23.12.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 317/15

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan suhteet: kansalaisyhteiskunnan rooli”

(valmisteleva lausunto)

(2009/C 317/03)

Esittelijä: Patrik ZOLTVÁNY

Euroopan komission varapuheenjohtaja Margot Wallström ja laajentumisasioista vastaava komission jäsen Olli Rehn pyysivät 2. syyskuuta 2008 päivätyssä kirjeessä ETSK:n ja Euroopan komission yhteistyöpöytäkirjan 9 artiklan nojalla Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa laatimaan valmistelevan lausunnon aiheesta

EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan suhteet: kansalaisyhteiskunnan rooli.

Asian valmistelusta vastannut ”ulkosuhteet”-erityisjaosto antoi lausuntonsa 23. kesäkuuta 2009. Esittelijä oli Patrik Zoltvány.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 15.–16. heinäkuuta 2009 pitämässään 455. täysistunnossa (heinäkuun 16. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin ääniä 147 puolesta 1:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Lausunnon tärkeimmät suositukset

1.1   Suositukset Euroopan unionin (EU:n) toimielimille ja elimille

—	Tuetaan Bosnia ja Hertsegovinan hallitusta kansalaisyhteiskunnan (1) kehittämisstrategian muodostamisessa.

—	Lisätään Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemista, taloudellinen tuki mukaan luettuna, jotta ne säilyttäisivät itsenäisyytensä ja jotta voidaan varmistaa niiden toteuttamien hankkeiden kestävyys.

—

Luodaan nykyistä tarkoituksenmukaisempia ja tehokkaampia taloudellisia tukijärjestelmiä pitkien haku- ja päätöksentekomenettelyjen lyhentämiseksi. Tämä koskee myös Euroopan komission luomaa uutta välinettä kansalaisyhteiskunnan kehittämisen ja vuoropuhelun tukemiseksi. Tukea tulisi olla tarjolla laajalle joukolle asiasta kiinnostuneita eri organisaatioita, ja sillä tulisi voida vastata joustavasti niiden tarpeisiin.

—	Nopeutetaan neuvotteluita viisumivapaudesta ja tuetaan aktiivisesti teknisten ja muiden standardien täyttämistä.

—	Tehdään tukistrategioita luotaessa ja hyväksyttäessä ero valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten välillä.

—	Tuetaan työmarkkinaosapuolten toimintaedellytysten parantamiseen keskittyviä ohjelmia, jotta voidaan parantaa niiden valmiuksia tehokkaaseen työmarkkinavuoropuheluun.

—	Tuetaan aktiivisesti työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja kansalaiskeskustelua Bosnia ja Hertsegovinassa.

—	Osallistutaan aktiivisena välittäjänä uuden perustuslain laatimiseen.

—	Vaaditaan ratifioitujen kansainvälisten sopimusten ja Bosnia ja Hertsegovinan perustuslain täytäntöönpanoa ja varmistetaan, että työntekijä- ja työnantajajärjestöjen rekisteröinnille on niiden tehokkaan toiminnan mahdollistava oma oikeusperustansa.

—

Tuetaan järjestelmällisesti kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toteuttamia hankkeita, joissa keskitytään Euroopan yhdentymisaatteen edistämiseen kaikkialla yhteiskunnassa. Yhteiskunnan kaikkien osien, myös kansalaisyhteiskunnan, olisi osallistuttava järjestelmälliseen keskusteluun Euroopan yhdentymiseen liittyvistä kysymyksistä.

—

Tuetaan hankkeita, joilla pyritään siirtämään osaamista ja kokemuksia EU:n jäsenvaltioista Bosnia ja Hertsegovinaan. Keski- ja itäeurooppalaisten ”uusien” jäsenvaltioiden panos voisi tuoda todellista lisäarvoa. Euroopan unionin toimielinten olisi tunnustettava nykyistä selvemmin ystävyyshankkeiden merkitys sekä tuettava niitä enemmän. Tällaista toimintaa voidaan tukea vasta perustetusta uudesta välineestä, jolla edistetään kansalaisyhteiskunnan kehittämistä ja vuoropuhelua.

—	Tarjotaan Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajille mahdollisuus vierailla EU:n toimielimissä sekä osallistua maksutta EU:n järjestämiin konferensseihin ja tapahtumiin.

—	Tuetaan nykyistä voimakkaammin Länsi-Balkanin kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden alueellisia verkostoja ja kehitetään alueellisia ohjelmia.

—	Käydään järjestelmällistä vuoropuhelua muiden rahoittajien kanssa, jotta Bosnia ja Hertsegovinan ja koko Länsi-Balkanin kansalaisyhteiskunnan organisaatioille voidaan antaa asianmukaisesti kohdennettua, tehokasta, tuloksellista ja oikea-aikaista tukea.

—	Järjestetään säännöllisiä kokouksia kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajien kanssa, jotta niiden odotuksiin ja tarpeisiin voidaan reagoida entistä joustavammin.

1.2   Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) aikoo

—	perustaa ETSK:n ja Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden neuvoa-antavan sekakomitean, jotta voidaan edistää ja tukea kansalaiskeskustelua ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua Bosnia ja Hertsegovinassa.

—

osallistua aktiivisesti Euroopan komission laajentumisasioiden pääosaston hallinnoimaan uuteen kansojen väliseen vuoropuheluohjelmaan: ETSK voisi valmistella ja organisoida Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajille tarkoitettuja tutustumisvierailuja EU:hun (erityisesti Brysseliin).

—	tarjota Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajille mahdollisuuden vierailla ETSK:ssa sekä perehtyä sen toimintaan.

1.3   Suositukset Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisille

—	Kehitetään lainsäädäntöympäristö, joka tukee kansalaisyhteiskunnan kehitystä, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kehitys mukaan luettuna.

—	Laaditaan strategia kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi. Siten voidaan luoda perusta kansalaisyhteiskunnan elinkelpoisuudelle, sillä kyseessä on kypsän demokraattisen yhteiskunnan välttämätön osatekijä. Strategia on kehitettävä tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

—	Käydään kansalaisyhteiskunnan organisaatioita koskevista kysymyksistä järjestelmällistä vuoropuhelua niiden edustajien kanssa. Hallituksen tulisi soveltaa kansalaisyhteiskuntaan nykyistä osallistavampaa lähestymistapaa.

—

Otetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita varten käyttöön erilaisia, myös taloudellisia kannustimia niiden kehityksen ja kestävän toiminnan tukemiseksi. Kehitetään avoin järjestelmä, joka antaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioille mahdollisuuden hakea valtion talousarviosta rahoitettavia avustuksia.

—	Lisätään vuoropuhelua ja yhteistyötä julkisten viranomaisten kanssa ja varmistetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tunnustaminen.

—	Ratkaistaan kysymys Bosnia ja Hertsegovinan ammattiliittojen keskusjärjestön rekisteröinnistä.

—	Tuetaan aktiivisesti kansallisen talous- ja sosiaalineuvoston perustamista, sitä mukaa kun edistytään talous- ja sosiaalialojen valtakunnallisen tason instituutioiden perustamisessa.

—	Nopeutetaan työtä viisumivapauden ehtojen täyttämiseksi.

—	Aletaan antaa kansalaiskasvatusta kansalaisyhteiskunnan toimintaan liittyvillä aloilla.

1.4   Suositukset Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisyhteiskunnan organisaatioille

—	Kannustetaan alhaalta ylöspäin -lähestymistapoja ja kansalaisyhteiskunnan omaa järjestäytymistä, mikä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden yhteiskunnallista omavastuullisuutta.

—	Lisätään tietoisuutta kansalaisyhteiskunnan roolista poliittisessa prosessissa.

—	Helpotetaan verkottumista ja kumppanuuksien rakentamista, esimerkiksi tiedonvaihtoa, osaamista ja kokemusten vaihtoa.

—	Lisätään tietämystä Euroopan integraatiosta, EU:n politiikoista ja EU:n toimielimistä.

—	Lisätään koulutusta kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa.

—	Kannustetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita etnisten ryhmien ja uskontojen väliseen vuoropuheluun ja lisätään niiden yhteistyötä, verkottumista ja ystävyystoimintaa.

2.   Lausunnon tausta

2.1   Euroopan unionin tavoitteet Länsi-Balkanilla

Länsi-Balkan on yksi EU:n ulkopolitiikan tärkeimmistä kohdealueista. EU:n päätavoitteena Länsi-Balkanilla on alueellisen vakauden ja hyvinvoinnin lisääminen. Yhtä tärkeänä tavoitteena voidaan mainita Länsi-Balkanin maiden valmistaminen EU:n jäsenyyteen. Jälkimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi EU käyttää liittymistä edeltävän tuen piiriin kuuluvia erityisvälineitä.

Alueen maiden EU-jäsenyysprosessin helpottamiseksi luotiin vakautus- ja assosiaatioprosessi. Siihen sisältyy poliittista vuoropuhelua, merkittäviä kauppaetuja sekä taloudellista tukea. Prosessiin sisältyy myös kattavien sopimussuhteiden luominen. Tavoitteena on auttaa alueen maita valmistautumaan tulevaan jäsenyyteen. Vakautus- ja assosiaatioprosessin tavoitteisiin kuuluu mm. kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kehittäminen, minkä on määrä edistää alueen poliittista, taloudellista ja institutionaalista vakautta. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista pidetään merkittävänä askeleena kohti EU:n jäsenyyttä.

2.2   Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Länsi-Balkanin alue

Euroopan talous- ja sosiaalikomitealla on tärkeä rooli Länsi-Balkanin maiden kansalaisyhteiskunnan kehittämisen edistäjänä. Vuonna 2004 komitea perusti Länsi-Balkanin yhteysryhmän. Se on ainoa pysyvä ETSK:n erityiselin, jonka toimialana on kyseinen maantieteellinen erityisalue. Se kuuluu laajaan joukkoon muita tämän alueen parissa työskenteleviä EU:n elimiä. Se keskittyy toiminnassaan lisäarvoon, jonka se voi tuottaa EU:n muuhun toimintaan tässä kysymyksessä.

ETSK:n päätavoite Länsi-Balkanilla on seurata Länsi-Balkanin maissa tapahtuvia poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisen tilanteen muutoksia sekä tarkkailla EU:n ja Länsi-Balkanin maiden suhteissa tapahtuvia muutoksia ja erityisesti Thessalonikin toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa sekä vakaus- ja assosiaatioprosessin kehitystä. Lisäksi pyritään edistämään ETSK:n ja Länsi-Balkanin alueen kansalaisyhteiskuntien sekä kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten yhteistyötä sekä edistämään ja maksimoimaan hyvien käytänteiden vaihtoa EU:n kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja Länsi-Balkanin alueen vastaavien organisaatioiden välillä.

3.   Bosnia ja Hertsegovinan poliittinen kehitys

3.1   Nykyinen poliittinen tilanne

Bosnia ja Hertsegovinan poliittiseen kehitykseen vaikuttavat yhä sodan perintö sekä Daytonin rauhansopimus, jolla perustettiin Bosnia ja Hertsegovinan itsenäinen valtio nykyisessä muodossaan. Kilpailevat poliittiset voimat pyrkivät hyötymään Daytonin sopimuksessa määrätystä perustuslaillisesta rakenteesta ja samaan aikaan voittamaan siihen sisältyvät pakotteet. Sekä kansainvälisessä yhteisössä että Bosnia ja Hertsegovinan sisällä katsotaan yhä yleisemmin, että Bosnia ja Hertsegovinan hallintoa on tarpeen virtaviivaistaa ja nykyaikaistaa. Tosin Bosnia ja Hertsegovinan muodostamien entiteettien poliittisten vallanpitäjien tuki tälle pitkälti kansainvälisvetoiselle prosessille on epätasaista.

Maan tärkein poliittinen haaste tulevina vuosina on valtiosääntöuudistus. Ilman sitä on vaikea jatkaa kehitystä kohti entistä demokraattisempaa ja tehokkaampaa valtiota, toteuttaa kattava uudistusohjelma sekä lähentyä Euroopan unionia. Daytonin rauhansopimuksessa määrätyn perustuslaillisen rakenteen uudistamiseen ei voida pakottaa ulkoa käsin, vaikkakin kansainvälinen yhteisö ja erityisesti EU ovat valmiita siinä avustamaan. Uudistuksen on oltava Bosnia ja Hertsegovinan poliittisten sidosryhmien konsensuksen tulos, ja sillä on oltava takanaan kansalaisten laaja tuki. Uudistusprosessi, joka voi vaikuttaa kaikkiin yhteiskuntaelämän aloihin, tulee olemaan hyvin arkaluonteinen ja voi viedä varsin paljon aikaa.

On syytä huomata, että poliitikkojen näkemykset maan tulevaisuudesta vaihtelevat varsin paljon, ja että eri etnisiin ryhmiin kuuluvien kansalaisten välillä on yhä jossain määrin epäluottamusta. Nationalistista retoriikkaa käytetään yhä yleisesti, eivätkä Bosnia ja Hertsegovinan johtajat ole perustuslaillisten puitteiden uudistamisen avulla edistyneet sellaisten entistä toimivampien ja kannattavampien valtiorakenteiden luomisessa, jotka tukisivat lähentymistä Eurooppaan.

Bosnia ja Hertsegovinan ja ympäröivän alueen poliittista vakautta koskevan huolen vuoksi korkean edustajan toimiston sulkemista on lykätty useaan otteeseen. Helmikuussa 2008 rauhan täytäntöönpanoneuvosto päätti, että sulkemisen edellytykseksi asetetaan Bosnia ja Hertsegovinan edistyminen viiden erityistavoitteen saavuttamisessa sekä kahden erityisedellytyksen täyttämisessä (vakautus- ja assosiaatiosopimuksen allekirjoittaminen sekä vakaa poliittinen tilanne). Brčkon asemaa koskevan lopullisen ratkaisun etsimistä lukuun ottamatta edistys viiden erityistavoitteen (2) ratkaisemisessa on ollut erittäin rajallista.

3.2   Poliittiset suhteet EU:hun ja naapurimaihin

3.2.1   Suhteet Euroopan unioniin

Neuvottelut vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta Bosnia ja Hertsegovinan kanssa käynnistettiin marraskuussa 2005. Vakautus- ja assosiaatiosopimus parafoitiin 4. joulukuuta 2007 ja allekirjoitettiin 16. kesäkuuta 2008, sen jälkeen kun maa oli edistynyt Euroopan komission ja neuvoston vuonna 2005 määrittämillä neljällä avainalalla (3). Siihen asti, kunnes kaikki EU:n jäsenvaltiot ratifioivat vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, sopimukseen sisältyvät kauppaa koskevat toimet on pantu täytäntöön 1. heinäkuuta 2008 alkaen voimassa olleella väliaikaisella sopimuksella. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksella annetaan mm. varma muoto tullietuuksille, jotka EU on (autonomiselta pohjalta) myöntänyt bosnialaisille tuotteille jo vuodesta 2000 lähtien. Tämä on saanut Bosnia ja Hertsegovinan lakkauttamaan vähitellen kaupan rajoitteitaan ja vähentämään asteittain EU:n tuotteille asettamiaan tullivelvoitteita. Tähän saakka väliaikaisen sopimuksen täytäntöönpano on ollut tyydyttävää.

Rinnakkain vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta käytyjen neuvotteluiden kanssa laadittiin viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus, joka allekirjoitettiin 17. syyskuuta 2007 ja joka tuli voimaan tammikuussa 2008. Sopimus pienensi viisuminkäsittelymaksuja ja joidenkin kansalaisryhmien osalta poisti ne kokonaan. Sopimuksella yksinkertaistettiin myös monien kansalaisryhmien, kuten opiskelijoiden, liikemiesten ja toimittajien, viisuminmyöntämisehtoja. Euroopan unioni aloitti keskustelut viisumivapauden käyttöönotosta Bosnian kansalaisille 26. toukokuuta 2008. Neuvottelujen päättämiseksi Bosnia ja Hertsegovinan tulisi edistyä kaikkien kriteerien täyttämisessä.

Liittymistä valmistelevan rahoitustuen osalta Bosnia ja Hertsegovinaa koskeva monivuotinen suuntaa-antava suunnitteluasiakirja (2008–2010) hyväksyttiin syyskuussa 2008. Euroopan komissio myönsi vuonna 2008 liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) puitteissa Bosnia ja Hertsegovinalle 74,8 miljoonaa euroa. Tärkeimmät toiminta-alat ovat oikeusvaltioperiaatteen ja julkishallinnon rakenteiden vahvistaminen sekä talous- ja yhteiskuntaelämän kehittäminen ja demokratian vakiinnuttaminen. Kansalaisyhteiskuntaa koskevan välineen puitteissa osoitettiin vuosia 2007 ja 2008 koskeneiden kansallisten IPA-ohjelmien yhteydessä 6,5 miljoonaa euroa kansalaisyhteiskunnan kehityksen tukemiseen. Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisyhteiskunnan organisaatiot hyötyvät myös usean edunsaajan ohjelmista rahoitettavista alueellisista toimista ja vierailuohjelmista. Lisäksi yhteisön varoista on kesäkuuhun 2009 mennessä myönnetty 5,7 miljoonaa euroa korkean edustajan toimiston talousarviota varten.

IPA:n ja jäljellä olevan CARDS-ohjelman (yhteisön avustusohjelma jälleenrakennusta, kehittämistä ja vakauttamista varten) täytäntöönpanosta vastaa komission edustusto Sarajevossa. Tuen hajautettu hallinnointi on Bosnia ja Hertsegovinassa edelleen keskipitkän aikavälin tavoitteena. Hajautetun täytäntöönpanon valmistelut ovat edenneet hieman. Kansallinen rahasto ja valtiovarainministeriössä sijaitseva keskitetty rahoitus- ja sopimusyksikkö ovat toimineet puutteellisella henkilöstöllä, ja lisähenkilöstön rekrytointi on käynnissä. Bosnia ja Hertsegovinan monimutkainen institutionaalinen ja poliittinen toimintaympäristö aiheutti merkittäviä viivästyksiä IPA-puitesopimuksen ratifioinnissa. Sopimuksen asianmukainen täytäntöönpano ei vielä ole varmaa. Tämän seurauksena myös vuoden 2007 IPA-ohjelman täytäntöönpano on viivästynyt.

3.2.2   Suhteet Kroatiaan

Suhteet Kroatiaan ovat muuttuneet merkittävästi vuodesta 2000. Maat ovat päässeet lisäsopimuksiin pakolaisten paluusta Bosnia ja Hertsegovinan ja Kroatian raja-alueilla ja allekirjoittaneet vapaakauppasopimuksen, joka pantiin täytäntöön lähes välittömästi. Bosnia ja Hertsegovinan parlamentti hyväksyi Kroatian kanssa tehdyn sopimuksen kaksoiskansalaisuudesta helmikuussa 2008. On arvioitu, että noin 400 000:lla Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisella on myös Kroatian kansalaisuus. Rajakiistoja on yhä selvittämättä, ja Bosnia ja Hertsegovinan ja Kroatian välillä on yhä esteitä tapausten siirtämisessä sekä rikoksista epäiltyjen luovuttamisessa rikostapauksissa ja rikoksissa ihmisyyttä vastaan.

3.2.3   Suhteet Serbiaan

Suhteet Serbiaan ovat parantuneet merkittävästi Miloševićin hallinnon kaaduttua. Diplomaattisuhteet solmittiin 15. joulukuuta 2000. Bosnia ja Hertsegovinan toimiessa Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessin (South East European Co-operation Process (SEECP)) puheenjohtajana vuosina 2003–2004 entisen Jugoslavian ulkoministerit tapasivat laajemman Kaakkois-Euroopan alueen ulkoministerit vahvistaakseen sitoutumistaan hyviin naapuruussuhteisiin, vakauteen, turvallisuuteen ja yhteistyöhön Kaakkois-Euroopassa.

Lokakuun 2006 vaalikampanjan aikana Bosnia ja Hertsegovinan Serbitasavallan ja Serbian nähtiin vahvistavan suhteitaan julkisesti. Lähentyminen huipentui erityisiä rinnakkaissuhteita koskevan tarkistetun sopimuksen allekirjoittamiseen Banja Lukassa 26. syyskuuta 2007, vaikkakin molemmat osapuolet painottivat, ettei sopimus millään tavoin vaaranna Bosnia ja Hertsegovinan suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta eikä poliittista riippumattomuutta.

Bosnia ja Hertsegovinan suhteissa Serbiaan on kuitenkin edelleen mahdollisia jännitteitä. Kosovon itsenäisyysjulistuksen jälkeen Daytonin sopimuksen vastainen retoriikka ja separatistinen uhkailu ovat lisääntyneet Serbitasavallassa; 21. helmikuuta 2008 Serbitasavallan parlamentti hyväksyi julkilausuman, jossa Bosnia ja Hertsegovinan Serbitasavallan asema yhdistetään Kosovon asemaan Serbiassa ja kuvaillaan olosuhteet, joissa Serbitasavallalla olisi oikeus erota Bosnia ja Hertsegovinasta.

3.2.4   Alueellinen yhteistyö

Suhteet Montenegroon ovat hyvät ja ne ovat tiivistyneet entisestään. Maan kanssa on allekirjoitettu yhteistyösopimukset, jotka koskevat puolustusalaa, poliisiyhteistyötä, siviiliväestön suojelua sekä rajanylittävää yhteistyötä.

Suhteet entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan ovat hyvät, sekä kahdenvälisesti että alueellisissa yhteyksissä. Maan kanssa on tehty pakolaisten takaisinottoa, poliisiyhteistyötä ja siviiliväestön suojelua koskevat sopimukset.

Suhteet Albaniaan ovat tiivistyneet, ja Bosnia ja Hertsegovina on päättänyt avata suurlähetystön Tiranaan.

Bosnia ja Hertsegovina osallistuu aktiivisesti alueellisiin yhteistyöohjelmiin ja -aloitteisiin, kuten Keski-Euroopan vapaakauppasopimukseen (CEFTA).

4.   Bosnia ja Hertsegovinan taloudellinen kehitys

4.1   Bosnia ja Hertsegovinan talouden nykytila

Vaikeasta poliittisesta toimintaympäristöstä huolimatta Bosnia ja Hertsegovinan talous on neljän vuoden ajan ollut vakaa. Bruttokansantuotteen kasvuksi arvioidaan 5,5 prosenttia vuonna 2008. Inflaatio oli vuoden 2007 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana vielä vain 1,5 %, mutta alkoi kiihtyä vuoden 2007 jälkipuoliskolla elintarvikkeiden hintojen ja kuljetuskustannusten nousun vuoksi. Se saavutti 4,9 prosentin lukeman joulukuussa ja nousi edelleen 9,5 prosenttiin elokuussa 2008. Vaihtotaseen alijäämä putosi 21,3 prosentista bkt:sta vuonna 2005 11,4 prosenttiin bkt:sta vuonna 2006, mutta nousi jälleen 12,7 prosenttiin bkt:sta vuonna 2007. Kauppataseen vaje putosi vuonna 2005 mitatusta 49,6 prosentin lukemasta 37 prosenttiin bkt:sta vuosina 2006 ja 2007. Tilanteen ei odoteta parantuvan toistaiseksi, sillä vuonna 2007 viennin kasvu on hidastunut, tuonti on kasvanut jälleen ja ulkomaiset suorat investoinnit todennäköisesti vähentyvät maailmanlaajuisen rahoituskriisin seurauksena. Julkisen talouden ylijäämä oli 3 % bkt:sta vuonna 2006, mikä johtui pääasiassa tulojen äkillisestä noususta arvonlisäveron käyttöönoton seurauksena. Ylijäämä putosi 1,3 prosenttiin bkt:sta vuonna 2007 ja voi kääntyä vajeeksi vuonna 2008 mm. arvonlisäverojen palautusten kasvun vuoksi.

Muiden siirtymätalousmaiden tapaan Bosnia ja Hertsegovinan talous kasvaa, mutta maa kärsii myös laajalti köyhyydestä ja sosiaalisista ongelmista. Arviot työttömyydestä vaihtelevat 16 ja 44 prosentin välillä. Bosnia ja Hertsegovinassa näkyvät rahoitusalan ja talouden kriisin seuraukset. Kriisi on uhka taloudelliselle, yhteiskunnalliselle ja etniselle tilanteelle sekä EU-suhteille ja alueen sisäisille suhteille.

Maan hallintorakenne on monimutkainen ja kuluttaa yli 50 prosenttia bkt:sta. Pirstaleiset rakenteet, rajalliset resurssit, kokemuksen puute ja tapauskohtaiset lähestymistavat kansallisen kapasiteetin tukemiseen heikentävät hallituksen kykyä muotoilla politiikkaa ja panna sitä täytäntöön.

EU on Bosnia ja Hertsegovinan tärkein kauppakumppani (EU:n kanssa käytävän kaupan osuus on yli 50 % Bosnia ja Hertsegovinan kokonaiskaupasta). Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen allekirjoittaminen ja väliaikaisen sopimuksen voimaantulo syventävät todennäköisesti tätä suhdetta edelleen ja laajentavat kaupallista integroitumista EU:n kanssa. Bosnia ja Hertsegovinan vienti suuntautuu pääasiassa Italiaan, Saksaan ja Sloveniaan. Myös Bosnia ja Hertsegovinan tuonti on lähtöisin näistä EU-maista ja vähemmässä määrin myös Itävallasta. Bosnia ja Hertsegovinan vienti perustuu olennaisilta osin metalleihin, puuhun ja metsätaloustuotteisiin, mineraalituotteisiin ja kemikaaleihin. Tuonti sisältää erityisesti koneita, mineraalituotteita, elintarvikkeita ja kemikaaleja.

5.   Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden nykytilanne ja rooli

5.1   Sosiaalidialogi

5.1.1   Oikeudellinen ympäristö

Bosnia ja Hertsegovinassa ei virallisesti ole olemassa sosiaalidialogia. Tämä johtuu siitä tosiseikasta, ettei nykyinen perustuslaki sisällä määräyksiä valtiotasoisista hallintoinstituutioista, jotka käsittelisivät sosiaali- tai koulutuspolitiikkaa.

Bosnia ja Hertsegovina on ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kaikki kahdeksan keskeistä yleissopimusta. Ammatillinen järjestäytymisvapaus taataan sekä Bosnia ja Hertsegovinan, Bosnia ja Hertsegovinan liittovaltion että Serbitasavallan perustuslaeissa. Kahdella entiteetillä (muslimien ja kroaattien muodostamalla Bosnia ja Hertsegovinan liittovaltiolla sekä Serbitasavallalla) on oma erillinen työmarkkinalainsäädäntönsä, kuten myös Brčkon alueella.

Joulukuussa 2001 hyväksyttyyn, yhdistyksiä ja säätiöitä koskevaan lakiin ei sisälly säännöksiä ammatillisten keskusjärjestöjen rekisteröimisestä Bosnia ja Hertsegovinan valtion tasolla.

Euroopan komission laatiman, vuoden 2008 määräaikaiskertomuksen mukaan tässä kysymyksessä ei ole edistytty. Se, että valtiotasolla ei työllisyys- ja sosiaalipolitiikan aloilla ole valtaa, on edelleen este valtakunnan tasoisen työllisyysstrategian kehittämiselle. Serbitasavalta vastustaa järjestelmällisesti perustuslakiin vedoten roolin antamista valtiotasolle sisäisissä työmarkkinakysymyksissä. Molemmat entiteetit ja Brčkon alue ovat laatineet työllisyysstrategiat ja kehittäneet aktiivisia työllisyystoimia koskevia hankkeita. Niiden välillä ei kuitenkaan juurikaan ole koordinaatiota.

Tilanne on sama työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun kohdalla. Ammatillinen keskusjärjestö ei ole pystynyt rekisteröitymään valtiotasolla. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ammattiliittojen rekisteröinti tarkoittaa niiden tunnustamista ja edustavuuden vahvistamista. Lisäksi oikeusperusta ja menettelyt ovat työmarkkinaosapuolille samat kuin muille kansalaisyhteiskunnan järjestöille, esim. kuluttajaryhmille ja urheilujärjestöille, mikä on kohtuutonta. Maan yhteiskunnallisen ja poliittisen elämän monimutkainen organisaatio vaikuttaa edelleen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun, eikä nopeita ratkaisuja ole näköpiirissä. Ammattiliittojen laillista rekisteröintiä koskevien selkeiden sääntöjen puute on estänyt edistyksen työehtosopimusneuvotteluiden käynnistämisessä. Edellä mainittu yhdistyksiä ja säätiöitä koskeva laki tulisi korvata uudella lailla, jotta hallituksella ei enää olisi mielivaltaista päätösvaltaa uusien organisaatioiden rekisteröitymisen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

5.1.2   Työmarkkinaosapuolet

5.1.2.1   Työnantajat

Bosnia ja Hertsegovinan tapauksessa on vaikea puhua valtiotasolla aktiivisista työnantajajärjestöistä. Koska valtiotasolla ei ole olemassa työministeriötä ja monet taloudelliset kysymykset kuuluvat kahden alueellisen hallituksen vastuualueeseen, työnantajajärjestöjen välillä ei valtakunnan tasolla ole virallista koordinaatiota tai yhteistyötä.

Kaksi tärkeintä työnantajajärjestöä ovat Bosnia ja Hertsegovinan liittovaltion työnantajajärjestö ja Serbitasavallan työnantajajärjestö. Molemmat niistä osallistuvat oman entiteettinsä talous- ja sosiaalineuvoston toimintaan. Työnantajajärjestöjen tärkein kysymys sekä sisäisesti että ulkoisesti on niiden edustavuus sekä niiden jäsenistön etujen tehokas puolustaminen julkisiin viranomaisiin nähden.

5.1.2.2   Ammattiliitot

Järjestäytymisaste on virallisella sektorilla varsin korkea sekä Bosnia ja Hertsegovinan liittovaltiossa että Serbitasavallassa. Bosnia ja Hertsegovinan liittovaltiossa työntekijöiden organisaationa toimii riippumattomien ammattiliittojen keskusjärjestö Savez Samostalnih Sindikata Bosne i Hercegovine (SSSBiH), kun taas Serbitasavallassa vastaavana organisaationa on Serbitasavallan ammattiliittojen keskusjärjestö Savez Sindikata Republike Srpske (SSRS). Bosnia ja Hertsegovinan kahden entiteetin, Bosnia ja Hertsegovinan liittovaltion ja Serbitasavallan ammatilliset keskusjärjestöt perustivat Sarajevossa 24. kesäkuuta 2005 pitämässään järjestäytymisistunnossa Bosnia ja Hertsegovinan ammattiliitoille yhteisen kattojärjestön (KSBiH). Se on jättänyt valtiotasolla rekisteröintiä koskevan hakemuksen, mutta kysymystä ei toistaiseksi ole ratkaistu.

5.1.3   Nykyisten mekanismien arviointi

Valtiotasolle ei ole perustettu talous- ja sosiaalineuvostoa pääasiassa siitä syystä, että erityisesti Serbitasavalta (4) on haluton tuomaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua valtiotasolle. Maassa on kaksi erillistä työlainsäädäntöä – molemmilla entiteeteillä omansa –, eikä valtion tasolla ole olemassa työministeriötä. Työmarkkinaosapuolia koskettavat tärkeimmät kysymykset, kuten talouspolitiikka, työmarkkinalainsäädäntö ja koulutus, kuuluvat kahden entiteetin ja paikallishallinnon toimivaltaan. Bosnia ja Hertsegovinassa ei siis tosiasiallisesti vielä ole olemassa sisämarkkinoita (työmarkkinat mukaan lukien). Talous- ja sosiaalineuvostot toimivat vain kahden entiteetin tasolla ja saavat toiminnalleen rahoitusta hallitukselta. Jäljellä oleva muodollinen este valtiotasoisen talous- ja sosiaalineuvoston perustamiselle on se, ettei ammattiliittojen kattojärjestöä ole tunnustettu. On huomattava myös, että työmarkkinajärjestöjen valmiudet ovat yhä heikot, ja myös niiden sisäistä toimintaa on kehitettävä entistä ammattitaitoisemmaksi.

5.2   Kansalaiskeskustelu

5.2.1   Oikeudellinen ympäristö

Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisyhteiskunnan kehitys on ollut historiallisesti ”rajallista”. Ennen sotaa maassa toimi joukko julkisia organisaatioita pääasiassa kulttuurin ja urheilun aloilla. Sodan aikana ja sen jälkeen useimmat kansalaisjärjestöt keskittivät toimintansa humanitaarisen avun jakeluun ja muuttivat sittemmin hitaaseen tahtiin painopistettään tavanomaisempiin tehtäviin.

Kansalaisjärjestöt voivat rekisteröityä valtion, entiteetin, kantonin (Bosnia ja Hertsegovinan liittovaltiossa) tai kunnallistasolla. Vuodesta 2002 lähtien kansalaisjärjestöt voivat yhdistyksiä ja säätiöitä koskevan lain nojalla rekisteröityä Bosnia ja Hertsegovinan oikeusministeriössä ja toimia kaikkialla maassa. Monet kansalaisjärjestöt valitsevat kuitenkin rekisteröitymisen jommankumman entiteetin tasolla (Serbitasavalta) valtiotason rekisteröimiseksi tarvittavien monimutkaisten menettelyiden vuoksi ja myös siksi, että valtiotason rekisteröitymistä ei tunnusteta entiteettien tasolla. Vuonna 2004 valtion, kahden entiteetin hallitusten sekä Brčkon alueen kesken allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja yhteisen rekisterin perustamiseksi yhdistyksiä ja säätiöitä varten Bosnia ja Hertsegovinassa. Pöytäkirjalla pyritään ”edistämään järjestöjen ja säätiöiden liikkumavapautta ja luomaan nopea järjestelmä kaikkia yhdistyksiä ja säätiöitä koskevan tiedon saamiseksi”.

Yhdistyksiä ja säätiöitä koskevaa lakia muutettiin vuonna 2008, ja laki tuli voimaan samana vuonna. Vuoden 2002 rekisteröintisääntöjä noudatetaan edelleen, mikä hankaloittaa rekisteröintiprosessia. Bosnia ja Hertsegovinan viranomaiset pyrkivät muuttamaan rekisteröintisääntöjä, tavoitteena vähentää rekisteröintiin tarvittavien lomakkeiden määrää. Suunnitteilla on myös sähköisen rekisteröitymisen käyttöönotto.

Yhdistyneiden kansakuntien maakohtaisen ryhmän (5) tutkimuksen mukaan yksi kansalaisjärjestöjen tärkeimmistä ongelmista on hiljattain käyttöön otettu alv-järjestelmä. Alv-lailla, joka tuli voimaan Bosnia ja Hertsegovinassa 1. tammikuuta 2006, luotiin yhtenäinen 17 prosentin verokanta, mikä merkitsee veron nousua. Kansalaisjärjestöjen on lisäksi henkilöstöä palkatessaan maksettava monia muita maksuja (sosiaali- ja terveydenhuoltomaksut). Lahjoituksiin sovelletaan lisäveroja. Yleisesti katsotaan, että kansalaisyhteiskunnalle myönnettävät verovapautukset olisivat tervetulleita ja helpottaisivat järjestöjen toimintaa.

Toinen tärkeä kysymys on kansalaisjärjestöjen julkinen rahoitus. Useimmiten kansalaisjärjestöt katsovat, ettei julkisen rahoituksen jako ole tarpeeksi avointa. Vapaaehtoistyötä koskevaa lainsäädäntöä ei edelleenkään panna täytäntöön. Lainsäädännön riittämätön täytäntöönpano ja lakien harmonisoinnin tarve ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä. Eräät kansalaisjärjestöt katsovat, ettei lainvalmisteluprosessi Bosnia ja Hertsegovinassa ole avoin eikä siihen ole mahdollista vaikuttaa.

Kansalaisjärjestöt saavat poliittisilta viranomaisilta vähän tukea, sillä monet niistä pitävät kansalaisyhteiskuntasektoria kilpailijana. Paikallisviranomaisten parissa on myös vallalla yleinen väärinkäsitys kansalaisyhteiskunnan kumppanuuden arvoista ja eduista.

5.2.2   Eri eturyhmien tilanne

Rekisteröityjä kansalaisjärjestöjä on Bosnia ja Hertsegovinassa nyt lähes 8 000 (6), vaikkakin aktiivisesti toimivien järjestöjen määrä on tätä paljon pienempi. Kolmannen sektorin tulojen arvioidaan olevan 4,5 prosenttia bkt:sta ja toimintakustannusten 2,4 %. Alalla työskentelee 1,45 prosenttia taloudellisesti aktiivisesta väestöstä (7).

Kansalaisjärjestöjen yleisin toimiala on ihmisoikeuksien edistäminen. Muita merkittäviä aloja kansalaisjärjestöjen toiminnassa ovat koulutus, sukupuolten tasa-arvo, talouskehitys, humanitaarinen apu, kansalaisyhteiskunnan kehittäminen, terveys, nuoriso ja lapset sekä yhteisöjen kehittäminen.

5.2.3   Nykyisten mekanismien arviointi

Viranomaisten ja valtiosta riippumattoman sektorin suhteiden institutionalisoitumisessa on tapahtunut valtiotasolla jonkin verran edistystä. Bosnia ja Hertsegovinan ministerineuvosto allekirjoitti yhdessä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa 7. toukokuuta 2007 Bosnia ja Hertsegovinan ministerineuvoston ja Bosnia ja Hertsegovinan valtiosta riippumattoman sektorin välisen yhteistyösopimuksen.

Kansalaisyhteiskunnan neuvosto perustettiin sopimuksen mukaisesti lokakuussa 2007. Vaikkakaan neuvosto ei edusta koko kansalaisyhteiskuntaa, siihen kuuluu 31 alasektoria, mikä tekee siitä maan vahvimman kansalaisyhteiskunnan foorumin. Viranomaisilta edellytetään kuitenkin entistä enemmän ponnisteluita, jotta säännöllinen ja järjestelmällinen viestintä kansalaisyhteiskunnan kanssa saadaan vakiinnutettua ja jotta kansalaisyhteiskuntaa kannustettaisiin osallistumaan päätöksentekoon.

6.   Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rooli EU:hun integroitumisessa

6.1   Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja Euroopan yhdentymisprosessi

Eurooppa-aate ei juurikaan ole esillä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toiminnassa. Kansalaiset näkevät Bosnia ja Hertsegovinan integroitumisen Eurooppaan kaukaisena projektina. Useimmilla kansalaisjärjestöillä on vähän kokemusta yhteistyöstä EU-maiden vastaavien organisaatioiden kanssa. EU-keskustelu on vasta alkanut Bosnia ja Hertsegovinassa. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot keskittävät hankkeensa taloudellisten tukijoidensa – kansainvälisten organisaatioiden, hallitusten ja paikallisten lahjoittajien – asettamiin prioriteetteihin. Bosnia ja Hertsegovinan kaikkien alojen integroimista Eurooppaan ei juurikaan tuoda näkyvästi esille muualla kuin kansainvälisten kansalaisjärjestöjen toiminnassa. Tästä huolimatta Bosnia ja Hertsegovinan tulevaa EU-jäsenyyttä tukee 80 prosenttia kansalaisista, mikä on hyvä lähtökohta kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden työlle EU:n jäsenyyskriteerien täyttämisen edistämiseksi.

---

(1)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean määritelmän mukaan termi ”kansalaisyhteiskunta” kattaa työnantaja- ja työntekijäorganisaatiot sekä muut valtiovallasta riippumattomat organisaatiot ja eturyhmät.

(2)  1) Omaisuuden jakoa valtion ja muiden hallintotasojen välillä koskevan kysymyksen hyväksyttävä ja kestävä ratkaisu 2) puolustusomaisuutta koskevan kysymyksen hyväksyttävä ja kestävä ratkaisu 3) Brčkon asemaa koskevan lopullisen ratkaisun tekeminen 4) julkisen talouden kestävyys (jota edistävät sopimus välillistä verotusta käsittelevän viranomaisen pysyvästä korjauskerroinmenetelmästä ja kansallisen veroneuvoston perustaminen) sekä 5) oikeusvaltioperiaatteen juurtuminen (josta on osoituksena sotarikoksia koskevan kansallisen strategian, ulkomaalais- ja turvapaikkalain sekä oikeusalan uudistusta koskevan kansallisen strategian hyväksyminen).

(3)  1) Poliisitoimen uudistus poliisitoimen uudelleenjärjestelystä lokakuussa 2005 tehdyn sopimuksen mukaisesti 2) täysimääräinen yhteistyö entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän kansainvälisen sotarikostuomioistuimen ICTYn kanssa 3) kaiken tarvittavan yleisradiotoimintaa koskevan lainsäädännön antaminen ja täytäntöönpano ja 4) lainsäädännön ja hallinnollisten valmiuksien kehittäminen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon mahdollistamiseksi.

(4)  Serbitasavallan pääministeri Milorad Dodik ilmoitti 22. elokuuta 2007, ettei Serbitasavallan hallitus tue Bosnia ja Hertsegovinan tason sosiaalineuvoston perustamista. Hän katsoi, että taloudelliset ja sosiaaliset peruskysymykset ratkaistaan entiteettien tasolla, ja piti kyseisen neuvoston perustamista poliittisena kysymyksenä.

(5)  Main Findings on the Level of Cooperation Between the UN Agencies and Civil Society Organizations in BiH, Yhdistyneiden kansakuntien Bosnia ja Hertsegovinan maakohtaisen ryhmän työasiakirja, tammikuu 2007.

(6)  Tieto helmikuulta 2005 sisältyy EU:n rahoittaman, Bosnia ja Hertsegovinan valtiosta riippumattomia toimijoita kartoittaneen hankkeen syyskuussa 2005 julkaistuun raporttiin.

(7)  Employment, social service provision and the non-governmental organisation (NGO) sector. Status and prospects for Bosnia and Herzegovina. Analysis and policy implications, Qualitative Study #3, DFID Labour and Social Policy Project, 2. huhtikuuta 2005.

---