(1)

Komissio hyväksyi 21 päivänä marraskuuta 2018 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2019 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 21 päivänä maaliskuuta 2019. Komissio hyväksyi 21 päivänä marraskuuta 2018 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Kreikka kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta, jonka Eurooppa-neuvosto vahvisti 21 päivänä maaliskuuta 2019. Neuvosto hyväksyi 9 päivänä huhtikuuta 2019 suosituksen euroalueen talouspolitiikasta (3), jäljempänä ’vuoden 2019 euroalueen suositus’, jossa esitetään viisi euroaluetta koskevaa suositusta, jäljempänä ’euroaluetta koskevat suositukset’.

(2)

Koska Kreikka kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, ja koska taloudet ovat talous- ja rahaliitossa vahvasti yhteydessä toisiinsa, Kreikan olisi varmistettava, että jäljempänä esitettävistä suosituksista 1 ja 2 ilmenevä vuoden 2019 euroalueen suositus pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti. Ohjelmanjälkeisten sitoumusten mukaiset uudistukset ja investointeihin liittyvän talouspolitiikan kohdentaminen määritettyihin osa-alueisiin edistävät euroaluetta koskevan suosituksen noudattamista.

(3)

Kreikkaa koskeva vuoden 2019 maaraportti julkaistiin 27 päivänä helmikuuta 2019. Siinä arvioitiin Kreikan edistymistä kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 27 päivänä helmikuuta 2019. Komissio päätteli analyysinsa perusteella, että Kreikan makrotaloudessa on liiallisia epätasapainoja. Havaitut epätasapainot liittyvät erityisesti suureen julkiseen velkaan, negatiiviseen ulkomaiseen nettovarallisuusasemaan, järjestämättömien lainojen suureen osuuteen pankkien taseissa ja edelleen korkeaan työttömyysasteeseen. Viime vuosina on lisäksi käynnistetty perusteellisia institutionaalisia ja rakenteellisia uudistuksia talouden nykyaikaistamiseksi. Valtion on jatkettava niiden toteuttamista useita vuosia, jotta niiden vaikutuksia voidaan hyödyntää kaikilta osin.

(4)

Kreikka toimitti vuoden 2019 kansallisen uudistusohjelmansa 26 päivänä huhtikuuta 2019 ja vuoden 2019 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2019. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(5)

Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (4) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan (5).

(6)

Kreikkaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä. Kreikan olisi myös säilytettävä vakaa julkisen talouden rahoitusasema, jolla varmistetaan, että neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/1226 (6) vuodeksi 2018 ja keskipitkälle aikavälille asetettu tavoite, joka on 3,5 prosentin perusylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), saavutetaan. Keväällä 2018 neuvosto ei antanut Kreikalle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä maakohtaista suositusta, sillä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 (7) 12 artiklan mukaisesti se oli tuolloin vapautettu talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisältyvästä seurannasta ja arvioinnista, koska maa oli makrotalouden sopeutusohjelman kohteena. Kreikkaan ohjelman jälkeen sovellettavaan kehykseen sisältyy tiukennetun valvonnan käynnistäminen ja se, että Kreikka otetaan uudestaan mukaan talous- ja sosiaalipolitiikan koordinoinnin eurooppalaisen ohjausjakson kehykseen, minkä lisäksi tiukennetun valvonnan ja eurooppalaisen ohjausjakson prosessien välinen synergia pyritään saamaan mahdollisimman kattavaksi.

(7)

Vuoden 2019 vakausohjelmassaan hallitus ennakoi, että vuosina 2019–2022 nimellinen ylijäämä on 1,1–1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Hallitus asetti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeksi vuodesta 2020 alkaen rakenteellisen ylijäämän, joka on 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen. Uudelleenlasketun rakenteellisen rahoitusaseman (8) perusteella tämä julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite on tarkoitus ylittää koko ohjelmakauden ajan, ja julkisen talouden velan suhteessa BKT:hen odotetaan supistuvan vähitellen niin, että se on 153,3 prosenttia vuonna 2022. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario, jonka riippumaton elin on virallisesti vahvistanut, on suotuisa. Komission kevään 2019 talousennusteen mukaan rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan olevan 1,9 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen vuonna 2019 ja 0,8 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen vuonna 2020, joten se ylittää julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen. Julkisen talouden velan odotetaan pysyvän lasku-uralla, ja maan ennustetaan noudattavan väliaikaista velkasääntöä vuonna 2019 ja velkasääntöä vuonna 2020. Kaiken kaikkiaan komission kevään 2019 talousennusteen perusteella Kreikan arvioitiin vuosina 2019 ja 2020 noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen säännöksiä. Tuolloin ei luonnollisestikaan voitu ottaa huomioon määräajan jälkeen hyväksyttyjä uusia toimenpiteitä. Talousennusteen perusteella Kreikan myös katsottiin noudattavan tiukennetun valvonnan kehyksen puitteissa seurattavaa perusylijäämätavoitetta, joka on 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(8)

Vakausohjelmaan ja komission kevään 2019 talousennusteeseen ei sisälly uusia pysyviä toimenpiteitä, joista on ilmoitettu ja jotka on hyväksytty nopeasti niiden määräpäivien jälkeen. Komissio arvioi, että näiden toimenpiteiden vaikutus julkiseen talouteen on yli 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019 ja sitä seuraavina vuosina. Se arvioi myös, että näiden uusien toimenpiteiden käyttöönotto vaarantaa sovitun perusylijäämätavoitteen, sellaisena kuin sitä seurataan tiukennetun valvonnan kehyksen puitteissa ja sellaisena kuin se vahvistetaan annetussa täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/1226. Lisäksi uusien toimenpiteiden odotetaan vähentävän rakenteellista rahoitusasemaa, mikä herättää huolta siitä, saavutetaanko julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite vuonna 2020. Uudelleenarviointi tehdään syksyllä 2019, ja siihen sisältyy myös nettomenojen kasvun vertailuarvon tarkistaminen vuonna 2020. Vaikka julkisen talouden velan odotetaan pysyvän lasku-uralla, velan supistamiselle asetetun viitearvon noudattaminen saattaa olla vaarassa. Tätä tilannetta, joka on tuloksena äskettäin hyväksytyistä toimenpiteistä, on arvioitava syksyllä uudelleen.

(9)

Sen jälkeen kun Kreikka sai Euroopan vakausmekanismin nojalla toteutettavan rahoitustukiohjelman onnistuneesti päätökseen, siihen sovelletaan ohjelman jälkeistä valvontakehystä, joka on sisällytetty talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon, ja Kreikkaan sovelletaan asetuksen (EU) N:o 472/2013 mukaista tiukennettua valvontaa. Kreikkaa koskevasta tiukennetusta valvonnasta annetuissa komission täytäntöönpanopäätöksissä (EU) 2018/1192 (9) ja (EU) 2019/338 (10) otetaan huomioon se, että Kreikan on keskipitkällä aikavälillä hyväksyttävä edelleen toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan makrotalouden epätasapainojen todellisiin tai mahdollisiin syihin, ja pantava täytäntöön rakenneuudistuksia, joilla tuetaan vankkaa ja kestävää talouskasvua. Kreikka sitoutui 22 päivänä kesäkuuta 2018 kokoontuneessa euroryhmässä jatkamaan kaikkia ohjelman puitteissa hyväksyttyjä keskeisiä uudistuksia, kunnes ne on saatu toteutettua kaikilta osin. Kreikka sitoutui myös toteuttamaan erityistoimia seuraavilla aloilla: finanssipolitiikka ja julkisen talouden rakenne, sosiaalipalvelut, rahoitusvakaus, työ- ja tuotemarkkinat, yksityistäminen ja julkishallinnon uudistus. Kreikka on velvollinen raportoimaan neljännesvuosittain siitä, miten se on edistynyt tiukennetun valvonnan mukaisten sitoumustensa täyttämisessä. Suotuisa raportti voi kuuden kuukauden välein avata tietä velkahelpotustoimenpiteille, joiden suuruus on 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodessa. Euroryhmä päätti huhtikuussa 2019 maksaa politiikkatoimista riippuvien velkatoimenpiteiden ensimmäisen erän, joka on 970 miljoonaa euroa. Kolmas tiukennettua valvontaa koskeva raportti, jossa arvioidaan Kreikan edistymistä sitoumusten täytäntöönpanossa, julkaistiin 5 päivänä kesäkuuta 2019.

(10)

Uudistuksilla, joilla parannetaan liiketoimintaympäristöä ja instituutioiden laatua, erityisesti oikeuslaitoksen tehokkuutta, voitaisiin lisätä Kreikan talouden kestävyyttä, parantaa maksukuria ja vaikuttaa merkittävästi investointipäätöksiin ja yritysten houkuttelemiseen. Viimeaikaisista parannuksista huolimatta Kreikan oikeuslaitokseen kohdistuu edelleen haasteita. Se on tehoton, sillä päätöksen tekeminen kestää usein liian pitkään ja asioiden käsittelyn ruuhkautuminen heikentää tuomioistuinten tuottavuutta. Tälle osa-alueelle on siis kohdennettava lisää toimia, myös niin rahoitusjärjestelmän moitteettoman toiminnan kuin investointipotentiaalin aktivoimisen helpottamiseksi.

(11)

Useita vuosia jatkunut ali-investointi on johtanut suuriin investointivajeisiin Kreikassa. Kasvua edistävien investointien lisääminen on keskeisessä asemassa, kun tuetaan pitkän aikavälin kasvua ja vähennetään alueellisia eroja. Rahoitusalalla toteutettavat luotontarjontaa laajentavat uudistukset ovat keskeisiä investointien tukemisessa. Vuoden 2019 maaraportissa määritetään julkisen ja yksityisen sektorin investointien painopistealueet.

(12)

Investoinnit koulutukseen ovat keskeisiä Kreikan tuottavuuden parantamiseksi, pitkän aikavälin osallistavan kasvun lisäämiseksi sekä kasvun esteiden poistamiseksi innovatiivisilla aloilla. Kreikan koulutusjärjestelmällä on edessään useita haasteita, jotka liittyvät riittämättömiin resursseihin, vähäiseen autonomiaan, alisuoriutumiseen perustaidoissa (myös digitaalisissa taidoissa) ja jatkuvaan osaamisen kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon. Koulutusjärjestelmän laadun parantaminen edellyttää vastuuvelvollisuutta ja seurantaa, jotka puuttuvat lähes kokonaan kaikilta tasoilta. Laadukkaan ja osallistavan koulutuksen edistäminen, koulutuksen kytkeminen paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin, ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden lisääminen ja elinikäiseen oppimiseen osallistumisen edistäminen ovat tärkeitä tekijöitä, jotka tukevat kestävää kasvua.

(13)

Viimeaikaisista parannuksista huolimatta pitkäaikaistyöttömien osuus, 70 prosenttia kaikista työttömistä Kreikassa vuonna 2018, on varsin korkea. Myös korkea nuorisotyöttömyys ja naisten alhainen osallistuminen työmarkkinoille herättävät huolta. Toimenpiteet olisi kohdennettava työllisyysnäkymien parantamiseen, työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen ja työpaikkojen luomiselle otollisten olosuhteiden synnyttämiseen. Työmarkkinaosapuolten tuloksellinen vuoropuhelu ja vastuullinen sosiaalinen kumppanuus Kreikassa voivat tukea pysyvien uudistusten toteuttamiselle ja niihin sitoutumiselle suotuisaa ympäristöä, mikä parantaisi työmarkkinoiden toimintaa.

(14)

Vaikka uudistuksia on käynnistetty, Kreikalle ovat ominaisia suuret tuloerot ja se, että sosiaalisten tulonsiirtojen vaikutus köyhyysriskin vähentämiseen on pienin unionissa (15,83 prosenttia vuonna 2017, kun unionin keskiarvo oli 33,98 prosenttia). Investoinnit olisi kohdennettava osallistavien, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden sosiaalipalvelujen saatavuuden parantamiseen sekä päiväkotien kehittämiseen. Tukemalla vähävaraisimpia ja edistämällä köyhyysvaarassa olevien lasten, vammaisten, maahanmuuttajien ja pakolaisten integroitumista yhteiskuntaan ottaen samalla huomioon maantieteelliset erot parannettaisiin yhteiskunnallista osallisuutta Kreikassa.

(15)

Kreikka aloitti vuonna 2017 perusterveydenhuoltojärjestelmän kauaskantoisen uudistuksen. Se on ratkaisevan tärkeä perusterveydenhuollon saatavuuden kannalta ja sen toteuttaminen edellyttää jatkuvia investointeja paikallisten perusterveydenhuollon yksiköiden (TOMY) kautta.

(16)

Kreikan liikennejärjestelmällä on edessään merkittäviä haasteita. Se perustuu suurelta osin maantieliikenteeseen ja on vahvasti riippuvainen öljystä. Kaikki pääyhteydet ovat jollakin tavalla yhteydessä Ateena–Thessaloniki-reittiin. Kuljetuskustannukset ovat yhä korkeat, vaikka palvelun laatu, turvallisuusnormit ja älykkäiden liikennejärjestelmien yleistyminen ovat jääneet vähäisiksi. Uusia investointeja tarvitaan multimodaaliliikenteen lisäämiseksi ja alueellisen yhdentymisen ja kaupunkikehityksen edistämiseksi.

(17)

On investoitava enemmän kiinteän jätteen sekä yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien käsittelyyn, jotta maan ympäristönsuojelunormit saadaan vastaamaan muun unionin normeja. Kiinteiden jätteiden käsittely on edelleen suuri rakenteellinen haaste. Kreikassa käytetään edelleen paljon kaatopaikkoja ja mekaanis-biologista käsittelyä nykyaikaisempien tekniikoiden sijaan. Lisäksi kierrätetyn yhdyskuntajätteen osuus on vain noin kolmannes unionin keskiarvosta. Investointeja tarvitaan myös parantamaan vedenkäsittelyä, torjumaan maaperän suolaantumista ja tukemaan toimia, joilla pyritään estämään tulvia ja palauttamaan jokien luonnollinen virtaama.

(18)

Infrastruktuurien kehittymättömyys lisää yritysten ja kotitalouksien energiakustannuksia ja muodostaa esteen uusiutuvan energian käyttöönotolle. Kreikan erityisenä haasteena ovat saarten sähköverkkojen yhdistäminen ja yhteydet naapurimaihin. Kaupallisen kaasuinfrastruktuurin jatkokehittäminen auttaisi kasvattamaan markkinoita. Sekä kaasu- että sähkömarkkinoiden uudistuksessa olisi pyrittävä hyödyntämään uuden infrastruktuurin tarjoamia mahdollisuuksia.

(19)

Talouden ja yhteiskunnan digitalisoituminen on edelleen haastavaa, sillä nopeiden laajakaistaverkkojen saatavuus ja digitaaliset taidot ovat selvästi unionin keskiarvon alapuolella. Kreikan on erityisesti investoitava tieto- ja viestintätekniikkaan korvatakseen sen, että finanssikriisin aikana investoinnit olivat vähäisiä. Nopeiden laajakaistayhteyksien riittämättömyys aiheuttaa suuria pullonkauloja dynaamisille vientisuuntautuneille yrityksille. Innovointiin ja ihmisten taitoihin ei investoida riittävästi, jotta se edistäisi tuottavuuden kasvua. Yleisesti ottaen väestön digitaalisten taitojen puute vaikeuttaa työllistymistä ja haittaa innovatiivisten yritysten kehitystä.

(20)

Tutkimus- ja kehitysinvestointien lisäämiseksi tarvitaan kansallisia ja alueellisia ’älykkään erikoistumisen’ uudistettuja strategioita ja lisätoimenpiteitä, joilla puututaan polttavimpiin tutkimus- ja innovointijärjestelmän heikkouksiin. Tällaisia markkinasuuntautuneita investointeja tehdään edelleen vähän, mikä heikentää Kreikan kasvupotentiaalia. Edistymistä tieteellisessä huippuosaamisessa haittaavat julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan matala intensiteetti, tulosperusteisen rahoitusjärjestelmän puute sekä heikot yhteydet tiede- ja yritysmaailman välillä. Suurempia investointeja tarvitaan myös teknologisen kehityksen tason nostamiseksi sekä uusyritysten ja nopeasti kasvavien yritysten potentiaalin hyödyntämiseksi kaikilta osin. Matala kehitystaso näkyy muita jäsenvaltioita vähäisemmässä patenttien määrässä.

(21)

Köyhien kaupunkialueiden, saarten ja ylänköjen elvyttäminen edellyttää investointeja, joilla vastataan talouskriisin aikana tapahtuneeseen fyysisen ja inhimillisen pääoman menetykseen ja heikentymiseen. Epäedullisessa asemassa olevien ja/tai taantuvien teollisuusalueiden kestävä kehittäminen Ateenan–Pireuksen ja Thessalonikin kaupunkialueilla sekä eräissä maan syrjäisten alueiden tärkeimmissä kaupunkikeskuksissa on erityistavoite lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin tavoitteita ovat muun muassa kestävän tuotannollisen toiminnan kehittäminen, liikkuvuus- ja turvallisuusjärjestelmien, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian sekä ympäristönsuojelun saattaminen ajan tasalle sekä luonnonriskeihin tai sosioekonomisiin kriiseihin liittyvän selviytymiskyvyn parantamiseen. Lisäksi olisi kohdennettava toimia sosiaaliseen osallisuuteen, maahanmuuttajien kotouttamiseen, taitojen hankkimiseen työttömyyden vähentämiseksi ja kulttuuritoimintaan köyhien alueiden houkuttelevuuden lisäämiseksi. Jos näihin haasteisiin vastattaisiin yhdennetyillä kaupunkiuudistusstrategioilla, maksimoitaisiin mahdollisuudet saavuttaa parhaat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristötulokset.

(22)

Kaudella 2021–2027 voitaisiin unionin rahastoja koskevan ohjelmasuunnittelun avulla auttaa korjaamaan joitakin suosituksissa havaituista puutteista, erityisesti vuoden 2019 maaraportin liitteen D kattamilla osa-alueilla. Näin Kreikka voisi mainituilla aloilla hyödyntää kyseisiä rahastoja parhaalla mahdollisella tavalla ottaen huomioon alueelliset erot. Hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen rahastojen hallinnoimiseksi on tärkeä tekijä investointien onnistumisen kannalta.

(23)

Komissio on vuoden 2019 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Kreikan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2019 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2019 vakausohjelman ja vuoden 2019 kansallisen uudistusohjelman. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Kreikan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(24)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2019 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella ja katsoo (11), että Kreikan odotetaan noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.

(25)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2019 kansallisen uudistusohjelman ja vuoden 2019 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1 ja 2. Kyseiset suositukset tukevat myös neljän ensimmäisen euroaluetta koskevan suosituksen täytäntöönpanoa,