Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52018AR0617

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Unionin pelastuspalvelumekanismin uudelleentarkastelu”

COR 2018/00617

OJ C 361, 5.10.2018, p. 37–45 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

5.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 361/37

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Unionin pelastuspalvelumekanismin uudelleentarkastelu”

(2018/C 361/07)

Esittelijä:

Adam Banaszak (PL, ECR), Kujavia-Pommerin voivodikunnan aluevaltuuston varapuheenjohtaja

Viiteasiakirjat:

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta

COM(2017) 772 final/2

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle – Lisävoimaa EU:n katastrofinhallintaan: rescEU – Solidaarisuutta ja vastuuta

COM(2017) 773 final

I.   MUUTOSEHDOTUKSET

1 artiklan 1 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Muutetaan päätös N:o 1313/2013/EU seuraavasti:

Muutetaan päätös N:o 1313/2013/EU seuraavasti:

1)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

1)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

Lisätään 1 kohtaan e alakohta seuraavasti:

a)

Lisätään 1 kohtaan e alakohta seuraavasti:

 

”e)

lisätä katastrofeja koskevan tieteellisen tiedon saatavuutta ja käyttöä.”

 

”e)

lisätä katastrofeja koskevan tieteellisen tiedon saatavuutta ja käyttöä.”

b)

Korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

b)

Korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

 

”a)

edistyminen katastrofien ennaltaehkäisyn puitteiden toteuttamisessa mitattuna niiden jäsenvaltioiden määrällä, jotka ovat toimittaneet komissiolle 6 artiklassa tarkoitetut riskinarvioinnin, riskinhallintakykyään koskevan arvion ja yhteenvedon katastrofien hallintasuunnittelustaan;”

 

”a)

edistyminen katastrofien ennaltaehkäisyn puitteiden toteuttamisessa mitattuna niiden jäsenvaltioiden määrällä, jotka ovat toimittaneet komissiolle 6 artiklassa tarkoitetut riskinarvioinnin, riskinhallintakykyään koskevan arvion ja yhteenvedon katastrofien hallintasuunnittelustaan;”

 

c)

Lisätään 2 kohdan jälkeen 3 kohta seuraavasti:

”3.     Unionin mekanismissa annetaan keskeinen rooli katastrofivalmiuksien ja - palautuvuuden lisäämiselle tulvien, maanjäristysten ja maastopalojen kaltaisten riskien varalta tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia paikallisten katastrofintorjuntayksiköiden ja myös vapaaehtoisryhmien kanssa.”

1 artiklan 3 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Korvataan 5 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

5 artiklan 1 kohta :

 

a)

Korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

toteuttaa toimia katastrofiriskejä koskevan tietopohjan parantamiseksi sekä osaamisen, tieteellisten tutkimustulosten, parhaiden käytäntöjen ja tietojen jakamisen edistämiseksi, myös niiden jäsenvaltioiden kesken, joilla on yhteisiä riskejä;”

 

”a)

toteuttaa toimia katastrofiriskejä koskevan tietopohjan parantamiseksi sekä osaamisen, tieteellisten tutkimustulosten, parhaiden käytäntöjen ja tietojen jakamisen edistämiseksi, myös niiden jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten kesken, joilla on yhteisiä riskejä;”

 

b)

Lisätään uusi alakohta g 1 kohdan f alakohdan jälkeen seuraavasti:

”g)

laatii suuntaviivat ja toimintakriteerit rakennusten ja infrastruktuurin maanjäristyskestävyyden parantamiseksi 31. joulukuuta 2018 mennessä”

 

c)

Muutetaan 1 kohdan h alakohta seuraavasti:

”h)

edistää niiden unionin eri rahastojen käyttöä, joilla voidaan tukea kestäväpohjaista kriisien ennaltaehkäisyä, ja tarjoaa helposti saatavilla olevaa tietoa tällaisen rahoituksen hyödyntämismahdollisuuksista sekä verkossa että painetussa muodossa komission jäsenvaltiokohtaisissa edustoissa;”

Perustelu

Paikallis- ja alueviranomaisilla on monissa tapauksissa enemmän tietoa katastrofiriskeistä kuin valtiollisilla viranomaisilla.

Tarvitaan nykyaikainen ja yhdenmukainen, teknisiin normeihin pohjautuva sääntelykehys, jonka avulla yhdessä Eurocodes-standardien kanssa määritellään maanjäristyskestävyys ja ensisijaisuusperusteet. Täytäntöönpanoa koskevissa suuntaviivoissa olisi yhdistettävä olemassa olevien rakennusten maanjäristyskestävyyden parantaminen energiatehokkuuden edistämiseen.

1 artiklan 4 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

4)

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

4)

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan a ja b alakohta seuraavasti:

a)

Korvataan a, b ja d alakohta seuraavasti:

 

”a)

kehitettävä riskinarviointeja kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla ja toimitettava ne komissiolle viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2018 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi;

 

”a)

kehitettävä riskinarviointeja kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla yhteistyössä asiaankuuluvien paikallis- ja alueviranomaisten kanssa ja katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen mukaisesti . Riskinarvioinneista valikoitu tieto, joka on olennaista mekanismin toiminnan kannalta, olisi toimitettava komissiolle viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2018 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi.

 

b)

kehitettävä ja parannettava katastrofien riskinhallintasuunnitteluaan kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla a alakohdassa tarkoitettujen riskinarviointien perusteella ja ottaen huomioon c alakohdassa tarkoitetun riskinhallintakykynsä ja 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun yleiskatsauksen;”

 

b)

kehitettävä ja parannettava katastrofien riskinhallintasuunnitteluaan kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla a alakohdassa tarkoitettujen riskinarviointien perusteella ja ottaen huomioon c alakohdassa tarkoitetun riskinhallintakykynsä ja 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun yleiskatsauksen;”

 

 

”d)

osallistuttava vapaaehtoisuuden pohjalta riskinhallintakyvyn arviointeja koskeviin vertaisarviointeihin ja järjestettävä stressitestejä kriisitilanteiden ratkaisemiseksi .”

b)

Lisätään toinen [ja kolmas alakohta]* seuraavasti:

b)

Lisätään toinen [ja kolmas]* alakohta seuraavasti:

 

”Komissiolle on toimitettava viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2019 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi yhteenveto riskinhallintasuunnittelun olennaisista tekijöistä sekä tietoa valituista ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteistä. Lisäksi komissio voi vaatia jäsenvaltioita toimittamaan sille erityisiä katastrofeihin liittyviä ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnitelmia , joiden on katettava sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimet. Unioni tarkastelee huolellisesti jäsenvaltioiden edistymistä katastrofien ennaltaehkäisemisessä ja niihin varautumisessa osana kaikkia tulevia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen mukaisia ennakkoehtomekanismeja.”

 

”Komissiolle on toimitettava viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2019 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi yhteenveto riskinhallintasuunnittelun olennaisista tekijöistä sekä tietoa valituista ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteistä. Lisäksi komissio voi vaatia jäsenvaltioita toimittamaan sille katastrofeihin liittyviä ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnitelmia jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuusetujen ilmaisemista koskevien SEUT-sopimuksen 346 artiklan 1 kohdan a alakohdan määräysten rajoissa ja asettaa niiden käyttöön ohjaavan kehyksen tällaisten suunnitelmien laatimiseksi. Suunnitelmien on katettava sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimet. Unioni tarkastelee huolellisesti jäsenvaltioiden edistymistä katastrofien ennaltaehkäisemisessä ja niihin varautumisessa osana kaikkia tulevia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen mukaisia ennakkoehtomekanismeja.”

 

”Komissio voi myös ottaa käyttöön erityisiä kuulemismekanismeja tehostaakseen asianmukaista ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnittelua ja -koordinointia sellaisten jäsenvaltioiden keskuudessa, jotka ovat alttiina samantyyppisille katastrofeille.”

 

”Komissio voi myös ottaa käyttöön erityisiä kuulemismekanismeja tehostaakseen asianmukaista ennaltaehkäisy- ja varautumissuunnittelua ja -koordinointia sellaisten jäsenvaltioiden keskuudessa – myös alue- ja paikallistasolla – , jotka ovat alttiina samantyyppisille katastrofeille.”

Perustelu

On tärkeää, ettei riskinarviointien valmistelussa ohiteta paikallis-/alueviranomaisia eli ettei niiden valmistelu tapahdu ylhäältä alaspäin. Valtiotasoa alempien tasojen viranomaisilla voi olla enemmän tietoa riskeistä tietyllä alueella, ja niiden edustajien tulee osallistua aktiivisesti riskinarviointien valmisteluun.

1 artiklan 4a kohta – lisätään uusi kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

—

Muutetaan 8 artiklan a kohta seuraavasti:

”Komissio toteuttaa seuraavat varautumistoimet, joilla se:

a)

hallinnoi hätäavun koordinointikeskusta yhteistoiminnassa asiaankuuluvien olemassa olevien kansallisten sekä paikallisten ja alueellisten rakenteiden kanssa;”

Perustelu

On olennaisen tärkeää varmistaa ja huolehtia siitä, että hätäavun koordinointikeskuksen hallinnointi sovitetaan yhteen asiaankuuluvien kansallisten ja alueellisten rakenteiden kanssa, jotta estetään rinnakkaisten rakenteiden käyttö ja epäselvät käyttöönottomenettelyt Euroopan tasolla.

1 artiklan 6 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

7.   Jäsenvaltioiden Euroopan pelastuspalvelureserviin asettamat avustusvalmiudet ovat käytettävissä unionin mekanismin kautta toteutettaviin avustusoperaatioihin EU:n hätäavun koordinointikeskuksen kautta tehdyn pyynnön perusteella , paitsi jos jäsenvaltioita kohtaa poikkeuksellinen tilanne, joka vaikuttaa merkittävästi kansallisten tehtävien suorittamiseen .

7.   Jäsenvaltioiden Euroopan pelastuspalvelureserviin asettamat avustusvalmiudet ovat käytettävissä unionin mekanismin kautta toteutettaviin avustusoperaatioihin EU:n hätäavun koordinointikeskuksen kautta tehdyn pyynnön perusteella apua lähettävän jäsenvaltion päätöksestä .

Perustelu

Koska ei ole ennakoitavissa – apua lähettävän eikä myöskään sitä pyytävän jäsenvaltion kannalta –, missä konkreettisessa tilanteessa apua tarvitaan, on pysyttävä apua lähettävän ja sitä hakevan jäsenvaltion päätettävissä, toteutetaanko operaatiota käytännössä.

1 artiklan 9 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

9)

Korvataan 13 artiklan otsikko ja 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

9)

Korvataan 13 artiklan otsikko ja 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

 

”EU:n pelastuspalvelun osaamisverkosto

 

”EU:n pelastuspalvelun osaamisverkosto

 

1.   Komissio perustaa asianomaisten pelastuspalvelu- ja katastrofinhallintatoimijoiden ja -elinten verkoston, joka muodostaa yhdessä komission kanssa EU:n pelastuspalvelun osaamisverkoston.

 

1.   Komissio perustaa asianomaisten pelastuspalvelu- ja katastrofinhallintatoimijoiden ja -elinten sekä vapaaehtois- ja yhteisötoiminnan organisaatioiden verkoston, joka muodostaa yhdessä komission kanssa EU:n pelastuspalvelun osaamisverkoston.

 

Verkosto suorittaa seuraavia tehtäviä koulutuksen, harjoitusten, saatujen kokemusten ja osaamisen jakamisen alalla, tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten osaamiskeskusten kanssa:”

 

Verkosto suorittaa seuraavia tehtäviä koulutuksen, harjoitusten, saatujen kokemusten ja osaamisen jakamisen alalla, tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä asianomaisten osaamiskeskusten kanssa:”

Perustelu

Vapaaehtois- ja yhteisötoiminnalla voi olla merkittävä rooli selviytymiskyvyn varmistamisessa katastrofin jälkeen, mutta tätä roolia usein aliarvioidaan.

1 artiklan 10 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

10)

Korvataan 15 artiklan 1 kohta seuraavasti:

10)

Korvataan 15 artiklan 1 kohta seuraavasti:

 

”1.   Kun unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, asianomainen jäsenvaltio voi pyytää apua hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä. Pyynnön on oltava mahdollisimman yksityiskohtainen. Avunpyyntö raukeaa 90 päivän enimmäisajan kuluttua, ellei hätäavun koordinointikeskukselle esitetä uusia seikkoja, joilla perustellaan avun jatkamisen tai lisäavun tarve.”

 

”1.   Kun unionissa tapahtuu tai uhkaa välittömästi tapahtua katastrofi, asianomainen jäsenvaltio voi pyytää apua hätäavun koordinointikeskuksen välityksellä. Pyynnön on oltava mahdollisimman yksityiskohtainen ja sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

 

 

a)

suurkatastrofin tyyppi

b)

sen ilmenemisen alueellinen kattavuus sekä alue, missä on sen ilmenemisen uhka

c)

tarvittava aika sekä taloudelliset ja aineelliset resurssit, joita uhkaavan tai tapahtuneen katastrofin seurausten korjaamiseksi tarvitaan.

 

 

Avunpyyntö raukeaa 90 päivän enimmäisajan kuluttua, ellei hätäavun koordinointikeskukselle esitetä uusia seikkoja, joilla perustellaan avun jatkamisen tai lisäavun tarve.”

Perustelu

Apua voidaan tarjota mekanismin puitteissa tehokkaammin, kohdennetummin ja kustannustehokkaammin, kun jäsenvaltiot esittävät suurkatastrofin yhteydessä avunpyynnössään täsmälliset tiedot. Tällöin myös asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa nopeammin, mikä on aivan olennaisen tärkeää katastrofitilanteessa.

1 artiklan 11a kohta – lisätään uusi kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

—

11)

Korvataan 16 artiklan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:

”antaa välittömästi suosituksia, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kyseisen maan ja tarvittaessa alueellisten ja paikallisten yhteyspisteiden kanssa, paikan päällä todettujen tarpeiden ja mahdollisten ennalta laadittujen suunnitelmien perusteella, kehottaa jäsenvaltioita antamaan käyttöön tiettyjä valmiuksia ja edistää pyydetyn avun koordinointia;”

Perustelu

Suora yhteys alueellisiin ja paikallisiin yhteyspisteisiin voi vaikuttaa myönteisesti siihen, miten nopeasti ja miten yksityiskohtaisia suosituksia ja tietoja pystytään antamaan. Tämä koskee etenkin laajamittaisia katastrofeja, joiden yhteydessä kansallisten viranomaisten kyky reagoida nopeasti on rajallinen.

1 artiklan 14 kohta

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

14)

Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

14)

Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan j alakohta seuraavasti:

”j)

rescEU:n perustaminen, hallinnointi ja ylläpito 12 artiklan mukaisesti;”

a)

Korvataan 1 kohdan j alakohta seuraavasti:

”j)

rescEU:n perustaminen, hallinnointi ja ylläpito 12 artiklan mukaisesti;”

[– –]

 

 

b)

lisätään kohdat n ja o seuraavasti:

”n)

paikallis- ja aluehallinnon viranomaisille ja muille asiaankuuluville organisaatioille järjestettävän neuvonnan ja työryhmien tukeminen silloin kun tavoitteena on sellaisten rahoitusvälineiden sisällyttäminen toimintalinjoihin tai ohjelmiin, joiden avulla voitaisiin ehkäistä ja rajoittaa meteorologisten ilmiöiden ja katastrofien seurauksia;

o)

stressitestien sekä jäsenvaltioiden Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön antamia valmiuksia koskevan hyväksyntä- ja rekisteröintiprosessin tukeminen.”

[– –]

Perustelu

Katastrofien ehkäiseminen aiheuttaa vähemmän kuluja kuin katastrofeista selviytyminen. Sen vuoksi on perusteltua ottaa mukaan toimet, jotka johtavat katastrofiriskiä suoraan tai välillisesti vähentäviin tai katastrofien seurauksia lieventäviin investointeihin.

II.   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.

 on samaa mieltä siitä, että viimeaikaiset laajat katastrofit ovat osoittaneet EU:n pelastuspalvelumekanismin rajoitteet, mutta korostaa, että vaikka mekanismia on todellakin tarve uudistaa, on huomion pääkohteena edelleen oltava katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden saavuttaminen. Keskittyminen katastrofiapuun aikana, jolloin katastrofien voimakkuus ja esiintymistiheys kasvaa, ei tuo ratkaisua ongelman ytimeen. Katastrofivalmiutta ja ”aiempaa rakentamista parempaa jälleenrakennusta” koskeva periaate on sisällytettävä kaikkiin EU:n politiikkoihin ja otettava huomioon kaikissa EU:n rahastoissa. Komitea toteaa jälleen kerran, että katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden periaatteen on niin ikään oltava EU:n investointipolitiikan kulmakiviä, jotta yhteisöjä autetaan julkisin varoin kehittämään kykyään kestää katastrofeja ja selviytyä niistä ja jotta ihmishenkiä ei vaaranneta (1).

2.

 toteaa kansalaisten kannattavan ajatusta, että EU auttaa koordinoimaan katastrofiapua jäsenvaltioissa (siinä roolissa, joka sille kuuluu pelastuspalvelun alalla), kuten toukokuussa 2017 järjestetyn Eurobarometri-kyselyn tulokset osoittavat.

3.

 toteaa, että päätösehdotuksellaan ja tiedonannollaan komissio osaltaan yksinkertaistaa ja sujuvoittaa lainsäädäntöä.

4.

 yhtyy komission päätelmään siitä, että ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofien riskiä, ja kehottaa sen vuoksi EU:n toimielimiä varmistamaan, että EU:n ilmastotoimissa keskitytään entistä tehokkaammin katastrofituhojen riskin pienentämiseen ja aiempaa katastrofinkestävämmän Euroopan rakentamiseen soveltamalla paikallisjohtoista, paikkalähtöistä ja monitasoista hallintotapaa.

5.

 panee merkille, että komission ehdotuksessa keskitytään selkeästi reagointiin ja että useissa tapauksissa mekanismi käynnistetään, kun katastrofit ovat toistuvia. Jäsenvaltioita olisi näin ollen kehotettava painokkaasti ryhtymään asianmukaisiin ennaltaehkäiseviin toimiin, jotta voidaan säilyttää riittävä kansallinen valmiustaso.

6.

 korostaa, että on tärkeää mukauttaa komission ehdotukset katastrofiriskien vähentämistä koskevaan Sendain kehykseen, jotta voidaan varmistaa yhteiset pyrkimykset, vahvistaa valmiuksien kehittämistä ja välttää päällekkäisyyttä etenkin katastrofiriskien vähentämiseen liittyvien kansallisten ja paikallisten strategioiden kehittämisessä.

7.

 toteaa, että unionin pelastuspalvelumekanismin parantaminen on erottamaton osa toimintaa ilmastonmuutoksen vaikutusten suhteen. Komitea korostaa tarvetta lisätä yhtäältä ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien verkostojen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden parissa toimivien verkostojen välistä synergiaa ja toisaalta kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien katastrofiriskin vähentämisen tukitoimiston Making Cities Resilient -kampanjan välistä synergiaa.

Paikallis- ja alueviranomaisten rooli

8.

 on yhtä mieltä siitä, että eurooppalaista pelastuspalvelua on tarpeen lujittaa (sekä sääoloihin että sisäiseen turvallisuuteen liittyvien) katastrofiuhkien perusteella. Komitea korostaa kuitenkin, että tämä onnistuu parhaiten vahvistamalla ja noudattamalla alueellista ja yhteisölähtöistä lähestymistapaa. EU-tason toiminnassa on keskityttävä jäsenvaltioiden ja niiden paikallis- ja alueviranomaisten toimien koordinointiin ja tukemiseen. Komitea korostaa, että paikallisyhteisöjen toimet ovat nopein ja tehokkain tapa rajoittaa katastrofin aiheuttamia vahinkoja.

9.

 kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kutsumaan myös paikallis- ja alueviranomaiset mukaan suunniteltujen investointien seurantaan kaikissa asiaankuuluvissa ohjelmissa sekä keskusteluihin mahdollisista muutoksista.

10.

 korostaa, että esimerkiksi pelastuspalvelulainsäädäntöön ja EU:n tulvadirektiiviin sisältyvien säännösten kaltaiset riskinarviointia ja riskinhallinnan suunnittelua koskevat säännöt tulee laatia yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Komitea huomauttaa, että monissa tapauksissa paikallis- ja aluehallinnon tasolla on riskistä enemmän tietoa kuin valtionhallinnon tasolla. AK kehottaa laatimaan käytännesäännöt paikallis- ja alueviranomaisten osallistumisesta tällaisiin suunnitelmiin ja korostaa myös tarvetta jakaa parhaita käytänteitä paikallis-, alue- ja valtionhallinnon tasolla.

11.

 muistuttaa (2) tarpeesta luoda riskinhallintasuunnitelmien kehys, jota jäsenvaltiot voivat käyttää ohjeena. Se myös parantaisi suunnitelmien sisällön vertailtavuutta. Komitea panee merkille, että EU:n kehys olisi toissijaisuusperiaatteen mukainen. Komitea korostaa, että paikallis- ja alueviranomaisten tulisi voida laatia omat riskinhallintasuunnitelmansa mutta että ohjeistava EU:n kehys olisi hyödyllinen.

12.

 suosittaa, että Euroopan komissio hallinnoi Euroopan hätäapukeskusta (Emergency Response Coordination Centre, ERCC) yhteistyössä unionin mekanismiin osallistuvien maiden valtiollisten ja alueellisten viranomaisten kanssa.

13.

 korostaa tarvetta kutsua paikallis- ja alueviranomaiset sekä vapaaehtois- ja yhteisötoimintasektorin toimijat mukaan äskettäin perustettuun EU:n pelastuspalvelun osaamisverkostoon.

14.

 kehottaa komissiota kehittämään yhteistyössä valtiollisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa katastrofivalmiusstrategian, joka kattaisi koulutuksen ja harjoitusohjelman ja muita osatekijöitä, kuten unionin mekanismiin kuuluvat ehdotuspyynnöt, asiantuntijoiden vaihto-ohjelman ja riskiskenaarioiden kehittämisen.

15.

 huomauttaa, että unionin mekanismista tulisi tiedottaa asianmukaisesti alueellisille ja paikallisille toimijoille, jotta parannetaan riskinhallintaa paitsi rajat ylittävällä tasolla myös EU:n, jäsenvaltioiden keskushallinnon ja alue- ja paikallisviranomaisten välillä.

16.

 korostaa, että on tärkeää järjestää valtakunnallisia ja alueellisia tiedotuskampanjoita, joissa jaetaan tietoa unionin mekanismista ja asiaankuuluvissa paikallisissa ja alueellisissa riskinarviointiasiakirjoissa määritetyistä paikallisista ja alueellisista riskeistä. Komitea muistuttaa, että tällaisia tiedotuskampanjoita on tärkeää suunnata myös kouluille.

17.

 kannattaa kehotusta luoda pelastuspalvelualan Erasmus-ohjelma Erasmus+-ohjelman perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1288/2013 sääntöjä ja periaatteita noudattaen (3). Tällaisessa uudessa Erasmus-ohjelmassa olisi oltava myös kansainvälinen ulottuvuus, ja sen olisi oltava avoin paitsi valtio- myös alue- ja paikallistason edustajille.

Rahoitusmahdollisuudet

18.

 kehottaa komissiota, neuvostoa ja parlamenttia lisäämään toimiaan vahvistaakseen johdonmukaisuutta katastrofiriskien ehkäisyä ja hallinnointia koskevien EU:n muiden välineiden kanssa. Tätä varten olisi luotava kytkös unionin mekanismin ja koheesiopolitiikan, maaseudun kehittämispolitiikan sekä terveys- ja tutkimuspolitiikkojen välille edistämällä niihin liittyvien toimien sisällyttämistä ympäristöpolitiikkoihin, mutta olisi myös tutkittava, miten näitä kytköksiä voidaan vahvistaa uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja varojen käyttöä ohjaavissa säännöissä.

19.

 panee merkille, että komissio harkitsee riskinarviointia ja riskinhallinnan suunnittelua koskevien sääntöjen käyttöä ennakkoehtoina vuoden 2020 jälkeen sekä koheesiopolitiikassa että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa. Komitea korostaa, että riskinarviointiin ja riskinhallinnan suunnitteluun pohjautuvat ennakkoehdot eivät yksinään auta saavuttamaan katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta. Katastrofivalmius ja -palautuvuus tulee asettaa varojen käyttöä koskevissa säännöissä kriteeriksi, joka jokaisen EU:n rahoittaman hankkeen tulee täyttää.

20.

 suhtautuu myönteisesti tavoitteeseen lisätä tieteellisen tiedon saatavuutta sekä tieteellisten tutkimustulosten hyödyntämistä toteutettaessa ja pantaessa täytäntöön ennalta ehkäiseviä toimia. Komitea tähdentää, että on tärkeää tehdä yhteistyötä yksityissektorin kanssa, jotta voidaan toteuttaa avoimen datan politiikkaa ja varmistaa, etteivät kaupalliset intressit mene yleisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edelle.

21.

 painottaa tarvetta kannustaa yhteisöjä suunnittelemaan itseapua, sillä ulkopuolisen avun saaminen kestää usein pitkään. Komitea kehottaa sen vuoksi keskittymään EU:n toimissa teknisen koulutusavun tarjoamiseen, jotta voidaan vahvistaa yhteisöjen itseapukapasiteettia ja siten parantaa niiden valmiuksia kiireellisen avun tarjoamiseen ja katastrofin hillitsemiseen. Yleisestä turvallisuudesta vastaaville tahoille, kuten yhteisön johtajille sekä sosiaali- ja terveysalan ja pelastus- ja palontorjuntapalveluiden ammattilaisille, tähdätty koulutus saattaa auttaa hillitsemään katastrofeja ja vähentää uhrien määrää sekä kriisien aikana että niiden jälkeen (4).

22.

 korostaa jälleen yksityisen sektorin tärkeää roolia pyrittäessä saavuttamaan katastrofivalmius ja -palautuvuus ja myös varmistettaessa tehokas ja nopea toipuminen katastrofista. Esimerkiksi yksityisillä vakuutuksilla on keskeinen merkitys pyrittäessä torjumaan riskikäyttäytymistä, edistämään tietoisuutta riskeistä sekä helpottamaan elpymistä katastrofin jälkeen (5).

Erityinen avustusvalmiuksien reservi: rescEU

23.

 panee merkille ehdotuksen perustaa erityinen avustusvalmiuksien reservi, rescEU, jolla täydennetään jäsenvaltioiden kansallisia avustusvalmiuksia ja vahvistetaan yhteistä kykyä toimia katastrofien yhteydessä. Komission ehdotuksen mukaan rescEU:sta tulee tärkeä avustusväline tulevaisuudessa etenkin rajat ylittäviä toimia varten. Komitea pahoittelee kuitenkin, ettei komission ehdotukseen ole liitetty vaikutuksenarviointia, mikä on johtanut siihen, ettei komissio ole esittänyt vaihtoehtoja. Toissijaisuusperiaatteen noudattamisen varmistamiseksi rescEU:n tarkoitus ja tehtävä on pantava täytäntöön siten, että päävastuu säilyy jäsenvaltioilla mutta että samalla helpotetaan vuorovaikutuksen lisäämistä asianomaisten jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueviranomaisten kesken. Nopeiden ja tehokkaiden avustustoimien toteuttamiseksi pätevät ja hyvin varustetut paikallisyksiköt ovat erittäin tärkeitä, samoin kuin paikalliset vapaaehtoisryhmät. Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukainen taloudellinen tuki julkisille avustusyksiköille. Komitea korostaa kuitenkin, että huomion keskipisteessä on edelleen oltava katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden rakentaminen, jotta voidaan lieventää katastrofiriskiä ja minimoida katastrofien aiheuttamia vahinkoja.

24.

 on tyytyväinen aikomukseen yksinkertaistaa nykyistä järjestelmää ottamalla Euroopan pelastuspalvelureservissä olevien voimavarojen osalta käyttöön yhtenäinen osarahoitusosuus (75 prosenttia) mukauttamisesta, korjaamisesta, kuljetuksesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia varten. Komitea suhtautuu niin ikään myönteisesti päätökseen keventää osallistuvien valtioiden taakkaa lisäämällä tukikelpoisia kustannustyyppejä ja korottamalla osarahoitusosuus 75 prosenttiin. Samalla komitea korostaa, että uuden reservin on tarjottava tukea jäsenvaltioille, mutta se ei saa vapauttaa niitä velvoitteesta kehittää niiden omia pelastusvalmiuksia.

25.

 toteaa, että rescEU-reservin ehdotettu koostumus sisältää voimavaroja, joita on jo riittävästi vapaaehtoisessa reservissä. Sen vuoksi komitea kannatta sitä, että komissiolla säilyy mahdollisuus muodostaa rescEU-reservi uudelleen jäsenvaltioiden suostumuksella, jotta se voitaisiin mukauttaa täysin valmiuksissa todettujen puutteiden edellyttämällä tavalla.

26.

 ehdottaa, että jäsenvaltioiden julkisten laitosten ja yksityisen sektorin tahojen osallistumisen rescEU-reserviin tulisi perustua vapaaehtoisuuteen.

Toissijaisuusperiaate ja suhteellisuusperiaate

27.

 tähdentää, että pelastuspalvelu on ala, jolla unioni ryhtyy toimiin tukeakseen, sovittaakseen yhteen ja täydentääkseen jäsenvaltioiden toimia. Komitea korostaa puolestaan, että komission on varmistettava, että luotavaa uutta reserviä käytetään jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamiseen, tukemiseen ja täydentämiseen eikä niinkään siihen, että EU:lle annetaan omia varoja tai uutta toimivaltaa. AK painottaa, että keskittyminen paikallisyhteisöjen avustusvalmiuksien tukemiseen ja vahvistamiseen voi olla keino varmistaa katastrofiavun tehostaminen toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Bryssel 16. toukokuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ

(1)  COR 02646/2014; CDR 5035/2016.

(2)  CDR 740/2012.

(3)  2017/0309(COD) (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

(4)  CDR 02646/2014.

(5)  CDR 05035/2016; CDR 02646/2014.

Top