52022IP0264

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52022IP0264 - EN

Document 52022IP0264

Help

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. kesäkuuta 2022 elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevasta täytäntöönpanokertomuksesta (2021/2251(INI))

OJ C 32, 27.1.2023, p. 42–57 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
OJ C 32, 27.1.2023, p. 23–38 (GA)

HTML

PDF

Official Journal

27.1.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

C 32/42

P9_TA(2022)0264

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. kesäkuuta 2022 elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevasta täytäntöönpanokertomuksesta (2021/2251(INI))

(2023/C 32/06)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 175 artiklan,

—	ottaa huomioon 12. helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (1) (”elpymis- ja palautumistukivälinettä koskeva asetus”),

—	ottaa huomioon 16. joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092 yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi (2) (”oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annettu asetus”),

—	ottaa huomioon 20. toukokuuta 2021 antamansa päätöslauselman parlamentin oikeudesta tiedonsaantiin meneillään olevasta jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnista (3),

—	ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman parlamentin näkemyksistä komission ja neuvoston parhaillaan suorittamasta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnista (4),

—

ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2022 antamansa päätöslauselman Eurooppa-neuvoston 24.–25. maaliskuuta 2022 pidetyn kokouksen päätelmistä, mukaan lukien Ukrainaa vastaan käytävän sodan viimeisin kehitys ja EU:n pakotteet Venäjälle ja niiden täytäntöönpano (5), ja 19. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman Venäjän Ukrainassa käymän sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista EU:hun – EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen (6),

—	ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2022 antamansa päätöslauselman oikeusvaltioperiaatteesta ja mahdollisesta Puolan kansallisen elpymissuunnitelman hyväksymisestä (7),

—

ottaa huomioon 28. syyskuuta 2021 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2106 elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 täydentämisestä vahvistamalla yhteiset indikaattorit ja elpymisen ja palautumisen tulostaulun yksityiskohtaiset osat (8),

—	ottaa huomioon 28. syyskuuta 2021 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2105 elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 täydentämisestä määrittelemällä menetelmä sosiaalimenojen raportointia varten (9),

—	ottaa huomioon 20. lokakuuta 2021 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon vuotuisesta kestävän kasvun strategiasta 2021 (10),

—	ottaa huomioon 24. marraskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen selvitys kestävästä kasvusta 2022” (COM(2021)0740),

—	ottaa huomioon 24. marraskuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2022 alustavien talousarviosuunnitelmien kokonaisarviointi” (COM(2021)0900),

—	ottaa huomioon 24. marraskuuta 2021 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Analysis of the euro area economy” (SWD(2021)0362), joka liittyy asiakirjaan ”Suositus neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta”,

—	ottaa huomioon 1. joulukuuta 2021 annetun Euroopan alueiden komitean lausunnon elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta (11),

—	ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2022 julkaistun komission ensimmäisen vuosikertomuksen elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta (COM(2022)0075),

—	ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2022 annetun komission tiedonannon ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet” (COM(2022)0108),

—

ottaa huomioon Euroopan alueiden komitean ja Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston (CEMR) yhteisen analyysin kuntien, kaupunkien ja alueiden osallistumisesta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmisteluun sekä tulokset niiden 27. huhtikuuta 2022 järjestämästä kohdennetusta kuulemisesta ”Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano: paikallis- ja alueviranomaisten näkökulma”,

—

ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2022 antamansa päätöslauselman oikeusvaltioperiaatteesta ja unionin tuomioistuimen päätöksen seurauksista (12) ja 5. toukokuuta 2022 antamansa päätöslauselman meneillään olevista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 7 artiklan 1 kohdan mukaisista Puolan ja Unkarin kuulemisista (13),

—	ottaa huomioon elpymisen ja palautumisen tulostaulun ja sen temaattiset analyysit sekä esitykset parlamentille (14),

—	ottaa huomioon 12. helmikuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”Tekniset ohjeet ’ei merkittävää haittaa’ -periaatteen soveltamiseksi elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisesti” (C(2021)1054),

—	ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen laatimat analyysit ja katsaukset (Briefing) elpymis- ja palautumistukivälineestä (15),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

—	ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot,

—	ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kirjeet,

—	ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0171/2022),

A.	toteaa, että elpymis- ja palautumistukiväline on Next Generation EU -elvytyspaketin tärkein osa;

toteaa, että covid-19-pandemian, jäljempänä ”pandemia”, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia lieventävien kansallisten toimenpiteiden rahoittamiseen on saatavilla 672,5 miljardia euroa avustuksina ja lainoina; huomauttaa, että parlamentti esitti alun perin, että suurempi osuus elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettäisiin avustuksina;

toteaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksella tuetaan keskeisiä politiikanaloja, kuten vihreää siirtymää, digitaalista muutosta, taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, institutionaalista palautumiskykyä ja kriisivalmiutta sekä lapsia ja nuoria, myös koulutusta ja osaamista;

toteaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 on saanut EU:n määräämään ennennäkemättömiä talouspakotteita; toteaa, että Venäjän aiheuttaman konfliktin johdosta suuri määrä Ukrainan kansalaisia on lähtenyt Ukrainasta ja matkustanut ja asettunut EU:hun; toteaa, että tämä sotilaallinen hyökkäys aiheuttaa taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia koko Euroopan mantereella ja erityisesti Itä-Euroopan maissa sekä kiireellisen tarpeen vähentää energiariippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista;

E.	toteaa, että EU:lla on vaikeuksia hankkia tiettyjä kriittisiä raaka-aineita, mikä saattaa vaikuttaa elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon;

toteaa, että pandemialla on ollut tuhoisa vaikutus ihmisten ja yritysten taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen Euroopassa; panee merkille, että EU:n talous supistui merkittävästi pandemian aikana; toteaa, että EU:n yritykset ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) kärsivät pandemiasta ja se vaikutti kielteisesti kasvuun ja kilpailukykyyn EU:ssa sekä yritysten tuottavuuteen ja kykyyn luoda työpaikkoja; toteaa, että EU:n sisämarkkinat ovat tärkein kasvua edistävä tekijä EU:ssa ja että niitä olisi vahvistettava ja suojeltava pandemian kielteisiltä vaikutuksilta ja että samalla olisi kannustettava investointeja tutkimukseen ja innovointiin; panee merkille, että joissakin maissa työttömyys kasvoi jälleen keskimääräistä enemmän pandemian aikana; ottaa huomioon, että naiset, nuoret, ikääntyneet, vammaiset henkilöt ja suurperheet ovat muita alttiimpia tälle kehitykselle; toteaa, että EU:n terveydenhuoltoala oli pandemian aikana äärirajoilla ja että sen muutosjoustavuus joutui kovalle koetukselle; toteaa, että nuorten työttömyysaste on edelleen korkeampi kuin yleinen työttömyysaste; toteaa, että nuoret ovat muita suuremmassa köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa ja että heidän mahdollisuutensa saada laadukas työpaikka on heikentynyt huomattavasti;

pitää kilpailullisten, terveiden, osallistavien ja tulevaisuuteen suuntautuneiden eurooppalaisten työmarkkinoiden kannalta ratkaisevan tärkeänä kehittää jatkuvasti digitaalisia taitoja sekä taloudellisia mahdollisuuksia tarjoavia taitoja, kuten vihreät tai yrittäjätaidot, ja uskoo niiden mahdollistavan kaikille eurooppalaisille pääsyn laadukkaaseen työhön; katsoo, että sama koskee ammatillista koulutusta, ammattiosaamista ja elämäntaitoja; toteaa, että EU:n on poistettava kaikki osaamisen kohtaanto-ongelmat, jotta se voi hyödyntää tehokkaasti inhimillistä pääomaansa; vaatii, että asianmukaisen digitaalisen infrastruktuurin ja digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen olisi oltava kaikkien saatavilla, jottei ihmisten välinen kuilu digilukutaidossa syvenisi ja jotta kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet koulutusjärjestelmässä ja työmarkkinoilla;

toteaa, että rahoituksen saamiseksi kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin on sisällyttävä uudistuksia ja investointeja, jotka kuuluvat elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa säädettyjen kuuden pilarin soveltamisalaan ja noudattavat asetuksessa vahvistettuja yleisiä ja erityisiä tavoitteita, horisontaalisia periaatteita ja 11:tä arviointikriteeriä;

I.	toteaa, että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välinen vuoropuhelu ja avoimuus ovat ratkaisevan tärkeitä elpymis- ja palautumistukivälineen optimaalisen täytäntöönpanon kannalta;

toteaa, että komission, joka vastaa elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurannasta, on säännöllisesti tiedotettava parlamentille kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnin edistymisestä ja siitä, miten jäsenvaltiot ovat panneet tavoitteet ja välitavoitteet täytäntöön ja muun muassa miten ne osaltaan edistävät vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteiden saavuttamista; toteaa, että komission on otettava parlamentin näkemykset huomioon;

K.	toteaa, että jäsenvaltioiden on perustettava ja ylläpidettävä vankkoja valvontajärjestelmiä ja suoritettava tarvittavat tarkastukset, jotta voidaan varmistaa EU:n taloudellisten etujen suojaaminen elpymis- ja palautumistukivälineen koko elinkaaren ajan;

L.	toteaa, että oikeusvaltiota koskevissa komission vuosikertomuksissa nostetaan esiin oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä haasteita ja ne auttavat jäsenvaltioita löytämään ratkaisuja komission ja muiden jäsenvaltioiden tuella;

M.	ottaa huomioon, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta esittää perusteltu pyyntö elpymis- ja palautumissuunnitelmansa muuttamiseksi sen täytäntöönpanoaikana, jos muutos on perusteltavissa objektiivisilla olosuhteilla;

toteaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon demokraattinen ja parlamentaarinen valvonta on mahdollista vain, jos Euroopan parlamentti osallistuu siihen täysimääräisesti ja kaikki sen suositukset otetaan huomioon joka vaiheessa, ja toteaa, että parlamentti aikoo jatkaa tukivälineen täytäntöönpanon valvontaa;

O.	toteaa, että komissio esittää viimeistään 31. heinäkuuta 2022 parlamentille ja neuvostolle tarkastelukertomuksen elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanosta;

Kriisin sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventäminen

korostaa, että vuonna 2026 päättyvä elpymis- ja palautumistukiväline on ennennäkemätön yhteisvastuun osoitus ja Next Generation EU -välineen kulmakivi sekä tärkein väline, jolla EU toteuttaa toimia pandemian johdosta ja auttaa EU:n talouksia valmistautumaan uusiin haasteisiin;

muistuttaa, että EU:n vastaus pandemiaan oli määrätietoinen, koordinoitu, kattava, oikea-aikainen ja solidaarisuuslähtöinen ja että siinä hyödynnettiin laajamittaisesti olemassa olevia välineitä ja otettiin käyttöön uusia rahoitusvälineitä; muistuttaa lisäksi, että jäsenvaltiot ovat toteuttaneet huomattavia finanssipoliittisia toimenpiteitä pandemian johdosta ja tukeakseen elpymistä (5,2 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) vuonna 2021 ja 2,8 prosenttia vuonna 2022);

painottaa, että elpymis- ja palautumistukivälineellä on jäsenvaltioihin vakauttava vaikutus suuren taloudellisen epävarmuuden aikana, että se hillitsee kriisiä ja lieventää sen kielteisiä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, auttaa hallituksia ylläpitämään investointien tasoa sekä lievittää kansallisiin talousarvioihin kohdistuvaa valtavaa painetta;

painottaa lisäksi elpymis- ja palautumistukivälineen keskeistä roolia taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä sekä sisämarkkinoiden pirstoutumisen ja makrotaloudellisten erojen syvenemisen estämisessä;

pitää myönteisenä, että vaikka elpymis- ja palautumistukivälineen taloudellisia vaikutuksia ei voida täysin erottaa muusta kehityksestä, voitaneen kohtuudella päätellä, että tukivälineellä on tähän mennessä ollut myönteinen vaikutus BKT:hen ja että sen tehokas täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää EU:n talouskasvun kannalta; korostaa tukivälineen roolia jäsenvaltioiden julkisen talouden liikkumavaran suojelemisessa pandemian aiheuttamalta merkittävältä talouden häiriöltä; toteaa, että vaikka varsinaisen vaikutuksen BKT:n kasvuun odotetaan realisoituvan lähivuosien kuluessa, tukiväline on jo auttanut varjelemaan EU:n talouksia ja kansalaisia pandemian kaikkein vakavimmilta vaikutuksilta ja se edistää varmasti osaltaan EU:n elpymistä ja palautumiskykyä, myös taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, työllisyyttä, tuottavuutta, kilpailukykyä, tutkimusta, kehitystä ja innovointia sekä hyvin toimivia sisämarkkinoita ja vahvoja pk-yrityksiä; korostaa, että jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja taloudellisessa, sosiaalisessa ja institutionaalisessa resilienssissä, mikä vaikuttaa epätasaiseen elpymisdynamiikkaan; huomauttaa, että tukiväline vauhdittaa vihreää ja digitaalista siirtymää ja sillä on ratkaiseva rooli kestävän siirtymän ja ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä, jotta voidaan luoda palautumiskykyinen, oikeudenmukainen, osallistava, kilpailukykyinen ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava talous toteuttamalla kunnianhimoisia uudistuksia ja investointeja;

panee merkille, että komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston arvioiden mukaan Next Generation EU -välineen vaikutus on huomattava ja että tehokkaasti täytäntöön pantuna se varsinkin kasvattaa BKT:tä jopa 1,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin jos välineen mukaisia investointeja ei tehtäisi;

panee lisäksi merkille komission ennusteen, että elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksilla rahoitetaan 24 prosenttia kaikista elpymisen tukitoimenpiteistä vuonna 2022; korostaa hyvin kohdennettujen uudistusten ja investointien myönteisiä makrotaloudellisia heijastusvaikutuksia ja potentiaalia; huomauttaa, että tukivälineen avustukset tarjoavat edelleen merkittävää finanssipoliittista tukea jäsenvaltioille ja voivat siten antaa niille mahdollisuuden jatkaa rakenneuudistuksia ja investointeja, joilla on pitkäaikainen vaikutus niiden talouden ja yhteiskunnan elpymiseen ja palautumiskykyyn; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tätä mahdollisuutta mahdollisimman hyvin;

huomauttaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen onnistunut ja avoin täytäntöönpano auttaisi tekemään EU:n talouksista ja yhteiskunnista kestävämpiä, osallistavampia ja selviytymiskykyisempiä, pitkällä aikavälillä kilpailukykyisempiä, strategisesti riippumattomampia ja paremmin valmistautuneita nykyisiin ja tuleviin haasteisiin; korostaa, että kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien onnistunut täytäntöönpano edistää taloudellista ja sosiaalista lähentymistä ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä vähentää sosiaalista eriarvoisuutta;

katsoo, että jotta elpymis- ja palautumistukiväline voi saavuttaa yleiset tavoitteensa ja tukea EU:n toipumista kriisistä ja jotta voidaan maksimoida pitkäkestoinen vaikutus EU:n talouteen ja yhteiskuntiin, on välttämätöntä, että jäsenvaltiot panevat sovitut uudistukset ja investoinnit täytäntöön perinpohjaisesti ja oikea-aikaisesti; muistuttaa, että tukiväline on tuloksellisuuteen perustuva mekanismi, jossa rahoitus pannaan maksuun vasta, kun toimenpiteisiin liittyvät välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu; muistuttaa, että paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten sekä näiden politiikkojen kehittämisestä vastaavien viranomaisten osallistuminen on ratkaisevan tärkeää tukivälineen menestyksen kannalta, kuten elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 28 artiklassa todetaan;

10.

varoittaa, että elpymis- ja palautumistukiväline lieventää kriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia vain, jos varat tosiasiallisesti käytetään ja kulutetaan siten, että niiden vaikutus ulottuu reaalitalouteen ja ihmisten elämään; kehottaa jäsenvaltioita tekemään asianmukaiset päätökset organisaatiorakenteesta ja henkilöresursseista, joiden avulla varmistetaan tukivälineen varojen oikea-aikainen käyttö;

11.

korostaa, että pandemia on korostanut tarvetta lisätä EU:n strategista riippumattomuutta keskeisissä toimitusketjuissa ja kriittisissä infrastruktuureissa ja palveluissa; toteaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneilla vihreään ja digitaaliseen siirtymään olisi edistettävä EU:n strategisen omavaraisuuden ja riippumattomuuden lisäämistä ja erityisesti vähennettävä sen riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista; toteaa, että komission mukaan tukivälineen odotetaan edistävän merkittävästi EU:n teollisuusstrategian täytäntöönpanoa ja siten EU:n teollisuuden kehittämistä;

12.

korostaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen uudistus- ja investointipakettien, erityisesti kasvua edistävien pakettien, olisi myös tuotettava EU:n tason lisäarvoa; toteaa, että komission mukaan EU:n laajuiset BKT-vaikutukset ovat noin kolmanneksen suuremmat, kun otetaan nimenomaisesti huomioon yksittäisten maiden toimenpiteiden heijastusvaikutukset; korostaa, että tukivälineen uudistus- ja investointipakettien olisi lisäksi edistettävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan digitaalistrategian painopisteitä sekä sukupuolten tasa-arvoa ja kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ja näiden tavoitteiden valtavirtaistamista;

13.

kehottaa komissiota arvioimaan, onko naapurimaiden kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien investoinneissa ollut tarpeetonta päällekkäisyyttä, ja auttamaan jäsenvaltioita välttämään turhaa päällekkäisyyttä;

14.

pitää valitettavana, että covid-19-kriisi on vaikuttanut eniten naisiin (16), lapsiin (17), nuoriin, ikääntyneisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin; muistuttaa tarpeesta varmistaa osallisuus niin, että EU ei jätä ketään jälkeen ja että se käsittelee sukupuolisidonnaisia sosioekonomisia vaikutuksia elpymisen edetessä, ja huomauttaa, että kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa ei käsitellä kriisin monia sukupuolisidonnaisia vaikutuksia; pitää myönteisenä hoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamista, mutta pitää valitettavana, että palveluja on edelleen saatavilla liian rajallisesti;

15.

palauttaa mieliin kuuden pilarin suuren merkityksen, sillä ne tarjoavat jäsenvaltioille kehyksen, jossa ehdottaa ja toteuttaa uudistuksia ja investointeja, jotka liittyvät vihreään ja digitaaliseen siirtymään, talouteen, tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen, terveyteen ja institutionaaliseen palautumiskykyyn sekä lapsia ja nuoria koskeviin toimenpiteisiin; korostaa, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaan kaikkien jäsenvaltioiden on sisällytettävä kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa toimenpiteitä, jotka koskevat kaikkia pilareita; pitää valitettavana, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole halunneet noudattaa asetuksen pilarirakennetta, joka olisi helpottanut seurantaa;

Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusnäkökohdat

16.

panee merkille, että tähän mennessä toimitetuissa 26 kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa jäsenvaltiot ovat pyytäneet avustuksia yhteensä 331,7 miljardin euron arvosta, kun käytettävissä on 338 miljardia euroa; panee lisäksi merkille, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole nykyisissä kansallisissa suunnitelmissaan pyytäneet täysimääräisinä avustuksia, joita ne voisivat saada elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 11 artiklan mukaisesti;

17.

on kuitenkin huolissaan siitä, että vain seitsemän jäsenvaltiota on pyytänyt lainoja yhteensä 166 miljardin euron arvosta, kun käytettävissä on 385,8 miljardia euroa, mikä jättää käyttöön huomattavat määrärahat, jos jäsenvaltiot tarvitsevat lainoja myöhemmässä vaiheessa; on huolissaan siitä, että vähäinen kiinnostus lainoja kohtaan saattaa merkitä menetettyjä mahdollisuuksia ja estää elpymis- ja palautumistukivälinettä saavuttamasta täyttä potentiaaliaan; korostaa, että jos jäsenvaltiot, joiden kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat on jo hyväksytty, haluavat pyytää lainoja, niiden kansallista suunnitelmaa on muutettava tarvittavilta osin lisäämällä suunnitelmaan uudistus- ja investointitoimia, välitavoitteita ja tavoitteita ja peruuttamatta jo toteutettuja toimenpiteitä; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään kaikki tukivälineen tarjoamat mahdollisuudet, myös lainat, pandemian vaikutusten torjumiseksi ja tulevien haasteiden selvittämiseksi;

18.

antaa komissiolle tehtäväksi selvittää syyt, joiden vuoksi jäsenvaltiot eivät ole pyytäneet lainoja koko käytettävissä olevan määrän edestä, koska tämä saattaa estää elpymis- ja palautumistukivälinettä saavuttamasta täyttä potentiaaliaan; muistuttaa, että voimassa olevan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisesti jäsenvaltio voi hakea lainatukea toimittaessaan elpymis- ja palautumissuunnitelman tai jonain toisena ajankohtana 31 päivään elokuuta 2023 saakka;

19.

muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 21 artiklan mukaan jäsenvaltio voi objektiivisten olosuhteiden johdosta esittää komissiolle perustellun pyynnön siitä, että komissio antaa ehdotuksen hyväksytyn suunnitelman muuttamisesta tai korvaamisesta; muistuttaa, että jos komissio katsoo, että jäsenvaltion esittämät syyt oikeuttavat kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman muuttamisen, se arvioi muutetun kansallisen suunnitelman asetuksen 19 artiklan mukaisesti ja tekee ehdotuksen neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi 20 artiklan mukaisesti; muistuttaa, että tällaisen muutospyynnön johdosta aloitetaan ensimmäistä arviointi- ja hyväksymismenettelyä vastaava arviointi- ja hyväksymismenettely, ja kehottaa jäsenvaltioita huomioimaan tarkasti riskin, että koko kansallisen suunnitelman täytäntöönpano viivästyy; toteaa, että tähän mennessä yksikään jäsenvaltio ei ole pyytänyt hyväksytyn suunnitelman muuttamista tai korvaamista; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 21 artiklaa ja toteaa, että merkittävästä inflaatiosta johtuva kansallisten suunnitelmien kustannusten mahdollinen nousu voi johtaa siihen, että jäsenvaltiot pyytävät saada päivittää kansallisia suunnitelmiaan;

20.

panee merkille, että jäsenvaltioiden BKT:n kehityksen ennustetaan tällä hetkellä poikkeavan komission syksyn 2020 ennusteesta, mikä johtaa odotettuihin muutoksiin avustusmäärissä, jotka ovat jäsenvaltioiden käytettävissä elpymis- ja palautumistukivälineen toisessa, 30 prosentin rahoitusikkunassa; huomauttaa, että avustuksina myönnettävän osuuden merkittävä muuttaminen saattaa edellyttää kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien muuttamista;

21.

painottaa, että elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävän tuen on noudatettava elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 9 artiklassa tarkoitettua täydentävyyden periaatetta; odottaa saavansa yksityiskohtaisempia ja paremmin eriteltyjä tietoja, joiden perusteella on helpompi ymmärtää tukivälineen tuen täydentävyyttä; kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan komissiolle yksityiskohtaisia, avoimia ja oikea-aikaisia tietoja, jotta tukivälineen vaikutuksista voidaan raportoida tehokkaasti; muistuttaa elpymisen ja palautumisen tulostaulun tärkeydestä, sillä se tarjoaa kansalaisille perustietoja elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä; kehottaa komissiota lisäämään avoimuutta ja tietojen havainnollisuutta tulostaulussa ja yksityiskohtaistamaan raportointia niin, että tuotosten sijasta keskitytään tulos- ja vaikutusindikaattoreihin ja varmistetaan ehdotettujen uudistusten ja investointien laadullinen analyysi;

22.

panee merkille, että komissio ja jäsenvaltiot olivat kesäkuun 2022 puoliväliin mennessä sopineet vain kahdestatoista operatiivisesta järjestelystä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan operatiivisista järjestelyistä mahdollisimman pian ja pyytää komissiota ilmoittamaan järjestelyt parlamentille; kehottaa lisäksi kaikkia jäsenvaltioita julkistamaan nopeasti operatiiviset järjestelynsä sekä rahoitus- ja lainasopimuksensa, jotta varmistetaan parempi avoimuus ja vahvistetaan vastuuvelvollisuutta;

23.

panee merkille, että 21 jäsenvaltiota on saanut ennakkomaksuna enintään 13 prosenttia enimmäisrahoitusosuudestaan, että yksi jäsenvaltio ei ole pyytänyt ennakkomaksua ja että tähän mennessä seitsemän jäsenvaltiota on pyytänyt ensimmäisiä maksuja elpymis- ja palautumistukivälineestä ja yksi jäsenvaltio on pyytänyt toista maksua;

24.

muistuttaa, että tukivälineen ja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon viivästyminen ei saisi hidastaa pandemian jälkeistä elpymisprosessia eikä heikentää EU:n palautumiskykyä;

25.

muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa säädetään mahdollisuudesta sisällyttää kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin toimenpiteitä, jotka on aloitettu 1. helmikuuta 2020 tai sen jälkeen, ja että jotkut jäsenvaltiot ovat käyttäneet tätä mahdollisuutta;

26.

pitää myönteisenä komission ja jäsenvaltioiden varhaista vuoropuhelua maksupyyntöjen valmistelussa ja komission valmiutta arvioida maksupyyntöjä; kannustaa komissiota arvioimaan edelleen perusteellisesti, noudatetaanko välitavoitteita ja tavoitteita oikea-aikaisesti, ja kuulemaan tarvittaessa asiaankuuluvia asiantuntijoita; kehottaa komissiota varmistamaan maksujen nopean suorittamisen ja seuraamaan tiiviisti uudistusten ja investointien täytäntöönpanoa;

27.

muistuttaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission joulukuussa 2020 tekemässä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistetun etenemissuunnitelman mukaisesti on pikaisesti otettava käyttöön uusia omia varoja, joilla katetaan täysin Next Generation EU -välineen ja etenkin elpymis- ja palautumistukivälineen takaisinmaksu viimeistään vuoteen 2058 mennessä; panee merkille eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen liikkeeseenlaskun tukivälineen ilmastomenojen rahoittamiseksi; panee merkille, että ensimmäisillä kerroilla, kun komissio laski liikkeeseen vihreitä joukkolainoja, kysyntä ylitti selvästi tarjonnan;

Elpymis- ja palautumistukivälineen rooli Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurausten lieventämisessä

28.

painottaa tarvetta lisätä EU:n rahoitusta rahoitusvälineistä ja etenkin elpymis- ja palautumistukivälineestä, jotta voidaan vastata nykyisiin haasteisiin, myös niihin, jotka johtuvat Venäjän provosoimattomista ja perusteettomista sotatoimista ja hyökkäyksestä Ukrainaan;

29.

on huolissaan siitä, että hyökkäys Ukrainaan ja perustellut pakotteet, joita EU on asettanut Venäjälle ja Valko-Venäjälle, vaikuttavat vakavasti EU:n taloudellista ja sosiaalista elpymistä ja palautumista koskevaan strategiaan; toteaa, että ne vaikuttavat jäsenvaltioihin hyvin eri tavoin; on huolissaan epätasaisista vaikutuksista EU:n talouteen, taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista ja entistä suuremmasta sosiaalisesta eriarvoisuudesta, jota aiheuttaa erityisesti energian ja elintarvikkeiden hintojen nousu; korostaa, että inflaatio saattaa myös heikentää tukivälineen odotettuja tuloksia ja nostaa jäsenvaltioiden kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien kustannusarvioita; odottaa, että EU jatkaa päättäväisten, yhtenäisten ja nopeiden toimien toteuttamista tämän uuden kriisin johdosta;

30.

nostaa jälleen kerran esiin vaatimuksensa lisäpakotteista, joihin olisi kuuluttava Venäjän eri energiatuotteiden täydellinen ja välitön tuontikielto ja niihin liittyvän infrastruktuurin käytöstä luopuminen parlamentin 7. huhtikuuta 2022 antaman päätöslauselman mukaisesti, ja toistaa vaatimuksensa, että laaditaan suunnitelma EU:n energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi jatkossakin, mikä edellyttää muun muassa EU:n energiapolitiikan uudelleenmäärittelyä, sillä jäsenvaltioiden energiariippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista Venäjältä on eriasteista;

31.

on huolissaan siitä, että Ukrainan nykytilanne vaikuttaa voimakkaasti energian hintoihin, ja korostaa tarvetta vahvistaa energiaomavaraisuutta ja -varmuutta, monipuolistaa energialähteitä, myös EU:n energialähteiden avulla, ja nopeuttaa energiasiirtymää; korostaa elpymis- ja palautumistukivälineen roolia RePowerEU-välineen käyttöönotossa ja korostaa, että tukivälineestä saatavilla olevia lainoja voitaisiin käyttää laajalti täydentämään RePowerEU-aloitetta ja edistämään investointeja energiasiirtymään, muun muassa puhtaan energian kehittämiseen; odottaa siksi, että tukiväline edistää merkittävästi EU:n energiaomavaraisuutta energiatehokkuuden, energialähteiden monipuolistamisen ja oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään tehtävien investointien avulla;

32.

pitää tässä yhteydessä myönteisinä kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyviä erilaisia toimenpiteitä, joilla pyritään tehostamaan energiasiirtymää ja lisäämään energiavarmuutta, lisäämään strategista riippumattomuutta, vähentämään jäsenvaltioiden riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista ja nopeuttamaan energialähteiden monipuolistamista, energiatehokkuuden parantamista ja puhtaiden energialähteiden kehittämistä; korostaa, että rajatylittäviä hankkeita, eurooppalaisten energiaverkkojen parempaa yhteenliittämistä ja sähköverkkojen täydellistä synkronointia kaikkialla EU:ssa olisi edistettävä, jotta voidaan lisätä EU-maiden välistä synergiaa ja yhteistyötä ja ottaa huomioon yhteiset huolenaiheet ja yhteiset painopisteet;

33.

panee merkille komission ehdotuksen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen muuttamisesta REPowerEU-aloitteen yhteydessä ja sitoutuu hyväksymään viipymättä kantansa ehdotukseen; kehottaa jäsenvaltioita ilmoittamaan virallisesti komissiolle, jos ne eivät aio käyttää elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavilla olevaa lainojen määrää kokonaisuudessaan; pitää tässä yhteydessä myönteisenä ehdotusta kannustaa elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavilla olevien lainojen optimaaliseen käyttöön, myös ehdottamalla lainojen uudelleenkohdentamista muille jäsenvaltioille, joilla on edessään uusia haasteita Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja sallimalla jäsenvaltioiden hakea lainoja suuremman määrän kuin 6,8 prosenttia maan bruttokansantulosta (BKTL), jotta voidaan etenkin lieventää Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen taloudellisia, sosiaalisia ja energiavaikutuksia sekä EU:n Venäjälle ja Valko-Venäjälle määräämien rajoittavien toimenpiteiden oheisvaikutuksia;

34.

toteaa, että tarvitaan toimenpiteitä, joilla autetaan Ukrainan pakolaisia erityisesti majoituksen, sosiaali- ja lastenhoitopalvelujen, koulutuksen, terveydenhuollon ja asunnon saamisessa ja helpotetaan heidän sosioekonomista tilannettaan; korostaa siksi, että on varmistettava suurempi panostus näihin tarpeisiin;

Kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat

35.

pitää myönteisenä, että 24 kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa on hyväksytty, ja panee merkille, että kesäkuun 2022 puoliväliin mennessä yksi jäsenvaltio ei ollut vielä esittänyt kansallista suunnitelmaansa; toteaa lisäksi, että komissio ei ole vielä arvioinut yhtä kansallista suunnitelmaa; kehottaa maata, jonka kansallinen suunnitelma odottaa arviointia, käymään rakentavia keskusteluja komission kanssa, jotta suunnitelma voidaan hyväksyä ilman lisäviiveitä; kehottaa komissiota soveltamaan elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevaa asetusta huolellisesti, jotta varmistetaan asetuksessa säädettyjen 11 arviointikriteerin noudattaminen jäljellä olevia suunnitelmia arvioitaessa;

36.

panee merkille, että komission arvioinneissa todettiin, että kaikissa hyväksytyissä kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa on elpymis- ja palautumistukivälineen kaikkia kuutta pilaria koskevia toimenpiteitä ja että kyseiset kansalliset suunnitelmat täyttävät tyydyttävästi kaikki elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa vahvistetut arviointikriteerit ja muodostavat tasapainoisen uudistus- ja investointipaketin; katsoo, että jäsenvaltiot olisivat voineet seurata kansallisissa suunnitelmissaan tarkemmin tukivälineen kuutta pilaria ja elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen vaatimuksia;

37.

muistuttaa komissiota siitä, että oikeusvaltioperiaatteen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2 artiklan noudattaminen ovat ennakkoedellytyksiä rahaston varojen saamiselle ja että oikeusvaltioperiaatetta koskevaa ehdollisuusmekanismia sovelletaan täysimääräisesti elpymis- ja palautumistukivälineeseen; kehottaa komissiota ja neuvostoa olemaan hyväksymättä Unkarin luonnosta kansalliseksi elpymis- ja palautumissuunnitelmaksi niin kauan kuin on syytä olla huolissaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta, oikeuslaitoksen riippumattomuudesta sekä petosten, eturistiriitojen ja lahjonnan ehkäisemisestä, havaitsemisesta ja torjunnasta; pitää kiinni siitä, että unionin taloudellisten etujen suojaamiseen, asianmukaisen valvontajärjestelmän perustamiseen, oikeuslaitoksen riippumattomuuteen sekä petosten, eturistiriitojen ja lahjonnan ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja torjuntaan liittyvät välitavoitteet ja tavoitteet ovat ennakkoehtoja, jotka on täytettävä ennen ensimmäisen maksupyynnön esittämistä, ja muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisia maksuja ei voida suorittaa sitä ennen; muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen säännösten noudattamatta jättäminen ja myöhemmät viivästykset kansallisten suunnitelmien hyväksymisessä vaikuttavat vakavasti paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksiin torjua asianmukaisesti pandemian vaikutuksia yhteisöihinsä, yrityksiinsä ja kansalaisiinsa ja voivat johtaa paikallisen ja alueellisen taloudellisen tilanteen pitkäaikaiseen heikkenemiseen; pitää valitettavana, että Puolan ja Unkarin hallitusten toimien vuoksi elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitus ei ole vielä tavoittanut Puolan ja Unkarin väestöä ja alueita;

38.

muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälineestä ei pidä rahoittaa mitään toimenpiteitä, jotka ovat SEU 2 artiklassa vahvistettujen EU:n arvojen vastaisia; kehottaa komissiota seuraamaan erittäin tarkkaan tukivälineen täytäntöönpanon yhteydessä EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia riskejä ja oikeusvaltioperiaatteen rikkomista tai mahdollista rikkomista sekä ryhtymään välittömiin toimiin, jos EU:n taloudellisille eduille voi aiheutua vahinkoa; kehottaa siksi komissiota seuraamaan oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen mukaisesti erityisen tarkkaan, että jäsenvaltiot noudattavat velvollisuuttaan suojata EU:n taloudellisia etuja mainitun asetuksen 22 artiklan mukaisesti;

39.

muistuttaa lisäksi, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamista ja EU:n varojen moitteetonta hoitoa on arvioitava jatkuvasti koko elpymis- ja palautumistukivälineen elinkaaren ajan ja että komission on pidätyttävä maksamasta rahoitusta ja tarvittaessa perittävä varoja takaisin, jos edellä mainitut ehdot eivät enää täyty;

40.

panee merkille, että komission arvioinnissa todetaan, että kaikissa hyväksytyissä kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa odotetaan päästävän elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa asetettuun vihreän tavoitteen vähintään 37 prosentin osuuteen ja että kaikkien hyväksyttyjen kansallisten suunnitelmien ilmastotoimien kokonaismenot ovat lähes 220 miljardia euroa; huomauttaa kuitenkin, että menoja koskevien ulkopuolisten arviointien mukaan luvut ovat vihreiden menojen osalta alhaisempia; korostaa tässä yhteydessä, että ilmastoon liittyviä toimenpiteitä koskevat välitavoitteet ja tavoitteet olisi pitänyt määritellä siten, että varmistetaan toteutettujen toimenpiteiden olevan juuri niin ilmastomyötäisiä kuin on ilmoitettu; korostaa, että kansallisilla suunnitelmilla olisi edistettävä vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan lukien; panee merkille huolen siitä, edistävätkö kaikki asiaankuuluvat toimenpiteet tehokkaasti tavoitteiden saavuttamista;

41.

muistuttaa, että kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien on oltava yhdenmukaisia asetuksen (EU) 2018/1999 (18) mukaisten kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja niiden päivitysten kanssa; kehottaa komissiota arvioimaan kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa vihreään siirtymään osoitettujen investointien vaikutusta tarkistetuissa kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa asetettujen vuoteen 2030 ulottuvien uusien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen;

42.

muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen olisi edistettävä luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien valtavirtaistamista kaikessa EU:n politiikassa; panee merkille, että useat kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat edistävät luonnon monimuotoisuutta, mutta väittää, että jäsenvaltiot olisivat voineet käyttää tukivälinettä enemmän luonnon monimuotoisuuden parantamiseen;

43.

varoittaa ”viherpesun” riskistä kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa, erityisesti joidenkin sellaisten toimenpiteiden osalta, joiden on ilmoitettu edistävän vihreitä menoja koskevia vaatimuksia, kuten energiatehokkuutta parantava rakennusten peruskorjaus;

44.

toteaa, että kaikissa hyväksytyissä kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa odotetaan päästävän elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa asetettuun digitaalisen tavoitteen vähintään 20 prosentin osuuteen, että jotkut jäsenvaltiot ovat osoittaneet jopa yli puolet elpymis- ja palautumistukivälineen varoistaan toimenpiteisiin, jotka täyttävät digitaalisen tavoitteen vaatimukset, ja että kaikkien hyväksyttyjen kansallisten suunnitelmien digitaalisten toimien kokonaismenot ovat lähes 29 prosenttia eli 130 miljardia euroa; pitää myönteisenä, että kansallisissa suunnitelmissa keskitytään voimakkaasti pk-yritysten tukemiseen ja julkisten palvelujen, myös terveysalan, digitalisointiin ja digitaalisiin taitoihin, yritysten digitalisointiin, yhteenliitettävyyteen, digitaaliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan ja kehittyneisiin teknologioihin; toteaa, että kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista sisällytti kansallisiin suunnitelmiinsa itsearvioinnin digitaalisiin valmiuksiin ja yhteenliitettävyyteen tehtävien investointien turvallisuudesta;

45.

muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita siitä, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaan digitaaliteknologiaan tehtävissä investoinneissa olisi noudatettava yhteentoimivuuden, energiatehokkuuden ja henkilötietojen suojan periaatteita, mahdollistettava pk-yritysten ja startup-yritysten osallistuminen ja edistettävä avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöä; korostaa, että digitaalisia hankintoja koskevat tarjouskilpailut on suunniteltava huolellisesti etenkin sen varmistamiseksi, että pk-yritykset voivat osallistua asiaan liittyviin julkisiin investointeihin;

46.

panee merkille, että useisiin kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyy 5G-yhteyksiä koskevia investointiehdotuksia; muistuttaa, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava johdonmukaisuus ja täydentävyys 5G-yhteyksien, mobiililaajakaistan ja infrastruktuurin käyttöönotossa kaikilla alueilla, jotta ketään ei jätetä jälkeen;

47.

painottaa, että kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa on tärkeää osoittaa lähes 50 prosenttia kokonaismenoista eli 203 miljardia euroa toimenpiteisiin, joilla edistetään toimivia sisämarkkinoita, entistä parempaa liiketoimintaympäristöä ja yksityisiä investointeja; muistuttaa yksityisen sektorin merkityksestä elpymis- ja palautumistukivälineen onnistuneessa täytäntöönpanossa; kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan tukivälineestä rahoitettuihin hankkeisiin liittyviä yksityisiä investointeja poistamalla kaikki tarpeettomat esteet, jotka estäisivät pk-yrityksiä saamasta asiaankuuluvaa tukivälineen rahoitusta, ja kehottaa siksi komissiota esittämään yksityiskohtaisia analyyseja yksityisen sektorin mahdollisuuksista saada rahoitusta tukivälineestä; pyytää jäsenvaltioita panemaan kansalliset suunnitelmat täytäntöön läpinäkyvällä aikataululla, jotta yksityinen sektori voi suunnitella toimintansa ja hankkeensa asiaankuuluvien toimenpiteiden mukaan;

48.

toteaa komission arvioivan, että sosiaalimenojen osuus kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa on noin 20 prosenttia pyydetyistä avustuksista ja lainoista; panee merkille, että näissä menoissa keskitytään tiettyjen heikossa asemassa olevien ryhmien työllistymiskannustimiin, työsuhdeturvalainsäädännön uudistuksiin ja työsopimusten sääntelyyn; muistuttaa, että pandemian sosiaaliset seuraukset ovat olleet moninaiset ja että ne ovat rasittaneet epätasaisesti ja suhteettomasti matalamman tulotason ryhmiä ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmiä ja samalla lisänneet julkisten palvelujen tarvetta; pitää valitettavana, että sosiaalisia investointeja koskevat toimenpiteet ovat suurelta osiin rajoittuneet sosiaaliseen infrastruktuuriin ja että vain joihinkin kansallisiin suunnitelmiin sisältyy toimenpiteitä asianmukaisten hoitopalvelujen ja tilapäisten tukitoimenpiteiden kehittämiseksi;

49.

tukee komission tavoitetta luoda elpymis- ja palautumistukivälineen avulla joustavammat ja osallistavammat työmarkkinat ja huomauttaa, että asiaankuuluvilla toimenpiteillä olisi edistettävä laadukkaita työpaikkoja;

50.

huomauttaa, että kaikissa tähän mennessä hyväksytyissä kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa puututaan sosiaalisiin ja työllisyyteen liittyviin haasteisiin, myös toimenpiteillä, joilla parannetaan työmarkkinoille osallistumista, edistetään osaamisen kehittämistä ja uudelleenkoulutusta, nykyaikaistetaan työmarkkinalaitoksia ja -palveluja sekä sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmiä; pitää valitettavana, että jotkut jäsenvaltiot ovat jäljessä suunnitelmiensa sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa;

51.

painottaa terveydenhuoltoon sekä taloudelliseen, sosiaaliseen ja institutionaaliseen palautumiskykyyn liittyvien uudistusten ja investointien merkitystä kriisivasteen ja kriisivalmiuden parantamisessa ja toteaa, että niihin osoitetaan yli 17 prosenttia eli 76 miljardia euroa kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien kokonaismäärärahoista; korostaa, että komission mukaan tämän elpymis- ja palautumistukivälineen pilarin puitteissa jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön 789 toimenpidettä, jotka liittyvät 1 900 välitavoitteeseen ja tavoitteeseen; korostaa, että covid-19 on osoittanut, että on tärkeää parantaa julkisten laitosten häiriönsietokykyä;

52.

toteaa, että hyväksytyissä kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa aiotaan osoittaa terveydenhuoltoalan toimenpiteisiin 37 miljardia euroa eli 8 prosenttia kansallisten suunnitelmien kokonaismenoista; korostaa, että suurin osuus on varattu sairaalainfrastruktuurin kunnostamiseen ja laajentamiseen ja seuraavaksi eniten rahoitetaan perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn vahvistamista sekä terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon digitaalista siirtymää; odottaa näiden terveydenhuoltoalan toimenpiteiden parantavan terveydenhuoltojärjestelmien kapasiteettia ja muutosjoustavuutta ja niiden valmiutta selviytyä tulevista kriiseistä; on huolissaan siitä, että monet jäsenvaltiot eivät ole sisällyttäneet suunnitelmiinsa riittävästi toimenpiteitä, joilla mielenterveyspalveluista tehtäisiin saavutettavia ja kohtuuhintaisia kaikille ikäryhmille, ja korostaa, että mielenterveyden olisi oltava olennainen osa EU:n sosioekonomista elpymistä pandemiasta ja yksi työterveyden painopisteistä; on huolissaan siitä, että jotkut jäsenvaltiot eivät ole sisällyttäneet suunnitelmiinsa riittävästi toimenpiteitä, joilla voitaisiin vastata julkisen terveydenhuollon pitkäaikaisiin haasteisiin;

53.

panee merkille, että julkishallinnon nykyaikaistaminen on näkyvällä sijalla monissa kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa ja että julkishallinnon parantamiseen odotetaan investoitavan noin 1,8 miljardia euroa; korostaa, että kansallisilla suunnitelmilla voitaisiin lisätä julkishallinnon valmiuksia hallinnoida tehokkaasti EU:n varoja kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; korostaa, että uudistusten hyödyt ylittävät niihin liittyvät kustannukset, minkä pitäisi johtaa konkreettisiin myönteisiin vaikutuksiin kansalaisten elämässä;

54.

panee merkille, että hyväksytyissä kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa suunnitellaan käytettävän lapsia ja nuoria, myös varhaiskasvatusta, nuorisotyöttömyyttä ja osaamista, koskeviin toimenpiteisiin 49 miljardia euroa, mikä vastaa noin 11,5:tä prosenttia kansallisten suunnitelmien kokonaismenoista; toteaa, että määrä on ensimmäinen askel sen varmistamisessa, että kaikissa 27 jäsenvaltiossa pannaan täytäntöön seuraavalle sukupolvelle omistettuja koordinoituja toimenpiteitä; on huolissaan siitä, että monissa kansallisissa suunnitelmissa ei ole otettu asianmukaisesti huomioon eurooppalaisen lapsitakuun tavoitteita ja että suunnitelmat heijastavat vain osittain vahvistetun nuorisotakuun tavoitteita; pitää valitettavana, että kaksi jäsenvaltiota päätti olla sisällyttämättä suunnitelmiinsa erityisesti lapsia ja nuoria koskevia toimenpiteitä ja piti parempana esittää toimenpiteitä, joilla edistetään kaikkien kansalaisten osaamista ja digitaalisia taitoja;

55.

panee merkille, että lähes kaikkiin hyväksyttyihin kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyy investointeja digitaaliseen koulutukseen ja että niiden osuus kaikista koulutusmenoista on noin 30 prosenttia; pitää myönteisenä keskittymistä koulutusinfrastruktuurin ja -välineiden nykyaikaistamiseen jäsenvaltioissa;

56.

panee merkille, että jäsenvaltiot ovat tähän mennessä esittäneet yhteensä 228 toimenpidettä, joissa keskitytään lasten ja nuorten tukemiseen; toteaa, että 74 prosentissa toimenpiteistä keskitytään yleissivistävän, ammatillisen ja korkeakoulutuksen valmiuksiin sekä saavutettavuuteen, kohtuuhintaisuuteen, laatuun ja osallistavuuteen, digitalisointi ja infrastruktuuri mukaan lukien; toteaa lisäksi, että 14 prosenttia toimenpiteistä on kohdistettu varhaiskasvatukseen sekä koulunkäynnin keskeyttämisen ja lasten köyhyyden vähentämiseen; toteaa, että 12 prosentissa toimenpiteistä keskitytään torjumaan nuorisotyöttömyyttä luomalla työpaikkoja, palkkaamalla työntekijöitä, kannustamalla työpaikan vaihtoon ja tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista; korostaa, että parlamentti on pyytänyt jäsenvaltioita osoittamaan kunkin kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman varoista ainakin 2 prosenttia kulttuuriin ja 10 prosenttia koulutukseen; panee merkille, että vain 16 jäsenvaltiota on sisällyttänyt kansalliseen suunnitelmaansa kulttuurialan toimenpiteitä; katsoo, että jäsenvaltiot olisivat voineet käyttää elpymis- ja palautumistukivälinettä enemmän näiden alojen tukemiseen;

57.

kehottaa komissiota jatkamaan kuuden pilarin täytäntöönpanon seurantaa ja varmistamaan, että elpymis- ja palautumistukivälineen tulostaulussa on saatavilla yksityiskohtaista tietoa; pyytää komissiota helpottamaan täytäntöönpanon alueellisia seurantamenetelmiä tulostaulun avulla ja suhtautuu myönteisesti EU:n ja kansallisen tason seuranta-aloitteisiin, joilla tehostetaan tukivälineen täytäntöönpanon seurantaa; panee tyytyväisenä merkille, että useat jäsenvaltiot toimittavat tietoja aluetasolla, ja kehottaa muitakin jäsenvaltioita toimittamaan aluetason tietoja;

58.

tähdentää, että elpymis- ja palautumistukivälinettä ei pidä käyttää korvaamaan toistuvia kansallisia talousarviomenoja, ellei se ole asianmukaisesti perusteltua; panee merkille, että komissio on hyväksynyt ainoastaan uudistusten valmistelun ja käynnistämisen alkukustannusten kattamisen kansallisista elpymis- ja palautumissuunnitelmista; muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että tukiväline on pantava täytäntöön tavalla, joka ei heikennä niiden omaa vastuuta julkisen talouden hoidosta; kehottaa komissiota antamaan yksityiskohtaisia tietoja tämän horisontaalisen periaatteen noudattamisen arvioinnista ja siihen liittyvistä perusteluista;

59.

huomauttaa, että komissio arvioi ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista kunkin toimenpiteen kohdalla teknisen ohjeistuksensa mukaisesti; korostaa, että ympäristön kannalta haitalliset toimenpiteet on estettävä soveltamalla komission ohjeasiakirjassa esitettyjä ”ei merkittävää haittaa” -kriteerejä; pyytää komissiota julkistamaan toimitetut ”ei merkittävää haittaa” -arvioinnit ja korostaa, että komission olisi huolellisesti tutkittava ja seurattava tämän periaatteen täysimääräistä noudattamista täytäntöönpanovaiheessa; toteaa, että periaatteen noudattamiseksi joidenkin jäsenvaltioiden oli parannettava tiettyjä toimenpiteitä; panee merkille, että periaatteen noudattaminen aiheutti edelleen alkuvaiheen epäjohdonmukaisuuksia komission ja toisaalta Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston vaatimusten välillä niiden maiden osalta, jotka ovat siirtäneet elpymis- ja palautumistukivälineen varoja InvestEU-budjettiinsa, ja että tämä on saattanut viivästyttää täytäntöönpanoprosessia;

60.

panee merkille, että valtaosa kansallisista elpymis- ja palautumissuunnitelmista sisältää erityisen osion, jossa selitetään, miten suunnitelmassa käsitellään sukupuoleen liittyviä huolenaiheita ja haasteita; toteaa, että kansallisiin suunnitelmiin sisältyy toimenpiteitä, joissa keskitytään naisten osallistumiseen työmarkkinoille ja sukupuolten palkkaeron pienentämiseen, mutta on pettynyt siihen, ettei niissä selitetä, miten suunnitelmassa käsitellään sukupuoleen liittyviä huolenaiheita ja haasteita; korostaa laadukkaiden julkisten hoitopalvelujen merkitystä, jotta voidaan keventää tällä hetkellä suurelta osin naisten vastuulla olevaa palkattoman hoitotyön taakkaa, jolla on kielteisiä vaikutuksia BKT:hen; pyytää komissiota teettämään tutkimuksen sen tarkistamiseksi, missä määrin elpymis- ja palautumistukiväline edistää työpaikkojen luomista aloilla, joilla yksi sukupuoli on voittopuolisesti edustettuna, ja lisäävätkö liitännäistoimenpiteet riittävästi aliedustetun sukupuolen edustusta näillä aloilla;

61.

toteaa, että 20 jäsenvaltion kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa on rajatylittäviä hankkeita, joissa keskitytään pääasiassa infrastruktuuriin, kuten rautatie- tai sähköverkon yhdistämiseen, vetyyn, kvanttiteknologiaan, 5G-yhteyksiin, pilvipalveluvalmiuksiin ja innovaatiokeskuksiin; on pettynyt siihen, että kansallisiin suunnitelmiin ei sisälly enempää rajatylittäviä hankkeita, joilla lisättäisiin heijastusvaikutuksia ja tuotettaisiin EU:n tason lisäarvoa; toteaa, että 20 jäsenvaltiota kaavailee kansallisissa suunnitelmissaan rajatylittäviä hankkeita, kuten Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita, joissa keskitytään pääasiassa infrastruktuuriin; kehottaa jäsenvaltioita selventämään tarvittaessa asiaankuuluvien sidosryhmien roolia useita maita kattavien hankkeiden toteuttamisessa ja täytäntöönpanossa; katsoo, että kansallisiin suunnitelmiin olisi pitänyt sisällyttää uusia rajatylittäviä toimenpiteitä, jotta voidaan lisätä heijastusvaikutuksia ja EU:n tason lisäarvoa;

62.

panee erityisesti merkille energian välitykseen liittyvien rajatylittävien hankkeiden merkityksen eri jäsenvaltioissa; katsoo, että nykytilanteessa kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat olisivat hyötyneet enemmän uusista rajatylittävistä hankkeista, erityisesti energia-alalla; korostaa, että nämä investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä energiaomavaraisuuden ja vihreän siirtymän saavuttamiseksi; korostaa, että nykytilanne osoittaa, että EU:n energialähteiden monipuolistaminen ja sähkön sisämarkkinoiden moitteeton toiminta jäsenvaltioiden välillä on ratkaisevan tärkeää; kehottaa parantamaan eurooppalaisten energiaverkkojen yhteenliittämistä ja synkronoimaan sähköverkot täydellisesti kaikkialla EU:ssa; korostaa lisäksi, että on tärkeää lisätä toimia energiatehokkuuden parantamiseksi, jotta voidaan rajoittaa odotettavissa olevaa sähkönkysynnän kasvua;

63.

panee merkille, että yksikään jäsenvaltio ei ehdottanut rakennerahastovarojen siirtämistä kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa, että vain kaksi jäsenvaltiota aikoo siirtää elpymis- ja palautumistukivälineen varoja InvestEU-budjettiinsa ja että vain neljä jäsenvaltiota aikoo sisällyttää teknisen tuen kustannukset kansallisiin suunnitelmiinsa; pitää valitettavana, että säädettyä mahdollisuutta siirtää tukivälineen varoja InvestEU:n kansallisiin osioihin ei ole hyödynnetty täysimääräisesti; muistuttaa, että EU:n eri rahastojen välinen synergia on olennaisen tärkeää EU:n asianmukaisen elpymisen ja lujitetun palautumiskyvyn kannalta, ja muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että tämän säännöksen käyttö lisää synergiaa;

64.

muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien on myös oltava johdonmukaisia niiden tietojen kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet kumppanuussopimuksiinsa ja toimenpideohjelmiinsa EU:n rahastojen puitteissa; muistuttaa, että tämä säännös on tärkeä paitsi rahoituksen tai tavoitteiden päällekkäisyyden välttämiseksi myös koordinoidun lähestymistavan varmistamiseksi ja EU:n rahoituksen hyötyjen maksimoimiseksi; pyytää komissiota toimittamaan analyysin siitä, miten koordinointi varmistetaan; panee merkille, että kansallisten suunnitelmien hyväksyminen on joissakin tapauksissa viivästyttänyt kumppanuussopimusten hyväksymistä, ja on huolissaan näiden viivästysten seurauksista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita välttämään lisäviiveitä kumppanuussopimusten valmistelussa ja hyväksymisessä ja kehottaa puuttumaan ripeästi näihin viivästyksiin;

65.

korostaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen ja muiden EU:n rahoitusohjelmien välinen synergia ja johdonmukaisuus ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan varmistaa EU:n asianmukainen elpyminen ja lujitettu palautumiskyky; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään synergiaa kansallisten suunnitelmien ja muiden EU:n rahoitusohjelmien, erityisesti kumppanuussopimusten, välillä; haluaa tietoja siitä, miten komissio on kannustanut jäsenvaltioita edistämään synergiaa muiden jäsenvaltioiden kansallisten suunnitelmien kanssa;

66.

muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien on määrä ratkaista tehokkaasti kaikki asiaankuuluvissa maakohtaisissa suosituksissa yksilöidyt haasteet tai merkittävä osa niistä, mukaan lukien jäsenvaltioiden julkiseen talouteen liittyvät näkökohdat ja tarvittaessa asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (19) 6 artiklan mukaisesti annetut asianomaiselle jäsenvaltiolle osoitetut suositukset, tai muissa komission EU-ohjausjakson yhteydessä virallisesti hyväksymissä asiaankuuluvissa asiakirjoissa yksilöidyt haasteet; panee merkille komission arvion, että kaikissa kansallisissa suunnitelmissa käsitellään ainakin merkittävää osaa asiaankuuluvissa EU-ohjausjakson suosituksissa yksilöidyistä haasteista, joskaan ei kaikkia haasteita;

67.

panee merkille eräisiin kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvien jäsenvaltioiden välttämättömien verouudistusten myönteisen vaikutuksen ja pitää valitettavana, että yksikään niistä jäsenvaltioista, joille on annettu aggressiiviseen verosuunnitteluun, verojen välttelyyn, verovilppiin ja rahanpesuun liittyvää yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia maakohtaisia suosituksia, ei ole käsitellyt näitä haasteita kansallisissa suunnitelmissaan;

68.

kehottaa komissiota arvioimaan asianmukaisesti kaikkien välitavoitteiden ja tavoitteiden, myös maakohtaisiin suosituksiin liittyvien tavoitteiden, saavuttamista kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa tukivälineen maksuvaiheessa sekä vähentämään maksuja suhteessa siihen, kuinka tärkeistä välitavoitteista ja tavoitteista on kyse, onko sovittujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen riittämätöntä ja onko aiemmin saavutetuista välitavoitteista ja tavoitteista tingitty; kehottaa lisäksi komissiota tarvittaessa hyödyntämään asetuksen säännöksiä, joiden nojalla se voi periä avustuksia takaisin tai vaatia lainojen ennenaikaista takaisinmaksua, jos jäsenvaltiot eivät täytä rahoitussopimuksiin perustuvia velvoitteitaan;

69.

panee merkille, että komission arvion mukaan kaikki jäsenvaltiot saivat A-luokituksen lähes kaikista elpymis- ja palautumistukijärjestelmää koskevassa asetuksessa säädetyistä kriteereistä; palauttaa mieliin, että komission arvion mukaan kaikki jäsenvaltiot saivat B-luokituksen kriteeristä, jossa tarkastellaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioitujen kokonaiskustannusten kohtuullisuutta; kehottaa komissiota varmistamaan, että kustannukset ovat uskottavia ja että tehdään asianmukainen kustannusanalyysi petosten ja lahjonnan torjumiseksi; kehottaa komissiota arvioimaan perusteellisesti välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävän saavuttamisen ennen maksupyyntöjen hyväksymistä ja varmistamaan, että aiemmin saavutetuista välitavoitteista ja tavoitteista ei ole tingitty;

Avoimuus-, seuranta- ja valvontamekanismit

70.

korostaa avoimuuden ja menettelyn moitteettoman hallinnoinnin suurta merkitystä hankintamenettelyjen ja -käytäntöjen kaikissa vaiheissa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden sekä varsinkin kaikkien, myös mikroyritysten ja pk-yritysten, mahdollisuudet osallistua hankintamenettelyihin;

71.

kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään julkisia hankintamenettelyjä toimenpiteiden toteuttamiseksi oikea-aikaisesti, jotta ne saataisiin päätökseen välitavoitteiden ja tavoitteiden aikataulun mukaisesti;

72.

korostaa, että avoimuus on avainasemassa, jotta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien seurantajärjestelmän olisi vahva ja mahdollistaisi merkittävän julkisen osallistumisen; muistuttaa pitävänsä valitettavana, että neuvosto kieltäytyi perustamasta parlamentin ja komission kannattamaa verkkoalustaa, jolla lopulliset tuensaajat julkistettaisiin; toteaa, että käytettyjen välineiden luonteen vuoksi valvonnassa keskitytään tulosten ja tuotosten saavuttamiseen kustannusten tarkistamisen sijaan; toteaa, että tämä lähestymistapa voi yksinkertaistaa täytäntöönpanoa ja edistää halutun tuloksen saavuttamista; varoittaa toisaalta, että ilman kunnollista seurantaa, se voi vaikeuttaa EU:n varojen väärinkäytön havaitsemista; kehottaa komissiota ryhtymään kuitenkin asianmukaisiin toimiin sen varmistamiseksi, että EU:n varojen väärinkäyttö havaitaan varhaisessa vaiheessa; kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti mahdollista päällekkäisen rahoituksen myöntämistä ja tällaisten tapausten varmistuessa perimään varat viipymättä takaisin;

73.

kehottaa komissiota tiedottamaan budjettivallan käyttäjälle niiden tietoteknisten järjestelmien käytöstä, joita komissio on perustanut jäsenvaltioita varten, jotta ne voivat raportoida asiaankuuluvat tiedot kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmansa täytäntöönpanosta;

74.

kehottaa jäsenvaltioita keräämään ja tallentamaan tietoja EU:n rahoituksen lopullisista saajista ja tuensaajista sähköisessä standardoidussa ja yhteentoimivassa muodossa ja käyttämään komission tarjoamaa yhteistä tiedonlouhinta- ja riskinarviointivälinettä; kehottaa komissiota vaatimaan integroidun ja yhteentoimivan seurantajärjestelmän, myös yhteisen tiedonlouhinta- ja riskinarviointivälineen (ARACHNE), käyttöä kaikissa elpymis- ja palautumistukivälineen menoissa, ja varmistamaan, että ARACHNE on yhteentoimiva kaikkien asiaankuuluvien ohjelmistojen ja datajoukkojen kanssa, jotta hallinnollinen rasite jäisi mahdollisimman pieneksi; toistaa lisäksi, että on tärkeää digitalisoida kaikki raportointi-, seuranta- ja tarkastustoimet;

75.

muistuttaa, että jäsenvaltioiden olisi kerättävä tietoja varojen saajien tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista ja ohjelman tuensaajista sekä turvattava näiden tietojen saanti, ja toteaa jälleen, että on tärkeää varmistaa lopullisia tuensaajia koskeva avoimuus aiheuttamatta ylimääräistä raportointirasitetta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita julkaisemaan määräajoin ajantasaisia tietoja lopullisista tuensaajista ja siirretyistä varoista, jotta voidaan taata kansalaisten luottamus ja avoimuus; kehottaa komissiota perustamaan yhdennetyn, yhteentoimivan ja helppokäyttöisen järjestelmän, joka sisältää tiedot kaikista EU:n osarahoittamista hankkeista, tuensaajista, tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista, toimeksisaajista ja alihankkijoista ja jossa pystytään yhdistämään kaikki saman tuensaajan tai tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan saamat määrät;

76.

muistuttaa komissiota siitä, että asiantuntijat voivat avustaa sitä kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien ja maksupyyntöjen arvioinnissa, ja kehottaa sitä tarvittaessa hyödyntämään täysimääräisesti tätä säännöstä erityisesti, jos sillä ei ole sisäisiä valmiuksia valvoa perusteellisesti suunnitelmia tai välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista; suhtautuu epäillen neuvoston riittäviin valmiuksiin analysoida kunnolla kansallisia suunnitelmia tai maksupyyntöjä ja vaatii varmistamaan, että ne arvioidaan asianmukaisesti;

77.

kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltioiden kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa puitteissa saavuttamien välitavoitteiden ja tavoitteiden arviointi perustetaan välitavoitteiden ja tavoitteiden kaikkien ulottuvuuksien, etenkin niiden laadun, kattavaan ja avoimeen arviointiin;

78.

muistuttaa, että jäsenvaltioiden on perustettava vankat valvonta- ja tarkastusjärjestelmät, joilla taataan EU:n taloudellisten etujen suojaaminen, ehkäistään ja torjutaan petoksia, lahjontaa ja eturistiriitoja sekä varmistetaan avoimuus, ja muistuttaa, että on komission tehtävä varmistaa, että nämä järjestelmät ovat käytössä ja täysin toimivia ennen ensimmäisten maksujen hyväksymistä; muistuttaa, että maksut suoritetaan, kun välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu;

79.

panee merkille, että komissio luottaa pitkälti siihen, että jäsenvaltiot tarkastavat perusteellisesti kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa täytäntöönpanon; kehottaa komissiota varmistamaan näiden vaatimusten täysimääräisen täytäntöönpanon tehokkaan seurannan, tarkastamisen ja valvonnan sekä valvomaan tällaisten toimenpiteiden jatkuvaa noudattamista elpymis- ja palautumistukivälineen koko elinkaaren ajan; kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien säännöllistä tarkastusta varten on vahva mekanismi;

80.

muistuttaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan syyttäjänviraston, Euroopan petostentorjuntaviraston, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) ja Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston ja muiden asiaankuuluvien EU:n elinten ja virastojen tärkeänä tehtävänä on tukea jäsenvaltioita ja komissiota EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa Next Generation EU -välineen täytäntöönpanon aikana, ja kehottaa näitä laitoksia ja elimiä hyödyntämään täysimääräisesti elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen ja muun asiaankuuluvan lainsäädännön mukaisia oikeuksiaan ehkäistä, havaita, korjata ja tutkia petoksia, lahjontaa ja eturistiriitoja, jotta kaikki elpymis- ja palautumistukivälineen menot voidaan tarkastaa perusteellisesti; muistuttaa, että näille EU:n elimille ja virastoille olisi annettava riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä näiden laitosten ja elinten kanssa ja varmistamaan, että valvontavalmiudet ovat riittävät ja että jäsenvaltiot antavat niille täyden pääsyn kaikkiin asiaankuuluviin tietoihin, jotta ne voivat käyttää oikeuksiaan;

81.

pitää tervetulleina Next Generation EU -välineen lainvalvontafoorumia sekä Sentinel-operaatiota, jotka yhdessä auttavat ehkäisemään ja torjumaan Next Generation EU -välineen varoihin ja yleisemmin EU:n taloudelliseen hyvinvointiin kohdistuvia uhkia ja kartoittamaan varojen jakamiseen käytettävien kansallisten järjestelmien haavoittuvuuksia;

82.

muistuttaa, että on tärkeää, että komissio seuraa jatkuvasti, myös jälkikäteen, elpymis- ja palautumistukivälineen menoihin, täytäntöönpanoon ja hallinnointiin liittyviä tietoja varmistaen täyden avoimuuden yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan analysoida tukivälineen tuloksia sekä tunnistaa ja korjata mahdolliset puutteet;

83.

muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälineestä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan mukaisen komissiota koskevan vastuuvapausmenettelyn puitteissa raportoitava varainhoitoasetuksen 247 artiklassa tarkoitetun integroidun talous- ja vastuuvelvollisuusraportoinnin yhteydessä ja erityisesti erikseen vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa;

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon ohjaus, avoimuus ja näkyvyys

84.

muistuttaa, että parlamentti osallistuu elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon valvontaan, mitä ilmentävät erityisesti vuonna 2021 käydyt viisi täysistuntokeskustelua, hyväksytyt kaksi päätöslauselmaa, komission kanssa vuonna 2021 käydyt neljä elpymis- ja palautumisvuoropuhelua, elpymis- ja palautumistukivälineen valvontaa käsittelevän työryhmän 20 kokousta, parlamentin jäsenten asiasta esittämät kysymykset sekä komission säännöllinen tiedottaminen ja tapauskohtaiset tietopyynnöt; muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen 25 artiklassa komissiota kehotetaan toimittamaan asiaankuuluvat asiakirjat ja tiedot yhtäaikaisesti ja yhtäläisin ehdoin Euroopan parlamentille ja neuvostolle; panee merkille, että asiakirjojen asianmukainen toimittaminen käynnistyi hitaasti ja että parlamentilla oli vaikeuksia saada käyttöönsä komission saamia ja jäsenvaltioiden toimittamia tietoja; pitää myönteisenä, että sittemmin on otettu käyttöön parempia viestintämenettelyjä, ja kehottaa ylläpitämään tätä tiedonkulkua;

85.

kehottaa komissiota noudattamaan elpymis- ja palautumisvuoropuheluissa avointa, läpinäkyvää ja rakentavaa lähestymistapaa ja noudattamaan elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen 26 artiklan 1 kohdan säännöksiä säännöllisestä vuorovaikutuksesta parlamentin kanssa; muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen avulla perustetusta toimielinten välisestä yhteistyöstä olisi tultava vähimmäistason vaatimus kaikissa rahoitusohjelmissa;

86.

kehottaa kansallisia parlamentteja ja asiaankuuluvia sidosryhmiä seuraamaan Euroopan parlamentin esimerkkiä kansallisten oikeudellisten kehysten mukaisesti ja valvomaan kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa avoimesti, läpinäkyvästi ja demokraattisesti;

87.

pitää valitettavana, että paikallis- ja alueviranomaiset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, työmarkkinaosapuolet, tiedeyhteisö tai muut asiaankuuluvat sidosryhmät eivät olleet kaikissa jäsenvaltioissa riittävästi mukana kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa kansallisten oikeudellisten kehysten mukaisesti, ja vaatii, että ne osallistuvat kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanoon mahdollisimman laajasti kansallisen lainsäädännön puitteissa ja noudattaen selkeitä ja avoimia periaatteita;

88.

muistuttaa, että paikallis- ja alueviranomaiset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät ovat kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman paikallisen täytäntöönpanon eturintamassa, ja muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita siitä, että asianmukainen osallistuminen ja koordinointi paikallis- ja alueviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa suunnitelmien täytäntöönpanossa ja valvonnassa on ratkaisevan tärkeää EU:n onnistuneen elpymisen varmistamiseksi ja keskeistä kansallisten suunnitelmien tehokkuuden ja laajan sitoutumisen kannalta; kehottaa komissiota tutkimaan tapoja käynnistää vuoropuhelu elpymis- ja palautumistukivälineen asiaankuuluvien sidosryhmien edustajien kanssa EU:n tasolla;

89.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että vastuunjako on selkeää ja että elpymis- ja palautumistukivälineen varojen asianmukaisissa hallinnointijärjestelmissä otetaan huomioon kansalaisten erityistarpeet alueellisella ja paikallisella tasolla noudattaen syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita; muistuttaa, että kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien toimenpiteiden täytäntöönpanossa on noudatettava kaikkia asiaankuuluvia lakeja kansallisten oikeudellisten kehysten mukaisesti;

90.

odottaa, että komission laatimassa elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa koskevassa tarkastelukertomuksessa esitetään kattavat tiedot ja analyysit kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien vaikutuksesta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoon, mukaan lukien kansallisten suunnitelmien sukupuolivaikutukset ja suunnitelmien tosiasiallinen vaikutus sukupuolten tasa-arvoon, sekä pk-yrityksille annetusta tuesta ja strategisen riippumattomuuden lisäämisestä;

91.

kehottaa komissiota arvioimaan, saavutetaanko laillisesti määritellyt menotavoitteet, joiden mukaan 37 prosenttia on osoitettava vihreisiin menoihin ja 20 prosenttia digitaalisiin menoihin, todennäköisesti suunnitellusti elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanovaiheessa, ja suosittamaan tapauksen mukaan jäsenvaltioille, että ne toteuttavat – tarvittaessa komissio tuella – kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisina pitämänsä toimet, jos ne pitävät todennäköisenä, että tavoitteita ei saavuteta;

92.

odottaa, että komission laatimassa elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa koskevassa tarkastelukertomuksessa annetaan tarvittaessa tietoja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien asianmukaista täytäntöönpanoa hidastavista ja haittaavista seikoista;

93.

pitää myönteisenä, että joulukuussa 2021 otettiin käyttöön elpymisen ja palautumisen tulostaulu, jonka avulla jokainen kansalainen voi seurata elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa; toteaa, että yhteisistä indikaattoreista annetun delegoidun säädöksen mukaisesti jäsenvaltioiden on raportoitava useista indikaattoreista, mukaan lukien Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanosta ja pk-yritysten tukemisesta; kehottaa komissiota parantamaan ja tehostamaan tulostaulun valmiuksia, jotta varmistetaan tukivälineen suuri näkyvyys ja vastuuvelvollisuus; pitää myönteisenä, että tulostaulu sisältää sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja indikaattoreista, jotka on ilmaistu henkilömäärällä;

94.

kehottaa komissiota valvomaan, että jäsenvaltiot noudattavat säännöstä, jonka mukaan niiden on toimitettava tarvittavat tiedot raportoidakseen edistymisestä elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen kuudessa pilarissa, mikä antaa jokaiselle kansalaiselle mahdollisuuden seurata elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa; pitää kuitenkin valitettavana, että jäsenvaltiot ovat olleet haluttomia toimittamaan yksityiskohtaisempia tietoja esitettäväksi elpymisen ja palautumiskyvyn tulostaulussa; toteaa, että yksityiskohtaisempien tietojen avulla kansalaiset voisivat paremmin vaatia maansa hallitusta tilille;

95.

korostaa, että yksi elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen tavoitteista on edistää EU:n sosiaalisten tavoitteiden saavuttamista, ja pitää tärkeänä, että käytössä on menetelmiä, joilla osoitetaan täytäntöönpanon edistyminen ja vaikutukset Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteutumiseen; on huolissaan siitä, että sosiaalimenojen raportoinnista ja toisaalta palautumisen tulostaulusta annetut delegoidut säädökset eivät riitä varmistamaan elpymis- ja palautumistukivälineen sosiaalisen ja sukupuoliulottuvuuden ja vaikutusten jäljittämistä ja raportointia; kehottaa komissiota ottamaan paremmin huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatteen täytäntöönpanon seurannan sisällyttämällä tulostaulun temaattisiin analyyseihin täydentäviä sosiaali- ja sukupuoli-indikaattoreita;

96.

kehottaa komissiota esittämään tulostaulun temaattisiin analyyseihin täydentäviä indikaattoreita, joilla seurataan jäsenvaltioiden tuloksellisuutta luonnon monimuotoisuuden sekä yhteenkuuluvuuden ja kilpailukyvyn alalla;

97.

muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaan komission kuuluu toteuttaa tukivälineeseen liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia; kannustaa komissiota käynnistämään jäsenvaltioissa sijaitsevien edustustojensa välityksellä ja yhteistyössä jäsenvaltioissa toimivien Euroopan parlamentin yhteystoimistojen kanssa tapahtumia, joilla tehdään tulostaulua tunnetuksi ja esitellään komission tekemiä erilaisia analyyseja, myös kuudesta pilarista; kannustaa komissiota julkaisemaan yksityiskohtaisen analyysin tukivälineen myönteisistä vaikutuksista sekä nostamaan esiin hyviä käytäntöjä kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa ja antamaan suosituksia täytäntöönpanon esteiden poistamiseksi ja varojen käytön tehostamiseksi;

98.

huomauttaa, että kansallisille julkishallinnoille on suuri haaste ottaa kaikki elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitus käyttöön näin lyhyessä ajassa; kehottaa komissiota tukemaan aktiivisesti jäsenvaltioita kyseisten varojen hyödyntämisessä, jotta tukivälineen varoja voidaan käyttää tuloksekkaasti kaikkialla EU:ssa;

99.

on edelleen sitoutunut ja aikoo hyödyntää täysimääräisesti elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen tarjoamia mahdollisuuksia arvioida, valvoa ja tehdä tunnetuksi elpymis- ja palautumistukivälinettä, myös paikallisten, alueellisten ja kansallisten tapahtumien ja toiminnan avulla;

100.

suhtautuu myönteisesti Euroopan oikeusasiamiehen aloitteeseen laatia hyvän hallintokäytännön periaatteet elpymisvarojen läpinäkyvän käytön varmistamiseksi;

101.

panee merkille, että jäsenvaltioiden kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa kerrotaan niiden viestintästrategioista; pitää kuitenkin valitettavana, että ilman selkeää mallia tiedotuskampanjoista uhkaa tulla hyvin erilaisia, mikä rajoittaa elpymis- ja palautumistukivälineen ja yleensä EU:n rahoituksen näkyvyyttä; pitää myönteisenä, että useimmat jäsenvaltiot ovat suunnitelleet komission suositusten mukaisesti erityisiä verkkosivustoja, joilla esitetään tukivälineeseen liittyviä tietoja, mutta pitää valitettavana, että sivustoilla julkistettavien tietojen yksityiskohtaisuudessa on suuria eroja;

102.

kehottaa yhdenmukaistamaan edelleen kansalaisten saatavilla olevia tietoja kansallisesta täytäntöönpanosta ja elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvistä kansallisista viestintästrategioista, jotta edistetään avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta ja vahvistetaan tällä tavoin sitoutumista täytäntöönpanoon; kehottaa komissiota suosittamaan yhdenmukaista lähestymistapaa ja mallia tukivälineen täytäntöönpanoa koskevien tietojen esittämiseksi kansallisella ja alueellisella tasolla, ja pyytää jäsenvaltioita noudattamaan tällaista mallia tai selittämään mahdolliset poikkeamansa siitä;

Tähänastiset kokemukset elpymis- ja palautumistukivälineestä

103.

muistuttaa, että elpymis- ja palautumistukivälineen onnistunut täytäntöönpano jäsenvaltioissa on tärkeää, jotta voidaan varmistaa pitkäkestoinen vaikutus EU:n talouteen ja yhteiskuntaan; korostaa, että EU:n talouden ohjausjärjestelmän tarkistaminen tarjoaa mahdollisuuden ottaa opiksi tukivälineen vahvuuksista ja heikkouksista; kehottaa komissiota tutkimaan ja esittämään erilaisia skenaarioita siitä, miten tukivälineen suunnittelusta ja täytäntöönpanosta saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää EU:n makrotalouden ohjausjärjestelmän tarkistamisessa erityisesti avoimuuden, demokratian, osallistumisen, koordinoinnin ja valvonnan lisäämiseksi;

104.

painottaa elpymis- ja palautumistukivälineen osoittaneen, että on tärkeää, että parlamentti osallistuu yhdessä neuvoston kanssa vahvasti EU:n yhteisten painopisteiden ja uusien haasteiden johdosta toteutettavien toimien määrittelyyn, taustalla olevien poliittisten suuntaviivojen ja hallintomekanismien suunnitteluun sekä täytäntöönpanon valvontaan vahvan Euroopan tason sitoutumisen varmistamiseksi; vaatii, että parlamentin olisi voitava valvoa tukivälineen täytäntöönpanoa tasavertaisena neuvoston kanssa, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n tulevissa aloitteissa noudatetaan parlamentin ja neuvoston yhdenvertaisen kohtelun periaatetta; korostaa delegoitujen säädösten merkitystä prosessin demokraattisen vastuuvelvollisuuden ja legitiimiyden lisäämisessä;

105.

panee tyytyväisenä merkille, että EU:n tuki uudistus- ja investointipaketeille ja luodut kannustimet ovat ratkaisevasti lujittaneet kansallista sitoutumista elpymis- ja palautumistukivälineeseen ja EU-ohjausjaksoon yhteisten painopisteiden pohjalta; korostaa lisäksi, että mielekäs sosiaalinen ja alueellinen vuoropuhelu, johon paikallis- ja alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt osallistuvat tiiviisti kansallisen oikeudellisen kehyksen mukaisesti, on olennaisen tärkeää kansallisen sitoutumisen, onnistuneen täytäntöönpanon ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden kannalta ja että sitä olisi vahvistettava ja sovellettava huolellisemmin, ja katsoo, että se voisi innoittaa tulevia aloitteita ja mekanismeja EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa;

106.

toteaa sen hyvän esimerkin perusteella, jonka elpymis- ja palautumistukiväline Next Generation EU -välineen osana tarjoaa, että EU:n yhteiset, modernit ja tehokkaat toimet, joita voidaan toteuttaa nopeasti kriisien ja uusien haasteiden ilmetessä, tuottavat suurta lisäarvoa;

107.

kehottaa komissiota ottamaan parlamentin näkemykset täysimääräisesti huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa koskevassa tulevassa tarkastelukertomuksessa, jonka komissio esittää parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31. heinäkuuta 2022; kehottaa komissiota huomioimaan myös asiaankuuluvien sidosryhmien panoksen kyseistä kertomusta laatiessaan;

o o

108.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, Euroopan alueiden komitealle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(2) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 1.

(3) EUVL C 15, 12.1.2022, s. 184.

(4) EUVL C 67, 8.2.2022, s. 90.

(5) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0121.

(6) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0219.

(7) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0240.

(8) EUVL L 429, 1.12.2021, s. 83.

(9) EUVL L 429, 1.12.2021, s. 79.

(10) EUVL C 155, 30.4.2021, s. 45.

(11) EUVL C 97, 28.2.2022, s. 21.

(12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0074.

(13) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2022)0204.

(14) https://ec.europa.eu/economy_finance/recovery-and-resilience-scoreboard/index.html?lang=fi

(15) https://www.europarl.europa.eu/thinktank/fi/research/advanced-search?textualSearch=RRF&startDate=01/07/2019&endDate=&firstCameToPage=false

(16) Euroopan parlamentti, sisäasioiden pääosasto, kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikkö, ”COVID-19 and its economic impact on women and women’s poverty – Insights from 5 European Countries”, toukokuu 2021, https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2021/693183/IPOL_STU(2021)693183_EN.pdf.

(17) Eurochild, Growing up in lockdown: Europe’s children in the age of COVID-19”, 17. marraskuuta 2020, https://www.eurochild.org/resource/growing-up-in-lockdown-europes-children-in-the-age-of-covid-19/.

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1176/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25).

Top