80° ulospäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolista pystykulmaa voidaan pienentää 5°:seen sellaisten valaisimien osalta, jotka ovat enintään 750 mm maanpinnan yläpuolella.

6.10.6. Suuntaaminen

Taaksepäin.

6.10.7. Sähköliitännät

5.11. kohdan mukaisesti.

6.10.8. Merkkivalaisin

Suljetun piirin merkkivalaisin on pakollinen. Sen on oltava yhdistetty etuvalaisimien merkkivalaisimeen.

6.10.9. Muut vaatimukset

Ei ole.

6.11. Takasumuvalaisin

6.11.1. Asennus

Pakollinen.

6.11.2. Lukumäärä

Yksi tai kaksi.

6.11.3. Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.11.4. Sijainti

6.11.4.1. Leveyssuunnassa: jos on asennettu ainoastaan yksi takasumuvalaisin, sen on sijaittava ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason vastakkaisella puolella rekisteröintimaan liikenteen suuntaisesti; vertailukeskipiste voi sijaita myös ajoneuvon pituussuuntaisella keskitasolla.

6.11.4.2. Korkeussuunnassa: vähintään 250 mm, mutta enintään 1 000 mm maanpinnan yläpuolella.

6.11.4.3. Pituussuunnassa: ajoneuvon takana.

6.11.5. Geometrinen näkyvyys

Määritetään kulmien á ja â avulla 2.13. kohdan mukaisesti.

á = 5° ylöspäin ja 5° alaspäin;

â = 25° oikealle ja vasemmalle.

6.11.6. Suuntaaminen

Taaksepäin.

6.11.7. Sähköliitännät

Näiden on oltava sellaiset, että:

6.11.7.1 takasumuvalaisinta (-valaisimia) ei voida sytyttää, elleivät kaukovalot, lähivalot tai etusumuvalaisimet ole päällä;

6.11.7.2 takasumuvalaisin (-valaisimet) voidaan sammuttaa muista valaisimista riippumatta.

6.11.7.3. Sovelletaan toista seuraavista määräyksistä:

6.11.7.3.1. takasumuvalaisin (-valaisimet) voi(vat) jäädä päälle, kunnes etu- ja takavalaisimet sammutetaan, ja takasumuvalaisin (-valaisimet) pysyy (pysyvät) sammuneena (sammuneina), kunnes se (ne) tarkoituksellisesti sytytetään uudelleen;

6.11.7.3.2. pakollisen merkkivalaisimen (6.11.8. kohta) lisäksi on annettava varoitusmerkki, joka on vähintään äänimerkki, kun sytytys kytketään pois päältä tai käynnistysavain otetaan pois ja kuljettajan ovi avataan, riippumatta siitä ovatko 6.11.7.1. kohdassa esitetyt valaisimet päällä tai pois päältä, samalla kun takasumuvalaisin on "päällä"-asennossa.

6.11.7.4. Minkään muiden valaisimien sytyttäminen tai sammuttaminen ei saa vaikuttaa takasumuvalaisimen (-valaisimien) toimintaan, lukuun ottamatta mitä 6.11.7.1. ja 6.11.7.3. kohdassa määrätään.

6.11.8. Merkkivalaisin

Suljetun piirin merkkivalaisin on pakollinen. Erillinen, vilkkumaton varoitusvalo.

6.11.9. Muut vaatimukset

Takasumuvalaisimen ja jokaisen jarruvalaisimen välisen etäisyyden on aina oltava enemmän kuin 100 mm.

6.12. Pysäköintivalaisin

6.12.1. Asennus

Moottoriajoneuvojen osalta, joiden pituus on enintään 6 m ja leveys on enintään 2 m: valinnainen.

Kaikkien muiden ajoneuvojen osalta: kielletty.

6.12.2. Lukumäärä

Järjestelyn mukaisesti.

6.12.3. Järjestely

Joko kaksi valaisinta edessä ja kaksi valaisinta takana tai yksi valaisin kummallakin sivulla.

6.12.4. Sijainti

6.12.4.1. Leveyssuunnassa: se vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan piste, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmaisimmasta ulkoreunasta.

Lisäksi, jos on asennettu kaksi valaisinta, niiden on oltava ajoneuvon sivuilla.

6.12.4.2. Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella vähintään 350 mm, mutta enintään 1 500 mm (2 100 mm, jos korirakenteen muoto estää 1 500 mm:n noudattamisen).

6.12.4.3. Pituussuunnassa: ei erityisiä vaatimuksia.

6.12.5. Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 45° ulospäin, eteenpäin ja taaksepäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella olevaa pystykulmaa voidaan kuitenkin alentaa 5°:seen, jos valaisimen korkeus on pienempi kuin 750 mm.

6.12.6. Suuntaaminen

Sellainen, että valaisimet täyttävät näkyvyyttä eteenpäin ja taaksepäin koskevat vaatimukset.

6.12.7. Sähköliitännät

Liitännän on mahdollistettava, että samalla ajoneuvon sivulla sijaitseva(t) pysäköintivalaisin (-valaisimet) syttyy (syttyvät) muista valaisimista riippumatta.

Pysäköintivalaisim(i)en on voitava toimia, vaikka moottorin käynnistys- ja/tai pysäytyslaite on sellaisessa asennossa, joka estää moottorin toiminnan.

6.12.8. Merkkivalaisin

Suljetun piirin merkkivalaisin on valinnainen. Jos sellainen on asennettu, sitä ei saa voida sekoittaa etu- ja takavalaisimien merkkivalaisimeen.

6.12.9. Muut vaatimukset

Tämän valaisimen toiminta voidaan saada aikaan myös kytkemällä samalla ajoneuvon sivulla sijaitsevat etu- ja takavalaisimet samanaikaisesti päälle.

6.13. Äärivalaisin

6.13.1. Asennus

Pakollinen sellaisten ajoneuvojen osalta, joiden leveys on suurempi kuin 2,10 m. Valinnainen sellaisten ajoneuvojen osalta, joiden leveys on 1,80-2,10 m. Alustaohjaamojen osalta takaäärivalaisimet ovat valinnaiset.

6.13.2. Lukumäärä

Kaksi eteenpäin näkyvää ja kaksi taaksepäin näkyvää.

6.13.3. Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.13.4. Sijainti

6.13.4.1. Leveyssuunnassa:

Edessä ja takana: mahdollisimman lähellä ajoneuvon uloimmaisinta ulkoreunaa. Tämä edellytys katsotaan täytetyksi, kun kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan piste sijaitsee enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmaisimmasta ulkoreunasta.

6.13.4.2. Korkeussuunnassa:

Edessä: Moottoriajoneuvot: laitteen vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan yläreunaa sivuava vaakataso ei saa olla alempana kuin tuulilasin läpinäkyvän alueen yläreunaa sivuava vaakataso.

Perävaunut ja puoliperävaunut: suurimmalla korkeudella, joka noudattaa ajoneuvon leveyttä, rakennetta ja toimintavaatimuksia koskevia vaatimuksia sekä valaisimien symmetriaa.

Takana: suurimmalla korkeudella, joka noudattaa ajoneuvon leveyttä, rakennetta ja toimintavaatimuksia koskevia vaatimuksia sekä valaisimien symmetriaa.

6.13.4.3. Pituussuunnassa: ei erityisiä vaatimuksia.

6.13.5. Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 80° ulospäin.

Pystykulma: 5° vaakatason yläpuolella ja 20° sen alapuolella.

6.13.6. Suuntaaminen

Sellainen, että valaisimet täyttävät vaatimukset näkyvyydestä eteenpäin ja taaksepäin.

6.13.7. Sähköliitännät

5.11. kohdan mukaisesti.

6.13.8. Merkkivalaisin

Merkkivalaisin on valinnainen. Jos sellainen on, sen tehtävän toteuttaa etu- ja takavalaisimille vaadittu merkkivalaisin.

6.13.9. Muut vaatimukset

Jos kaikki muut vaatimukset on täytetty, edestä näkyvä valaisin ja takaa näkyvä valaisin, jotka sijaitsevat samalla ajoneuvon sivulla, voidaan yhdistää yhdeksi laitteeksi.

Äärivalaisimen sijainnin suhteessa vastaavaan etu- tai takavalaisimeen on oltava sellainen, että kahden kyseessä olevan valaisimen välisten kunkin vertailuakselin suuntaisilla näkyvillä pinnoilla toisiaan lähinnä olevien pisteiden projektioiden etäisyys poikittaisella pystytasolla on vähintään 200 mm.

6.14. Takaheijastin, muun kuin kolmion muotoinen

6.14.1. Asennus

Pakollinen moottoriajoneuvojen osalta.

Valinnainen perävaunujen osalta, jos se on ryhmitetty muiden takaosan merkkivalolaitteiden kanssa.

6.14.2. Lukumäärä

Kaksi, joiden toiminnan on oltava säännön n:o 3 IA-luokan heijastimia koskevien vaatimusten mukainen. Lisäheijastinlaitteet ja -materiaalit sallitaan, jos ne eivät heikennä pakollisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden tehokkuutta.

6.14.3. Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.14.4. Sijainti

6.14.4.1. Leveyssuunnassa: kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmaisimmasta ulkoreunasta.

Heijastimen sisäreunat saavat olla enintään 600 mm:n etäisyydellä toisistaan. Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.14.4.2. Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella vähintään 250 mm, mutta enintään 900 mm (1 500 mm, jos korirakenteen muoto estää 900 mm:n noudattamisen).

6.14.4.3. Pituussuunnassa: ajoneuvon takana.

6.14.5. Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 30° sisäänpäin ja ulospäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella sijaitseva pystykulma voidaan pienentää 5°:seen sellaisen heijastimen osalta, joka on enintään 750 mm maanpinnan yläpuolella.

6.14.6. Suuntaaminen

Taaksepäin.

6.14.7. Muut vaatimukset

Heijastimen valaisevalla pinnalla saa olla yhteisiä osia kaikkien muiden takana sijaitsevien valaisimien näkyvän pinnan kanssa.

6.15. Takaheijastin, kolmion muotoinen

6.15.1. Asennus

Pakollinen perävaunujen osalta.

Kielletty moottoriajoneuvojen osalta.

6.15.2. Lukumäärä

Kaksi, joiden toiminnan on oltava säännön n:o 3 IIIA-luokan heijastimia koskevien vaatimusten mukainen. Lisäheijastinlaitteet ja -materiaalit sallitaan, jos ne eivät heikennä pakollisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden tehokkuutta.

6.15.3. Järjestely

Kolmion kärjen on oltava suunnattuna ylöspäin.

6.15.4. Sijainti

6.15.4.1. Leveyssuunnassa: kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmaisimmasta ulkoreunasta.

Heijastimien sisäreunat saavat olla enintään 600 mm:n etäisyydellä toisistaan. Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.15.4.2. Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella vähintään 250 mm, mutta enintään 900 mm (1 500 mm, jos korirakenteen muoto estää 900 mm:n noudattamisen).

6.15.4.3. Pituussuunnassa: ajoneuvon takana.

6.15.5. Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 30° sisäänpäin ja ulospäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella sijaitseva pystykulma voidaan pienentää 5°:seen sellaisen heijastimen osalta, joka on alle 750 mm maanpinnan yläpuolella.

6.15.6. Suuntaaminen

Taaksepäin.

6.15.7. Muut vaatimukset

Kolmion sisään ei saa asentaa valaisimia.

6.16. Etuheijastin, muun kuin kolmion muotoinen

6.16.1. Asennus

Pakollinen perävaunujen osalta.

Valinnainen moottoriajoneuvojen osalta.

6.16.2. Lukumäärä

Kaksi, joiden toiminnan on oltava säännön n:o 3 IA-luokan heijastimia koskevien vaatimusten mukainen. Lisäheijastinlaitteet ja -materiaalit sallitaan, jos ne eivät heikennä pakollisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden tehokkuutta.

6.16.3. Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.16.4. Sijainti

6.16.4.1. Leveyssuunnassa: kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmaisimmasta ulkoreunasta.

Perävaunun osalta kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta oleva valaisevan pinnan piste saa olla enintään 150 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmaisimmasta ulkoreunasta.

Heijastimien sisäreunat saavat olla enintään 600 mm:n etäisyydellä toisistaan. Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.16.4.2. Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella vähintään 250 mm, mutta enintään 900 mm (1 500 mm, jos korirakenteen muoto estää 900 mm:n noudattamisen).

6.16.4.3. Pituussuunnassa: ajoneuvon edessä.

6.16.5. Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 30° sisäänpäin ja ulospäin.

Perävaunujen osalta kulmaa sisäänpäin saadaan pienentää 10°:seen. Jos perävaunun rakenteen vuoksi tätä kulmaa ei voida saavuttaa pakollisten heijastimien avulla, on asennettava lisäheijastimia, joihin ei sovelleta leveyttä koskevia rajoituksia (6.16.4.1. kohta) ja jotka yhdessä pakollisten heijastimien kanssa antavat tarvittavan näkyvyyskulman.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella sijaitseva pystykulma voidaan pienentää 5°:seen sellaisen heijastimen osalta, joka on alle 750 mm maanpinnan yläpuolella.

6.16.6. Suuntaaminen

Eteenpäin.

6.16.7. Muut vaatimukset

Heijastimen valaisevalla pinnalla saa olla yhteisiä osia edessä olevien valaisimien näkyvän pinnan kanssa.

6.17. Sivuheijastin, muun kuin kolmion muotoinen

6.17.1. Asennus

Pakollinen:

- kaikkien moottoriajoneuvojen osalta, joiden pituus on suurempi kuin 6 m,

- kaikkien perävaunujen osalta;

Valinnainen:

- moottoriajoneuvojen osalta, joiden pituus on enintään 6 m.

6.17.2. Lukumäärä

Sellainen, että pituussuuntaista sijoitusta koskevia vaatimuksia noudatetaan. Näiden laitteiden toiminnan on oltava säännön n:o 3 IA-luokan heijastimia koskevien vaatimusten mukainen. Lisäheijastinlaitteet ja -materiaalit sallitaan, jos ne eivät heikennä pakollisten valaisimien ja merkkivalolaitteiden tehokkuutta.

6.17.3. Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.17.4. Sijainti

6.17.4.1. Leveyssuunnassa: ei erityisiä vaatimuksia.

6.17.4.2. Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella vähintään 250 mm, mutta enintään 900 mm (1 500 mm, jos korirakenteen muoto estää 900 mm:n noudattamisen).

6.17.4.3. Pituussuunnassa: ainakin yksi sivuheijastin on asennettava ajoneuvon keskikolmannekseen, eikä etumaisin sivuheijastin saa olla enemmän kuin 3 m:n etäisyydellä ajoneuvon edestä; perävaunujen osalta on otettava huomioon vetoaisan pituus etäisyyttä mitattaessa.

Kahden vierekkäisen sivuheijastimen välinen etäisyys ei saa olla enemmän kuin 3 m.

Jos ajoneuvon rakenne estää tämän vaatimuksen noudattamisen, tätä etäisyyttä voidaan suurentaa 4 m:iin.

Takimmaisen sivuheijastimen ja ajoneuvon perän välinen etäisyys ei saa olla enemmän kuin 1 m.

Kuitenkin sellaisten moottoriajoneuvojen osalta, joiden pituus on enintään 6 m, riittää, jos yksi sivuheijastin on asennettu ajoneuvon pituuden ensimmäiseen ja/tai viimeiseen kolmannekseen.

6.17.5. Geometrinen näkyvyys

Vaakakulma: 45° eteen- ja taaksepäin.

Pystykulma: 15° vaakatason ylä- ja alapuolella. Vaakatason alapuolella sijaitseva pystykulma voidaan pienentää 5°:seen sellaisen heijastimen osalta, joka on alle 750 mm maanpinnan yläpuolella.

6.17.6. Suuntaaminen

Sivullepäin.

6.17.7. Muut vaatimukset

Sivuheijastimen valaisevalla pinnalla voi olla yhteisiä osia kaikkien muiden sivuvalaisimien näkyvän pinnan kanssa.

6.18. Sivuvalaisin

6.18.1. Asennus

Pakollinen: kaikkien sellaisten ajoneuvojen osalta, joiden pituus on suurempi kuin 6 m, lukuun ottamatta alustaohjaamoja; perävaunujen pituuden laskemiseen on sisällytettävä vetoaisa.

SM1-tyyppistä sivuvalaisinta on käytettävä kaikissa ajoneuvoluokissa; SM2-tyyppisiä sivuvalaisimia saadaan kuitenkin käyttää M1-luokan ajoneuvoissa.

Valinnainen:

Kaikkien muiden ajoneuvojen osalta.

SM1- tai SM2-tyyppisiä sivuvalaisimia saadaan käyttää.

6.18.2. Pienin lukumäärä sivua kohden

Sellainen, että pituussuuntaista sijoitusta koskevia sääntöjä noudatetaan.

6.18.3. Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.18.4. Sijainti

6.18.4.1. Leveyssuunnassa: ei erityisiä vaatimuksia.

6.18.4.2. Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella vähintään 250 mm, mutta enintään 1 500 mm (2 100 mm, jos korirakenteen muoto estää 1 500 mm:n noudattamisen).

6.18.4.3. Pituussuunnassa: ainakin yksi sivuvalaisin on asennettava ajoneuvon keskikolmannekseen, eikä etumaisin sivuvalaisin saa olla enemmän kuin 3 m ajoneuvon edestä; perävaunujen osalta on otettava huomioon vetoaisan pituus tätä etäisyyttä mitattaessa.

Kahden vierekkäisen sivuvalaisimen välinen etäisyys saa olla enintään 3 m. Jos ajoneuvon rakenne estää tämän vaatimuksen noudattamisen, tätä etäisyyttä voidaan suurentaa 4 m:iin.

Takimmaisen sivuvalaisimen ja ajoneuvon perän välinen etäisyys ei saa olla enemmän kuin 1 m.

Kuitenkin sellaisten ajoneuvojen osalta, joiden pituus on enintään 6 m, sekä alustaohjaamojen osalta riittää, jos yksi sivuvalaisin on asennettu ajoneuvon pituuden ensimmäiseen ja/tai viimeiseen kolmannekseen.

6.18.5. Geometrinen näkyvyys

>TAULUKON PAIKKA>

6.18.6. Suuntaaminen

Sivullepäin.

6.18.7. Sähköliitännät

5.11. kohdan mukaisesti.

6.18.8. Merkkivalaisin

Merkkivalaisin on valinnainen. Jos sellainen on, sen tehtävän toteuttaa etu- ja takavalaisimelle vaadittava merkkivalaisin.

6.18.9. Muut vaatimukset

Kun takimmaisin sivuvalaisin on yhdistetty takavalaisimeen, joka on rakenteellisesti yhdistetty takasumuvalaisimeen tai jarruvalaisimeen, sivuvalaisimen fotometrisiä ominaisuuksia voidaan muuttaa takasumuvalaisimen tai jarruvalaisimen valaisemisen aikana.

6.19. Huomiovalaisin (10)

6.19.1. Asennus

Valinnainen moottoriajoneuvojen osalta. Kielletty perävaunujen osalta.

6.19.2. Lukumäärä

Kaksi.

6.19.3. Järjestely

Ei erityisiä vaatimuksia.

6.19.4. Sijainti

6.19.4.1. Leveyssuunnassa: se vertailuakselin suuntaisen näkyvän pinnan piste, joka on kauimpana ajoneuvon pituussuuntaisesta keskitasosta, saa sijaita enintään 400 mm:n etäisyydellä ajoneuvon uloimmaisimmasta ulkoreunasta.

Näkyvien pintojen sisäreunojen välinen etäisyys vertailuakselien suuntaisesti on oltava vähintään 600 mm.

Tätä etäisyyttä voidaan pienentää 400 mm:iin, jos ajoneuvon kokonaisleveys on pienempi kuin 1 300 mm.

6.19.4.2. Korkeussuunnassa: maanpinnan yläpuolella vähintään 250 mm, mutta enintään 1 500 mm.

6.19.4.3. Pituussuunnassa: ajoneuvon edessä. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos lähetetty valo ei häiritse kuljettajaa suoraan tai epäsuorasti taustapeilien ja ajoneuvon muiden heijastavien pintojen kautta.

6.19.5. Geometrinen näkyvyys

Vaakatasossa: ulospäin 20° ja sisäänpäin 20°.

Pystytasossa: ylöspäin 10° ja alaspäin 10°.

6.19.6. Suuntaaminen

Eteenpäin.

6.19.7. Sähköliitännät

Huomiovalaisimet on liitettävä siten, että ne eivät voi olla päällä, elleivät takavalaisimet ole päällä samanaikaisesti. Huomiovalaisimien on kytkeydyttävä pois päältä automaattisesti, kun ajovalaisimet kytketään päälle, paitsi kun ajovalaisimia käytetään antamaan lyhyin välein välkkyvää varoitusvalomerkkiä.

6.19.8. Merkkivalaisin

Valinnainen.

Huomautuksia:

(1) EYVL N:o L 171, 30.6.1997, s. 1.

(2*) Ajoneuvojen hälytysjärjestelmiä koskeva sääntö sen antamisen jälkeen.

(3*) Kaasupurkausvalonlähteillä varustettuja ajovalaisimia koskeva sääntö sen antamisen jälkeen.

(4) Korvataan takarekisterikilven ja suuntavalaisimien (luokat 5 ja 6) valaisinlaitteiden osalta ilmaisulla "valoa lähettävä pinta", kun valaisevaa pintaa ei ole.

(5) Kansallisissa vaatimuksissa voidaan sallia muiden laitteiden käyttö tähän tarkoitukseen.

(6) Kulloistenkin sääntöjen sopimuspuolet voivat edelleen kieltää mekaanisten puhdistusjärjestelmien käytön, jos asennetaan muovisilla linsseillä, joiden tunnus on "PL", varustetut ajovalaisimet.

(7) Tämän laitteen asennus voidaan kieltää kansallisten sääntöjen perusteella.

LIITE 3

Valaisimen pinta, akseli ja vertailukeskipiste sekä geometrisen näkyvyyden kulmat

>VIITTAUS KAAVIOON>

Selitys

>KAAVION ALKU>

1. Valaiseva pinta

2. Vertailuakseli

3. Vertailukeskipiste

4. Geometrisen näkyvyyden kulma

5. Valoa lähettävä pinta

6. Valaisevaan pintaan perustuva näkyvä pinta

7. Valoa lähettävään pintaan perustuva näkyvä pinta

8. Näkyvyyden suunta

Huom: Näkyvää pintaa pidetään valoa lähettävää pintaa sivuavana piirroksesta riippumatta.

>KAAVION LOOPU>

Valaiseva pinta verrattuna valoa lähettävään pintaan (ks. tämän säännön 2.9. ja 2.8. kohta)

>

VIITTAUS KAAVIOON>

>TAULUKON PAIKKA>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 4

Punaisen valaisimen näkyvyys eteen ja valkoisen valaisimen näkyvyys taakse (Ks. tämän säännön 5.10.1. ja 5.10.2. kohta)

Punaisen valaisimen näkyvyys eteen

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Kuva 1

>KAAVION LOOPU>

Valkoisen valaisimen näkyvyys taakse

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Kuva 2

>KAAVION LOOPU>

LIITE 5

Huomioon otettavat kuormitusolosuhteet määritettäessä lähivalaisimien pystysuoran suuntaamisen vaihteluita

6.2.6.1. ja 6.2.6.3.1. kohdassa tarkoitettujen akseleiden kuormitusolosuhteet

1. Seuraavissa testeissä matkustajien massaksi lasketaan 75 kg henkilöä kohti.

2. Erityyppisten ajoneuvojen kuormitusolosuhteet:

2.1. M1-luokan ajoneuvot (1):

2.1.1. Lähivalaisimien valonsädekimpun kulma määritetään seuraavissa kuormitusolosuhteissa:

2.1.1.1. yksi henkilö kuljettajan istuimella;

2.1.1.2. kuljettaja sekä yksi matkustaja kauimpana kuljettajasta olevalla etuistuimella;

2.1.1.3. kuljettaja, yksi matkustaja kauimpana kuljettajasta olevalla etuistuimella, matkustaja kaikilla takimmaisilla istuimilla;

2.1.1.4. matkustaja kaikilla istuimilla;

2.1.1.5. matkustaja jokaisella istuimella sekä tasaisesti jakautunut kuorma tavaratilassa siten, että taka-akseliin tai etuakseliin, jos tavaratila sijaitsee edessä, kohdistuu sallittu kuormitus. Jos ajoneuvossa on tavaratila sekä edessä että takana, kuormaa on lisättävä sopivasti jaettuna sallittujen akseliin kohdistuvien kuormitusten aikaansaamiseksi. Jos suurin sallittu kuormitettu massa kuitenkin saavutetaan ennen sallittua yhteen akseliin kohdistuvaa kuormitusta, tavaratilan (-tilojen) kuormaa on rajoitettava arvoon, jolla tämä massa saavutetaan;

2.1.1.6 kuljettaja sekä tasaisesti jakautunut kuorma tavaratilassa siten, että vastaavaan akseliin kohdistuu sallittu kuormitus.

Jos suurin sallittu kuormitettu massa saavutetaan ennen sallittua akseliin kohdistuvaa kuormitusta, tavaratilan (-tilojen) kuormaa on rajoitettava arvoon, jolla tämä massa saavutetaan.

2.1.2. Edellä tarkoitettuja kuormitusolosuhteita määritettäessä on otettava huomioon valmistajan mahdollisesti ilmoittamat kuormitusrajoitukset.

2.2. M2- ja M3-luokan ajoneuvot (2):

Lähivalaisimien valonsädekimpun kulma määritetään seuraavissa kuormitusolosuhteissa:

2.2.1. ajoneuvo kuormaamaton ja yksi henkilö kuljettajan istuimella;

2.2.2. ajoneuvo kuormattu siten, että jokaiseen akseliin kohdistuu suurin teknisesti sallittu kuormitus tai kunnes ajoneuvon suurin sallittu massa saavutetaan kuormittamalla etu- ja taka-akseleita oikeassa suhteessa niiden suurimpiin teknisesti sallittuihin kuormituksiin, ensin saavutettavan ollessa määräävä.

2.3. N-luokan ajoneuvot, joissa on kuormalavat:

2.3.1. Lähivalaisimien valonsädekimpun kulma määritetään seuraavissa kuormitusolosuhteissa:

2.3.1.1. ajoneuvo kuormaamaton ja yksi henkilö kuljettajan istuimella;

2.3.1.2. kuljettaja sekä kuorma siten jaettuna, että suurin teknisesti sallittu taka-akseliin tai taka-akseleihin kohdistuva kuormitus tai ajoneuvon suurin sallittu massa saavutetaan, ensin saavutettavan ollessa määräävä, ylittämättä etuakselin kuormitusta, joka lasketaan seuraavana summana: kuormittamattoman ajoneuvon etuakselin kuormitus plus 25 % etuakseliin kohdistuvasta suurimmasta sallitusta hyötykuormasta. Etuakseliin sovelletaan samaa menettelyä, jos kuormalava sijaitsee edessä.

2.4. N-luokan ajoneuvot, joissa ei ole kuormalavaa:

2.4.1. Puoliperävaunujen vetoautot:

2.4.1.1. kuormaamaton ajoneuvo vetokytkintä kuormittamatta ja yksi henkilö kuljettajan istuimella;

2.4.1.2. yksi henkilö kuljettajan istuimella: teknisesti sallittu kuormitus kohdistuu vetokytkimeen, joka on taka-akselin korkeinta kuormitusta vastaavassa asennossa.

2.4.2. Perävaunujen vetoautot:

2.4.2.1. ajoneuvo kuormaamaton ja yksi henkilö kuljettajan istuimella;

2.4.2.2. yksi henkilö kuljettajan istuimella, yksi henkilö kaikilla muilla ohjaamon istuimilla.

(1) Luokkien määritelmät on esitetty Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission ajoneuvojen rakennetta koskevassa päätöslauselmassa (R.E. 3, liite 7) (TRANS/SC1/WP29/78/Amend.3).

LIITE 6

Lähivalaisimen kaltevuuden muuttumisen mittaaminen kuormituksen funktiona

1. Soveltamisala

Tässä liitteessä määritetään menetelmä lähivalaisimen kaltevuuden muutoksien mittaamiseksi suhteessa sen alkuperäiseen kaltevuuteen, kun muutos aiheutuu kuormituksesta johtuvasta moottoriajoneuvon asennon muutoksesta.

2. Määritelmät

2.1. Alkuperäinen kaltevuus

2.1.1. Ilmoitettu alkuperäinen kaltevuus

Ajoneuvon valmistajan erittelemä lähivalaisimen alkuperäisen kaltevuuden arvo, joka toimii vertailuarvona sallittujen vaihteluiden laskemiseksi.

2.1.2. Mitattu alkuperäinen kaltevuus

Lähivalaisimen kaltevuuden tai ajoneuvon kulman keskiarvo, kun se mitataan ajoneuvon ollessa kyseiselle testattavalle ajoneuvoluokalle liitteessä 5 esitetyssä tilassa n:o 1. Se toimii vertailuarvona arvioitaessa lähivalaisimen kaltevuuden muutoksia kuormituksen vaihdellessa.

2.2. Lähivalaisimen kaltevuus

Se voidaan määritellä seuraavasti:

joko milliradiaaneina ilmoitettuna kulmana ajovalaisimien vaakatason ominaispistettä kohti menevän valokeilan suunnan leikkauksen ja vaakatason välillä,

tai tämän kulman tangenttina, prosentuaalisena kaltevuutena ilmoitettuna, koska kulmat ovat pieniä (näiden pienien kulmien osalta 1 % vastaa 10 mrad:a).

Jos suuntaus ilmoitetaan prosentuaalisena kulmana, se voidaan laskea seuraavan kaavan avulla:

>NUM>(h1 - h2) >DEN>L x 100

jossa:

h1 on edellä tarkoitetun ominaispisteen korkeus maanpinnasta, millimetreinä ilmoitettuna, mitattuna ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason kanssa kohtisuorassa olevalla pystysuuntaisella valkokankaalla, joka on asetettu vaakasuoran etäisyyden L päähän;

h2 on vertailukeskipisteen (jota pidetään h1:ssä valitun ominaispisteen nimellisorigona) korkeus maanpinnasta;

L on valkokankaan ja vertailukeskipisteen välinen etäisyys millimetreinä.

Negatiiviset arvot merkitsevät kulmaa alaspäin (ks. kuva 1).

Positiiviset arvot merkitsevät kulmaa ylöspäin.

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Kuva 1

M1-luokan ajoneuvon lähivalon kaltevuus alaspäin>KAAVION LOOPU>

Huomautuksia

1. Tämä piirustus esittää M1-luokan ajoneuvoa, mutta esitetty periaate soveltuu myös muiden luokkien ajoneuvoihin.

2. Jos ajoneuvossa ei ole ajovalaisimien tasonsäätöjärjestelmää, ajovalaisimien kaltevuuden vaihtelu on täysin samanlainen itse ajoneuvon kulman vaihtelujen kanssa.

3. Mittausolosuhteet

3.1. Jos lähivalaisinkeilan valkokankaalla oleva muoto tarkastetaan silmämääräisesti tai fotometrisellä menetelmällä, mittaus on tehtävä pimeässä ympäristössä (esim. pimeässä huoneessa), joka on riittävän suuri, jotta ajoneuvo ja valkokangas saadaan sijoitettua kuvassa 1 esitetyllä tavalla. Ajovalaisimien vertailukeskipisteiden on oltava vähintään 10 metrin etäisyydellä valkokankaasta.

3.2. Alustan, jolla mittaukset tehdään, on oltava mahdollisimman tasainen ja vaakasuora, jotta lähivalaisimien kaltevuuden mittauksien toistettavuus voidaan varmistaa ± 0,5 mrad:n tarkkuudella (± 0,05 %:n kaltevuus).

3.3. Jos käytetään valkokangasta, on sen merkinnän, sijainnin ja paikan suhteessa alustaan ja ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon oltava sellainen, että toistettavuus voidaan varmistaa ± 0,5 mrad:n tarkkuudella (± 0,05 %:n kaltevuus).

3.4. Mittauksien aikana ympäröivän lämpötilan on oltava 10-30 °C.

4. Ajoneuvon valmistelu

4.1. Mittaukset tehdään ajoneuvolla, jolla on ajettu 1 000-10 000 km, mieluiten 5 000 km.

4.2. Renkaat on paineistettava täyden kuormituksen paineelle valmistajan erittelyn mukaisesti. Ajoneuvon on oltava täyteen tankattuna (polttoaine, vesi, öljy) ja varustettuna kaikilla valmistajan erittelemillä lisälaitteilla ja työkaluilla. Täysi polttoaineen tankkaus tarkoittaa, että polttonestesäiliön on oltava täytettynä vähintään 90-prosenttisesti tilavuudestaan.

4.3. Ajoneuvon seisontajarrun on oltava vapautettuna ja vaihteen on oltava vapaalla.

4.4. Ajoneuvoa on vakautettava vähintään 8 tunnin ajan 3.4. kohdassa eritellyssä lämpötilassa.

4.5. Jos käytetään fotometristä tai silmämääräistä menetelmää, on selvästi merkityn lähivalaisimien katkaisimen oltava etukäteen asennettuna testattavaan ajoneuvoon mittauksien helpottamiseksi.

Muita menetelmiä saadaan käyttää tarkempien lukemien saavuttamiseksi (esim. ajovalaisimien linssien irrottaminen).

5. Testausmenettely

5.1. Yleistä

Lähivalaisimien tai ajoneuvon kulman muutoksien vaihtelut valitun menetelmän mukaisesti on mitattava erikseen ajoneuvon kummallakin puolella. Vasemman- ja oikeanpuoleisista ajovalaisimista liitteessä 5 eritellyissä kuormitusolosuhteissa saatujen tulosten on oltava jäljempänä 5.5. kohdassa vahvistettujen raja-arvojen sisällä. Kuormitusta on lisättävä asteittain altistamatta ajoneuvoa kohtuuttomille iskuille.

5.2. Mitatun alkukaltevuuden määrittäminen

Ajoneuvo on valmisteltava siten kuin edellä 4. kohdassa eritellään ja kuormitettava siten kuin liitteessä 5 eritellään (vastaavan ajoneuvoluokan ensimmäinen kuormitusolosuhde).

Ennen jokaista mittausta on ajoneuvoa keinutettava jäljempänä 5.4. kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Mittaukset tehdään kolme kertaa.

5.2.1. Jos yksikään kolmesta mittauksesta ei poikkea enempää kuin 2 mrad (0,2 %:n kaltevuus) tulosten aritmeettisesta keskiarvosta, tämä keskiarvo muodostaa lopullisen tuloksen.

5.2.2. Jos yksikin kolmesta mittauksesta poikkeaa enemmän kuin 2 mrad (0,2 %:n kaltevuus) tulosten aritmeettisesta keskiarvosta, on tehtävä 10 mittauksen lisäsarja, joiden aritmeettinen keskiarvo muodostaa lopullisen tuloksen.

5.3. Mittausmenetelmät

Mitä tahansa menetelmää saadaan käyttää kulman vaihteluiden mittaamiseen, jos lukemien tarkkuus on ± 0,2 mrad (± 0,02 %:n kaltevuus).

5.4. Ajoneuvon käsittely kaikissa kuormitusolosuhteissa

Ajoneuvon pyöräntuenta ja kaikki muut osat, jotka todennäköisesti vaikuttavat lähivalaisimen kaltevuuteen, on aktivoitava jäljempänä määritellyn menetelmän mukaisesti.

Tutkimuslaitokset ja valmistajat saavat kuitenkin yhdessä esittää muita menetelmiä (joko kokeellisia tai laskelmiin perustuvia), erityisesti jos testi aiheuttaa erityisiä ongelmia ja jos tällaiset laskelmat ovat selvästi päteviä.

5.4.1. M1-luokan ajoneuvot, joissa on tavanomainen pyöräntuenta

Ajoneuvon seistessä mittauspaikalla ja tarvittaessa pyörien levätessä liikkuvilla korokkeilla (joita on käytettävä, jos niiden pois jättäminen johtaisi mittaustuloksiin todennäköisesti vaikuttavaan jousitusliikkeen rajoittumiseen), heilutetaan ajoneuvoa yhtäjaksoisesti vähintään kolme täydellistä sykliä; jokaisessa syklissä ensin ajoneuvon etuosa ja sitten takaosa painetaan alas.

Heilutusjakson on päätyttävä syklin loppuun.

Ennen mittauksia ajoneuvon on lopetettava heilahtelunsa itsestään. Liikkuvien korokkeiden sijasta sama tulos voidaan saavuttaa liikuttamalla ajoneuvoa taakse- ja eteenpäin vähintään yhden täyden pyörän kierroksen verran.

5.4.2. M2-, M3- ja N-luokan ajoneuvot, joissa on tavanomainen pyöräntuenta

5.4.2.1. Jos M1-luokan ajoneuvoille tarkoitettu 5.4.1. kohdassa tarkoitettu käsittelymenetelmä ei ole mahdollinen, voidaan käyttää 5.4.2.2. tai 5.4.2.3. kohdassa tarkoitettua menetelmää.

5.4.2.2. Ajoneuvon seistessä mittauspaikalla ja pyörien ollessa alustalla, runkoa heilutetaan vaihtelemalla kuormitusta tilapäisesti.

5.4.2.3. Ajoneuvon seistessä mittauspaikalla ja pyörien ollessa alustalla aktivoidaan ajoneuvon pyöräntuenta ja kaikki muut osat, jotka voivat vaikuttaa lähivalaisimen kaltevuuteen, käyttämällä värähtelijää. Tämä voi olla tärisevä lava, jonka päällä pyörät ovat.

5.4.3. Ajoneuvot, joissa ei ole tavanomaista pyöräntuentaa ja joiden moottoreiden on oltava käynnissä

Ennen mittausten tekemistä odotetaan, että ajoneuvo saavuttaa lopullisen asentonsa moottorin käydessä.

5.5. Mittaukset

Lähivalaisimien kaltevuuden vaihtelu on arvioitava kaikkien eri kuormitusolosuhteiden osalta suhteessa alkuperäiseen kaltevuuteen, joka määritellään edellä 5.2. kohdan mukaisesti.

Jos ajoneuvo on varustettu käsikäyttöisellä ajovalaisimien tasonsäätöjärjestelmällä, tämä on säädettävä ajoneuvon valmistajan kyseiselle kuormitusolosuhteelle määrittämään asentoon (liitteen 5 mukaisesti).

5.5.1. Ensin on tehtävä yksittäinen mittaus kaikissa kuormitusolosuhteissa. Vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos kaikissa kuormitusolosuhteissa kulman vaihtelu on laskettujen raja-arvojen sisällä (esim. ilmoitetun alkuperäisen kaltevuuden ja hyväksymisen edellytyksenä olevien pienimmän ja suurimman raja-arvon välillä) 4 mrad:n toleranssilla (0,4 %:n kaltevuus).

5.5.2. Jos mi(t)kään mittauks(i)en tulos (tulokset) ei(vät) pysy 5.5.1. kohdassa ilmoitetun toleranssin rajoissa, tai jos se ylittää (ne ylittävät) raja-arvot, on tehtävä kolme lisämittausta kuormitusolosuhteissa, jotka vastaavat näitä tuloksia 5.5.3. kohdan mukaisesti.

5.5.3. Kaikkien edellä tarkoitettujen kuormitusolosuhteiden osalta:

5.5.3.1. Jos yksikään kolmesta mittauksesta ei poikkea enempää kuin 2 mrad (0,2 %:n kaltevuus) tulosten aritmeettisesta keskiarvosta, tämä keskiarvo muodostaa lopullisen tuloksen.

5.5.3.2. Jos yksikin kolmesta mittauksesta poikkeaa enemmän kuin 2 mrad (0,2 %:n kaltevuus) tulosten aritmeettisesta keskiarvosta, on tehtävä 10 mittauksen lisäsarja, joiden aritmeettinen keskiarvo muodostaa lopullisen tuloksen.

5.5.3.3. Jos ajoneuvossa on automaattinen ajovalaisimien tasonsäätöjärjestelmä, jossa on hystereesisilmukka, on keskimääräisiä tuloksia hystereesisilmukan huipusta ja alaosasta pidettävä merkitsevinä arvoina.

Kaikki nämä mittaukset on tehtävä 5.5.3.1. ja 5.5.3.2. kohdan mukaisesti.

5.5.4. Vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos kaikissa kuormitusolosuhteissa 5.2. kohdan mukaisesti määritellyn mitatun alkukaltevuuden ja jokaisen kuormitusolosuhteen aikana mitatun kaltevuuden vaihtelu on pienempi kuin 5.5.1. kohdassa lasketut arvot (ilman toleranssia).

5.5.5. Jos ainoastaan yksi laskettu suurimman ja pienimmän vaihtelun raja-arvo ylittyy, valmistaja saa valita eri arvon ilmoitetulle alkukaltevuudelle hyväksynnälle määrättyjen raja-arvojen puitteissa.

LIITE 7

Tämän säännön 6.2.6.1.1. kohdassa tarkoitetun ilmoitetun alkusäädön merkitseminen

Esimerkki

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

Lähivalaisimen vakiotunnus

Ilmoitetun alkusäädön arvo

>KAAVION LOOPU>

Tunnuksen koko ja yksityiskohdat ovat valmistajan harkittavissa.

LIITE 8

Tämän säännön 6.2.6.2.2. kohdassa tarkoitettujen ajovalaisimien tasonsäätölaitteiden hallintalaitteet

1. Vaatimukset

1.1. Lähivalaisimen kallistus alaspäin on aina toteutettava jollakin seuraavista tavoista:

(a) liikuttamalla hallintalaitetta alaspäin tai vasemmalle;

(b) kiertämällä hallintalaitetta vastapäivään;

(c) painamalla hallintalaitetta (paino-veto-järjestelmä).

Jos valokeilan säätämiseen käytetään useita painikkeita, on sen painikkeen, joka aiheuttaa suurimman kaltevuuden alaspäin, sijaittava muun (muiden) lähivalaisinasentopainikkeen (-painikkeiden) vasemmalla puolella tai alapuolella.

Kiertyvän hallintalaitteen, joka on asennettu reuna edellä, tai siten, että ainoastaan reuna on näkyvissä, on noudatettava a- tai c-tyyppisten hallintalaitteiden toimintaperiaatteita.

1.1.1. Tässä hallintalaitteessa on oltava tunnukset, jotka osoittavat selvästi lähivalaisimien kaltevuutta ylös- ja alaspäin tarkoittavat liikkeet.

1.2. "O"-asento vastaa alkukaltevuutta tämän säännön 6.2.6.1.1. kohdan mukaisesti.

1.3. "O"-asennon, jonka tämän säännön 6.2.6.2.2. kohdan mukaisesti on oltava "seis-asento", ei välttämättä tarvitse olla säätöalueen lopussa.

1.4. Hallintalaitteessa käytetyt merkit on selitettävä käyttäjän käsikirjassa.

1.5. Ainoastaan seuraavia tunnuksia saadaan käyttää hallintalaitteiden tunnistamiseen:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Voidaan käyttää myös tunnuksia, joissa on viisi viivaa neljän sijasta.

Esimerkki 1:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Esimerkki 2:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Esimerkki 3:

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE 9

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta

1. Testit

1.1. Valaisimien sijainti

Tämän säännön 2.7. kohdassa määritelty valaisimien sijainti on tarkastettava leveys-, korkeus- ja pituussuunnassa tämän säännön 2.8.-2.10., 2.14. ja 5.4. kohdassa vahvistettujen yleisten vaatimusten mukaisesti.

Etäisyyksille mitattujen arvojen on oltava sellaiset, että valaisimeen sovellettavat erilliset vaatimukset täyttyvät.

1.2. Valaisimien näkyvyys

1.2.1. Geometrisen näkyvyyden kulmat on tarkastettava tämän säännön 2.13. kohdan mukaisesti.

Kulmille mitattujen arvojen on oltava sellaiset, että kuhunkin valaisimeen sovellettavat erilliset vaatimukset täyttyvät, paitsi että kulmien raja-arvoille hyväksytään 5.3. kohdassa merkkivalolaitteiden asentamista varten sallittua ± 3°:n vaihtelua vastaava toleranssi.

1.2.2. Punaisen valaisimen näkyvyys eteen ja valkoisen valaisimen näkyvyys taakse on tarkastettava tämän säännön 5.10. kohdan mukaisesti.

1.3. Lähivalaisimien suuntaus eteenpäin

1.3.1. Alkukaltevuus alaspäin

Lähivalon katkeamisen alkukaltevuus alaspäin on merkittävä liitteessä 7 vaadittuun ja esitettyyn merkkilevyyn.

Vaihtoehtoisesti valmistajan on merkittävä alkutavoite eri merkkiin kuin merkkilevyyn, jos sitä voidaan pitää hyväksyttyä tyyppiä vastaavana liitteen 6 ja erityisesti 4.1. kohdan mukaisessa testausmenettelyssä.

1.3.2. Kaltevuuden vaihtelu eri kuormilla

Lähivalon kaltevuuden alaspäin vaihtelun on oltava tässä kohdassa määrättyjen kuormitusolosuhteiden funktiona:

0,2 % - 2,8 %, kun ajovalaisimen asennuskorkeus h 1,0.

Käytettävien kuormitusolosuhteiden on oltava seuraavat kaikkien vastaavasti säädettyjen järjestelmien osalta tämän säännön liitteen 5 mukaisesti:

1.3.2.1. M1-luokan ajoneuvot:

2.1.1.1. kohta

2.1.1.6. kohta ottaen huomioon

2.1.2. kohta

1.3.2.2. M2- ja M3-luokan ajoneuvot:

2.2.1. kohta

2.2.2. kohta

1.3.2.3. N-luokan ajoneuvot, joissa on kuormalavat:

2.3.1.1. kohta

2.3.1.2. kohta

1.3.2.4. N-luokan ajoneuvot, joissa ei ole kuormalavoja:

1.3.2.4.1. Puoliperävaunujen vetoautot:

2.4.1.1. kohta

2.4.1.2. kohta

1.3.2.4.2. Perävaunujen vetoautot:

2.4.2.1. kohta

2.4.2.2. kohta

1.4. Sähköliitännät ja merkkivalaisimet

Sähköliitännät tarkastetaan sytyttämällä kaikki ajoneuvon sähköjärjestelmään kuuluvat valaisimet.

Valaisimien ja merkkivalaisimien on toimittava tämän säännön 5.11.-5.13. kohdassa vahvistettujen määräysten sekä kuhunkin valaisimeen sovellettavien erillisten vaatimusten mukaisesti.

1.5. Valon voimakkuudet

1.5.1. Kaukovalaisimet

Kaukovalaisimien suurin kokonaisvoimakkuus on tarkastettava tämän säännön 6.1.9.2. kohdassa kuvatulla menettelyllä. Saadun arvon on oltava sellainen, että tämän säännön 6.1.9.1. kohdan vaatimus täyttyy.

1.6. Valaisimien asennus, lukumäärä, väri, järjestely ja, soveltuvin osin, luokka on vahvistettava valaisimien ja niiden merkkien silmämääräisellä tarkastuksella.

Niiden on oltava sellaiset, että 5.15. ja 5.16. kohdassa vahvistetut vaatimukset sekä kuhunkin valaisimeen sovellettavat erilliset vaatimukset täyttyvät.

Top