31.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 288/62

Esittelijä:

Christian MOOS

Toinen esittelijä:

Jan PIE

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa Euroopan puolustusunionin luomista ja Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaa, joka käsittää myös yhteisen Euroopan puolustusrahaston perustamisen.

1.2

ETSK kehottaa ottamaan mittavan laadullisen askeleen puolustusalan eurooppalaisessa yhteistyössä, sillä Euroopan puolustusmateriaalimarkkinat ja -teollisuus kärsivät hajanaisuudesta, mikä johtaa varainkäytön tehottomuuteen, päällekkäisyyksiin, puutteelliseen yhteentoimivuuteen ja teknologia-aukkoihin.

1.3

ETSK kannattaa strategista riippumattomuutta määritettyjen kriittisten teollisten valmiuksien ja teknologioiden kohdalla. NATO pysyy Euroopan kollektiivisen puolustuksen perustana.

1.4

EU:n tulisi edelleen harjoittaa ennalta ehkäisevää ja monenvälistä diplomatiaa. Sotilaalliset valmiudet ovat kuitenkin tärkeä tekijä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toteuttamisessa.

1.5

ETSK viittaa siihen, että yhteisten puolustusvalmiuksien kehittämisen perusedellytyksenä on eurooppalaisen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan vahvistaminen, mikä tarkoittaa myös korkean osaamistason omaavia työntekijöitä.

1.6

ETSK kannattaa painokkaasti erityisen huomion antamista pk-yrityksille, myös puolustusalan tutkimuksen ja kehittämisen saralla.

1.7

EU:n määrärahoilla voidaan edistää innovointia teknologia-aloilla, joilla selkeän eron tekemisestä sotilaallisten ja muiden tarkoitusten välillä on tullut vaikeaa ellei mahdotonta.

1.8

ETSK vastustaa kuitenkin olemassa olevien taloudellisia tai sosiaalisia tavoitteita palvelevien rahastojen avaamista puolustusalan tarkoituksiin niiden suppeassa merkityksessä. ESIR-asetuksessa määritellyt tavoitteet kuten myös ERI-rahastot ja COSME-ohjelma sekä EIP:n investoinnit palvelevat muita kuin sotilaallisia päämääriä.

1.9

ETSK vastustaa puolustusta varten osoitettujen kansallisten varojen erityistä huomioimista vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. Vakaus- ja kasvusopimusta on tarkasteltava talous- ja rahaliiton syventämisen kontekstissa eikä pelkästään yhden alan puitteissa. Puolustusmenot eivät saa vaarantaa julkistalouksien vakautta.

1.10

ETSK kannattaa puolustusrahaston perustamista kahdesta erillisestä osasta koostuvaksi: tutkimusikkunasta ja valmiusikkunasta. Tätä varten on kuitenkin korotettava EU:n talousarviota, sillä puolustusalan tutkimusikkunan rahoitus ei saa tapahtua muiden alojen tutkimuksen kustannuksella. Valmiusikkunan osalta ETSK puoltaa yksinomaan kansallisista maksuista kertyvää rahoitusta. Jäsenvaltioiden puolustusmateriaalihankintoja ei voida rahoittaa EU:n talousarviosta.

1.11

ETSK pitää koordinointielimen perustamista tervetulleena. Elimen lopullisen päätöksenteon on oltava yksinomaan siviilielämän poliittisten edustajien vallassa.

1.12

ETSK tukee komission vaatimusta julkisia hankintoja ja puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien kahden direktiivin (1) tinkimättömästä täytäntöönpanosta. Tarvitaan vielä huomattavan paljon lisätoimia, jotta voidaan taata erityisesti puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevan direktiivin paras mahdollinen hyödyntäminen.

1.13

ETSK kannattaa yhteisten standardien kehittämistä sekä puolustustarvikkeiden että myös kaksikäyttötarvikkeiden (hybridistandardit) osalta luomatta kuitenkaan päällekkäisiä standardeja jo olemassa oleviin ja erityisesti NATO-standardeihin nähden.

1.14

Asevientitoimien tulisi rajoittua strategisiin kumppaneihin ja liittolaisiin, ja ne edellyttävät tarkkaavaista demokraattista valvontaa.

2.1

Euroopan lähialueilla on useita konflikteja, esimerkkinä Syyrian sisällissota, joiden välittömiä seurauksia, kuten vuosien 2015/2016 maailmanlaajuiset pakolaisvirrat, EU joutuu kohtaamaan. Krimin Venäjään liittämisellä ja Venäjän osallistumisella Itä-Ukrainan aseelliseen konfliktiin on loukattu riippumattoman valtion alueellista koskemattomuutta ja siten kansainvälistä oikeutta. Pohjois-Afrikka sekä Lähi- ja Keski-itä ovat edelleen epävakaita ja valtioiden romahtamisen uhan alla olevia alueita. Samalla Eurooppa ja Lähi-itä eivät tunnu olevan enää niin keskeisiä tekijöitä Yhdysvaltojen turvallisuuspolitiikassa. Eurooppa on vaarassa syrjäytyä asteittain maailmantapahtumien laitamille, ja riskinä on, että transatlanttiset kumppanit alkavat pitää Eurooppaa taakkana.

2.2

Nämä geostrategiset olosuhteet ja turvallisuuspoliittiset kehityskulut huomioon ottaen Euroopan on kasvatettava turvallisuus- ja puolustusvalmiuksiaan. Selkeä kuva unionin yhteisistä strategisista tavoitteista on välttämätön, ja koska sellaista ei vielä ole, se on luotava pikaisesti. Tämä on edellytys vaadittujen yhteisten ja kansallisten valmiuksien määrittelylle. Niiden on pohjauduttava eurooppalaisen puolustuksen kestävään teknologiseen ja teolliseen perustaan.

2.3

ETSK viittaa tässä yhteydessä jo aiemmissa, asiakokonaisuuksiin CCMI/116 (2013) ja CCMI/100 (2012) kuuluvissa lausunnoissaan (2) esittämiinsä vaatimuksiin. EU:n globaalistrategia (3) ja turvallisuuden ja puolustuksen alan täytäntöönpanosuunnitelma (4) tarjoavat tärkeitä asiaan liittyviä lähestymistapoja. ETSK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että ne pannaan johdonmukaisesti täytäntöön heinäkuussa 2016 annetun EU:n ja Naton yhteisen julistuksen sekä YK:n kollektiivisen turvallisuuden periaatteen mukaisesti.

2.4

ETSK pitää siviilialan ennaltaehkäisyvalmiuksien ja sotilaallisten puolustusvalmiuksien optimointia erittäin tarpeellisena, jotta Euroopassa voidaan taata vapaus ja rauha, heijastaa vakautta EU:n arvojen, kuten perusoikeuksien, muodossa Euroopan naapurimaihin sekä tukea tehokkaasti maailmanlaajuisesti rauhaa turvaavia YK:n toimia.

2.5

Siksi ETSK kehottaa saattamaan puolustusalan eurooppalaisen yhteistyön laadullisesti uudelle tasolle. Komitea kannattaa Euroopan puolustusunionin luomista tähän tarkoitetun EU-mekanismin ”pysyvä rakenteellinen yhteistyö” puitteissa EU-sopimuksen 42 artiklan 6 kohdan ja 46 artiklan mukaisesti ja pitää tervetulleena Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaa, johon sisältyy tärkeänä toimenpiteenä yhteisen Euroopan puolustusrahaston perustaminen.

2.6

ETSK yhtyy komission kritiikkiin markkinoiden liian suuresta hajanaisuudesta, joka johtaa varainkäytön tehottomuuteen, päällekkäisyyksiin, puutteelliseen yhteentoimivuuteen ja aukkoihin teknologiassa.

2.7

Useimpiin EU-valtioiden julkistalouksiin kohdistuu vakauttamispaineita, joten julkisten varojen tehotonta käyttöä tuskin pystytään enää perustelemaan. ETSK vaatii siksi yhteistyöhön pohjautuvien lähestymistapojen päättäväistä soveltamista. Yhteistyön lisääminen komission mainitsemilla ensisijaisilla painopistealoilla voi ETSK:n mielestä olla vasta ensimmäinen askel.

2.8

ETSK kannattaa strategista riippumattomuutta määritettyjen kriittisten teollisten valmiuksien kohdalla. NATO pysyy Euroopan turvallisuuden ja kollektiivisen puolustuksen perustana, mikä vahvistettiin EU:n ja Naton yhteisessä julistuksessa. Tähän liittyen on tärkeää, että kaikki NATO-jäsenet täyttävät omat velvoitteensa.

2.9

ETSK toteaa, etteivät kaikki toimintasuunnitelman osat ole uusia, mutta pitää puolustusrahaston perustamista tervetulleena. Sen perustaminen riippuu kuitenkin oleellisesti poliittisesta tahdosta osoittaa lisävaroja kansallisista talousarvioista. ETSK epäilee eräiden jäsenvaltioiden valmiutta tämän edellytyksen toteuttamiseen. Lisäksi komission on pyrittävä aktiivisemmin laatimaan etenemissuunnitelma EU:n laajuiselle järjestelmälle toimitusvarmuuden takaamiseksi ja varmistamaan kahden puolustusdirektiivin asianmukainen täytäntöönpano.

2.10

Vaikka Bratislavan etenemissuunnitelma (5) osoittaakin oikean suunnan, siinä kuitenkin kierrätetään tuttuja puolustusalan suunnitelmia. Etenemissuunnitelmasta puuttuu etenkin strateginen johdonmukaisuus, ja se on kohdistettu aivan liikaa muuttoliikekriisin ajankohtaisiin haasteisiin ja EU:n ulkorajojen suojeluun. Suuret pakolaisvirrat ovat toki yhteydessä turvallisuuspoliittisiin haasteisiin, mutta kun ne ovat kerran syntyneet, niitä ei pystytä ratkaisemaan sotilaallisin keinoin.

2.11

Yhteisten valmiuksien kehittämisen välttämättömänä edellytyksenä on puolustusalan sisämarkkinoiden luominen ja/tai syventäminen. ETSK:n mielestä Euroopan teollista pohjaa voidaan vahvistaa vain, jos tartutaan myös osaamisongelmaan. Puolustusteollisuus ponnistelee jatkuvasti teknologisen johtoasemansa säilyttämiseksi ja on siksi riippuvainen korkean osaamistason omaavista työntekijöistä. Toimintasuunnitelmassa mainitulla komission osaamisohjelmalla puututaan tähän ongelmaan, ja komitea pitääkin aloitetta tervetulleena.

2.12

Investointien ja yhteistyön lisääminen tällä teollisuusalalla edistää myös osaltaan työpaikkojen säilymistä ja uusien luomista. Työttömyyden vastainen taistelu Euroopassa ei saa kuitenkaan olla ratkaiseva tekijä puolustusalan investointipäätöksiä tehtäessä. Työttömyyttä on vähennettävä toisin keinoin kuin varustelulla. Eurooppalaisten puolustusvalmiuksien vahvistamista tulisi ohjata ainoastaan strategisin perustein sekä perustellulla arviolla siitä, mikä on tarpeen Euroopan suojelemiseksi ja sen liittoutumiskyvyn varmistamiseksi. Tämä ei saa vaarantaa julkistalouksia. EU:n tulisi edelleen harjoittaa ensisijaisesti ennalta ehkäisevää ja monenvälistä diplomatiaa. Sotilaalliset valmiudet ovat kuitenkin oleellisia EU:n globaalistrategian ensisijaisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

2.13

ETSK yhtyy arvioon, jonka mukaan puolustusalan tutkimus voi tuottaa myönteisiä tuloksia myös siviilialan teknologioiden kehittämisen kannalta ja päinvastoin.

2.14

Sotilaskäytön ja muun käytön tiukka erottelu on yhä vaikeampaa kyberhyökkäyksien osalta ja myös, kun tarkastellaan sisäistä ja ulkoista turvallisuutta, jotka ovat yhä enemmän kytköksissä toisiinsa.

2.15

ETSK korostaa, että esimerkiksi kyberturvallisuusteknologian tutkimuksella voi olla käyttöä sekä siviili- että puolustusalalla, ja tällaisia esimerkkejä on muitakin. Näin ollen on itsestään selvää, että kyseisenlaista innovointia ja kehittämistä voidaan rahoittaa myös Horisontti 2020 -ohjelman kaltaisista olemassa olevista EU-ohjelmista ja että näin on myös tehtävä. Nimenomaan puolustusalaan (sen suppeassa merkityksessä) kohdistuvaa tutkimusta on kuitenkin tarkasteltava erillään.

2.16

ETSK kannattaa paremmin integroidun puolustusteollisuuden ja yhteisten puolustusalan markkinoiden luomista Euroopassa. Tätä tavoitetta ei pitäisi rajata koskemaan pelkästään tärkeimpiä tuottajamaita. Toteutettaessa puolustusalan tutkimusta ja hankkeita on hyödynnettävä niin monien asiasta kiinnostuneiden jäsenvaltioiden nykyisiä valmiuksia kuin on tarkoituksenmukaista yhteiseen etuun sitoutumisen edistämiseksi.

2.17

ETSK vastustaa olemassa olevien taloudellisia tai sosiaalisia tavoitteita palvelevien rahastojen avaamista puolustusalan tarkoituksiin sekä puolustusmenojen käsittelyä vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. ETSK kannattaa sellaisen Euroopan puolustusrahaston perustamista, joka rajoittuu puolustusalan tutkimukseen sekä sotilaallisten valmiuksien kehittämiseen ja hankkimiseen. Samalla se tulisi erottaa selkeästi Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR), eikä siihen siis sisälly poikkeusjärjestelyjä, kuten vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia ”kertaluonteisia” toimia.

2.18

ETSK vaatii, että Euroopan parlamentilla on täysimääräinen rooli kaikilla tulevan puolustusunionin osa-alueilla ja että asiasta käydään jatkuvaa vuoropuhelua poliittisten päättäjien, sotilaiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä. EU:n neuvoa-antavana elimenä ja kaikkien eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan suurten organisaatioiden edustajana ETSK:n tulisi toimia oleellisena kumppanina puolustuspolitiikassa.

3.1.1

ETSK kannattaa puolustusrahaston perustamista. Se koostuu tutkimusikkunasta ja valmiusikkunasta, joiden on molempien tarkoitus olla täysin toiminnassa vuodesta 2020 alkaen.

3.1.2

ETSK pitää asianmukaisena, että kummallekin ikkunalle varataan omat rahoituslähteet. Puolustusalan tutkimusikkunan rahoitus ei kuitenkaan saa tapahtua muiden alojen tutkimuksen kustannuksella. Valmiusikkunan osalta ETSK puoltaa yksinomaan kansallisista maksuista kertyvää rahoitusta. Puolustusvoimien sotilaallisten valmiuksien hankkimisesta vastaavat jäsenvaltiot, niin kauan kuin unionilla ei ole omia muuttuvia tuloja. EU:n talousarviota ei näin ollen pitäisi käyttää jäsenvaltioiden hankintoihin myöskään kaavaillun puolustusrahaston valmiusikkunan kautta.

3.1.3

ETSK pitää suunniteltua koordinointielintä tervetulleena. Kyseisen elimen päätöksentekoon tulisi kuitenkin osallistua vain poliittisia edustajia. Puolustusvoimien, teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan edustajilla voisi olla neuvoa-antava rooli. Myös Euroopan parlamentilla on oltava koordinointielimessä oma paikkansa ja puheoikeutensa.

3.1.4

Hankkeiden yhteisrahoituksessa komission tulisi rajoittaa roolinsa tutkimusikkunaan ja laatia myös tähän tarkoitukseen erityinen, selkeästi erotettu EU:n puolustusalan tutkimusohjelma vuoden 2020 jälkeiselle ajalle (6). ETSK suhtautuu myönteisesti ajatukseen siirtää ohjelman täytäntöönpano Euroopan puolustusviraston vastuulle.

3.1.5

ETSK kannattaa yhteistyössä tehtäviä esikaupallisia hankintoja, jotta voidaan pienentää osallistuvien yritysten alakohtaisia suuria investointiriskejä.

3.1.6

Siviili- ja puolustusalan tutkimuksen mahdollisia synergioita tulisi hyödyntää, mutta siviilialan tutkimuksen EU-rahoitusta (Horisontti 2020) ei tulisi suunnata sotilaallisiin tarkoituksiin muiden alojen kustannuksella.

3.1.7

ETSK kannattaa kansallisten varojen yhteenkokoamista uusien puolustusvalmiuksien hankkimista varten. Kyseenalaista on, riittääkö viisi miljardia euroa vuosittain yhteiseksi viitesummaksi valmiusikkunaa varten. ETSK pitää toimintasuunnitelman mukaista selvitystyötä kyseisen viitteellisen arvon tarkistamiseksi tarkoituksenmukaisena. Yhteisen rahoituksen määrä tulisi ETSK:n mielestä asettaa sellaiselle tasolle, että saavutetaan entistä suurempien synergioiden, talouspoliittisen kuormituksen vähentämisen ja puolustusvalmiuksien tehokkaan hankinnan ja/tai turvaamisen kaltaiset tavoitteet.

3.1.8

ETSK kannattaa komission hahmottelemaa valmiusikkunan muotoilua eli yhteisen rahoituksen puitteiden ja/tai sääntöjen sateenkaarirakennetta ja yhteistyötä tekevien jäsenvaltioiden konkreettisten hankkeiden muodostamaa toista tasoa. On järkevää, että yksittäiset hankkeet ovat selkeästi määriteltyjä laadullisesti ja määrällisesti ja että ne ovat taloudellisesti riippumattomia toisistaan.

3.1.9

ETSK pitää asianmukaisena kehittää pysyvä pääomarakenne valmiusikkunaa varten. Vastuun on oltava osakkaina olevilla jäsenvaltioilla. ETSK vastustaa tähän tarkoitukseen osoitettujen kansallisten varojen erityistä huomioimista vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

3.1.10

ETSK painottaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 41 artiklan mukaan EU:n talousarviota ei voida käyttää sotilaallisten operaatioiden rahoittamiseen. Tästä periaatteesta poikkeaminen olisi myös tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteen vastaista (SEUn 42 artiklan 1 kohta).

3.2.1

ETSK kannattaa painokkaasti erityisen huomion antamista pk-yrityksille, myös puolustusalan tutkimuksen ja kehittämisen saralla. ESIR-rahastoa, ERI-rahastoja ja COSME-ohjelmaa ei tulisi priorisoida puolustushankkeita varten. ESIR-asetuksessa määritellyt tavoitteet samoin kuin ERI-rahastot ja COSME-ohjelma sekä EIP:n investoinnit palvelevat kuitenkin muita kuin sotilaallisia tarkoituksia. On myös olemassa uusien päällekkäisyyksien ja puolustusalan markkinoiden entistä suuremman pirstoutumisen vaara, jos kyseisiä määrärahoja käytetään sotilaallisiin tarkoituksiin.

3.2.2

Koska EU tarvitsee vakaata ja kantokykyistä teollista ja teknologista perustaa puolustusalalle, haasteena on saavuttaa tasapaino, jolloin EU on valmis rahoittamaan tätä perustaa ja jolloin toisaalta vältetään epätoivottua vientiriippuvaisuutta. Aseviennin tulisi rajoittua strategisiin kumppaneihin ja liittolaisiin, eikä sitä tulisi ohjata muilla taloudellisilla perusteilla, jotka mahdollisesti saattavat synnyttää konflikteja muualla maailmassa. Nykyisin on myös olemassa vakavia huolia joidenkin liittolaisten suhteen. Siksi aseviennin kohdalla tarvitaan tarkkaavaista demokraattista valvontaa.

3.2.3

Komitea pitää alueellisten huippuosaamisen keskittymien edistämistä tervetulleena. Tämänkin tulisi tapahtua tutkimusikkunan tai erikseen luotavan EU-ohjelman kautta.

3.3.1

ETSK:n mielestä tarvitaan hyvin suunniteltua eurooppalaista puolustusalan teollisuuspolitiikkaa, jonka erityisinä tunnusmerkkeinä ovat valtiolliset vaatimukset ja julkinen rahoitus. Komitea tukee siksi komission vaatimusta julkisia hankintoja sekä puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien kahden direktiivin (7) tinkimättömästä täytäntöönpanosta.

3.3.2

SEUT-sopimuksen 346 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat jättää puolustus- ja turvallisuusalan sopimuksia säädösten soveltamisalan ulkopuolelle, jos se on tarpeen niiden keskeisten turvallisuusetujen turvaamiseksi. Direktiivien 2009/81/EY ja 2009/43/EY myötä on nyt mahdollista rajoittaa nämä poikkeukset ehdottoman tarpeellisiin. ETSK yhtyy kritiikkiin, jonka mukaan huomattava osa sotilastarvikkeiden hankinnoista tehdään soveltamatta EU:n julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, ja näkee tässä mahdollisuuksia säästää varoja, joita voitaisiin investoida puolustusrahaston puitteissa tehokkaammin.

3.3.3

Komitea pitää tervetulleena yksinkertaistettua lupajärjestelmää, joka perustuu yleisiin lupiin puolustukseen liittyvien tuotteiden sisämarkkinoilla tapahtuvia siirtoja varten. ETSK onkin tyytyväinen, että komissio on lupautunut laatimaan asiaa koskevia tulkintaohjeita ja suosituksia. Tarvitaan kuitenkin vielä huomattavan paljon lisätoimia, jotta voidaan taata erityisesti puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevan direktiivin paras mahdollinen hyödyntäminen.

3.3.4

ETSK pitää myös myönteisenä raaka-aineiden toimitusvarmuutta koskevia tutkimuksia EU:n raaka-ainestrategian puitteissa sekä tutkimuksia kriittisten raaka-aineiden korvaamiseksi. Samalla komitea pitää valitettavana, että Euroopan komissio ei ole täyttänyt joulukuussa 2013 saamaansa tehtävää laatia etenemissuunnitelma EU:n laajuiselle järjestelmälle toimitusvarmuuden takaamiseksi, sillä se voisi antaa myös sysäyksen puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevan direktiivin poliittisesti kunnianhimoiselle täytäntöönpanolle.

3.3.5

ETSK yhtyy käsitykseen, että toimivien puolustusalan sisämarkkinoiden on oltava toimintasuunnitelman keskeisenä tavoitteena. Puolustusunionia ei voida ajatella ilman rajatylittävää markkinoillepääsyä ja avoimia toimitusketjuja. Erityisesti pk-yrityksillä, jotka huolehtivat merkittävistä innovoinneista alalla, on oltava mahdollisuus osallistua hankintakilpailuihin.

3.3.6

ETSK kannattaa yhteisten standardien kehittämistä ja täydellisen yhteentoimivuuden varmistamista sekä puolustustarvikkeiden että myös kaksikäyttötarvikkeiden (hybridistandardit) osalta, luomatta kuitenkaan päällekkäisiä standardeja jo olemassa oleviin ja erityisesti NATO-standardeihin nähden. Vastaavaa etenemissuunnitelmaa oli harkittu jo vuodeksi 2014 (8).

3.3.7

ETSK pitää tarpeellisena varmistaa luotettavat, turvatut ja kustannustehokkaat satelliittiviestintäpalvelut EU:lle ja kansallisille viranomaisille sekä edistää investointeja eurooppalaisella avaruusalalla.

3.3.8

ETSK on tietoinen Copernicus-järjestelmän siviili- ja sotilaskäytön vielä selvittämättömästä suhteesta, mutta myös siitä, että puolustusvoimat ovat kehittämisen ja hyödyntämisen osapuolina Euroopan avaruusjärjestön ESAn tärkeitä kumppaneita. Tässä voitaisiin kehittää hyödyllisiä synergioita. Copernicus-järjestelmän käyttöä on kuitenkin arvioitava yhdessä poliittiselta, tieteelliseltä ja sotilaalliselta kannalta. Sotilaalliset käyttösuunnitelmat eivät saa muodostua taakaksi EU:n avaruuspolitiikalle eivätkä haitata järjestelmän siviilikäyttöä.

3.3.9

ETSK kannattaa painokkaasti kyberturvallisuuden ja kyberuhkien torjunnan alan valmiuksien edistämistä sekä siviili- ja sotilasalan yhteistyötä EU:n kyberturvallisuusstrategian (9) pohjalta.

3.3.10

ETSK kannattaa yhteisiä lähestymistapoja siviili- ja sotilasalan merellisen turvallisuuden edistämiseksi sekä yhteentoimivien merivalvonnan valmiuksien optimointia.