23.5.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 176/15

1.

muistuttaa, että syrjäisimpiin alueisiin kuuluvat kahdeksan saaren ja saariston ryhmä Karibianmerellä, Intian valtamerellä ja Atlantin valtamerellä ja Amazonin alueella sijaitseva syrjäinen alue: kuusi Ranskan merentakaista yhteisöä (Ranskan Guayana, Guadeloupe, Martinique, Mayotte, Réunion ja Saint-Martin), kaksi Portugalin autonomista aluetta (Azorit ja Madeira) ja yksi Espanjan itsehallintoalue (Kanariansaaret). Näille alueille on yhteistä EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa mainitut erityiset rajoitteet, jotka haittaavat alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä siitä syystä, että ne ovat pysyviä niillä on yhteisvaikutuksia.

2.

toteaa, että kyseisillä alueilla on poikkeuksellisen rikas ekosysteemi, niillä on suuret mahdollisuudet kehittää uusiutuvan energian alaa sekä mereen ja merenkulkuun, ympäristöön, avaruustieteeseen, tähtitieteeseen, vulkanologiaan, valtameriin, maatalouteen ja kestävään matkailuun liittyvää tutkimustoimintaa, ja niillä on rikas kulttuuriperintö.

3.

korostaa, että huolimatta haasteista, joita nämä Euroopan äärirajoilla sijaitsevat alueet kohtaavat, niillä on mahdollisuuksia kehittää yritystoimintaa sellaisilla aloilla kuin sininen, vihreä ja valkoinen talous, senioritalous ja kiertotalouteen siirtyminen. Kaikilla näillä aloilla on suuri potentiaali kasvuun ja työllisyyden parantamiseen.

4.

on tyytyväinen EU:n uudistettuun sitoumukseen syrjäisimpiä alueita kohtaan ja antaa tunnustusta komissiolle siitä, että se on ottanut syrjäisimpien alueiden ehdotukset huomioon yhteisessä muistiossaan ”Uutta pontta EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan soveltamiselle”. Tämä tuki on erityisen tärkeää tänä EU:lle vaikeana hetkenä, ja se vahvistaa unionin toimielinten sitoutumisen siihen, että syrjäisimpien alueiden todellisuus otetaan paremmin huomioon.

5.

muistuttaa, että syrjäisimpiä alueita koskeva uusi tiedonanto on osa EU:n pohdintoja Euroopan tulevaisuudesta ja seuraavan ohjelmakauden suunnittelua, ja että se on syntynyt EU:n tuomioistuimen joulukuussa 2015 antaman tuomion pohjalta: siinä selvennettiin tyhjentävästi EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan – joka on syrjäisimpien alueiden kannalta itsenäinen ja riittävä oikeusperusta – soveltamisalaa.

6.

katsoo, että uuden tiedonannon tulee mahdollistaa EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan järjestelmällisen soveltamisen haasteen ratkaiseminen ja yhdistää näin samaan toimintalinjaan kolme tavoitetta: yhtäläiset mahdollisuudet, kilpailukyky ja ulkoinen ulottuvuus. Näiden kolmen, erottamattomasti toisiinsa liittyvän ulottuvuuden tulee toimia indikaattoreina kaikessa syrjäisimmille alueille suunnatussa kunnianhimoisessa julkisessa politiikassa, joka tarjoaa välineet kansalaisten yhtäläisten oikeuksien varmistamiseksi.

7.

pahoittelee, ettei uudessa tiedonannossa käsitellä syrjäisimmille alueille keskeisiä aiheita, kuten koheesiopolitiikan vaikutusta, konkreettisia mukautuksia sosiaali- ja työllisyyspolitiikan aloilla, liikennepolitiikkaa tai syrjäisimpien alueiden kehityksen kannalta keskeisen tärkeiden, erityisten vero- ja tullijärjestelmien tulevaisuutta.

8.

on tyytyväinen nimenomaisesti toissijaisuusperiaatteeseen pohjautuvan lähestymistavan käyttöönottoon, mutta pahoittelee, että mukana olevista eri toimivaltatasoista vallitsee sekaannus ja ettei niiden parhaillaan toteuttamia toimia tunneta.

9.

on tyytyväinen siihen, että komissio on päättänyt vahvistaa kumppanuuttaan syrjäisimpien alueiden kanssa, jotta ne voivat kehittää mahdollisimman hyvin potentiaaliaan ja hyötyä täysin EU:hun kuulumisesta, ja ottaa huomioon niiden huolenaiheet ja näkemykset käyden jatkuvaa vuoropuhelua. Syrjäisimpien alueiden, asianomaisten jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, EIP:n ja yksityissektorin toimijoiden välisen kumppanuuden vahvistamisella on olennainen ulottuvuus. Tässä mielessä kahdesti vuodessa järjestettävät syrjäisimpiä alueita käsittelevät foorumit ovat osoittautuneet tehokkaiksi antaessaan kaikille asianosaisille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin. Ne olisikin tärkeää säilyttää.

10.

kiinnittää huomiota useasti ilmaistuun tarpeeseen laatia ennakolta tutkimuksia lainsäädäntöehdotusten vaikutuksista syrjäisimpiin alueisiin, jotta voidaan suunnitella räätälöityjä toimenpiteitä. Komitea toivoo, että saatuaan näin uutta pontta asia konkretisoituu toden teolla.

11.

kiinnittää huomiota myös Euroopan parlamentin heinäkuussa 2017 antamaan päätöslauselmaan yhteenkuuluvuuden ja kehityksen edistämisestä EU:n syrjäisimmillä alueilla: SEUT-sopimuksen 349 artiklan täytäntöönpano, sekä kyseessä olevien kolmen valtion panoksiin.

12.

toistaa kehotuksensa vahvistaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta ja toivoo, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa käsitellään ongelmia, joita esiintyy syrjäisimpien alueiden kaltaisilla alueilla: työttömyysaste (erityisesti nuorisotyöttömyys) on EU:n korkeimpia, eriarvoisuus kasvaa, ja sosiaalisen syrjäytymisen indikaattorit ovat korkealla tasolla. Tästä ovat todisteena vaikeudet, joita alueilla on työllisyyden alalla, ja ne puolestaan aiheuttavat suurta sosiaalista tyytymättömyyttä, kuten Ranskan Guayanassa järjestetyt protestit osoittivat.

13.

toteaa, että kriisillä on ollut huomattavia kielteisiä vaikutuksia syrjäisimmillä alueilla, jotka kuuluvat niihin EU:n alueisiin, joihin kriisi on vaikuttanut eniten. Tämä johtuu niiden rakenteellisista erityispiirteistä: hauras talous, korkea työttömyysaste ja heikosti koulutetun työvoiman suuri osuus.

14.

pahoittelee, että vaikka komissio sisällytti vuoden 2012 strategiaansa sosiaalisen ulottuvuuden, se ei ole antanut sille sisältöä ehdottamalla mukautuksia tai toteuttamalla konkreettisia toimia, joissa otetaan huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet, jotta niille voitaisiin mahdollistaa erityiskohtelu unionin ohjelmissa.

15.

pitää myönteisenä sitä, että komissio sitoutuu arvioimaan, olisiko Euroopan sosiaalirahastosta aiheellista varata erillinen määrärahaosuus syrjäisimmille alueille. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tunnustettu eritysluonne tukee vahvasti tätä varausta. Komitea kannattaakin parlamentin ja syrjäisimpien alueiden vetoomusta sisällyttää määrärahavaraus seuraavaan Euroopan sosiaalirahastoa kokevaan säädösehdotukseen.

16.

on tyytyväinen siihen, että syrjäisimmät alueet ovat toimineet aloitteellisesti ja perustaneet työllisyyttä käsittelevän verkoston, jonka tavoitteena on laatia ehdotuksia ja hankkeita, joiden avulla pyritään täyttämään unionin toimien puutteet tällä alalla.

17.

on yhtä mieltä siitä, että vuosien aikana tapahtuneesta edistyksestä huolimatta syrjäisimmillä alueilla on edelleen vakavia haasteita, joita ilmastonmuutos, globalisaatio ja maailmantalouden suhdannekriisit pahentavat. Komitea tukeekin komission toteamusta, jonka mukaan ponnisteluja on selkeästi tehostettava, jotta syrjäisimmät alueet voivat hyötyä EU-jäsenyydestä kaikilta osin.

18.

kehottaa ottamaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisen seuraukset aluetasolla ihmisten, tavaroiden ja palvelujen liikkumisen suhteen, sillä se vaikuttaa suuresti alueisiin ja erityisesti syrjäisimpiin alueisiin, koska niillä on paljon yhteyksiä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sekä yhteistyötä sen kumppanialueiden kanssa matkailun ja perinteisen tuotannon kaltaisilla aloilla.

19.

toteaa, että eräille syrjäisimmille alueille on tullut ja tulee edelleen paljon laittomia maahanmuuttajia, erityisesti ilman huoltajaa olevia alaikäisiä. Tämä aiheuttaa huomattavia hallinnointiongelmia.

20.

muistuttaa, että syrjäisimmät alueet ovat omilla alueillaan Euroopan ulkorajoilla, ja toteaa, että kehityserot verrattuna naapurimaihin edistävät muuttovirtoja.

21.

muistuttaa, että syrjäisimmillä alueilla on joukko erityispiirteitä, jotka tekevät niistä erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ne ovat erityisen alttiita luonnonilmiöille, joista on tullut yhä yleisempiä ja äärimmäisempiä. Tästä havainnollisena esimerkkinä ovat hurrikaani Irman tuhoisat seuraukset Karibialla sijaitseville syrjäisimmille alueille, erityisesti Saint-Martinille.

22.

suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin vahvistaa syrjäisimpien alueiden ulottuvuutta Life-ohjelmassa ja arvioida EU:n solidaarisuusrahastotoimien toteuttamista syrjäisimmillä alueilla. Komitea toivoo, että samalla otetaan huomioon näiden alueiden vaikeudet saada rahastosta tukea.

23.

toteaa, että sinisellä taloudella on hyvät mahdollisuudet kasvuun ja työllisyyden parantamiseen EU:ssa, erityisesti syrjäisimmillä alueilla, sillä ne vahvistavat EU:n merellistä ulottuvuutta ja ovat avainasemassa kansainvälisessä valtamerten hallinnoinnissa.

24.

on tyytyväinen siihen, että uudessa tiedonannossa myönnetään, että uusiutuvat energiamuodot, erityisesti merienergia, eivät edelleenkään ole riittävän kehittyneitä, ja kehottaa antamaan tarvittavaa tukea niiden tehostamiseksi, kun otetaan huomioon, että syrjäisimmät alueet voivat ottaa oikeutetusti johtavan aseman.

25.

pitää tervetulleena, että jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan kansallisessa lainsäädännössään huomioon syrjäisimpien alueiden erityispiirteet edistääkseen uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden kehittämistä.

26.

kannattaa EU:n saarien puhdasta energiaa koskevaa aloitetta ja kehottaa syrjäisimpiä alueita, joiden sähköverkko on täysin erillinen, omaksumaan aktiivisen roolin aloitteessa syrjäisimpien alueiden energiakysymyksiä käsittelevän verkoston välityksellä.

27.

kehottaa tässä yhteydessä komissiota ehdottamaan uutta, erityistä välinettä, jonka avulla voitaisiin korvata puhtaan energian tuotantoon ja varastointiin liittyvät ylimääräiset kustannukset.

28.

huomauttaa, että syrjäisimpien alueiden biologinen monimuotoisuus on ainutlaatuinen: niillä sijaitsee noin 80 prosenttia EU:n biologisesta monimuotoisuudesta, ja ne ovat niiden 34 alueen joukossa, joita pidetään oleellisina maapallon ekologisen tasapainon kannalta.

29.

suhtautuu myönteisesti siihen, että syrjäisimmät alueet sitoutuvat kiertotalouteen, ja muistuttaa, että siirtyminen kiertotalouteen edellyttää huomattavia investointeja erityisesti väestön valveuttamista, infrastruktuuria sekä tutkimusta ja innovointia varten.

30.

on tyytyväinen siihen, että komissio aikoo ehdottaa syrjäisimpien alueiden jätehuoltoa koskevaa lukua kauden 2018–2020 Life-ohjelmaan ja tukea sitä, että niistä tulee kiertotalouden pilottihankkeiden testauslaboratorioita. Komitea on tyytyväinen myös aikomukseen antaa säännöksiä, joilla on tarkoitus helpottaa jätteen siirtämistä naapurimaihin käsiteltäväksi.

31.

muistuttaa komissiolle, että seuraavalla ohjelmakaudella on tarpeen mukauttaa Life+-ohjelman nykyisiä valintakriteerejä syrjäisimpien alueiden tilanteeseen.

32.

panee merkille komission aikomuksen tukea biologisen monimuotoisuuden suojelua, ekosysteemipalvelujen kestävää käyttöä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista kaikkiin syrjäisimpiin alueisiin sovellettavan tulevan erityisen ohjelman avulla. Komitea suosittaa, että ohjelma mahdollistaa hankkeiden rahoittamisen kaikilla syrjäisimmillä alueilla ja komission suoran hallinnoinnin yhdessä alueiden kanssa.

33.

katsoo, että syrjäisimpien alueiden toteuttamien taloudellisten ja sosiaalisten mukautusten tulee voida tukeutua jatkossakin EU:n yhteisvastuuseen rahoituksessa. Tämä tulee ottaa huomioon laadittaessa uutta, vuoden 2020 jälkeistä unionin strategiaa.

34.

muistuttaa, että EAYY voi olla soveltuva väline yhteistyömahdollisuuksien ja -toimien edistämiseen syrjäisimpien alueiden kaltaisten kauempana toisista sijaitsevien alueiden kanssa.

35.

kannattaa aloitetta, jonka tarkoituksena on parantaa syrjäisimpien alueiden mahdollisuuksia saada tukea Euroopan strategisten investointien rahastosta siten, että perustetaan keskitetty yhteyspiste EIP:n Euroopan investointineuvontakeskukseen.

36.

kehottaa komissiota toimimaan johdonmukaisesti suunnitellessaan syrjäisimmille alueille tarkoitettuja valtiontukia ja ottamaan huomioon kyseisten alueiden erityispiirteet kaikissa toimintalinjoissa nivoen ne tiiviisti unionin muihin politiikkoihin.

37.

katsoo, että syrjäisimpien alueiden monimuotoisella kulttuuriperinnöllä ja niiden kulttuuriteollisuudella ja luovan alan teollisuudella voi olla suurempi taloudellinen vaikutus työllisyyden kannalta ja että niillä on huomattavaa kehityspotentiaalia, johon vaikuttavat syrjäiseen sijaintiin liittyvät lisäkustannukset, jotka rajoittavat teosten ja taiteilijoiden liikkumista. Komitea kehottaa komissiota sisällyttämään seuraavaan kulttuuriohjelmaan Euroopan laajuista liikkuvuutta koskevan osion syrjäisimmille alueille tarkoitettuine erityistoimenpiteineen.

38.

arvostaa sitä, että syrjäisimmät alueet saavat koulutusohjelmissa maksimimäärän tukea liikkuvuutta varten, ja katsoo, että näin tulisi olla tulevaisuudessakin. Komitea on myös tyytyväinen mahdollisuuteen ulottaa tuki kolmansiin maihin.

39.

pitää edistyksenä sitä, että luodaan väline, jonka avulla seurataan syrjäisimpien alueiden sisämarkkinoille integroitumisen etenemistä, ja että tarkoituksena on ottaa huomioon syrjäisimpien alueiden yritysten erityistarpeet uuden COSME-ohjelman strategioissa, jotta voitaisiin tukea niiden kansainvälistymistä.

40.

painottaa, että maatalous on erittäin tärkeä ala syrjäisimpien alueiden talouden, ympäristön, aluesuunnittelun ja työllisyyden kannalta, niin kuin EU myöntää mahdollistaessaan erityiskohtelun POSEI-järjestelmällä ja myöntäessään konkreettisia poikkeuksia yhteisessä maatalouspolitiikassa, ja kehottaa säilyttämään tämän erityiskohtelun.

41.

katsoo, että Euroopan ja maailmanlaajuisten maatalousmarkkinoiden etenevä vapauttaminen niiden tuotteiden kohdalla, joita tuotetaan syrjäisimmillä alueilla, heikentää vähitellen alueiden kilpailukykyä. Komitea pitää välttämättömänä, että POSEI-ohjelman määrärahoja lisätään, jotta voidaan puuttua näihin poikkeuksellisiin tilanteisiin muiden, rakenteellisten syiden ohella.

42.

muistuttaa, että komission tulee sisällyttää kolmansien maiden tai kansainvälisten organisaatioiden kanssa tekemiinsä kauppasopimuksiin erityinen luku kaikkia niitä asioita varten, jotka ovat erityisen kiinnostavia syrjäisimpien alueiden kannalta, 13. maaliskuuta 2013 annetun asetuksen N:o 228/2013 mukaisesti. Komitea huomauttaa, että sopimuksiin on tarpeen liittää järjestelmällisesti poissulkemislausekkeita arkoja tuotteita varten.

43.

pitää välttämättömänä, että Latinalaisen Amerikan maiden kanssa allekirjoitettujen kahdenvälisten banaanien tuontia koskevien sopimusten yhteydessä vakautusmekanismi ulotetaan vuotta 2020 pidemmälle niin, että se toimii automaattisesti, ja arvioidaan mahdollisuutta soveltaa tätä järjestelmää muissa sopimuksissa ja muiden tuotteiden kohdalla.

44.

suhtautuu suopeasti komission ehdotukseen harkita mahdollisuutta sallia valtiontuki uusien kalastusalusten rakentamiseen syrjäisimmillä alueilla, kunhan huolehditaan kalavarojen kestävyydestä. Komitea pitää tärkeänä ottaa käyttöön tukitoimenpiteitä, jotta voidaan mahdollistaa syrjäisimpien alueiden perinteistä ja pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastusalusten rahoittaminen EP:n 27. huhtikuuta 2017 antaman päätöslauselman mukaisesti.

45.

muistuttaa, että kalastus- ja vesiviljelyalalla on syrjäisimmillä alueilla hyvät kasvu- ja työllistämismahdollisuudet, joita ei tueta riittävästi, ja että läheisyyteen perustuvalla hallinnoinnilla on tällä alalla suora myönteinen vaikutus kalavarojen kestävyyteen.

46.

on tyytyväinen komission päätökseen harkita syrjäisimmille alueille suunnattuja erityistoimia, etenkin korvausjärjestelmää, EU:n uusien ohjelmien puitteissa. Komitea kiinnittää huomiota alueiden toivomukseen palauttaa erillinen lisäkustannusten korvaamiseen tarkoitettu ohjelma, josta annettaisiin säädös, jolla olisi omat määrärahat ja oma hallinto ja jolla tuettaisiin kalastusta ja vesiviljelyä syrjäisimmillä alueilla.

47.

pahoittelee, ettei uudessa tiedonannossa käsitellä koheesiopolitiikkaa, jota kuitenkin pidetään talouskasvun ja työpaikkojen luomisen pääasiallisena osatekijänä. Komitea toivoo, että komissio ottaisi syrjäisimmät alueet asianmukaisesti huomioon koheesiopolitiikkaa uudistettaessa.

48.

toistaa tukevansa vuoden 2020 jälkeistä vahvistettua ja yksinkertaistettua koheesiopolitiikkaa, jossa keskitytään sen ensisijaiseen tavoitteeseen eli siihen, että varmistetaan tasapaino ja yhtäläiset mahdollisuudet EU:n kaikilla alueilla. Tästä syystä koheesiopolitiikassa on säilytettävä syrjäisimpien alueiden erityskohtelu.

49.

pahoittelee, ettei tiedonannossa käsitellä asianmukaisesti Euroopan aluekehitysrahastosta myönnettävää erityistä lisämäärärahaa, joka on oleellinen syrjäisimmille alueille. Komitea kannattaa sen säilyttämistä ja vahvistamista, sillä sen tavoitteena on lievittää syrjäisimpien alueiden pysyviä rakenteellisia haittoja, jotka rajoittavat niiden kilpailukykyä ja kehitystä.

50.

muistuttaa kannastaan, jonka mukaan rahoitusvälineet eivät voi korvata tukia, sillä tuet ovat perustavan tärkeitä syrjäisimpien alueiden lähentymiselle EU:ssa. Joka tapauksessa rahoitusvälineet eivät saisi olla velvoittavia, vaan niiden tulee tarjota vain vaihtoehto.

51.

pahoittelee, ettei tiedonannossa tarjota vakuuttavia ratkaisuja tai tulevaisuuteen suuntaavia ehdotuksia ongelmiin, joita syrjäisimmät alueet kohtaavat Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmissa. Komitea katsookin, että tarvitaan kokonaisvaltaista uudelleenarviointia.

52.

korostaa älykkään erikoistumisen strategioiden hyödyllisyyttä ja on tyytyväinen syrjäisimpien alueiden viimeaikaisiin toimiin kyseisten strategioiden verkottamiseksi.

53.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen tehdä syrjäisimmistä alueista paikkoja kokeilulle, teknologian siirrolle ja innovatiivisten ratkaisujen testaamiselle huippuosaamisaloillaan.

54.

kannattaa komission aloitetta syrjäisimpien alueiden hyväksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja toteaa seuraavansa tarkkaan, mitä se tuo tullessaan kyseisille alueille EU:n tulevassa, vuoden 2020 jälkeisessä tutkimusohjelmassa.

55.

tähdentää yhteyksien (liikenne, energia ja televiestintä) strategista merkitystä syrjäisimmille alueille, sillä ne ovat oleellisia näiden erittäin kaukana Manner-Euroopasta sijaitsevien, eristyksissä olevien alueiden omalle kehitykselle ja siellä asuvien kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiselle.

56.

suhtautuu myönteisesti aloitteeseen käynnistää tutkimus syrjäisimpien alueiden liitettävyystarpeiden määrittämiseksi ja kvantifioimiseksi entistä tarkemmin. Siinä tulee ottaa huomioon kaikki tarkoitusta palvelevat oikeudelliset ja taloudelliset välineet.

57.

painottaa maantieteellisesti ja väestörakenteeltaan haastavien EU:n alueiden – kuten syrjäisimpien alueiden – merkitystä ja niiden erityisiä tarpeita. Komitea kehottaa Euroopan komissiota kiinnittämään eritystä huomiota EU:n liikkuvuuspolitiikkojen ja -ohjelmien vaikutukseen kyseisten alueiden kannalta ja julkaisemaan aiheesta vihreän kirjan (1).

58.

muistuttaa, että lentoasemat ja satamat ovat ainoita väyliä syrjäisimmille alueille ja niiltä pois ja että niillä on tärkeä sosiaalinen tehtävä. Komitea on tyytyväinen mahdollisuuteen rahoittaa lentoasemille ja satamille tarkoitettuja investointeja perustelluissa tapauksissa sekä mahdollisuuteen saada tukea niiden toimintaan.

59.

kehottaa komissiota tutkimaan Euroopan laajuisen liikenneverkon painopisteiden tarkistamisen yhteydessä sitä, miten syrjäisimpien alueiden erityistarpeet voidaan havaita ja sisällyttää erityisesti merten moottoriteihin, jotta voidaan mahdollistaa hankkeet, joilla parannetaan syrjäisimpien alueiden ja niitä hallinnoivien jäsenvaltioiden tai syrjäisimpien alueiden ja niiden omalla maantieteellisellä alueella sijaitsevien naapurialueiden välisiä yhteyksiä.

60.

toteaa, että syrjäisimpien alueiden vetovoiman lisäämiseksi ja niiden vaikutusvallan vahvistamiseksi omilla alueillaan on välttämätöntä ottaa huomioon niiden maantieteellisen alueen alueellinen todellisuus EU:n kaikissa politiikoissa. Näin voidaan lisätä johdonmukaisuutta näiden politiikkojen sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden välillä.

61.

toteaa, että syrjäisimmistä alueista voi tulla omien maantieteellisten alueidensa talouden moottoreita ja tehokkaita välittäjiä EU:n vaikutuksen lisäämiseksi maailmanlaajuisella tasolla erityisesti kehityspolitiikan alalla, sillä niillä on kiistattomia mahdollisuuksia, joita ei ole vielä hyödynnetty riittävästi.

62.

seuraa tarkkaan esitettyä ajatusta harkita EU:n uusien investointien kohdentamista ensisijaisiin ja suurimittaisiin hankkeisiin syrjäisimpien alueiden maantieteellisillä alueilla ja tutkia mahdollisuutta perustaa yhteisiä ohjelmia syrjäisimpien alueiden ja niiden naapurimaiden välille.

63.

pahoittelee, ettei komissio esitä kunnianhimoista ja johdonmukaista strategista kehystä, joka edistäisi kyseisten alueiden talouksien kansainvälistymistä.

64.

on tyytyväinen siihen, että tunnustetaan alueellisten vaikutusten arviointien tekemisen olevan tärkeää silloin, kun laaditaan uusia lainsäädäntöehdotuksia ja kansainvälisiä kauppasopimuksia ja keskustellaan niistä. Komitea katsoo, että syrjäisimpien alueiden viranomaisten ja asiantuntijoiden tulee osallistua järjestelmällisesti unionin aloitteiden mahdollisten alueellisten vaikutusten arviointiin.

65.

varoittaa, että EAKR:n ja EKR:n välistä synergiaa on vaikea saavuttaa. Komitea on yhtä mieltä siitä, että on aiheellista mahdollistaa sellaisten, järjestystä luovien yhteistyöhankkeiden toteuttaminen, jotka synnyttävät todellista lisäarvoa.

66.

katsoo, että pyrkimys siihen, että syrjäisimmät alueet otetaan entistä paremmin huomioon unionin politiikoissa ja hankkeissa, on edelleenkin haaste, joka tulee mukauttaa Euroopan yhdentymisen haasteisiin.

67.

toteaa, että EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklaa on erittäin tärkeää soveltaa järjestelmällisesti ja kattavasti heti päätöksentekoprosessin alkuvaiheista lähtien, jotta varmistetaan, että täytäntöönpano tapahtuu syrjäisimpien alueiden tilanne huomioiden.

68.

seuraa tarkkaan uuden tiedonannon toteuttamista ja siinä esitettyjen tulevaisuuteen suuntautuvien ehdotusten konkretisoitumista.