23.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 318/10

1.1

Tässä EU:n puheenjohtajavaltion Ruotsin ETSK:lle esittämän pyynnön perusteella laaditussa valmistelevassa lausunnossa keskitytään siihen, miten voidaan varmistaa alkoholiin liittyviä haittoja koskevan EU:n strategian kestävyys, pitkäkestoisuus ja monialaisuus. (1) Puheenjohtajavaltio Ruotsin tavoitteena on tukea EU:n monialaisen alkoholistrategian täytäntöönpanoa ja pitkäaikaisen ennaltaehkäisytyön käynnistämistä EU:n tasolla sekä jäsenvaltioissa.

1.2

Tämä lausunto perustuu alkoholiin liittyvistä haitoista aiemmin annettuun ETSK:n lausuntoon, jossa tarkasteltiin seuraavia viittä ensisijaista teemaa: lasten suojelu, alkoholiin liittyvien tieliikenneonnettomuuksien vähentäminen, alkoholiin liittyvien haittojen ehkäiseminen aikuisten keskuudessa ja työpaikalla, tiedotus, valistus ja tietoisuuden lisääminen sekä yhteinen tietopohja. (2)

1.3

Lausunnossa keskitytään erityisesti seuraaviin neljään Ruotsin puheenjohtajuuskauden painopisteeseen:

Mahdollisimman kattavan lähestymistavan muodostamiseksi kaikkia näitä aiheita sekä muita asiaan liittyviä näkökohtia olisi tarkasteltava yhdessä.

1.4

Juomatottumukset vaihtelevat huomattavasti eri maissa, mutta useimmat alkoholinnauttijat käyttävät alkoholia yleensä vastuullisesti (ks. kohta 3.2). (3) ETSK on kuitenkin huolissaan siitä, että arviolta 15 prosenttia EU:n aikuisväestöstä juo alkoholia säännöllisesti haitallisia määriä ja että lapset ovat kaikkein suojattomimpia alkoholin aiheuttamia haittoja vastaan. On suunniteltava poliittisia toimia, joilla tavoitetaan jo nyt haitallisia määriä juovat.

1.5

Alkoholin markkinointi on yksi niistä tekijöistä, jotka lisäävät todennäköisyyttä, että lapset ja nuoret alkavat käyttää alkoholia ja että alkoholia jo käyttävät nuoret lisäävät juomistaan. Sen vuoksi ETSK kehottaa vähentämään lasten altistumista alkoholin markkinoinnille.

1.6

Asianmukaisesti laadittu alkoholin hinnoittelupolitiikka voi olla tehokas keino vähentää alkoholihaittoja erityisesti vähätuloisten ja nuorten keskuudessa. ETSK:n mielestä alkoholin saatavuutta, jakelua ja myynninedistämistä on säänneltävä. Itsesääntely ei tällä alalla riitä.

1.7

Tietoisuuden lisäämiseksi sikiön alkoholioireyhtymän riskistä ETSK kannattaa valtakunnallisia ja EU:n tason valistuskampanjoita.

1.8

ETSK:n mielestä EU:n tasolla tarvitaan lisätietoa haitallisen alkoholinkulutuksen vaikutuksista terveeseen ja arvokkaaseen ikääntymiseen.

1.9

ETSK toteaa, että alkoholipoliittisten toimien tulee olla kattavia ja niihin on sisällytettävä monenlaisia toimenpiteitä, joiden on todettu vähentävän alkoholihaittoja.

2.1

Haitalliseen ja vaaralliseen alkoholinkäyttöön liittyviin kansanterveysongelmiin puuttuminen kuuluu perussopimuksen (4) 152 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin toimivaltaan ja vastuulle. Kyseisessä kohdassa todetaan, että yhteisön toiminta täydentää kansallista politiikkaa.

2.2

Annettuaan vuonna 2001 nuorten alkoholinkäyttöä koskevan suosituksen (5) neuvosto kehotti komissiota seuraamaan ja arvioimaan tilanteen kehittymistä ja toteutettuja toimenpiteitä sekä raportoimaan lisätoimien tarpeellisuudesta.

2.3

Neuvosto kehotti kesäkuussa 2001 ja kesäkuussa 2004 antamissaan päätelmissä komissiota tekemään ehdotuksia kokonaisvaltaiseksi yhteisön strategiaksi, jolla pyritään vähentämään alkoholiin liittyviä haittoja ja jolla täydennetään kansallisia toimenpiteitä. (6)

2.4

Komissio antoi vuonna 2006 tiedonannon EU:n strategiasta jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä. (7) Tiedonannon tarkoituksena oli kartoittaa toimet, joita komissio ja jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet. Lisäksi siinä selvitettiin, miten komissio voi entistä enemmän tukea ja täydentää jäsenvaltioiden kansanterveystoimintalinjoja. ETSK:n mielestä tiedonannossa ei suinkaan esitetä ”kokonaisvaltaista strategiaa” (8), koska siinä ei tarkastella kokonaisvaltaisesti ja avoimesti kaikkia aiheen kannalta merkityksellisiä politiikanaloja eikä vaikeuksia, joita EU:n markkinasäännöt ovat aiheuttaneet eräille jäsenvaltioille niiden pyrkiessä jatkamaan laadukkaiden kansanterveydellisten alkoholipoliittisten toimien toteuttamista (9). Strategian yhteydessä ei myöskään myönnetä, että alkoholi on psykoaktiivi huumaava ja liiallisesti käytettynä myrkyllinen aine, joka aiheuttaa joillekin riippuvuutta.

2.5

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on toistuvasti vahvistanut, että alkoholiin liittyvien haittojen vähentäminen on merkittävä ja perusteltu kansanterveystavoite. Tavoitteeseen pääsemiseksi on ryhdyttävä tarkoituksenmukaisiksi katsottuihin toimenpiteisiin ja noudatettava toissijaisuusperiaatetta. (10)

2.6

ETSK antaa tunnustusta kaikkien asianomaisten sidosryhmien vuonna 2007 perustetun alkoholia ja terveyttä käsittelevän eurooppalaisen foorumin yhteydessä toteuttamille toimille. ETSK pitää myönteisenä vastaavanlaista kehitystä paikallistasolla.

3.1

Euroopan unionissa kulutetaan eniten alkoholia maailmassa eli vuosittain 11 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohden. (11) Alkoholin kokonaiskulutus laski 70-luvulta 90-luvun puoliväliin, ja sen jälkeen se on pysynyt suhteellisen vakaana, mutta maiden välillä on edelleen eroja sekä kulutuksessa että haitoissa ja niiden esiintymismuodoissa. (12) Haitalliset juomatottumukset ovat kuitenkin edelleen huomattava ongelma. (13)

3.2

Useimmat alkoholinkuluttajat käyttävät alkoholia useimmiten vastuullisesti. Komitea on kuitenkin huolissaan siitä, että arviolta 55 miljoona aikuista (eli 15 prosenttia EU:n aikuisväestöstä) juo alkoholia säännöllisesti haitallisia määriä. (14) Haitallisen alkoholinkulutuksen arvioidaan olevan EU:ssa vuosittain syynä noin 195 000 kuolemantapaukseen, jotka johtuvat onnettomuuksista, maksasairauksista, syövästä jne. Haitallinen alkoholinkäyttö on EU:ssa kolmanneksi suurin syy ennenaikaisiin kuolemiin ja sairauksiin. (15)

3.3

ETSK:n mielestä yksittäisten henkilöiden haitallinen alkoholinkäyttö ei ole erikseen kehittyvä ongelma, vaan sille voi pikemminkin olla useita eri syitä, kuten köyhyys, sosiaalinen syrjäytyminen, perhetilanne tai työperäinen stressi.

3.4

Kulttuurisidonnaiset alkoholitottumukset vaihtelevat eri puolilla Eurooppaa. Haitalliseen ja vaaralliseen alkoholinkulutukseen liittyvissä kulttuurisidonnaisissa tottumuksissa on niin ikään havaittavissa eroja, ja tämä koskee myös lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä. (16) ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan maakohtaiset ja paikalliset tottumukset huomioon toimia suunniteltaessa.

3.5

Lapset ovat erityisen suojattomia alkoholin aiheuttamia haittoja vastaan. Arviolta 5–9 miljoonaa lasta kärsii EU:ssa kodeissaan alkoholin haitallisista vaikutuksista. Alkoholi aiheuttaa 16 prosenttia tapauksista, joissa lapsiin kohdistuu väkivaltaa tai heitä laiminlyödään, ja alkoholin vuoksi syntyy vuosittain arviolta 60 000 alipainoista lasta. (17)

3.6

Haitallinen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa haittaa sekä itse alkoholinkäyttäjälle että kolmansille henkilöille. Alkoholihaittoihin olisi puututtava myös työpaikalla työsuojelumääräysten puitteissa; se kuuluu ensisijaisesti työnantajan vastuulle. Työpaikan alkoholipolitiikalla voitaisiin osaltaan vähentää alkoholista johtuvia tapaturmia ja poissaoloja sekä parantaa työkykyä. ETSK kehottaa työnantajia, ammattiliittoja ja muita asianomaisia organisaatioita työskentelemään tiiviissä yhteistyössä ja ryhtymään yhteisiin toimiin alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi työpaikoilla.

3.7

Alkoholijuomien tuotanto on EU:lle tärkeää sen luomien työpaikkojen, tuomien verotulojen ja unionin kauppataseen vuoksi. Haitallinen alkoholinjuonti vaikuttaa kuitenkin myös talouteen, koska terveydenhuolto- ja sosiaalikulut lisääntyvät ja tuottavuus alenee. Alkoholihaittojen vuonna 2003 EU:n taloudelle aiheuttamiksi kustannuksiksi arvioitiin 125 miljardia euroa, joka on 1,3 prosenttia EU:n bkt:sta. (18)

4.1

ETSK kehottaa komissiota tunnustamaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden vuonna 1995 hyväksymän WHO:n Euroopan aluetoimiston alkoholiasioiden peruskirjan (19) ja etenkin eettisen periaatteen, jonka mukaan ”kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus kasvaa ympäristössä, jossa he ovat turvassa alkoholin käytön kielteisiltä vaikutuksilta ja mahdollisuuksien mukaan alkoholijuomien myynninedistämiseltä”.

4.2

EU:n neuvoston suosituksessa jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan käyttöön tehokas alkoholin myynninedistämis-, markkinointi- ja vähittäismyyntimekanismi ja varmistamaan, ettei alkoholituotteita tai niiden myynninedistämistä ole suunniteltu vetoamaan lapsiin ja nuoriin.

4.3

Nuorten (15–24-vuotiaiden) runsas kertajuominen herättää yhä enemmän huolta EU:ssa ja jäsenvaltioissa: 24 prosenttia kyseiseen ikäryhmään kuuluvista ilmoitti vuonna 2006 juovansa runsaasti ainakin kerran viikossa. (20) Olut (40 %) ja väkevät (30 %) ovat yleisimmin käytettyjä alkoholijuomia teini-ikäisten keskuudessa (21). Niiden jälkeen tulevat viini (13 %), ”limuviinat” (22) (11 %) ja siideri (6 %). Myös sellaiset alkoholin myynninedistämistoimet kuin happy hour ja ”kaksi juomaa yhden hinnalla” -tarjoukset lisäävät nuorten alkoholinkäyttöä ja runsaan kertajuomisen todennäköisyyttä. (23) Askel eteenpäin edellyttää, että viranomaiset huolehtivat entistä tiukemmin laillisen anniskeluiän noudattamisesta.

4.4

Alkoholin mainonta ja markkinointi muokkaavat tehokkaasti nuorten asenteita ja käsityksiä alkoholista ja herättävät nuorissa myönteisiä odotuksia alkoholinkäytön vaikutuksista. (24) Katsauksessa alkoholia ja terveyttä käsittelevän eurooppalaisen foorumin tutkijaryhmän tekemiin pitkäaikaistutkimuksiin havaittiin olevan jatkuvaa näyttöä siitä, että alkoholimainonta saa alkoholia käyttämättömät nuoret aloittamaan juomisen ja alkoholia jo käyttävät nuoret lisäämään juomistaan. Havainto on entistäkin tyrmäävämpi, kun otetaan huomioon, että markkinoinnin kokonaisstrategiasta on tutkittu vain pieni osa. (25)

4.5

ETSK on huolissaan siitä, että alkoholin markkinointi houkuttelee alaikäisiä käyttäjiä (26) ja kiinnittää huomiota yhdenmukaisiin havaintoihin siitä, että altistuminen alkoholiaiheiselle televisiosisällölle ja sponsoroinnille ennakoi nuorten alkoholinkäytön aloittamista ja juomisen lisääntymistä (27).

4.6

WHO:n asiantuntijakomitean mukaan vapaaehtoispohjalta toimivat järjestelmät eivät estä nimenomaan nuoriin vaikuttavaa markkinointia ja itsesääntely näyttää toimivan vain, jos valtiovalta uhkaa todella uskottavasti puuttua asiaan sääntelyllä. (28)

4.7

Alkoholijuomaketjuun kuuluvat toimijat ovat ilmoittaneet olevansa halukkaita panemaan entistä aktiivisemmin täytäntöön sääntely- ja itsesääntelytoimenpiteitä. (29) Niiden tehtävänä on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varmistaa, että tuotteiden valmistus, jakelu ja markkinointi on vastuullista ja että toimilla vähennetään osaltaan alkoholiin liittyviä haittoja.

4.8

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi auttaa asettamaan alkoholimainonnalle vähimmäisvaatimukset. Direktiivissä säädetään etenkin, että alkoholimainontaa ei saa kohdistaa erityisesti alaikäisille, siinä ei saa yhdistää alkoholin käyttöä lisääntyneeseen fyysiseen suorituskykyyn eikä sosiaaliseen tai seksuaaliseen menestykseen eikä siinä saa väittää, että alkoholi piristää, rauhoittaa tai on keino henkilökohtaisten ristiriitojen ratkaisemiseksi. (30) ETSK:n mielestä direktiivi ei kuitenkaan yksinään riitä suojelemaan lapsia täydellisesti alkoholin markkinoinnilta.

4.9

ETSK kehottaa komissiota asettamaan erityistavoitteeksi, että lasten altistumista alkoholituotteille, mainonnalle ja myynninedistämiselle vähennetään. Lisäksi komitea kehottaa tiukentamaan alan sääntelyä.

5.1

Kaikkialla Euroopassa ollaan yhä kiinnostuneempia toimenpiteistä alkoholiin liittyvien haittojen torjumiseksi. Alkoholi on tärkeä hyödyke Euroopassa: ala työllistää ja tuo verotuloja, ja alkoholikauppa vaikuttaa osaltaan EU:n talouteen. Noin 15:n prosentin alkoholinkuluttajista arvioidaan kuitenkin juovan haitallisia määriä, aiheuttaen haittoja yksilöille ja yhteiskunnalle. Alkoholin väärinkäytön kustannuksiksi EU:ssa vuonna 2003 arvioitiin 125 miljardia euroa, joka on 1,3 prosenttia EU:n bkt:stä. (31)

5.2

RAND-tutkimuksen mukaan EU:ssa on suuntauksena vähittäismyyntipisteistä ostetun alkoholin kulutuksen lisääntyminen, koska se on halvempaa kuin anniskelupaikoissa myytävä alkoholi. (32) On kuitenkin huomattava, että tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan alkoholin hintoja ainoastaan vähittäismyynnissä eikä siinä vertailtu alkoholin hintaa vähittäiskaupassa ja anniskelupaikoissa.

5.3

Tutkimukset osoittavat, että alkoholin hinta on kohtuullistunut EU:ssa vuosina 1996–2004, eräissä maissa se on yli 50 prosenttia edullisempaa. (33) On todisteita siitä, että alkoholin kohtuuhintaisuus lisää sen kulutusta EU:ssa. (34)

5.4

Alkoholin hinnankorotukset vaikuttavat herkästi nuoriin. Ne vähentävät nuorten juomistiheyttä sekä juomistilanteissa käytettävän alkoholin määrää. (35) Muissa tutkimuksissa on kuitenkin ilmennyt, että nuoret saattavat omaksua hinnankorotusten johdosta haitallisempia juomatottumuksia, esimerkiksi nauttia kotona halvempia alkoholijuomia ennen ulos lähtemistä. (36) Tällä havainnolla on tärkeitä alkoholipoliittisia vaikutuksia EU:ssa varsinkin, kun otetaan huomioon nuorten lisääntynyt haitallinen alkoholinkäyttö.

5.5

Kaikista maailman kuolemantapauksista arviolta 3,8 % ja sairastavuusvakioituina elinvuosina ilmaistuina 4,6 % johtuu alkoholista. Alkoholin kulutuksen lisääntyminen lisää liikenneonnettomuuksista johtuvia vammautumisia ja kuolemia. (37) Alkoholi on yksin syypää tiettyihin sairauksiin, kuten alkoholiperäiseen maksasairauteen ja alkoholin aiheuttamaan haimatulehdukseen, ja se edistää toisten sairauksien ja vammojen ilmenemistä (esimerkiksi tietyntyyppiset syöpäsairaudet, sydäntaudit ja aivohalvaukset sekä maksakirroosi). (38) Haitallisen alkoholikäytön arvioidaan tietyssä määrin vaikuttavan rikoksiin, väkivaltaan ja perheen puutteenalaisuuteen, riskialttiiseen sukupuolikäyttäytymiseen ja sukupuolitautien leviämiseen. (39)

5.6

Arvioiden mukaan ajoittainen runsas alkoholinkäyttö on EU:ssa osasyynä 2 000 murhaan, 17 000 liikennekuolemaan (kolmasosa kaikista liikennekuolemista), 27 000 tapaturmaiseen kuolemaan ja 10 000 itsemurhaan vuosittain. (40)

5.7

Alkoholin hinnoittelupolitiikka voi olla tehokas keino vähentää alkoholihaittoja. (41) ETSK:n mielestä hinnoittelupolitiikka tulisi kuitenkin sisällyttää huomioitaviin toimenpiteisiin kehitettäessä strategioita, joilla pyritään reagoimaan alkoholiin liittyviin haittoihin pitkäkestoisella, kestävällä ja monialaisella tavalla.

5.8

Alkoholipoliittisten toimien tulee olla kattavia ja niihin on sisällytettävä monenlaisia toimenpiteitä, joiden on todettu vähentävän alkoholihaittoja. On puututtava esimerkiksi rattijuopumukseen ja perusterveydenhoitoon. ETSK toteaa, etteivät alkoholihaitat ole ratkaistavissa yksittäisten toimenpiteiden avulla.

5.9

ETSK:n mielestä alkoholin saatavuutta, jakelua ja myynninedistämistä koskevat säännökset on syytä panna tehokkaasti täytäntöön. Alan itsesääntely on osaratkaisu, mutta se ei yksistään riitä. Polkumyynnin ja myynninedistämistoimien rajoittamisen tulisi olla mahdollista ilman, että sitä pidetään kaupan esteenä tai EU:n lainsäädännön vastaisena.

6.1

Euroopan kohtalo on terveen ja tuotantokykyisen väestön käsissä. ETSK onkin syvästi huolissaan siitä, että nuoret kärsivät yhä useammin haitallisen ja vaarallisen alkoholinkulutuksen aiheuttamista sairauksista. (42)

6.2

Komissio toteaa, että lapsilla on oikeus tosiasialliseen suojeluun niin taloudelliselta hyödyntämiseltä kuin kaikenlaiselta hyväksikäytöltä. (43) ETSK yhtyy varauksetta tähän kantaan.

6.3

ETSK panee merkille, että haitallinen ja vaarallinen alkoholinkäyttö vaikuttaa kielteisesti alkoholinkäyttäjän lisäksi myös muihin ihmisiin ja liittyy etenkin onnettomuuksiin, tapaturmiin ja väkivaltaan. ETSK toteaa, että perheissä suojattomin riskiryhmä ovat lapset.

6.4

Arviolta 5–9 miljoonaa lasta kärsii kodeissa alkoholin haitallisista vaikutuksista. Alkoholin arvioidaan olevan yksi vaikuttava tekijä 16 prosentissa lasten hyväksikäyttö- ja heitteillejättötapauksissa, ja alkoholin vuoksi syntyy vuosittain arviolta 60 000 alipainoista lasta. (44) Muita lapsiin kohdistuvia haittavaikutuksia ovat köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, jotka voivat vaikuttaa heidän terveyteensä, koulunkäyntiinsä ja hyvinvointiinsa sekä nyt että tulevaisuudessa.

6.5

Perheväkivalta on monissa maissa vakava ongelma. (45) Se on vahvasti yhteydessä väkivallantekijän runsaaseen alkoholinkäyttöön. (46) Vaikka perheväkivaltaa voi esiintyä ilman alkoholinkäyttöäkin, runsas juominen edistää joidenkin ihmisten väkivaltaista käyttäytymistä. Runsaan alkoholinkäytön vähentämisestä hyötyvät väkivallan uhrit ja väkivallantekijät sekä väkivaltaisissa perheissä elävät lapset.

6.6

Alkoholi voi vaikuttaa lapsiin jo ennen heidän syntymäänsä. Sikiön alkoholioireyhtymällä tarkoitetaan joukkoa äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä johtuvia pysyviä (fyysisiä, käyttäytymiseen liittyviä ja kognitiivisia) sikiövaurioita.

6.7

Tietoisuus sikiön alkoholioireyhtymästä ja sen vaikutuksista on vähäistä. Näyttöön perustuvien esimerkkien levittäminen alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävistä ennaltaehkäisevistä ohjelmista on erittäin tärkeää. ETSK kannattaa EU- ja jäsenvaltiotason kohdennettuja valistuskampanjoita tietoisuuden lisäämiseksi sikiön alkoholioireyhtymän riskistä.

7.1

Ikääntyneet ovat muita herkempiä alkoholin vaikutuksille. Ongelmista mainittakoon erityisesti tasapaino-ongelmat, kaatumisriski sekä sellaisten terveysongelmien syntyminen, jotka voivat lisätä ikääntyneiden altistumista alkoholille. Noin kolmasosalle ikäihmisistä kehittyy alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia ensimmäistä kertaa vasta vanhemmalla iällä usein läheisen kuoleman, huonon fyysisen kunnon, liikkumisongelmien tai sosiaalisen eristäytymisen seurauksena. (47)

7.2

Haitallinen alkoholinkäyttö voi koetella ikääntyneiden mielenterveyttä aiheuttamalla levottomuutta, masennusta ja sekavuutta.

7.3

Alkoholin aiheuttamat terveyshaitat ovat yleisiä vanhuksilla, erityisesti sosiaalisesti eristäytyneillä yksinelävillä miehillä. (48) Alkoholin ongelmakäyttö on yhteydessä fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen terveyden laaja-aliseen heikentymiseen. Noin 3 prosenttia yli 65-vuotiaista kärsii kyseisistä terveyshaitoista (49), joskin useat tapaukset saattavat jäädä huomaamatta, koska diagnosointikriteerit ja seulonta on tarkoitettu nuoremmille. Vanhusten alkoholiongelmien hoitaminen on usein kuitenkin helpompaa kuin nuorempien.

7.4

Alkoholi voi lisätä joidenkin lääkkeiden vaikutusta ja toisaalta vähentää toisten lääkkeiden vaikutusta. On tärkeää lisätä hoitoalan ammattilaisten, virallisen terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella toimivien hoitohenkilöiden sekä ikäihmisten tietoisuutta lääkkeiden ja alkoholin mahdollisista yhteisvaikutuksista.

7.5

ETSK:n mielestä EU:ssa kaivataan lisäponnisteluja ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. EU:ssa tarvitaan myös lisätietoa haitallisen alkoholinkulutuksen vaikutuksista terveeseen ja arvokkaaseen ikääntymiseen.