21996D0817(04)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Puolan tasavallan ASSOSIOINTINEUVOSTON PÄÄTÖS N:o 4/96,

tehty 16 päivänä heinäkuuta 1996,

käsitteen `peräisin olevat tuotteet` (`alkuperätuotteet`) määritelmästä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä tehdyn pöytäkirjan N:o 4 muuttamisesta (96/497/Euratom, EHTY, EY)

EY - PUOLA-ASSOSIOINTINEUVOSTO, joka

ottaa huomioon yhdeltä puolen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä toiselta puolen Puolan tasavallan välisestä assosioinnista 16 päivänä joulukuuta 1991 Brysselissä allekirjoitetun Eurooppa-sopimuksen (1) ja erityisesti sen pöytäkirjassa N:o 4 olevan 32 artiklan,

sekä katsoo, että

Eurooppa-sopimuksen tultua voimaan on esiintynyt lukuisia teknisiä vaikeuksia kumulaatiota koskevien pöytäkirjan N:o 4 alkuartiklojen tulkinnassa, ja

on osoittautunut tarpeelliseksi muuttaa kyseisten määräysten muotoilua; esitystavan ja helppolukuisuuden vuoksi olisi aiheellista korvata pöytäkirjan koko teksti uudella tekstillä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan 16 päivänä joulukuuta 1991 tehdyn Eurooppa-sopimuksen pöytäkirjassa N:o 4 olevat 1-38 artikla sekä liite I tähän päätökseen liitetyllä tekstillä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sen hyväksymistä seuravaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Tehty Brysselissä 16 päivänä heinäkuuta 1996.

Assosiointineuvoston puolesta

D. SPRING

Puheenjohtaja

(1) EYVL N:o L 348, 31.12.1993, s. 2

PÖYTÄKIRJA N:o 4 Käsitteen `peräisin olevat tuotteet` (`alkuperätuotteet`) määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä

I OSASTO KÄSITTEEN `PERÄISIN OLEVAT TUOTTEET` (`ALKUPERÄTUOTTEET`) MÄÄRITTELY

1 artikla Alkuperäperusteet

Tätä sopimusta sovellettaessa ja tämän pöytäkirjan 2 ja 3 artiklan määräyksiä rajoittamatta pidetään:

1) yhteisöstä peräisin olevina tuotteina eli yhteisön alkuperätuotteina:

a) tämän pöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettuja kokonaan yhteisössä tuotettuja tuotteita;

b) tämän pöytäkirjan 5 artiklassa tarkoitettuja yhteisössä tuotettuja tuotteita, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin kokonaan yhteisössä tuotettuja tuotteita, jos näitä tuotteita on valmistettu tai käsitelty riittävästi;

2) Puolasta peräisin olevina tuotteina eli Puolan alkuperätuotteina:

a) tämän pöytäkirjan 4 artiklassa tarkoitettuja kokonaan Puolassa tuotettuja tuotteita;

b) tämän pöytäkirjan 5 artiklassa tarkoitettuja Puolassa tuotettuja tuotteita, joiden tuottamisessa on käytetty muita kuin siellä kokonaan tuotettuja tuotteita, jos mainittuja tuotteita on valmistettu tai käsitelty riittävästi Puolassa.

2 artikla Kahdenvälinen kumulaatio

1. Sen estämättä, mitä 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määrätään, tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja Puolasta peräisin olevia aineksia pidetään yhteisöstä peräisin olevina aineksina edellyttämättä, että näitä aineksia on valmistettu tai käsitelty siellä riittävästi, jos niihin on kohdistettu enemmän valmistusta tai käsittelyä kuin mitä tämän pöytäkirjan 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetaan.

2. Sen estämättä, mitä 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrätään, tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja yhteisöstä peräisin olevia aineksia pidetään Puolasta peräisin olevina aineksina edellyttämättä, että näitä aineksia on valmistettu tai käsitelty siellä riittävästi, jos niihin on kohdistettu enemmän valmistusta tai käsittelyä kuin mitä tämän pöytäkirjan 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetaan.

3 artikla Kumulaatio Unkarin, Tsekin tasavallan tai Slovakian tasavallan alkuperäainesten kanssa

1. a) Sen estämättä, mitä 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa määrätään yhteisön ja näiden maiden väliseen sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 4 tarkoitettuja Unkarista, Tsekin tasavallasta tai Slovakian tasavallasta peräisin olevia aineksia pidetään yhteisöstä peräisin olevina aineksina edellyttämättä, että näitä aineksia on valmistettu tai käsitelty siellä riittävästi, jos niihin on kohdistettu enemmän valmistusta tai käsittelyä kuin mitä tämän pöytäkirjan 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetaan.

b) Sen estämättä, mitä 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määrätään yhteisön ja näiden maiden väliseen sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 4 tarkoitettuja Unkarista, Tsekin tasavallasta tai Slovakian tasavallasta peräisin olevia aineksia pidetään Puolasta peräisin olevina aineksina edellyttämättä, että näitä aineksia on valmistettu tai käsitelty siellä riittävästi, jos niihin on kohdistettu enemmän valmistusta tai käsittelyä kuin mitä tämän pöytäkirjan 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetaan.

2. Tuotteet, jotka 1 kohdan perusteella ovat saaneet alkuperätuotteiden aseman, eivät säilytä alkuperäasemaansa yhteisössä tai Puolassa, jollei niiden arvonlisä ole suurempi kuin Unkarista, Tsekin tasavallasta ja Slovakian tasavallasta peräisin olevien, niissä käytettyjen ainesten arvo. Jos näin ei ole, kyseisiä tuotteita pidetään tämän sopimuksen tai yhteisön Unkarin, Tsekin tasavallan ja Slovakian tasavallan kanssa tehtyjen sopimusten tai Puolan ja Unkarin sekä Tsekin tasavallan ja Slovakian tasavallan kanssa tehtyjen sopimusten soveltamista varten sen maan alkuperätuotteina, missä saavutettu arvonlisä on prosentuaalisesti suurin niiden arvosta.

ässä jakamisessa ei oteta huomioon Unkarin, Tsekin tasavallan tai Slovakian tasavallan alkuperäaineksia, joita on valmistettu tai käsitelty riittävästi yhteisössä tai Puolassa.

3. `Arvonlisällä` tarkoitetaan tuotteiden vapaasti tehtaalla -hintaa vähennettynä jokaisen tuotteeseen sisältyvän, jonkin muun maan alkuperätuotteen tullausarvolla.

4. Tätä artiklaa sovellettaessa tässä pöytäkirjassa olevien alkuperäsääntöjen kaltaisia sääntöjä sovelletaan yhteisön ja Unkarin, Tsekin tasavallan ja Slovakian tasavallan väliseen ja Puolan ja näiden kolmen maan väliseen sekä näiden kolmen maan keskinäiseen kauppaan.

4 artikla Kokonaan tuotetut tuotteet

1. Edellä 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuina joko yhteisössä tai Puolassa kokonaan tuotettuina tuotteina pidetään:

a) niiden maaperästä tai niiden meren tai valtameren pohjasta saatuja kivennäistuotteita;

b) siellä korjattuja kasvituotteita;

c) siellä syntyneitä ja kasvatettuja eläviä eläimiä;

d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saatuja tuotteita;

e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saatuja tuotteita;

f) niiden alusten pyydystämiä merikalastustuotteita ja muita niiden merestä saamia tuotteita;

g) niiden tehdasaluksilla ainoastaan f alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistettuja tuotteita;

h) siellä kerättyjä yksinomaan raaka-aineiden talteenottoon soveltuvia käytettyjä tavaroita;

i) siellä suoritetuista valmistustoimista syntyneitä jätteitä ja romuja;

j) siellä yksinomaan a-i alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistettuja tavaroita.

2. Edellä 1 kohdan f alakohdassa olevaa ilmaisua `niiden alusten` sovelletaan ainoastaan aluksiin:

- jotka on merkitty tai ilmoitettu rekisteriin Puolassa tai yhteisön jäsenvaltiossa,

- jotka purjehtivat Puolan tai yhteisön jäsenvaltion lipun alla,

- joista ainakin puolet on Puolan tai yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisten tai sellaisen yhteisön omistuksessa, jonka kotipaikka sijaitsee jäsenvaltiossa tai Puolassa ja jonka johtaja tai johtajat, hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden toimielinten jäsenten enmmistö ovat Puolan tai yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisia ja lisäksi, henkilöyhtiöiden tai sellaisten pääomayhtiöiden osalta, joiden vastuu on rajoitettu, jonka pääomasta vähintään puolet kuuluu jäsenvaltioille, Puolalle tai niiden julkisille laitoksille tai kansalaisille,

- joiden päällikkö ja päällystö on kokonaisuudessaan Puolan tai yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisia,

- joiden miehistöstä vähintään 75 prosenttia on Puolan tai yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisia.

3. Ilmaisulla `Puola` tai `yhteisö` tarkoitetaan myös Puolan tai yhteisön jäsenvaltioiden aluevesiä.

Avomerellä toimivia aluksia, tehdasalukset mukaan lukien, joilla niiden kalastustuotteita käsitellään tai valmistetaan, pidetään yhteisön tai Puolan alueen osana, jos ne täyttävät 2 kohdassa määrätyt edellytykset.

5 artikla Riittävästi käsitellyt tuotteet

1. Sovellettaessa 1 artiklaa ei-alkuperäaineksia pidetään riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä, kun valmis tuote luokitellaan muuhun nimikkeeseen kuin sellaiseen, johon kaikki sen valmistuksessa käytetyt ei-alkuperäainekset on luokiteltu, jollei 2 ja 3 kohdan määräyksistä muuta johdu.

Tässä pöytäkirjassa ilmaisuilla `ryhmät` ja `nimikkeet` tarkoitetaan harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän (jäljempänä `harmonoitu järjestelmä` tai `HS`) muodostaman nimikkeistön ryhmiä ja nimikkeitä (nelinumeroiset koodit).

Ilmaisulla `luokittelu` tarkoitetaan tuotteen tai aineksen luokittelua tiettyyn nimikkeeseen.

2. Jos tuote mainitaan liitteen II luettelon sarakkeessa 1 ja 2, on 1 kohdassa olevan säännön sijasta täytettävä sarakkeessa 3 tämän tuotteen osalta vahvistetut edellytykset.

a) Jos liitteen II luettelossa sovelletaan prosentuaalista sääntöä määriteltäessä yhteisössä tai Puolassa tuotetun tuotteen alkuperäasemaa, valmistuksessa tai käsittelyssä saadun arvonlisän on vastattava valmiin tuotteen vapaasti tehtaalla -hintaa vähennettynä kolmansista maista yhteisöön tai Puolaan tuotujen ainesten arvolla.

b) Liitteen II luettelon ilmaisulla `arvo` tarkoitetaan valmistukseen käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa maahantuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä eikä sitä voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa näistä aineksista kyseisellä alueella maksettua hintaa.

Jos alkuperäainesten arvo joudutaan määrittämään, edellistä alakohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

c) Liitteessä II olevan luettelon ilmaisulla `vapaasti tehtaalla -hinta` tarkoitetaan sille valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, valmiista tuotteesta maksettua hintaa, johon sisältyy kaikkien valmistuksessa käytettyjen ainesten arvo ja josta on vähennetty sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä.

d) `Tullausarvolla` tarkoitetaan tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 7 artiklan soveltamisesta Genevessä 12 päivänä huhtikuuta 1979 tehdyn sopimuksen mukaista arvoa.

3. Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa pidetään seuraavia valmistus- tai käsittelytoimia riittämättöminä antamaan alkuperäaseman riippumatta siitä, onko nimike muuttunut vai ei:

a) käsittelyt, joiden tarkoituksena on taata tuotteiden kunnon säilyminen kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustaminen, kuivaaminen, jäähdyttäminen, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upottaminen, vahingoittuneiden osien poistaminen ja vastaavanlaiset toimet);

b) pelkkä pölynpoisto, seulominen, lajittelu, laatuluokittelu, yhteensovittaminen (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), peseminen, maalaaminen, paloittelu;

c) i) uudelleen pakkaaminen ja kollien jakaminen ja yhdistäminen,

ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille, laudoille jne. kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet;

d) merkkien, nimilappujen ja muiden vastaavanlaisten tunnusten kiinnittäminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;

e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, jos seosten ainesosista yksi tai useampi ei täytä tässä pöytäkirjassa yhteisön tai Puolan alkuperäaseman saamista varten määrättyjä ehtoja;

f) tavaroiden osien pelkkä yhdistäminen kokonaiseksi tavaraksi;

g) useamman a-f alakohdassa mainitun toimenpiteen toteuttaminen;

h) eläinten teurastus.

6 artikla Neutraalit tekijät

Määritettäessä, onko tuote yhteisön tai Puolan alkuperätuote, ei ole tarpeen todeta, ovatko tuotteen valmistuksessa käytetyt sähköenergia, polttoaine, laitokset ja laitteistot sekä koneet ja työkalut taikka valmistuksen kuluessa käytetyt ainekset ja tuotteet, jotka eivät sisälly tuotteen lopulliseen koostumukseen, kolmannen maan alkuperätuotteita.

7 artikla Tarvikkeet, varaosat ja työkalut

Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen tai ajoneuvon kanssa, katsotaan muodostavan näiden kanssa yhden kokonaisuuden, kun ne normaalivarustuksena sisältyvät tämän laitteiston, koneen tai ajoneuvon hintaan tai kun niistä ei laskuteta erikseen.

8 artikla Sarjat

Harmonoidun järjestelmän yleisten tulkintasääntöjen 3 kohdan mukaisia sarjoja pidetään alkuperätuotteina, jos kaikki sarjaan kuuluvat tuotteet ovat alkuperätuotteita. Jos sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kokonaisuutena kuitenkin pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteita olevien tuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta.

9 artikla Suora kuljetus

1. Tässä sopimuksessa tai, sovellettaessa 3 artiklan 2 kohdan määräyksiä, yhteisön sekä Unkarin, Tsekin tasavallan ja Slovakian tasavallan välisissä sopimuksissa määrättyä etuuskohtelua sovelletaan ainoastaan tuotteisiin ja aineksiin, joiden kuljetus tapahtuu ainoastaan yhteisön ja Puolan alueiden välillä käymättä millään muulla alueella. Yhden lähetyksen muodostavat Puolan tai yhteisön alkuperätuotteet voidaan kuitenkin kuljettaa muiden kuin yhteisön ja Puolan alueen kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näillä alueilla, jos tuotteet pysyvät kauttakuljetus- tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin purkaus tai uudelleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyminen osoitetaan esittämällä toimivaltaisille tulliviranomaisille:

a) viejämaassa annettu yksi ainoa kuljetusasiakirja kauttakuljetusmaassa tapahtuneen matkan osalta, tai

b) kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa:

- on tarkka kuvaus tavaroista,

- ilmoitetaan tavaroiden purkamisen tai uudelleenlastauksen tai mahdollisesti laivauksen tai laivasta purun päivämäärät ja tarvittaessa maininta käytetyistä aluksista tai muista kuljetusvälineistä,

- vahvistetaan ne olosuhteet, joissa tavaroita on pidetty kauttakuljetusmaassa, tai

c) jos edellä mainittuja ei ole, muita asian kannalta olennaisia asiakirjoja.

10 artikla Alueperiaate

Tässä osastossa alkuperäaseman saavuttamiselle määrättyjen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä yhteisössä tai Puolassa, jollei 2 ja 3 artiklan määräyksistä muuta johdu.

Jos yhteisöstä tai Puolasta johonkin muuhun maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan sieltä, niitä ei, jollei 2 ja 3 artiklan määräyksistä muuta johdu, pidetä alkuperätuotteina, jollei tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla voida osoittaa, että:

- palautetut tavarat ovat samoja kuin maastaviedyt tavarat, ja

- niille ei ole suoritettu kyseisessä maassa muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

II OSASTO ALKUPERÄSELVITYS

11 artikla EUR.1-tavaratodistus

Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu tuotteen alkuperäasema osoitetaan tämän pöytäkirjan liitteessä III esitetyn mallin mukaisella EUR.1-tavaratodistuksella.

12 artikla Todistusten säännönmukainen antamismenettely

1. EUR.1-tavaratodistus annetaan viejän tai tämän valtuuttaman edustajan viejän vastuulla tekemästä kirjallisesta hakemuksesta. Tämä hakemus on täytettäyä tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti liitteessä III esitetyn mallin mukaiselle lomakkeelle.

Viejämaan tulliviranomaisten on säilytettävä EUR.1-tavaratodistusten hakemukset vähintään kaksi vuotta.

2. Viejän tai hänen edustajansa on liitettävä hakemukseensa kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan, että vietäville tuotteille voidaan antaa EUR.1-tavaratodistus.

Hänen on toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä annettava kaikki heidän vaatimansa lisäselvitykset, joita nämä pitävät tarpeellisena sen todentamiseksi, onko tuotteilla, joille etuuskohtelua haetaan, tosiasiallisesti alkuperäasema, ja hän on velvollinen suostumaan kaikkeen kyseisten viranomaisten suorittamaan kirjanpitonsa ja kyseisten tuotteiden tuotantoedellytysten tarkastukseen.

Viejä on velvollinen säilyttämään ainakin kaksi vuotta tässä kohdassa tarkoitetut asiakirjat.

3. EUR.1-tavaratodistus voidaan antaa ainoastaan silloin, kun se toimii tämän sopimuksen tai yhteisön ja Unkarin, T Osekin tasavallan ja Slovakian tasavallan välisten sopimusten soveltamiseksi vaadittavana todistusasiakirjana.

4. Euroopan talousyhteisön jäsenvaltion tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos maasta vietäviä tavaroita voidaan pitää tämän pöytäkirjan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina yhteisön tai tämän pöytäkirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina Unkarin, T Osekin tasavallan tai Slovakian tasavallan alkuperätuotteina. Puolan tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos maasta vietäviä tavaroita voidaan pitää tämän pöytäkirjan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina Puolan tai tämän pöytäkirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina Unkarin, Tsekin tasavallan tai Slovakian tasavallan alkuperätuotteina.

5. Sovellettaessa 2 ja 3 artiklan kumulaatiomääräyksiä yhteisön jäsenvaltioiden tai Puolan tulliviranomaiset ovat valtuutettuja antamaan EUR.1-tavaratodistuksia tässä pöytäkirjassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti, jos maasta vietäviä tavaroita voidaan pitää tässä pöytäkirjassa tarkoitettuina yhteisön tai Puolan alkuperätuotteina ja jos EUR.1-tavaratodistuksen tarkoittamat tuotteet ovat yhteisössä tai Puolassa.

Näissä tapauksissa EUR.1-tavaratodistukset annetaan aikaisemmin annettua tai laadittua alkuperäselvitystä vastaan. Viejävaltion tulliviranomaisten on säilytettävä tämä alkuperäselvitys vähintään kaksi vuotta.

6. Koska EUR.1-tavaratodistus on sopimuksen mukaisen tulli- ja kiintiöetuuskohtelun soveltamisen oikeuttava todistusasiakirja, viejävaltion tulliviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimet tavaroiden alkuperän ja muiden todistuksessa olevien tietojen tarkastamiseksi.

7. EUR.1-tavaratodistusten antamisen edellytysten täyttymisen tarkistamiseksi tulliviranomaiset voivat vaatia kaikenlaisia kirjallisia selvityksiä tai tehdä kaikenlaisia tarpeellisina pitämiään tarkastuksia.

8. Viejävaltion tulliviranomaisten velvollisus on valvoa, että 1 kohdassa tarkoitetut lomakkeet täytetään asianmukaisesti. Ne tarkastavat erityisesti, että tuotekuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä. Tämän vuoksi tuotekuvaus on merkittävä jättämättä väliin tyhjiä rivejä. Jos kohtaa ei täytetä kokonaan, viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva ja tyhjä tila suljettava viivalla.

9. Tavaratodistuksen antamispäivä on ilmoitettava tavaratodistuksen tulliviranomaisille varatussa osassa.

10. Viejävaltion tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, kun siinä mainitut tuotteet viedään maasta. Se annetaan viejän käytettäväksi heti, kun tosiasiallinen vienti on tapahtunut tai varmistunut.

13 artikla Pitkäaikaiset EUR.1-tavaratodistukset

1. Poiketen siitä, mitä 12 artiklan 10 kohdassa määrätään, viejävaltion tulliviranomaiset voivat antaa EUR.1-tavaratodistuksen, kun ainoastaan osa todistuksessa mainituista tavaroista viedään, milloin on kysymys todistuksesta, joka koskee saman viejän useamman kerran enintään yhden vuoden aikana todistuksen antamisajankohdasta samalle tuojalle viemiä samoja tuotteita ja jota jäljempänä nimitetään `LT-todistukseksi`.

2. LT-todistuksen antavat viejävaltion tulliviranomaiset 12 artiklan määräysten mukaisesti sen tarpeellisuuteen perustuvan harkinnan perusteella, kuitenkin ainoastaan silloin, kun maasta vietävien tavaroiden alkuperäasema ei muutu LT-todistuksen voimassaoloaikana. Jos LT-todistus ei enää ole voimassa joidenkin todistuksessa tarkoitettujen tavaroiden osalta, viejän on ilmoitettava tästä viivytyksettä LT-todistuksen antaneille tulliviranomaisille.

3. Sovellettaessa LT-todistusmenettelyä viejävaltion tulliviranomaiset voivat määrätä käytettäväksi sellaisia EUR.1-tavaratodistuksia, joissa on niiden yksilöimiseksi tarkoitettu tunnus.

4. EUR.1-tavaratodistuksen 11 kohta `Tulliviranomaisen todistus` on viejävaltion tulliviranomaisten täytettävä kuten tavallisesti.

5. EUR.1-tavaratodistuksen 7 kohtaan on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

`CERTIFICADO LT VÁLIDO HASTA EL . . .`

`LT-CERTIFIKAT GYLDIGT INDTIL . . .`

`LT-CERTIFICATE GÜLTIG BIS . . .`

`ÐÉÓÔÏÐÏÉÇÔÉÊÏ LT ÉÓ×ÕÏÍ ÌÅ×ÑÉ . . .`

`LT-CERTIFICATE VALID UNTIL . . .`

`CERTIFICAT LT VALABLE JUSQU'AU . . .`

`CERTIFICATO LT VALIDO FINO AL . . .`

`LT-CERTIFICAAT GELDIG TOT EN MET . . .`

`CERTIFICADO LT VÁLIDO ATÉ . . .`

`LT-TODISTUS VOIMASSA . . . ASTI`

`LT-CERTIFIKAT GILTIGT TILL . . .`

`LT-SWIADECTWO WAZNE DO . . .`

`LT-BIZONYITVANY ÉRVÉNYES . . . IG`

`LT-OSV OED OCENÍ PLATNÉ DO . . .`

`LT-OSV OED OCENIE PLATNÉ DO . . .`

(päiväys arabialaisin numeroin).

6. Ei ole välttämätöntä täyttää LT-todistuksen 8 ja 9 kohtaan kollien merkkejä ja numeroita, lukumäärää ja lajia, bruttopainoa (kg) tai muuta mittaa (l, m³, jne.). Mainitussa 8 kohdassa on kuitenkin oltava sellainen tavaroiden kuvaus ja nimitys, että se on riittävän tarkka niiden yksilöimiseksi.

7. Poiketen siitä, mitä 18 artiklassa määrätään, LT-todistus on jätettävä tuontitullitoimipaikkaan viimeistään silloin, kun ensimmäiset siinä tarkoitetut tavarat tuodaan maahan. Jos maahantuoja tulliselvittää tavaroita useassa tuojavaltion tullitoimipaikassa, tulliviranomaiset voivat vaatia häntä esittämään jäljennöksen LT-todistuksesta kaikissa näissä tullitoimipaikoissa.

8. Kun LT-tavaratodistus on jätetty tulliviranomaisille, maahantuotujen tavaroiden alkuperäasema osoitetaan mainitun todistuksen voimassaoloaikana kauppalaskuilla, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

a) kun kauppalaskussa on yhteisön tai jonkin tämän pöytäkirjan 2 artiklassa tarkoitetun maan alkuperätuotteita ja ei-alkuperätuotteita, viejän on eriteltävä selkeästi nämä kaksi tavararyhmää;

b) viejän on mainittava kussakin kauppalaskussa tavaroita koskevan LT-todistuksen numero ja todistuksen voimassaolon päättymispäivä sekä näiden tavaroiden alkuperämaa tai -maat.

Viejän kauppalaskuun tekemää merkintää LT-todistuksen numerosta ja tavaroiden alkuperämaasta pidetään ilmoituksena siitä, että tavarat täyttävät tämän pöytäkirjan ehdot etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän saavuttamiseksi yhteisön ja Puolan välisessä kaupassa.

Viejämaan tulliviranomaiset voivat vaatia, että edellä olevien määräysten mukaisesti kauppalaskuun tehtävät merkinnät on vahvistettava omakätisellä allekirjoituksella, jota seuraa allekirjoittajan nimi selvennettynä;

c) tavaroiden kuvauksen ja nimityksen kauppalaskussa on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta siitä ilmenee selkeästi, että tavarat on mainittu myös siinä LT-todistuksessa, johon kauppalaskussa viitataan;

d) kauppalaskuja voidaan laatia ainoastaan kyseessä olevan LT-todistuksen voimassaoloaikana maasta vietäville tavaroille. Ne voidaan kuitenkin esittää tuontitullitoimipaikassa neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona viejä on ne laatinut.

9. LT-todistusta koskevaa menettelyä sovellettaessa tämän artiklan ehdot täyttävät kauppalaskut voidaan laatia ja/tai lähettää tietoliikennevälineitä tai automaattisia tietojenkäsittelymenetelmiä käyttäen. Tuojamaan tullitoimipaikat hyväksyvät tällaiset kauppalaskut selvityksiksi maahantuotujen tavaroiden alkuperäasemasta kyseisen maan tulliviranomaisten vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

10. Mikäli viejämaan tulliviranomaiset toteavat, että jokin tämän artiklan määräysten mukaisesti laadittu todistus ja/tai kauppalasku ei ole voimassa joidenkin toimitettujen tavaroiden osalta, ne ilmoittavat tästä viivytyksettä tuojamaan tulliviranomaisille.

11. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta yhteisön, jäsenvaltioiden ja Puolan tullimuodollisuuksia ja tulliasiakirjojen käyttöä koskevien säännösten soveltamiseen.

14 artikla EUR.1-tavaratodistuksen antaminen jälkikäteen

1. Poikkeuksellisesti EUR.1-tavaratodistus voidaan antaa myös siinä mainittujen tuotteiden viennin jälkeen silloin, kun sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi.

2. Sovellettaessa 1 kohtaa viejän on kirjallisessa hakemuksessaan:

- ilmoitettava todistuksessa mainittujen tuotteiden vientipaikka ja -päivä,

- selvitettävä, että kyseisiä tuotteita vietäessä ei ole annettu EUR.1-tavaratodistusta ja syyt tähän.

3. Tulliviranomaiset voivat antaa EUR.1-tavaratodistuksen jälkikäteen vasta todettuaan viejän hakemuksessa antamien tietojen olevan vastaavien asiakirjojen mukaiset.

Jälkikäteen annettuihin tavaratodistuksiin on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

- `NACHTRÄGLICH AUSGESTELLT`, `DÉLIVRÉ A POSTERIORI`, `RILASCIATO A POSTERIORI`, `AFGEGEVEN A POSTERIORI`, `ISSUED RETROSPECTIVELY`, `UDSTEDT EFTERFØLGENDE`, `ÅÊÄÏÈÅÍ ÅÊ ÔÙÍ ÕÓÔÅÑÙÍ`, `EXPEDIDO A POSTERIORI`, `EMITIDO A POSTERIORI`, `ANNETTU JÄLKIKÄTEEN`, `UTFÄRDAT I EFTERHAND`, `WYSTAWIONE RETROSPEKTYWNIE`, `KIADVA VISSZAMENÖLEGES HATÁLLYAL`, `VYSTAVENO DODATE OCN OE`, `VYSTAVENÉ DODATO OCNE`.4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu merkintä tehdään EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan `Huomautuksia`.

15 artikla EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminen

1. Jos EUR.1-tavaratodistus varastetaan tai se katoaa tai turmeltuu, viejä voi pyytää kirjallisesti sen antaneilta tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.

2. Täten annettuun kaksoiskappaleeseen on merkittävä jokin seuraavista ilmaisuista:

`DUPLIKAT`, `DUPLICATA`, `DUPLICATO`, `DUPLICAAT`, `DUPLICATE`, `ÁÍÔÉÃÑÁÖÏ`, `DUPLICADO`, `SEGUNDA VIA`, `KAKSOISKAPPALE`, `DUPLIKAT`, `DUPLIKÁT`, `MÁSOLAT`.

3. Edellä 2 kohdassa mainittu merkintä tehdään EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan `Huomautuksia`.

4. Kaksoiskappale, johon on merkittävä alkuperäisen EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivä, on voimassa mainitusta päivästä alkaen.

16 artikla Yksinkertaistettu menettely tavaratodistusta annettaessa

1. Poiketen siitä, mitä tämän pöytäkirjan 12, 14 ja 15 artiklassa määrätään, EUR.1-tavaratodistuksia annettaessa voidaan käyttää yksinkertaistettua menettelyä seuraavien määräysten mukaisesti.

2. Viejävaltion tulliviranomaiset voivat antaa luvan sellaiselle viejälle, jäljempänä `valtuutettu viejä`, joka harjoittaa usein tapahtuvaa sellaista vientiä, jota varten EUR.1-tavaratodistuksia voidaan antaa ja joka antaa kaikki tulliviranomaisten tarpeellisina pitämät takeet tuotteiden alkuperäaseman tarkastamista varten, olla esittämättä vientihetkellä viejävaltion tai -alueen tullitoimipaikassa tavaroita tai niitä koskevan EUR.1-tavaratodistuksen hakemusta EUR.1-tavaratodistuksen saamiseksi tämän pöytäkirjan 12 artiklan mukaisin ehdoin.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa luvassa määrätään tulliviranomaisten valinnan mukaisesti, että EUR.1-tavaratodistuksen 11 kohta `Tulliviranomaisen todistus` on:

a) joko etukäteen varustettava viejävaltion toimivaltaisen tullitoimipaikan leimalla sekä käsin tai mainitun toimipaikan virkamiehen joko omakätisellä tai muulla tavoin tehdyllä allekirjoituksella; tai

b) valtuutetun viejän viejävaltion tulliviranomaisten hyväksymällä ja tämän pöytäkirjan liitteessä V olevan mallin mukaisella sellaisella erikoisleimalla vahvistama, joka voidaan painattaa lomakkeisiin.

4. Edellä 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa EUR.1-tavaratodistuksen 7 kohtaan `Huomautuksia` tehdään jokin seuraavista merkinnöistä:

`PROCEDIMIENTO SIMPLIFICADO`, `FORENKLET PROCEDURE`, `VEREINFACHTES VERFAHREN`, `ÁÐËÏÕÓÔÅÕÌÅÍÇ ÄÉÁÄÉÊÁÓÉÁ`, `SIMPLIFIED PROCEDURE`, `PROCÉDURE SIMPLIFIÉE`, `PROCEDURA SEMPLIFICATA`, `VEREENVOUDIGDE PROCEDURE`, `PROCEDIMENTO SIMPLIFICADO`, `YKSINKERTAISTETTU MENETTELY`, `FÖRENKLAD PROCEDUR`, `UPROSZCZONA PROCEDURA`, `EGYSZERUSÍTETT ELJÁRÁS`, `ZJEDNODU OSENÉ ORÍZENÍ`, `ZJEDNODU OSENÉ KONANIE`.5. EUR.1-tavaratodistuksen 11 kohdan `Tulliviranomaisen todistus` täyttää tarvittaessa valtuutettu viejä.

6. Valtuutettu viejä merkitsee tarvittaessa EUR.1-tavaratodistuksen 13 kohtaan `Tarkastuspyyntö` todistuksen jälkitarkastuksen suorittavan tulliviranomaisen nimen ja osoitteen.

7. Yksinkertaistettua menettelyä sovellettaessa viejävaltion tulliviranomaiset voivat määrätä käytettäväksi yksilöimistä varten tarkoitetulla tunnuksella merkittyjä EUR.1-todistuksia.

8. Tulliviranomaiset ilmoittavat 2 kohdassa tarkoitetussa luvassa erityisesti:

a) EUR.1-tavaratodistusten hakemuksia koskevat ehdot;

b) ehdot, joiden mukaisesti nämä hakemukset on säilytettävä vähintään kaksi vuotta;

c) edellä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toimivaltaisen viranomaisen, joka suorittaa tämän pöytäkirjan 28 artiklassa tarkoitetun jälkitarkastuksen.

9. Viejävaltion tulliviranomaiset voivat poistaa 2 kohdassa tarkoitetut helpotukset tiettyjen tavararyhmien osalta.

10. Tulliviranomaiset kieltäytyvät antamasta 2 kohdassa tarkoitettua lupaa viejälle, joka ei anna kaikkia tulliviranomaisten tarpeellisina pitämiä takeita. Tulliviranomaiset voivat milloin tahansa peruuttaa luvan. Heidän on tehtävä näin silloin, kun hyväksymisen edellytykset eivät enää täyty tai jos valtuutettu viejä ei enää anna näitä takeita.

11. Valtuutettua viejää voidaan vaatia ilmoittamaan tulliviranomaisille näiden määräämien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti tavarat, jotka hän aikoo viedä, jotta toimivaltaisella tullitoimipaikalla on mahdollisuus suorittaa sen tarpeellisina pitämät tarkastukset ennen tavaran lähettämistä.

12. Viejävaltion tulliviranomaiset voivat toteuttaa valtuutetun viejän luona mitä tahansa tarvittavina pitämiään tarkastustoimenpiteitä. Kyseinen viejä on velvollinen alistumaan näihin tarkastustoimenpiteisiin.

13. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta yhteisön, jäsenvaltioiden ja Puolan tullimuodollisuuksia ja tulliasiakirjojen käyttöä koskevien sääntöjen soveltamiseen.

17 artikla Todistusten korvaaminen

1. On aina mahdollista korvata yksi tai useampi EUR.1-tavaratodistus yhdellä tai useammalla muulla todistuksella, jos tämän tekee tullitoimipaikka tai muun tavaran valvonnasta huolehtiva toimivaltainen viranomainen.

2. Valmistettaessa tai käsiteltäessä yhteisön, Puolan, Unkarin, Tsekin tasavallan tai Slovakian tasavallan alkuperätuotteita, jotka on tuotu EUR.1-tavaratodistuksella vapaa-alueelle, on toimivaltaisten viranomaisten viejän hakemuksesta annettava uusi EUR.1-tavaratodistus, jos toteutettu valmistus tai käsittely on tämän pöytäkirjan määräysten mukainen.

3. Tämän artiklan mukaisesti myönnettyä korvaavaa todistusta pidetään tässä pöytäkirjassa, tämä artikla mukaan luettuna, tarkoitettuna lopullisena EUR.1-tavaratodistuksena.

4. Korvaava todistus annetaan jälleenviejän kirjallisesta hakemuksesta sen jälkeen, kun hakemuksessa olevat tiedot on tarkastettu. Sen 7 kohdassa on oltava alkuperäisen EUR.1-tavaratodistuksen päiväys ja sarjanumero.

18 artikla Todistusten voimassaolo

1. EUR.1-tavaratodistus on esitettävä neljän kuukauden kuluttua siitä, kun viejävaltion tulli on sen antanut sen tuojavaltion tullitoimipaikassa, jossa tavarat ilmoitetaan tulliselvitettäviksi.

2. EUR.1-tavaratodistukset, jotka esitetään tuojavaltion tulliviranomaisille 1 kohdassa mainitun esittämismääräajan päätyttyä, voidaan hyväksyä etuuskohtelun soveltamista varten, jos nämä asiakirjat ovat jääneet esittämättä määrajan kuluessa ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

3. Muissa myöhästymistapauksissa tuojavaltion tulliviranomaiset voivat hyväksyä todistukset, jos tuotteet on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.

19 artikla Näyttelyt

1. Tuotteille, jotka on lähetetty yhteisöstä tai Puolasta muussa maassa kuin yhteisön jäsenvaltiossa tai Puolassa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen Puolaan tai yhteisöön tuotaviksi, myönnetään maahan tuotaessa sopimuksen määräysten mukaiset etuudet, jos ne täyttävät tämän pöytäkirjan vaatimukset, siten että niitä voidaan pitää yhteisön tai Puolan alkuperätuotteina, ja kun tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että:

a) viejä on lähettänyt nämä tuotteet yhteisöstä tai Puolasta näyttelymaahan ja pitänyt niitä siellä näytteillä;

b) kyseinen viejä on myynyt tai muuten luovuttanut nämä tuotteet yhteisössä tai Puolassa olevalle vastaanottajalle;

c) tuotteet on lähetetty yhteisöön tai Puolaan näyttelyn aikana tai heti sen jälkeen siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyä varten;

d) sen jälkeen kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2. EUR.1-tavaratodistus on esitettävä tavanomaiseen tapaan tulliviranomaisille. Siinä on ilmoitettava näyttelyn nimi ja osoite. Tuotteiden luonteesta ja olosuhteista, joissa niitä on pidetty näytteillä, voidaan tarvittaessa vaatia kirjallinen lisäselvitys.

3. Mitä 1 kohdassa määrätään, sovelletaan kaikkiin sellaisiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joissa tuotteet näyttelyn aikana pysyvät tullivalvonnan alaisina, lukuun ottamatta tilaisuuksia, jotka on järjestetty yksityisiin tarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi.

20 artikla Todistusten esittäminen

EUR.1-tavaratodistus esitetään tuojavaltion tulliviranomaisille tämän valtion lainsäädännössä säädettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen. Mainitut viranomaiset voivat vaatia EUR.1-tavaratodistuksen käännöksen. Ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitusta täydennetään maahantuojan vakuutuksella siitä, että tuotteet täyttävät sopimuksen soveltamiseksi vaadittavat edellytykset.

21 artikla Tuonti osalähetyksinä

Jos tavarat tullille esittävän tavaranhaltijan pyynnöstä harmonoidun järjestelmän 84 j 85 ryhmään kuuluva tavara tuodaan toimivaltaisten viranomaisten vahvistamien edellytysten mukaisesti osalähetyksinä osiinsa purettuina tai kokoamattomina, sitä pidetään yhtenä tavarana ja koko tavarasta voidaan esittää tulliviranomaisille yksi ainoa EUR.1-tavaratodistus ensimmäistä osalähetystä tuotaessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän pöytäkirjan 5 artiklan 3 kohdan määräysten soveltamista.

22 artikla Todistusten säilyttäminen

Tuojavaltion tulliviranomaiset säilyttävät EUR.1-tavaratodistuksia tässä valtiossa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

23 artikla EUR.2-lomake

1. Sen estämättä, mitä 11 artiklassa määrätään, selvitys tuotteiden tässä pöytäkirjassa tarkoitetusta alkuperäasemasta voidaan antaa liitteessä IV olevan mallin mukaisella EUR.2-lomakkeella sellaisten lähetysten osalta, jotka sisältävät ainoastaan alkuperätuotteita, jos kunkin lähetyksen arvo on enintään 5 110 ecua.

2. Viejä tai viejän vastuulla tämän valtuuttama edustaja täyttää ja allekirjoittaa EUR.2-lomakkeen tämän pöytäkirjan mukaisesti.

3. Jokaisesta lähetyksestä laaditaan EUR.2-lomake.

4. EUR.2-lomakkeen laatineen viejän on esitettävä viejämaan tulliviranomaisten pyynnöstä kaikki tämän lomakkeen käytön perusteena olevat asiakirjat.

5. EUR.2-lomakkeisiin sovelletaan soveltuvin osin 18, 20 ja 22 artiklan määräyksiä.

24 artikla Poikkeavuudet

Pienet poikkeavuudet EUR.1-tavaratodistuksen tai EUR.2-lomakkeen merkintöjen ja tuotteiden tuontimuodollisuuksien täyttämiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä eivät sinänsä tee mainitusta tavaratodistuksesta tai lomakkeesta mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että tämä asiakirja vastaa tulliselvitettäväksi esitettyjä tuotteita.

25 artikla Poikkeukset alkuperäselvityksen esittämisestä

1. Yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pikkulähetyksinä lähettämät tuotteet ja matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet voidaan tuoda maahan alkuperätuotteina ilman, että EUR.1-tavaratodistuksen esittämistä tai EUR.2-lomakkeen täyttämistä vaaditaan, jos kyseessä ei ole kaupallinen tuonti ja tuotteiden on ilmoitettu täyttävän sopimuksen soveltamiseksi vaadittavat edellytykset ja kun ei ole syytä epäillä annetun ilmoituksen todenmukaisuutta.

2. Tuontia, joka on satunnaista ja muodostuu ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista tuotteista, ei pidetä kaupallisena, jos näiden tuotteiden luonne tai määrä ei viittaa mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen.

Näiden tuotteiden yhteisarvo ei kuitenkaan saa ylittää 365:tä ecua pikkulähetysten osalta eikä 1 025:tä ecua matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tuotteiden osalta.

26 artikla Ecuina ilmaistut määrät

. Viejävaltio vahvistaa ecuina ilmaistuja määriä vastaavat määrät viejävaltion kansallisena valuuttana ja saattaa ne muiden tämän sopimuksen sekä yhteisön ja Unkarin, Tsekin tasavallan ja Slovakian tasavallan välisten sopimusten osapuolten tietoon. Kun määrät ylittävät tuojavaltion vahvistamat määrät, tämä hyväksyy ne, jos tavara laskutetaan viejävaltion valuuttana.

os tavarat laskutetaan yhteisön muun jäsenvaltion, Puolan, Unkarin, Tsekin tasavallan tai Slovakian tasavallan valuuttana, tuojavaltio hyväksyy asianomaisen maan ilmoittaman määrän.

2. Kansallisena valuuttana ilmaistavien määrien osalta 30 päivään huhtikuuta 1993 asti määrätään ecuina ilmaistavien määrien vasta-arvo kyseisessä kansallisessa valuutassa 3 päivän lokakuuta 1990 kurssin mukaisesti. Seuraavien kahden vuoden jaksojen osalta se vastaa ecuina ilmaistavien määrien vasta-arvoa kyseisessä kansallisessa valuutassa kutakin kahden vuoden jaksoa välittömästi edeltävän vuoden lokakuun ensimmäisenä työpäivänä voimassa olleiden ecun kurssien mukaisesti.

III OSASTO HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄT

27 artikla Leimojen ja osoitteiden tiedoksi antaminen

Jäsenvaltioiden ja Puolan tulliviranomaiset toimittavat toisilleen Euroopan yhteisöjen komission välityksellä mallit niiden toimipaikoissa käytettävistä leimoista EUR.1-tavaratodistuksien antamiseksi sekä sellaisten toimivaltaisten tulliviranomaisten osoitteet, jotka voivat antaa EUR.1-tavaratodistuksia ja tarkastaa todistuksia ja EUR.2-lomakkeita.

28 artikla EUR.1-tavaratodistusten ja EUR.2-lomakkeiden tarkastaminen

1. EUR.1-todistusten ja EUR.2-lomakkeiden jälkitarkastus suoritetaan pistokokein tai aina, kun tuojavaltion tulliviranomaisilla on aihetta epäillä asiakirjan aitoutta tai niiden tietojen oikeellisuutta, jotka koskevat kyseisten tuotteiden todellista alkuperää.

2. EUR.1-todistuksien jälkitarkastusta varten viejämaan tulliviranomaisten on säilytettävä todistusten jäljennöksiä ja niihin viittaavia vientiasiakirjoja vähintään kaksi vuotta.

3. Sen varmistamiseksi, että tätä pöytäkirjaa sovelletaan oikein, Puola ja yhteisön jäsenvaltiot avustavat toisiaan toimivaltaisten tullihallintojensa välityksellä EUR.1-todistusten, mukaan lukien 12 artiklan 5 kohdan soveltamisen mukaisesti annettujen, ja EUR.2-lomakkeiden aitouden ja kyseisten tuotteiden todellista alkuperää koskevien tietojen oikeellisuuden tarkastamisessa.

4. Sovellettaessa 1 kohdan määräyksiä tuojavaltion tulliviranomaiset palauttavat viejävaltion tulliviranomaisille EUR.1-todistuksen, EUR.2-lomakkeen tai tämän todistuksen tai lomakkeen jäljennöksen ja esittävät tarvittaessa mahdolliset sisältöä tai muotoa koskevat perusteet tiedustelun tekemiseen.

Ne liittävät EUR.1-todistukseen tai EUR.2-lomakkeeseen kauppalaskun tai sen jäljennöksen, jos kauppalasku on esitetty, ja ilmoittavat kaikki tiedot, jotka on saatu ja joiden perusteella mainitussa todistuksessa tai lomakkeessa olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi.

5. Jos tuojavaltion tulliviranomaiset päättävät pidättyä sopimuksen määräysten soveltamisesta siihen saakka kunnes tarkastuksen tulokset on saatu, ne voivat luovuttaa tuotteet tuojalle, jos tarpeellisiksi katsotut varmuustoimenpiteet toteutetaan.

6. Jälkitarkastuksen tulokset ilmoitetaan tuojavaltion tulliviranomaisille niin pian kuin mahdollista. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, koskeeko kiistanalainen EUR.1-tavaratodistus tai EUR.2-lomake kyseisiä tuotteita ja voidaanko kyseisiin tuotteisiin tosiasiassa soveltaa etuusmenettelyä.

Jos vastausta ei perustellun epäilyksen tapauksessa saada 10 kuukauden kuluttua jälkitodentamispyynnön esittämisestä tai jos vastauksen perusteella ei ole mahdollista määrittää kyseisen asiakirjan aitoutta tai tuotteiden todellista alkuperää, pyynnön esittäneet viranomaiset kieltäytyvät soveltamasta sopimuksessa määrättyä etuuskohtelua, ylivoimaisen esteen tai erityisten olosuhteiden tapauksia lukuun ottamatta.

7. Jos tuojavaltion ja viejävaltion tulliviranomaiset eivät pysty keskenään ratkaisemaan riitaisuutta tai jos ilmenee tämän pöytäkirjan tulkintaa koskeva ongelma, asia annetaan tulliyhteistyökomitean ratkaistavaksi.

8. Joka tapauksessa tuojan ja tuojavaltion tulliviranomaisten väliset riidat ratkaistaan mainitun valtion lainsäädännön mukaisesti.

9. Jos jälkitarkastuksesta tai muusta saatavasta tiedosta käy ilmi, että tämän pöytäkirjan määräyksiä rikotaan, yhteisö tai Puola toteuttaa omasta aloitteestaan tai toisen osapuolen pyynnöstä tarvittavat tutkimukset tai toteuttaa toimenpiteet niin pian kuin on tarpeen vastaavien rikkomusten havaitsemiseksi ja estämiseksi; tässä tarkoituksessa yhteisö tai Puola voi pyytää toista osapuolta osallistumaan tutkimuksiin.

10. Jos jälkitodentamisesta tai muusta saatavasta tiedosta käy ilmi, että tämän pöytäkirjan määräyksiä rikotaan, tuotteita ei hyväksytä tämän pöytäkirjan mukaisiksi alkuperätuotteiksi ennen kuin tässä pöytäkirjassa määrätyt sellaiset hallinnollisen yhteistyön menettelyt, erityisesti jälkitarkastusmenettely, jotka on pantu täytäntöön, on saatettu päätökseen.

Samoin tuotteilta ei kiellettäisi tämän pöytäkirjan mukaista alkuperätuotteen asemaa ennen kuin jälkitarkastusmenettely on saatettu päätökseen.

29 artikla Seuraamukset

Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteelle etuuskohtelun.

30 artikla Vapaa-alueet

Yhteisön jäsenvaltiot ja Puola toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet sen välttämiseksi, että EUR.1-tavaratodistuksella kaupattavat ja kuljetuksen kuluessa niiden alueella sijaitsevalle vapaa-alueelle sijoitettavat tavarat vaihtuvat tai että niille suoritetaan muita toimenpiteitä kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

IV OSASTO CEUTA JA MELILLA

31 artikla Pöytäkirjan soveltaminen

1. Tässä pöytäkirjassa käytetty ilmaisu "yhteisö" ei sisällä Ceutaa ja Melillaa. Ilmaisu "yhteisön alkuperätuotteet" ei sisällä näiden alueiden alkuperätuotteita.

2. Tätä pöytäkirjaa sovelletaan soveltuvin osin Ceutan ja Melillan alkuperätuotteisiin, jollei 32 artiklassa määrätyistä erityisedellytyksistä muuta johdu.

32 artikla Erityisedellytykset

1. Seuraavia kohtia sovelletaan 1 artiklan sijasta, ja tähän artiklaan tehtyjä viittauksia sovelletaan soveltuvin osin tähän artiklaan.

2. Jos ne on kuljetettu suoraan 9 artiklan määräysten mukaisesti, pidetään:

1) Ceutasta ja Melillasta peräisin olevina tuotteina eli alkuperätuotteina:

a) Ceutassa ja Melillassa kokonaan tuotettuja tuotteita;

b) Ceutassa ja Melillassa tuotettuja tuotteita, joiden tuottamisessa on käytetty muita kuin a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, jos:

i) näitä tuotteita on valmistettu tai käsitelty riittävästi tämän pöytäkirjan 5 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, tai jos

ii) nämä tuotteet ovat Puolan tai yhteisön alkuperätuotteita tässä pöytäkirjassa tarkoitetussa merkityksessä, jos näitä tuotteita on valmistettu tai käsitelty tämän pöytäkirjan 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja riittämättömiä käsittelyjä enemmän;

2) Puolasta peräisin olevina tuotteina eli alkuperätuotteina:

a) Puolassa kokonaan tuotettuja tuotteita;

b) Puolassa tuotettuja tuotteita, joiden tuottamisessa on käytetty muita kuin a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita, jos:

i) näitä tuotteita on valmistettu tai käsitelty riittävästi tämän pöytäkirjan 5 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, tai jos

ii) nämä tuotteet ovat Ceutan ja Melillan tai yhteisön alkuperätuotteita tässä pöytäkirjassa tarkoitetussa merkityksessä, jos näitä tuotteita on valmistettu tai käsitelty tämän pöytäkirjan 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja riittämättömiä käsittelyjä enemmän.

3. Ceutan ja Melillan katsotaan olevan yksi ainoa alue.

4. Viejän tai tämän valtuuttaman edustajan on tehtävä merkintä `Puola` ja `Ceuta ja Melilla` EUR.1-tavaratodistuksen 2 kohtaan. Lisäksi Ceutan ja Melillan alkuperätuotteiden osalta EUR.1-todistuksen 4 kohdassa on ilmoitettava alkuperäasema.

5. Espanjan tulliviranomaiset vastaavat tämän pöytäkirjan soveltamisesta Ceutassa ja Melillassa.

V OSASTO LOPPUMÄÄRÄYKSET

33 artikla Pöytäkirjan muuttaminen

Assosiointineuvosto tarkastelee kahden vuoden välein tai Puolan tai yhteisön pyynnöstä tämän pöytäkirjan määräysten soveltamista tarvittavien muutosten tai mukautusten tekemiseksi.

Tämän tarkastelun aikana on otettava erityisesti huomioon sopimuspuolten osallistuminen vapaakauppa-alueisiin tai tulliliittoihin kolmansien maiden kanssa.

34 artikla Tulliyhteistyökomitea

1. Perustetaan tulliyhteistyökomitea, jonka tehtävänä on varmistaa hallinnollinen yhteistyö tämän pöytäkirjan moitteettomaksi ja yhtenäiseksi soveltamiseksi sekä hoitaa muita sille annettavia tullialan tehtäviä.

2. Komitea muodostuu jäsenvaltioiden tullialan asiantuntijoista ja Euroopan yhteisöjen komission tulliasioista vastuussa olevien yksiköiden virkamiehistä sekä Puolan tullialan asiantuntijoista.

35 artikla Öljytuotteet

Liitteessä VI lueteltuihin tuotteisiin ei sovelleta väliaikaisesti tätä pöytäkirjaa. Hallinnollista yhteistyötä koskevia määräyksiä sovelletaan kuitenkin soveltuvin osin näihin tuotteisiin.

36 artikla Liitteet

Tämän pöytäkirjan liitteet ovat sen erottamaton osa.

37 artikla Pöytäkirjan täytäntöönpano

Yhteisö ja Puola toteuttavat kumpikin osaltaan tarvittavat toimenpiteet tämän pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi.

38 artikla Järjestelyt Unkarin, Tsekin tasavallan ja Slovakian tasavallan kanssa

Sopimuspuolet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet tehdäkseen järjestelyt Puolan, Unkarin ja Slovakian tasavallan kanssa, jotta tämän pöytäkirjan soveltaminen taattaisiin. Ne ilmoittavat toisilleen tätä varten toteutetuista toimenpiteistä.

39 artikla Kauttakuljetettavat tavarat tai tavarat varastossa

Tämän pöytäkirjan määräykset täyttävät tavarat, jotka ovat sopimuksen voimaantulopäivänä kuljetettavina tai joita pidetään yhteisössä tai Puolassa väliaikaisessa varastointimenettelyssä tullivarastoissa tai vapaa-alueilla, voivat saada tämän sopimuksen määräysten mukaiset etuudet, jos neljän kuukauden kuluessa sopimuksen voimaantulopäivästä tuojavaltion tulliviranomaisille esitetään EUR.1-todistus, jonka viejävaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet jälkikäteen ja asiakirjat, jotka osoittavat suoran kuljetuksen tapahtuneen.

LIITE I

Huomautukset

Johdanto

Näitä huomautuksia sovelletaan tarvittaessa kaikkiin ei-alkuperäaineksista valmistettuihin tuotteisiin mukaan lukien ne, joita ei erityisesti mainita liitteessä II olevassa luettelossa ja joihin sovelletaan 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua nimikkeenmuutossääntöä.

Huomautus 1

1.1. Luettelon kahdessa ensimmäisessä sarakkeessa kuvaillaan valmis tuote. Ensimmäisessä sarakkeessa on harmonoidussa järjestelmässä käytetty nimikkeen tai ryhmän numero ja toisessa sarakkeessa harmonoidussa järjestelmässä tästä nimikkeestä tai ryhmästä käytetty tavarankuvaus. Jokaisen kahden ensimmäisen sarakkeen merkinnän osalta eritellään sääntö sarakkeessa 3 tai 4. Ensimmäisen sarakkeen merkinnän edessä eräissä tapauksissa oleva ``ex`` tarkoittaa, että sarakkeen 3 tai 4 sääntö koskee ainoastaan sarakkeessa 2 mainittua osaa nimikkeestä tai ryhmästä.

1.2. Kun sarakkeeseen 1 on koottu yhteen useita nimikkeitä tai mainittu ryhmän numero ja sarakkeessa 2 on sen vuoksi yleisluonteinen tavarankuvaus, viereiset sarakkeessa 3 tai 4 olevat säännöt koskevat kaikkia niitä tuotteita, jotka harmonoidussa järjestelmässä luokitellaan sarakkeessa 1 mainitun ryhmän nimikkeisiin tai johonkin nimikkeistä, jotka on koottu tähän sarakkeeseen.

1.3. Kun tässä luettelossa on eri sääntöjä, joita sovelletaan saman nimikkeen eri tuotteisiin, nimikkeen kussakin alakohdassa on nimikkeen sen osan tavarankuvaus, jota viereinen sarakkeessa 3 tai 4 oleva sääntö koskee.

Huomautus 2

2.1. Ilmaisulla `valmistus` tarkoitetaan kaikenlaista valmistusta tai käsittelyä, myös kokoamista tai erityistoimia. On myös tarpeen viitata jäljempänä olevaan huomautukseen 3.5.

2.2. Ilmaisulla `aines` tarkoitetaan kaikenlaisia aineosia, raaka-aineita, komponentteja, osia jne., joita käytetään tuotteen valmistuksessa.

2.3. Ilmaisulla `tuote` tarkoitetaan valmista tuotetta, vaikka se olisi tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin toisessa valmistustoimessa.

2.4. Ilmaisu `tavara` kattaa sekä `ainekset` että `tuotteet`.

Huomautus 3

3.1. Kun jotkut nimikkeet tai nimikkeiden osat eivät ole luettelossa, sovelletaan 5 artiklan 1 kohdan nimikkeenmuutossääntöä. Jos luettelon nimikkeisiin tai nimikkeiden osiin sovelletaan nimikkeenmuutosedellytystä, se on mainittu sarakkeessa 3.

3.2. Sarakkeen 3 säännön edellyttämä valmistus tai käsittely on suoritettava ainoastaan käytetyille ei-alkuperäaineksille. Samoin sarakkeen 3 säännössä mainittuja rajoituksia sovelletaan ainoastaan käytettyihin ei-alkuperäaineksiin.

3.3. Kun säännössä määrätään, että minkä tahansa nimikkeen aineksia voidaan käyttää, samaan nimikkeeseen kuin tuote kuuluvia aineksia voidaan myös käyttää, ottaen kuitenkin huomioon sääntöön mahdollisesti sisältyvät erityisrajoitukset. Ilmaisulla `valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista nimikkeen . . . aineksista` tarkoitetaan kuitenkin, että ainoastaan sellaisia samaan nimikkeeseen kuin tuote kuuluvia aineksia voidaan käyttää, joiden kuvaus on erilainen kuin tuotteella on luettelon sarakkeessa 2.

3.4. Jos ei-alkuperäaineksista tuotettua tuotetta, joka on saanut alkuperäaseman käsittelyn kuluessa sovellettaessa nimikkeenmuutossääntöä tai sen luettelossa olevaa omaa sääntöä, käytetään aineksena muun tuotteen valmistuksessa, siihen ei siinä tapauksessa sovelleta luettelon siihen tuotteeseen sovellettavaa sääntöä, johon se sisällytetään.

Esimerkki:

Nimikkeeseen 8407 kuuluva moottori, jonka osalta säännössä määrätään, että käytettyjen ei-alkuperäainesten arvo saa olla enintään 40 prosenttia vapaasti tehtaalla -hinnasta, tehdään nimikkeeseen 7224 kuuluvasta `muusta takomalla esimuokatusta seosteräksestä`.

Jos tämä esimuokattu teräs on taottu asianomaisessa maassa ei-alkuperätuotetta olevasta valanteesta, se on jo saavuttanut alkuperäaseman luettelossa tarkoitetun nimikkeeseen 7224 kuuluvia tuotteita koskevan säännön mukaisesti. Esimuokattua terästä voidaan pitää laskettaessa sellaisten ei-alkuperätuotteiden arvoa, joita käytetään nimikkeen 8407 kuuluvan moottorin valmistuksessa, alkuperätuotteena riippumatta siitä, onko esimuokattu teräs valmistettu samassa tehtaassa kuin moottori. Ei-alkuperätuotetta olevan valanteen arvoa ei siten oteta huomioon laskettaessa käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa.

3.5. Vaikka nimikkeenmuutossääntö tai muut luettelon säännöt täyttyvät, tuote ei saa alkuperäasemaa, jos sille suoritettu käsittely on riittämätön 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä.

3.6. Alkuperäsääntöjä sovellettaessa kelpuuttamisen yksikkö on tuote, jota pidetään perusyksikkönä määritettäessä nimike harmonoidun järjestelmän nimikkeistön mukaisesti. Harmonoidun järjestelmän 3 yleisen tulkintasäännön mukaisesti luokiteltavien tuotesarjojen osalta kelpuuttamisen yksikkö on määritettävä jokaisen sarjaan sisältyvän tavaran osalta; tätä määräystä sovelletaan myös nimikkeiden 6308, 8206 ja 9605 sarjoihin.

Tästä seuraa, että:

- kun tavararyhmästä tai -yhdistelmästä koostuva tuote luokitellaan harmonoidun järjestelmän mukaisesti yhteen nimikkeeseen, kyseinen kokonaisuus muodostaa kelpuuttamisen yksikön,

- kun lähetys koostuu useasta samanlaisesta samaan harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen luokitellusta tuotteesta, alkuperäsääntöjä sovellettaessa on jokainen tuote katsottava erilliseksi,

- kun harmonoidun järjestelmän 5 yleisen tulkintasäännön mukaan pakkauksen katsotaan kuuluvan tuotteeseen luokiteltaessa, sen katsotaan kuuluvan tuotteeseen myös alkuperää määritettäessä.

Huomautus 4

4.1. Luettelon sääntö määrittää vaaditun vähimmäisvalmistuksen tai -käsittelyn. Sen ylittävä valmistus tai käsittely antaa myös alkuperäaseman; sitä vähempi valmistus tai käsittely taas ei anna alkuperäasemaa. Näin ollen jos säännössä määrätään, että tietyllä valmistusasteella olevaa ei-alkuperäainesta saa käyttää, on sitä aiemmalla valmistusasteella olevan tällaisen aineksen käyttö sallittua mutta sitä myöhemmällä valmistusasteella olevan ei.

4.2. Kun luettelon säännössä määrätään, että tuote voidaan valmistaa useammasta kuin yhdestä aineksesta, tämä tarkoittaa, että yhtä tai useampaa näistä aineksista saa käyttää. Säännössä ei vaadita, että niitä kaikkia käytetään.

Esimerkki:

Kankaita koskevassa säännössä määrätään, että luonnonkuituja saa käyttää ja että muun muassa kemiallisia aineita saa myös käyttää. Tämä ei tarkoita, että on käytettävä molempia, vaan että voidaan käyttää jompaakumpaa tai molempia.

Jos kuitenkin samassa säännössä on jotakin ainesta varten oma rajoituksensa ja muita aineksia varten muita rajoituksia, sovelletaan vain tosiasiallisesti käytettyjä aineksia koskevia rajoituksia.

Esimerkki:

Ompelukoneita koskevassa säännössä määrätään, että sekä langankiristysmekanismin että siksak-mekanismin on oltava alkuperätuotteita; näitä kahta rajoitusta sovelletaan vain, mikäli kyseiset mekanismit tosiasiallisesti sisältyvät ompelukoneeseen.

4.3. Kun luettelon sääntö edellyttää, että tuote on valmistettava tietystä aineksesta, tämä edellytys ei luonnollisesti estä käyttämästä muita aineksia, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, etteivät ne voi täyttää sääntöä.

Esimerkki:

Nimikettä 1904 koskeva sääntö, joka nimenomaan sulkee pois viljan ja viljatuotteiden käytön, ei estä kivennäissuolojen, kemikaalien ja muiden lisäaineiden käyttöä, joita ei valmisteta viljasta.

Esimerkki:

Jos kuitukankaasta tehdyn tavaran ollessa kysymyksessä ainoastaan ei-alkuperätuotetta olevan langan käyttö on sallittua, ei ole mahdollista aloittaa valmistusta kuitukankaasta, vaikka kuitukangasta ei tavallisesti voidakaan tehdä langasta. Tällaisissa tapauksissa lähtöaineksen olisi tavallisesti oltava lankaa edeltävällä asteella - toisin sanoen kuituasteella.

Tekstiilien osalta katso myös jäljempänä olevaa huomautusta 7.3.

4.4. Jos luettelon säännössä on kaksi tai useampia prosenttimääriä enimmäisarvoksi ei-alkuperäaineksille, joita voidaan käyttää, näitä prosenttimääriä ei saa laskea yhteen. Toisin sanoen kaikkien käytettyjen ei-alkuperäainesten enimmäisarvo ei saa koskaan ylittää korkeinta määrätyistä prosenttimääristä. Lisäksi yksittäisiä prosenttimääriä ei saa ylittää niiden ainesten osalta, joita ne koskevat.

Huomautus 5

5.1. Luettelossa käytetyllä ilmaisulla `luonnonkuidut` tarkoitetaan muita kuituja kuin muunto- ja synteettikuituja; se rajoittuu kehruuta edeltäviin valmistusasteisiin ja sisältää myös jätteet ja, jollei toisin määrätä, ilmaisu `luonnonkuidut` sisältää kuidut, jotka on karstattu, kammattu tai muulla tavoin valmistettu, mutta joita ei ole kehrätty.

5.2. Ilmaisu `luonnonkuidut` sisältää nimikkeen 0503 jouhen, nimikkeiden 5002 ja 5003 silkin, nimikkeiden 5101-5105 villakuidut ja hienon ja karkean eläimenkarvan, nimikkeiden 5201-5203 puuvillakuidut ja nimikkeiden 5301-5305 muut kasvitekstiilikuidut.

5.3. Ilmaisuja `tekstiilimassa`, `kemialliset aineet` ja `paperinvalmistusaineet` käytetään luettelossa kuvaamaan 50-63 ryhmään kuulumattomia aineksia, joita voidaan käyttää muunto-, synteetti- tai paperikuitujen tai näistä kuiduista valmistettujen lankojen valmistuksessa.

5.4. Ilmaisua `katkotut tekokuidut` käytetään luettelossa viittamaan nimikkeiden 5501-5507 synteetti- tai muuntokuitufilamenttitouviin, synteetti- tai muuntokatkokuituihin tai niiden jätteisiin.

Huomautus 6

6.1. Sellaisten nimikkeisiin luokiteltujen sekoitetuotteiden osalta, johon luettelossa liittyy viittaus tähän huomautukseen, ei sovelleta sarakkeen 3 edellytyksiä mihinkään niiden valmistuksessa käytettyihin perustekstiiliaineisiin, joiden paino yhteensä on enintään 10 prosenttia kaikkien käytettyjen perustekstiiliaineiden yhteispainosta. (Katso myös jäljempänä olevia huomautuksia 6.3 ja 6.4).

6.2. Tätä poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa vain sekoitetuotteisiin, jotka on tehty kahdesta tai useammasta perustekstiiliaineesta.

Perustekstiiliaineet ovat seuraavat:

- silkki,

- villa,

- karkea eläimenkarva,

- hieno eläimenkarva,

- jouhet,

- puuvilla,

- paperinvalmistusaineet ja paperi,

- pellava,

- hamppu,

- juutti ja muut niinitekstiilikuidut,

- sisali ja muut Agave-sukuisista kasveista saadut tekstiilikuidut,

- kookoskuidut, manilla, rami ja muut kasvitekstiilikuidut,

- synteettikuitufilamentit,

- muuntokuitufilamentit,

- synteettikatkokuidut,

- muuntokatkokuidut.

Esimerkki:

Nimikkeen 5205 lanka, joka on tehty nimikkeen 5203 puuvillakuiduista ja nimikkeen 5506 synteettikatkokuiduista, on sekoitelanka. Sen vuoksi synteettikatkokuituja, jotka eivät täytä alkuperäsääntöjä (joissa vaaditaan valmistusta kemiallisista aineista tai tekstiilimassasta), saa käyttää enintään 10 prosenttia langan painosta.

Esimerkki:

Nimikkeen 5112 villakangas, joka on tehty nimikkeen 5107 villalangasta ja nimikkeen 5509 synteettikatkokuitulangasta, on sekoitekangas. Sen vuoksi synteettikuitulankaa, joka ei täytä alkuperäsääntöjä (joissa vaaditaan valmistusta kemiallisista aineista tai tekstiilimassasta) tai villalankaa, joka ei täytä alkuperäsääntöjä (joissa vaaditaan valmistusta karstaamattomista tai kampaamattomista tai muuten kehruuta varten käsittelemättömistä luonnonkuiduista), tai näiden kahden sekoitusta, voi käyttää vain, jos niiden yhteispaino on enintään 10 prosenttia kankaan painosta.

Esimerkki:

Nimikkeen 5802 tuftattu tekstiilikangas, joka on tehty nimikkeen 5205 puuvillalangasta ja nimikkeen 5210 puuvillakankaasta, on sekoitetuote vain, jos puuvillakangas itsessään on sekoitekangas, joka on tehty kahteen eri nimikkeeseen luokiteltavasta langasta tai jos käytetyt puuvillalangat itsessään ovat sekoitetuotteita.

Esimerkki:

Jos edellä tarkoitettu tuftattu tekstiilikangas olisi tehty nimikkeen 5205 puuvillalangasta ja nimikkeen 5407 synteettikuitukankaasta, käytetyt langat olisivat kaksi eri perustekstiiliainetta ja tuftattu tekstiilikangas sen mukaisesti sekoitetuote.

Esimerkki:

Matto, jonka nukka on tehty sekä muuntokuitu- että puuvillalangoista ja pohjakangas juutista, on sekoitetuote, koska on käytetty kolmea perustekstiiliainetta. Näin ollen saadaan käyttää mitä tahansa ei-alkuperäaineksia, jotka ovat säännön sallimia myöhemmällä valmistusasteella, jos niiden yhteispaino on enintään 10 prosenttia mattoon sisältyvien tekstiiliaineiden painosta. Juuttikangaspohja tai muuntokuitulangat tai molemmat voitaisiin siis tuoda maahan tällä valmistusasteella olevina, jos painoa koskevat edellytykset täyttyvät.

6.3. Tuotteissa, joissa on `segmentoitua polyuretaania olevaa, myös kierrepäällystettyä lankaa, jossa on joustavia polyeetterisegmenttejä`, tämä poikkeus on tällaisen langan osalta 20 prosenttia.

6.4. Tuotteissa, joissa on kaistaleita, jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden muovikelmun väliin liimalla kiinnitetystä, alumiinifoliota tai muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta sydämestä, tämä poikkeus on tällaisen kaistaleen osalta 30 prosenttia.

Huomautus 7

7.1. Niissä tekstiilituotteissa, joiden kohdalla luettelossa on alaviite tähän huomautukseen, saa käyttää, vuoria ja välivuoria lukuun ottamatta, tekstiiliaineita, jotka eivät täytä tätä sovitettua tuotetta koskevaa luettelon sarakkeen 3 sääntöä, jos ne luokitellaan eri nimikkeeseen kuin tuote ja jos niiden arvo on enintään 8 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta.

7.2. Käytettyjen koristeiden, tarvikkeiden ja muiden ainesten, jotka sisältävät tekstiiliaineita, ei tarvitse täyttää sarakkeessa 3 olevia edellytyksiä, vaikka ne eivät kuulu huomautuksen 4.3 soveltamisalaan.

7.3. Huomautuksen 4.3 määräysten mukaisesti ei-alkuperätuotteita olevia koristeita ja tarvikkeita tai muita tuotteita, jotka eivät sisällä tekstiiliaineita, saa joka tapauksessa käyttää vapaasti, jos niitä ei voida valmistaa luettelon sarakkeessa 3 mainituista aineksista.

Esimerkki:

Jos luettelon säännössä määrätään, että tietyn tekstiilitavaran, esimerkiksi puseron, valmistuksessa on käytettävä lankaa, tämä ei estä metallitavaroiden kuten nappien käyttöä, koska niitä ei voi valmistaa tekstiiliaineista.

7.4. Prosenttisääntöä sovellettaessa on käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa laskettaessa otettava huomioon koristeiden ja tarvikkeiden arvo.