—

kumoamaan 6.6.2018 päivätyllä kirjeellä tiedoksi annetut EUIPO:n nimittävän viranomaisen päätökset, joilla kantajaa ei ole ylennetty seuraavaan palkkaluokkaan (AST 8) vuoden 2014 ylennysmenettelyssä, vuoden 2015 ylennysmenettelyssä, vuoden 2016 ylennysmenettelyssä eikä vuoden 2017 ylennysmenettelyssä

—

velvoittamaan EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

1)

Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 45 artiklan rikkominen, ilmeiset arviointivirheet, 14.11.2017 annetun tuomion Vincenti v. EUIPO (T-586/16, EU:T:2017:803) virheellinen täytäntöönpano tai huomiotta jättäminen.

Ensimmäisen kanneperusteen yhteydessä väitetään, että vastaajan nimittävä viranomainen on rikkonut Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 45 artiklaa, tehnyt ilmeisiä arviointivirheitä ja jättänyt 14.11.2017 annetun tuomion Vincenti v. EUIPO (T-586/16, EU:T:2017:803) täytäntöönpanematta tai pannut sen täytäntöön virheellisesti, koska se ei ole saattanut kantajaa siihen tilanteeseen, jossa hän olisi, jos se olisi sallinut kantajan osallistumisen kuhunkin yksittäiseen ylennysmenettelyyn kyseisen menettelyn ajankohtana, vaan nimittävä viranomainen on sitä vastoin tehnyt kokonaisarvioinnin riidanalaisten päätösten ajankohtana 6.6.2018. Edellä mainitun tuomion mukaan ylennyksen epäämistä ei olisi saanut perustella seikoilla, jotka eivät vielä olleet viraston tiedossa ajankohtana, jolloin nimittävä viranomainen oli velvollinen tekemään päätöksen.

Kantaja vetoaa lisäksi siihen, että ylennyksen epääminen samalla kerralla neljältä peräkkäiseltä vuodelta viittaamalla kantajan samaan käyttäytymiseen on oikeudenvastaista, koska se merkitsee yhtä ankaraa seuraamusta kuin henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevan 9 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdassa säädetyt seuraamukset ja siten seuraamuksen luonteista pysyvää ylennyskieltoa, jolla kierretään kantajalle kurinpitomenettelyssä kuuluvat puolustautumisoikeudet, sekä kahdesti rankaisemista.

Kantaja katsoo myös, että viraston riidanalaiset päätökset ovat hänelle vastaisia oikeudenvastaisella tavalla hänen pitkäaikaisen sairautensa vuoksi, koska vastaaja ei ole ottanut hänen sairausaikaansa huomioon myönteisessä mielessä ajanjaksona, jona kantaja on korjannut hänen syykseen katsottua käyttäytymistä, ja tämä merkitsee ilmeistä arviointivirhettä sekä henkilöstösääntöjen 45 artiklan ja 14.11.2017 annetun tuomion Vincenti v. EUIPO (T-586/16, EU:T:2017:803) virheellistä soveltamista.

2)

Kantajalle Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan kuuluvan kuulluksi tulemista koskevan oikeuden sekä kantajalle henkilöstösääntöjen 45 artiklan yleisistä täytäntöönpanosäännöistä 16.12.2013 annetun komission päätöksen C(2013) 8968 final 5 artiklan ja erityisesti 5 artiklan 5 ja 7 kohdan mukaan kuuluvien menettelyllisten oikeuksien loukkaaminen

Toisessa kanneperusteessa katsotaan, että vastaaja on loukannut kantajan perusoikeutta tulla kuulluksi ennen hänelle vastaisen päätöksen tekemistä, koska kantajalle ei ole annettu tilaisuutta lausua mielipiteensä sitä ennen. Kantajan mukaan vastaaja ei kiistä tätä.

Vastaaja on siten myös suoraan loukannut kantajalle henkilöstösääntöjen 45 artiklan yleisistä täytäntöönpanosäännöistä 16.12.2013 annetun komission päätöksen C(2013) 8968 final 5 artiklan ja erityisesti 5 artiklan 5 ja 7 kohdan mukaan kuuluvia menettelyllisiä oikeuksia, jotka sitä paitsi ilmentävät kuulluksi tulemista koskevan loukatun perusoikeuden keskeistä merkitystä ja vahvistavat sen, että kantajalla on myös nyt kyseessä olevassa tapauksessa ollut oikeus tulla kuulluksi ennen riidanalaisten päätösten tekemistä.