11.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 218/55

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aloitteeseen yhdenmukaistaa hyljetuotteiden kauppaa koskeva sääntely. Toiminnan nykytilanne ei ole kestävä, ja merkittäviin muutoksiin on otollista pyrkiä maailmanlaajuisesti.

1.2

Koska perustamissopimus ei tarjoa nimenomaista oikeusperustaa eläinten hyvinvointiin liittyvien kysymysten käsittelylle, komitea pitää perustamissopimuksen 95 artiklaa (”sisämarkkinoiden pirstaloituneisuus”) oikeana valintana oikeusperustaksi, jotta asiaan voidaan puuttua lainsäädäntökeinoin. Yhteisön oikeuskäytäntö takaa päätöksen legitiimiyden.

1.3

Komitea ehdottaa, että poikkeusjärjestelmän voimaantuloa siirretään ja että komissio esittelee vuonna 2012 yksityiskohtaisen kertomuksen hylkeenpyyntiä koskevan lainsäädännön kehityksestä. Kertomusta voitaisiin käyttää pohjana mahdollisten poikkeusten myöntämiselle vuodesta 2012 alkaen.

1.4

Uuden järjestelmän kolmen ensimmäisen soveltamisvuoden aikana kiellon tulisi olla ehdoton, ainoana poikkeuksena inuiittien toimeentulonsa edistämiseksi harjoittama pyynti.

1.5

Jotta voidaan varmistaa ehdotettuun lainsäädäntöön sisältyvien toimien toteutettavuus, on välttämätöntä, että komissio voi perustaa tehokkaita valvontajärjestelmiä. Valvontaa ei voida jättää yksinomaan poikkeusta pyytävän valtion vastuulle. Komission on valvottava, että asiaankuuluvia säännöksiä sovelletaan käytännössä asianmukaisesti.

1.6

Komitea kehottaa komissiota laatimaan tarvittavat tutkimukset ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista lajin säilyttämiseen.

2.1

Hylje-eläiminä tunnettuun eläinryhmään kuuluu kaikkiaan 33 hylje-, merileijona-, turkishylje-, etelänmerinorsu- ja mursulajia. Ne ovat erikokoisia nisäkkäitä, jotka lisääntyäkseen kokoontuvat suurina ryhminä joko maalle tai jäälle.

2.2

Vaikka ympäristöjärjestöt (1) ovat alkaneet varoittaa hyljekantojen voimakkaasta pienenemisestä mm. ilmastonmuutoksen johdosta, hylkeenpyytäjien järjestöt ja hylkeiden lisääntymismaiden hallitukset kiistävät kaikki lajin säilymiseen liittyvät ongelmat korostaen, että pyyntikelpoisia hylkeitä on lähes 15 miljoonaa. Keskustelu hylkeenpyynnistä on viime vuosina keskittynyt eläinten hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Lajin säilymisnäkökohdat ovat jääneet taka-alalle. EU on antanut lajien suojelusta erityisen säädöksen (2).

2.3

Kaupallista hylkeenpyyntiä harjoitetaan Kanadassa, Grönlannissa, Namibiassa, Norjassa ja Venäjällä. Kaikissa näissä maissa hylkeenpyyntiä säännellään erilaisin säädöksin. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on todennut, että luotettavia tietoja hyljekannoista ja vuosittain pyydettävien yksilöiden määrästä ei ole olemassa. Yksittäisten valtioiden viranomaisten toimittamien tietojen mukaan suurin hylkeenpyyntimaa on Kanada, jossa hylkeitä tapetaan vuosittain lähes 300 000. Kanadan valtion tietojen mukaan (3) vuonna 2008 pyydettiin 275 000 hyljettä. Pyyntilupia myönnettiin kaikkiaan 17 000. Tilastoissa kaukana Kanadan jälkeen tulevat Grönlanti (4) ja Namibia (5), joista ensiksi mainitussa pyydetään vuosittain 160 000 hyljettä ja viimeksi mainitussa 80 000.

2.4

Euroopan unionissa hylkeenpyyntiä ja -nyljentää harjoitetaan kahdessa valtiossa, Suomessa ja Ruotsissa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Skotlannissa) valmistetaan hyljetuotteita. Yhteisön alueella toiminnalla ei ole sellaista kaupallista ulottuvuutta kuin Norjassa tai Kanadassa, vaan se liittyy yhtäältä virkistystoimintaan ja toisaalta kaloja syövien eläinkantojen hallintaan.

2.5

Teurastettujen hylkeiden nahka käytetään takkien valmistukseen, rasva öljyihin, liha eläinten ruuaksi ja sukupuolielimet, joiden arvostus lisääntyy jatkuvasti Aasiassa, sukupuoliviettiä kiihottavien aineiden valmistamiseen.

2.6

Hylkeitä tapetaan eri tavoin. Tavallisimmin käytetyt välineet ovat kivääri ja hakapik (eräänlainen vasaramainen hakku). Harppuunatyyppinen hakapik vaikuttaa välineenä alkeelliselta ja karkealta, mutta tutkijat pitävät sitä tehokkaimpana keinona tainnuttaa ja tappaa hylje nopeasti.

2.7

EFSA toteaa vuonna 2007 julkaistussa tieteellisessä lausunnossaan (6), että hylkeitä voidaan tappaa nopeasti ja tehokkaasti aiheuttamatta niille tarpeetonta kipua tai tuskaa. Lausunnossa myönnetään kuitenkin, että käytännössä tappaminen ei aina tapahdu armeliaasti ja tehokkaasti. Eri valtioiden lainsäädännöissä säädetään hakapikin mitoista ja käyttötavoista sekä kiväärien kaliiperista ja luotinopeudesta.

3.1

Euroopan parlamentti hyväksyi 26. syyskuuta 2006 kannanoton (7), jossa se pyysi Euroopan komissiota laatimaan lainsäädäntöehdotuksia grönlanninhylkeistä ja kuplahylkeistä peräisin olevien tuotteiden tuonnin, viennin ja myynnin sääntelemiseksi. Lisäksi kannanotossa pyydettiin säätämään inuiittien perinteisesti harjoittaman hylkeenpyynnin erityiskohtelusta.

3.2

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous antoi hylkeenpyyntiä koskevan suosituksen, jossa se kehottaa jäsenvaltioitaan kieltämään kaikki julmat pyyntitavat, joilla ei voida taata eläimen välitöntä kuolemaa.

3.3

Belgia, Alankomaat ja Slovenia ovat viime vuosina laatineet kansallisia säädöksiä, joiden tavoitteena on kieltää hylkeistä peräisin olevien tuotteiden valmistus ja kaupan pitäminen. On myös muita EU-maita, joissa on päätetty säätää asiasta, ja niissä lainsäädäntöä laaditaan parhaillaan.

3.4

Euroopan komissio käynnisti vuoden 2007 alussa sidosryhmien kuulemisen, jonka päätteeksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA esitteli tieteellisen lausuntonsa (8). Huhtikuussa 2008 Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto julkaisi tutkimuksen hyljetuotteiden kiellon mahdollisista vaikutuksista.

3.5

Komissio julkaisi 23. heinäkuuta 2008 ehdotuksen asetukseksi hyljetuotteiden kaupasta (9). Ehdotuksen oikeusperustaksi on valittu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 ja 133 artikla. Ensiksi mainittu artikla liittyy sisämarkkinoiden pirstaloituneisuuteen ja 133 artikla koskee yhteistä kauppapolitiikkaa. Perusteet 95 artiklan käyttämiselle oikeusperustana on vahvistettu yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä.

3.6

Komission ehdottamassa asetuksessa kielletään hyljetuotteiden saattaminen yhteisön markkinoille, tuonti yhteisöön, vienti yhteisöstä sekä kauttakulku yhteisön kautta. Siinä säädetään kuitenkin poikkeusjärjestelmästä, jonka perusteella yleissääntöön on mahdollista soveltaa poikkeuksia tapauksissa, joissa tietyt asetuksessa säädetyt, eläinten hyvinvointia koskevat edellytykset täyttyvät. (10) Kyseisillä edellytyksillä pyritään takaamaan, että hylkeet on tapettu ja nyljetty aiheuttamatta tarpeetonta kipua, tuskaa tai muuta kärsimystä.

3.7

Euroopan komissio myöntää automaattisen poikkeuksen inuiittiyhteisöjen toimeentulonsa edistämiseksi harjoittamalle perinteiselle hylkeenpyynnille. Täytäntöönpanosäännöksissä määritellään tarvittavat toimenpiteet, joiden avulla taataan hyljetuotteiden alkuperän osoittaminen.

3.8

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle joka viides vuosi kertomus asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimista.

4.1

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti Euroopan komission aloitteeseen yhdenmukaistaa hylkeenpyynnissä hyväksyttäviä pyyntitapoja sekä hyljetuotteiden kauppaa koskeva sääntely.

4.2

Ehdotetussa asetuksessa keskistytään eläinten hyvinvointiin. Siinä ei käsitellä lajin suojeluun liittyviä ongelmia. Eurooppalaiset ympäristöjärjestöt ovat korostaneet tarvetta sisällyttää lajin suojeluun liittyvät näkökohdat lainsäädäntötekstiin. EU:ssa on kuitenkin olemassa vahva lajien suojelua koskeva lainsäädäntö, ja unionilla on käytössään hylkeiden suojelua koskevia erityisvälineitä, jotka täydentävät ehdotettuun asetukseen sisältyviä toimenpiteitä.

4.3

On selvää, että ilmastonmuutos (etupäässä jäätiköiden sulaminen) vaikuttaa suoraan hylkeiden elinoloihin ja lisääntymismahdollisuuksiin. Sen vuoksi Euroopan komissiota kehotetaan toteuttamaan asiaankuuluvat arvioinnit ja tieteelliset tutkimukset luotettavan tiedon hankkimiseksi ilmastonmuutoksen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista hyljekantoihin sekä tarkistamaan ja hyväksymään tarvittaessa lajin suojelua koskevaa yhteisön lainsäädäntöä.

4.4

Euroopan yhteisön perustamissopimus ei tarjoa EU:lle erityistä oikeusperustaa eläinten hyvinvointiin liittyvien kysymysten sääntelemiseksi. Tällaisen nimenomaisen oikeusperustan puuttumisen vuoksi EU joutuu turvautumaan erilaisiin muihin oikeusperustoihin, jotka ovat kuitenkin aivan yhtä legitiimejä kysymyksen käsittelemiseksi. Käsillä olevassa tapauksessa kiistelty ”sisämarkkinoiden pirstaloituneisuuteen” liittyvä 95 artikla tarjoaa EU:lle mahdollisuuden yhdenmukaistaa lainsäädäntöjä käyttäen perusteena eläinten hyvinvointia, joka on yhteisön oikeuskäytännössä määritelty yleiseen etuun liittyväksi tavoitteeksi. ETSK totesi kissan ja koiran turkiksia koskevassa lausunnossaan (11) hyväksyvänsä kyseisen oikeusperustan eläinten hyvinvoinnista säätämiseksi ja korosti, että oikeusperusta on Maailman kauppajärjestössä laadittujen kaupan sääntöjen mukainen.

4.5

Asiaa koskevan yhteisön valvonnan puuttuminen, (EFSA:n virallisesti tunnustamien) tietojen puute ja taustalla vaikuttavat taloudelliset intressit vaikeuttavat todenmukaisen ja vääristymättömän kuvan luomista hylkeenpyynnistä EU:n ulkopuolella. Vaikka lainsäädäntöä muutettaisiin yhteisön uusien kriteerien mukaiseksi maissa, joissa hylkeitä teurastetaan, se ei välttämättä käytännössä johda merkittäviin parannuksiin hylkeiden tappamisolosuhteissa.

4.6

Yleiskielto, johon liittyy jälkikäteen myönnettävien poikkeusten järjestelmä, on uudenlainen säännös, joka voi muodostua arvokkaaksi ennakkotapaukseksi tulevissa yhteisön lainsäädäntäprosesseissa. ETSK ei sen vuoksi torju täysin suunniteltua yhteisön poikkeusjärjestelmää, mutta se kehottaa siirtämään järjestelmän voimaantuloa siten, että asetuksen kolmen ensimmäisen soveltamisvuoden aikana yleiskielto olisi täydellinen, ainoana poikkeuksena inuiittiyhteisöt, joiden toimeentulo on riippuvainen hylkeenpyynnistä. Siten EU:lle jäisi aikaa alkuperäisessä ehdotuksessa esitettyä yleisjärjestelmää yksityiskohtaisemman ja tiukemman poikkeusjärjestelmän tekniselle kehittämiselle. Siirtäminen myös helpottaisi valvontaa ja tarjoaisi uutta aineistoa, jota voitaisiin hyödyntää arviointikriteerinä mahdollisia poikkeuksia myönnettäessä.

4.7

Hylkeenpyyntiä koskevissa kansallisissa lainsäädännöissä tapahtuneita muutoksia koskevan yhteisön kertomuksen esittäminen vuonna 2012 ja sen käytännön soveltaminen sekä valvontamekanismien luominen voisi olla erittäin hyödyllistä, jotta yhteisön viranomaiset pystyisivät kyseisestä vuodesta alkaen arvioimaan edistystä ja mahdollisten poikkeusten myöntämistä. Tietojen puuttumisen vuoksi on perusteltua, että yhteisö lisää ponnistuksia, jotta kaikki asiaankuuluva ja tarpeellinen tieto saadaan kokoon.

4.8

ETSK toivoo, että komission lainsäädäntöehdotus toimii todellisena kannustimena niille valtioille, joissa hylkeenpyyntiä harjoitetaan, jotta nämä sovittaisivat lainsäädäntönsä ja käytäntönsä ohjaamaan hylkeenpyynnin kohti ”inhimillisempiä” tappamistapoja. Vallitseva tilanne hylkeiden teurastuksessa ei ole kestävä. Tarvittaviin muutoksiin on kannustettava, vaikka EU:n toimivalta alalla onkin rajallinen.

4.9

ETSK korostaa, että jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tehokas, varoittava ja oikeasuhtainen seuraamusjärjestelmä, jotta voidaan taata hylkeenpyyntiä koskevan uuden säädöksen vaikutus ja tehokkuus. Tehokas seuraamusjärjestelmä auttaa vahvistamaan sisämarkkinoita ja kuluttajansuojelua.

5.1

Vaikka ehdotetussa asetuksessa ei käsitellä hylkeenpyynnin hyväksyttävyyttä, ETSK katsoo otolliseksi ottaa kantaa tiettyihin asiaa koskevassa keskustelussa toistuvasti esiin tuleviin kysymyksiin. Ensinnäkin on todettava selkeästi, että hylkeenpyyntiä ei voida määritellä kalastustoimintaan kuuluvaksi, vaan se on nisäkkäiden pyyntiä. Toiseksi on kyseenalaista, voidaanko hylkeitä syyttää vesiluonnonvarojen ja nimenomaan turskaparvien pienenemisestä. Mikään tieteellinen tutkimus ei pysty vahvistamaan tätä väitettä, jolla hylkeenpyynnin oikeutusta pyritään eräissä valtioissa puolustamaan. Meren ekosysteemin monimutkaisuuden vuoksi tällaista väittämää ei voida varmuudella esittää.

5.2

Komissio ei tee ehdotuksessaan eroa pienimuotoisen ja laajamittaisen hylkeenpyynnin välillä. Kyseinen komission filosofia on aivan oikea, jos otetaan huomioon, että ehdotuksen perimmäinen tavoite on eläinten hyvinvointia koskevien periaatteiden suojelu. Erityispoikkeusten soveltamista pienimuotoista hylkeenpyyntiä harjoittaviin eurooppalaisiin maihin ei voida perustella eläinten hyvinvoinnilla ja se voisi asettaa koko ehdotuksen kansainvälisen oikeutuksen kyseenalaiseksi.

5.3

Alaa koskeva valvonta on erityisen vaikeaa ja monimutkaista ja sitä joudutaan suorittamaan hyvin epäsuotuisissa ilmasto-oloissa. Tarkastuksissa on määritettävä tapettujen eläimien todellinen määrä ja alaa koskevien säädösten käytännön noudattamisaste. Poikkeusta pyytävän maan täysin hallinnoima valvontajärjestelmä ei ensi näkemältä vaikuta parhaalta mahdolliselta keinolta taata valvonnan riippumattomuus. EU:n tulisi perustaa asiantuntijaryhmä, joka suorittaisi valvontaa itse paikalla poikkeusta pyytävissä maissa. Kyseisen eurooppalaisen tarkastajaryhmän rahoituksen tulisi langeta niiden maiden vastuulle, jotka haluavat tuoda tuotteita yhteisön markkinoille. Siten EU:lla olisi käytössään entistä enemmän tietoa sertifiointi- sekä etiketöintijärjestelmän tehokkuuden arvioimiseksi.

5.4

Sertifiointijärjestelmän käynnistäminen ja vapaaehtoinen etiketeillä varustaminen poikkeusta pyytävissä maissa vastaa Euroopan kansalaisten toistuvasti ilmaisemaa ja komission järjestämässä kuulemisessa esitettyä toivetta. Sertifiointia ja etiketöintiä koskeviin aloitteisiin tulee joka tapauksessa liittää yleisiä, hyljetuotteiden kaupan pitämisen kieltämistä koskevia toimia. Muussa tapauksessa komission ehdotuksellaan tavoittelemien, eläinten hyvinvointia koskevien tavoitteiden saavuttaminen on kyseenalaista.

5.5

Sertifiointivaatimukset tulee selvittää asetuksen täytäntöönpanosäännöksissä siten, että sertifiointi- ja etiketöintiedellytykset määritellään täsmällisesti. Täsmällisyyden puute tässä asiassa on aiemmin johtanut epätäsmällisiin etiketteihin, jotka ovat hämmentäneet kuluttajia ja johtaneet heitä harhaan. On tavallista, että markkinoilta löytyy hyljetuotteita sisältäviä tuotteita, joiden etiketeissä lukee ”meren eliöistä saatu öljy” tai ”kalaöljy”. On olennaisen tärkeää, että kyseisten tuotteiden etiketeissä ei ilmoiteta pelkästään, mistä hyljelajista tuote on peräisin, vaan myös eläimen alkuperä.

5.6

Euroopan komissiota poikkeusten myöntämismenettelyissä auttavan komitean tulisi edistää kaikkien niiden organisaatioiden ja toimijoiden osallistumista toimintaan, joita menettely koskee.