EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62015CN0642

Asia C-642/15 P: Valitus, jonka Toni Klement on tehnyt 2.12.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-211/14, Klement v. SMHV, 24.9.2015 antamasta tuomiosta

OJ C 68, 22.2.2016, p. 22–23 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

22.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 68/22


Valitus, jonka Toni Klement on tehnyt 2.12.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-211/14, Klement v. SMHV, 24.9.2015 antamasta tuomiosta

(Asia C-642/15 P)

(2016/C 068/30)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Valittaja: Toni Klement (edustaja: Rechtsanwalt J. Weiser)

Muu osapuoli: Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit)

Vaatimukset

unionin yleisen tuomioistuimen 24.9.2015 asiassa T-211/14 antama riidanalainen tuomio on kumottava

vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa kolmeen valitusperusteeseen.

1.

Kyseessä olevaa tavaramerkkiä on riidattomasti käytetty ainoastaan sitä täydentävän sanaosan ”Bullerjan” kanssa. Valittaja vetoaa siihen, että täydentävän sanaosan ”Bullerjan” erottamiskyvyn arvioinnin yhteydessä otettiin selvitysaineisto huomioon vääristyneessä muodossa. Unionin yleinen tuomioistuin piti täydentävän sanaosan erottamiskykyä (ainoastaan) tavanomaisena. Näkemykselle (ainoastaan) tavanomaisesta erottamiskyvystä ei saada tukea selvitysaineistosta, sillä siihen ei sisälly mitään tietoja sellaisenaan tavaramerkiksi rekisteröidyn sanaosan ”Bullerjan” käytön laajuudesta, kestosta ja intensiteetistä.

2.

Toisena valitusperusteena valittaja vetoaa riidanalaisen tavaramerkin huomattavaa erottamiskykyä koskevan unionin yleisen tuomioistuimen päätelmän tueksi esitettyjen perustelujen ristiriitaisuuteen. Unionin yleinen tuomioistuin lähtee perusteluissaan yhtäältä siitä, että riidanalaisella tavaramerkillä on ”epätavallinen muoto”, mutta katsoo toisaalta, että muilla valmistajilla on muodoltaan samanlaisia uuneja. Toinen ristiriitaisuus koskee sitä, että unionin yleinen tuomioistuin katsoo yhtäältä, ettei riidanalaisen tavaramerkin erottamiskyky riipu sen mahdollisesta toiminnallisuudesta, mutta toisaalta, ettei se, että markkinoilla on muita muodoltaan hyvin samankaltaisia uuneja, saata tätä huomattavaa erottamiskykyä kyseenalaiseksi siksi, että samankaltaisuus voi johtua pyrkimyksestä tiettyyn tekniseen lopputulokseen. Valittajan mukaan unionin yleisen tuomioistuimen perustelut ovat tästä syystä kahdella tapaa ristiriitaiset ja näin ollen myös virheelliset.

3.

Kolmannella valitusperusteellaan valittaja vetoaa usealla tapaa virheelliseen yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen (1) 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan tulkintaan ja soveltamiseen. Hänen mukaansa unionin yleinen tuomioistuin ei yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen riidanalaisen tavaramerkin erottamiskyvyn arvioinnin yhteydessä noudattanut unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä kolmiulotteisten kuviomerkkien erottamiskyvyn arvioimisesta. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön vastaisesti unionin yleinen tuomioistuin ei suorittanut vaadittavaa vertailua riidanalaisen tavaramerkin ja alalla käytössä olevien uunien muotojen välillä. Unionin yleinen tuomioistuin myös piti riidanalaisen tavaramerkin muodon mahdollista toiminnallisuutta merkityksettömänä sen erottamiskyvyn kannalta. Näin se jätti noudattamatta tunnustettua periaatetta kaikkien yksittäistapauksessa merkityksellisten seikkojen huomioon ottamisesta erottamiskyvyn arvioimisessa. Unionin yleinen tuomioistuin jätti valittajan mukaan vielä noudattamatta unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä rekisteröidyn tavaramerkin oikeuden säilyttävästä käytöstä moniosaisen tavaramerkin osana. Unionin yleinen tuomioistuin piti tältä osin riittävänä, että moniosaisen tavaramerkin yhteydessä käytetty tavaramerkki tunnustetaan edelleen alkuperää osoittavaksi merkinnäksi. Unionin yleinen tuomioistuin sivuutti tältä osin sen, että yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan yksiselitteisen sanamuodon ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan on kuitenkin vielä tutkittava, onko rekisteröidyn tavaramerkin erottamiskyky muuttunut. Tällaisen arvioinnin unionin yleinen tuomioistuin jätti valittajan mukaan tekemättä.


(1)  Yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1).


Top