EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52017IR6048

Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla”

COR 2017/06048

OJ C 361, 5.10.2018, p. 19–30 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

5.10.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 361/19


Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla”

(2018/C 361/05)

Esittelijä:

Tanya Hristova (BG, EPP), Gabrovon pormestari

Viiteasiakirjat:

Viiteasiakirjat Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla – Euroopan komission panos EU-johtajien kokoukseen Göteborgissa 17. marraskuuta 2017

COM(2017) 673 final

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

COM(2018) 23 final

I.   MUUTOSEHDOTUKSET

Muutosehdotus 1

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

Johdanto-osan 2 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(2)

Unioni on näiden arvojen innoittamana onnistunut luomaan maita, yhteisöjä ja ihmisiä yhdistävän ainutlaatuisen poliittisen hankkeen, jonka ansiosta Eurooppa on kokenut historiansa pisimmän sodattoman ajanjakson, mikä on puolestaan luonut yhteiskunnallista vakautta ja taloudellista vaurautta. Se, että jäsenvaltiot ovat omaksuneet perussopimuksessa vahvistetut arvot, toimii lähtökohtana eurooppalaisen elämäntavan ja identiteetin ominaislaadulle ja unionin paikalle maailmannäyttämöllä.

(2)

Unioni on näiden arvojen innoittamana onnistunut luomaan maita, niiden alueita, kuntia ja maaseutualueita, yhteisöjä ja ihmisiä yhdistävän ainutlaatuisen poliittisen hankkeen, jonka ansiosta Eurooppa on kokenut historiansa pisimmän sodattoman ajanjakson, mikä on puolestaan luonut yhteiskunnallista vakautta ja taloudellista vaurautta. Se, että jäsenvaltiot ovat omaksuneet perussopimuksessa vahvistetut arvot, toimii lähtökohtana eurooppalaisen elämäntavan ja identiteetin ominaislaadulle ja unionin paikalle maailmannäyttämöllä.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 2

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

Johdanto-osan 3 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(3)

Unionin ja sen jäsenvaltioiden on vastattava monenlaisiin haasteisiin, kuten populismiin, muukalaisvihaan, vastakkainasettelua synnyttävään kansallismielisyyteen, syrjintään, valeuutisten ja väärien tietojen levittämiseen sekä radikalisoitumiseen. Nämä ilmiöt voivat olla vakava uhka demokratian perustalle, nakertaa luottamusta oikeusvaltioon ja demokraattisiin instituutioihin ja estää yhteenkuuluvuuden tunteen syntymistä Euroopan maissa ja niiden välillä.

(3)

Unionin, sen jäsenvaltioiden ja paikallis- ja alueviranomaisten on vastattava monenlaisiin haasteisiin, kuten populismiin, muukalaisvihaan, vastakkainasettelua synnyttävään kansallismielisyyteen, syrjintään, valeuutisten ja väärien tietojen levittämiseen sekä radikalisoitumiseen. Nämä ilmiöt voivat olla vakava uhka demokratian perustalle kaikilla hallintotasoilla , nakertaa luottamusta oikeusvaltioon ja demokraattisiin instituutioihin ja estää yhteenkuuluvuuden tunteen syntymistä Euroopan maissa ja niiden välillä.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 3

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

Johdanto-osan 4 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

(5)

Koska paikallis- ja alueviranomaistahot ovat lähellä EU:n kansalaisia ja ne koetaan ruohonjuuritasoa lähinnä olevaksi hallintotasoksi, niillä on avainrooli koulutus- ja kulttuuripolitiikoissa. Paikallis- ja alueviranomaisten tulee siksi jatkossakin olla keskeisellä sijalla, kun ehdotettuja toimenpiteitä ja uudistuksia toteutetaan ja mukautetaan, ja mukana päätöksenteon varhaisissa vaiheissa, jotta voidaan taata tulosten tehokkuus ja vaikuttavuus ja varmistaa, että EU:n koulutus- ja kulttuuripolitiikkojen lisäarvo tuntuu kentällä.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 4

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

Johdanto-osan 12 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

(13)

Tässä yhteydessä on myös paikallaan korostaa, että yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien uudistamista suunniteltaessa on ratkaisevan tärkeää tarkastella alueellisia eroavaisuuksia sekä taloudellisia sosiaalisia seurauksia, jotka aiheutuvat puutteista osaamisessa ja osaamisen kohtaanto-ongelmista EU:ssa.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 5

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

Johdanto-osan 13 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(13)

Tätä taustaa vasten on äärimmäisen tärkeää, että jäsenvaltiot tehostavat toimintaansa ja panevat täytäntöön kaikki vuonna 2015 annetun Pariisin julistuksen tavoitteet. Erityisesti on jatkettava yhteisten arvojen edistämistä yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vetureina, tuettava osallistavan oppimisympäristön toteutumista koulutuksen kaikilla tasoilla, parannettava opettajankoulutusta kansalaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyvien kysymysten osalta sekä kehitettävä kaikkien oppijoiden medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua.

(13)

Tätä taustaa vasten on äärimmäisen tärkeää, että jäsenvaltiot tehostavat toimintaansa ja panevat täytäntöön kaikki vuonna 2015 annetun Pariisin julistuksen tavoitteet ja antavat paikallis- ja alueviranomaisten käyttöön tarvittavat työkalut tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi kentällä . Erityisesti on jatkettava yhteisten arvojen edistämistä yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vetureina, tuettava osallistavan oppimisympäristön toteutumista koulutuksen kaikilla tasoilla, parannettava opettajankoulutusta kansalaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyvien kysymysten osalta sekä kehitettävä kaikkien oppijoiden medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 6

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

Johdanto-osan 15 kappale

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

(15)

Erasmus+-ohjelma on osoittanut, että liikkuvuus ja yhteydenpito rajojen yli ovat tehokkain tapa tutustua eurooppalaiseen identiteettiin. On erittäin tärkeää, että kaikenlaiset oppijaryhmät hyötyvät ohjelman tarjoamasta jäsenvaltioiden välisestä oppilasvaihdosta tasavertaisesti. Virtuaalinen liikkuvuus varsinkin e-Twinning-verkon välityksellä on erinomainen väline oppilaiden väliseen suoraan yhteydenpitoon. Sitä on jatkossa tarkoitus hyödyntää laajemmassa mittakaavassa ja yhdistää se fyysiseen liikkuvuuteen.

(15)

Erasmus+-ohjelma on osoittanut, että liikkuvuus ja yhteydenpito rajojen yli ovat tehokkain tapa tutustua eurooppalaiseen identiteettiin. On erittäin tärkeää, että kaikenlaiset oppijaryhmät hyötyvät ohjelman tarjoamasta jäsenvaltioiden välisestä ja sisäisestä oppilasvaihdosta tasavertaisesti. Virtuaalinen liikkuvuus varsinkin e-Twinning-verkon välityksellä on erinomainen väline oppilaiden ja opiskelijoiden väliseen suoraan yhteydenpitoon. Sitä on jatkossa tarkoitus hyödyntää laajemmassa mittakaavassa ja yhdistää se fyysiseen liikkuvuuteen. Tähän liittyen olisi myös luotava uusia kulttuurisen liikkuvuuden mahdollisuuksia ja laajennettava olemassa olevia mahdollisuuksia.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 7

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

2 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

3.     hyödynnettävä sitä, että paikallis- ja alueviranomaiset toimivat lähellä EU:n kansalaisia ja ovat parhaassa asemassa analysoimaan paikallisten eri kulttuuriryhmien erityistarpeita ja vastaamaan niihin. Paikallis- ja alueviranomaiset pystyvät myös rakentamaan perustan toimivalle kulttuurienväliselle vuoropuhelulle ja yhteisten arvojen edistämiselle.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 8

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

4 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Osallistavan koulutuksen tarjoaminen

Osallistavan koulutuksen tarjoaminen

4.   edistettävä kaikki oppijat osallistavaa koulutusta

4.   edistettävä kaikki oppijat osallistavaa koulutusta

a)

ottamalla kaikki oppilaat laadukkaan koulutuksen piiriin varhaisesta iästä alkaen,

a)

ottamalla kaikki oppilaat laadukkaan koulutuksen piiriin varhaisesta iästä alkaen ja varmistaen kaikille opiskelijoille, myös taustaltaan kielelliseen, uskonnolliseen, etniseen tai muuhun vähemmistöön kuuluville oppilaille, yhtäläiset mahdollisuudet ja laadukkaaseen koulutukseen pääsy ,

b)

antamalla tarvittavaa ja räätälöityä tukea oppilaille ja opiskelijoille, myös sosioekonomisesti huonompiosaisille, maahanmuuttajataustaisille, erityistarpeisille ja kaikkein lahjakkaimmille oppijoille,

b)

antamalla tarvittavaa ja räätälöityä tukea ja ohjausta kaikille oppilaille ja opiskelijoille, myös sosioekonomisesti huonompiosaisille, maahanmuuttajataustaisille ja pakolaisille, jotka haluavat integroitua Euroopan unionin kansalaisiksi , erityistarpeisille ja erinomaisiin tuloksiin yltäville oppijoille,

c)

helpottamalla siirtymistä koulutustasolta toiselle ja mahdollistamalla riittävän opinto- ja ammatinvalinnanohjauksen tarjoaminen;

c)

ottamalla huomioon oppijoiden erityistarpeet maantieteellisten ja demografisten haasteiden kanssa kamppailevilla EU:n alueilla, myös syrjäisimmillä alueilla,

 

d)

helpottamalla siirtymistä koulutustasolta toiselle ja mahdollistamalla riittävän opinto- ja ammatinvalinnanohjauksen tarjoaminen sekä tarjoamalla kaikille oppijoille läpi elämän tukea ja koulutusmahdollisuuksia.

 

e)

antamalla tarvittavaa tukea kieliopintojen entistä vahvemmalle asemalle jo peruskoulun opetusohjelmissa, sillä kielten oppimisen katsotaan olevan tehokkainta nuorella iällä, mutta myös siksi, että huonoa kielitaitoa pidetään yhtenä suurimmista esteistä ihmisen vapaalle liikkumiselle ja Euroopan talouden tarpeita vastaavan työvoiman luomiselle,

 

f)

tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia lisätaitojen hankkimiseen ja kehittämiseen virallisen ja arkioppimisen kautta, sillä se parantaa nuorten työllistyvyyttä, kun hankitut taidot saadaan paremmin vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita, ja antaa lisäksi heille mahdollisuuden osallistua aktiivisemmin solidaarisuushankkeisiin ja Euroopan tulevaisuuden muotoiluun  (1) ;

Perustelu

Tarkoituksena on kiinnittää tietyiltä osin entistä enemmän huomiota erityisiin koulutustarpeisiin ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja samalla lisätä elinikäisen ohjauksen ja koulutuksen ulottuvuus, sillä koulutusta ei tulisi rajoittaa tiettyyn ikään.

Muutosehdotus 9

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

6 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen

Opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen

6.   edistettävä opetuksen eurooppalaista ulottuvuutta tukemalla

6.   edistettävä opetuksen eurooppalaista ulottuvuutta tukemalla

a)

eurooppalaisuuden ja Euroopan yhteisen perinnön tuntemusta sekä tietoisuutta unionin jäsenvaltioiden monimuotoisuudesta,

a)

eurooppalaisuuden ja Euroopan yhteisen perinnön tuntemusta sekä tietoisuutta unionin jäsenvaltioiden monimuotoisuudesta , moninaiset alue- ja paikallistason rakenteet mukaan luettuina, jotta edistetään tietämystä Euroopan yhteisestä kulttuuriperinnöstä ,

b)

unionin lähtökohtien ja toiminnan tuntemusta,

b)

unionin lähtökohtien ja toiminnan sekä EU:n kansalaisen oikeuksien tuntemusta,

c)

oppilaiden ja opettajien osallistumista e-Twinning-verkon toimintaan ja rajatylittävään liikkuvuuteen, varsinkin perusasteen kouluissa,

c)

oppilaiden ja opettajien osallistumista e-Twinning-verkon toimintaan ja rajatylittävään liikkuvuuteen, varsinkin perusasteen kouluissa,

d)

hankkeita, joilla lisätään EU-tietoisuutta koulutuskeskuksissa suorassa vuorovaikutuksessa nuorten kanssa.

d)

hankkeita, joilla lisätään EU-tietoisuutta koulutuskeskuksissa suorassa vuorovaikutuksessa nuorten kanssa paikallis- ja aluetasolla, joka on heitä lähin hallintotaso,

 

e)

elinikäiseen oppimiseen – aikuiskoulutuksen lisäksi myös muunlaiseen oppimiseen – suuntautuvaa asennetta, joka edistää jatkuvaa kiinnostusta asioiden selvittelyyn sekä tiedon ja huippuosaamisen tavoittelua; tätä asennetta voidaan ruokkia jo peruskoulussa (tai varhaiskasvatuksessa), ja tavoite tulisi sisällyttää koulutuksen kaikkiin vaiheisiin,

 

f)

eurooppalaisen yhteiskunnan digitalisaation kannalta tärkeiden aiheiden vahvempaa painottamista, jotta oppilaat tutustuisivat koodauksen käsitteisiin ja hankkisivat osaamista kyberturvallisuuden ja medialukutaidon aloilla,

 

g)

aikomusta mahdollistaa jokaiselle keski-asteen oppilaalle Euroopassa ainakin yksi harjoittelujakso jossakin yrityksessä, jotta yrityksissä toteutettavia, hankepohjaisia ja asioiden selville ottamiseen pohjautuvia oppimiskäytänteitä sisällytettäisiin yhä enemmän sekä muodolliseen koulutukseen että arkioppimiseen .

Perustelu

EU:n jäsenvaltioiden alue- ja paikallistason rakenteiden monimuotoisuus on olennainen osa EU:n poliittista ja kulttuurista perintöä ja yksi keskeinen tekijä, kun pyritään kehittämään aktiivista kansalaisuutta EU:n kansalaisen oikeuksien luomalta perustalta.

Muutosehdotus 10

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

7 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

Opettajien ja opetuksen tukeminen

Opettajien ja opetuksen tukeminen

7.   huolehdittava, että opettajat, koulujen johtajat ja akateeminen henkilöstö voivat edistää yhteisiä arvoja ja tarjota osallistavaa koulutusta,

7.   huolehdittava, että opettajat, koulujen johtajat ja akateeminen henkilöstö voivat edistää yhteisiä arvoja ja tarjota osallistavaa koulutusta,

a)

toteuttamalla toimenpiteitä, joilla opettajia, koulujen johtajia ja akateemista henkilöstöä autetaan välittämään yhteisiä arvoja, edistämään aktiivista kansalaisuutta ja yhteenkuulumisen tunnetta ja vastaamaan oppijoiden erilaisiin tarpeisiin, ja

a)

toteuttamalla toimenpiteitä, joilla opettajia, koulujen johtajia ja akateemista henkilöstöä autetaan välittämään yhteisiä arvoja, edistämään aktiivista kansalaisuutta ja yhteenkuulumisen tunnetta ja vastaamaan oppijoiden erilaisiin tarpeisiin,

b)

edistämällä opettajien ja akateemisen henkilöstön vaihto- ja vertaisoppimisohjelmia, ohjausta ja mentorointia.

b)

edistämällä parhaiden toimintatapojen vaihtoa, opettajien ja akateemisen henkilöstön vertaisoppimisohjelmia, ohjausta ja mentorointia sekä liikkuvuutta Erasmus+-ohjelman puitteissa  (1) , ja

c)

edistämällä toimenpiteitä opettajien ja vanhempien tai muiden huoltajien vuorovaikutuksen lisäämiseksi ja näin koulun ja perheen tai muun kotiympäristön välisten yhteyksien vahvistamiseksi sekä pysyvän vuoropuhelun luomiseksi, mikä on ratkaisevan tärkeä oppijoiden kouluympäristöön integroimisen ja heidän yleisen sosiaalistumisen onnistumisen kannalta.

Perustelu

Muutosehdotus 11

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

11 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

 

12.     varmistettava, että kaikilla julkisilla laitoksilla, kouluilla ja oppilaitoksilla on EU:ssa – varsinkin sellaisilla alueilla, joilla on maantieteellisiä, väestörakenteen tai sosiaalisia haasteita – tarvittava nopea laajakaistainfrastruktuuri ja digitaaliset laitteet, jotta koulutuksen ja toimintakulttuurin erot eivät kasvaisi digitaaliaikakaudella.

Perustelu

Itsestään selvä.

Muutosehdotus 12

Ehdotus – Neuvoston suositus yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämisestä

15 artikla

Komission ehdotus

AK:n muutosehdotus

15.   arvioida tämän suosituksen johdosta toteutettuja toimia erityisesti ET 2020 -puitteiden ja koulutuksen seurantakatsauksen avulla.

15.   arvioida tämän suosituksen johdosta toteutettuja toimia vuosittain eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä ja ET 2020 -puitteiden ja koulutuksen seurantakatsauksen avulla.

Perustelu

Tämän ulottuvuuden sisällyttäminen eurooppalaiseen ohjausjaksoon mahdollistaisi alan edistyksen tehokkaamman seurannan ja arvioinnin.

II.   POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

Yleistä

1.

kannattaa yleisvisiota eurooppalaisesta koulutusalueesta ja yhtyy kantaan, jonka mukaan koulutus ja kulttuuri ovat merkittäviä tekijöitä, jotka lisäävät Euroopan sopeutumiskykyä kiihtyvän globalisaation ja nykyisten geopoliittisten kehityssuuntausten kontekstissa.

2.

on samaa mieltä tarpeesta edistää tuen antamista Euroopan unionin perusarvoille, joihin kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet unioniin liittyessään. Komitea korostaa tässä yhteydessä sen merkitystä, että kaikki osapuolet pitävät herkeämättä kiinni näistä arvoista, sillä kyse on olennaisesta osasta eurooppalaista identiteettiä, joka edellyttää kulttuurien monimuotoisuuteen tukeutuvaa aktiivista EU:n kansalaisuutta.

3.

korostaa, että koulutuksella ja kulttuurilla on laaja vaikutus kaikkiin elämänaloihin ja erityisesti yhteiskunnan vahvistamisessa, ja että ne ovat näin ollen keskeisiä välineitä eurooppalaisten kulttuurisen yhdentymisen varmistamiseksi ja siten sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Komitea toteaa, että kansalaiskasvatus on tässä olennainen osatekijä, ja korostaa, että toimet kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi EU-kansalaisuudesta olisi suunnattava ensisijaisesti nuorille (1).

4.

korostaa, että koulutus- ja kulttuuripolitiikka kuuluvat ensisijaisesti jäsenvaltioiden ja niiden alue- ja paikallisviranomaisten vastuulle ja että EU:n toimilla tulisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaisesti vain täydentää, tukea tai sovittaa yhteen jäsenvaltioiden toimia sekä edistää alueellisen yhteistyön aloitteita näillä aloilla. Komitea painottaa, että kaikkien koulutus- ja kulttuurialalla toteutettavien EU:n toimien on oltava täysin perusteltuja toissijaisuus- ja suhteellisuusnäkökulmasta.

5.

korostaa kulttuuria ratkaisevana identiteetin muodostajana ja näin ollen myös tarvetta kiinnittää huomiota eurooppalaisen identiteetin vahvistamiseen kulttuurin avulla EU-tason demokraattisten rakenteiden legitiimiyden tukemiseksi ja tukee näin ollen toimia, joilla tähdätään keskinäisen tietämyksen edistämiseen ja taiteellisen ja kulttuurisen ilmaisun itseisarvon ymmärtämiseen, jotta voidaan vahvistaa eurooppalaisen identiteetin yhteisiä kulttuuritekijöitä.

6.

korostaa, että koska paikallis- ja alueviranomaistahot ovat lähellä kansalaisia, niillä on avainrooli koulutus- ja kulttuuripolitiikoissa, ja painottaa, että niillä tulee jatkossakin olla ratkaiseva asema ehdotettujen toimenpiteiden ja uudistusten täytäntöönpanossa ja mukauttamisessa.

7.

katsoo, että ehdotetut toimenpiteet eivät vaikuta aiheuttavan subsidiariteettiin liittyviä huolia. Komitea korostaa suhteellisuusperiaatteen noudattamisen merkitystä sen varmistamiseksi, ettei luoda uusia taloudellisia tai hallinnollisia rasitteita. Samanaikaisesti tulee varmistaa vahva rahoitustuki koulutusta ja kulttuuriperintöä koskeville toimintalinjoille ja ohjelmille tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Euroopan toimintasuunnitelma

8.

tunnustaa tässä yhteydessä lueteltujen ratkaisevien kehityskulkujen merkityksen ja korostaa, että ne eivät ole toisistaan riippumattomia, ja kehottaa tutkimaan, millä tavoin ne liittyvät toisiinsa.

9.

katsoo, että Euroopan yhdentymishankkeen tunnetuksi tekemisessä ja levittämisessä on painotettava Europe Direct -verkoston merkitystä, sillä verkoston tavoitteisiin kuuluu yhdentymishankkeeseen liittyvän tiedon levittäminen unionin kansalaisille.

10.

antaa täyden tukensa sille, että oikeus koulutukseen vahvistetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa perusluonteiseksi sosiaaliseksi oikeudeksi ja ihmisten perusoikeudeksi (2).

Eurooppalainen identiteetti ja tietoisuus kulttuuriperinnöstä

11.

korostaa perusoikeuskirjassa mainittujen EU:n perusarvojen – ihmisarvon, vapauden, tasa-arvon ja yhteisvastuun – merkitystä yhteisen hyvän saavuttamisen kannalta ja kehottaa tältä pohjalta lisäämään osallisuutta, kunnioittamaan Euroopan kansojen henkistä ja moraalista perintöä ja hyödyntämään aloitteita, joilla edistetään parempaa yhteiseloa.

12.

korostaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota ja osoittaa resursseja eurooppalaisen kulttuurin, historian ja identiteetin tuntemuksen edistämiseen ja levittämiseen. Tätä varten ehdotetaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelman laajentamista, jotta useammat asiaan tähtäävät aloitteet saisivat tukea.

13.

korostaa sen merkitystä, että kansalaiset osallistuvat EU:n poliittiseen toimintaan, ja raportin ”Reaching out to EU Citizens: A New Opportunity” tavoin myös yhteisön käsitteen oleellisuutta. Käsite kattaa paikalliset, alueelliset, maakohtaiset ja kansainväliset kontekstit, joissa yksilöt elävät ja muodostavat yhteisen julkisen tilan, jonka puitteissa he voivat tehdä yhteistyötä arvojensa pohjalta (3). Näin ollen eurooppalaisen identiteetin ja yhteisten arvojen tulisi täydentää nykyisiä käsityksiä alueellisesta ja kansallisesta yhteenkuuluvuudesta monitasoisen kansalaisuuden edistämiseksi Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja Lissabonin sopimuksen 2 artiklan mukaisesti.

14.

toistaa käsityksensä, että kulttuuriperinnön eurooppalaisella teemavuodella 2018 on suuri merkitys kulttuurivalistuksen edistämisen kannalta ja pyrittäessä kasvattamaan kulttuurin roolia identiteetin vahvistamisessa sekä osallisuuden tukemisessa.

15.

kehottaa tiivistämään yhteyksiä jäsenvaltioihin ja niiden alueisiin ja kuntiin, jotta saadaan muodostettua eurooppalainen näkemys ja voidaan parantaa EU-hankkeiden ja -aloitteiden havaittavuutta. Tältä vie nykyisin pohjaa se, että onnistumisia pidetään usein jäsenvaltioiden ansioina ja epäonnistumisia EU:n vikana, kuten puheenjohtaja Juncker korosti vuonna 2016 pitämässään puheessa unionin tilasta.

16.

toivoo erityisiä toimenpiteitä eurooppalaisen perinteisen taide- ja käsiteollisuuden säilyttämiseksi, kehittämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi sekä aloitteiden luomista elävän perinnön ja historian aloilta, sillä näiden vuorovaikutteinen luonne edistää tekemällä oppimista ja kulttuurista sitoutumista. Tämä koskee myös muita kulttuuri- ja taidealoitteita, jotka ovat osa Euroopan nyky-yhteiskunnan kulttuuria ja edistävät yhteistä identiteettiä.

17.

kehottaakin sisällyttämään kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 strategisiin aloitteisiin alueellisen kulttuurikehityksen tukemiseksi ja keskinäisen tietämyksen kasvattamiseksi ja avaamaan uusia mahdollisuuksia kestävyysajattelun mukaista kulttuurimatkailua varten. Näitä aloitteita voitaisiin rahoittaa Luova Eurooppa -ohjelmasta ja tukea näin eurooppalaisen kulttuuriperinnön tuomista laajempaan tietoisuuteen vuoden 2018 jälkeen.

18.

kehottaa hyödyntämään Euroopan kulttuuriperintötunnusta tässä eurooppalaisen identiteetin vahvistamiseen tähtäävässä aloitteessa tiivistämällä sen yhteyksiä alueisiin, selkiyttämällä menettelyjä, joilla tunnusta hakevia kohteita valitaan, tekemällä sitä laajemmin tunnetuksi ja antamalla sille tehokkaat välineet levittämistä varten.

19.

ehdottaa uusien kulttuurisen liikkuvuuden mahdollisuuksien luomista ja olemassa olevien mahdollisuuksien laajentamista kaikilla alueilla, myös syrjäisimpien alueiden ja saarialueiden kaltaisilla kauempana sijaitsevilla alueilla.

20.

korostaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat parhaassa asemassa analysoimaan paikallisten eri väestöryhmien erityistarpeita ja vastaamaan niihin. Paikallis- ja alueviranomaiset pystyvät myös rakentamaan perustan toimivalle kulttuurienväliselle vuoropuhelulle, joka vahvistaa yhteisen eurooppalaisen kulttuurin tuntemusta ja edistää kansalaisten mahdollisuuksia tutustua siihen.

21.

tähdentää kulttuuriperinnön uusien käyttömuotojen ja sovellusten merkitystä, kulttuurialan ja luovien alojen kehittämistä ja kulttuurialan tulevien ammattilaisten koulutusta ja erikoistumista.

22.

korostaa kulttuurin roolia kansoja lähentävänä välineenä, joka mahdollistaa kulttuuristen ja kielellisten yhteyksien luomisen. Kulttuuri on myös väline, jonka avulla voidaan edistää poliittista ja taloudellista vuoropuhelua, sillä se helpottaa keskinäistä ymmärrystä ja synnyttää luottamusta, mielenkiintoa ja kunnioitusta valtioiden välille.

23.

painottaa, että on tärkeää välittää eurooppalaista kulttuuria ja siihen liittyviä arvoja nuorille eurooppalaisille.

Koulutus

24.

toteaa, että yhteiskunnan digitalisointi Euroopassa – myös koulutusalalla – saattaa osoittautua EU:n kaikista nykyisistä hankkeista muutosvoimaisimmaksi. Kyse on asteittaisesta, moniulotteisesta prosessista, jolla paitsi kehitetään kaikenikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisympäristöä, mutta myös viestintää, arviointia, hallinnointia ja hallintoa, tiedonkeruuta ja analysointia koulutuksen kaikissa vaiheissa.

25.

kiinnittää huomion digitaalisten resurssien väärinkäytön vaikutuksiin. Väärinkäytöstä voi tulla demokratian vastaisten voimien käsissä vaarallinen propagandaväline. Komitea pitääkin tervetulleena Euroopan komission tiedonantoa ”Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa” (4), jossa heijastuvat yleisesti raportissa Reaching out to EU Citizens: A New Opportunity (5) esitetyt neljä periaatetta eli ”avoimuus, rehellisyys, osallistuminen ja yhteistyö”.

26.

on huolestunut siitä, että komission sanoin ”vielä on liian paljon kouluja, joilla ei ole nopeita verkkoyhteyksiä ja digitaalisia välineitä”. Ongelmaa pahentaa entisestään se, että monet näistä kouluista sijaitsevat alueilla, joilla on väestörakenteeseen liittyviä, maantieteellisiä ja sosiaalisia haasteita. Tämä koskee erityisesti saarialueita sekä kauempana sijaitsevia ja syrjäisimpiä alueita. Näin ollen koulutukselliset erot eivät suinkaan kapene vaan kasvavat entisestään, ellei tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytä pikaisesti.

27.

korostaa, että digitalisointi luo lisävaatimuksia opettajien osaamisen ja taitojen suhteen ja että sidosryhmien on valmisteltava koulutusalan työntekijöitä tähän hyvissä ajoin ja riittävästi näiden perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Komitea toteaa samalla, että se voi myös tarjota mahdollisuuksia innovatiivisten opetusmenetelmien käyttöön ja vuorovaikutukseen.

28.

varoittaa lisäksi, että jatkuva digitalisointi kasvattaa myös rajapintoja mahdollisille kyberuhkille sekä näiden vaikutuksia. Panosta lisäävät entisestään oppilaitosten keräämien ja käyttämien tietojen kriittinen ja yksityinen luonne.

29.

suosittaa edelliseen kohtaan liittyen painokkaasti, että sisäänrakennetun turvallisuuden periaatetta sovelletaan sekä opetusohjelmistoihin että kaikkiin oppilaitosten käyttämiin ohjelmistoihin ja tietokantoihin. Henkilötietojen keräämisessä ja säilyttämisessä on ryhdyttävä soveltamaan avointa politiikkaa.

30.

toteaa, että ensiasenteet, arvot ja identiteetti muodostuvat pitkälti perheessä ja ylipäätään laajemmassa kotiympäristössä, ja kannustaa siksi kehittämään toimenpiteitä, joita toteuttamalla pyritään toimimaan yhdessä vanhempien kanssa sekä vahvistamaan vanhempien ja koulujen välisiä yhteyksiä ja koko koulun käsittävää toimintamallia yleensä.

31.

toteaa, että heikko kielitaito on merkittävä este työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle, ja korostaa elinikäisen oppimisen aloitteiden sekä perehdyttävien ja jatkuvien kielten oppimisohjelmien mahdollistavan sen, että Euroopan unionin työvoima ja sen ammattilaiset pystyvät mukautumaan paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin.

32.

kiinnittää huomiota siihen tosiasiaan, että kielten oppimisen katsotaan olevan huomattavasti tehokkaampaa nuorella iällä, ja toivoo, että kieltenopetuksella olisi entistä vahvempi asema peruskoulun opetusohjelmassa.

33.

ehdottaa, että koulujen opetussuunnitelmista vastaava hallintotaso kiinnittäisi enemmän huomiota historian kulttuurisiin ja etnografisiin näkökohtiin, joihin sisältyy kriittistä ja filosofista analyysia monimuotoisuuden yleismaailmallisista arvoista, ja sisällyttäisi suunnitelmiin myös Euroopan unionia käsittelevän osion, jossa korostettaisiin ihmisoikeuksien, Euroopan kansalaisuuden ihanteen ja kosmopoliittisuuden roolia unionin osatekijöinä. Komitea ehdottaa siksi yhteistyön jatkamista paikallistason kulttuuritoimijoiden kanssa esimerkiksi koulun opetussuunnitelmatyötä tukevan kulttuurikasvatussuunnitelman ja paikallista kulttuuri- ja taidetarjontaa esittelevän kulttuuripolun laatimiseksi.

34.

toivoo myös, että yhteiskunnan digitalisaation kannalta tärkeille aiheille annetaan enemmän tilaa, jotta oppilaat tutustuisivat koodauksen käsitteisiin ja hankkisivat välineellisen osaamisen ohella myös eettistä, kriittistä ja analyyttista osaamista kyberturvallisuuden, verkottumisen ja medialukutaidon aloilla.

35.

kannattaa aikomusta mahdollistaa jokaiselle oppisopimusoppilaalle ja keski-asteen oppilaalle Euroopassa ainakin yksi harjoittelujakso jossakin yrityksessä, mahdollisesti toisessa EU-massa. Komitea kannattaa yrityksissä toteutettavien, hankepohjaisten ja asioiden selville ottamiseen pohjautuvien oppimiskäytänteiden sisällyttämistä sekä muodolliseen koulutukseen että arkioppimiseen ja niiden soveltamista myös yrityksissä, järjestöissä, säätiöissä taikka yksityisissä tai julkisissa yhteisöissä edistäen näin yrittäjähenkisyyttä ja luovuutta. Se kehottaakin lisäämään oppilaitosten, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä sekä laatimaan koulutusohjelmia, joissa tavoitteena on oppilaiden taitojen ja työmarkkinoiden tarpeiden kohtaaminen.

36.

kannattaa toimenpiteitä, joilla oppilaille, oppisopimusoppilaille ja opiskelijoille pyritään takaamaan yhtäläiset mahdollisuudet ja vähentämään epätasa-arvoa. EU-aloitteiden toimivuuden parantamiseksi tällä alalla komitea suosittelee epätasa-arvon taustalla olevien syiden perusteellista tutkimista.

37.

suosittaa painokkaasti sen selkeyttämistä, että yhdenvertaisten mahdollisuuksien ”ylittäminen” tarkoittaa tasapuolisten mahdollisuuksia tarjoamista osallisuuden varmistamiseksi, mikä edellyttää päättäväisiä toimia. Näitä toimia ei voida rajoittaa esimerkiksi eriarvoisuuden, aliedustuksen ja syrjäytymisen seurausten korjaamiseen. Sen sijaan viranomaisten pitäisi kohdentaa toimensa taustalla olevien syiden poistamiseen ja ongelmista kärsivien ihmisten ja yhteisöjen auttamiseen niiden yli. Paikallis- ja alueviranomaisten, jotka ovat lähimpänä EU:n kansalaisia, pitäisi voida kartoittaa, suunnitella ja toteuttaa tällaisia toimenpiteitä paikallisyhteisöjen erityistarpeiden mukaisesti.

38.

korostaa, että yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien uudistamista suunniteltaessa on ratkaisevan tärkeää tarkastella alueellisia eroavaisuuksia ja luoda yhteinen perusta unionin jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmille ja välttää näin taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset, jotka aiheutuvat puutteista osaamisessa ja osaamisen kohtaanto-ongelmista EU:ssa. Komitea toteaa lisäksi, että voidakseen uudistaa yhteytensä ruohonjuuritason organisaatioihin EU:n on otettava kansalaisyhteiskunnan edustajien taitotieto kaikilta osin huomioon ja hyödynnettävä sitä (6).

39.

tähdentää jälleen, että epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen tunnustamiselle tulee luoda yhteinen kehys, jotta helpotetaan asiaa koskevien kansallisten menettelyjen laatimista.

40.

kannattaa vahvasti Erasmus+-ohjelman tehostamista, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa sen osallistujamäärä, tavoittaa myös heikommista lähtökohdista ponnistavat oppijat vuoteen 2025 mennessä sekä laajentaa kenttää elinikäisen oppimisen ja kouluttajien liikkuvuuden suuntaan. Näin voidaan varmistaa yhdenvertaisesti kaikkien opiskelijoiden liikkuvuus riippumatta heidän asuinpaikastaan. Tämä koskee myös kaukana sijaitsevilta alueilta, saarialueilta ja syrjäisimmiltä alueilta kotoisin olevia opiskelijoita.

41.

katsoo, että disinformaatiokampanjoiden ja suurta kiinnostusta herättävien valeuutisten torjumiseksi EU:n toimielimiä pitäisi kannustaa reagoimaan nopeasti ja tarjoamaan asiaankuuluvaa tietoa kattavasti jo ennakkoon. Niille pitäisi myös taata edellytykset tähän. Parempia mekanismeja kansalaisten kysymyksiin ja huoliin vastaamiseksi voidaan toteuttaa myös modernin verkkoteknologian avulla.

42.

huomauttaa, että Erasmus+-ohjelman resurssien tasapuolinen saatavuus edellyttää sitä, että jokaisella eurooppalaisella on yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa ja tukea. Huonompiosaisten oppijoiden tavoittamiseksi olisi näin ollen toteutettava erityisjärjestelyjä. Sen mahdollistaminen, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat auttaa yhteisöjensä kansalaisia ja organisaatioita osallistumaan ohjelmaan, voisi olla pohjaltaan kestävä ja tehokas tapa edistää Erasmus+-ohjelman laajentumista.

43.

kehottaa parantamaan nykyisten Erasmus+-toimistojen hallinnollisia valmiuksia esimerkiksi järjestämällä lyhytaikaisia henkilöstövaihtoja, hallinnolle suunnattuja tiedotuspäiviä ja muita tarpeellisiksi katsottuja toimia, jotta saataisiin korjattua eri oppilaitosten Erasmus+-hallinnon osaamispuutteita, joiden takia kyseisten oppilaitosten opiskelijat eivät saa tasavertaisia mahdollisuuksia.

44.

ehdottaa, että Erasmus+-ohjelmaan sisällytetään kansalaisten tiedealoitteita ja niihin liittyvää filosofista ajattelua, sillä niillä on merkitystä elinikäisen oppimisen kannalta, niiden avulla voidaan rakentaa vaikuttavia vertaisroolimalleja ja ne ovat tärkeitä humanististen tieteiden, yhteiskuntatieteiden ja STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) edistämisessä.

45.

muistuttaa siitä, että elinikäiseen oppimiseen sisältyy aikuiskoulutus, mutta kyse on kahdesta eri asiasta. Aikuiskoulutuksella vastataan kasvavan aikuisväestön työelämän murroksesta aiheutuviin koulutustarpeisiin sekä muihin elinikäisen oppimisen osaamis- ja yhteiskuntataitoihin. Elinikäinen oppiminen edellyttää jatkuvaa kiinnostusta asioiden selvittelyyn sekä tiedon ja huippuosaamisen tavoittelua. Tätä asennetta voidaan ruokkia jo peruskoulussa (tai varhaiskasvatuksessa) ja tämä tavoite tulisi sisällyttää koulutuksen kaikkiin vaiheisiin.

46.

on tietoinen, että Erasmus+-ohjelman tehostaminen vaatii tasoltaan kunnianhimoista rahoitusta ja menettelyiden yksinkertaistamista, jotta voidaan saavuttaa ohjelman tavoitteet. Komitea toteaa tässä yhteydessä, että Yhdistynyt kuningaskunta on tällä hetkellä ohjelman keskeisiä osapuolia, ja pyytää, että meneillään olevissa neuvotteluissa annetaan maan alue- ja paikallisviranomaisille mahdollisuus osallistua eurooppalaisiin yhteistyöohjelmiin myös vuoden 2020 jälkeen samaan tapaan kuin muut EU:hun kuulumattomat maat jo nyt tekevät.

47.

kannattaa voimakkaasti ensisijaisina toteutettavia toimenpiteitä osallistavien ja verkostoituneiden korkeakoulutusjärjestelmien luomiseksi ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota syrjäisillä ja syrjäisimmillä alueilla sijaitseviin korkeakouluihin ja rajatylittävään yhteistyöhön. Perusoletuksena tulisi olla ajatus siitä, että yksikään korkeakoulu ei ole syrjässä ja että kaikki korkeakoulut ovat tai niiden tulisi olla myös alueellisia.

Keskeiset toimintapolitiikat

48.

on yleisesti ottaen tyytyväinen komission keskeisiin toimintapoliittisiin ehdotuksiin ja korostaa pitävänsä tärkeänä, että Euroopan yhteiskunnan kaikki jäsenet ja erityisesti nuoret otetaan mukaan ja heitä kuunnellaan koulutus- ja kulttuuripolitiikan uudistuksia laadittaessa.

49.

varoittaa, että vaikka Euronews-kanavan eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen on askel oikeaan suuntaan, se voi olla vain yksi osa paljon kattavampaa media- ja tiedotuspolitiikkaa ja -strategiaa, joilla vastataan viimeaikaisiin sosiaalisiin ja geopoliittisiin kehityssuuntauksiin.

Bryssel 17. toukokuuta 2018.

Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja

Karl-Heinz LAMBERTZ


(1)   CDR 851/2017 – Investointi Euroopan nuorisoon ja Euroopan solidaarisuusjoukot.

(1)   COR-2017-03139 – SEDEC-VI/029: Koulu- ja korkea-asteen opetuksen nykyaikaistaminen.

(1)  CDR 1319/2017.

(2)  CDR 3141/2017.

(3)  Reaching out to EU Citizens: A New Opportunity, s. 10. Raportin on laatinut AK:n jäsen Luc Van den Brande, joka toimii komission puheenjohtajan Junckerin erityisneuvonantajana kansalaisten tavoittamisen alalla. (https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/reaching-out-to-citizens-report_en.pdf)

(4)  COM (2018) 236 final.

(5)  https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/reaching-out-to-citizens-report_en.pdf

(6)  Van den Brande, Reaching out to EU Citizens: A New Opportunity, s. 14.


Top