5.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 170/91

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission 11. kesäkuuta julkistamaan Euroopan terästeollisuutta koskevaan toimintasuunnitelmaan. ETSK pitää terästeollisuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa ensimmäisenä askeleena eteenpäin, sillä sen myötä terästeollisuus tunnustetaan strategisesti merkittäväksi alaksi Euroopalle ja kasvun moottoriksi. Suunnitelman menestys riippuu kuitenkin siitä, kuinka siinä esitetyt ajatukset toteutetaan käytännössä.

1.2

Toimintasuunnitelma on spesifinen ehdotus, mutta sen täytäntöönpano vie useita kuukausia tai jopa vuosia. Kun kuitenkin otetaan huomioon tuotannon ja tulojen nopea supistuminen kuluvana vuonna, tarvitaan oikea-aikaisia toimia kriisin koettelemien työntekijöiden auttamiseksi sekä myönteisen investointi-ilmapiirin palauttamiseksi alalla ja sen arvoketjun loppupään osissa. Epäonnistuminen tämänkaltaisten toimien toteuttamisessa saattaa johtaa uusiin sulkemisiin ja entistä useampien työpaikkojen häviämiseen. Tässä yhteydessä ETSK kehottaa Euroopan komissiota julkistamaan mahdollisimman pian etenemissuunnitelman, joka sisältää täsmällisen aikataulun toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi. Etenemissuunnitelmasta tulisi keskustella työmarkkinaosapuolten kanssa korkean tason ryhmän seuraavassa kokouksessa.

1.3

Toimintasuunnitelma on melko epämääräinen toteutettavien konkreettisten toimien osalta, eikä siinä oteta riittävästi huomioon kriisin suhdanneulottuvuutta. Jotta varmistetaan, että ala säilyttää strategisen merkityksensä Euroopan tuotantoteollisuuden ja työllisyyden kannalta, ja estetään alaa kutistumasta nykyistä enempää, ETSK kehottaa Euroopan komissiota ryhtymään muun muassa seuraaviin toimenpiteisiin:

1.4

On myös viipymättä keskityttävä kestävyysperiaatteiden mukaisten eurooppalaisten politiikkojen laatimiseen ilmasto-, energia- ja kauppakysymyksissä, mikä mahdollistaa alan siirtymisen vähähiiliseen ja energia- ja resurssitehokkaaseen talouteen ilman että EU:n terästeollisuus joutuu yksin kantamaan siitä aiheutuvan kustannustaakan. Tähän päästään myös edistämällä kunnianhimoisia tutkimus-, kehitys- ja innovointipolitiikkoja esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa sekä tukemalla aktiivisesti uusien puhtaampien, resurssi- ja energiatehokkaiden teknologioiden hyödyntämistä.

1.5

ETSK kannattaa ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevaa yleistä tavoitetta ja antaa tukensa toimille, joita EU siihen liittyen toteuttaa. On kuitenkin tarkasteltava huolellisesti erityisesti teknisiin rajoitteisiin liittyviä alan erityispiirteitä sekä jo toteutettuja toimia. Terästeollisuudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Ne on asetettava siten, ettei ainakaan parhaimmille toimijoille EU:ssa koidu lisäkustannuksia EU:n ilmastopolitiikan – erityisesti EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) – johdosta, ainakaan ennen kuin on päästy kattavaan kansainväliseen ilmastonmuutossopimukseen terästeollisuutta maailmanlaajuisesti koskevine yhdenmukaisine tavoitteineen ja toimenpiteineen.

1.6

Väliaikaiset korvaustoimenpiteet päästökauppajärjestelmään liittyvän sähkön hinnannousun kompensoimiseksi EU:ssa olisi maksimoitava koko Euroopassa kolmannella päästökauppakaudella ja sen jälkeen. ETSK kehottaa Euroopan komissiota tarkastelemaan tätä kysymystä yksityiskohtaisemmin ja ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin viipymättä.

1.7

ETSK kannattaa ajatusta luoda eurooppalainen järjestelmä uusien ja innovatiivisten teknologioiden hyödyntämisen rahoittamiseksi energiaintensiivisessä teollisuudessa ja osoittaa päästöoikeuksien myynnistä saadut tulot järjestelmän rahoittamiseen.

1.8

Äärimmäisen vähän hiilidioksidia tuottavan terästuotannon (Ultra Low CO2 Steelmaking, ULCOS) kaltaisten läpimurtoteknologioiden käyttöönottamista tulisi edistää jatkossakin. ETSK:n mielestä on erittäin tärkeää seurata tiiviisti tietoja terästehtaiden hiilidioksidipäästöistä ja energiatehokkuudesta.

1.9

Euroopan komission tulee asettaa etusijalle vastavuoroisuus sekä tasapuolisten toimintaedellytysten luominen maailmanlaajuisella tasolla. Tasapuolisten toimintaedellytysten puuttumisen ja kehittyvissä talouksissa leviävien protektionististen suuntausten johdosta ETSK kehottaa Euroopan komissiota ryhtymään kohdennetusti ja viipymättä nykyistä järeämpiin toimenpiteisiin eurooppalaisen terästeollisuuden puolustamiseksi muun muassa turvautumalla kaupan suojakeinoihin.

1.10

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että muutosten ja rakenneuudistuksen ennakoimiseksi on otettu käyttöön laatupuitteet, joissa vahvistetaan alan parhaimmat käytänteet. Komitea katsoo, että eri sidosryhmien tulisi soveltaa näitä puitteita eurooppalaisina vähimmäisvaatimuksina muutosten ennakoimiseksi ja hallinnoimiseksi sosiaalisesti vastuullisella tavalla niin, että edistetään ammatillista koulutusta ja osaamisen kehittämistä sekä tuetaan tarvittaessa uudelleenkoulutusta. Nämä puitteet on myös nähtävä mahdollisuutena tehdä Euroopan terästeollisuudesta nykyistä houkuttelevampi nuoria ja erittäin päteviä osaajia ajatellen. Olisi myös kehitettävä pitkän aikavälin ratkaisuja sukupolvenvaihdokseen vastaamiseksi. Työmarkkinaosapuolilla voi kaikilla tasoilla olla tässä suhteessa aloitteellinen rooli.

1.11

Jotta siirtyminen kohti entistä kilpailukykyisempää terästeollisuutta EU:ssa onnistuu sosiaalisesti vastuullisella tavalla, ETSK katsoo, että teräsalalla tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet käyttää saatavilla olevia unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden varoja kuin muillakin aloilla.

2.1

Kuten Euroopan komissio painottaa kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassaan, unioni on maailman toiseksi suurin teräksen tuottaja, sen vuosituotanto on yli 177 miljoonaa terästonnia ja osuus maailman teräksen tuotannosta 11 prosenttia. Tätä teollisuustoimintaa harjoitetaan laajasti kaikkialla Euroopassa, sillä 24 jäsenvaltiossa on yhteensä ainakin 500 tuotantolaitosta.

2.2

ETSK muistuttaa, että Euroopan terästeollisuus on Euroopan hyvinvoinnin selkäranka ja erottamaton osa eurooppalaista tuotantoketjua: se kehittää ja valmistaa tuhansia erilaisia innovatiivisia teräsratkaisuja Euroopassa ja näin ollen työllistää ja tarjoaa toimeentulon suoraan ja välillisesti miljoonille EU:n kansalaisille.

2.3

Valitettavasti nyt on ilmeistä, että tämä teollisuus kärsii äärimmäisen voimakkaasti talouskriisistä, joka koettelee nykyisin kaikkia Euroopan maita. Terästeollisuus on riippuvainen auto- ja rakennusteollisuuden kaltaisista aloista, joilla toiminta on supistunut jyrkästi vuodesta 2008 lähtien. Tämä on puolestaan johtanut teräksen kysynnän vähentymiseen Euroopassa.

2.4

Teräksen kysynnän vähentyminen Euroopassa on käynyt ilmeiseksi tuotantolaitosten väliaikaisen tai pysyvän sulkemisen ja alalta hävinneiden yli 60 000 työpaikan myötä.

2.5

EU:n kannalta on ratkaisevan tärkeää ryhtyä viipymättä toimiin terästeollisuutta koettelevan nykyisen kriisin taltuttamiseksi. Tästä syystä ETSK pitää tervetulleena Euroopan komission äskettäistä aloitetta ryhtyä toimiin Euroopan terästeollisuuden tukemiseksi.

2.6

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun komissio on tehnyt ehdotuksen teräsalaa koskevaksi kattavaksi toimintasuunnitelmaksi, yksitoista vuotta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimuksen voimassaolon päättymisestä vuonna 2002. Toimintasuunnitelma on syntynyt komission ja työmarkkinaosapuolten yhteisten ponnistelujen tuloksena teollisuuspolitiikkaa koskevan kysymyksen eteenpäin viemiseksi sekä yleisesti että tuotantoteollisuuden pääalojen osalta. Kyseessä on myös ensimmäinen askel kohti todellista teollisuuspolitiikkaa, joka kattaa kaupan, t&k-toiminnan, ympäristön, ilmaston ja energian kaltaiset politiikanalat.

2.7

Toimintasuunnitelmassa esitetään joukko toimenpiteitä ja suosituksia, jotka koskevat kysyntää, energiaa ja energiatehokkuutta, ilmastopolitiikkaa, kilpailua, kauppaa, raaka-aineita, tutkimusta ja innovointia sekä sosiaalisia näkökohtia, kuten mahdollisuutta hyödyntää EU:n rakennerahastovaroja muutosten ennakoinnin ja hallinnoinnin sosiaalisten kustannusten lievittämiseksi sekä nuorten työllisyyden edistämistä alan kilpailukyvyn lisäämiseksi.

2.8

Työmarkkinaosapuolet ovat antaneet panoksensa tähän pitkän aikavälin strategiaan EU:n laajuisen työmarkkinaosapuolten neuvottelukomitean puitteissa tarjoamalla kokonaisvaltaisen näkemyksen Euroopan terästeollisuuden edessä olevista haasteista. Tämä yhteinen analyysi oli Euroopan komission käynnistämien korkean tason pyöreän pöydän neuvotteluiden lähtökohtana kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskevan toimintasuunnitelman laatimiseksi.

2.9

Teräs on Euroopan tuotantoteollisuuden strateginen selkäranka sekä edelleen sellaisen teknologisen innovoinnin vauhdittaja, joka on ratkaisevan tärkeää arvonmuodostuksen kannalta esimerkiksi auto-, rakennus-, avaruus- ja energiateollisuuden kaltaisilla jalostusketjun loppupään aloilla. On ensiarvoisen tärkeää, että EU:lla on suorituskykyinen terästeollisuus, mikäli se aikoo saavuttaa tavoitteensa nostaa teollisuuden bkt-osuus 20 prosenttiin nykyisestä 15,2 prosentista (2).

2.10

Eurooppalaisella terästeollisuudella on monia vahvuuksia: uudenaikaiset tuotantolaitokset, kehittyneet tuotteet, jatkuvaa tuoteinnovointia edellyttävät vaativat asiakkaat, merkittävät kotimarkkinat sekä ammattitaitoinen työvoima. Nykyisin se on kuitenkin huomattavien haasteiden edessä: alhainen kysyntä, kasvavat energiakustannukset, riippuvaisuus tuontiraaka-aineista sekä usein epäreilu kilpailu.

2.11

Toimintasuunnitelma on asiakirja, jossa esitetään tärkeimmät teräsalaa koskevat näkökohdat ja painotetaan erityisesti luetteloa mahdollisista toimista, jotka toteutetaan eri institutionaalisilla tasoilla ja keskeisten sidosryhmien toimesta.

2.12

Euroopan komission ehdotuksen mukaisesti virallinen korkean tason ryhmä valvoo toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja sen vaikutuksia alan kilpailukykyyn, ekologiseen kestävyyteen ja työllisyystilanteeseen.

3.1

ETSK panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan terästeollisuuden hälyttävä tilanne on Euroopan komission asialistalla. Työmarkkinaosapuolten ja jäsenvaltioiden kuuleminen on tarjonnut niille mahdollisuuden tuoda esiin näkemyksiään alasta ja sen heikkouksista sekä ehdottaa mahdollisia ratkaisuja suorituskykyisen terästeollisuuden säilyttämiseksi EU:ssa. Näiden kuulemisten tuloksena on laadittu kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskeva toimintasuunnitelma.

3.2

Suunnitelma on ensimmäinen askel pyrittäessä auttamaan teräsalaa vastaamaan nykypäivän suurimpiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin haasteisiin luomalla ”uudet” teollisuuspoliittiset puitteet kilpailukykyisen terästeollisuuden ja sen työpaikkojen säilyttämiseksi Euroopassa. Toimintasuunnitelmassa esitetyt näkemykset ovat optimistisia, mutta viime kädessä sen onnistuminen riippuu siitä, kuinka nämä näkemykset viedään käytäntöön. Toimintasuunnitelman mahdolliset vaikutukset toteutuvat ainoastaan, mikäli suunnitelma perustuu selkeään lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiaan ja sille osoitetaan tarvittavat oikeudelliset, rahoitukselliset ja logistiset välineet.

3.3

ETSK katsoo, että toimintasuunnitelman täytäntöönpanon tulisi mahdollistaa seuraavat seikat:

3.4

Yksi teollisuuspolitiikkaa käsittelevän komission tiedonannon tavoitteista on varmistaa, että teollisuussektorin osuus EU:n bkt:stä on 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. ETSK kannattaa tätä tavoitetta, sillä se hyödyttää myös teräsalaa. Tavoitetta on kuitenkin todennäköisesti erittäin vaikea saavuttaa, mikäli ei paranneta mahdollisuuksia saada rahoitusta Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kaltaisilta rahoituslaitoksilta.

3.5

Markkinatilanne pakottaa teräksentuottajat jatkamaan vaikeiden rakenteellisten muutosten toteuttamista (fuusioitumisten, yritysostojen ja konkurssien mahdollisuutta ei voida sulkea pois). On olennaisen tärkeää tehdä kalliita investointeja innovointiin, tarjota innovatiivisia teräslajeja, parantaa tarjottavien valmiiden tuotteiden valikoimaa, vähentää edelleen kustannuksia tuotetyypeittäin sekä ottaa käyttöön palveluita, joissa hyödynnetään omasta tuotannosta saatua terästä, mutta tämän rahoittaminen nykytilanteessa on monille teräksentuottajille hankalaa tai mahdotonta.

3.6

Komission tilaaman, EU:n terästeollisuuden kumulatiivisia kustannuksia arvioivan tuoreen tutkimuksen mukaan sääntelystä aiheutuvat kustannukset eivät normaaliaikoina ole kustannuskilpailukyvyssä ilmenevän eron pääasiallinen aiheuttaja. EU:n sääntelystä aiheutuvilla kustannuksilla voi kuitenkin kriisiaikoina olla huomattava vaikutus terästeollisuuden kilpailukykyyn (3). Sääntelykehystä tulisi arvioida sekä kustannusten että hyötyjen osalta.

3.7

Teräsalan työmarkkinaosapuolten on osallistuttava tiiviisti sääntelykehyksen arviointiin.

3.8

Kuten Euroopan komissio painottaa, EU:ssa teräksen kysyntä riippuu muutaman keskeisen terästä käyttävän teollisuudenalan – esimerkiksi rakennusalan ja autoteollisuuden – talous- ja rahoitustilanteesta (4). Valitettavasti nykyinen talouskriisi vaikuttaa todella heikentävästi näiden alojen kysyntään ja on siksi johtamassa teräksen kokonaiskysynnän vähenemiseen.

3.9

Euroopan komissio on ottanut lähtökohdakseen CARS 2020 -toimintasuunnitelmansa (5) sekä kestävyysperiaatteiden mukaista rakentamista tukevan aloitteensa (6) piristääkseen teräksen kysyntää Euroopassa. Terästeollisuuden nykytilanteen kiireellisyys huomioon ottaen nämä suunnitelmat eivät ole riittävän konkreettisia eivätkä ne riitä lyhytaikaisen vaikutuksen aikaansaamiseksi teräsalalla.

3.10

Teräksen kysyntää voidaan myös lisätä helpottamalla merkittävien tulevaisuuteen suuntautuneiden infrastruktuurihankkeiden käynnistämistä sekä parantamalla EU:n kansalaisten ostovoimaa kotimarkkinoiden elpymisen edistämiseksi.

3.11

Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana EU:n terästeollisuus on kärsinyt yhä voimakkaammin sopimattomista kaupallisista menettelyistä, kolmansien maiden harjoittamasta protektionismista sekä raaka-ainetuottajien liiallisesta keskittymisestä. Onkin kiireellistä arvioida mahdollisuutta puuttua kohdennetusti ja viipymättä kaikenlaisiin sopimattomiin menettelyihin, joiden uhriksi Euroopan terästeollisuus on joutunut. Tähän ryhtyminen on sitäkin kiireellisempää, kun otetaan huomioon alan maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, jonka johdosta jotkut kolmannet maat ovat ryhtyneet soveltamaan sopimattomia kaupallisia menettelyjä ylituotantonsa viemiseksi.

3.12

Euroopan terästeollisuudella on tulevaisuus ainoastaan, mikäli yritykset ovat maailmanlaajuisen teknologisen kehityksen eturintamassa, erityisesti kun kyse on hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuteen liittyvien uusimpien tuotantotekniikoiden soveltamisesta sillä edellytyksellä, että se on taloudellisesti kannattavaa.

3.13

Terästeollisuus on energiaintensiivinen ala, jolla on nykyisin vastassaan korkeammat energiahinnat kuin valtaosalla sen kansainvälisistä kilpailijoista. Koska ala on erittäin pääomaintensiivinen, energiahintoihin liittyvä vakaus, ennustettavuus ja maailmanlaajuinen kilpailukyky ovat avainasemassa alan pitkän aikavälin kehittymistä silmällä pitäen.

3.14

Toimintasuunnitelmassa keskitytään aivan oikein siihen, kuinka terästuotteiden ja -materiaalien avulla voidaan osaltaan vähentää hiilidioksidipäästöjä. Tuotantoprosessien osalta ala on nykyisin teknologioin lähellä rajojaan eikä siksi kykene saavuttamaan komission vuoteen 2050 saakka asettamia välitavoitteita. Merkittäviä parannuksia voidaan saavuttaa ainoastaan läpimurtoteknologioiden avulla. Tutkimuksella, kehityksellä ja innovoinnilla sekä t&k-toiminnan rahoittamiseen ohjattavilla resursseilla on näin ollen ensiarvoinen merkitys. Tässä yhteydessä ETSK ilmaisee tyytyväisyytensä komission ehdotukseen tukea Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa t&k-toimintaa sekä esittely- ja kokeiluhankkeita, joissa tähdätään uusiin, entistä puhtaampiin sekä resurssi- ja energiatehokkaampiin teknologioihin.

3.15

Vaikka ala on nykyisin teknologioin lähellä rajojaan, kaikki tuotantolaitokset eivät ole hyödyntäneet täysin mahdollisuuksiaan parantaa energia- tai resurssitehokkuuttaan käytettävissä olevien teknologioiden avulla. Yrityksiä tulisi kannustaa investoimaan parhaisiin käytettävissä oleviin teknologioihin.

3.16

Raaka-aine- ja energiahinnat määräävät nykyisin suuntaukset innovoinnissa. Vaikka terästeollisuus itse on päävastuussa investoinneista tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin, tukea t&k-toimintaan, kokeilu- ja esittelyhankkeisiin sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseen on lisättävä. Koska raaka-aineet ja energia aiheuttavat suurimman kustannustaakan, haasteena on supistaa kustannuseroja EU:n pääkilpailijoihin nähden.

3.17

Kriisi sekä tiukat budjettirajoitukset ovat vakavalla tavalla heikentäneet mahdollisuuksia maksaa korvauksia teräksentuottajille joissakin jäsenvaltioissa, mikä todennäköisesti johtaa epätasapuoliseen tilanteeseen EU:ssa.

3.18

Viime vuosikymmeninä Euroopan terästeollisuus on säilyttänyt kilpailuedun kilpailijoihinsa nähden tehokkuusparannusten, tuoteinnovoinnin ja työvoiman tuottavuuden huomattavan parantamisen ansiosta. Nykyisessä tilanteessa lisäparannuksia tällä alalla on kuitenkin vaikea aikaansaada, mikäli markkinatilanne ja yritysten sääntely-ympäristö eivät parane.

3.19

Uusien taloudellisesti kannattavien teknologioiden kehittämisen yhteydessä on parannettava eurooppalaisten teräsyhtiöiden kilpailukykyä suhteessa niiden kansainvälisiin kilpailijoihin. Vähemmän intensiivinen tuotanto energian ja raaka-aineiden osalta johtaa kustannusten vähenemiseen, mikä lisää näin eurooppalaisen terästeollisuuden kilpailukykyä.

3.20

Toimintasuunnitelmassa tarkastellaan ammattitaitoisen työvoiman tulevan puutteen ongelmaa lähinnä ikäpyramidista johtuvana, muttei kiinnitetä riittävästi huomiota osaamisen ja taitopääoman hukkaamiseen rakennemuutoksen seurauksena. Sukupolvenvaihdos edellyttää lisäksi järjestelmällisiä ratkaisuja erityisesti nuorisotyöttömyyden jyrkkää nousua silmällä pitäen.

3.21

On olennaisen tärkeää edistää työntekijöitä tukevia väliaikaisia toimenpiteitä taloudellisen laskusuhdanteen torjumiseksi sekä terästeollisuuden tulevaisuuden kannalta elintärkeän työvoiman ja taitopääoman säilyttämiseksi.

3.22

Kun otetaan huomioon Euroopan teräsalan edessä olevan tilanteen kiireellisyys, on pettymys panna merkille, että komission suunnitelmissa on pitää ainoastaan yksi korkean tason ryhmän kokous vuosittain. Alan nykyisen epävakauden johdosta tilannepäivityksiä tarvitaan jatkuvasti, jotta voidaan tehdä tosiseikkoihin perustuvia päätöksiä.

3.23

Toimintasuunnitelman hyväksymistä seuraavien 12 kuukauden kuluessa on lisäksi toteutettava arviointi toimintasuunnitelman vaikutuksista Euroopan terästeollisuuden kilpailukykyyn. Mahdollisimman täsmällisen ja objektiivisen arvioinnin varmistamiseksi on ratkaisevan tärkeää ottaa työmarkkinaosapuolet mukaan keskusteluihin. Työnantajien ja työntekijöiden edustajien on tiivistettävä yhteistyötään unioni-, jäsenvaltio-, paikallis- ja yritystasolla sitoutuakseen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon.