1.10.2010

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 267/12

---

Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Laajentumisstrategia sekä vuosien 2009 ja 2010 tärkeimmät haasteet: mahdolliset ehdokasvaltiot”

(2010/C 267/04)

I.   POLIITTISET SUOSITUKSET

ALUEIDEN KOMITEA

Yleinen eteneminen ja aikataulu

1.   on tyytyväinen Euroopan komission esittämään laajentumisstrategiaan sekä raportteihin mahdollisten ehdokasvaltioiden tärkeimmistä haasteista vuosina 2009–2010 samoin kuin Islannin jäsenyyshakemusta koskevaan tiedonantoon.

2.   on lisäksi tyytyväinen mahdollisissa jäsenehdokasvaltioissa tapahtuneeseen edistykseen, joka on johtanut Albanian ja Serbian jäsenyyshakemukseen vuonna 2009 sekä kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevien väliaikaissopimusten ja vakautus- ja assosiaatiosopimusten täytäntöönpanoon kaikissa mahdollisissa ehdokasvaltioissa samoin kuin jatkuviin uudistuksiin Kosovossa.

3.   toteaa, että EU on panostanut huomattavasti mahdollisten ehdokasvaltioiden ja EU:n lähentymiseen. Viime aikoina on pyritty muun muassa lieventämään rahoituskriisin vaikutuksia sekä ehdotettu helpotuksia viisumivaatimuksiin. Molemmissa tapauksissa on kysymys aloitteista, jotka tuovat selvästi esiin, millainen arvo EU:lla on väestölle.

4.   suhtautuu myönteisesti viisumipakon poistamiseen Montenegron ja Serbian kansalaisilta, mikä mahdollistaa viisumivapaan matkustamisen useimpiin EU:n jäsenvaltioihin, ja toivoo, että Albania sekä Bosnia ja Hertsegovina täyttävät pian viisumipakon poistamisen edellytykset.

5.   ottaa huomioon 26. lokakuuta 2009 hyväksytyt neuvoston päätelmät Itämeren aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta sekä Adrian- ja Joonianmeren neuvoston julkilausuman (1), jonka Adrian- ja Joonianmeren aloitteeseen osallistuvien kahdeksan maan (Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kreikan, Kroatian, Italian, Montenegron, Serbian ja Slovenian) ulkoministerit hyväksyivät Anconassa 5. toukokuuta 2010 (1) ja jossa ilmaistaan tuki Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU-strategian laatimiselle. Komitea panee tyytyväisenä merkille, että EU:n makroaluestrategia on merkittävä väline, jonka avulla voidaan vauhdittaa yhdentymisprosessia mm. korostamalla alue- ja paikallisyhteisöjen asemaa.

6.   korostaa, että integraatioprosessin onnistumisen kannalta on tärkeää, että tulevalla jäsenyydellä on kansan laaja tuki. Alue- ja paikallisyhteisöissä voidaan edistää tämän tavoitteen saavuttamista ja parantaa valmiutta omaksua EU:n säännöstö ja vastaanottaa unionin taloudellinen tuki. Näin ollen on erittäin tärkeää, että

—	kunnille ja alueille annetaan mahdollisuus osallistua aktiivisesti kansalliseen integraatioprosessiin, mikä on Euroopan neuvoston hyväksymän Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan perusajatusten mukaista.

—	liittymistä valmisteleva tukiväline IPA (Instrument for Pre-Accession Assistance) tulisi laatia siten, että kunnat ja alueet voivat nykyistä enemmän hyödyntää ohjelmaa investoinneissa ja valmiuksien kehittämisessä.

—	alue- ja paikallistaso osallistuu integraatioprosessiin, sillä Kööpenhaminan kriteerit edellyttävät vakaita instituutioita ja rahoitusjärjestelmiä. Tällä tavoin luodaan edellytykset avoimille valmistelu- ja päätöksentekojärjestelmille.

—

liittymistä valmistelevaa tukivälinettä (IPA) koskevan neuvoston asetuksen 1085/2006 2 artiklan 1 kohdan (”soveltamisala”) mukaan välineen tavoitteina ovat muun muassa ”(a) demokraattisten instituutioiden … lujittaminen” ja ”(c) julkishallinnon uudistaminen, myös sellaisen järjestelmän perustaminen, joka mahdollistaa hallinnon hajauttamisen edunsaajamaalle …”. Kyseinen soveltamisala ja mahdollisten ehdokasmaiden nykyiset käytännöt huomioon ottaen asetukseen tulisi sisällyttää IPA:n ohjelmasuunnitteluvaiheessa pakollinen menettely paikallis- ja aluehallinnon edustajien kuulemiseksi.

—	IPA:n ohjelmasuunnitteluvaiheen kesto kansallisella tasolla on aivan liian pitkä. Komitea kehottaa komissiota tarkistamaan ohjelmasuunnittelun ehtoja kiireellisesti menettelyjen yksinkertaistamiseksi.

Tiedottaminen

7.   toteaa, että alue- ja paikallistasolla on erinomaiset edellytykset edistää kansalaisten kanssa käytävää vuoropuhelua ja heille suunnattua tiedotusta integraatioprosessista ja etenkin niistä haasteista, jotka seuraavat lähentymisestä EU:n säännöstön kanssa.

8.   korostaa, että EU:n on tärkeää tukea osallistumista ja tiedon hyvää saatavuutta kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Tiedonsaanti on erittäin tärkeää erityisesti sellaisissa maissa, joissa demokratia on nuorta ja jotka ovat usein erityisen alttiita populistisille virtauksille, joita ei aina tasapainoteta moniarvoisella keskustelulla.

9.   korostaa olevan tärkeää, että EU:n tiedottaminen, joka koskee esimerkiksi mahdollisten ehdokasvaltioiden tilanteen analysointia, on konkreettista ja selkeää. Muuten vaarana on väärien tulkintojen tekeminen, mikä saattaa aiheuttaa integraatioprosessista vastuussa oleville hallituksille hallinnointivaikeuksia prosessin kaikilla tasoilla. Avoin keskustelu ja asioihin perehtyneet kansalaiset voivat sen sijaan parantaa mahdollisuuksia pehmentää konflikteihin liittyviä suunnitelmallisia ratkaisuja, joiden vuoksi etniset vastakkainasettelut ovat ajan myötä lukkiutuneet.

Valmiuksien parantaminen

10.   katsoo, että IPA-ohjelmaa on hyödynnettävä paremmin, jotta kunnille, alueille ja kansalaisyhteiskunnalle voidaan antaa edellytykset tarjota asiantuntemustaan, joka syventää integraatioprosessia. IPA voi lisäksi edistää institutionaalisten valmiuksien parantamista kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

11.   jakaa komission näkemyksen siitä, että alueiden sisäinen yhteistyö on integraatioprosessin kannalta erittäin tärkeää. Alueiden paikallistaso on NALAS-verkoston (2) kautta luonut esikuvan valtioiden keskinäiselle vaihdannalle.

12.   katsoo, että komission kertomuksen arvo kasvaisi merkittävästi, jos näkökulma laajennettaisiin kattamaan paremmin alue- ja paikallistaso, jolla pannaan täytäntöön huomattava osa yhdentymiseen kuuluvasta säännöstöstä.

13.   pahoittelee sitä, ettei komission tekemissä valmiusarvioinneissa keskitytä säännöllisesti myös ehdokasvaltioiden yhteiskunnan tasoihin valtiotasoa alempana.

Alue- ja paikallistaso ja kansalaisyhteiskunta

14.   katsoo, että kansalaisyhteiskunnalla on suuri merkitys vakaiden demokratioiden rakentamisessa. Tästä syystä myös kansalaisyhteiskunnan tulee olla edustettuna integraatioprosessissa.

15.   suosittelee, että sitoutumista yhteiskunnan vähäosaisten tukemiseen lisättäisiin lainsäädännön kautta. Kansanterveys ja sosiaalipoliittiset kysymykset, kuten naisten haavoittuva asema ja tasa-arvo, ovat monissa ehdokasvaltioissa jääneet vähälle huomiolle.

16.   katsoo, että mahdollisten ehdokasvaltioiden kyvyllä valvoa vähemmistöjen etuja on erittäin paljon merkitystä integraatioprosessin kannalta. Käytännöllisiä kompromissiratkaisuja voidaan usein löytää nimenomaan alue- tai paikallistasolla.

17.   jakaa komission käsityksen siitä, että mahdollisten ehdokasvaltioiden institutionaalisia valmiuksia on tarpeen vahvistaa. Kun alueellinen julkisoikeudellinen koulu aloittaa toimintansa täysimittaisesti, on erittäin tärkeää, että alue- ja paikallistason edustajat voivat osallistua koulutusohjelmiin.

Maakohtaiset erityishuomiot

Albania

18.   on tyytyväinen, että oppositio osallistuu – vaikkakin tietyin rajoituksin – taas parlamentin työskentelyyn. Integraatioprosessia ajatellen Albanialta puuttuu edelleen yhteiskunnan eri tasojen välinen koordinointi.

19.   toteaa, että lainsäädännön harmonisoinnissa on edistytty monilla yhteisön säännöstön kattamilla aloilla erityisesti sen jälkeen, kun maa haki virallisesti EU-jäsenyyttä. Kun säännönmukaiset neuvottelut aloitetaan, noudatetaan Lissabonin sopimuksen prosessia, minkä vuoksi on tärkeää, että kunnista ja alueista tehdään analyysi ja että niille annetaan osallistumismahdollisuus.

20.   korostaa sen merkitystä, että alueet otetaan mukaan prosessiin, joka Albanialla on nyt edessään: tulevaan neuvotteluprosessiin.

21.   korostaa olevan tärkeää, että valmiuksien parantamiseen tähtäävää komission välinettä hyödynnetään käynnissä olevissa hallinnollisissa uudistuksissa Albanian kaikilla hallinnon tasoilla (Twinning, TAIEX ja SIGMA). Tämä on erittäin tärkeää sekä instituutioiden tehokkuuden ja avoimuuden kannalta että sellaisten toimien edistämiseksi, joilla voidaan taltuttaa vakavaa korruptio-ongelmaa.

22.   painottaa, että Albanian on kiirehdittävä työtä toimivien kiinteistömarkkinoiden kehittämiseksi. Tällainen prosessi tarjoaa kunnille myös mahdollisuuden parantaa veropohjaansa pitkällä aikavälillä.

23.   muistuttaa, että hallinnonhajauttamisprosessi on Albaniassa edelleen vasta aluillaan. Kuntatasolla toteutettavaksi tarkoitettua lainsäädäntöä ei kaikissa tapauksissa panna täytäntöön. Lainsäädännön täytäntöönpanolla on merkitystä myös vähemmistöjen etujen suojelulle.

24.   toteaa lisäksi, että komissio arvioi tiedonantonsa taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia käsittelevässä luvussa pelkästään lainsäädäntöä. Sen tulisi kuitenkin käsitellä myös esimerkiksi täytäntöönpanoa sekä analysoida sitä, kuinka puutteet lainsäädännön toteutuksessa vaikuttavat epäsuotuisassa asemassa oleviin väestöryhmiin.

25.   on komission kanssa samaa mieltä siitä, että verotuksen alalla on tapahtunut edistystä, mutta toteaa samalla, että hallinnonhajauttamisprosessiin liittyvien vastuun ja varojen kohdentamisen väliseen epätasapainoon liittyy riskejä.

Bosnia ja Hertsegovina

26.   toteaa, että Daytonin sopimukseen pohjautuva Bosnian perustuslaki on myötävaikuttanut hallintorakenteen monimutkaisuuteen. Daytonin sopimuksen rakenne on lisäksi johtanut siihen, että Bosnia ja Hertsegovinalla ei ole EU:n sääntelyperinteeseen sopeutumisen edellyttämää päätöksentekokykyä. Jaettu Bosnia tarvitsee johtotahon, joka pystyy ylittämään vastakkainasettelut ja löytämään rakentavia ratkaisuja. Ei ole Bosnian kansalaisten etujen mukaista, että maan johdon päätökset perustuvat etnisiin tekijöihin.

27.   pahoittelee perustuslain uudistusta käytävien Butmir-neuvottelujen epäonnistumista ja kehottaa Bosnian ja Hertsegovinan kaikkien etnisten ryhmien johtajia etsimään hyväksyttävää ratkaisua, jotta maa saisi täyden itsemääräämisoikeuden ja voisi jatkaa uudistuksia ja liittymisprosessin valmistelua.

28.   katsoo lisäksi, että kunhan Bosniaa epäyhtenäistävän johtamisen seuraukset tehdään kansalaisten tiettäviksi, saadaan päätöksentekojärjestelmään pontta, mikä johtaa uudistuksiin. Jotta uusi liikevoima saadaan käyttöön, tulee EU:n kertoa selkeästi, mitkä ovat todelliset poliittiset vaihtoehdot: keskitytäänkö jatkossakin kysymyksiin, jotka vahvistavat vastakkainasetteluja, vai toteutetaanko politiikkaa, joka avaa maan sisämarkkinoiden neljälle vapaudelle.

29.   päättelee, että viisumikysymys antaa osviittaa siitä, että keskustelun muotoja ja sisältöä on tarpeen uudistaa. Viisumikysymys osoittaa, että kansallisilta johtajilta löytyy toimintakykyä, jos kansalaisten voidaan odottaa vaativan sitä. EU:n ja etenkin alueiden komitean tulee ottaa tässä asiassa vastuuta. Kysymys on siitä, että Bosnian kansalaisilla tulee olla paikallisten johtohenkilöidensä välityksellä mahdollisuus ymmärtää, mitä integraatio edellyttää ja mitä hyötyä siitä voi olla. Tässä yhteydessä on tarpeen edistää sitoutumista ja yhtenäisyyttä sekä sitä, että keskitytään arvoihin ja aatteisiin, jotka ovat sopusoinnussa ihmisen ja hänen oikeuksiensa kunnioittamisen kanssa.

30.   on komission kanssa samaa mieltä siitä, että nykyinen yhteiskuntajärjestys aiheuttaa tehottomuutta, mikä vaikuttaa haitallisesti yritysilmastoon.

31.   näkee mahdollisuuksia tukea Bosnian uudistusvoimia, jotka pyrkivät lujittamaan valtiota ja edistämään hallinnonhajauttamisen kautta kuntien vahvistumista. Kansalaiset, jotka haluavat saada mahdollisuuden matkustaa ja jotka ymmärtävät, miksei investointeja tule tai miksi rakennerahastot kuuluvat vielä tulevaisuuteen, voivat muodostaa sen ryhmän, joka ohjaa keskustelua viisumikysymyksistä muihin aiheisiin. Alueiden komitean tulee vaikuttaa siihen, että Bosniassa järjestetään tiedotuskampanjoita ja tapaamisia paikallisvaaleilla valittujen johtohenkilöiden kanssa, jotka voivat vuorostaan edistää muutosten tapahtumista.

32.   toteaa monimutkaisen yhteiskuntajärjestyksen johtaneen osaltaan siihen, että kunnilla ja niiden järjestöillä on vain rajallisesti tietoa EU:sta ja IPA-tuesta.

33.   päättelee, että valtakunnallista tasoa on vahvistettava monilla vastuualoilla mm. siten, että vastuu yhteisestä kunnallishallintoa koskevasta lainsäädännöstä annetaan tälle tasolle.

34.   rohkaisee avaamaan IPA-tuen kuntatason sitoutumuksille.

Serbia

35.   on tyytyväinen, että Serbian parlamentti on hyväksynyt Vojvodinan autonomisen maakunnan uuden, 1. tammikuuta 2010 voimaan tulleen perussäännön, mikä vahvistaa Vojvodinan alueellisia toimivaltuuksia, ja toteaa, että Serbian integraatioprosessi etenee merkittävästi. Hallinnonhajauttamisprosessin osalta edistys on kuitenkin hajanaista ja siinä on harmillisia päällekkäisyyksiä eri ministeriöiden vastuualoissa. Käynnissä on uudistustyö, jonka tavoitteena on kehittää aluetaso vastaamaan kehitys- ja kasvukysymyksistä. Toteutuksessa on kuitenkin vielä epäselvyyksiä. Paikallisviranomaisia edustavan Serbian kuntaliiton (3) kansainvälisellä tuella Serbiassa tekemä valmiuksien vahvistaminen on alueiden komitean mukaan tärkeä voimavara kuntien modernisoinnin kannalta.

36.   korostaa, että samaan aikaan integraatioprosessin kanssa kaikilla yhteiskunnan tasoilla on toteutettava sisäisiä uudistuksia.

37.   on tyytyväinen, että vuoden 2009 maaliskuussa perustettu Serbian tasavallan hallinnon hajauttamisen kansallinen neuvosto (National Council for Decentralisation of the Republic of Serbia) on saanut tehtäväkseen laatia asiantuntijaryhmän avustuksella kattavan eurooppalaisten normien mukaisen hajauttamisstrategian. Näin ollen uudistustyö voi olla jatkossa vahvempaa.

38.   suhtautuu myönteisesti edistymiseen kuntien institutionaalisten valmiuksien vahvistamisessa. Vankka ja siten ennustettavissa oleva talous on ydinkysymys, joka valmiuksien kasvattamiseen tähtäävien toimien ohella edellyttää toimenpiteitä, jotta kunnat voivat täysipainoisesti täyttää Kööpenhaminan kriteerien vaatimukset vakaista julkisista hallintoelimistä. Lyhyellä aikavälillä on tärkeää käsitellä kysymystä kiinteän omaisuuden palauttamisesta kunnille sekä omaisuuden hankkimismahdollisuuden antamisesta niille.

39.   toteaa, että eräillä kunnilla on vaikeuksia pitää yllä palveluiden perustasoa, vaikka Serbiassa on käytössä horisontaalinen verotuksen jakomekanismi. Uudistustarpeista voidaan mainita toimet kuntien omarahoitusasteen lisäämiseksi. Tämä voidaan tehdä sopusoinnussa sen rahoitusperiaatteen kanssa, jonka mukaan uusien vastuualueiden aiheuttamia kustannuksia kompensoidaan valtion rahoituksella.

40.   suhtautuu myönteisesti Serbian aloitteeseen helpottaa kuntien ympäristötoimia käyttämällä ympäristöverotukseen perustuvaa ympäristörahastoa. Komitea pitää aloitetta hyvänä esimerkkinä toimista, joilla voidaan helpottaa kuntien sopeutumista EU:hun. Tietty osuus kyseisistä verotuloista osoitetaan kunnille erityiskohdistettuina tuloina, joita voidaan käyttää esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiin tarvittavan osaamisen hankkimiseen.

41.   on todennut, että IPAa pidetään enimmäkseen välineenä, jolla voidaan uudistaa Serbian keskushallintoa ja mahdollistaa suuret infrastruktuuripanostukset. Tällaista painotusta sovellettaessa on valitettavaa, että panostuksista vain hyvin pieni osa käytetään kiireellisesti tarpeellisiin toimiin, esimerkiksi paikallistason valmiuksien parantamiseen.

42.   on tyytyväinen Serbian parlamentin 31. maaliskuuta 2010 antamaan päätöslauselmaan, jossa käsitellään heinäkuun 1995 tapahtumia Srebrenicassa ja tuomitaan siellä tehdyt joukkomurhat. Päätöslauselman antaminen on tärkeä askel maan oman historian työstämisessä. Sen avulla Serbian hallitus antaa myönteisen signaalin sovinnonteon, Serbian sisäisen kehityksen ja myös Euroopan unioniin lähentymisen kannalta.

Kosovo (4)

43.   on tyytyväinen Kosovossa tapahtuneeseen vakautumiseen. Kansainvälisten organisaatioiden ja niiden joukossa useiden EU-maiden ryhmän toimet ovat tasoittaneet tietä oikeusvaltion ylläpitämiselle ja kansalaisten turvallisuuden kasvattamiselle. Vakautumiskehityksessä on kuitenkin samalla nähtävissä piirteitä, jotka muistuttavat Bosnia ja Hertsegovinan tilanteesta ja etnisen jaottelun riskistä, joka saattaa vaikeuttaa tulevaa yhdentymistä. Tämä saattaa vaikeuttaa integraatioprosessia maassa, jonka yhteiskunnan koulutustaso on alhainen ja julkisten hallintoelinten kehitys vielä heikkoa.

44.   korostaa, että Kosovossa on tärkeää ylläpitää oikeusvaltion periaatteita, ja myöntää, että kansainvälisen yhteisön edustuksella Kosovossa on ratkaiseva rooli niiden toimien kannalta, joilla on pyritty maan etnisten ryhmien rauhalliseen yhteiseloon.

45.   suhtautuu myönteisesti kuntauudistusaloitteisiin sekä Kosovossa käynnissä olevaan hallinnonhajauttamiseen.

46.   toteaa, että nykyinen kehitys Kosovossa johtaa vielä joidenkin etnisin perustein muodostettujen kuntien syntymiseen. Samalla kasvaa paikallistasolla käytävän vuoropuhelun tarve. Kehityksen myötä syntyy varsinkin paikallistason yhteistyöelimille tärkeä rooli tämän tason yhteistyön rohkaisemisessa. Yhteinen IPA-hanke voi olla tällaisissa toimissa yhdistävä tekijä. Kun ajatellaan Kosovon tulevaa kehitystä ja maan yhteiskunnallisten voimavarojen niukkuutta sekä instituutioiden roolin merkitystä sosiaalisen yhteisvastuun ja julkisten peruspalvelujen edistäjinä, on erittäin tärkeää, että voidaan välttää etnisiin syihin perustuva instituutioiden, kuten koulujen ja sairaaloiden, kaksinkertaisuus. Tällaisista investoinneista muodostuu nimittäin poliittisten puutteiden ja julkisten resurssien huonon käytön symboleja, ja ennen kaikkea ne vain syventävät etnisten ryhmien välistä kuilua.

47.   suosittelee keskittymistä Kosovon koulutusvalmiuksiin, jotta maa voisi hyötyä väestörakenteensa ominaispiirteistä. On kuitenkin olemassa varteenotettava riski, että nykyiset nuorten suuret ikäluokat muuttavat maasta peruskoulutuksen päätettyään.

48.   korostaa, että valmiuksien parantaminen hallintoelimissä on tärkeää, jotta maan rajallisia yhteiskunnallisia voimavaroja voidaan hyödyntää tehokkaasti. Samalla voidaan vapauttaa resursseja esimerkiksi sairaanhoidon parantamiseen.

49.   tukee komission näkemystä siitä, että hiljattain hyväksytyn julkisia hankintoja koskevan lain täytäntöönpanon parantaminen edellyttää kattavaa panostusta koulutukseen.

50.   suosittelee IPA-ohjelman hyödyntämistä voimavarana maan valmiuksien laajamittaisessa parantamisessa. Tällä tavoin voidaan maan sisällä levittää ymmärrystä yhdentymisen vaatimuksista ja EU-jäsenyyden tuottamista eduista.

Montenegro

51.   suhtautuu myönteisesti siihen, että Montenegro osoittaa integraatioprosessissa päättäväisyyttä, mikä heijastuu useita kertoja vuodessa kokoontuvien hallituksen ja kunnallistason edustajien virallisessa vuoropuhelussa.

52.   jakaa komission käsityksen siitä, että Montenegron julkishallinnon kaikilla tasoilla tarvitaan koulutettua henkilökuntaa kipeästi. Tästä johtuen hallitus on keskittänyt voimavaransa koordinointiin, jossa paikallistaso on hyvin edustettuna. Tämä on osoittanut tehonsa sekä uudistusprosessin vauhdittamisessa että maan kyvyssä koordinoida ulkoista rahoitusta. Tämän kaiken on mahdollistanut se, että IPA-ohjelmassa on keskitytty paikallistasoon.

53.   toteaa, että pitkään jatkuneesta uudistusprosessista huolimatta on käynnissä olevia kuntauudistuksia edeltänyt laaja keskustelu sekä pormestarin roolista että vapaaehtoisista kuntaliitoksista, joiden avulla kunnat voisivat paremmin valmistautua rakennerahastojen tukeen.

54.   on tyytyväinen lainsäädännön tiukentamiseen, jonka tavoitteena on rajoittaa paikallisvaaleihin liittyvää korruptiota ja korruptiota ylipäätään mm. lisäämällä ulkoisten tahojen suorittamia tarkastuksia.

55.   toteaa, että kunnilla on vain niukasti vaikutusvaltaa verotusasioissa, mikä heijastuu kunnalliseen itsehallintoon.

56.   toteaa lisäksi, että ohjelmasuunnittelusta ohjelman alkamiseen kuluneet kolme vuotta, jotka vaadittiin ennen kuin maan ensimmäiset IPA-rahoitteiset hankkeet saavuttivat täytäntöönpanovaiheen, on aivan liian pitkä aika. Vaikka valmisteluaika lyhenee seuraavien vuosien IPA-tuen yhteydessä, on sääntöjä yksinkertaistettava tarvittavan ajan lyhentämiseksi.

Islanti

57.   yhtyy Euroopan komission suositukseen avata EU-liittymisneuvottelut Islannin kanssa ja lukea se liittymistä valmistelevaan tukivälineeseen kuuluvan rahoitustuen (IPA) saajien joukkoon.

---

(1)  www.aii-ps.org

(2)  Kaakkois-Euroopan paikallisviranomaisten järjestöjen verkko (Network of Associations of Local Authorities of South East Europe).

(3)  Standing Conference of Towns and Municipalities.

(4)  YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/99 mukaisesti.

---