28.1.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 24/85

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Vihreä kirja sähköisesti välitettävistä rahapeleistä sisämarkkinoilla”

KOM(2011) 128 lopullinen

2012/C 24/20

Esittelijä: Stefano MALLIA

Euroopan komissio päätti 24. maaliskuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Vihreä kirja sähköisesti välitettävistä rahapeleistä sisämarkkinoilla

KOM(2011) 128 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 3. lokakuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26.–27. lokakuuta 2011 pitämässään 475. täysistunnossa (lokakuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 126 ääntä puolesta ja 4 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Vihreään kirjaan liittyvän kuulemismenettelyn avulla komissio pyrkii saamaan paremman käsityksen sähköisesti välitettävien rahapelien toimialasta, joka laajenee nopeasti, on luonteeltaan rajatylittävä ja jota säädellään jäsenvaltioissa erilaisin kansallisin järjestelmin.

1.2   ETSK toteaa, että monet tavoitteista ovat yhteisiä kaikille EU:n jäsenvaltioille. Niitä ovat laittoman vedonlyönnin torjuminen, kuluttajien suojeleminen, yleisen järjestyksen säilyttäminen ja yleisen edun mukaisten toiminnan (hyvät tarkoitukset) rahoittaminen.

1.3   Kuluttajansuoja-asioissa EU voi tuoda kansalaisilleen lisäarvoa. EU:n pitäisi luoda unionin kuluttajansuojalainsäädännön muodossa puitekehys, joka sitoo kaikkia EU:ssa toimiluvan saaneita välittäjiä. Näin luotaisiin vähimmäistason mukaiset (ei matalat) kuluttajansuoja vaatimukset. Jäsenvaltioilla on silti oltava oikeus asettaa kansallisille markkinoilleen halutessaan tiukemmat kuluttajansuojamääräykset. Jäsenvaltioiden oman lainsäädännön yhtenä päämääränä on oltava erityisesti pelihimon ehkäisy ja hoito.

1.4   Petosten, sähköisen identiteetin varastamisen, rahanpesun ja muiden rikosten torjuminen vaatii tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä EU:n tasolla. ETSK ehdottaa, että jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välille luodaan virallinen yhteistyörakenne. Ennen kaikkea jokaisen jäsenvaltion tulisi julkaista lista pelivälittäjistä, joilla on toimilupa kyseisessä valtiossa, ja rahanpesudirektiivi (1) pitäisi laajentaa kattamaan kasinoiden lisäksi muu sähköinen rahapelitoiminta, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset saisivat enemmän valtaa rikollisen toiminnan torjumiseksi.

1.5   Mahdollisuus rahapelien pelaamiseen voi johtaa peliriippuvuuteen. ETSK kehottaa komissiota tekemään EU:n laajuisen tutkimuksen, jonka avulla määriteltäisiin tarkka profiili peliriippuvuuteen johtavista tekijöistä. Tämän jälkeen olisi käynnistettävä tarvittavat, myös ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Niinpä komitea ehdottaa, että osa kerätyistä verotuloista osoitetaan pelihimon ehkäisyyn ja hoitoon.

1.6   ETSK ehdottaa myös, että annettaisiin tiukat säännöt, jotka kieltävät alaikäisille suunnatun rahapelien mainonnan tai mainonnan, johon osallistuu alaikäisiä tai henkilöitä, jotka eivät ilmeisestikään ole saavuttaneet rahapeleihin osallistumiselle kansallisessa lainsäädännössä asetettua alaikärajaa. Näin pyritään takaamaan alaikäisten ja muiden haavoittuvien ryhmien tehokas suojelu.

1.7   Toimialalle on tällä hetkellä tyypillistä se, että on luvattomia rahapelipalveluita, joita tarjoavat kokonaan ilman toimilupaa toimivat pelivälittäjät (määritelty vihreässä kirjassa pimeiksi ja laittomiksi markkinoiksi) sekä yhdessä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneet välittäjät, jotka tarjoavat palveluitaan kuluttajille toisessa jäsenvaltiossa ilman vaadittavaa lupaa (määritelty vihreässä kirjassa harmaiksi markkinoiksi). Jotta toimiala voi kehittyä yhdenmukaisesti ja sovittaa yleisen edun mukaiset tavoitteet yhteen sisämarkkinoiden periaatteiden kanssa, tarvitaan parempaa oikeusvarmuutta.

1.8   Yleisen edun mukaista toimintaa rahoitetaan jäsenvaltioissa monella eri tavalla. ETSK tukee periaatetta, jonka mukaan kiinteä prosenttiosuus tuloista tai rahapelitoimintaan kohdistuvan veron tuotosta ohjataan suoraan urheilun tai muun yleisen edun mukaisen toiminnan hyväksi.

1.9   ETSK yhtyy kilpailukykyneuvoston 10. joulukuuta 2010 hyväksymiin päätelmiin uhkapelejä ja vedonlyöntiä koskevista puitteista EU:n jäsenvaltioissa.

1.10   ETSK kehottaa komissiota selvittämään, mikä vaikutus rajatylittävällä tarjonnalla on urheilun rahoitukseen ja tavoittaako tämä rahoitus ruohonjuuritason urheilutoiminnan, sekä ehdottamaan konkreettisia toimia tällaisen rahoituksen takaamiseksi urheilulle.

1.11   Jäsenvaltiot ovat ryhtyneet ennaltaehkäiseviin ja tukahduttaviin toimiin torjuakseen sähköisten rahapelien laitonta tarjontaa. Laittoman tarjonnan nopea leviäminen viittaa kuitenkin siihen, että toimet eivät ole olleet riittävän tehokkaita. Tämän vuoksi ETSK:n mielestä on välttämätöntä määritellä ja ottaa käyttöön rikkomuksia ja seuraamuksia säätelevä järjestelmä, jolla taataan säännösten tehokas soveltaminen; seuraamuksia voivat olla toiminnan estäminen, laitonta pelitoimintaa tukevien tietoyhteiskunnan palveluntarjoajien välineiden sulkeminen ja jopa toiminnan harjoittamiseen liittyvien välineiden takavarikointi ja tuhoaminen.

1.12   Viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten on taattava se, etteivät sähköisesti välitettävät rahapelit vaikuta kielteisesti muiden kuin sähköisesti välitettävien rahapelien toimialan työllisyyteen.

2.   Johdanto

2.1   ETSK:n mielestä vihreä kirja sähköisesti välitettävistä rahapeleistä on hyvä aloite käytännönläheiselle ja perusteelliselle mietintätyölle toimi-alan tulevaisuudesta Euroopan unionissa. Tätä taustaa vasten ETSK pyytää EU:ta tekemään pikaisesti perusteellisen tutkimuksen ja arvioimaan, millaisia mahdollisia työllisyysvaikutuksia toiminnalla on julkisella ja yksityisellä rahapelialalla.

2.2   Komission käynnistämän, vihreään kirjaan liittyvän kuulemismenettelyn tavoitteena on herättää laaja-alaista keskustelua sähköisesti välitettävistä rahapeleistä, jotta saataisiin parempi käsitys erityiskysymyksistä, joita EU:n jäsenvaltioissa asuville kuluttajille suunnattujen online-rahapelien tarjoaminen sekä laillisesti että vailla hyväksyntää (pimeät ja harmaat markkinat) aiheuttaa. Nämä palvelut ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden tarjoaminen ei useinkaan ole niiden valtioiden viranomaisten kontrolloitavissa, joiden kansalaisille pelejä tarjotaan.

2.3   Vihreä kirja on myös vastaus Euroopan parlamentin 10. maaliskuuta 2009 antamaan päätöslauselmaan online-rahapelien yhtenäisyydestä (2), ja neuvosto on pyytänyt sitä 10. joulukuuta 2010 julkaistussa asiakirjassa ”Päätelmät uhkapelejä ja vedonlyöntiä koskevista puitteista Euroopan unionin jäsenvaltioissa” (3).

2.4   Rahapelien sääntely EU:n sisällä on vaihtelevaa, ja sitä tarkastellaan parhaillaan uudelleen monissa jäsenmaissa pyrittäessä ottamaan huomioon sähköisten markkinoiden laajeneminen rajojen yli.

2.5   Komission ensisijainen tavoite on saada kuulemismenettelyn avulla faktoihin perustuva kokonaiskuva online-rahapelien toimialan tämänhetkisestä tilanteesta EU:ssa. Kuulemismenettelyn avulla pyritään saamaan selkeä kokonaiskuva yhteiskunnallisista ja yleisen järjestyksen piriin kuuluvista haasteista, joita sähköisesti välitettävien rahapelien tarjoaminen EU:ssa aiheuttaa, sekä siihen liittyvistä sääntely- ja teknisistä haasteista.

2.6   ETSK kehottaa EU:n toimielimiä, erityisesti komissiota puuttumaan pikaisesti tärkeään kysymykseen kilpailun vääristymisestä, joka aiheutuu siitä, että kuluttajien asuinmaassa ilman lupaa toimivat ulkomaiset yritykset tarjoavat kuluttajille online-rahapelipalveluita ja hyötyvät sijaintivaltiossaan matalasta verotuksesta ja alhaisista sosiaalimaksuista. Tämän lisäksi ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään voimakkaaseen kamppailuun laittomia pelivälittäjiä vastaan, sillä suurin osa petoksista, rahanpesusta ja muusta rikollisesta toiminnasta juontaa juurensa pimeille markkinoille.

3.   Yleisen edun mukaiset tavoitteet

3.1   ETSK:n mielestä on erityisen tärkeää varmistaa, että vihreässä kirjassa mainittuja yleisen edun mukaisia tavoitteita suojellaan. Kuluttajia on suojeltava varsinkin petoksilta, ongelmapelaamiselta ja peliriippuvuudelta sekä sen aiheuttamilta terveyshaitoilta ja ylivelkaantumiselta. Pelitoimintaa on harjoitettava jäsenvaltioiden myöntämien kansallisten toimilupien pohjalta, jotta taataan yleisen järjestyksen turvaaminen, torjutaan petoksia, ehkäistään peliriippuvuutta, suojellaan alaikäisten oikeuksia ja turvataan pelien osanottajien oikeudet.

3.2   Tähän viitaten ETSK toteaa, että monet tavoitteista ovat yhteisiä kaikille EU:n jäsenvaltioille: laittoman vedonlyönnin torjuminen, kuluttajien suojeleminen (rahapelien pelaajat, alaikäiset ja muut haavoittuvat ryhmät, peliriippuvuuden torjuminen), yleisen järjestyksen säilyttäminen (petosten, rahanpesun ja muiden rikosten estäminen) ja yleisen edun mukaisten toiminnan (hyvät tarkoitukset) rahoittaminen sekä sähköisesti ja muissa muodoissa välitettävien rahapelien toimialan työntekijöiden oikeuksien puolustaminen.

3.3   Online-rahapelit ovat erityisluonteisia niihin liittyvien sosiaalisten, terveydellisten ja yleistä järjestystä koskevien näkökohtien vuoksi. ETSK painottaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti, että koska alaa ei ole yhdenmukaistettu yhteisön tasolla, jäsenvaltioilla on harkintavalta (4) säännellä ja valvoa rahapelimarkkinoitaan omien perinteidensä ja kulttuuriensa mukaisesti. Rajoittavien toimenpiteiden on kuitenkin oltava oikeassa suhteessa tuomioistuimen oikeuskäytännössään määrittelemien edellytysten kanssa (5).

3.4   On kuitenkin tavoitteita, joita yksittäiset jäsenvaltiot eivät pysty saavuttamaan riittävän hyvin ja joihin EU-tason toimenpiteet voisivat tuoda selkeätä lisäarvoa.

3.5   Koska nämä tavoitteet ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille, ETSK suosittaa, että parhaiden käytänteiden vaihtoa kyseisten jäsenvaltioiden välillä edistettäisiin. ETSK panee merkille itsesääntelyaloitteet, joita kansalliset ja kaupalliset rahapelien välittäjät ovat tehneet. ETSK painottaa kuitenkin, että toimialan itsesääntely voi ainoastaan täydentää lainsäädäntöä, ei korvata sitä. Tämän vuoksi ETSK katsoo, että EU:n toimielinten pitäisi pyrkiä tuomaan yhteisiin tavoitteisiin eurooppalainen ulottuvuus toissijaisuusperiaatetta kaikilta osin kunnioittaen.

3.6   EU voi tuoda lisäarvoa kansalaisilleen erityisesti kuluttajansuoja-asioissa. ETSK:n mielestä EU:n toimielinten pitäisi luoda EU:n kuluttajasuojalainsäädännön muodossa alustava puitekehys, joka sitoo EU:ssa toimiluvan saaneita välittäjiä. Näin luotaisiin vähimmäistason mukaiset (ei matalat) kuluttajansuojavaatimukset. Tähän suojelun vähimmäistasoon on sisällytettävä muun muassa ongelmapelaamisen estäminen, ikärajojen asettaminen kaikenlaisille uhkapeleille, luoton käyttökielto sekä alaikäisille suunnatun mainonnan kieltäminen tai sellaisen mainonnan kieltäminen, johon osallistuu alaikäisiä tai henkilöitä, jotka eivät ilmeisestikään ole saavuttaneet rahapeleihin osallistumiselle kansallisessa lainsäädännössä määriteltyä ikärajaa. Jäsenvaltioiden hallituksilla on silti oltava oikeus asettaa kansallisille markkinoilleen halutessaan tiukemmat kuluttajansuojamääräykset.

3.6.1   Kuluttajien tulisi kaikkialla EU:n markkinoilla kyetä erottamaan toisistaan laittomat pelisivustot ja sivustot, jotka toimivat jonkin EU:n jäsenvaltion myöntämällä luvalla. Tämän vuoksi ETSK suosittaa, että jokainen EU:n jäsenvaltio velvoittaa myöntämänsä toimiluvan alaiset pelivälittäjät panemaan verkkosivujensa etusivulle näkyvälle ja kiinteälle paikalle interaktiivisen tunnuksen, josta ilmenee, että kyseisellä välittäjällä on toimilupa. Tunnusta käyttäisivät kaikki jäsenvaltiot, ja sen tulisi sisältää yhteisiä piirteitä, jotta se olisi helposti tunnistettavissa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Myös toimiluvan alkuperämaan pitäisi kuitenkin tulla siinä selkeästi ilmi. Toimenpiteen täytäntöönpanon valvonnan tulisi olla Euroopan komission vastuulla.

3.7   ETSK ehdottaa, että jokaiseen jäsenvaltioon perustettaisiin itsenäisesti toimiva elin, joka olisi vastuussa edellä kohdassa 3.6 mainitun kuluttajasuojalainsäädännön valvonnasta ja sen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisesta. EU:n kuluttajasuojalainsäädännön luomisen yhteydessä pitäisi myös järjestää tiedotuskampanja jokaisessa jäsenvaltiossa. Kunkin jäsenvaltion viranomaisten on velvoitettava välittäjät panemaan valtion myöntämän toimiluvan numero näkyvästi esille pelivälittäjän identiteetin tunnistamiseksi ja ratkaisemaan kuluttajien valitukset kansallisen kuluttajaoikeuden mukaisesti kotipaikkansa tuomioistuimessa.

3.8   Vastuullista rahapelitoimintaa koskeva politiikka edellyttää, että pelitoimintaan puututaan kokonaisvaltaisesti ja harjoitetaan yritysten sosiaalisen vastuun politiikkaa, jossa rahapeleihin suhtaudutaan monitahoisena ilmiönä, joka vaatii sekä ennaltaehkäiseviä, valistus-, interventio- ja valvontatoimia että kielteisten seurausten vähentämistä. Näin ollen on

—	kiinnitettävä asianmukaista huomiota riskiryhmiin

—	annettava kansalaisille riittävästi tietoa, jotta nämä pystyvät tekemään tietoisia valintoja pelitoiminnastaan, jotta edistetään kohtuullista ja vastuullista pelaamista ilman pelihimoa

—	tiedotettava kunkin pelin luonteen ja pelivälineiden mukaisesti osallistumiskiellosta, joka koskee alaikäisiä sekä niitä, jotka ovat vapaaehtoisesti hakeneet osallistumiskieltoa.

3.9   ETSK toteaa, että osa jäsenvaltioista on kerännyt peliriippuvuudesta luotettavia tietoja, mutta toiset eivät. Valtioiden tasolla on tehty lukuisia kokemusperäisiä tutkimuksia, joiden johtopäätökset ovat erilaisia ja osittain ristiriitaisia. Selvää on kuitenkin, että mahdollisuus rahapelien pelaamiseen voi johtaa peliriippuvuuteen, joka puolestaan saa aikaan yhteiskunnallisia ongelmia. Tämä näkökohta on aina otettava huomioon kehitettäessä toimi-alalle kuluttajansuojapolitiikkaa.

3.10   Lisäksi on otettava huomioon muun muassa se, että verkkoympäristö on avannut lisää väyliä rahapelaamiseen. Uusi teknologia on avannut mahdollisuuksia rahapelien pelaamiseen kansalaisille, jotka viettävät muita enemmän aikaa kotona (esimerkiksi eläkeläiset, kotiäidit ja työttömät). On taattava, että telemaattisten ja interaktiivisten välineiden kautta toimiviin rahapeleihin pääsy estetään alaikäisiltä, vajaavaltaisilta sekä kaikilta niiltä, jotka ovat saaneet pelaamiskiellon joko omasta tahdostaan tai tuomioistuimen päätöksellä.

3.11   ETSK ehdottaa, että tehtäisiin kattava EU:n laajuinen tutkimus, jonka avulla määriteltäisiin tarkka profiili peliriippuvuuden syistä sekä sähköisesti välitettävissä että muissa rahapeleissä, jotta EU:n lainsäätäjä voi ryhtyä tehokkaisiin ja kohdennettuihin toimiin ongelman torjumiseksi ja estämiseksi.

3.12   ETSK katsoo, että jäsenvaltioiden yhteistyö EU:ssa rehottavan laittoman rahapelitoiminnan torjumisessa olisi tehokas EU-tason tapa vähentää rahanpesua. Niinpä ETSK kehottaa EU:n jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tehokkaat mekanismit päämäärien saavuttamiseksi, sillä niillä olisi varmasti positiivinen vaikutus verotulojen lisääntymiseen.

3.13   Lisäksi ETSK on vahvasti sitä mieltä, että rahanpesudirektiivi pitäisi laajentaa kattamaan kasinoiden lisäksi muu sähköinen rahapelitoiminta, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset saisivat enemmän toimivaltaa rikollisen toiminnan torjumiseksi.

3.14   Ottelutapahtumien ennaltajärjestelyn osalta ETSK toteaa, että urheilun rehellisyys on pyrittävä säilyttämään kaikin keinoin. ETSK panee merkille kansallisten ja eräiden yksityisten vedonlyöntivälittäjien panostuksen urheiluvedonlyönnin rehellisyyteen, urheilijoiden ja urheiluvirkailijoiden valistusohjelmiin sekä epäilyttävään vedonlyöntikäyttäytymisen varhaiseen havaitsemiseen ja siitä varoittaviin järjestelmiin; nämä toimet ovat olleet laadultaan ja kattavuudeltaan vaihtelevia. ETSK:n mielestä on luotava puitekehys koordinoimaan kaikkien osapuolten toimia, jotta kysymystä voidaan käsitellä kokonaisvaltaisesti ja vältetään päällekkäisten resurssien käyttö. Erityisesti olisi luotava järjestelmä, joka ei rajoitu pelkkään havaitsemiseen, vaan sisältää myös ennaltaehkäiseviä, valistavia ja valvontatoimia.

3.15   Vihreässä kirjassa viitataan myös yleishyödyllisen ja yleisen edun mukaisen toiminnan sekä verkkoympäristössä tapahtuvan urheiluvedonlyönnin perustana olevien tapahtumien rahoittamiseen. ETSK tukee järjestelmää, jossa osa rahapelitoiminnalla kerätyistä tuloista ohjataan tällaiseen toimintaan ja tapahtumiin. ETSK kehottaa komissiota ehdottamaan konkreettisia toimenpiteitä kansallisten rahoitusjärjestelmien säilyttämiseksi kilpailukykyneuvoston kokouksessa 10. joulukuuta 2010 hyväksyttyjen, uhkapelejä ja vedonlyöntiä koskevia puitteita Euroopan unionin jäsenvaltioissa käsittelevien päätelmien mukaisesti. Lisäksi ETSK:n mielestä on oltava tarkkana siitä, että toimien avulla ei yritetä kumota rahapeleihin liitettyjä kielteisiä sosiaalisia vivahteita ja kannusteta rahapelien pelaamista sillä perusteella, että toiminta edistää hyvää tarkoitusta. ETSK kehottaa jäsenvaltioita myös kanavoimaan osan veronkannon kautta kerätyistä tuloista pelihimon ehkäisy- ja parantamishoitoihin sekä alan työntekijöiden ammatilliseen ja jatkokoulutukseen.

4.   Sijoittautuminen ja rahapelitoimiluvan myöntäminen

4.1   Sähköisesti välitettävien rahapelien toimialalle on tällä hetkellä tyypillistä pirstoutuminen, joka johtuu jäsenvaltioissa noudatettavista erilaisista kansallisista järjestelmistä.

4.2   Yksi toimialan kannalta keskeisimmistä kysymyksistä on se, että yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa toimiluvan saanut välittäjä saattaa tarjota palveluitaan kuluttajille toisessa jäsenvaltiossa ilman lupaa, vaikka lupa vaadittaisiin kyseisessä jäsenvaltiossa. Tällaista tarjontaa pidetään ”vailla hyväksyntää olevana” (6).

4.3   Toisaalta huhtikuun 2006 ja helmikuun 2008 välillä komissio lähetti 12 virallista ilmoitusta 10 eri jäsenvaltiolle, ja 7 niistä siirtyi perustellun lausunnon asteelle. Komissio lopetti Italiaa koskeneen menettelyn 5. toukokuuta 2010 ja Ranskaa koskeneen rikkomusmenettelyn 24. marraskuuta 2010. Komissio on aloittanut rikkomusmenettelyn rahapelien rajatylittävää tarjontaa koskevia rajoituksia kohtaan varmistaakseen niiden oikeasuhtaisuuden, koska se on saanut useita kanteluita perussopimusten väitetystä rikkomisesta. ETSK kehottaa komissiota päättämään selkeästi, millä tavalla se aikoo edetä vireillä olevien tapausten osalta.

4.4   Sähköisesti välitettävien rahapelien luonteesta ja oikeudellisesta asemasta on oikeuskäytännön perusteella saatu periaatelinjauksia. Ensinnäkin rahapelipalvelut kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 56 artiklan soveltamisalaan, ja niihin sovelletaan näin ollen palvelujen vapaata tarjoamista koskevia sääntöjä.

4.5   Koska rahapelipalveluita eivät tällä hetkellä koske unioninlaajuiset yhtenäiset säännöt, jäsenvaltioilla on ”harkintavalta” (7) säännellä näitä palveluita, mikä kattaa välittäjien lukumäärän sekä tarjolla olevien pelien muodon ja määrän rajoittamisen.

4.6   Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yhdessä jäsenvaltiossa luvanvaraisesti toimivat pelioperaattorit voivat tarjota palvelujaan kuluttajille muissa jäsenvaltioissa, elleivät nämä aseta rajoituksia, jotka ovat perusteltavissa yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä. Tällaisia voivat olla muun muassa kuluttajien suojeleminen tai yleinen tarve estää yhteiskuntajärjestykselle aiheutuvat häiriöt.

4.7   Näiden rajoitusten on oltava oikeasuhtaisia, syrjimättömiä ja osa politiikkaa, jota noudatetaan johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti.

4.8   ETSK toteaa, että vastavuoroisen tunnustamisen periaate ei koske rahapelien toimialaa. Jäsenvaltio voi katsoa, että välittäjän laillinen pelien tarjoaminen toisessa jäsenvaltiossa ei pelkästään riitä takaamaan sitä, että kuluttajia kyseisen jäsenvaltion alueella suojellaan petosten ja rikollisuuden uhalta; tässä yhteydessä on otettava huomioon vaikeudet, jotka sijoittautumisjäsenvaltion viranomaisilla voi olla pelioperaattorin ammattitaitoisuuden ja rehellisyyden arvioinnissa.

4.9   Kohtaan 4.8 viitaten on edelleenkin selvää, että toimiala tarvitsee parempaa oikeusvarmuutta, jotta se voi kehittyä yhdenmukaisesti ja kunnioittaa sekä yleisen edun mukaisia tavoitteita että sisämarkkinoiden periaatteita. Vihreään kirjaan liittyvä kuulemismenettely lieneekin merkittävä kehitysaskel tähän suuntaan.

4.10   Lisäksi ETSK katsoo, että rahapelien mainonnan on oltava tiukasti säänneltyä, jotta varmistetaan, että suojellaan haavoittuvimpia ryhmiä, kuten alaikäisiä. On erityisen tärkeää asettaa mainonnalle rajat, joilla estetään erityisesti alaikäisten ja vajaavaltaisten pääsy peleihin ja kaikkien sellaisten kuvien, viestien tai esineiden käyttö, joilla voidaan suoraan tai epäsuoraan loukata ihmisarvoa sekä perusoikeuksia ja -vapauksia, samoin kuin kaikenlainen mahdollinen rotuun tai sukupuoleen perustuva syrjintä sekä kehottaminen väkivaltaan tai rikollisen toiminnan harjoittamiseen.

5.   Urheilu

5.1   Komissio haluaa keskittyä kahteen urheilua koskevaan kysymykseen: 1) pitäisikö vedonlyönnin kohteena olevien urheilutapahtumien saada kohtalainen taloudellinen korvaus niihin liittyvästä rahapelitoiminnasta ja 2) onko olemassa vaara niin sanotusta ”vapaamatkustajuudesta”.

5.2   ETSK toteaa, että jäsenvaltioissa yleisen edun mukaista toimintaa rahoitetaan monella eri tavalla. Eräissä jäsenvaltioissa kansallinen lainsäädäntö velvoittaa esimerkiksi kansalliset arpajaisyhtiöt ohjaamaan kiinteän prosenttiosuuden tuloistaan välittömästi urheiluun ja/tai muuhun määriteltyyn yleisen edun mukaiseen toimintaan. Toisissa jäsenvaltioissa julkisista varoista osoitetaan prosenttiosuus rahapelitoiminnan kautta kerätyistä verotuloista erilaisiin yleisen edun mukaisiin toimintoihin.

5.3   ETSK tukee periaatetta, jonka mukaan kiinteä prosenttiosuus tuloista tai rahapelitoimintaan kohdistuvan veron tuotosta ohjataan suoraan urheilun tai muun yleisen edun mukaisen toiminnan hyväksi.

5.4   ETSK korostaa valtiollisten/kansallisten arpajaisyhtiöiden ja muun laillisen rahapelitoiminnan merkityksen tärkeyttä urheilun rahoitukselle erityisesti ruohonjuuritasolla. ETSK toteaa myös, että toiselle lainkäyttöalueelle sijoittautuneen välittäjän tarjoamilla rajatylittävillä online-rahapeleillä ja vedonlyöntipalveluilla voi olla kielteinen vaikutus urheilun ja muiden yleisen edun mukaisten tavoitteiden rahoitukseen lainkäyttöalueella, jonne se toimittaa palveluja.

5.5   Niinpä ETSK kehottaa komissiota selvittämään, mikä vaikutus rajatylittävällä tarjonnalla on urheilun rahoitukseen ja tavoittaako tämä rahoitus ruohonjuuritason urheilutoiminnan, sekä ehdottamaan konkreettisia toimia tällaisen rahoituksen takaamiseksi urheilulle.

5.6   ETSK suhtautuu varauksellisesti mahdolliseen ”urheiluoikeuden” luomiseen tai oikeudenmukaisen korvauksen periaatteeseen. ETSK:n mielestä tarvitaan lisää selvyyttä siitä, mitä oikeudenmukaisen korvauksen periaatteella tarkoitetaan ja johtaako se siihen, että unionin tasolla luodaan uudenlaiset immateriaalioikeudet urheilutapahtumille.

5.7   Tämän vuoksi ETSK kehottaa komissiota selvittämään oikeudenmukaisen korvauksen periaatteen luonteen, ulottuvuuden ja vaikutuksen sekä siihen sovellettavan oikeusperustan.

5.8   ”Vapaamatkustajuus” on verotuksen alaan liittyvä kysymys, joten ETSK:n mielestä sen tulisi kuulua jäsenvaltioiden toimivaltaan. ETSK katsoo kuitenkin, että jäsenvaltioiden on keskusteltava ja sovittava oikeudenmukaisesta lähestymistavasta, jolla taataan korvauksen kaikille osapuolille. Tämä on vaikea aihe EU-tasolla käytävään keskusteluun, mutta jossakin vaiheessa siitä on välttämätöntä käydä perusteellisempaa keskustelua, jotta vältetään merkittävät häiriöt toimialalla.

5.9   ETSK kehottaa komissiota selventämään, ovatko vihreässä kirjassa esille nostetut urheiluun liittyvät kysymykset ja urheilun rehellisyys kytköksissä toisiinsa vai pitääkö näitä kysymyksiä käsitellä erillään toisistaan. Komission tulisi lisäksi selvittää, onko oikeudenmukaisen korvauksen tai urheiluoikeuden luominen sen mielestä tehokas tapa taata urheilun rehellisyys.

6.   Valvonta

6.1   Välittömiä toimenpiteitä vaativa kysymys on laittomien rahapelien tarjonta kaikkialla EU:ssa (8). Tästä koituu haittaa kuluttajien suojelulle, yleiselle järjestykselle sekä yleisen edun mukaisten tavoitteiden rahoitukselle.

6.2   Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö on ehdottoman tärkeää eurooppalaisten kuluttajien suojelemiseksi laittomilta pelivälittäjiltä. ETSK katsoo, että sääntely-yhteistyön rakenteiden vakiinnuttaminen unionitasolla helpottaisi yhteistyötä (9). Erityisesti jokaisen jäsenvaltion tulisi julkaista luettelo pelivälittäjistä, joilla on toimilupa kyseisessä valtiossa. Nämä luettelot tulisi toimittaa komission, jäsenvaltioiden, kansallisten sääntelijöiden ja kuluttajien saataville. Jäsenvaltioiden yhteistyön olisi sisällettävä myös parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

6.3   ETSK toteaa niin ikään, että elinkeinoalasta ei ole olemassa tarpeeksi tietoa. Niinpä alasta ja sen erityispiirteistä ei ole mahdollista tehdä kunnollista analyysiä. ETSK ehdottaakin, että EU-tasolla laadittaisiin yhteiset tiedonkeruuvaatimukset, jotka koskevat kaikkia sääntelyviranomaisia. Nämä puolestaan velvoittaisivat kaikki toimiluvan haltijat toimittamaan vaadittavat tiedot, jotka voitaisiin sen jälkeen kerätä yhteen EU-tasolla. Olisi myös toivottavaa saada tietoa siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin laittomia verkkosivustoja vastaan on ryhdytty, jotta saataisiin kokonaiskuva kansallisten toimenpiteiden tehokkuudesta pimeiden markkinoiden torjumisessa.

6.4   Laittomien pelivälittäjien torjuminen edellyttää tehokkaita säännösten noudattamisen valvontatoimia. ETSK katsoo tämän olevan edelleen puutteellinen alue, joka edellyttää jäsenvaltioilta enemmän toimia, joilla estetään laittomia pelivälittäjiä tarjoamasta palveluitaan sähköisesti. Näihin voisi kuulua sanktiojärjestelmä. ETSK kehottaakin komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta ehdottaa oikeudellisesti sitovaa välinettä, joka velvoittaisi pankit, luottokorttiyhtiöt ja muut maksujärjestelmien osapuolet estämään rahansiirrot asiakkaiden ja laittomien rahapelivälittäjien kesken laillisia liiketoimia haittaamatta. Muita seuraamuksia voisivat olla toiminnan estäminen, laitonta pelitoimintaa tukevien tietoyhteiskunnan palveluntarjoajien välineiden sulkeminen ja jopa toiminnan harjoittamiseen liittyvien välineiden takavarikointi ja tuhoaminen

---

(1)  Direktiivi 2005/60/EY, EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15.

(2)  http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=REPORT&reference=A6-2009-0064&format=XML&language=FI.

(3)  http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/intm/118398.pdf (ei saatavissa suomeksi).

(4)  Asiaa C-212/08 Zeturf koskevassa ennakkoratkaisupyynnössä 30. kesäkuuta 2011 annettu päätös, 39 kohta.

(5)  Asiassa Placanica ym. annettu päätös, 48 kohta; asiassa Liga Portuguesa ym. annettu päätös, 59 kohta.

(6)  Vihreä kirja SEK(2011) 321 lopullinen, s. 6.

(7)  Asiaa C-212/08 Zeturf koskevassa ennakkoratkaisupyynnössä 30. kesäkuuta 2011 annettu päätös, 39 kohta.

(8)  Ks. asianomainen kohta vihreän kirjan sivuilla 3–4.

(9)  Eräät jäsenvaltiot osallistuvat vapaaehtoisuuden pohjalta rahapeliasioiden sääntelyviranomaisten eurooppalaiseen foorumiin, joka tunnetaan yleisesti lyhenteellä GREF (Gaming Regulators European Forum) – http://www.gref.net/.

---

---