27.7.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 225/167

—

korostaa tarvetta kohdentaa ohjelman toimet etenkin nuoriin, jotka ovat erityisesti kärsineet kriisistä: nuorista yli 20 prosenttia on työttömiä, joten heidät on asetettava etusijalle. Vastaavasti erityishuomiota olisi kiinnitettävä myös pitkäaikaistyöttömiin, joita on keskimäärin 3,8 prosenttia Euroopan unionin jäsenvaltioiden työikäisistä.

—

painottaa olevansa vakuuttunut siitä, että hankkeen sosiaalisia innovaatioita koskevassa osassa on suunnattava huomattavasti komission ehdotusta enemmän varoja todelliseen kokeilutoimintaan, etenkin poliittisilla painopistealueilla toteutettaviin ja erityisesti nuorten sosiaalista osallisuutta edistäviin hankkeisiin.

—

vahvistaa, että työntekijöiden maantieteellistä liikkuvuutta on tärkeä tukea unionitasolla, ja katsoo, että Eures on yhä hyödyllisempi väline vain, jos se onnistuu yhdistämään tehokkaasti työn kysynnän ja tarjonnan ja jos sen tuloksia voidaan arvioida tehokkaasti. Komitea korostaa panosta, jonka alueet ja paikallisviranomaiset voivat antaa kyseisellä alalla.

—

suhtautuu kuitenkin epäillen päätökseen poistaa sosiaalisia innovaatioita koskevasta ohjelmasta viittaukset sukupuolten tasa-arvoon sekä syrjinnän torjuntaan.

Esittelijä

Enrico ROSSI (IT, PSE), Toskanan aluehallituksen puheenjohtaja

Viiteasiakirja

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta

COM(2011) 609 final

1.

suhtautuu myönteisesti komission päätökseen esittää vuosiksi 2014–2020 uudet Progress-, mikrorahoitus- ja Eures-asetukset sekä yhdistää ne sosiaalisia muutoksia ja innovaatiota koskevaksi ohjelmaksi.

2.

painottaa, että on tärkeää syventää sosiaalisen innovaation käsitettä. Komitea pitää sitä keskeisenä välineenä, jonka avulla voidaan vastata sosiaalisen syrjäytymisen riskeihin ja torjua sosiaalista syrjäytymistä etenkin kriisiaikana, joka uhkaa kyseenalaistaa Euroopan koheesion ja eurooppalaisen yhteiskuntamallin.

3.

suhtautuu kuitenkin epäillen päätökseen poistaa sosiaalisia innovaatioita koskevasta ohjelmasta viittaukset sukupuolten tasa-arvoon sekä syrjinnän torjuntaan.

4.

korostaa tarvetta kohdentaa ohjelman toimet etenkin nuoriin, jotka ovat erityisesti kärsineet kriisistä: nuorista yli 20 prosenttia on työttömiä, joten heidät on asetettava etusijalle. Vastaavasti erityishuomiota olisi kiinnitettävä myös pitkäaikaistyöttömiin, joita on keskimäärin 3,8 prosenttia Euroopan unionin jäsenvaltioiden työikäisistä.

5.

korostaa niin ikään tarvetta selkiyttää ”yhteisötalouden” määritelmää ja viittaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin mietintöön osuus- ja yhteisötaloudesta (1).

6.

korostaa, että on tärkeää käyttää johdonmukaisesti tässä tarkasteltavaan ohjelmaan kohdennettuja varoja ja Euroopan sosiaalirahaston varoja. Komitea painottaa, että komission ja alueviranomaisten on sitouduttava tällaiseen johdonmukaisuuteen komission määrittelemien toimien avulla. Näin voidaan tehdä jo määriteltäessä tarjouspyyntöihin sovellettavia suuntaviivoja sekä hankkeiden arviointimenettelyjä.

7.

painottaa olevansa vakuuttunut siitä, että hankkeen sosiaalisia innovaatioita koskevassa osassa on suunnattava huomattavasti komission ehdotusta enemmän varoja todelliseen kokeilutoimintaan, etenkin poliittisilla painopistealueilla toteutettaviin ja erityisesti nuorten sosiaalista osallisuutta edistäviin hankkeisiin.

8.

vahvistaa mikroluottojen merkityksen nykyisessä poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa. Mikroluottojen tarkoituksena on auttaa ihmisiä (etenkin nuoria ja naisia) käynnistämään tai kehittämään omaa yritystoimintaa tai parantamaan toimintavalmiuksiaan.

9.

korostaa, että myös tällä alalla on kiinnitettävä ensisijaisesti huomiota heikossa ja uhanalaisessa asemassa oleviin yhteiskuntaryhmiin tai sosiaalisiin yrityksiin. Komitea muistuttaa mikrorahoituskokeilujen tähän mennessä osoittamasta tehokkuudesta niin investointien onnistumista kuin vähäistä lainojen hoitamattomuuttakin ajatellen.

10.

vahvistaa, että työntekijöiden maantieteellistä liikkuvuutta on tärkeää tukea unionitasolla, ja katsoo, että Eures on yhä hyödyllisempi väline vain, jos se onnistuu yhdistämään tehokkaasti työn kysynnän ja tarjonnan ja jos sen tuloksia voidaan arvioida tehokkaasti. Komitea korostaa panosta, jonka alueet ja paikallisviranomaiset voivat antaa kyseisellä alalla.

11.

muistuttaa, että työntekijöiden maantieteellisellä liikkuvuudella unionissa on edelleen huomattavia konkreettisia esteitä toimielinten sitoutumisesta huolimatta. Tämä koskee erityisesti työntekijöitä, jotka asuvat mantereen syrjäseuduilla tai unionin uloimmilla alueilla.

12.

kehottaa parantamaan arviointimenettelyjä, jotta koko ohjelman vaikutukset saadaan selville. Komitea kehottaa komissiota toteuttamaan käynnissä olevien vastaavien ohjelmien suunnitellut loppuarvioinnit pikaisesti ja tekemään tarvittaessa muutoksia uusiin ohjelmiin.

13.

korostaa, että sosiaalisen innovaation avulla voidaan reagoida sosiaalisen syrjäytymisen riskeihin ja torjua alkanutta sosiaalista syrjäytymistä etenkin kriisiaikana, joka uhkaa kyseenalaistaa Euroopan koheesion ja eurooppalaisen yhteiskuntamallin. Komitea muistuttaa, että on olemassa todellinen ”sukupolvikriisin” uhka, jonka seurauksia yhteiskuntamalliimme ja demokraattiseen järjestelmäämme voidaan vain arvailla. Komitea pyytääkin unionia kantamaan vastuunsa ja edistämään sosiaalisia kokeilutoimia ja levittämään niihin perustuvia hyviä käytänteitä, jotta kehitetään tehokkaita toimintamalleja, joita voidaan soveltaa koko unionissa.

14.

muistuttaa mikrorahoitusvälinettä käsittelevästä 7. lokakuuta 2009 annetusta komitean lausunnosta (2) sekä siitä, että mikrorahoitusvälineellä saattaa olla merkittävä syrjäytymistä torjuva ja osallistamista tukeva tehtävä. Komitean huomiot välineen kohderyhmien määrittelystä sekä tarkennus, ettei välinettä ole tarkoitettu kulutuksen rahoittamiseen vaan sellaisten pienten innovatiivisten tai sosiaalisten yritysten perustamiseen tai vakiinnuttamiseen, jotka perinteisesti jäävät pankkipalvelujen ulkopuolelle, tarkentavat välineen tehtävää. Komitea korostaa, että unionin toimet ovat toissijaisia, eli niillä tuetaan mikroluottoja tarjoavia kansallisia, alueellisia tai paikallisia toimijoita. Komitea painottaa myös, että välineen merkitys perustuu siihen, että sen avulla voidaan luoda edunsaajayrityksille tehokas itseään ylläpitävä järjestelmä, jossa käytettävissä olevia varoja kierrätetään korkean takaisinmaksuasteen ansiosta. Komitea toivookin selkeää EU:n sääntelyä, jolla vahvistetaan yhteiset säännökset tavoitteena yhtenäistää tai yleistää mikroluottoihin liittyvät käytänteet unionitasolla. Komitea kiinnittää lisäksi komission huomion siihen, että on olemassa useita onnistuneita esimerkkejä voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä, jotka jo nykyisin tekevät erinomaista työtä tarjoamalla mikroluottoja. Tämän toiminnan säilyttämiseksi on tärkeää, ettei EU luo alalle omaa rinnakkaisjärjestelyään vaan sen sijaan tukee jo tehtävää työtä.

15.

kehottaa Euresin osalta komissiota tehostamaan välinettä siten, että sovitetaan yhteen kysyntä ja tarjonta ja hyödynnetään kansallisia ja alueellisia työvoimapalveluja. Komitea toivoo, että Euresissa otettaisiin nykyistä enemmän huomioon ensimmäistä työpaikkaa hakevien nuorten tarpeet edistämällä niiden henkilöiden liikkuvuutta, joilla ei ole työkokemusta. Samalla on otettava huomioon, että päteville nuorille työntekijöille on kysyntää myös monissa pienemmissä kaupungeissa ja maaseutualueilla. Komitea korostaa myös tarvetta löytää kunnianhimoisia ratkaisuja ongelmaan, joka johtuu työntekijöiden vapaata liikkuvuutta haittaavista esteistä, kuten kaukaisesta etäisyydestä mantereeseen. Euresilla tulisi puuttua näihin esteisiin eikä rajoittua vain tarjoamaan sopivia työnvälityspalveluja.

16.

on huolissaan siitä, että nykyiseen Progress-ohjelmaan nähden ohjelmasta on poistettu sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskeva viittaus. Tässä piilee kaksi merkittävää vaaraa: huomion siirtäminen tarpeesta poistaa tasa-arvoa haittaavat sosiaaliset esteet pelkkään perinteiseen oikeuksien tunnustamiseen sekä innovatiivisten toimien pirstaloituminen sosiaalialalla.

17.

toteaa, että ohjelman budjetti jää tarvetta alhaisemmaksi erityisesti sosiaalisten kokeiluhankkeiden osalta, vaikka komissio ehdottaa, että 17 prosenttia budjetista käytettäisiin tähän tarkoitukseen.

18.

pitää mikrorahoituksen osalta tarpeellisena toistaa vuonna 2009 annetussa lausunnossa esittämänsä kannan ottaen huomioon, että Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston yhteisrahoittamaa ohjelmaa on sovellettu vasta vähän yli vuoden. Komitea muistuttaa, että erityistä lisähuomiota olisi kiinnitettävä erityistoimiin mikroluoton tarjoajien tukemiseksi, jotta ne saavuttaisivat tasapainon ja kestokyvyn vähimmäisedellytykset. On muistettava, että mikrorahoitustoimien tehokkuus riippuu tiiviisti mikroluoton tarjoajien koosta ja niiden tarjoamien palvelujen laadusta. Tästä syystä olisi kannustettava ja tuettava valtakunnallisia ja/tai alueellisia mikrorahoitusverkkoja, jotka toimisivat yksittäisiä paikallisia tarjoajia tukevana palvelurakenteena.

19.

painottaa EU:n toiminnan johdonmukaisuuden tarvetta toteutettaessa useita ohjelmia innovoinnin ja mikroluottojen alalla. Komitea toivoo, että sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston yhtenäisyyttä parannetaan, kun otetaan huomioon, että näillä on eri hallintotahot – ohjelman osalta komissio ja sosiaalirahaston osalta jäsenvaltio- ja aluetason viranomaiset. Komitea esittää, että kyseeseen voi tulla kolme ratkaisua: alueiden sitoumus käyttää sosiaalirahastoa tai muita rahastoja soveltaakseen ohjelmassa hyviksi osoittautuneita käytänteitä; alueiden komitean mahdollisuus antaa yhtenäisyyttä koskevia esityksiä tarjouspyyntöjen julkaisun yhteydessä; kyseisten alueiden tai paikallisviranomaisten mahdollisuus esittää kantansa yksittäisiin hankkeisiin silloin, kun se on hankkeiden alueulottuvuuden kannalta asianmukaista, jotta varmistetaan yhteisvaikutus ja koordinointi Euroopan sosiaalirahaston käytön kanssa.

20.

toteaa lopuksi, että ohjelman kolmen lohkon vuoksi on vaikea arvioida entistä tarkemmin tehokkuutta erityisesti mikrorahoituksen ja Euresin osalta, jotta tiedettäisiin, mitä on tehty tai montako henkilöä on kyseisen ohjelman ansiosta tosiasiassa löytänyt työpaikan. Komitea katsoo, että komission olisi sitouduttava esittämään nykyistä nopeammin käynnissä olevien ohjelmien arviointituloksia, jotka on määrä esittää vasta uusien ohjelmien käynnistämisen jälkeen, sekä mahdollisesti muuttamaan ja täydentämään uusia ohjelmia.