19.9.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 271/36

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu – Euroopan parlamentin (1) ja alueiden komitean (2) esittämien kantojen ja aiemmin antamiensa lausuntojen (3) mukaisesti – myönteisesti komission ehdotukseen, jonka tavoitteena on maailman ensimmäisen alueellisen finanssitransaktioveron käyttöönotto.

1.2

ETSK palauttaa mieliin suosittaneensa finanssitransaktioveron maailmanlaajuista soveltamista. Se katsoo kuitenkin, että veron alueellinen käyttöönotto yhdessätoista Euroopan unionin jäsenvaltiossa (EU11+) (4) voi tarjota poikkeuksellisen loistavan tilaisuuden edistää tulevaisuudessa sen maailmanlaajuista soveltamista.

1.3

ETSK korostaa tiiviimpään yhteistyöhön perustuvan menetelmän merkitystä välineenä, jonka avulla jäsenvaltiot voivat saavuttaa eräillä perussopimuksiin (5) kirjatuilla aloilla mahdollisimman laajan yhteisymmärryksen ja välttää yksimielisyysvaatimuksesta johtuvan jumiutumisen, joka on usein johtanut EU:n poliittiseen ja taloudelliseen umpikujaan.

1.4

ETSK katsoo, että ehdotetun finanssitransaktioveron yksi vahvuus on, että veron peruste on laaja ja verokannat matalia, mikä vähentää veron vääristäviä ja kielteisiä vaikutuksia. ETSK:n mielestä veron käyttöönotto EU11+-alueella edistäisi yhtenäisten finanssimarkkinoiden muodostumista, ja komitea pitääkin tarkoituksenmukaisena ottaa vero käyttöön 1. tammikuuta 2014. Veron asteittainen käyttöönotto ei olisi komitean mielestä riittävän tehokasta.

1.5

ETSK katsoo, että talouskasvuun kohdistuvien vaikutusten maksimoimiseksi verotulot tulee ohjata sellaisen maakohtaisen ja eurooppalaisen investointiohjelman rahoittamiseen, jonka avulla voidaan varmistaa talouden ja työllisyyden elpyminen lyhyellä aikavälillä.

1.6

ETSK korostaa ja kannattaa sitä, että komission uudessa finanssitransaktioveroehdotuksessa liitetään kotipaikka- eli alueperiaatteeseen (jota alkuperäisessä ehdotuksessa esitettiin) Euroopan parlamentin puoltama ja ETSK:n aiemmassa lausunnossaan (6) voimakkaasti kannattama liikkeeseenlaskuperiaate (issuance principle), jotta voidaan poistaa finanssitoiminnan muualle siirtymisen riski tai ainakin pienentää sitä mahdollisimman paljon. ETSK toteaa, että kyseisten periaatteiden samanaikainen soveltaminen saattaisi johtaa siihen, että yhteistyön ulkopuolelle jäävissä jäsenvaltioissa toimivat finanssilaitokset olisivat eräissä tapauksissa verovelvollisia. ETSK pitääkin – Euroopan parlamentin ehdotuksen mukaisesti – tarkoituksenmukaisena käynnistää tarkempi selvitys ja tarvittavat neuvottelut kolmansien maiden kanssa finanssitransaktioveron perinnän sujuvoittamiseksi.

1.7

ETSK pitää Euroopan parlamentin tavoin asianmukaisena, että kotipaikka- ja liikkeeseenlaskuperiaatteita täydennettäisiin ”omistusoikeusperiaatteella”. Tämän periaatteen myötä finanssitransaktioveron kierrosta todellakin tulisi riskialtista ja kallista, ja näin varmistettaisiin veron parempi soveltaminen.

1.8

ETSK pitää myönteisinä muutoksia, jotka komissio on tehnyt verohallinnon helpottamiseksi ja veropetosten ja veronkierron ehkäisemiseksi. ETSK kannattaa sitä, että yhteissijoitusyritysten (Units of undertakings for collective investments in transferable Securities, UCITS) ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen (Alternative investment funds, AIF) osuuksien ensimarkkinoilla toteutettavat transaktiot vapautetaan verosta yritysten rahoituksen edistämiseksi.

1.9

ETSK pitää valitettavana, että finanssitransaktioveron mikro- ja makrotaloudellisia vaikutuksia on tarkoitus arvioida vasta kolmen vuoden kuluttua ehdotetun direktiivin voimaantulosta, ja kehottaa komissiota valvomaan ja tarkkailemaan toimia jatkuvaluonteisesti (vuotuinen seuranta). Näin voitaisiin varmistaa finanssitransaktioveron vaikutusten välitön arviointi, jotta sen soveltamiseen voidaan esittää hyvissä ajoin mahdollisia muutoksia.

1.10

ETSK, joka aikanaan kritisoi alkuperäiseen finanssitransaktioveroa koskevaan ehdotukseen liitettyjen arviointiasiakirjojen puutteellisuutta, pitää myönteisenä, että Euroopan komissio on osittain korjannut puutteet. ETSK korostaa, että ehdotusten vaikutusten määrällinen arviointi edellyttää, että komissio parantaa saatavilla olevia malleja ja ottaa huomioon vaihtoehtoisten toimintamallien arvioinnin. Komission yksiköitä kehotetaan erityisesti esittämään, mikäli mahdollista, konkreettisten ehdotusten sisältöön kytkeytyviä arvioita.

1.11

ETSK pitää valitettavana, että EU:n talousarvion omien varojen järjestelmästä jää puuttumaan yksi peruspilari, koska finanssitransaktioveroa ei voida soveltaa EU:n kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Järjestelmän oli tarkoitus mahdollistaa se, että pyrittäisiin jälleen varmistamaan EU:n tarvitsema rahoitusautonomia, johon viitattiin alun perin Rooman sopimuksen 201 artiklassa.

1.12

ETSK korostaa, että finanssitransaktioveroa sovellettaessa hallintoelimien on huolehdittava tarvittavasta jäsenvaltioiden välisestä koordinoinnista veropetos- ja veronkiertoriskien minimoimiseksi ja hallintokustannusten vähentämiseksi.

1.13

ETSK korostaa, että finanssitransaktioveron vaikutuksia eläkerahastoihin ja tuleviin eläkkeensaajiin tulee seurata tarkasti, mutta komitea ei edellytä eläkerahastojen sulkemista veron soveltamisalan ulkopuolelle.

1.14

ETSK vahvistaa, että se aikoo hoitaessaan tehtäväänsä komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle neuvoja antavana elimenä seurata jatkuvasti prosessia, jonka puitteissa komission ehdotus toteutetaan lainsäädännössä.

2.1

Euroopan komission ehdottama direktiivi (7) on syyskuussa 2011 esitetyn edellisen ehdotuksen mukainen (8). Tämä ehdotus ei saanut neuvostossa yksimielistä kannatusta mutta sai kuitenkin 11 EU-valtiota esittämään 28. syyskuuta 2012 komissiolle virallisen pyynnön tiiviimmän yhteistyön käynnistämiseksi finanssitransaktioveron käyttöönoton osalta.

2.2

Arvioituaan pyynnön toteuttamiskelpoisuuden ja todettuaan, ettei finanssitransaktioveroa koskeva tiiviimpi yhteistyö haittaa sisämarkkinoita eikä sen ulkopuolelle jäävien jäsenvaltioiden velvoitteita, oikeuksia ja toimivaltaa, komissio esitti lokakuussa 2012 lupapäätöksen, joka toimitettiin Euroopan parlamentille joulukuussa 2012 ja jonka Ecofin-neuvosto hyväksyi tammikuussa 2013.

2.3

Komission ehdotus noudattaa pääosin alkuperäistä ehdotusta. Tekstiin tehtyjen muutamien muutosten tavoitteena on i) selkeyttää sääntelyä ja ii) vahvistaa veropetosten ja veronkierron torjuntaa koskevia säännöksiä, kuten 11 jäsenvaltiota ovat edellyttäneet.

2.3.1

Alkuperäiset kolme tavoitetta vahvistetaan ja niille annetaan lisäpontta: i) sisämarkkinoiden vahvistaminen yhtenäistämällä eri maissa sovellettavat verot, ii) sen varmistaminen, että finanssialalta saadaan samalla tavoin kuin muiltakin aloilta oikeudenmukainen panos julkisen talouden tuloihin, ja iii) finanssijärjestelmästä reaalitalouteen suuntautuvien investointien edistäminen.

2.3.2

Kuten alkuperäisessä ehdotuksessa, veron peruste on laaja ja vähimmäisverokannat matalia: osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin, yhteissijoituksiin liittyvien arvopapereiden arvo-osuuksiin, rahamarkkinavälineisiin, takaisinostosopimuksiin ja arvopapereiden lainaksi antamista koskeviin sopimuksiin liittyvissä finanssitransaktioissa 0,1 % ja johdannaissopimuksiin liittyvissä finanssitransaktioissa 0,01 %.

2.3.3

Jotta ei estetä reaalitalouden normaalia sujumista, veroa ei sovelleta seuraaviin toimiin: i) kansalaisten ja yritysten päivittäiset rahoitustoimet (lainat, maksut, vakuutukset, talletukset jne.), ii) pääoman hankintaan liittyvät tavanomaiset investointipankkitoimet tai rakenneuudistustoimien yhteydessä suoritettavat finanssitransaktiot, iii) jälleenrahoitukseen, rahapolitiikkaan ja julkisen velan hoitoon liittyvät toimet sekä iv) yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksien ensimarkkinoilla suoritettavat transaktiot. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät näin ollen Euroopan keskuspankin, keskuspankkien, Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) kanssa toteutettavat toimet sekä EU:n kanssa suoritettavat transaktiot.

2.3.4

Ehdotuksessa vahvistetaan kotipaikka- eli alueperiaate, jonka mukaan transaktiosta kannetaan vero riippumatta siitä, millä maantieteellisellä alueella se on tapahtunut, mikäli transaktioon osallistuvan finanssilaitoksen kotipaikka on finanssitransaktioveron soveltamisalueella tai kyseinen finanssilaitos toimii sellaisen toimijan lukuun, jonka kotipaikka on kyseisellä alueella.

2.3.5

Jotta kannustimet toimintojen siirtämiseksi finanssitransaktioveron soveltamisalueen ulkopuolelle vähenisivät, säädökseen on sisällytetty liikkeeseenlaskuperiaate, kuten Euroopan parlamentti oli edellyttänyt ETSK:n kannatuksella. Tämän periaatteen mukaan transaktiosta kannetaan finanssitransaktiovero, mikäli transaktion kohteena oleva rahoitustuote lasketaan liikkeeseen jossakin niistä 11 jäsenvaltiosta, jotka osallistuvat tiiviimpään yhteistyöhön, riippumatta siitä, onko transaktion osapuolten kotipaikka finanssitransaktioveron soveltamisalueen ulkopuolella tai missä transaktio suoritetaan.

2.3.6

Kotipaikkaperiaatteen ja liikkeeseenlaskuperiaatteen yhtäaikaisen soveltamisen avulla kumotaan pyrkimykset siirtää toimintoja finanssitransaktioveron soveltamisalueen ulkopuolelle veron välttämiseksi tai ainakin hillitään niitä huomattavasti. Voidakseen välttää veron finanssilaitoksen olisi näet luovuttava sekä finanssitransaktioveron soveltamisalueelle sijoittautuneista asiakkaistaan että kyseisellä alueella liikkeeseen laskettujen rahoitustuotteiden käytöstä. On syytä muistaa, että veron soveltamisalueella tuotetaan kuitenkin 2/3 Euroopan unionin bkt:stä ja 90 prosenttia euroalueen bkt:stä, minkä johdosta vuorovaikutuksen katkaiseminen kyseisen markkina-alueen kanssa ei ole järkevää. Finanssimarkkinoilla sovellettavan verotuksen yhtenäistäminen edistää kyseisellä alueella voimakkaasti sisämarkkinoiden toteutumista.

2.3.7

Verosta saadaan komission laskelmien mukaan 30–35 miljardin euron tulot vuodessa. Tämä on noin 60 prosenttia aiemmin arvioidusta määrästä (57 miljardia euroa), joka olisi saatu, jos vero olisi otettu käyttöön kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Osakkeista ja arvopapereista saataisiin 13 miljardin euron tulot ja johdannaisista 21 miljardin euron tulot.

3.1

Useat EU:n jäsenvaltiot ovat muutaman viime vuoden aikana hyväksyneet käyttöön erilaisia finanssitransaktioveroja, mikä on lisännyt verotuksen erilaistumisen vaaroja. Tämä kehitys on haitallista sisämarkkinoiden kannalta (suppea veropohja, erilaiset vapautukset). Alueellisen finanssitransaktioveron käyttöönotto edistäisi aidosti yhtenäisten finanssimarkkinoiden muodostumista ilman tehottomista verojärjestelmistä aiheutuvia kilpailuvääristymiä.

3.1.1

ETSK katsookin, että finanssitransaktiovero olisi otettava käyttöön komission kaavailemassa määräajassa eli 1. tammikuuta 2014. Asteittaiseen käyttöönottoon ei pidä tarjota mahdollisuuksia, sillä siitä voisi EU11+-jäsenvaltioiden kansallisten lainsäädäntöjen johdosta aiheutua viivästyksiä ja teknisiä ongelmia.

3.2

Finanssitransaktiovero olisi ollut tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön EU:n 27 jäsenvaltiossa, mutta tämä ei osoittautunut mahdolliseksi. Vero tulee näin ollen toteuttaa tiiviimmän yhteistyön avulla – aiheuttamatta haittaa yhteistyön ulkopuolelle jääville jäsenvaltioille –, jotta voidaan varmistaa, että sitä sovelletaan tulevaisuudessa Euroopan tasolla ja maailmanlaajuisesti.

3.3

Koska veroa ei sovelleta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, tuloksena voi joissakin tapauksissa olla kaksinkertainen verotus yhteistyön ulkopuolelle jäävissä maissa. Kysymys on pienestä osasta transaktioita, ja ongelma voidaan joka tapauksessa korjata kahdenvälisten hyvityssopimusten avulla.

4.1

ETSK korostaa, että komission yksiköt ovat muuttaneet alkuperäisestä huomattavasti arviota finanssitransaktioveron pitkäaikaisista (40 vuotta) makrotaloudellisista vaikutuksista Euroopan talouteen: alun perin vaikutus arvioitiin kielteiseksi (– 1,76 %), mutta nyt arvioitu vaikutus on noin + 1,0 %.

4.1.1

Alkuperäiseen ehdotukseen liitettyä arviota on muutettu niin, että arvioinnissa on otettu huomioon sekä konkreettisesti ehdotettujen verokantojen vaikutukset että lieventävät vaikutukset. Näin on päästy – 1,76 prosentista – 0,53 prosenttiin bkt:stä (9).

4.1.2

Komissio muutti arviota vielä tämän jälkeenkin, sillä se katsoi, ettei siinä otettu huomioon ehdotuksen erityispiirteitä ja että työhypoteesit (esimerkiksi se, että yritysten kaikki uudet investoinnit rahoitettaisiin finanssitransaktioveron alaisilla välineillä) olivat lisäksi epärealistisia. Tämän korjauksen johdosta arviota pitkän ajan kielteisestä bkt-vaikutuksesta supistettiin edelleen – 0,28 prosenttiin. Komissio suoritti tämän analyysin puitteissa uuden vaikutusarvioinnin ottaen huomioon myös vaikutukset, joita on odotettavissa finanssitransaktioverosta kertyvien tulojen käytöstä muiden verotusmuotojen vaihtoehtona sekä mahdollisena julkisten investointien rahoitusvälineenä. Tässä arvioinnissa, jossa tulojen määräksi oletettiin 0,16 % bkt:stä, finanssitransaktioveron bkt-vaikutus kääntyi positiiviseksi ja asettui 0,2–0,4 prosenttiin (10).

4.1.3

Viimeksi mainittua hypoteesia on kuitenkin pidettävä vielä ankarana, sillä kokonaistuloissa ei oteta huomioon johdannaisista kannettavien verojen osuutta, vaikka näiden verottaminen sisältyy komission ehdotukseen. Niiden ansiosta kokonaistulot nousisivat 0,16 prosentista 0,4 prosenttiin bkt:stä, minkä johdosta finanssitransaktioveron positiivinen bkt-vaikutus olisi noin 1 % (11).

4.2

Komission tekemien analyysien perusteella finanssitransaktioveron käyttöönotto edistää EU:n taloutta tehokkaimmin, jos verotulot käytetään sekä EU:n tasolla että jäsenvaltiotasolla sellaisen julkisen investointiohjelman rahoittamiseen, jonka avulla voidaan vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä.

4.3

ETSK on antanut viiden viime vuoden – kriisivuosien – aikana joukon lausuntoja, joissa suositetaan Euroopan makrotalouspolitiikkojen tasapainottamista niin, että edistetään kasvua ja työllisyyttä tukevia investointipolitiikkoja (12). ETSK:n suositusta noudattaen finanssitransaktioverosta saatavat tulot voitaisiin siis hyödyntää tehokkaimmin juuri rahoittamalla niiden avulla mittavaa maakohtaista ja eurooppalaista investointiohjelmaa.

4.4

ETSK katsoo, että finanssitransaktioveron yksi vahvuus on, että veron peruste on laaja ja verokannat matalia. Tämä on omiaan vähentämään verojen kielteisiä vaikutuksia, jotka vääristäisivät voimakkaasti markkinoita, jos veropohja olisi suppea ja verokannat korkeammat. ETSK katsookin, että veron perusteen ja verovelvollisten osalta tulee tehdä mahdollisimman vähän poikkeuksia. Lisäksi se kannustaa yhtätoista osallistuvaa jäsenvaltiota ryhtymään toimiin, joiden tavoitteena on luoda ehdotettuja verokantoja soveltaen aidosti yhtenäiset markkinat.

4.5

ETSK:n mielestä on asianmukaista mainita ”omistusoikeusperiaate”, sillä sen myötä liiketoimi, jossa kierretään finanssitransaktioveroa, ei ole oikeudellisesti toteuttamiskelpoinen eikä johda asianomaisen rahoitusvälineen omistusoikeuden siirtoon.

4.6

ETSK kannattaa kaavailuja yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksia koskevien transaktioiden sulkemisesta veron perusteen ulkopuolelle direktiivin 2008/7/EY säännösten noudattamiseksi, sillä ne ovat suoraan yritysten rahoitukseen liittyviä välineitä. Korostettakoon, että verotulojen arvioidaan pienentyvän tämän poikkeuksen johdosta 4 miljardia euroa.

4.7

ETSK kannattaa ehdotusta siitä, että ensimarkkinoilla tapahtuvaan valtion velkakirjojen liikkeeseenlaskuun sovelletaan jatkossakin vapautusta ja että jälkimarkkinoilla tapahtuvasta valtion velkakirjojen kaupasta kannetaan vero. Tässä yhteydessä tulee kuitenkin ottaa huomioon tarve pitää julkisen velan korkoihin mahdollisesti kohdistuvat paineet kurissa. Jälkimarkkinoilla tulee soveltaa vapautusta vain elimiin, jotka suorittavat viranomaisten valtuuttamina julkisen velan hoitoon liittyviä transaktioita.

4.8

ETSK on jo aiemmin todennut, että finanssitransaktioveron vaikutuksia eläkerahastoihin tulee seurata asianmukaisesti. Yhteissijoitusyritysten ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osuuksien sulkeminen veron perusteen ulkopuolelle samoin kuin valtion velkakirjojen ensimarkkinoiden vapauttaminen verosta ovat varmasti myönteisiä seikkoja eläkerahastojen kannalta, kun otetaan huomioon niiden sijoitussalkkujen rakenne.

4.9

ETSK korostaa, että finanssitransaktioveron vaikutuksia eläkerahastoihin ja tuleviin eläkkeensaajiin tulee seurata tarkasti, mutta komitea ei edellytä eläkerahastojen sulkemista veron soveltamisalan ulkopuolelle.

4.10

Finanssitransaktioveron soveltaminen järjestelmän likviditeettiä heikentämättä edistää eläkerahastojen pitkäjänteistä investointisuunnittelua ja vähentää epävakautta lisääviä tekijöitä, kuten finanssitoimintaan liittyviä huippunopeita transaktioita (13).

4.11

Uutta veroa sovellettaessa tulee kiinnittää erityishuomiota hallinnollisiin menettelyihin ja pyrkiä minimoimaan sekä veropetosten ja veronkierron riskit että jäsenvaltioille ja verovelvollisille koituvat hallinnolliset kustannukset. Tätä varten sekä jäsenvaltioiden että komission tulee veronkantomenettelyjä ja veronmaksun tarkastusmenettelyjä koskevia täytäntöönpanosäädöksiä laatiessaan huolehtia siitä, että kyseiset hallinnolliset kustannukset jäävät mahdollisimman pieniksi, ja seurata tarkasti niiden kehitystä. Lisäksi ETSK kehottaa ehdotuksen vaikutusten johdosta komissiota esittämään ehdotuksia yhteistyön järjestämisestä veroyhteistyön ulkopuolelle jäävissä jäsenvaltioissa ja veroa kantavissa jäsenvaltioissa toimivien finanssilaitosten välillä.

4.12

ETSK, joka aikanaan kritisoi alkuperäiseen finanssitransaktioveroa koskevaan ehdotukseen liitettyjen arviointiasiakirjojen puutteellisuutta, pitää myönteisenä, että Euroopan komissio on osittain korjannut puutteet julkistamalla edelliseen ehdotukseen liittyneet seitsemän vaikutusarviointia koskevaa selitysmuistiota (14), joiden lisäksi on saatu nyt käsiteltävänä olevaan ehdotukseen liittyvä vaikutusarviointi (15). Tästä huolimatta ETSK korostaa, että lisäksi tarvitaan vielä analyyttisia asiakirjoja, joissa valotetaan finanssimarkkinoiden verotuksen nykytilannetta ja eri maiden – etenkin EU11+-maiden – verotuloja. Erityisen suotavaa olisi arvioida laajemmin säästäjiin ja tuleviin eläkkeensaajiin mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia ottaen huomioon eri hypoteesit verotaakan siirtymisestä.

4.13

ETSK korostaa, että ehdotusten vaikutusten määrällinen arviointi edellyttää, että komissio parantaa saatavilla olevia malleja ja ottaa huomioon vaihtoehtoisten toimintamallien arvioinnin. ETSK kehottaakin komission yksiköitä esittämään, mikäli mahdollista, konkreettisten ehdotusten sisältöön kytkeytyviä arvioita.