12.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/65

1.1

Euroopan komission tekemän säädösluonnoksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artikla (1). Näin ollen säädösluonnoksen tavoitteena lienee tupakkatuotteisiin sovellettavien oikeudellisten säädösten lähentäminen, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Direktiiviehdotuksen perustelujen 3.9.1 kohdassa todetaan, että Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut kyseisen oikeusperustan valinnan direktiiville 2001/37/EY (2) ja että sama oikeusperusta soveltuu näin ollen käsillä olevaan ehdotukseen, sillä tavoitteena on kansanterveyden suojelun korkea taso tupakkaan liittyviltä riskeiltä.

1.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu kyseiseen oikeusperustaan periaatteessa myönteisesti ehdotuksen tavoitteet huomioon ottaen. ETSK on täysin samaa mieltä ehdotuksen tavoitteista ja erityisesti tavoitteesta pyrkiä estämään tupakoinnin aloittaminen varsinkin nuorison parissa. ETSK panee kuitenkin merkille, että joissakin yhteyksissä – esimerkiksi Euroopan parlamentin oikeudellisten asiain valiokunnassa – on esitetty epäilyjä oikeusperustan asianmukaisuudesta muun muassa sillä perusteella, että jäsenvaltiot voivat saavuttaa tavoitteen riittävällä tavalla muutoinkin.

1.3

ETSK on täysin Euroopan komission kannalla siinä, että oikeus terveyteen täytyy säilyttää kaikkia taloudellisia seikkoja tärkeämpänä. Näin ollen ETSK myös kannattaa painokkaasti sitä, että käynnistetään julkisia kasvatusalan ohjelmia ja tiedotuskampanjoita tupakoinnin aiheuttamista vakavista terveyshaitoista. On kuitenkin epäilyksiä siitä, auttavatko ehdotetut toimet lopettamaan vähitellen tupakoinnin. Näin ollen komitea suosittelee tarkasteltavana olevan toimen täydentämistä korostamalla täysin selvästi Euroopan tason tiedotus- ja neuvontastrategioiden tärkeyttä perus- ja keskiasteen oppilaitoksille, jotta kaikille lapsille ja nuorille voitaisiin tiedottaa asianmukaisesti, kattavasti ja säännöllisesti tupakointia koskevista tosiasioista, sen haittavaikutuksista sekä ympäristön tupakansavulle altistumisen karsinogeenisista vaikutuksista (3).

1.4

Komitea toteaa, että huomattava määrä työpaikkoja on vaarassa koko EU:ssa kaikilla niillä aloilla, jotka kuuluvat tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden viljelyn, tuotannon, pakkauksen ja vähittäismyynnin arvoketjuun. ETSK kehottaa kiinnittämään tarvittavaa huomiota tällaisten työmarkkinariskien estämiseen ja suosittaa voimakkaasti, että työpaikkojen säilyttämiseksi toteutettaisiin kaikkientyyppisiä käytettävissä olevia siirtymä- ja rakennemuutostoimia, etenkin tarjoamalla koulutusta työntekijöille sekä tieteellistä, teknistä ja innovaatiotukea yrityksille ja maatiloille uudentyyppisiin tuotteisiin siirtymiseksi. On syytä muistaa, että tupakan viljely edistää osaltaan maaseudun työllisyyttä. Koheesio- ja rakennerahoitusta ja aluerahoitusta sekä tutkimus- ja innovointirahoitusta olisi hyödynnettävä tehokkaasti niissä jäsenvaltioissa, joihin tämä mahdollinen rakennemuutos kohdistuu ankarimmin erityisesti nykyisessä talouskriisitilanteessa.

1.5

Verotuloja on vaarassa hävitä huomattavasti laittoman kaupan lisääntymisen ohella myös myynnin ja hintojen putoamisen vuoksi. Tällä hetkellä Euroopan unionissa kerätään lähes 100 miljardia euroa tupakan valmisteveroa.

1.6

Rikollisverkostojen käsissä olevan laittoman kaupan (salakuljetus ja väärennökset) voimakas lisääntyminen vähentää laillista tupakanmyyntiä ja tupakasta saatavaa valmisteverotuloa. Se vaarantaa myös kuluttajien turvallisuuden, koska terveys- ja laatuvalvonnassa on puutteita, ja helpottaa tupakan saatavuutta alaikäisille. Laittoman kaupan seurauksena Euroopan unionissa jää vuosittain keräämättä (Euroopan petostentorjuntaviraston tietojen mukaan) 10 miljardin euron edestä verotuloa (4). Salakuljetetulla tupakalla on EU:ssa nykyisin kymmenisen prosentin myyntiosuus (5). ETSK suhtautuukin myönteisesti Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen yhteydessä äskettäin allekirjoitettuun pöytäkirjaan tupakkatuotteiden laittoman kaupan poistamiseksi. Pöytäkirjassa sidosryhmiä kehotetaan toteuttamaan tehokkaita toimia tupakan laittoman valmistamisen ja laittoman kaupan poistamiseksi (6).

1.7

Nyt esitetty ehdotus muuttaa huomattavasti laillisen, vaikkakin erityisesti säännellyn tuotteen markkinoille tulon, kilpailun ja vapaan kaupan välttämättömän toiminnan edellytyksiä. ETSK on tietoinen asiaan liittyvistä huolista, jotka on tuotu esiin eräissä unionin ja kansainvälisen tason vaikutuksenarvioinneissa. ETSK kehottaa kuitenkin ottamaan huomioon odotettavissa olevat parannukset, jotka liittyvät sekä terveydenhuoltokustannusten alenemiseen että kansanterveyden paranemiseen, sillä Euroopan kansalaisilla on oikeus odottaa Euroopan unionilta heidän terveytensä korkeatasoista suojelua perusoikeuskirjan 35 artiklan mukaisesti.

1.8

Laajojen valtuuksien antaminen komissiolle direktiivin olennaisten osien kehittämiseksi tuonnempana delegoiduin säädöksin loukkaa jäsenvaltioiden suvereniteettia ja on siten toissijaisuusperiaatteen vastaista. ETSK ei voi hyväksyä delegoituja säädöksiä, jotka eivät kuulu nimenomaisesti SEUTin 290 artiklan piiriin. Lisäksi kahdeksan kansallista parlamenttia on osana toissijaisuusperiaatteen toteutumisen valvontaa antanut 14 ääntä komission ehdotusta vastaan sillä perusteella, että siinä ei noudateta toissijaisuusperiaatetta (7).

1.9

ETSK kannattaa pyrkimystä haitan vähentämiseen ja kehottaa siksi komissiota laatimaan yksiselitteisen määritelmän ja esittämään asianmukaisen oikeudellisen kehyksen "vähemmän haittaa aiheuttaville tuotteille", jotka tieteellisesti kiistattomalla tavalla aiheuttavat vähemmän haittaa kuin tavanomaiset savukkeet. Tämä koskee erityisesti tupakkaa (eikä kemiallista nikotiinia) sisältäviä tuotteita, jotka kuuluvat siksi direktiivin alaan.

2.1

ETSK on täysin tietoinen tupakan kansanterveydellisistä haitoista. Kuten direktiiviehdotuksen perustelujen 1 kohdassa todetaan, tupakka on merkittävin ennenaikaisen kuoleman syy EU:ssa ja aiheuttaa lähes 700 000 kuolemantapausta vuosittain. Ehdotuksessa korostetaankin kiitettäviä ja täysin hyväksyttäviä tavoitteita, kuten tupakoinnin aloittamisen estäminen etenkin nuorten keskuudessa, kun otetaan huomioon, että 70 prosenttia tupakoijista ryhtyy tupakoimaan ennen kuin he täyttävät 18 vuotta ja 94 prosenttia ennen 25 ikävuottaan. Nämä tiedot korostavat tarvetta toteuttaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvia toimia (8).

2.2

Näin ollen ETSK ymmärtää, että direktiivin tarkistus on ehdottoman välttämätön ja että se on siksi saatettava viipymättä päätökseen. Tarkistus on vuosia myöhässä, vaikka Euroopan unionin perusoikeuskirjassa määrätään, että ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu varmistetaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa. On selvää, että oikeuden terveyteen täytyy pysyä kaikkien taloudellisen seikkojen yläpuolella. Lisäksi on otettava huomioon, että hyvin rajoittavan tupakanvastaisen lainsäädännön hyväksyneissä maissa tupakan kulutus ei ole juurikaan muuttunut. Euroopan komission tuoreen, savutonta ympäristöä käsittelevän raportin (9) mukaan esimerkiksi Espanjassa kulutus on viimeisten kolmen vuoden aikana vähentynyt vain kaksi prosenttiyksikköä hyväksytyistä ankarista laeista huolimatta. Näin ollen ETSK kannattaa painokkaasti sitä, että tarkasteltavana olevan toimenpiteen lisäksi käynnistetään julkisia kasvatusalan ohjelmia ja tiedotuskampanjoita tupakoinnin aiheuttamista vakavista terveyshaitoista. Niillä vahvistetaan pitkällä aikavälillä kansanterveyden edistämiseksi ehdotettujen toimien tehokkuutta, sillä edelleen esiintyy epäilyjä siitä, voidaanko niiden avulla edistää tupakoinnin suositettavaa vähittäistä lopettamista.

2.3

Euroopan komission 19. joulukuuta 2012 esittämällä ehdotuksella tupakkatuotteita koskevan direktiivin 2001/37/EY tarkistamiseksi voi olla vakavia seurauksia työllisyyteen, talouteen ja verotulojen kertymiseen Euroopan unionissa. Näin ollen se on vastoin unionin muita perustavoitteita, kuten täystyöllisyyttä ja talouskasvua (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artikla), ellei lisäksi toteuteta liitännäistoimenpiteitä. Euroopan unionissa tupakka-ala työllistää lähes 1,5 miljoonaa ihmistä. Heistä 400 000 on tupakanviljelijöitä ja 956 000 työpaikkaa on sidoksissa tupakan vähittäismyyntiin (10). Tupakan valmisteveroa kerätään vuosittain lähes 100 miljardia euroa. Viennin kannalta ala on erittäin merkittävä, sillä se on yksi harvoista, joiden tulos on positiivinen sekä Euroopan että monien jäsenvaltioiden tasolla. Vuonna 2010 tupakkatuotteiden kokonaisvienti Euroopan unionista oli noin 55 000 tonnia. Suurin osa siitä oli peräisin Bulgariasta (13 200 tonnia), Kreikasta (11 200 tonnia) ja Ranskasta (8 000 tonnia). Lisäksi tupakka on maataloustuote, joka tarjoaa 400 000 työpaikkaa unionissa, pääosin vailla muita vaihtoehtoja olevilla heikommin kehittyneillä alueilla. Italian raakatupakan tuottajajärjestöjen liiton (UNITAB) ja EU-maiden tuottajajärjestöjen keskusjärjestön (COPA) tilastot osoittavat, että 96 prosenttia tupakkaan erikoistuneista maatiloista on perheyrityksiä, joiden keskimääräinen viljelyala on 0,5–3 hehtaaria (11).

3.1

Euroopan komission esittämässä tupakkatuotedirektiivin tarkistuksessa keskitytään kuuteen toiminta-alaan:

Näistä kuudesta alasta kolmella on erittäin suuri työllisyys- ja verovaikutus Euroopan unionin jäsenvaltioille. Pakkausmerkintöjen, pakkausten ja ainesosien osalta ehdotuksessa velvoitetaan nykyisistä merkinnöistä suhteettomasti laajennettuihin terveysvaroituksiin, jotka rajoittavat tupakkatuotteiden muotoa, makua ja sisältöä. Esimerkiksi kaikkiin tupakka-paikkauksiin on painettava kuvaa ja tekstiä sisältävä terveysvaroitus, joka täyttää 75 prosenttia pakkauksen pinta-alasta. Sen ja joissakin jäsenvaltioissa pakollisen veromerkin lisäksi pakkauksen sivuihin lisätään uusia tietoja (50 prosenttia kummastakin sivusta), joita ovat merkinnät myynnin kieltämisestä alaikäisille ja uudet, tupakkatuotteiden paikannusta ja jäljitettävyyttä koskevat merkinnät. Tämän johdosta laillisesti rekisteröityjen kaupallisten tuotemerkkien ilmoittamiseen tarkoitettu tila jää käytännössä äärimmäisen pieneksi. Lisäksi askeille säädettävä vähimmäiskorkeus ja -leveys johtaa siihen, että jotkut rasiamallit poistuvat myynnistä. Tämä koskee vaikkapa Kreikassa ja muutamissa muissa maissa erittäin yleistä lipallista rasiamallia. Vastaavasti myynnistä poistuisi Portugalissa myydyin rasiamalli. Lisäksi tämä pakkausmuutos, joka ei perustu tieteelliseen näyttöön, voi vaarantaa työpaikkoja pakkausteollisuudessa, joka on merkittävä ala monessa Euroopan maassa, esimerkiksi Saksassa, Puolassa, Ranskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Itävallassa. On pantava merkille, että tupakkatuotteiden vähimmäiskorkeutta ja -leveyttä koskevat vaatimukset eivät sisältyneet julkiseen kuulemiseen eikä niitä otettu huomioon vaikutustenarvioinnissakaan. Lisäksi kielletään tunnusomaisia makuaineita sisältävien savukkeiden myynti ja esitetään uusi määritelmä 'pikkusikarille' vastoin vain vähän yli vuoden ajan unionissa voimassa olleita verosäädöksiä (12).

3.2

Tämän seurauksena, ja koska kaikissa pakkauksissa on sama muoto ja samanmakuisia savukkeita, hinta on ainoa kaupallisia tuotemerkkejä erottava tekijä, mistä seuraa koko alan arvoketjun mureneminen. Kun hinta jää ainoaksi kilpailutekijäksi, hinnat laskevat, mikä vähentää yhtäältä alan toimijoiden tuloja ja valtioiden verotuloja ja toisaalta alan työpaikkoja.

3.3

Hinta ainoana erottavana tekijänä aiheuttaa esimerkiksi sen, ettei Euroopan unionissa viljeltävä korkealaatuinen tupakka houkuta enää unionin alueella tehtaita ylläpitäviä yrityksiä, koska tupakkaa ei enää osteta laadun perusteella. Tästä seuraa, että tupakanviljelystä riippuvaiset työpaikat ovat komission vaikutustenarvioinnissa todetun vastaisesti vakavassa vaarassa. Nykyisin Euroopan unionin tupakkasato on 250 000 tonnia tupakkaa vuodessa. Suurin tuottaja on Italia 89 000 tonnilla. Sitä seuraavat Bulgaria 41 056 tonnilla, Espanja 38 400 tonnilla ja Kreikka 24 240 tonnilla. Alan työllisyysketju tarjoaa töitä 400 000 henkilölle. Bulgariassa tupakanviljely työllistää 110 000 henkilöä, ja sitä seuraavat Puola 75 100:lla ja Italia 59 300 työpaikalla (13).

3.4

Muodon ja makujen standardointi saattaisi myös johtaa tupakan salakuljetuksen lisääntymiseen. Mafiat hyötyvät siitä, jos kaikista tuotteista tulee lähes samannäköisiä. Ne pystyvät erittäin helposti jäljittelemään salakuljettamissaan tuotteissa muotoja ja makuja, joihin kuluttajat ovat tottuneet, ja tyydyttämään kysynnän säätelyn ulkopuolelle jääviä väyliä pitkin jättämättä euroakaan jäsenvaltioiden verohallintojen kassaan. Lisäksi kyseiset tuotteet jäävät kaiken laadunvalvonnan ulkopuolelle, mikä vaarantaa vakavasti kuluttajien turvallisuuden.

3.5

Viimeisinten käytettävissä olevien tietojen mukaan Euroopan unionissa jää laittoman kaupan seurauksena vuosittain keräämättä 10 miljardin euron edestä tupakan valmisteverotuloa. Salakuljetetulla tupakalla on EU:ssa nykyisin kymmenen prosentin osuus tupakanmyynnistä (14). ETSK pitääkin erittäin tervetulleena 12. marraskuuta 2012 allekirjoitettua, tupakoinnin torjuntaa koskevaan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimukseen liittyvää pöytäkirjaa tupakkatuotteiden laittoman kaupan poistamisesta. Tässä Euroopan komission EU:n ja jäsenvaltioiden puolesta neuvottelemassa pöytäkirjassa kehotetaan sidosryhmiä toteuttamaan tehokkaita toimia tupakan laittoman valmistuksen ja kaupan lopettamiseksi (15).

3.6

Verotulojen menetyksen lisäksi laittoman kaupan kasvu johtaa tupakanmyynnin laskuun. Se heijastuu koko arvoketjuun, mutta se voi vaikuttaa erityisesti tupakan vähittäismyyntiä harjoittaviin yrityksiin. Lähes miljoona työpaikkaa on suoraan tai välillisesti sidoksissa tupakan vähittäismyyntiin Euroopan unionissa. Niitä on sekä elintarvikemyymälöissä, kioskeissa tai erityisliikkeissä, kuten Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja – vasta vähän aikaa – Unkarissa, joissa on valtion säätelemiä ja valvomia tupakka- ja postimerkkimyymälöiden verkostoja. Yksistään Kreikassa 40 000 työpaikkaa on sidoksissa tupakan vähittäismyyntiin (16).

3.7

ETSK myöntää, että työpaikkoja saattaa olla vaarassa tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden tuotannon, pakkausten ja vähittäismyynnin koko arvoketjussa ja maatalousalueilla, missä ei ole kehitetty muita vaihtoehtoja ja missä YMP:n tuotantotukia ei ole enää saatavilla. On syytä muistaa, että tupakan viljely edistää maaseudun työllisyyttä. ETSK kehottaa kiinnittämään tarpeellista huomiota näiden työmarkkinoille aiheutuvien vaarojen minimoimiseen ja suosittaa painokkaasti, että työpaikkojen säilyttämiseksi toteutettaisiin kaikentyyppisiä käytettävissä olevia siirtymä- ja rakennemuutostoimia, erityisesti tarjoamalla koulutusta työntekijöille sekä tieteellistä, teknistä ja innovointitukea yrityksille ja maatiloille uudentyyppisiin tuotteisiin siirtymiseksi. Koheesio- ja rakennerahoitusta ja aluerahoitusta sekä tutkimus- ja innovaatiorahoitusta tulisi hyödyntää tehokkaasti niissä jäsenvaltioissa, joihin tämä mahdollinen rakennemuutos kohdistuu ankarimmin etenkin nykyisen talouskriisin yhteydessä.

3.8

Kokoavasti todettakoon ETSK:n myöntävän, että ehdotettuun direktiiviin saattaa liittyä huomattavia riskejä. Komitea kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota odotettuihin parannuksiin, jotka liittyvät sekä terveydenhoitokustannusten alenemiseen että kansanterveyden kohenemiseen, sillä EU:n kansalaisilla on oikeus odottaa Euroopan unionin edistävän ihmisten terveyden korkeatasoista suojelua perusoikeuskirjan 35 artiklan mukaisesti.

3.9

Direktiiviehdotuksessa on lisäksi 16 delegoitua säädöstä, jotka antavat Euroopan komissiolle vallan säätää ja päättää direktiivin keskeisistä osista; tämä mahdollisuus on nimenomaisesti jätetty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan (17) ulkopuolelle. Täten neuvostolle, Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioiden kansanedustuslaitoksille ei jätetä lähes ollenkaan toimintamarginaalia direktiivin tärkeimpien kysymysten sääntelyssä.

4.1

Direktiiviehdotukseen sisällytetyt toimet ovat erittäin rajoittavia ja perustuvat kriteereihin, joilla pyritään vähentämään tupakan houkuttelevuutta ja siten saavuttamaan toivotut terveystavoitteet. Lisäksi ETSK korostaa erityisesti eurooppalaisille nuorille suunnattujen valistussuunnitelmien ja -kampanjoiden tarvetta. Tässä yhteydessä on muistettava, että Euroopan komission omat arviot toimiensa terveydellisistä vaikutuksista eivät välttämättä vaikuta kovin kunnianhimoisilta (kaksi prosenttia) mutta tällainen progressiivinen lähestymistapa estää aiheuttamasta vakavaa ja mahdollisesti suhteettoman suurta taloudellista haittaa.

4.1.1

Terveysvaroitusten merkitseminen 75 prosentin alalle kummankin puolen ulkopinnasta ja uusien tuotetietojen merkitseminen 50 prosentin alalle sivupinnoista (9 artikla) ei perustu kiistattomaan tieteelliseen näyttöön. Vaikka Hammondin tutkimus (18) osoitti tällaisten varoitusten tehon, muut, mm. Maastrichtin yliopistossa (19) ja Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastossa (FDA) (20) tehdyt tutkimukset osoittavat päinvastoin, etteivät graafiset terveysvaroitukset ole tehokkaita keinoja vähentää tupakointia. Euroopan komission Eurobarometrin (21) mukaan yhdeksän kymmenestä tupakoijasta toteaa, etteivät suurikokoiset merkinnät saa heitä lopettamaan tupakointia ja seitsemän kymmenestä uskoo, ettei tällaisin keinoin pystytä vähentämään alaikäisten tupakointia. Yhdysvaltain liittovaltion vetoomustuomioistuin päätyi vastikään myös ratkaisuun, ettei suurikokoisista graafisista terveysvaroituksista ollut riittävää näyttöä. Se toteaa, ettei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että mainitut varoitukset olisivat suoraan vähentäneet olennaisesti tupakointia yhdessäkään niistä maista, joissa niitä nykyisin vaaditaan. Se katsoo myös, että näytön todistusvoima on hyvin vähäinen (22).

4.2

Terveysvaroitusten suhteeton suurentaminen merkitsee samalla myös

4.3

Sama koskee tunnusomaista makua tai aromia varten käytettävien ainesosien rajoittamista (6 artikla) ilman tieteellistä näyttöä, kuten kyseisten ainesosien vähentäminen niiden myrkyllisyyden tai niiden aiheuttaman riippuvuuden takia. Nyt perusteena ovat tupakan houkuttelevuuden vähentämisen kaltainen subjektiivinen kriteeri ja subjektiiviset stereotypiat siitä, millaista tupakkatyyppiä kunkin ikäryhmän tai sukupuolen edustajat polttavat. Tämä sama subjektiivisuus ilmenee kiellettäessä mielivaltaisesti ja perusteluitta tiettyjä savuketyyppejä, kuten ohuet slim-savukkeet (joita ei sisällytetty julkiseen kuulemiseen eikä vaikutustenarviointiin), lyhytsavukkeet ja kaikki mentolisavukkeet. Sama koskee kääretupakkapakkaukselle määritettyä vähimmäispainoa, tupakkapakkauksen standardoitua muotoa tai etenkin keksittyä uutta "pikkusikarien" kategoriaa, joka on ristiriidassa 1. tammikuuta 2011 voimaan tulleen direktiivin 2011/64/EU (24) kanssa. Monissa Euroopan maissa erittäin suosittujen ohut- ja mentolisavukkeiden kieltäminen aiheuttaisi sen, ettei kyseisiä savukkeita enää olisi kuluttajien saatavilla, joten heidän täytyisi turvautua salakuljetusmarkkinoihin niitä hankkiakseen. Lisäksi kyse on pääasiassa aikuisten kuluttajien suosimista tupakkatuotteista. Tähän konkreettiseen tapaukseen ei siis sovi peruste, jonka mukaan tarkoituksena on ehkäistä alaikäisten tupakointia. Esimerkiksi mentolin suhteen on muistettava, että kyseistä tupakkalajia kuluttavat pääasiassa aikuiset ja että lisäksi Yhdysvaltojen ja Kanadan kaltaiset maat, joissa on erittäin pitkälle hiottu, tupakoinnin vastainen lainsäädäntö tietyt ainesosat kieltävine konkreettisine säännöksineen, eivät ole kieltäneet sitä. Tästä syystä ETSK ehdottaa, että mentolin kieltäminen poistetaan direktiiviehdotuksesta.

4.3.1

Komitea on täysin samaa mieltä komission ehdotuksen kanssa siitä, että markkinoilta kielletään uudet tuotteet, joiden makuna on mm. purukumi, piña colada ja mojito, eli ns. makeissavukkeet, jotka saatetaan suunnata pääasiassa nuorille kuluttajille.

4.3.2

Ainesosien äärimmäinen rajoittaminen aiheuttaisi maun yhdenmukaistamisen ja siten olisi mahdotonta erottautua kilpailijoista, mikä rajoittaisi investointia ja uusien tuotteiden mahdollista laskemista markkinoille. Kaikki tämä haittaisi kuluttajaa, jonka valinnanmahdollisuudet kapenisivat.

4.4

ETSK kehottaa komissiota laatimaan yksiselitteisen määritelmän ja esittämään asianmukaisen oikeudellisen kehyksen "vähemmän haittaa aiheuttaville tuotteille", jotka tieteellisesti kiistattomalla tavalla aiheuttavat vähemmän haittaa kuin tavanomaiset savukkeet. Käsitettä "vähemmän haittaa aiheuttava" sovelletaan tuotteisiin, jotka voivat korvata tavanomaiset savukkeet, mutta joista on huomattavasti vähemmän haittaa terveydelle. Kyse ei ole tupakoinnin lopettamiseen tähtäävistä tuotteista. Tupakkaa (ei kemiallista nikotiinia) sisältävät tuotteet, jotka siten kuuluvat direktiivin alaan, on määritettävä selvästi ja niitä varten on laadittava selkeä lainsäädäntö. Siten kuluttajat saavat tietoa niiden tunnusomaisista piirteistä.

4.5

Euroopan komissio on sisällyttänyt direktiiviehdotukseensa myös tupakan laittoman kaupan vähentämiseen tähtääviä toimia. Ehdotuksen 14 artiklassa Euroopan komissio esittää esimerkiksi paikannus- ja jäljitysjärjestelmää ja erilaisia täydentäviä turvatoimia, joiden avulla pyritään varmistamaan, että Euroopan unionissa myydään yksinomaan direktiivin säännökset täyttäviä tuotteita. Tämä toimi edellyttää suhteettoman suurta taloudellista ja hallinnollista taakkaa, josta monet pienet ja keskisuuret yritykset eivät selviydy. Laittoman kaupan vähentämisen sijaan valvonnan järjestäminen merkitsee jäsenvaltioille suurempaa hallinnollista rasitetta. Tämä järjestelmä ei myöskään auta hillitsemään salakuljetusta tai laitonta kaupankäyntiä, joita muut direktiiviehdotuksessa esitetyt toimet päinvastoin edistävät. Siksi ETSK katsoo, että direktiiviehdotuksen 14 artiklassa esitettyjen säännösten pitäisi olla aivan samat kuin lausekkeet jäljitettävyydestä, jotka sisällytettiin laittomasta kaupankäynnistä laadittuun Maailman terveysjärjestön osapuolten konferenssin pöytäkirjaan (25) viime vuoden lopulla.

4.6

Lisäksi direktiivi tarjoaa Euroopan komissiolle mahdollisuuden säännellä ja muuttaa lukuisin delegoiduin säädöksin olennaisia kohtia, esimerkiksi riippuvuuden aiheuttavuutta, terveysvaroitusten laatimista, sijoittamista ja kokoa. Näin ollen jäsenvaltioille ei jää juurikaan liikkumavaraa direktiivin täytäntöönpanossa, mikä on sääntelyn äärimuoto, johon on tähän mennessä turvauduttu Euroopan unionissa vain harvoin. Tämä loukkaa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, kuten kahdeksan jäsenvaltion (Italia, Tšekki, Kreikka, Bulgaria, Tanska, Portugali, Romania ja Ruotsi) (26) kansalliset parlamentit jo esittäneet. Italiassa maan parlamentti on huomauttanut ehdotuksen loukkaavan kyseisiä periaatteita ja korostanut lisäksi, että jotkut kielletyistä savukemalleista, kuten ohuet ja vähätervaiset savukkeet, voivat olla hyödyllinen väline pyrkimyksissä vähentää tupakointia tai lopettaa se (27).

4.6.1

Direktiiviehdotuksen 8, 9 ja 11 artiklassa Euroopan komissiolle annetaan esimerkiksi mahdollisuus muuttaa delegoidun säädöksen avulla terveysvaroituksia ja niiden suunnittelua, ulkoasua, muotoa ja sijoituspaikkaa. Myös 6 artiklassa komissiolle annetaan mahdollisuus päättää delegoidun säädöksen avulla lisäaineiden sisällöistä ja enimmäistasoista.

4.6.2

Sikarien, pikkusikarien ja piipputupakan suhteen direktiiviehdotuksessa varataan myös valta poistaa automaattisesti direktiivistä tiettyjä poikkeuksia, mikäli tapahtuu "olosuhteiden merkittävä muutos". Kyseisellä muutoksella tarkoitetaan myyntimäärien kasvua vähintään 10 prosentilla vähintään 10 jäsenvaltiossa tai 5 prosenttiyksikön kasvua alle 25-vuotiaiden kuluttajaryhmässä. Komissio ei tiedosta, että nykyisistä 27 jäsenvaltiosta 10:ssä kyseisten tuotteiden markkinat ovat äärimmäisen pienet ja että 10 prosentin vaihtelu voisi ilmetä helposti, mikä poistaa toimelta siten koko vaikutuksen ja synnyttää voimakasta oikeudellista epävarmuutta kyseiselle alasektorille.

4.7

Vaikka vallan siirtämisestä delegoitujen säädösten avulla säädetään Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 290 artiklassa, on delegoitujen säädösten täytettävä useita vaatimuksia. Näin ollen delegoitua säädöstä voidaan soveltaa vain oikeudellisen säädöksen muihin kuin keskeisiin osiin. Tämä vaatimus ei täyty tarkasteltavana olevassa ehdotuksessa.

"1.

Jollei perussopimuksissa toisin määrätä, 26 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sovelletaan seuraavia määräyksiä. Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevat toimenpiteet jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi."