2.3.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 62/39

—

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sisämarkkinoita tulisi ohjata unionin tasoisella lainsäädännöllä vain siinä määrin, kuin se on tosiasiassa tarpeen. Toissijaisuusperiaatteen sivuuttaminen voi johtaa ongelmiin täytäntöönpanovaiheessa, jolloin kansallista liikkumavaraa ei enää ole käytettävissä. Tämä voi vaarantaa kansallisen talouskehityksen.

—

Lainsäädännön valmistelussa on tärkeää muistaa paikallis- ja aluehallinnon merkittävä rooli. Erityisesti "pienet ensin" -ajattelu korostaa paikallistason aktiivisuuden ja luotujen elinkeinoelämän edellytysten merkitystä. Eurooppa-tasolla luodaan raameja, mutta hyvinvointimme ja taloudellisen toimeliaisuuden tekijät syntyvät aina paikallistasolla. Sisämarkkinalainsäädäntöä kehitettäessä tämä näkökulma on tärkeä huomioida, koska vain siten voidaan yhdistää Euroopan laajuinen talous ja paikallisuus.

—

Paikallis- ja aluehallintoviranomaiset toteuttavat hyvin suurta osaa sisämarkkinalainsäädännöstä. Jotta vältetään ongelmat, joita esiintyy säännösten käytännön soveltamistilanteissa, on tärkeää, että AK:lla sekä paikallis- ja aluehallinnolla on roolinsa unionin tasolla lainsäädännön kehittämisessä.

—

Avainaloja määriteltäessä etusijalle tulee asettaa alat, joilla on hyvät mahdollisuudet innovoida ja luoda laadukkaita työpaikkoja. Paikallishallinnon kannalta painopistealueiden valinta on onnistunut. Toimivat digitaaliset sisämarkkinat ja palvelut kokonaisuudessaan ovat äärimmäisen tärkeitä ja mitä kiireellisintä huomiota vaativia painopistealueita.

Esittelijä

Markku MARKKULA (FI, PPE) Espoon kaupunginvaltuuston jäsen

Viiteasiakirja

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantaminen

COM(2012) 259 final

1.

Sisämarkkinat ovat olennainen Euroopan talouskasvua edistävä voima. Tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus on ollut Euroopan hyvinvointia ja taloutta edistävä voima kahden vuosikymmenen ajan. Näiden vapauksien ja niitä koskevan hallinnoinnin kehittämisen avulla voidaan edelleen nopeuttaa talouskriisistä elpymistä sekä luoda edellytyksiä sosiaalisen markkinatalouden toteutumiselle yhtenäisesti Euroopan unionin alueella. Koheesiopolitiikalla on lisäksi täydentävä rooli yhtenäismarkkinoiden saavuttamisessa kaikilla Euroopan unionin alueilla, erityisesti kun sillä tehostetaan pk-yritysten kilpailukykyä, muokataan taloutta ympäristöystävälliseksi ja painotetaan osaamista ja innovointia, eritoten rakenteellisista haitoista kärsivillä alueilla.

2.

Alueiden komitea kiinnittää huomiota siihen, että jäsenvaltioiden tulee samanaikaisesti voida itse valita keinot taloutensa elvyttämiseksi ottaen huomioon kulloisetkin konkreettiset kansantaloudelliset tarpeet ja intressit.

3.

Tiedonannossa komissio esittää suunnitelmansa toimenpiteistä sisämarkkinoiden kehittämiseksi ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.

Tiedonannon mukaan sisämarkkinalainsäädännön keskimääräinen täytäntöönpanovaje oli helmikuussa 1,2 prosenttia ja sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpano kestää yhä kauemmin. Lisäksi säännöt eivät välttämättä toimi kunnolla käytännössä, vaikka ne on saatettu kansallisesti voimaan.

5.

Komissio ehdottaa tiedonannossaan uudistettua sitoumusta, jonka tavoitteena on saada sisämarkkinat luomaan tehokkaasti kasvua. Ehdotus muodostuu kahdesta kokonaisuudesta:

6.

Komission huoli sisämarkkinoiden kehityksestä on aiheellinen. Tiedonannossa esitetään yleisiä toimenpiteitä, kun taas täytäntöönpano voi olla erityisen ongelmallista vain tietyn alan säännösten osalta tai tietyissä jäsenvaltioissa.

7.

Komissio pyrkii tiedonannossa mainituilla toimenpiteillä sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseen. Komissio ehdottaa kahteen keskeiseen tavoitteeseen suuntautuvia toimia. Yhtäältä sisämarkkinoilla tulee edetä nopeasti aloilla, joilla on eniten kasvupotentiaalia ja toisaalta tehostaa sisämarkkinoiden ”hallintosykliä”. Komissio aikoo hyödyntää edistymisen seurannassa EU-ohjausjaksoa. Nämä linjaukset ovat alueiden komitean näkemyksen mukaan oikeat.

8.

Tiedonannossa painopiste on erityisesti kansallisen täytäntöönpanon kehittämisessä ja jäsenvaltioiden sitoutumisen vahvistamisessa.

9.

Osittain täytäntöönpanon hitaus voi johtua jäsenvaltioiden heikosta poliittisen tason sitoutumisesta yksittäisten säännösten täytäntöönpanoon. Vastaus ongelmaan on löydettävissä vain poliittisen tahtotilan muodostamisella ja siihen sitoutumalla. Lainsäädäntö- ja hallintokulttuurien välinen ero on huomioitava jo sisämarkkinalainsäädännön valmistelussa.

10.

Alueiden komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sääntöjen turha mutkistaminen (goldplating) on vakava ongelma, josta aiheutuu lisää tarpeetonta rasitusta yrityksille ja kansalaisille.

11.

Komission esittämät toimenpiteet ovat osin jälkikäteisiä, eikä tiedonannossa kiinnitetä riittävästi huomiota syihin, joista täytäntöönpanon hitaus johtuu.

12.

Eniten kasvupotentiaalia on tiedonannon mukaan palvelualoilla (mukaan lukien vähittäis- ja tukkukauppa, yritys- ja rakennuspalvelut), rahoituspalveluissa, liikenteen alalla ja digitaalitaloudessa sekä energia-alalla.

13.

EU:n sisämarkkinasääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio esittää, että jäsenvaltioiden tulisi sitoutua vahvemmin sisämarkkinasäännöstön täytäntöönpanoon ja yhteistyöhön komission kanssa täytäntöönpanovaiheessa.

14.

Komissio kiinnittää painopistealueilla huomiota EU-säännöstön saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja säännöstön tosiasialliseen täytäntöönpanoon. Komissio laatisi sisämarkkinoiden yhdentymistä käsittelevän vuosikertomuksen seuratakseen sisämarkkinoiden toimivuutta käytännössä sekä yksilöidäkseen lisätoimia EU:n ja kansallisella tasolla. Komissio toteuttaisi toimia varmistaakseen, että EU:n säännöt pannaan oikea-aikaisesti, asianmukaisesti ja tosiasiallisesti täytäntöön keskeisillä aloilla.

15.

Komission tiedonannon päätavoite on sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen. Painopistealueiden valitseminen on oikea toimenpide. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittäminen edellyttää vaikuttavuudeltaan tehokkaimpien toimenpiteiden tunnistamista.

16.

Nykyisessä taloustilanteessa rahoituspalvelujen asema yhtenä eniten kasvupotentiaalia sisältävistä aloista on tärkeä mutta ongelmallinen.

17.

Avainaloja määriteltäessä etusijalle tulee asettaa alat, joilla on hyvät mahdollisuudet innovoida ja luoda laadukkaita työpaikkoja. Paikallishallinnon kannalta painopistealueiden valinta on onnistunut. Toimivat digitaaliset sisämarkkinat ja palvelut kokonaisuudessaan ovat äärimmäisen tärkeitä ja mitä kiireellisintä huomiota vaativia painopistealueita.

18.

Jäsenvaltioilla on vielä paljon kehitettävää digitaalisten markkinoiden toiminnan mahdollistamiseksi. Paikallisviranomaiset voivat vaikuttaa tähän kehitykseen esimerkiksi julkisten hankintojen kautta. Julkisten hankintojen toteuttaminen sähköisesti ja sähköisen laskutuksen täysi hyödyntäminen edistäisivät merkittävästi digitaalisten markkinoiden kehitystä. Sähköisen kaupankäynnin toteuttamisessa julkisella sektorilla on muitakin kuin vain tekniseen toimivuuteen liittyviä esteitä ja haasteita. Digitaalisten markkinoiden ja niiden osana sähköisten julkisten hankintojen menestyksekäs toteuttaminen paikallis- ja aluetasolla edellyttää ehdottomasti tukea ylimmältä johdolta, organisaation sopeuttamista ja henkilöstön kouluttamista.

19.

Julkisten hankintojen toteuttaminen sähköisesti edellyttää monia toimenpiteitä kansallisella ja paikallisella tasolla. Eurooppalaisella tasolla on kuitenkin mahdollistettava sähköiseen ympäristöön siirtyminen. Eurooppalaisella tasolla tulee myös levittää hyviä käytäntöjä tähänastista tehokkaammin.

20.

Kansallisen lainsäädännön valmistelussa toimivalta on kansallisilla viranomaisilla, joiden tehtävänä on saattaa unionin lainsäädäntö voimaan asianmukaisesti ja kansallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

21.

Komitea on tyytyväinen siihen, että maksuviivästysdirektiivi on sisällytetty luetteloon keskeisistä säädöksistä, joiden täytäntöönpanoa aiotaan seurata tarkasti. Viranomaisilta saatavien maksujen viivästyminen on pienille ja keskisuurille yrityksille suuri ongelma, johon tulee puuttua viipymättä.

22.

Täytäntöönpanon seuranta jäsenvaltioissa on kannatettavaa. Julkaistava vuosikertomus antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden vertailla omaa tilannettaan muihin jäsenvaltioihin. Vuosikertomuksen ja analyysin pohjalta komissio määrittelee seuraavan vuoden suurimmat poliittiset haasteet ja toimet EU:n ja kansallisella tasolla. Vuosikertomuksessa ehdotetaan maakohtaisia suosituksia EU-ohjausjakson yhteydessä kunkin maan tuloksista tehdyn tarkemman analyysin perusteella.

23.

Tiedonannossa komissio korostaa, että sisämarkkinasääntelyä valmisteltaessa tulisi EU-tasolla varmistaa, että:

24.

Periaatteiden noudattaminen olisi varmistettava huolehtimalla siitä, että sidosryhmiä kuullaan ennen säädösehdotuksen laatimista.

25.

Komissio ehdottaa, että tarvittaessa direktiivien sijasta instrumenttina käytettäisiin asetuksia erityisesti tapauksissa, joissa ehdotettujen EU-sääntöjen täytäntöönpanossa ei tarvita enempää harkintavaltaa.

26.

Lainsäädännölle asetettuihin laadullisiin tavoitteisiin on helppo yhtyä. Lainsäädännön selkeys ja ymmärrettävyys on tärkeä tavoite sekä EU-tasolla että kansallisille lainsäätäjille.

27.

Komitea katsoo, että sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä on oleellisen tärkeä väline ja että paikallis- ja alueviranomaisilla tulee olla täydet mahdollisuudet käyttää järjestelmää. Lisäksi paikallis- ja aluehallinnon työntekijöille tulee tarjota koulutusta, jotta he voivat käyttää järjestelmää tehokkaasti.

28.

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sisämarkkinoita tulisi ohjata unionin tasoisella lainsäädännöllä vain siinä määrin, kuin se on tosiasiassa tarpeen. Toissijaisuusperiaatteen sivuuttaminen voi johtaa ongelmiin täytäntöönpanovaiheessa, jolloin kansallista liikkumavaraa ei enää ole käytettävissä. Tämä voi vaarantaa kansallisen talouskehityksen.

29.

Komitea korostaa SOLVIT-keskusten olevan hyödyllisiä kansalaisille ja pienyrityksille etenkin rajaseuduilla. Se kehottaa komissiota edelleen edistämään niiden toimintaa ja kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan, että niillä on riittävä henkilöstö ja resurssit.

30.

Komitea huomauttaa, että toimivaltaiset tuomioistuimet eivät tunne eurooppalaista vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä riittävän hyvin ja sitä käytetään edelleenkin vain harvoin. Menettelyä käyttäville kansalaisille erityisen ongelmallista on tuomion täytäntöönpano toisessa jäsenvaltiossa sen antamisen jälkeen.

31.

Sääntelyn laadun ajoittain heikko taso johtaa unionin tosiasiallisen legitimiteetin rapautumiseen kansalaisten ja yritysten silmissä. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö on käytännössä rajoittanut jäsenvaltioiden ja paikallishallinnon mahdollisuuksia päättää toimintansa järjestämisestä. Sisämarkkinasäännökset ja niiden rikkomisen pelko ohjaavat palvelujen organisointia tavalla, joka ei aina ole toiminnallisesti tarkoituksenmukaista.

32.

Komissio toteaa tiedonannossaan tietotekniikan järkevämmän käytön olevan tarpeen yrityksille ja kansalaisille suunnatussa tiedotuksessa. Komissio korostaa, että myös jäsenvaltioiden tulisi tehostaa helppotajuisen, sisämarkkinoiden toimintaa koskevan tiedon tarjoamista.

33.

Hallinnolliset toimenpiteet tulisi olla suoritettavissa sähköisesti erityisesti silloin, kun toimenpiteitä suoritetaan toisessa jäsenvaltiossa. Viranomaisten välistä yhteistyötä olisi helpotettava tietojenvaihtojärjestelmin.

34.

Yritysten ja kansalaisten kohtaamien ongelmien ratkaisemiseksi tulisi tiedonannon mukaan kansallisella tasolla olla yksi helppokäyttöinen ensisijainen tukipalvelu, jonka puoleen kääntyä.

35.

Jäsenvaltioiden olisi sitouduttava turvaamaan nopeat ja tehokkaat oikeussuojakeinot.

36.

Kansallisella tasolla sisämarkkinoiden seurannasta ja valvonnasta tulisi tiedonannon mukaan vastata yhden tahon. Komissio suosittaa "sisämarkkinakeskuksen" käyttöönottoa jäsenvaltioissa sekä aikoo perustaa sisämarkkinakeskuksista koostuvan eurooppalaisen verkon.

37.

Parhaiden käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen on luonnollisesti kannatettavaa. Tämän tulisi aina olla osa komission normaalia kehittämistehtävää.

38.

Viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen komission ehdottamaan suuntaan on kannatettavaa. Esimerkiksi sisämarkkinakeskusten perustaminen voi olla jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission välisen tietojen vaihdon kannalta perusteltua. Sisämarkkinakeskusten tehtävien tulee olla sopusoinnussa jäsenvaltioiden muun hallinnon kanssa.

39.

Lainsäädännön valmistelussa on tärkeää muistaa paikallis- ja aluehallinnon merkittävä rooli. Erityisesti "pienet ensin" -ajattelu korostaa paikallistason aktiivisuuden ja luotujen elinkeinoelämän edellytysten merkitystä. Eurooppa-tasolla luodaan raameja, mutta hyvinvointimme ja taloudellisen toimeliaisuuden tekijät syntyvät aina paikallistasolla. Sisämarkkinalainsäädäntöä kehitettäessä tämä näkökulma on tärkeä huomioida, koska vain siten voidaan yhdistää Euroopan laajuinen talous ja paikallisuus.

40.

Paikallis- ja aluehallintoviranomaiset toteuttavat hyvin suurta osaa sisämarkkinalainsäädännöstä. Jotta vältetään ongelmat, joita esiintyy säännösten käytännön soveltamistilanteissa, on tärkeää, että AK:lla sekä paikallis- ja aluehallinnolla on roolinsa unionin tasolla lainsäädännön kehittämisessä.

41.

Innovaatiot syntyvät paikallisella tasolla. Innovaatioiden tukemisessa ja pilotoinnissa paikallis- ja aluetason viranomaiset voivat olla keskeisessä roolissa. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi tulisi kehittää malli, jossa sekä paikallistason että eurooppalaisen tason toimijoilla on omat, luontevat roolinsa. Komissio voisi esimerkiksi edistää toimintatapaa, jossa eniten kasvupotentiaalia sisältävien alojen kehitys otetaan painopisteeksi eri pääosastojen yhteistyönä ja jossa parhaita käytäntöjä kokeillaan paikallistasolla.

42.

Parhaimmatkaan toimintatavat eivät kuitenkaan leviä ilman eurooppalaista verkostoa. Komissiolla on parhaat mahdollisuudet tällaisten verkostojen luomiseen. Aloilla ja alueilla, joilla on eniten innovaatiopotentiaalia, tulisi käynnistää EU-rahoitteisia pioneerihankkeita, joissa tutkimus tukee tehokkaasti innovaatiotoimintaa sekä opetusta ja oppimista. Komission tuella kaikkien paikallistason toimijoiden tulisi saada käyttöönsä näin kehitetyt toimintamallit.

43.

Euroopan komissio on saanut valmiiksi tiedonantonsa "Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti" (COM(2012) 573 final). Sen mukaan Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean sekä monien sidosryhmien yhteistoiminnan tuloksena on päästy kattavasti yhteisymmärrykseen sisämarkkinoiden jatkokehittämiselle asetettavista poliittisista tavoitteista ja voitu määrittää politiikan painopistealueet. AK yhtyy komission näkemykseen, että talouskriisin asettamien haasteiden vuoksi on jatkotoimenpiteitä kiirehdittävä.

44.

Nämä tässä tiedonannossa esiteltävät uutta kasvua vauhdittavat tekijät ovat seuraavat:

45.

Verkkotoimialat ovat talouden uudistumisen tukipilareita. Merkittävä tavoite on saada aikaan sisämarkkinat, joilla kansalaiset ja yritykset voivat hyödyntää yhdentyneitä liikenne- ja energiamarkkinoita. Digitaalisektori on kiistatta tuottavuuden ja luovuuden kannalta keskeinen tekijä. Sosiaalinen yrittäjyys merkitsee reippaita askelia kansalaisten ja kolmannen sektorin aktivoimisessa sekä moninaisen kumppanuustoiminnan nopeaa lisääntymistä. AK odottaa konkreettisia toimia, joilla näiden tavoitteiden mukaiset odotukset kyetään pikaisesti saavuttamaan.

46.

Edellä esitettyjen linjausten lisäksi sisämarkkinoiden toimivuudessa on monia poliittisen tason pohdintaa vaativia linjauksia ja kysymyksiä, joiden ratkaisemista kokemukset talouskriisistä edellyttävät. Monet näistä on tunnistettu jo Eurooppa 2020 -strategiassa ja lippulaivahankkeissa, mutta niiden ratkaisemiseen ei vielä ole kyetty. Tällaisia tarvittavia toimenpiteitä on käsitelty myös useissa AK:n lausunnoissa, ja AK haluaa tässä yhteydessä korostaa niistä erityisesti seuraavia.

47.

AK ehdottaa (CdR 330/2010), että "luodaan alueellisten sopimusten käytäntö, jossa joustavan aluekohtaisen menettelyn pohjalta alue- ja paikallisviranomaiset keskittävät toimintaansa ja rahoitusta Eurooppa 2020 -strategian ja lippulaivahankkeiden täytäntöönpanoon. Erityisesti on painotettava hankkeita, joissa asianomaisella alueella edistetään yhteiskunnallisia innovaatioita ja joiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus on mahdollisimman suuri." Erityisen merkittäviä ovat toimenpiteet komission tiedonannossa määriteltyjen painopistealueiden osalta, kuten digitaalisten mahdollisuuksien täysimääräinen hyväksikäyttö palveluprosessien ja palvelurakenteiden uudistamisessa.

48.

AK suosittaa (CdR 330/2010), että "komissio panee sisämarkkinoiden toimenpidepaketin puitteissa täytäntöön kaikki Lissabonin sopimukseen sisältyvät uudistukset, jotka voivat johtaa siihen, että unionin kansalaisten luottamus yhtenäismarkkinoihin palautuu. Niistä mainittakoon muun muassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artikla, jossa määrätään unionia koskevista uusista sosiaalisista tavoitteista sosiaalisen syrjäytymisen ja syrjinnän torjumisen, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen suojelun edistämisen, naisten ja miesten tasa-arvon, sukupolvien välisen yhteisvastuun ja lapsen oikeuksien suojelun osalta." Tässäkin on kyse siitä, miten luodaan uusia yhteiskunnallisia innovaatioita siten, että Eurooppaan kehitetään pioneerihankkeita, joilla muutaman alueen uutta luovalla toiminnalla ja alueiden yhteistyöllä saadaan kaikkien käyttöön tarvittavia ratkaisuja.