—

kumoamaan 14.8.2015 annetun komission päätöksen (EU) 2016/195 – C(2015) 5549 final, julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 18.2.2016 – siltä osin kuin päätöksen mukaan (4 artiklan 5 kohta) ”lisäksi Italian on peruutettava kaikki 1 artiklassa tarkoitettujen ohjelmien mukaisten tukien maksut tämän päätöksen hyväksymispäivästä alkaen” ja joka tapauksessa kaikilta niiltä osin, joiden johdosta kantajana olevalta yhtiöltä voi jäädä saamatta palautus sen niistä Italian valtion verohallinnolle (Agenzia delle Entrate) maksamista määristä, jotka ylittävät lain nro 289/2002 9 §:n 17 momentissa tarkoitetun kiinteän 10 prosentin määrän yhtiön verovelasta (vuosilta 1990–1992); kantajan oikeudesta palautukseen on annettu Italian kansallisessa oikeusjärjestyksessä lainvoimainen tuomio.

—

Kantaja väittää tässä yhteydessä, että Euroopan komission todettua riidanalaisessa päätöksessä, että sääntöjenvastaiseksi katsottua valtiontukea on objektiivisesti mahdotonta periä takaisin (niiltä muilta yrityksiltä, jotka ovat maksaneet vain 10 prosenttia verovelastaan), sekä tosiasiallisesti että oikeudelliselta kannalta ei varmasti voida kiistää – jotta kyseessä olevia periaatteita noudatettaisiin – kantajan oikeutta saada palautus niistä maksetuista määristä, jotka ylittävät laissa nro 289/2002 säädetyn; päinvastainen kanta merkitsisi räikeää ja vakavaa epäyhdenvertaista kohtelua kantajan ja niiden Catanian maakunnan yritysten välillä, jotka on päätöksessä nyt vapautettu kaikesta maksuvelvollisuudesta 90 prosenttiin asti maksamattomien verojen määrästä.