52017TA1206(31)

Language
- My EUR-Lex
- Sign in
- Register
- My recent searches (0)

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52017TA1206(31) - EN

Document 52017TA1206(31)

Help

Kertomus vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (eu-LISA) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 sekä viraston vastaus

OJ C 417, 6.12.2017, p. 194–200 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

HTML

PDF

Official Journal

6.12.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 417/194

KERTOMUS

vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (eu-LISA) tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 sekä viraston vastaus

(2017/C 417/31)

JOHDANTO

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA), jäljempänä ”virasto”, perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1077/2011 (1). Tallinnassa, Strasbourgissa ja Sankt Johann im Pongaussa sijaitseva virasto vastaa toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II), viisumitietojärjestelmän (VIS) ja sormenjälkien vertailuun tarkoitetun Eurodac-järjestelmän operatiivisesta hallinnoinnista.

Taulukossa esitetään viraston avainluvut (2).

Taulukko

Viraston avainluvut

	2015	2016
Talousarvio (miljoonaa euroa) (3)	71,7	82,3
Henkilöstö 31. joulukuuta (4)	134	144

TARKASTUSLAUSUMAN PERUSTANA OLEVAT TIEDOT

Tilintarkastustuomioistuimen valitsema tarkastustapa käsittää analyyttiset tarkastustoimenpiteet, tapahtumien suoran testaamisen ja viraston valvontajärjestelmien keskeisten kontrollien arvioinnin. Tämän lisäksi hyödynnetään muiden tarkastajien työhön perustuvaa evidenssiä ja analysoidaan toimivan johdon vahvistusilmoitukset.

LAUSUNTO

Tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut

a)	viraston tilinpäätöksen, joka sisältää tilinpäätöslaskelmat (5) ja kertomukset talousarvion toteuttamisesta (6)31. joulukuuta 2016 päättyneeltä varainhoitovuodelta, ja

b)	tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 287 artiklan mukaisesti.

Tilien luotettavuus

Lausunto tilien luotettavuudesta

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että viraston tilinpäätös 31. joulukuuta 2016 päättyneeltä varainhoitovuodelta antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot viraston taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2016 sekä toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta viraston varainhoitoasetuksen ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti. Kirjanpitosäännöt perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin julkisen sektorin tilinpäätösstandardeihin.

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja asianmukaisuus

Tulot

Lausunto tilien perustana olevien tulojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että 31 päivänä joulukuuta 2016 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat tulot ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

Maksut

Lausunto tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että 31 päivänä joulukuuta 2016 päättyneen varainhoitovuoden tilien perustana olevat maksut ovat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

Toimivan johdon ja hallintoelinten velvollisuudet

Toimiva johto vastaa SEUT:n 310–325 artiklan ja viraston varainhoitoasetuksen mukaisesti tilinpäätöksen laatimisesta ja esittämisestä kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tilinpäätösstandardien pohjalta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tähän velvollisuuteen kuuluu suunnitella, ottaa käyttöön ja ylläpitää sisäiset kontrollit, joiden pohjalta on mahdollista laatia ja esittää tilinpäätös, jossa ei ole petoksesta tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Toimivan johdon vastuulla on lisäksi varmistaa, että tilinpäätöksessä mainitut toiminnot, rahoitustoimet ja tiedot ovat niitä sääntelevien normien mukaisia. Viraston toimiva johto on viime kädessä vastuussa tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

Kun toimiva johto laatii tilinpäätöstä, sen vastuulla on arvioida viraston kykyä jatkaa toimintaansa. Toimivan johdon on tuotava tarvittaessa esiin toiminnan jatkuvuuteen liittyvät seikat ja laadittava tilinpäätös toiminnan jatkuvuuden periaatteen pohjalta.

10.

Hallintoelinten vastuulla on valvoa organisaation tilinpäätösraportointia.

Tarkastajan velvollisuudet tilien ja niiden perustana olevien toimien tarkastamisen yhteydessä

11.

Tilintarkastustuomioistuimen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus siitä, onko viraston tilinpäätöksessä olennaisia virheellisyyksiä ja ovatko tilien perustana olevat toimet lailliset ja asianmukaiset, ja antaa tarkastuksensa perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle tai muille asianomaisille vastuuvapauden myöntäville viranomaisille tarkastuslausuma tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Kohtuullisella varmuudella tarkoitetaan korkeaa varmuustasoa. Kohtuullinen varmuus ei kuitenkaan ole tae siitä, että tarkastuksessa havaitaan kaikki olennaiset virheellisyydet ja noudattamatta jättämiset. Virheellisyydet ja noudattamatta jättämiset voivat johtua petoksista tai virheistä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

12.

Tarkastuksessa suoritetaan toimenpiteitä, joiden avulla hankitaan tarkastusevidenssiä tilinpäätökseen sisältyvistä luvuista ja siinä esitettävistä muista tiedoista sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tarkastajan harkintaan ja arvioon siitä, kuinka suuri on riski, että petoksista tai virheistä johtuen tilinpäätökseen sisältyy olennaisia virheellisyyksiä tai että tilien perustana olevien toimien kohdalla on jätetty olennaisella tavalla noudattamatta Euroopan unionin lainsäädäntökehyksen vaatimuksia. Näitä riskejä arvioidessaan tarkastaja arvioi sisäisiä kontrolleja, jotka ovat relevantteja tilinpäätöksen laatimisen ja sen oikein esittämisen sekä tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden kannalta. Tämän pohjalta tarkastaja suunnittelee olosuhteisiin nähden asianmukaiset tarkastustoimenpiteet, mutta tarkoituksena ei ole esittää lausuntoa sisäisten kontrollien vaikuttavuudesta. Tarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätösperiaatteiden asianmukaisuuden ja toimivan johdon esittämien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilien yleisen esittämistavan arvioiminen.

13.

Tulojen alalla tilintarkastustuomioistuin tarkastaa komissiolta saadun tuen ja arvioi tarvittaessa menettelyt, joilla virasto kerää palkkioita ja muita tuloja.

14.

Menojen alalla tilintarkastustuomioistuin tarkastaa maksutapahtumat, kun menot ovat aiheutuneet ja ne on kirjattu ja hyväksytty. Ennakkomaksut tarkastetaan, kun varojen vastaanottaja esittää tositteet siitä, että varat on käytetty asianmukaisesti, ja virasto hyväksyy tositteen ennakkomaksun tilinpidollisen selvittämisen yhteydessä joko samana vuonna tai myöhemmin.

15.

EU:n varainhoitoasetuksen 208 artiklan 4 kohdassa säädetyn mukaisesti (7) tilintarkastustuomioistuin on tätä kertomusta ja tarkastuslausumaa laatiessaan ottanut huomioon riippumattoman ulkopuolisen tarkastajan viraston tilien osalta suorittaman tarkastustyön.

16.	Jäljempänä esitettävät huomautukset eivät aseta tilintarkastustuomioistuimen lausuntoa kyseenalaiseksi.

HUOMAUTUKSET TOIMIEN LAILLISUUDESTA JA ASIANMUKAISUUDESTA

17.

Virasto vastaanotti ja hyväksyi vuonna 2016 tarvikkeita 2,8 miljoonan euron arvosta, vaikka talousarvio- ja oikeudellisia sitoumuksia (sopimuksia) ei ollut tehty. Sitoumukset tehtiin takautuvasti, jotta ostot olisivat sääntöjen mukaisia.

HUOMAUTUKSET SISÄISISTÄ KONTROLLEISTA

18.

Komission sisäisen tarkastuksen osasto totesi heinäkuussa 2016 antamassaan tarkastuskertomuksessa, että menettelyjen suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa on yleisesti ottaen varmistettu, että virasto huolehtii SIS II-, VIS- ja Eurodac-tietojärjestelmistä tavalla, joka mahdollistaa jatkuvan ja keskeytymättömän tietojenvaihdon järjestelmiä käyttävien kansallisten viranomaisten kesken. Komission sisäisen tarkastuksen osasto ei tuonut esiin kovin suuria ongelmia, mutta se katsoi, että tiettyjen menettelyjen tehokkuutta voidaan vielä parantaa. Nämä menettelyt liittyvät konfiguraation ja muutosten hallintaan, julkaisun ja testauksen hallintaan, ongelmatilanteiden hallintaan sekä palvelujen ja häiriötilanteiden hallintaan. Virasto ja komission sisäisen valvonnan osasto ovat sopineet korjaavia toimenpiteitä koskevasta suunnitelmasta.

HUOMAUTUKSET BUDJETTIHALLINNOSTA

19.

Virasto siirsi seuraavalle varainhoitovuodelle osastossa 2 (hallintomenot) yli viisi miljoonaa euroa eli 63 prosenttia sidotuista määrärahoista (2015: yhdeksän miljoonaa euroa eli 50 prosenttia). Siirrot koskevat lähinnä kiinteistöjen kunnossapitoa ja konsulttipalveluja, jotka on määrä suorittaa vuonna 2017. Näin suuren määrän siirtäminen seuraavalle varainhoitovuodelle silloin toteutettavia toimia varten on vastoin talousarvion vuotuisperiaatetta.

HUOMAUTUKSET MOITTEETTOMASTA VARAINHOIDOSTA JA TULOKSELLISUUDESTA

20.

Virasto teki kesäkuussa 2015 Strasbourgissa sijaitsevista tiloistaan rakennussopimuksen, jonka arvo on 21,5 miljoonaa euroa. Maksut sovittiin suoritettavaksi pääosin vaiheittaisesti. Lisätäkseen talousarviovarojen käyttöä virasto kuitenkin muutti sopimusta heinäkuussa 2015 niin, että ennakkomaksuista tuli ensisijainen maksutapa. Virasto maksoi marraskuuhun 2016 mennessä sopimusmäärän kokonaan, vaikka rakennustöistä oli saatu valmiiksi alle puolet.

21.

Komission edustaja otti viraston hallintoneuvoston kokouksessa vuonna 2016 esiin ylläpitopitokulujen kasvun. Kasvua voidaan perustella monin tavoin, muun muassa järjestelmien toimintojen jatkuvalla kehittämisellä ja lisäämisellä, mutta tilintarkastustuomioistuin havaitsi hankintamenettelyjä, joissa virasto ei ollut tarkistanut, mikä olisi taloudellisin ratkaisu. Virasto esimerkiksi osti puitesopimuksen perusteella 4,6 miljoonan euron arvoisen uuden ohjelmistolisenssin tarkistamatta, oliko puitesopimuspuoli, joka toimi välittäjänä viraston ja mahdollisten ohjelmatoimittajien välillä, löytänyt parhaan hinnan.

22.

Virasto teki toukokuussa 2016 erään konsortion kanssa 194 miljoonan euron puitesopimuksen viisumitietojärjestelmän (VIS) ja biometrisen tunnistusjärjestelmän (BMS) jatkokehityksestä ja ylläpidosta enintään kuuden vuoden ajaksi. Sopimus myönnettiin julkisen hankintamenettelyn kautta. Yksi tarjoajille asetetuista keskeisistä hyväksymisvaatimuksista oli, että niillä piti olla kaupallinen pääsy BSM-teknologiaan. BSM-teknologian kehittäneellä yrityksellä ei kuitenkaan ollut sopimusvelvoitetta myöntää kiinnostuneille tarjoajille kaupallista pääsyä, joten menettelyn kilpailullisuuteen kohdistui mahdollinen riski.

23.

Virastosta laadittiin komission toimeksiannosta ulkoinen arviointi maalis-joulukuussa 2015. Tulokset esitettiin lopullisessa arviointiraportissa maaliskuussa 2016. Arvioinnissa todettiin, että virasto edistää laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivista hallinnointia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella ja hoitaa tehtäväänsä vaikuttavasti. Jotta operatiivista hallinnointia voidaan entisestään parantaa, arvioijat esittivät 64 suositusta. Niistä seitsemää pidettiin kriittisinä ja yhtätoista erittäin tärkeinä. Virasto on laatinut suositukset huomioon ottavan suunnitelman, jota pannaan parhaillaan täytäntöön.

AIEMPINA VUOSINA ESITETTYJEN HUOMAUTUSTEN SEURANTA

24.

Liitteessä on yhteenveto korjaavista toimenpiteistä, jotka virasto on toteuttanut tilintarkastustuomioistuimen aiempina vuosina esittämien huomautusten perusteella.

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Baudilio TOMÉ MUGURUZAN johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 19. syyskuuta 2017 pitämässään kokouksessa.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner LEHNE

presidentti

(1) EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1.

(2) Lisätietoja viraston toimivaltuuksista ja toiminnasta esitetään sen sivustolla: www.eulisa.europa.eu.

(3) Talousarviota koskevat luvut perustuvat maksumäärärahoihin.

(4) Virkamiehiä, väliaikaisia toimihenkilöitä ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä ja kansallisia asiantuntijoita.

Lähde: Viraston toimittamat tiedot.

(5) Tilinpäätöslaskelmat sisältävät taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, nettovarallisuuden muutoksia koskevan laskelman sekä yhteenvedon keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muut liitetiedot.

(6) Kertomukset talousarvion toteuttamisesta käsittävät kertomukset, joissa on aggregoitu kaikki talousarviotapahtumat, ja talousarvion liitetiedot.

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

LIITE

Aiempina vuosina esitettyjen huomautusten seuranta

Vuosi	Tilintarkastustuomioistuimen huomautus	Korjaavan toimenpiteen tilanne (Toteutettu / Kesken / Tekemättä / Ei relevantti)
2013	Viraston perustamisasetuksen mukaan kunkin Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvan valtion on suoritettava maksuosuus viraston talousarvioon. Schengenin säännöstöön liittyneet maat käyttivät viraston hallinnoimia järjestelmiä vuonna 2013, vaikka komission neuvottelut olivat edelleen kesken.	Kesken
2014	Tilien luotettavuus: tiettyjä seikkoja painottava kappale Asettamatta kyseenalaiseksi kohdassa 8 esitettyä kantaa, tilintarkastustuomioistuin kiinnittää huomiota siihen, miten Schengenin tietojärjestelmä (SIS II), viisumitietojärjestelmä (VIS) ja Eurodac (-järjestelmät) on arvostettu viraston tilinpäätöksessä. Näiden järjestelmien operatiivinen hallinnointi on viraston ydintehtävä. Järjestelmien kehittämisestä aiheutuvien kulujen kokonaismäärästä ei ole luotettavia ja täydellisiä tietoja, joten järjestelmät on kirjattu viraston tileihin komission kirjanpitoon sisältyvän nettokirjanpitoarvon mukaan; kirjauksia päivitettiin vuoden päättyessä (noin 6,6 miljoonaa euroa siirron ajankohtana ja 2,1 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2014). Nettokirjanpitoarvot liittyvät lähinnä tietokonelaitteisiin ja valmiina ostettavien ohjelmistojen osiin eikä niihin sisälly ohjelmistojen kehittämiskuluja (ks. viraston tilinpäätöksen liitetieto 6.3.1).	Toteutettu
2015	Virasto teki kahden miljoonan euron puitesopimuksen toimeksisaajan kanssa hankintapalveluista (hankintapalvelut), jotka koskivat palveluntarjoajana olevan kolmannen osapuolen koulutus-, valmennus- ja oppisopimuspalveluja (koulutuspalvelut). Toimeksisaaja yksilöi sopivat koulutuspalvelut pyyntöjen mukaan ja esittää koulutuspalveluista hintatarjouksen sekä omasta hankintapalvelustaan maksun (tulospalkkion). Puitesopimuksessa ei kuitenkaan täsmennetty, että hankintapalveluiden olisi oltava viraston varainhoitosääntöihin sisältyvien hankintasäännösten mukaisia. Niin ollen nykyisellä prosessilla, jossa hintatarjous annetaan viraston hyväksyttäväksi, ei taata, että palveluhankinnat ovat kaikkien varainhoitosääntöihin sisältyvien vaatimusten mukaisia.	Tekemättä
2015	Kiinnostuksenilmaisupyynnöt ja ehdokkaiden esivalinta noin 20 miljoonan euron neuvottelumenettelyyn toteutettiin ilman tulojen ja menojen hyväksyjän valtuutusta.	Ei relevantti
2015	Sidottuja määrärahoja siirrettiin osastossa 2 (hallintomenot) yhdeksän miljoonaa euroa eli 50 prosenttia kaikista sidotuista määrärahoista (vuonna 2014: 15 miljoonaa euroa eli 87 prosenttia). Määrärahasiirrot liittyvät lähinnä Strasbourgissa sijaitsevan kiinteistön laajennuksesta tehtyyn suureen sopimukseen (4,6 miljoonaa euroa) sekä monivuotisten sopimusten perusteella toteutuneisiin palveluihin.	Ei relevantti
2015	Schengenin säännöstöön liittyneiden maiden (Sveitsi, Liechtenstein, Islanti ja Norja) kanssa ei ole vieläkään ole sovittu järjestelyistä, joiden yhteydessä määritettäisiin tarkat säännöt asianomaisten maiden osallistumisesta viraston työhön sekä niiden äänioikeudesta ja maksuosuuksista viraston talousarvioon. Sääntöjen puuttuessa Schengenin säännöstöön liittyneet maat osallistuvat viraston talousarvion osaston 3 (toimintamenot) rahoittamiseen EU:n kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten mukaisesti. Maat eivät kuitenkaan vielä osallistu viraston talousarvion osastoihin 1 ja 2 (palkat ja muut hallintomenot) kuuluvien toimien rahoittamiseen.	Kesken
2015	Tarkastetuista hankintamenettelyistä kävi ilmi, että virasto teki puitesopimuksia yhden ainoan toimeksisaajan kanssa määrittelemättä pyytämiään palveluja tarkasti. Tämä rajoittaa kilpailua ja lisää riippuvuutta kyseisestä toimeksisaajasta. Viraston olisi tehtävä sopimuksia useiden palveluntoimittajien kanssa tai määriteltävä vaaditut palvelut tarkemmin, mikäli se on mahdollista.	Tekemättä

VIRASTON VASTAUS

17.	Menettelyt valittiin kiireellisten operatiivisten tarpeiden vuoksi ja myös jäsenvaltioiden nopeasti kasvaviin muistikapasiteettitarpeisiin reagoimiseksi.

18.	Virasto panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen. Eu-LISAn ja komission sisäisen tarkastuksen välillä on sovittu toimintasuunnitelmasta kyseisten ongelmien käsittelemiseksi, ja sitä ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön.

20.

Osastojen 1 ja 2 määrärahasiirtoja tarkistetaan ja suunnitellaan jatkuvasti tavoitteena vähentää niitä ajan myötä mahdollisimman paljon ja käyttää siirtoja vain, kun se on perusteltua.

Suoritusindikaattorina mainittakoon, että niistä 19 551 594,31 euron jaksottamattomista määrärahoista, jotka siirrettiin vuodelle 2016, vain 474 015,04 euron määrä peruutettiin (2,42 %).

21.

Maksamistapa johtui budjettirajoituksista ja salli C1- ja C2-määrärahojen käyttämisen täysin niiden vuosi n + 1 -sääntöjen mukaisesti, jotka koskevat jaksottamattomia määrärahoja.

Ennakkomaksut yhdistettiin sopivaan rahoitusvakuuteen, joka vapautettiin työn etenemisen mukaisesti, mikä minimoi viraston riskin. Rahoitusvakuuksien lisäksi urakoitsija antoi 5 prosentin suoritustakuun. Suoritustakuu liittyy nimenomaisesti sopimusvelvoitteiden täyttämiseen.

22.

VIS-järjestelmän ylläpidon jatkamisen osalta todettakoon, että arvioitiin, että ennakoituja muutoksia ei voitu erottaa teknisesti tai taloudellisesti pääsopimuksesta. Tässä suhteessa on pantava merkille, että toimeksisaaja on Elise-hakukoneen immateriaalioikeuksien omistaja. Siksi mikä tahansa muu palveluntarjoaja olisi itse asiassa toimeksisaajan alihankkija eikä siten voisi tarjota parempaa vastinetta rahoille. Lisäksi palvelusopimus 14 ei koskenut ainoastaan pysyviä toimeksisaajan Elise-lisenssejä vaan myös niiden myöhempää ylläpitoa; kyseistä ylläpitoa ei voitu myöntää jollekin muulle palveluntarjoajalle, vaarantamatta toimintakunnossa pitämistä koskevan sopimuksen toimeksisaajan yleistä vastuuta VIS-järjestelmän ylläpidosta.

Huomattakoon myös, että pysyvien toimeksisaajan Elise-lisenssien hankkiminen toi virastolle merkittäviä säästöjä pitkällä aikavälillä, arviolta 402 243,22 euroa neljän vuoden aikana.

Lopuksi todettakoon, että puitesopimuksen erityisehtojen artikla I.19.1 sisältää ”suosituinta asiakasta” koskevan lausekkeen, mikä myös osaltaan suojelee viraston taloudellista etua hankittaessa laitteistoja tai ohjelmistoja toimeksisaajalta.

23.

Virasto myöntää tilintarkastustuomioistuimen havaitseman mahdollisen riskin olemassaolon, mutta katsoo, että se ei toteutunut, koska mikään taloudellinen toimija ei tehnyt vastaväitteitä, jotka olisivat koskeneet niiden pääsyä kyseiseen teknologiaan. Siksi olemme kohtuullisen vakuuttuneita siitä, että sopimusta on noudatettu.

24.	Virasto panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen ja vahvistaa, että sovittua toimintasuunnitelmaa ollaan parhaillaan toteuttamassa.

Top