52019XE3432

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52019XE3432 - EN

Document 52019XE3432

Help

Päätöslauselma aiheesta ”Euroopan talous- ja sosiaalikomitean panos komission työohjelmaan vuonna 2020 ja siitä eteenpäin”

OJ C 47, 11.2.2020, p. 1–14 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

11.2.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

C 47/1

Päätöslauselma aiheesta ”Euroopan talous- ja sosiaalikomitean panos komission työohjelmaan vuonna 2020 ja siitä eteenpäin”

(2020/C 47/01)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi täysistunnossaan 30. ja 31. lokakuuta 2019 (lokakuun 30. päivän kokouksessa) seuraavan päätöslauselman äänin 170 puolesta ja 5 vastaan 9:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1

Yleisesti ottaen on neljä megatrendiä, jotka on syytä asettaa uuden poliittisen lainsäädäntäkauden keskeisiksi poliittisiksi painopisteiksi: digitalisaatio, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, väestökehitys ja globalisaatio. Nämä megatrendit muuttavat tapaamme elää ja tehdä työtä ja tarjoavat valtavia mahdollisuuksia, mutta ne luovat myös uusia haasteita (1). Keskeinen kysymys on kuitenkin muutoksen laajuus ja nopeus.

1.2

EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet lujasti panemaan täytäntöön YK:n vahvistaman kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin sopimuksen (2) sekä edistämään niiden täytäntöönpanoa kaikkialla maailmassa koko ulkoisten toimien valikoimallaan. Lisäksi EU ja 20 jäsenvaltiota allekirjoittivat joulukuussa 2018 COP24-kokouksen yhteydessä Sleesian julkilausuman yhteisvastuusta ja oikeudenmukaisesta siirtymästä (3). Siinä ne korostavat, että vähähiiliseen talouteen siirtymisen sosiaalisten näkökohtien huomioon ottaminen on välttämätöntä, jotta tapahtuville muutoksille saadaan yhteiskunnallinen hyväksyntä.

1.3

Sisämarkkinat ovat jatkossakin keskeinen Euroopan yhdentymisen väline. Niiden uudistaminen hyödyttäisi Eurooppaa ja tekisi unionista kestävämmän ja yhtenäisemmän. Esimerkiksi digitaaliset sisämarkkinat tarjoavat mahdollisuuksia ja niitä on kehitettävä luomalla suotuisa toimintaympäristö näillä markkinoilla syntyville uusille yritysmuodoille, jotta varmistetaan EU:n kilpailukyky. Samaan aikaan EU:n on varmistettava, että kyseiset uudet yritysmuodot ovat kestävällä pohjalla ja että tällaiset yritykset kasvavat ja pysyvät Euroopassa.

1.4

Meidän on toimittava kaikilla tasoilla samanaikaisesti ja määrätietoisesti, jotta puututaan polttaviin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöhaasteisiin. Tästä syystä ETSK katsoo, että kestävän kehityksen on oltava Euroopan tulevaisuuden keskipisteessä (4), ja kehottaa laatimaan yleisen vuoteen 2050 ulottuvan EU:n kestävän kehityksen strategian YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman toteuttamiseksi (5). Tämä ajatusmallin muutos edellyttää a) muutoksia hallinnossa, eli tarvitaan erityisiä hallintomekanismeja, jotta pystytään puuttumaan nopeammin kiireellisiin ongelmiin ja ratkaisemaan monitahoisia kysymyksiä; tällaisten mekanismien tehtävänä olisi yhdistää EU:n ja jäsenvaltioiden tasot, ei korvata kummallakaan tasolla toteutettavia toimia; b) kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämistä EU:n taloudellisiin ja sosiaalisiin seuranta- ja talousarvioprosesseihin. Tässä suhteessa talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso voitaisiin varustaa uusilla, paremmilla, mitattavissa olevilla ja täydentävillä sosiaalisilla, taloudellisilla ja ympäristöä koskevilla indikaattoreilla, joiden avulla voitaisiin seurata kaikkia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin liittyviä näkökohtia ja periaatteita sekä kestävän kehityksen 17:ää tavoitetta.

1.5

Sosiaalisen ulottuvuuden osalta EU voi olla ylpeä sosiaalisesta mallistaan muuhun maailmaan verrattuna. Euroopan sosiaalisia saavutuksia ja edistystä ei kuitenkaan voida pitää itsestään selvinä asioina. EU vahvisti vuonna 2017 sitoutumisensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano ja vastedes toteutettavat toimet ovat avainasemassa johdonmukaisesti toisiaan vahvistavan EU:n ja kansallisen tason päätöksenteon aikaansaamisessa, jotta tuloksena on uusi yhteisymmärrys kestävästä taloudellisesta ja sosiaalisesta strategiasta ja jotta täytetään lupaus kansalaisten hyvinvoinnin paranemiseen johtavan tasapainoisen talouskasvun ja sosiaalisen edistyksen toteuttamisesta (6).

1.6

EU:n tulee kehittää poliittisia linjauksiaan ja toimintaansa, jotta niillä varmistetaan sukupuolten välinen ja muunkinlainen tasa-arvo ja taataan, että kaikilla erilaisia syrjinnän muotoja kohtaavilla on yhtäläiset mahdollisuudet yhteiskunnassa.

1.7

Jotta pystytään vastaamaan uusiin sekä nykyisiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöä koskeviin ensisijaisiin tavoitteisiin, ETSK kehottaa laatimaan kunnianhimoisen ja paremmin kohdennetun EU:n talousarvion, joka ilmentää tahtoa vastata EU:n haasteisiin, ja pyrkimystä kääntää ne mahdollisuuksiksi ja EU:n toimintatarmon uudeksi kohteeksi. Tästä syystä ETSK kehottaa tekemään monivuotisen rahoituskehyksen toimivuustarkastuksen.

1.8

Suunnitelmallinen ja säännöllinen kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ja kansalaisvuoropuhelu ovat keskeisessä roolissa edistettäessä kestävyyden kaikkia ulottuvuuksia – taloudellista, sosiaalista ja ympäristöulottuvuutta –, ja kansalaisyhteiskunnan rooli strategian kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja seurannassa olisikin määriteltävä selkeästi. ETSK suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajaksi valitun Ursula von der Leyenin ehdotukseen antaa uutta pontta eurooppalaiselle demokratialle. Komitea on valmis täyttämään tehtävänsä ehdotetussa Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa kaikilta osin.

1.9

Työmarkkinavuoropuhelulla on edelleen oltava keskeinen rooli suunniteltaessa ja toteutettaessa työmarkkinapolitiikkaa ja -toimenpiteitä, joilla todella autetaan yrityksiä ja työntekijöitä. Koska vihreään talouteen ja kestävään kasvuun siirtymiseen liittyy huomattavia haasteita, työmarkkinaosapuolten mukaan saaminen on erittäin tärkeää, jotta voidaan ottaa huomioon merkityksellisiä tietoja ja saavuttaa yksimielisyys toimista. Työmarkkinavuoropuhelu ja työehtosopimusneuvottelut ovat oikeudenmukaisten siirtymien, parempien työpaikkojen ja riittävien tulojen aikaansaamisen ja sosiaalisen polkumyynnin torjumisen ennakkoedellytys.

1.10

ETSK kannattaa oikeudenmukaista verotusta ja petosten, veronkierron, rahanpesun ja veroparatiisien soveltamien finanssikäytäntöjen torjuntaa. EU:n toimielinten, hallitusten ja yritysten yhteisenä tavoitteena tulee olla yhteistyön tekeminen tehokkaiden mekanismien ottamiseksi käyttöön. Tällaisia ovat muun muassa kaksi veronkierron vastaista direktiiviä.

1.11

Komission työohjelma vuodeksi 2020 ja ehdotetut painopisteet ja toimet edellyttävät näin ollen mukautuksia komission tavoitteisiin, kantoihin ja työskentelymenetelmiin. Kaikkien sen sisäisten ja ulkoisten toimintapolitiikkojen on oltava johdonmukaisia ja kestävän kehityksen tavoitteiden suuntaisia, niin että tehokkuus-, toissijaisuus-, suhteellisuus- ja kestävyysperiaatteet otetaan asianmukaisesti huomioon.

1.12

Tehdäkseen konkreettisia ehdotuksia komission vuoden 2020 työohjelmaa varten ETSK on ottanut huomioon komission vastavalitun puheenjohtajan heinäkuussa 2019 esittämän poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (2019–2024) (7).

1.13

Komission uusi kokoonpano, joka esiteltiin 10. syyskuuta, heijastaa näissä poliittisissa suuntaviivoissa esitettyjä prioriteetteja ja tavoitteita ja perustuu tarpeeseen puuttua ilmaston, teknologian ja väestön muutoksiin, jotka muuttavat tapaamme elää ja tehdä työtä.

2. Taloudellisen perustamme kehittäminen: eurooppalainen tulevaisuuden malli – kaikkia koskevan kestävän talouskasvun, sisämarkkinoiden elpymisen, täyden ja tuottavan työllisyyden sekä säällisten työpaikkojen edistäminen

2.1

Eurooppa tarvitsee selvästi uutta talousstrategiaa: myönteistä sanomaa EU:n talouden tulevasta kehityksestä maailmanlaajuisessa kontekstissa, jotta voidaan parantaa unionin kykyä selvitä taloudellisista häiriöistä sekä sen talousmallin taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä ja palauttaa siten luottamus, vakaus ja hyvinvointi, joka jakautuu kaikkien eurooppalaisten kesken. Viime vuosina saavutetun edistyksen pohjalta tämä strategia voisi luoda perustan taloudellisen, finanssipoliittisen, rahoituksellisen, sosiaalisen ja poliittisen yhdentymisen jatkamiselle, joka on tarpeen, jotta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimuksen) 3 artiklassa asetetut EU:n sisämarkkinoiden ja talous- ja rahaliiton tavoitteet voidaan saavuttaa.

2.2

EU:n perustana on oltava terveellä pohjalla oleva talousstrategia ja vankka sosiaalinen ja ympäristön kannalta kestävä strategia. Ympäristöulottuvuudella on varmistettava, että ”maapallon kestävyyden rajoja”kunnioitetaan eikä luonnonvaroja käytetä liikaa, jotta näiden resurssien kestävä käyttö pitkällä aikavälillä on yhä mahdollista ja jotta luonnon monimuotoisuutta suojellaan tehokkaasti (8). Yritykset luovat edellytykset yhteiskunnan ja ympäristön kehitykselle ja kestäväpohjaiselle kilpailukyvylle. Eurooppalaiset yritykset ovat valmiit hoitamaan osansa ja kantamaan vastuunsa yhdessä työntekijöidensä ja sidosryhmiensä kanssa. Eurooppa tarvitsee liiketoimintaympäristön, joka auttaa valmistautumaan tulevaisuuteen, jossa sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat ovat osa liiketoimintaympäristön määritelmää ja joka tarjoaa mahdollistavat ja tukea antavat edellytykset liiketoiminnan harjoittamiselle, jotta yritykset voivat kasvaa kestävästi ja luoda näin vaurautta jaettavaksi. Tämä voidaan toteuttaa myös laadukkaampien työpaikkojen, parempien työmahdollisuuksien ja täytäntöönpanokelpoisten oikeuksien avulla.

2.3

Sisämarkkinat taloudellisine, sosiaalisine ja ympäristöön liittyvine ulottuvuuksineen ovat Euroopan yhdentymisen ytimessä ja vahva Euroopan sosiaalista markkinataloutta edistävä tekijä. Sisämarkkinat on kuitenkin saatettava valmiiksi ja niitä on elvytettävä ja uudistettava, jotta saadaan aikaan digitaaliset sisämarkkinat. Keskeisenä tavoitteena tulee olla sellaisten olosuhteiden luominen, joiden vallitessa erilaiset (myös uusia talousmalleja hyödyntävät) yritykset, digitalisaatio ja innovointi sekä rajatylittävät menestymismahdollisuudet voivat kehittyä. Sisämarkkinoiden toimintaa olisi parannettava ja sitoutuminen niiden yhdentymisen jatkamiseen olisi taattava. Niiden tulisikin pystyä luomaan kestäväpohjaista talouden kehitystä ja innovaatiotoimintaa, houkuttelemaan investointeja, tukemaan yrittäjiä ja edistämään yritystensä kestävällä pohjalla olevaa kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. On kuitenkin tärkeää myös huomata, etteivät sisämarkkinoiden myönteiset vaikutukset ole jakautuneet tasaisesti eikä kaikilla kansalaisilla ole mahdollisuutta hyötyä niiden tuomasta hyvinvoinnista (9).

2.4

Makrotalouden näkymien suhteen epävarmuus ei ole vähentynyt. Yhdistyneen kuningaskunnan odotettavissa oleva ero Euroopan unionista ja Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset jännitteet ovat edelleen talouden kehityksen ja työllisyyden heikkenemisriskejä lähitulevaisuudessa. Euroopan komission kesällä antaman talousennusteen mukaan havaittiin, että vaikka kokonaistyöttömyysaste on kahteen viime vuosikymmeneen verrattuna alhainen, useat maat eivät ole saavuttaneet kriisiä edeltäneitä työllisyystasoja. Euroopan unionin BKT:n kasvuasteen odotetaan olevan tänä vuonna vain 1,4 prosenttia koko EU:ssa ja 1,2 prosenttia euroalueella (10). ETSK on huolissaan siitä, että euroalueen talouden näkymien heikkenemisriskeistä saattaa hyvinkin kehkeytyä uusi sosioekonominen kriisi, ei kovinkaan kaukaisessa tulevaisuudessa, mikä aiheuttaisi mittavia haasteita talouden sopeuttamiselle (11). Uuden taantuman riskin välttämiseksi tarvitaan kasvuun suuntautunutta julkisen talouden linjausta (positiivista finanssipolitiikan viritystä), jolla tuetaan samansuuntaista rahapolitiikkaa. Julkisen talouden kasvun on oltava erityisen huomattavaa jäsenvaltioissa, joiden maksutase on merkittävästi ylijäämäinen ja julkisen talouden rahoitusasema vakaa tai ylijäämäinen.

2.5

BKT:n kasvu ei kuvaa useimpien kansalaisten hyvinvointia eikä ympäristön tilan huonontumista ja luonnonvarojen ehtymistä. Tästä syystä on tarpeen kehittää yhteiskunnallisen hyvinvoinnin ja kestävyyden mittareita, joissa käytetään paremmin soveltuvia, pitkän aikavälin taloudellisten vaikutusten todellista syvyyttä osoittavia indikaattoreita. Pelkän BKT:n käyttö johtaa toimiin, joissa otetaan huomioon vain niiden taloudellinen vaikutus. Tästä syystä on tarpeen laajentaa viitekehystä sisällyttämällä siihen sosiaalisia ja ekologisia indikaattoreita, jotta voidaan suunnitella aidosti kestävyysajattelua noudattavia uudistuksia. On erittäin tärkeää, että nämä indikaattorit ovat yhteensopivia myös YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa (12).

2.6

Valtavat sosiaaliset erot jäsenvaltioissa ja niiden välillä ja alueilla sekä alueellinen epätasapaino maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä ovat edelleen mittavia ongelmia. Myös vaurauden suhteen on selvästi olemassa merkittävää eriarvoisuutta. Tässä yhteydessä ETSK suhtautuu myönteisesti neuvoston puheenjohtajamaan Suomen prioriteettiin ”hyvinvointitalous”ja on samaa mieltä siitä, että eriarvoisuuden ja erojen vähentämisen on oltava ensisijainen poliittinen tavoite. Komitea on myös samaa mieltä siitä, että hyvinvointitalouden käsite on sisällytettävä tuleviin EU:n toimintalinjoihin ja että se ansaitsee keskeisemmän sijan kestävällä pohjalla olevassa ja taloudellisessa päätöksenteossa.

2.7

EU:n on vastattava nopeasti muuttuvaan geopoliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen, lisääntyvään sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen polarisoitumiseen, digitalisaation ja teknologian kasvavaan merkitykseen kaikilla elämänaloilla sekä ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöhaasteisiin. EU:n teollisuuden muutos on erittäin tärkeä asia näihin kysymyksiin vastaamiseksi, ja siinä on otettava kaikilta osin huomioon globaalit kestävän kehityksen tavoitteet, jotka tarjoavat keskeisen yleiskehyksen oikeudenmukaiselle ja kestävälle talouskehitykselle.

2.8

Tässä yhteydessä, ja etenkin kun keskustellaan työn tulevaisuudesta, olisi kiinnitettävä enemmän huomiota nuorten kannalta merkityksellisiin sosiaalisiin ja työelämän kysymyksiin, kuten digitalisaatioon, alustatyöhön sekä työmarkkinoiden enenevään hajanaisuuteen ja sattumanvaraisuuteen, jotka vaikuttavat erityisesti nuorten tilanteeseen.

2.9

Väestörakenteen muuttuminen on perimmäinen syy eräisiin niistä Euroopan unionia ja jäsenvaltioita keskipitkällä aikavälillä uhkaavista haasteista, jotka ovat parhaiten ennakoitavissa. Väestörakenteen kehitys osoittaa, että Euroopan on parannettava naisten, nuorten, ikääntyneiden työntekijöiden, vammaisten ja maahanmuuttajien integroitumista työmarkkinoille. Heidän taitojensa, osaamisensa ja yrittäjyyspotentiaalinsa hyödyntämiseksi ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi tarvitaan dynaamisempia, tehokkaampia ja vaikuttavampia työmarkkinatoimia. Asianmukaisten sosiaalisen suojelun järjestelmien sekä nopean siirtymisen työttömyydestä vakaisiin työsopimuksiin olisi oltava osa tätä yhtälöä.

2.10

Investoinnit ihmisiin ja sosiaaliseen kestävyyteen voivat auttaa vastaamaan näihin yhteisiin haasteisiin. Työmarkkinainstituutioiden parannusten (kuten aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja julkisten työvoimapalvelujen tehokkaamman roolin (13)) olisi periaatteessa parannettava useampien eurooppalaisten taloudellisia ja sosiaalisia oloja. ETSK kehottaa muun muassa luomaan tehokkaampia, vaikuttavampia ja kestävämpiä sosiaalisen suojelun järjestelmiä, jotta edellä mainittuihin haasteisiin kyetään vastaamaan. Tässä suhteessa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden poliittisia toimia on varaa tehostaa.

2.11

Tällaisissa toimissa olisi syytä keskittyä sitoumukseen panna sosiaalisten oikeuksien pilari täytäntöön. Kuten toimielinten välisessä julistuksessa todetaan, tämä sitoumus perustuu kestävän kasvun periaatteisiin ja sillä pyritään edistämään taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä, kansallisten järjestelmien monimuotoisuutta ja työmarkkinaosapuolten keskeistä asemaa (14).

2.12

Lisäksi EU:n on oltava edelläkävijä YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa ja tunnustettava ensinnäkin, että maakohtaista resursseja tuottaa ensisijaisesti talouskasvu, jolla on tukenaan mahdollistava ympäristö kaikilla tasoilla, ja toiseksi, että yksityinen liiketoiminta, työntekijöiden kokemus ja luovuus sekä investoinnit ja innovointi ovat merkittäviä kehitystä edistäviä tekijöitä (15).

2.13

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on osoittautunut korvaamattomaksi välineeksi EU:n päätöksenteon ja lainsäädännän parantamiseksi, lainsäädännön ennakoimiseksi tai sen vaihtoehtojen selvittämiseksi sekä sen yhteiskunnallisen legitiimiyden vahvistamiseksi. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu voi myös olla kestävän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoväline.

2.14

Rahoitus- ja talouskriisien aikana EKP:llä oli vakauttava rooli. ETSK kehottaa vakiinnuttamaan EKP:n roolin viimesijaisena lainanantajana. Tästä huolimatta edelleen esiintyy huolestuttavia taloudellisia ilmiöitä, kuten vaatimaton investointien taso suhteellisen ekspansiivisesta rahapolitiikasta huolimatta ja se, että pankit tallettavat varoja EKP:hen, vaikka sen maksama korko on negatiivinen. Koska emme edelleenkään voi sulkea pois uusien rahoitus- tai talouskriisien mahdollisuutta, tulevan komission on toteutettava toimenpiteitä, joilla vähennetään EU:n talouden haavoittuvuutta ja lisätään sen sietokykyä. Lisäksi tulevan komission on tulevien kriisien välttämiseksi otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla vakautetaan rahoitusmarkkinoita ja vahvistetaan etenkin talouden kysyntäpuolta. Finanssipolitiikan sääntöjen jäykkä soveltaminen heikentää talouskehitystä varsinkin nykyisessä epäselvässä tilanteessa. ETSK kehottaa jälleen kerran soveltamaan niin kutsuttua kultaista sääntöä (16).

Ehdotukset:

—

YK:n toimintaohjelma Agenda 2030 sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka EU on sitoutunut saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. ETSK kehottaa laatimaan Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöön panemiseksi EU:n kokonaisvaltaisen vuoteen 2050 tähtäävän kestävän kehityksen strategian, jonka toteutuminen taataan kunnianhimoisella EU:n talousarviolla, ja uskoo, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano edistää tätä (17).

—	Uudella Euroopan sisämarkkinastrategialla ja teollisuuspoliittisella strategialla, joilla pyritään luomaan kestäväpohjainen sosiaalisen markkinatalouden malli, on varmistettava Euroopan johtoasema teknologian, innovoinnin ja kestävyyden aloilla seuraavasti:

—

Elvytetään ja uudistetaan sisämarkkinoita ja saatetaan ne valmiiksi varmistamalla keskeisten direktiivien uudelleentarkastelun avulla, että olosuhteet ovat suotuisat eri kokoisille ja muotoisille yrityksille (uudet talousmallit, yhteisötalous jne.) sekä innovoinnille ja osaamisen kehittämiselle. Tähän liittyen tulee arvioida uudelleen liikkuvuusjärjestelyjä ja muita rajatylittäviä menestymismahdollisuuksia sekä erityisesti palvelujen sisämarkkinoita.

—

Kun otetaan huomioon yhteisötalouden kasvava merkitys osallistavan ja kestäväpohjaisen talouskehityksen edistämisessä sekä EU:n sosiaalinen ulottuvuus, ETSK katsoo, että yhteisötaloudelle otollisen ekosysteemin kehittäminen ja riittävän EU-rahoituksen osoittaminen sitä varten on tärkeä tavoite, jota komission työohjelmassa olisi edistettävä (18).

—

Luodaan edellytykset todelliselle digitaaliselle murrokselle ja digitaalisille sisämarkkinoille, jotta voidaan turvata maailmanlaajuinen kestävä kilpailukyky ja tuottaa kestävää kasvua ja työpaikkoja sekä kehittää eurooppalaista visiota muun muassa eettisen tekoälyn ja robotiikan kehittämisestä. Eurooppa tarvitsee kokonaisvaltaisen käänteen voidakseen tulla maailman dynaamisimmaksi digitaaliseksi alueeksi, jossa otetaan huomioon yhteiskuntaa muokkaavan uuden teknologian (yhtenä esimerkkinä lohkoketjuteknologia) tarjoamat mahdollisuudet, digitaalitalouden maailmanlaajuinen luonne ja yritysten integroituminen globaaleihin arvoketjuihin (19), jotta se pystyy tarjoamaan suotuisan toimintaympäristön innovoinnille ja yrittäjyydelle sekä sellaisten laadukkaiden ja tuottavien työpaikkojen luomiseksi, joihin liittyy kunnon palkka ja jotka säästävät ympäristöä, ja elvyttämään reaalitalouden kaikkien hyväksi (20). Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä digitaalisten taitojen hankkimiseen STEM-aloille ja oppisopimusjärjestelmille myönnettävän lisätuen yhteydessä. Koulutusjärjestelmiä olisi tarvittaessa uudistettava, jotta ne olisivat tarkoituksenmukaisia muun muassa digitaalialalla, ja investointeja koulutusjärjestelmiin olisi tehostettava (21).

—

Tuetaan edelleen eurooppalaisten työmarkkinoiden muutosta varmistaen samalla niiden asianmukainen toiminta, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus (22). ETSK suosittelee, että ryhdytään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että EU:ssa kaikki – myös uudenmuotoista työtä tekevät – työntekijät ovat työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön mukaisen suojelun alaisia kaikissa työhönsä liittyvissä yhteyksissä (23) ja voivat hyötyä parhaista mahdollisista teknologioista työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tässä yhteydessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon siitä seuraavat mahdolliset vaikutukset yksityisyyteen ja tulosvalvontaan (24).

—

Elinikäistä oppimista koskevan oikeuden varmistaminen jokaiselle on kysymys, jonka olisi oltava EU:n asialistalla, ja digitaalisten taitojen hankkimiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Kansallisia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä ja oppisopimusjärjestelmiä olisi kehitettävä edelleen keskittyen STEM-aloihin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) ja harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviin koulutusmalleihin. Tämän avulla pystytään vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin, ja ihmiset voivat opetella uusia taitoja sekä täydentää ja päivittää osaamistaan digitaalisen vallankumouksen, ilmastonmuutoksen sekä yhteiskunnallisen ja väestökehityksen seurausten lieventämiseksi (25).

—

Ehdotetaan makrotalouden, teollisuutta koskevien, alakohtaisten ja työmarkkinatoimien johdonmukaista politiikkayhdistelmää Euroopan talouden viherryttämisen varmistamiseksi (26). Tavoitteena on parantaa koko toimitusketjun toimintaa sekä luoda säällisiä työpaikkoja koko toimitusketjussa ja saada aikaan runsaasti erilaisia työllistymismahdollisuuksia. Tässä yhteydessä olisi hyödynnettävä mahdollisuuksia luoda ja edistää laadukkaita ympäristömyötäisiä ja tuottavia työpaikkoja laatimalla vihreän ja kestävän kasvun toimintasuunnitelma ja toteuttamalla aloitteita, joiden avulla yritykset ja varsinkin pk- ja mikroyritykset pystyvät sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet osaksi liiketoimintastrategiaansa.

—

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on EU:n talouden ohjauskehys, jossa keskitytään tietyssä määrin työllisyyteen ja sosiaaliseen tuloskuntoon, mutta siinä puututaan heikosti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin ja EU:n edistymiseen Pariisin tavoitteiden saavuttamisessa, kuten käy ilmi vuotuisesta kasvuselvityksestä 2019. Tästä syystä ETSK kehottaa laatimaan vuoteen 2050 tähtäävän, tulevaisuuteen suuntautuvan kestävän kehityksen strategian, joka pohjautuu kestävän kehityksen sykliin ja perustuu mitattavissa oleviin ja täydentäviin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin indikaattoreihin ja tavoitteisiin (27), jotta voidaan suunnitella aidosti kestäviä uudistuksia.

—

Sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi, mutta sitä on mahdollista parantaa. Tulostaulun 14:ää indikaattoria ja sen alaindikaattoreita (yhteensä 35) olisi tarkistettava säännöllisesti, jotta niitä voidaan mukauttaa poliittisten tavoitteiden ja Euroopan muuttuvan sosioekonomisen tilanteen mukaisesti. Työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot olisi otettava tähän työhön mukaan.

—

ETSK katsoo, että toimintaohjelmaan tulee sisällyttää keskeisinä sietokykyä edistävinä tekijöinä seuraavaa (28):

—

Lujitetaan rahoitusvakautta kasvattamalla Euroopan vakausmekanismin (EVM) rahoituskapasiteettia, edistämällä sellaista eurooppalaista veropolitiikkaa, johon sisältyy verotuksen yhdenmukaistaminen, luomalla edellytykset turvata jäsenvaltioiden julkisten rahoitusvarojen riittävyys ja ottamalla käyttöön tehokkaita mekanismeja veropetosten torjumiseksi.

—	Viimeistellään talous- ja rahaliitto laajentamalla EKP:n tavoitteita, perustamalla unionin ”valtionkassa”, joka voi laskea liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja, parantamalla euroalueen hallintoa ja tekemällä siitä entistä demokraattisempaa.

—	Lisätään Euroopan kansantalouksien tuottavuutta keskittymällä oleellisimpiin tekijöihin, kuten investointeihin (julkiset ja yksityiset), t&k-toimintaan, yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, yrityshallinnon parantamiseen ja työntekijöiden osallistumiseen.

—

Työmarkkinat ja työpaikkojen laatu: tehostetaan keskitettyä sopimista ja työmarkkinavuoropuhelua, varmistetaan automaattisten vakauttajien tehokas toiminta, perustetaan eurooppalainen työttömyysvakuutusjärjestelmä (täydentämään kansallisia vakuutusjärjestelmiä) ja lisätään ja kehitetään aktiivisia työllisyyspoliittisia toimia.

—	Edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta kehittämällä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja panemalla se täytäntöön, riittävällä ja kohdennetummalla rahoituksella sekä työmarkkinavuoropuhelun avulla.

—	Edistetään suotuisien liiketoiminta- ja investointiympäristöjen luomista parantamalla yritysten rahoitusta. Saatetaan pääomamarkkinaunioni ja pankkiunioni eurooppalaisine talletussuojajärjestelmineen viipymättä valmiiksi.

—

Pitkäaikaistyöttömyyden torjunta ja lannistuneiden henkilöiden integroiminen uudelleen työmarkkinoille on toinen keskeinen politiikanala, jossa tarvitaan kiireellisesti kohdennettuja toimenpiteitä. ETSK kannattaa työttömyysvakuutusten yhteisiä vähimmäisvaatimuksia, jotka koskevat nettokorvausastetta, työttömyysedun kestoa ja työttömyystukia saavien työttömien osuutta sekä työntekijöiden koulutusta ja tukemista heidän joutuessaan työttömiksi.

—

On ehdottoman tärkeää poistaa julkisten ja yksityisten investointien vaje ja asettaa tavoitteeksi saavuttaa vuonna 2007 vallinnut lyhytaikaisten investointien taso (22,5 prosenttia EU:ssa, kun nykytaso on 20,5 prosenttia; molemmat luvut ovat huomattavasti pienemmät kuin Kiinan ja Yhdysvaltojen luvut). Tästä syystä yksi finanssipolitiikan keskeisistä prioriteeteista on oltava julkiset investoinnit ja yksityisten investointien edistäminen sekä uudistusprosessi liiketoimintaympäristön parantamiseksi. Nämä uudistukset liittyvät kiinteästi uudistuksiin, joilla parannetaan työpaikkojen laatua, vähennetään työpaikkojen epävarmuuden hälyttäviä mittasuhteita ja varmistetaan sosiaalisten ja työntekijöiden oikeuksien korkea taso (29).

—

ETSK katsoo, että määrittäessään vertailuarvoja ja vähimmäisvaatimuksia ”parhaaseen sosiaaliseen tuloskuntoon pääsemiseksi” (30) Euroopan komission ja jäsenvaltioiden tulee sopia yhteisistä periaatteista, määritelmistä ja menetelmistä riittävän vähimmäistulon takaavan järjestelmän luomiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot voivat sopia viitebudjetteihin liittyvän työn (31) ja European Minimum Income Network -verkoston (32) muodostamalta pohjalta yhteisistä perusteista sen määrittämiseksi, minkä suuruinen vähimmäistulo on riittävä köyhyyden vähentämiseksi sekä kohtuullisen elintason ja ihmisarvoisen elämän turvaamiseksi. Olisi harkittava näitä asioita koskevan EU:n lainsäädäntöaloitteen laatimista yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa.

—

Terveyteen, koulutukseen ja sosiaaliseen osallistamiseen sekä talouden viherryttämiseen tarvitaan lisää julkisia investointeja erityisesti paikallis- ja aluetasolla. Ne olisi mahdollistettava ottamalla käyttöön ETSK:n useissa viimeaikaisissa lausunnoissaan suosittelema ”kultainen sääntö”, jonka mukaan investointimenoja ei oteta huomioon tarkasteltaessa vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämätavoitteiden täyttymistä. Jos tämä yhdistetään uudistusprosessiin, sillä varmistetaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys (33).

—

ETSK panee merkille vastavalitun komission puheenjohtajan sitoumuksen esittää ehdotus oikeudellisesta välineestä, jolla varmistetaan, että jokaisella unionissa olevalla työntekijällä on kohtuullinen vähimmäispalkka. Komitea pitää hyödyllisenä sellaisten vertailuarvojen määrittämistä, jotka auttavat arvioimaan pienten palkkojen riittävyyttä, jotta voidaan torjua palkansaajien köyhyyttä muun muassa edistämällä hyvien käytäntöjen analysointia ja vaihtoa käytettävissä olevien vastavuoroisen oppimisen prosessien välityksellä ja ottamalla käyttöön yhteiset standardit läpinäkyvien ja ennakoitavissa olevien vähimmäispalkkojen määrittämiseksi, sikäli kuin tällaiset palkat ovat käytössä, jos työmarkkinaosapuolet toivovat niitä (34).

—

Sosiaalisen eriarvoisuuden lievittämisestä, veronkierron ja veropetosten torjunnasta ja verotaakan oikeudenmukaisemmasta jakautumisesta on tultava tulevan komission poliittisia prioriteetteja. Komitea kehottaakin panemaan viipymättä täytäntöön säännöt tällaisten rikosten ja väärinkäytösten muotojen torjumisesta Euroopan tasolla ja arvioimaan mahdollisuutta toteuttaa muita, tehokkaampia toimenpiteitä, joihin voisivat kuulua myös välineet, joilla lopetetaan veroparatiisien laiton toiminta (35).

3. Vihreämmän, oikeudenmukaisemman ja osallistavamman tulevaisuuden luominen – pikaiset toimet ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumiseksi

3.1

ETSK painottaa, että ympäristönsuojelun on oltava EU:lle tärkeä prioriteetti nykyisen ympäristönpilaantumisen vuoksi ja että se on valtavirtaistettava unionin kaikkiin politiikkatoimiin ja kaikkeen toimintaan. Komitea korostaa, että EU:n olisi sovitettava uudistettu teollisuuspoliittinen strategia tarpeeseen toteuttaa tehokkaita toimia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, lisätä uusiutuvan energian osuutta energialähteiden yhdistelmässä ja saada aikaan energiansäästöjä, jotta varmistetaan, että vähintään Pariisin sopimuksen tavoitteet pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan ja välittömästi. Samalla EU:n olisi pyrittävä saamaan Pariisin sopimuksen muut sopimuspuolet täyttämään sitoumuksensa varmistaa yhtäläiset toimintaedellytykset eurooppalaisille yrityksille. Tämä olisi otettava huomioon myös siten, että EU:n vuosien 2030 ja 2050 päästövähentämistavoitteet sovitetaan yhteen.

3.2

Nopeasti muuttuva ilmasto, biologisen monimuotoisuuden romahtaminen, muut ympäristöriskit ja kollektiivinen epäonnistuminen toimivan politiikan toteuttamisessa ovat myös keskeinen uhka Euroopan väestölle, taloudelle ja ekosysteemeille. Tästä syystä tarvitaan vahva vuoteen 2050 ulottuva yleinen EU:n strategia YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman toteuttamiseksi. EU:n olisi vauhditettava oikeudenmukaista ja kestäväpohjaista siirtymistä käyttämään mahdollisimman suurelta osin uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa. Tämän energian olisi oltava puhdasta, kohtuuhintaista ja yhteisö- ja kansalaisomistajuutta tukevaa.

3.3

Euroopan unionin on oltava johtaja taistelussa ympäristön puolesta ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komission vastavalitun puheenjohtajan Ursula von der Leyenin poliittisten suuntaviivojen mukaan ilmastotoimien tehostaminen on yksi EU:n prioriteeteista myös jatkossa. Ekologinen kestävyys edellyttää laajaa politiikkayhdistelmää, johon sisältyy myös kauppapolitiikka. Se edellyttää myös toimenpiteiden oikea-aikaista toteuttamista niin globaalilla kuin EU:n, jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla muun muassa energian ja liikenteen, verotuksen, tutkimuksen, teollisuus- ja kilpailupolitiikan sekä työllisyys- ja sosiaalipolitiikan aloilla.

3.4

Kokonaisuutena katsoen ennusteet Pariisin sopimuksen täysimittaisen täytäntöönpanon vaikutuksista osoittavat, että siirtymä ilmastoneutraaliin talouteen voisi lisätä BKT:tä 1,1 prosenttia ja työllisyyttä 0,5 prosenttia enemmän verrattuna skenaarioon, jossa ei toteuteta ilmastotoimia. Tämä merkitsee 1,2:ta miljoonaa lisätyöpaikkaa EU:ssa vuoteen 2030 mennessä nykyisellään odotettavissa olevien 12 miljoonan uuden työpaikan lisäksi (36). Jotta tähän päästään, olisi erityisesti Euroopan resurssi- ja energiaintensiiviselle teollisuudelle luotava tasavertaiset toimintaedellytykset kansainvälisessä kilpailussa (37).

3.5

Siirtyminen ilmastoneutraaliin kiertotalouteen ei ole automaattisesti osallistavaa, koska siihen liittyy mahdollisesti huomattavia kustannuksia ja riskejä tietyille aloille. Oikeudenmukaisella siirtymällä on kaksi keskeistä ulottuvuutta: ”tulokset”(vähähiilisen talouden uudenlainen työelämäkenttä ja sosioekonominen maisema) ja ”prosessi”(miten niihin päästään). Tuloksena olisi oltava terve teollisuuden ja talouden perusta, jota tuetaan investointeihin kannustavalla ympäristöllä ja toimivilla työmarkkina- ja koulutusjärjestelmillä, joilla pystytään tarjoamaan kaikille säällinen työpaikka osallistavassa yhteiskunnassa, jossa ei ole enää köyhyyttä. Prosessin eli sen, miten tuloksiin päästään, olisi perustuttava hallittuun siirtymään ja kaikki tasot kattavaan mielekkääseen talouspolitiikkaan sekä sosiaaliseen ja kansalaisvuoropuheluun, jotta varmistetaan, että taakka ja hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti eikä ketään jätetä oman onnensa nojaan. Tarvittavilla toimenpiteillä ja uudistuksilla saattaa olla huomattava vaikutus kansalaisiin ja alueisiin, ja ne saattavat aiheuttaa muun muassa työvoiman jakautumista uudelleen eri alojen ja ammattien välillä sekä merkittäviä muutoksia vaadittaviin taitoihin. Kestäväpohjainen siirtymä edellyttää investoimista tehokkaisiin ja yhdennettyihin sosiaalisen suojelun järjestelmiin. Lisäksi se on yhdistettävä tiiviisti talous- ja rahaliiton perusteelliseen ja demokraattiseen vahvistamiseen sekä vankkaan rahoitusstrategiaan, jolla pystytään varmistamaan kestävän siirtymän riittävä rahoitus koko uudessa kunnianhimoisessa monivuotisessa rahoituskehyksessä; kestäviin ja oikeudenmukaisiin kansallisiin verojärjestelmiin sekä merkittäviin julkisiin investointeihin jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla. Tässä yhteydessä tarvitaan monivuotisen rahoituskehyksen toimivuustarkastusta.

3.6

Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson, ESR:n ja Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) kaltaiset EU:n välineet sekä Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu voivat edistää oikeudenmukaista siirtymää tukemalla siirtymän aikana yrityksiä, työntekijöitä ja perheitä, jotka ovat olleet riippuvaisia energiaintensiivisten alojen työpaikoista, muun muassa uudelleenkoulutuksen, osaamisen täydentämisen, yksilöllisen työnhakuohjauksen ja mahdollisesti tulokorvausten avulla.

3.7

ETSK suhtautuu myönteisesti uusiin yritysten ilmastoraportointia koskeviin suuntaviivoihin, jotka ovat osa komission esittämää kestävää rahoitusta koskevaa toimintasuunnitelmaa, sekä keskeisiin suosituksiin siitä, millaisella taloudellisella toiminnalla voidaan tosiasiallisesti hillitä ilmastonmuutosta tai helpottaa siihen sopeutumista (luokitusjärjestelmä) (38). Tässä suhteessa on olennaisen tärkeää määrittää ennakoitavasti, varmasti ja selkeästi, millainen toiminta on todella kestävää ympäristön kannalta (39).

Ehdotukset:

—

ETSK kannattaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa ja soveltuvalla kansallisella ja Euroopan tasolla sellaisten ”oikeudenmukaisia siirtymiä”koskevien asianmukaisten toimintalinjojen kehittämistä, joiden avulla otetaan käyttöön toimenpiteitä ja toimia, joilla hallinnoidaan ja muutetaan vähimmäissuojelua ja annetaan siitä takeet niissä tapauksissa, joissa työpaikoilla toteutetaan uudelleenjärjestelyjä tai työntekijöiden joukkovähentämisiä (teknologisten, väestörakenteellisten tai globalisaatiosta, ilmastonmuutoksesta tai kiertotaloudesta johtuvien) muutosten vuoksi, mukaan lukien oikeus ryhtyä työehtosopimusneuvotteluihin muutosten ennakoimiseksi ja tuen tarjoamiseksi järjestelyjen ja vähentämisten kohteena oleville työntekijöille (työntekijöiden joukkovähentämisiä koskevan direktiivin kehittäminen (40)).

—

Oikeudenmukaisen siirtymän pitäisi olla elimellinen osa kestävän kehityksen politiikkakehystä. Oikeudenmukaisissa siirtymätoimissa olisi keskityttävä ilmastopoliittisten toimenpiteiden haitallisten vaikutusten jakaantumisen korjaamiseen ja työmarkkinoilla tapahtuvien siirtymien aktiiviseen hallintaan ja niiden avulla olisi myös käsiteltävä aluekehityskysymyksiä.

—	Vastatakseen ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin EU:n täytyy muuttaa lineaarinen talous vähähiiliseksi kiertotaloudeksi, jolla varmistetaan, että kierto on pitkäaikaista ja mahdollisimman tehokasta (41).

—

ETSK katsoo, että ilmastorahoitussopimuksessa tulee käsitellä kaikkia ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikan osa-alueita: oikeudenmukaista siirtymää (toimenpiteitä muutoksen seurausten lieventämiseksi, mutta myös vahinkojen ja menetysten korvaamiseksi) sekä tehokkaita toimintapolitiikkoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Kiertotalousmallia tulee edistää kaikin mahdollisin tavoin ja sen sääntelykehystä parantaa. Kaiken tämän rahoittamiseksi on varattava tarkoituksenmukaiset määrärahat suuntaamalla uudelleen nykyisiä investointeja (ympäristön kannalta suotuisampiin kohteisiin) ja hankkimalla uusia, käytettävissä olevia rahoituslähteitä (42).

—

Sopimuksessa vaaditaan selkeän ja pitkällä aikavälillä ennakoitavissa olevan eurooppalaisen poliittisen kehyksen asettamista investointisuunnittelun varmuuden takaamiseksi. Tähän kehykseen on liityttävä aktiivinen pohdinta eri poliittisista vaihtoehdoista, kuten päästötullien kaltaisista rajajärjestelymekanismeista hiilivuotojen välttämiseksi (43), sellaisten tuotteiden osalta, joilta ei vaadita samojen sosiaalisten ja ympäristönormien noudattamista (44).

—

Kun kestävyysluokittelu (45) on hyväksytty ja pantu kaikilta osin täytäntöön, pitäisi harkita mahdollisten uusien lainsäädäntötoimenpiteiden tarvetta. Jos toimia tarvitaan, niiden tulee pohjata asianmukaiseen vaikutustenarviointiin. ETSK viittaa tässä yhteydessä lausuntoihinsa Euroopan ilmastorahoitussopimuksesta (46) ja komission esittämästä kestävän kasvun rahoitusta koskevasta toimintasuunnitelmasta (47).

—

Sekä julkisia että yksityisiä investointeja ilmastoneutraaliin tulevaisuuden talouteen on lisättävä, jotta voidaan saavuttaa EU:n vuoteen 2030 asettamat tiukemmat päästövähennystavoitteet, ja hiilineutraalin talouden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä Pariisin tavoitteiden mukaisesti edellyttää radikaalia muutosta. Uusiutuviin energialähteisiin kohdistuva investointitoiminta on EU:ssa edelleen vähäistä, mutta fossiilisten polttoaineiden tukia ja muita ympäristön kannalta haitallisia tukia on unionin jäsenvaltioissa yhä paljon. Ongelmana ei ole ainoastaan ali-investoiminen, vaan olemassa olevien resurssien kohdentaminenkin toimii huonosti. Näiden kielteisten suuntausten kääntämiseksi tarvitaan selkeitä poliittisia tavoitteita ja johdonmukaisempaa politiikkakehystä. Fossiilisten polttoaineiden aikakauden päättyessä Euroopassa on joka tapauksessa tehtävä tarvittavat investoinnit, jotta varmistetaan, että eurooppalaiset työntekijät saavat suojelua, uusia työpaikkoja syntyy ja paikallista kehitystä tuetaan. Siirtymäprosesseista on neuvoteltava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, ja niiden yhteydessä on noudatettava avoimuutta ja viestittävä tehokkaasti.

—

Hiilidioksidipäästöjä olisi verotettava koko EU:ssa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, jolla velvoitetaan saastuttajat maksamaan ja tuetaan investointeja kohtuuhintaiseen puhtaaseen energiaan. Energiaverotuksella voidaan tukea siirtymistä puhtaaseen energiaan ja edistää kestävää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista kasvua.

—	Yksi suurimmista ympäristöterveysriskeistä EU:ssa on ilman pilaantuminen, joka aiheuttaa noin 400 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Ilman pilaantumisen torjunta ilmastotoimilla tarjoaa mahdollisuuden lisätä kansalaisten ja poliittista tukea ilmastonmuutostoimille.

—

Energiaköyhyyden ja vedensaannin ongelmien ratkaiseminen, helposti saatavilla olevien, terveellisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden ja turvallisten tuotteiden takaaminen ja vahingollisen myrkyllisille kemikaaleille altistumisen lopettaminen. Laaja politiikkayhdistelmä, johon sisältyy EU:n maatalouspolitiikka, auttanee vastaamaan uusiin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin, joita ovat muun muassa kestävät tuotantomenetelmät, parempi ravinto, elintarvikejätteen vähentäminen, eläinten hyvinvoinnin parantaminen, ilmastonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

—	EU:n olisi tuettava kumppanimaiden pyrkimyksiä lakkauttaa asteittain ympäristön kannalta vahingolliset tuet auttaakseen niitä panemaan Agenda 2030 -toimintaohjelma ja Pariisin ilmastosopimus täytäntöön.

—	EU:n kauppapolitiikassa on noudatettava Agenda 2030 -toimintaohjelmaa ja Pariisin sopimusta. Voimassa olevat kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen määräykset on pantava tosiasiallisesti täytäntöön.

4. Kansalaisten suojelu – rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat toimielimet

4.1

EU tuo rauhaa, vakautta ja vaurautta kaikkialle Eurooppaan ja sen ulkopuolellekin, vaikka sen on vielä ratkaistava monia sisäisiä ja ulkoisia haasteita. EU puolustaa päättäväisesti demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevia periaatteitaan. Ne ohjaavat politiikkaamme ja luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisen kulttuurimme pohjalta. Demokratiaa on kunnioitettava Euroopassa ja edistettävä sen ulkopuolella. Kansalaisten osallistumista, vastuuvelvollisuutta suhteessa kansalaisiin sekä oikeudenmukaisempia, avoimempia ja osallistavampia päätöksentekoprosesseja on lisättävä kaikilla tasoilla.

4.2

EU tarvitsee avoimia ja elinvoimaisia yhteiskuntia, joissa kansalaisilla on yhtäläiset oikeudet ja he voivat elää vapaina syrjinnästä ja heidän yksityisyyttään ja turvallisuuttaan kunnioitetaan kaikilta osin. Kulttuurinen monimuotoisuus on Euroopan ja sen kansalaisten rikkaus. Monimuotoisuus on osa Euroopan identiteettiä ja vahvuutta.

4.3

Eurooppa kohtaa merkittäviä haasteita, jotka on ratkaistava ja joista on keskusteltava eurooppalaisesta eikä vain kansallisesta näkökulmasta, ja SEU-sopimuksen 10 ja 11 artiklassa vahvistetut määräykset on pantava täytäntöön kaikilta osin. Tämän vuoksi eurooppalaisessa demokratiassa on vahvistettava sen tavoitteiden ja haasteiden kansainvälistä ulottuvuutta ja samalla edistettävä Euroopan unionin kansalaisuutta, joka perustuu yhteisiin arvoihin Euroopan unionissa, ja tarjottava enemmän eurooppalaista institutionaalista koulutusta ja neuvotteleva, osallistavampi yhteiskunnallinen kehys sekä keskityttävä enemmän Eurooppaan.

4.4

Väestörakenteen kehitys osoittaa, että Eurooppa tarvitsee tulijoita ja heidän taitojaan, osaamistaan ja yrittäjyyspotentiaaliaan. Muuttoliikettä koskevia käsityksiä ja muuttoliikepolitiikkaa on muutettava kiireellisesti kolmansien maiden kanssa tehtävän tiiviimmän yhteistyön pohjalta, jotta aiheesta voidaan käydä järkiperäistä keskustelua tosiseikkojen perusteella. Pakolaiset ja muuttajat olisi nähtävä mahdollisuutena eikä uhkana Euroopan taloudelliselle ja sosiaaliselle mallille. Tätä varten tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeeseen nähden sekä muuttoliikestrategia, unohtamatta myöskään laillista muuttoliikettä.

Ehdotukset:

—	EU tarvitsee kattavan ja täytäntöönpanokelpoisen mekanismin, jolla seurataan demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen tilaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

—	Vapaita ja riippumattomia tiedotusvälineitä ja kansalaisyhteiskuntaa on tuettava ja niiden on sallittava hoitaa tehtävänsä demokratiassa.

—

Kuluttajapolitiikka liittyy läheisesti ihmisten intresseihin ja voi siten vaikuttaa siihen, miten tärkeänä he pitävät EU:n yhdentymisprosessia. ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että kuluttajien oikeuksia lujitetaan ja kunnioitetaan REFIT-prosessissa, digitaalisessa maailmassa sekä silloin, kun on kyse tuotteiden ja palvelujen turvallisuudesta. Komission olisi tehostettava toimenpiteitä, joilla pyritään poistamaan energia- ja kulutusköyhyys ja takaamaan nykyistä paremmin, että kaikki eurooppalaiset voivat hankkia elintarvikkeita ja saada palveluja. Komission olisi myös edistettävä kuluttajien oikeutta saada tietoa ja koulutusta, oikeutta osallistua ja oikeutta järjestäytyä etujensa ajamiseksi silloin, kun kuluttajia koskevia sääntöjä laaditaan.

—

Komission on saatettava päätökseen EU:n kuluttajapolitiikkaa monialaisena ja horisontaalisena kansalaisuuteen liittyvänä politiikkana koskevien keskeisten oikeudellisten ja muiden välineiden tarkistus ja esittää seuraavia kymmentä vuotta koskeva uusi toimintasuunnitelma kuluttajien suojelemiseksi ja puolustamiseksi.

—

Koska yleishyödyllisten palvelujen saatavuus on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden olennainen osatekijä ja sen perustan muodostaa käyttäjien yhdenvertaisen kohtelun periaate, jonka mukaan minkäänlaista syrjintää tai erottelua ei sallita, ETSK kehottaa lisäksi selventämään, mitä yleishyödyllisten palvelujen yleisellä saatavuudella tarkoitetaan, ja toteuttamaan lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla jäsenvaltiot velvoitetaan asettamaan saatavuuden toteutumista mittaavia indikaattoreita (48).

—

Komission olisi laadittava eurooppalainen syrjinnän torjunnan toimintasuunnitelma Lissabonin sopimuksen 19 artiklassa määritellyin perustein ja myös toteutettava konkreettisia toimia yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa koskevan direktiivin käsittelyn jatkamiseksi ja tarkistamiseksi sekä puututtava haavoittuvassa asemassa olevien lasten, naisten, vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden olosuhteisiin sekä haavoittuvuuden uusiin muotoihin. ETSK kehottaa komissiota toteuttamaan tätä kysymystä koskevia toimia pikaisesti heti toimikautensa alussa.

—

Komission olisi toteutettava erityisiä aloitteita YK:n puitteissa toimivan vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean suositusten mukaisesti ja sovellettava vammaisyleissopimusta ulkoisissa toimissaan ja ohjelmissaan. Tähän liittyen olisi otettava käyttöön kaikkien jäsenvaltioiden tunnustama EU:n vammaiskortti. Vuonna 2020 EU:n olisi esitettävä ehdotuksensa vuosia 2020–2030 koskevaksi vammaisten oikeuksien eurooppalaiseksi toimintasuunnitelmaksi ja julistettava vuosi 2023 vammaisten oikeuksien eurooppalaiseksi teemavuodeksi.

—	Komitea kannustaa lisäksi komissiota tukemaan kaikkien opintoasteiden oppilaitoksissa harjoitettavaa toimintaa, jonka tarkoituksena on auttaa oppilaita erottamaan valeuutiset tieteellisistä faktoista.

—

EU:n on parannettava toimintapolitiikkojaan ja toimiaan varmistaakseen sukupuolijärjestystä muuttavien, tasa-arvoon tähtäävien mitattavien tavoitteiden toteutumisen osana yhdennettyä viisivuotista, EU:n sukupuolten tasa-arvoa koskevaa strategiaa. Tähän strategiaan tulisi sisältyä sukupuolten välisten palkkaerojen poistaminen muun muassa erityisellä välineellä, joka lisää yritysten avoimuutta niiden palkkapolitiikoista ja strategioista sukupuolten palkkaerojen poistamiseksi, ja siinä olisi käsiteltävä kaikkia sukupuolten palkkaerojen poistamista koskevassa toimintasuunnitelmassa yksilöityjä aloja. Lisäksi EU:n on taattava, että kaikilla erilaisia syrjinnän muotoja kohtaavilla on yhtäläiset mahdollisuudet yhteiskunnassa

—

ETSK korostaa kiireellistä tarvetta tukea pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ja auttaa heitä kotoutumaan. Se kehottaa komissiota käynnistämään ja toteuttamaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän tehokkaan uudistuksen ihmisoikeuksista kiinni pitäen sekä perustamaan kaikille jäsenvaltioille aidosti yhteisen järjestelmän. Komitea suosittaa myös, että uudelleensijoittamisessa ja humanitaaristen viisumien myöntämisessä pakolaisille edistyttäisiin, jotta voidaan vastata todellisiin tarpeisiin. Se kehottaa komissiota tehostamaan toimia pakolaisten jakamisesta jäsenvaltioiden kesken tehdyn sopimuksen täytäntöönpanon seuraamiseksi ja helpottamiseksi.

—

Komitea kehottaa myös huolehtimaan siitä, että unionin ulkopuolisten muuttoliikkeen kauttakulku- ja alkuperämaiden kanssa solmittujen kumppanuussopimusten tarkistuksen yhteydessä kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta, sekä kehittämään rahoitusvälineitä muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumiseksi.

—

Yhteistyö kumppanimaiden kanssa on oleellista, jotta voimme puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, auttaa pakolaisia, selviytyä erilaisista ryhmistä koostuvista muuttovirroista, torjua ihmissalakuljetusta ja toteuttaa palauttamisia ja takaisinottoja. Jotta ihmisiä voitaisiin auttaa tuloksellisesti heidän kotimaissaan, tarvitaan humanitaaristen, poliittisten ja kehitysapuvälineiden keskinäistä koordinointia.

—

EU:n olisi otettava käyttöön toimintapolitiikkoja ja toimenpiteitä, joilla tuetaan turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä ja joilla myös vahvistetaan osallisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. EU:n olisi säänneltävä ”ympäristön vuoksi siirtymään joutuneiden henkilöiden”asemaa ja tehtävä tiiviimpää yhteistyötä ILO:n kanssa työperäisen muuttoliikkeen ja kotouttamisohjelmien alalla (49).

—

ETSK vaatii pakolaisille turvallisia, laillisia reittejä EU:hun. Kaikkien jäsenvaltioiden sekä eurooppalaisten ja kansallisten sidosryhmien koordinoitu lähestymistapa, joka perustuu jaettuun vastuuseen, oikeudenmukaiseen jakoon, lähentymiseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen, on välttämätön, jotta saadaan enemmän vaihtoehtoja perheenyhdistämiseen, sisäisiin siirtoihin ja uudelleensijoittamiseen.

5. Euroopan etujen ja arvojen edistäminen maailmassa – täytäntöönpanokeinojen vahvistaminen ja globaalisen kumppanuuden elvyttäminen kestävän kehityksen hyväksi

5.1

EU:n on yhä hajanaisemmassa ja moninapaisemmassa maailmassa vahvistettava asemaansa, jotta se voi turvata vaurautensa, turvallisuutensa ja omat arvonsa. Kuten kesäkuussa 2016 annetussa globaalistrategiassa todetaan, Euroopan on otettava maailmassa johtoasema tukemalla johdonmukaisesti ja voimakkaasti monenvälistä, sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä, jonka ytimessä on YK. EU:n olisi edistettävä globaalihallintaa, joka perustuu keskeisiin arvoihin eli sosiaaliseen markkinatalouteen, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioperiaatteeseen, kestävään kehitykseen, monenvälisyyteen ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamiseen.

5.2

EU:n olisi asetettava etusijalle myös vahvojen suhteiden luominen lähinaapureihin oikeuksien ja velvollisuuksien selkeän tasapainon pohjalta. Tässä yhteydessä voitaisiin viitata EU:n naapuruuspolitiikkaan ja kehityspolitiikkaan yhtenä EU:n prioriteeteista sekä siihen, että EU on maailman suurin avunantaja. Kansalaisyhteiskunnan olisi osallistuttava näiden politiikkojen seurantaan.

5.3

EU:n on pidettävä yllä laajentumisprosessin vauhtia ja jatkettava liittymisneuvotteluja ja ohjelmia Länsi-Balkanin maiden kanssa.

5.4

EU:n kauppapolitiikka on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa koko EU:hun ja yhdistää kaikki sen jäsenvaltiot. Kauppapolitiikka on auttanut EU:ta kasvattamaan vaurauttaan monien kumppanien kanssa käytävän kauppavaihdon kautta. Samaan aikaan EU vaalii ja edistää kaupan avulla sosiaalisen osallisuuden ja ympäristönsuojelun arvoja, jotka ovat keskeisiä kestäväpohjaisen globalisaation eli sellaisen globalisaation muodon luomiseksi, joka hyödyttää suuryritysten ja sijoittajien lisäksi myös tavallisia ihmisiä, työntekijöitä, viljelijöitä, kuluttajia, käsityöläisiä ja vapaiden ammattien harjoittajia sekä pk-yrityksiä ja etenkin mikroyrityksiä. Kauppa on niin ikään tärkeä EU:n kehitysmaapolitiikan tukiväline, sillä sen avulla voidaan edistää – etenkin Afrikan suhteen – siirtymistä kehitysyhteistyöstä kumppanuuteen.

5.5

Eurooppa tarvitsee oikeudenmukaisen ja nykyaikaisen veropolitiikan, joka on mukautettu vastaamaan digitaalitalouden tuomiin haasteisiin ja jolla varmistetaan internetin jättiläisten, verkkokauppa-alustojen ja paikallisten yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset. Veronkierron, veropetosten ja verojen välttelyn torjumiseksi tarvitaan kattavampaa yhteistyötä kansainvälisellä tasolla ja kansallisten veroviranomaisten kesken.

Ehdotukset:

—	ETSK kehottaa erityisesti asettamaan kunnianhimoiset kauppapoliittiset tavoitteet kaikilla kolmella tasolla – yksipuolisesti, kahdenvälisesti ja monenvälisesti –, jotta voidaan toisaalta luoda kasvua ja työpaikkoja EU:hun ja toisaalta edistää sääntöpohjaista kauppapolitiikkaa maailmanlaajuisesti.

—

EU:n on yhdessä Euroopan kansalaisyhteiskunnan, myös yritysten, kanssa myös edistettävä kauppasopimusneuvotteluissa aktiivisesti ihmisoikeuksien täysimittaista kunnioittamista. Lisäksi ILO:n yleissopimuksia on noudatettava. Näiden sopimusten olisi oltava demokraattisessa valvonnassa, jolla varmistetaan kansalaisyhteiskunnan asianmukainen osallistuminen, ja olisi pyrittävä saamaan aikaan vahvat sitoumukset etenemissuunnitelmineen siltä varalta, että ILO:n yleissopimuksia ei ratifioida tai panna täytäntöön asianmukaisesti (50).

—

EU:n on myös edellytettävä vahvaa sitoutumista Pariisin sopimukseen ja biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen, jotta jokaiseen kauppasopimukseen kirjataan aidosti sosiaaliasioita, kuluttajansuojaa ja ympäristöä koskevia lausekkeita (tämä koskisi Euroopan kaikkia potentiaalisia kauppakumppaneita, koska 195 Yhdistyneiden kansakuntien 197 jäsenvaltiosta on allekirjoittanut sen). Hiilen hinnoittelu koko maailman tasolla olisi myös vaihtoehto, jotta olisi tutkittava lähemmin etenkin eurooppalaisen resurssi- ja energiaintensiivisen teollisuuden kannalta, ja – mikäli se suunnitellaan hyvin EU:n ja WTO:n sääntöjen mukaisesti – sitä olisi edistettävä aktiivisesti (51) (52). Päästötullit voisivat auttaa saavuttamaan tämän tavoitteen.

—

ETSK kannustaa komissiota vahvistamaan vuoropuheluaan kansalaisyhteiskunnan kanssa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen toimivuuden parantamiseksi nykyisissä ja tulevissa kauppasopimuksissa. ETSK kehottaa komissiota kuitenkin soveltamaan kunnianhimoisempaa lähestymistapaa erityisesti kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa luvuissa tehtyjen sitoumusten tosiasiallisen noudattamisen tiukemman valvonnan suhteen (53). EU:n on myös sisällytettävä kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin ihmisoikeuksien, kuluttajansuojan ja työntekijöiden oikeuksien korkean tason takaavia lausekkeita. Lisäksi ILO:n yleissopimuksia on noudatettava. Näiden sopimusten olisi oltava demokraattisessa valvonnassa, jolla varmistetaan kansalaisyhteiskunnan asianmukainen osallistuminen.

—

—	EU:n täytyy tehdä yhteistyötä muiden talousalueiden kanssa, jotta korruptiota ja veronkiertoa voidaan torjua tehokkaasti maailmanlaajuisella tasolla ja jotta voidaan varmistaa kansainvälisten yhtiöverotussääntöjen selkeys, avoimuus, objektiivisuus ja ennakoitavuus.

—

Internetalustoja käyttävät uudet liiketoimintamallit ja muut digitaaliset välineet ovat johtaneet siihen, ettei yritysten tarvitse enää olla välttämättä fyysisesti läsnä tietyssä maassa. ETSK katsoo, että on erittäin tärkeää kehittää uusia periaatteita siitä, miten yritysten voitot kohdennetaan EU:n jäsenvaltioihin ja miten niitä verotetaan, ja että tästä tulee käydä vuoropuhelua kauppakumppaneiden kanssa ja osallistua aktiivisesti OECD:n ja G20:n tasolla käytäviin keskusteluihin digitaalitaloutta koskevasta maailmanlaajuisesta sopimuksesta, jotta voidaan välttää kauppaan ja verotukseen liittyvien jännitteiden kärjistyminen maailman keskeisten taloustoimijoiden välillä (54).

6. Ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen vahvistamalla hallintoa ja EU:n talousarviota

6.1

Talouden ja työelämän muuttuminen, ilmastonmuutos ja geopoliittiset muutokset muokkaavat jo nyt Euroopan unionia, ja ne ovat myös keskeisiä tulevan kehityksen vauhdittajia. EU tarvitsee uudenlaista hallintotapaa sekä tarvittaessa uusia sääntöjä ja välineitä EU:n toimintapolitiikkoja määriteltäessä ja toteutettaessa. Kestävä kehitys edellyttää kokonaisvaltaista ja monialaista poliittista lähestymistapaa, jolla varmistetaan, että taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä haasteita käsitellään kokonaisuutena.

6.2

ETSK korostaa, että EU:n on ratkaistava nämä haasteet vahvalla poliittisella sitoutumisella, lisäämällä ja parantamalla poliittista yhdentymistä ja kunnioittamalla ja edistämällä täysimääräisesti ihmisoikeuksia, perusvapauksia ja demokraattisia periaatteita sekä tekemällä yhteistyötä.

6.3

ETSK painottaa, että rahoitus- ja talouskriisi on aiheuttanut epätasapainoa unionin tärkeimpien toimielinten välillä. Tämä edellyttää uusia hallinnon ja johtamisen muotoja EU:n tasolla. Euroopan parlamentin roolia on vahvistettava demokraattisen vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi.

6.4

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano edellyttää vankkaa budjettipohjaa, suotuisaa liiketoimintaympäristöä sekä julkisia ja yksityisiä investointeja. Seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa olisi pyrittävä varmistamaan riittävä rahoitus työllisyys-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikalle sekä tuottaville investoinneille.

6.5

Ensimmäinen askel seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ilmastoulottuvuuden vahvistamiseksi ilmastotoimien valtavirtaistamistavoite olisi nostettava 40 prosenttiin koko monivuotisessa rahoituskehyksessä, kuten ETSK on pyytänyt. Tämä edellyttäisi kaikkien alakohtaisten ilmastotavoitteiden mukauttamista vastaavasti ja niiden tekemistä oikeudellisesti sitoviksi. Komission ja parlamentin olisi myös yhteistyössä varmistettava, että uuden YMP:n vihreä arkkitehtuuri, eli ehdollisuus ja ekojärjestelmät, pannaan ympäristön kannalta tehokkaasti täytäntöön, lakkautettava EU:n tuet ilmaston kannalta vahingollisille hankkeille ja parannettava ilmastoseurantamenetelmiä. Niiden olisi myös vapautettava huomattavia varoja energiasiirtymästä eniten kärsivien henkilöiden ja alueiden tukemiseen perustamalla uusia välineitä tai uudistamalla nykyiset välineet.

6.6

Yksimielisyys, jota perussopimuksissa edellytetään tiettyjen perimmäisten asioiden osalta, on lähes ylitsepääsemätön este tärkeillä hetkillä ja tärkeissä päätöksissä, ja komitea kannattaa siksi päätöksentekomenettelyjen osalta määräenemmistöpäätöksenteon periaatetta neuvostossa ja lainsäädännön osalta tavallisen lainsäätämismenettelyn käyttöä kaikilla aloilla, missä se on mahdollista. ETSK palauttaa mieliin, että nykyisten perussopimusten puitteissa tämä voidaan toteuttaa käyttämällä erilaisia siirtymälausekkeita tai tiiviimmän yhteistyön tapauksessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 333 artiklaa (55).

Ehdotukset:

—

Korostetaan toimielinten välisen tason yhteistyön merkitystä kunnioittaen samalla perussopimuksiin kirjattuja kunkin toimielimen oikeuksia. Tälle yhteistyölle on luotu uudet puitteet 13. huhtikuuta 2016 tehdyllä toimielinten välisellä sopimuksella paremmasta lainsäädännöstä. ETSK katsoo, että komitea olisi kutsuttava osallistumaan yhteistyöhön, jotta varmistetaan kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien näkemysten huomioon ottaminen ja viime kädessä edistetään kansalaisten osallistumista EU:n työhön.

—

Euroopan komission laatimien paremman sääntelyn välineiden käyttö on yksi tapa varmistaa kestävän kehityksen valtavirtaistaminen EU:n toimintapolitiikoissa. Kaikissa komission vaikutustenarvioinneissa tulee arvioida ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia sekä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia, jotta kestävä kehitys otetaan asianmukaisesti huomioon ja konkretisoidaan laskelmissa. Myös jälkiarvioinneissa tulee tarkastella kaikkia kolmea ulottuvuutta vahvasti yhdennetyllä otteella. Työmarkkinaosapuolten kuuleminen on myös välttämätöntä noudattaen perussopimusten määräyksiä, joissa velvoitetaan erikseen kuulemaan työntekijöitä ja työnantajia annettaessa lainsäädäntöä sosiaaliasioista (154 artiklan 2 kohta). Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, Euroopan alueiden komitean ja kansallisten parlamenttien kuuleminen on myös yksi paremman sääntelyn väline, jonka avulla täytetään Agenda 2030 -toimintaohjelman ytimessä oleva osallistavuusvaatimus (56).

—

ETSK on vahvasti sitä mieltä, että ehdotetulla vuosien 2021–2027 monivuotisella rahoituskehyksellä ei pystytä vastaamaan Eurooppa-neuvoston vuosia 2019–2024 koskevan strategisen ohjelman ja seuraavan Euroopan komission suuntaviivojen 2019–2024 asettamiin uusiin haasteisiin. ETSK ehdottaa, että rahoitusta lisätään, jotta i) jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja edistää sen mukaisesti laadukkaiden työpaikkojen luomista kestävän talouskehityksen periaatteiden mukaisesti, ii) voidaan panna täytäntöön YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma ja iii) voidaan panna täytäntöön Pariisin sopimus, jolla edistetään siirtymistä vihreisiin ja digitaalisiin yhteiskuntiin.

—

Asetetaan EU-varojen saamisen ehdoksi, että jäsenvaltio kunnioittaa oikeusvaltioperiaatetta, joka on yksi SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisten unionin arvojen peruspilareista. Komitea katsoo myös, että tätä ehtoa tulisi laajentaa kattamaan myös muut EU:n perussopimuksissa vahvistetut oikeusvaltioon liittyvät periaatteet (57).

—

Tuettavat hankkeet, jotka ovat YK:n vahvistamien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia ja edellyttävät suuria innovointi-, tutkimus- ja kehittämisresursseja, tulee toteuttaa eri rahoituslähteiden (muun muassa tuleva monivuotinen rahoituskehys) visualisoinnin mahdollistavalla välineellä ja erilaisin toimin (58), joita ovat muun muassa seuraavat:

—	Ohjataan rahoitus kestävyysperiaatteiden mukaisiin investointeihin eli ympäristön kannalta suotuisiin kohteisiin ja edistetään tässä yhteydessä Euroopan investointipankin ympäristönäkökohdat huomioon ottavia lainoja.

—	Hyödynnetään Euroopan keskuspankin (EKP) määrällistä kevennystä rahoituslähteenä.

—	Nostetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan tarkoitettu Euroopan strategisten investointien rahaston osuus 40 prosenttiin.

—	EU:n tavoitetason on vastattava ilmastonmuutoksen torjumisen haasteen mittasuhteita: keskimäärin 40 prosenttia sen kokonaistalousarviosta (vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä) on kohdistettava tähän tavoitteeseen.

—	Nostetaan Euroopan koheesiorahaston vastaava osuus nykyistä 20:tä prosenttia korkeammaksi.

—	Mobilisoidaan 3 prosenttia eläke- ja vakuutusrahastoista.

—	Tuetaan yritysten ja erityisesti pk- ja mikroyritysten t&k-investointeja enintään 100 miljardilla eurolla, jotka on varattu nimenomaisesti tähän tarkoitukseen.

—	Täytetään lupaukset ilmastonmuutoksen torjuntatyöhön osallistuville eteläisille maille osoitettavasta rahoitustuesta (59).

7. ETSK johtaa ja helpottaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista EU-asioihin – kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä näiden osallistaminen ja kuuleminen

7.1

Kestävyyden edistäminen sen kaikissa ulottuvuuksissa – talouden, sosiaalisten seikkojen ja ympäristön suhteen – edellyttää kaikilta osapuolilta mittavaa panosta ja sitoutumista. Avoin demokraattinen keskustelu, jota pitää osaltaan yllä kansalaisyhteiskunnan suunnitelmallinen osallistuminen, on ratkaisevan tärkeää siirtymän oikeudenmukaisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi. Keskeisiä kysymyksiä eli siirtymän ”tuloksia”ja toteuttamistapaa (miten tuloksiin päästään) sekä keinoja varmistaa, että taakka ja hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti eikä ketään jätetä oman onnensa nojaan, tulee käsitellä avoimesti ja läpinäkyvästi.

7.2

ETSK korostaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden keskeistä asemaa toimintalinjojen suunnittelun, täytäntöönpanon ja seurannan kaikissa vaiheissa ja kaikilla tasoilla, myös paikallistasolla. Tämä edellyttää kulttuurin muutosta ja SEU-sopimuksen 11 artiklassa jo vahvistetun kansalaisyhteiskunnan arvon tunnustamista EU- ja jäsenvaltiotasolla. Kyseisen artiklan mukaan EU:n toimielinten tulee käydä horisontaalista ja vertikaalista vuoropuhelua ja luoda sille edellytykset sekä kuulla laajasti eri tahoja. Lisäksi artikla muodostaa perustan eurooppalaisille kansalaisaloitteille. Nämä toisiaan täydentävät prosessit eivät rajoita tarvetta kuulla ETSK:ta ja käydä työmarkkinavuoropuhelua.

7.3

Kansalaisyhteiskunnalla on valmiudet edustaa aidosti hyvin erilaisia ja eriäviäkin intressejä ja tuoda ne päättäjien tietoon. ETSK on erittäin hyvä esimerkki tällaisesta prosessista, ja se on täysin sitoutunut hoitamaan jatkossakin tehtävänsä, joka liittyy vuoropuhelun edistämiseen, siltojen rakentamiseen kansalaisyhteiskunnan sisällä sekä toimimiseen yhdyssiteenä muihin EU:n toimielimiin.

Ehdotukset:

—

Koska ETSK on kansalaisyhteiskuntaa edustava toimielin EU:n tasolla, sen roolia olisi vahvistettava perusteellisesti ja laajasti ja sitä olisi käytettävä johtamaan ja helpottamaan kansalaisyhteiskunnan osallistamista ja kuulemista EU-asioissa. Komitean tulee siksi voida olla aktiivisesti mukana valmistelemassa ja toteuttamassa Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia, jonka on määrä käynnistyä vuonna 2020 ja josta Ursula von der Leyen ilmoitti ohjelmassaan Euroopalle.

—

ETSK seuraa tiiviisti kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja muita toimijoita EU:n toimielimistä ja jäsenvaltioista yhteen kokoavien ja osallistavien järjestelmällisen vuoropuhelun foorumien ja neuvoa-antavien foorumien (esim. kiertotalouden sidosryhmäfoorumi ja Euroopan muuttoliikefoorumi) toimintaa ja osallistuu siihen aktiivisesti. Komission olisi REFIT-foorumin kaltaisia foorumeja muodostaessaan harkittava ETSK:n edustusta komitealle perussopimuksissa osoitettujen tehtävien mukaisesti ja huolehtien siitä, että komitean kokoonpano eli sen kolme ryhmää ovat edustettuina.

—

ETSK huomauttaa, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot eivät voi osallistua EU:n tasolla suunnitelmallisesti koheesiopolitiikan täytäntöönpanon seurantaan. Komitea suosittaakin painokkaasti, että komissio perustaa eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan koheesiofoorumin (60), johon osallistuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden asian kannalta merkityksellisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajia.

—

Kun komissio perustaa verkkoportaaleja, joiden kautta kerätään suuren yleisön näkemyksiä sekä organisaatioilta että yksityishenkilöiltä, sen pitäisi tehdä ero kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yksityishenkilöiden esittämien kannanottojen välillä. Komission pitäisi tätä ajatellen kartoittaa sidosryhmäkenttää yhteistyössä ETSK:n kanssa, jotta saadaan määritettyä edustavat ja maantieteellisesti tasapainoiset kohderyhmät avoimuusrekisteriä hyödyntäen. Lisäksi komission olisi huolehdittava siitä, että vastaukset painotetaan laadullisesti ja määrällisesti. Sen tulisi myös pyrkiä jatkuvasti parantamaan tällaisten kuulemisten avoimuutta ja saatavuutta sekä palautteen antamista ja raportointia osallistujille.

—

Voidakseen kehittää nykyistä strategisemman tavan soveltaa kyseisiä käytänteitä ja luoda niitä varten järjestelmällisemmän institutionaalisen ja edustuksellisen perustan komission olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä ETSK:n kanssa ja pyydettävä siltä pysyvän kansalaisvuoropuhelun tehokasta organisointia käsittelevä valmisteleva lausunto, jonka pohjalta voidaan myöhemmin antaa aihetta koskeva komission tiedonanto.

—	Eurooppalaisen kansalaisaloitteen vaikuttavuutta on tarpeen parantaa. Tätä varten tulee tutkia esimerkiksi digitaalisten välineiden käytön kaltaisia uusia keinoja, joiden avulla on mahdollista lisätä eritoten nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien osallistumista.

Bryssel 30. lokakuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

(1) Euroopan parlamentin tutkimus Global Trends to 2035 ja EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmän (ESPAS) raportti Global Trends to 2030: Challenges and Choices for Europe, 9. huhtikuuta 2019.

(2) Kestävän kehityksen tavoitteiden tukeminen maailmanlaajuisesti – Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteinen vuoden 2019 yhteenvetokertomus,16. toukokuuta 2019.

(3) Katowicessa, Puolassa, 3. joulukuuta 2018 pidetyn Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimuksen (UNFCCC) osapuolten 24. konferenssin (COP 24) aikana järjestetyssä johtajien huippukokouksessa hyväksytty ministeritasolla annettu Sleesian julkilausuma yhteisvastuusta ja oikeudenmukaisesta siirtymästä.

(4) ETSK:n lausunto pohdinta-asiakirjasta ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä”, annettu 26. syyskuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(5) ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan kansalaisten kuunteleminen kestäväpohjaisen tulevaisuuden turvaamiseksi (Sibiuun ja siitä eteenpäin)”, annettu 13. maaliskuuta 2019 (EUVL C 228, 5.7.2019, s. 37).

(6) ETSK:n lausunto aiheesta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, annettu 25. tammikuuta 2017, EUVL C 125, 21.4.2017, s. 10

(7) Kunnianhimoisempi unioni: Ohjelma Euroopalle – Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (2019–2024)

(8) Päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).

(9) Ks. alaviite 5.

(10) Euroopan komission kesällä 2019 antama talousennuste: https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/economic-performance-and-forecasts/economic-forecasts/summer-2019-economic-forecast-growth-clouded-external-factors_en

(11) ETSK:n lausunto aiheesta Suositus – Neuvoston suositus euroalueen talouspolitiikasta, annettu 24. tammikuuta 2019, (EUVL C 159, 10.5.2019, s. 49).

(12) OECD:n raportti Going beyond GDP: Measuring What Counts for Economic and Social Performance, 1. maaliskuuta 2019. ETSK:n lausunto aiheesta BKT ja muut indikaattorit – kansalaisyhteiskunnan osallistuminen täydentävien indikaattorien valintaan, annettu 29. maaliskuuta 2012 (EUVL C 181, 21.6.2012, s. 14).

(13) ETSK:n lausunto aiheesta ”Julkisten työvoimapalvelujen uusi rooli Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon yhteydessä”, annettu 17. heinäkuuta 2019 (EUVL C 353, 18.10.2019, s. 46).

(14) Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10).

(15) YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymä päätöslauselma Transforming our world: the 2030 agenda for Sustainable Development

(16) Ks. erityisesti 24. tammikuuta 2019 annettu ETSK:n lausunto aiheesta Suositus – Neuvoston suositus euroalueen talouspolitiikasta (EUVL C 159, 10.5.2019, s. 49) sekä lausunnot Kokemuksista opiksi: tiukkojen säästöpolitiikkojen välttäminen EU:ssa, 14. helmikuuta 2018 (EUVL C 227, 28.6.2018, s. 1), Suositus neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta, 18. tammikuuta 2018 (EUVL C 197, 8.6.2018, s. 33), Vihreä kirja – Euroopan talouden pitkäaikainen rahoitus, 10. heinäkuuta 2013 (EUVL C 327, 12.11.2013, s. 11), Sosiaalisten investointien vaikutukset työllisyyteen ja julkistalouteen, 26. maaliskuuta 2014 (EUVL C 226, 16.7.2014, s. 21), Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin rahoitus, 14. huhtikuuta 2018 (EUVL C 262, 25.7.2018, s. 1) ja Vuotuinen kasvuselvitys 2019: Maailmanlaajuinen epävarmuus vaatii vahvempaa Eurooppaa, 20. helmikuuta 2019 (EUVL C 190, 5.6.2019, s. 24).

(17) Ks. alaviite 5.

(18) ETSK:n lausunto aiheesta Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), annettu 17. lokakuuta 2018 (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 165).

(19) Ks. alaviite 5.

(20) ETSK:n lausunto aiheesta Euroopan ilmastorahoitussopimus, annettu 17. lokakuuta 2018 (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 8).

(21) Ks. alaviite 5.

(22) ILO:n asettaman, työn tulevaisuutta käsittelevän maailmanlaajuisen komission (Global Commission on the Future of Work) raportti Work for a brighter future, 22. tammikuuta 2019. Tässä raportissa työterveys- ja turvallisuus esitetään osana yleismaailmallista työtakuuta.

(23) ETSK:n lausunto aiheesta ”Yhteenveto työterveys- ja työturvallisuusinvestointien kustannuksista ja hyödyistä”, annettu 25. syyskuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.).

(24) Employment and social development in Europe 2019 Neljännesvuosittain julkaistava katsaus, 26. maaliskuuta 2019.

(25) ETSK:n lausunto aiheesta ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari – täytäntöönpanon alkuvaiheen arviointi ja suosituksia tulevaisuutta varten”, annettu 25. syyskuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(26) ETSK:n lausunto aiheesta Kohti kestäväpohjaisempaa eurooppalaista tulevaisuutta – vuoteen 2050 tähtäävä strategia, annettu 21. syyskuuta 2017 (EUVL C 81, 2.3.2018, s. 44).

(27) Ks. alaviite 5.

(28) ETSK:n lausunto aiheesta ”Kohti sietokykyisempää ja kestävämpää eurooppalaista taloutta”, annettu 17. heinäkuuta 2019 (EUVL C 353, 18.10.2019, s. 23).

(29) Ks. alaviite 11.

(30) ETSK:n lausunto aiheesta Eurooppalainen puitedirektiivi vähimmäistulosta, annettu 20. helmikuuta 2019 (EUVL C 190, 5.6.2019, s. 1).

(31) https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1092&intPageId=2312&langId=en

(32) https://emin-eu.net/what-is-emin/

(33) Ks. alaviite 16.

(34) Ks. alaviite 25.

(35) Ks. alaviite 11.

(36) Eurofound (2019), Future of manufacturing – Energy scenario: Employment implications of the Paris Climate Agreement, Eurofoundin tutkimusraportti, helmikuu 2019.

(37) ETSK:n lausunto aiheesta ”Teollisuuden alakohtainen näkökulma ilmasto- ja energiatoimien yhteensovittamiseen”, annettu 17. heinäkuuta 2019 (EUVL 353, 18.10.2019, s. 59).

(38) Komission tiedonanto Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevat suuntaviivat: Ilmastoon liittyvien tietojen raportointia koskeva täydennysosa, annettu 18. kesäkuuta 2019.

(39) ETSK:n lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/1011 muuttamisesta vähähiilisyyden ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvojen osalta, annettu 17. lokakuuta 2018 (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 103).

(40) Ks. alaviite 25.

(41) Ks. alaviite 5.

(42) Ks. alaviite 19.

(43) Ks. alaviite 7.

(44) Ks. alaviite 19.

(45) Ks. alaviite 38.

(46) Ks. alaviite 19.

(47) ETSK:n lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma”(COM(2018) 97 final), annettu 17. lokakuuta 2018 (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 73).

(48) ETSK:n lausunto aiheesta ”Sosiaalisten oikeuksien pilarin parempi täytäntöönpano ja peruspalvelujen edistäminen”, annettu 19. kesäkuuta 2019 (EUVL C 282, 20.8.2019, s. 7).

(49) Ks. alaviite 5.

(50) ETSK:n lausunto aiheesta Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut EU:n vapaakauppasopimuksissa, annettu 14. helmikuuta 2018 (EUVL C 227, 26.8.2018, s. 27).

(51) ETSK:n lausunto aiheesta ”Teollisuuden alakohtainen näkökulma ilmasto- ja energiatoimien yhteensovittamiseen”, annettu 17. heinäkuuta 2019 (EUVL 353, 18.10.2019, s. 59).

(52) Ks. alaviite 19.

(53) ETSK:n lausunto aiheesta Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut EU:n vapaakauppasopimuksissa, annettu 14. helmikuuta 2018 (EUVL C 227, 28.6.2018, s. 27).

(54) ETSK:n lausunto aiheesta Monikansallisten yritysten liikevoiton verotus digitaalitaloudessa, annettu 12. heinäkuuta 2018 (EUVL C 367, 10.10.2018, s. 73).

(55) ETSK:n lausunto aiheesta Euroopan unionin toiminnan parantaminen hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia, annettu 17. syyskuuta 2015 (EUVL C 13, 15.1.2016, s. 183).

(56) Ks. alaviite 5.

(57) ETSK:n lausunto aiheesta Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027, annettu 19. syyskuuta 2018 (EUVL C 440, 6.12.2018, s. 106).

(58) Ks. alaviite 19.

(59) Ks. alaviite 19.

(60) ETSK:n lausunto aiheesta Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta, annettu 17. lokakuuta 2018 (EUVL C 62, 15.2.2019, s. 90).

Top