11.9.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 218/1

1.1

ETSK on tyytyväinen unionin puheenjohtajavaltion Ranskan aloitteeseen. Samalla se haluaa viitata neuvoston 20. marraskuuta 2008 antamaan suositukseen nuorten vapaaehtoistyöntekijöiden liikkuvuudesta Euroopan unionissa (1). Koska nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta pyritään lisäämään useiden hyvin erilaisten järjestelmien avulla, paras tapa lähestyä tätä kysymystä on luoda eurooppalainen aloite seuraavanlaisista puitteista:

1.2

Yhteiskunnallinen aktiivisuus ja kansainvälinen vaihto on suureksi hyödyksi etenkin nuorten henkilökohtaiselle kehitykselle samoin kuin Euroopan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kehitykselle. Vapaaehtoisille se on ainutlaatuinen mahdollisuus viralliseen ja epäviralliseen oppimiseen sekä sosiaalisten ja kielellisten taitojen hankkimiseen. Se voi lisätä tietoisuutta Euroopan kansalaisuudesta ja kannustaa jatkamaan sitoutumista toimintaan myös myöhemmällä iällä. Aloitteeseen tulisi sisällyttää myös muita ikäryhmiä, mm. iäkkäämpiä, mikä antaisi mahdollisuuden hyödyntää heidän elämänkokemustaan. Se vaikuttaisi myönteisesti heidän terveyteensä ja elämänlaatuunsa. Kun eri ikäryhmiin kuuluvat ihmiset ottavat yhdessä osaa vapaaehtoistoimintaan, voidaan edistää myös sukupolvien keskinäistä ymmärtämystä.

1.3

ETSK katsoo, että unionin on asetettava kunnianhimoisia tavoitteita, jotta ihmiset saataisiin osallistumaan entistä enemmän kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Ensimmäinen askel on noudattaa ETSK:n aiemmin antamaan lausuntoon sisältyviä suosituksia (2).

1.4

ETSK toivookin, että jäsenvaltiot käynnistäisivät vapaaehtoisalan toimijoiden välisen yhteistyön. Siten vapaaehtoistoiminnan nykyiset muodot saisivat kansainvälisen ulottuvuuden.

1.5

EU voisi edistää eurooppalaista kansalaisuusaloitetta (3) laajentamalla vaihto-ohjelmia koskevien politiikkojen ja toimien soveltamisalaa nykyisin nuorisopainotteisesta toiminnasta. Yhtenä tavoitteena voisi olla vaikuttaminen Euroopan yhdentymiskehitykseen. ETSK:sta on luonnollista, että Euroopan unionin tulisi varata lisää taloudellisia resursseja tällaisiin ohjelmiin. Näin nuorisovaihto-ohjelmiin nykyisin osallistuvien määrä pitäisi periaatteessa voida kaksinkertaistaa sekä kasvattaa muiden ikäryhmien osallistumisastetta merkittävästi.

1.6

ETSK katsoo, että muita heikommassa asemassa oleviin ihmisiin, ja erityisesti nuoriin, on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

1.7

On keskeisen tärkeää parantaa nykyisten kansallisten ja Euroopan tason ohjelmien välistä yhteistyötä teknisten esteiden sekä sairausvakuutusturvaa ja tapaturmavakuutuksia koskevien ongelmien vähentämiseksi. Näin ollen Euroopan unioni voisi harkita sellaisen brändin luomista, joka kattaa unionin laatuvaatimukset täyttävät vaihto-ohjelmat. Vapaaehtoistoiminnan laatu on tärkeä asia toiminnan muodoista riippumatta ja se on varmistettava asianmukaisin keinoin.

1.8

ETSK katsoo, että on tärkeää laajentaa kolmansia maita koskevaa ulottuvuutta, joka tehostaa EU:n työskentelyä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi sekä kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua koskevan politiikan toteuttamiseksi.

1.9

EU:n on arvioitava kyseistä alaa käynnistämällä ja tukemalla tutkimusta sekä kehittämällä tilastointia.

1.10

Myös vakuutuksia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat kysymykset on ratkaistava. On varmistettava vapaaehtoisten riittävä sosiaalinen suojelu heidän palvelunsa aikana. Se on kuitenkin vaikea toteuttaa, jos kansainvälisten vapaaehtoisten sosiaaliturvaa koskevat määräykset vaihtelevat valtiosta toiseen. Sen vuoksi ETSK kehottaa komissiota edistämään yhteisymmärrystä tällä alalla ja kiirehtii jäsenvaltioita ja asianomaisia instituutioita ratkaisemaan tällaiset tärkeät kysymykset.

1.11

ETSK on tietoinen siitä, että aihe edellyttää jatkokäsittelyä esimerkiksi konferenssin muodossa. Eurooppalaisen kansalaisuusaloitteen kehittämiseksi ja edistämiseksi järjestettävään konferenssiin voisivat osallistua kaikki nuoriso- tai vapaaehtoistyön alalla toimivat kansalliset elimet, Euroopan komissio ja valtiovallasta riippumattomat organisaatiot.

2.1

ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti unionin puheenjohtajavaltion Ranskan pyyntöön laatia valmisteleva lausunto eurooppalaisesta yhteiskuntapalvelusta.

2.2

Koska nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta pyritään kannustamaan lukuisten eri järjestelmien, kuten yhteiskuntapalvelun, vapaaehtoistyön tai muiden osallistumismuotojen avulla, unionin aloitteen soveltamisalan ja määrittelyn on oltava selkeä. ETSK katsoo, että paras lähestymistapa Euroopan tasolla on laajentaa näkemystä perinteisestä yhteiskuntapalvelusta ja laatia unionin aloite seuraavanlaisista puitteista:

2.3

Hanketta voitaisiin kutsua eurooppalaiseksi kansalaisuusaloitteeksi ja se voisi kattaa lukuisia eri jäsenvaltioiden vapaaehtoistoiminnan perinteitä ja käytäntöjä yhteiskuntapalvelu mukaan lukien.

2.4

Jo Euroopan talousyhteisön perustamissopimukseen sisältyy määräyksiä nuorten työntekijöiden vaihdosta Euroopan kansojen yhteisvastuullisuuden edistämiseksi ja syventämiseksi.

2.5

ETSK:n aiemmin vapaaehtoistyöstä antama lausunto (4) sisältää muun muassa seuraavat suositukset:

2.6

ETSK toteaa, että vaikka edistystä on tapahtunut, monia sen suosituksista ja ehdotuksista ei ole vielä toteutettu. Käsillä olevassa lausunnossa komitea korostaa jälleen tarvetta toteuttaa aiemmin antamansa lausunnon suositukset sekä vahvistaa tiettyä vapaaehtoistoiminnan muotoa eli vapaaehtoispalvelua.

2.7

ETSK katsoo, että kansalaisyhteiskunnan on voitava osallistua entistä enemmän EU:n rakentamiseen. Kaikille ikäryhmille avoin eurooppalainen kansalaisuusaloite voi auttaa paikkaamaan tavallisten kansalaisten ja Euroopan unionin välistä luottamuspulaa. Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen tukee EU:n periaatteita: vapautta, demokratiaa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista, naisten ja miesten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä.

2.8

ETSK korostaa, että kaikkien kansalaisten ja erityisesti nuorten ja/tai muita heikommassa asemassa olevien aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan on lisättävä. Siten voidaan vahvistaa paitsi heidän tietoisuuttaan unionin kansalaisuudesta myös yhteisvastuullisuuden tunnetta. Lisäksi olisi vahvistettava jäsenvaltioiden, Euroopan komission ja ETSK:n yhteistyötä yhteiskuntapalvelun alalla.

2.9

Nykyisessä perustamissopimuksessa nuorisopolitiikan ja kansalaistoiminnan oikeusperustana on 149 ja 151 artikla. Niihin ei sisälly lainsäädännön yhdenmukaistamista, mutta EU:lle annetaan mahdollisuus kannustaa yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja edistää nuorisovaihtoa. Lissabonin sopimuksessa nuorisopolitiikan soveltamisalaa laajennetaan hieman ja siihen lisätään nuorten osallistuminen demokratian toteuttamiseen Euroopassa.

2.10

Lissabonin sopimuksella, kun se on tullut voimaan, luodaan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot eli puitteet Euroopan nuorten yhteiselle osallistumiselle unionin humanitaarisiin avustustoimiin.

2.11

Tällä hetkellä vapaaehtoistoimintaa toteutetaan pääasiassa avoimen koordinointimenetelmän avulla Euroopan unionin nuorisopolitiikan puitteissa. Sen kolme tärkeintä osa-aluetta ovat seuraavat:

2.12

Aktiivisen osallistumisen lisäämistä Euroopassa on syytä harkita useista syistä. Euroopan unionilla on vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa suurempi vastuu kuin millään muulla maanosalla. Se on maailman suurimpia avunantajia. Euroopan unionin kansalaisten osallistuminen vastattaessa maailman suurimpiin haasteisiin edistäisi yksilökohtaista kehitystä, lisäisi ymmärtämystä ja loisi tarvittavia verkostoja globalisoituneessa maailmassa.

2.13

Kansalliset siviilipalvelusjärjestelmät ovat eräissä tapauksissa olleet asepalveluksen vaihtoehtoja. Kun jäsenvaltiot vähentävät asteittain pakollista asepalvelusta ja ammattimaistavat armeijaa, myös siviilipalvelusta vähennetään. Toisaalta nuorten vapaaehtoispalvelujen kehittäminen voisi myös olla houkutteleva vaihtoehto nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen lisäämiseksi, vaikka asepalvelus/siviilipalvelus muuttuukin harvinaisemmaksi.

2.14

Vapaaehtoistoiminta ja muut kansalaisyhteiskunnan aloitteet saavat osakseen yhä enemmän huomiota. EU:n jäsenvaltioiden, unioniin liittymässä olleiden maiden ja Euroopan komission edustajat tapasivat vuonna 2004 Roomassa unionin silloisen puheenjohtajavaltion Italian kutsusta ensimmäisessä yhteiskuntapalvelua ja nuorisoa käsitelleessä konferenssissa. Italian konferenssin puheenjohtajisto kehotti päätelmissään muun muassa seuraaviin toimiin:

3.1.1

Youth in Action -ohjelmaan sisältyy Eurooppalainen vapaaehtoistyö -toimintaohjelma. 18–30-vuotiaat vapaaehtoiset viettävät 2–12 kuukautta ulkomailla. He voivat hyötyä erityiskoulutuksesta, ja heidän oppimiskokemuksensa tunnustetaan virallisesti Youthpass-todistuksella. Toimintaohjelmaan osallistui vuosina 1996–2006 kaikkiaan 30 000 vapaaehtoistyöntekijää.

3.1.2

Vanhempi väestö on vuodesta 2009 alkaen mukana muodoltaan virallisessa eurooppalaisessa vapaaehtoistoiminnassa Grundtvig-ohjelman puitteissa. Vaikka vaihtotoiminta ei ensi alkuun olekaan laajamittaista, on syytä panna merkille, että Euroopan komissio tutkii mahdollisuuksia eri ikäryhmien vapaaehtoistoiminnan tukemiseen. Lisäksi Euroopan komission käynnistämässä ”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelmassa on toimintaa, joka luo reaalisia mahdollisuuksia eri maista ja eri ikäryhmistä peräisin olevien vapaaehtoisten vaihtoon.

3.1.3

Tuhannet EU-maissa toimivat organisaatiot ovat useiden vuosien mittaan tehneet kahdenvälistä yhteistyötä, jossa vapaaehtoisuuteen perustuva vaihtotoiminta on tärkeä elementti. Toteutustapa on hajautettu, mutta tietoja toiminnan laajuudesta ei ole käytettävissä. Mikäli asiaa kuitenkin tarkastellaan yksinomaan maailmanlaajuisesti järjestäytyneiden organisaatioiden harjoittaman vaihtotoiminnan pohjalta, on selvää, että merkittävä määrä eurooppalaisia osallistuu näihin ohjelmiin, ja heidän joukossaan on erityisen paljon nuoria.

3.1.4

Eurooppalainen vapaaehtoistyö -toimintaohjelmalla on tiettyjä keskeisiä arvoja ja laatunormeja, jotka on määritelty sen peruskirjassa. Niiden vaalimiseksi ja noudattamiseksi on ensin akkreditoitava organisaatiot, jotka ovat kiinnostuneita lähettämään tai vastaanottamaan vapaaehtoistyöntekijöitä toimintaohjelman puitteissa tai koordinoimaan siihen kuuluvaa hanketta.

3.1.5

Unionin Erasmus-ohjelman avulla on lisätty erittäin menestyksekkäästi yliopisto-opiskelijoiden liikkuvuutta ja tuettu korkeakoulujen yhteistyötä. Vuonna 1987 käynnistettyyn Erasmus-ohjelmaan osallistuu noin 90 prosenttia EU:n yliopistoista, ja siihen on tähän mennessä osallistunut 1,9 miljoonaa opiskelijaa. Tulevina vuosina ohjelmassa pyritään laajentamaan liikkuvuutta koskevia toimia entisestään, ja tavoitteena on kolme miljoonaa Erasmus-opiskelijaa vuoteen 2012 mennessä.

3.1.6

Leonardo da Vinci -ohjelmalla tuetaan ammatillisessa perus- ja muussa koulutuksessa olevien opiskelijoiden, työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien sekä ammatillisessa koulutuksessa olevien ammatti-ihmisten liikkuvuutta.

3.2.1

ETSK tunnustaa sellaisen yhteiskuntapalvelun erilaiset muodot ja perinteet ja jäsenvaltioissa tehtävän muun vapaaehtoistyön, jonka tavoitteena on aktiivinen kansalaisuus, yhteisvastuullisuus ja sosiaalinen kehitys. Komitea korostaa valtiosta riippumattomien organisaatioiden roolia ja panosta sekä nuorisotyön että vapaaehtoistoiminnan aloilla. Se on myös tietoinen siitä, ettei jäsenvaltioiden yhteiskuntapalveluohjelmista ja vapaaehtoistoiminnasta ole saatavilla juurikaan tietoja.

3.2.2

Monissa jäsenmaissa, kuten Saksassa, Italiassa ja Ranskassa, nuorten yhteiskuntapalvelu on jo otettu käyttöön jossakin muodossa (pakollisena tai vapaaehtoisena). Muutamat muut maat ovat joko ottamassa tällaista palvelua käyttöön tai harkitsemassa sen käyttöönottamista.

4.1.1

Näin ollen ETSK toivoo, että ne jäsenvaltiot, joilla on alalla vahvoja perinteitä ja kiinnostusta, käynnistäisivät yhteistyön, jossa yhteiskuntapalvelun/siviilipalveluksen nykyiset muodot saisivat kansainvälisen ulottuvuuden.

4.1.2

ETSK katsoo, että erilaisten kansallisten järjestelmien välisen koordinoinnin puute ja saatavilla olevan tiedon vähäisyys rajoittaa Eurooppalainen vapaaehtoistyö -ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia ja antaa aiheen huoleen. Komitea on tyytyväinen pyrkimyksiin laajentaa ohjelman tunnettuutta samalle tasolle Erasmus-ohjelman kanssa.

4.2.1

ETSK katsoo, että unionin olisi asetettava kunnianhimoisia tavoitteita, jotta voitaisiin lisätä ihmisten osallistumista kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Ensimmäinen askel olisi noudattaa ETSK:n aiemmin antamaan lausuntoon sisältyviä suosituksia (ks. kohta 2.5).

4.2.2

EU:n tulisi edistää eurooppalaista kansalaisuusaloitetta, jolla yhdistetään vaihto-ohjelmia ja -toimintaa koskevat politiikat paitsi nuorisoasioiden myös eurooppalaisuuden korostamiseksi. Palvelu olisi mieluiten suoritettava muussa kuin osallistujan kotimaassa. ETSK katsoo, että Euroopan unionin tulisi varata lisää taloudellisia resursseja tällaisiin ohjelmiin.

4.2.3

Aluksi olisi pyrittävä kaksinkertaistamaan vapaaehtoiseen nuorisovaihtoon nykyisin osallistuvien henkilöiden määrä. Tämän pitäisi olla mahdollista ottaen huomioon, että Erasmus-ohjelmaan osallistuu tällä hetkellä yli 100 000 opiskelijaa, kun taas muihin nuorisovaihto-ohjelmiin osallistuu vain pieni osa Euroopan nuorista. Pitkällä aikavälillä niiden osallistujamäärät voisivat saavuttaa Erasmus-ohjelman tason.

4.2.4

ETSK katsoo, että muita heikommassa asemassa oleviin nuoriin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. He voisivat hyötyä eniten kansalaisyhteiskuntaan osallistumisesta, mutta heillä ei useinkaan ole siihen tarvittavia taloudellisia edellytyksiä tai riittävää koulutusta.

4.2.5

Aloitteeseen tulisi sisällyttää nuorison ohella myös muita väestöryhmiä. Eurooppalaiset ikääntyvät, mutta ikääntyvät henkilöt ovat entistä aktiivisempia ja myös haluavat toimia entistä näkyvämmin yhteiskunnassa. Eläkeläisten kaltaisten muiden ryhmien sisällyttäminen ohjelmaan edistäisi ”aktiivista ikääntymistä” ja lähentäisi eri maiden erilaisia ihmisryhmiä toisiinsa. Se antaisi ikääntyville mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja hyödyntää elämänkokemustaan, saisi heidät tuntemaan itsensä hyödylliseksi ja vaikuttaisi myönteisesti heidän terveyteensä ja elämänlaatuunsa. Kun nuoret ja vanhat ottavat yhdessä osaa vapaaehtoistoimintaan, voidaan edistää myös sukupolvien keskinäistä ymmärtämystä, vaihtaa kokemuksia ja tarjota molemminpuolista tukea.

4.2.6

On tärkeää parantaa nykyisten kansallisten ja Euroopan tason ohjelmien välistä koordinointia. Se vähentäisi teknisiä esteitä, kuten yhteiskuntapalvelukokemuksen ja nuorten suorittamien tutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen puutetta, sekä sairaus- ja tapaturmavakuutusturvaa koskevia ongelmia. Sen vuoksi EU:n tulisi luoda brändi, joka kattaa unionin laatuvaatimukset täyttävät vaihto-ohjelmat.

4.2.7

Valtiontuella on nykyisin merkittävä rooli, kun pyritään edistämään ohjelmien kehitystä ja takaamaan laatunormit. Mikään valtio ei kuitenkaan kata kaikkia vapaaehtoishankkeiden kustannuksia. Etenkin kansainväliseen toimintaan haetaan usein lisävaroja yksityisistä rahoituslähteistä. Vaihdon edistämiseksi ja eurooppalaisen kansalaisuusaloitteen kehittämiseksi vapaaehtois- ja vaihtotoimintaa koskevaa EU:n talousarviota on kasvatettava huomattavasti, jotta sillä voidaan kattaa esimerkiksi valtioiden väliset koordinointikulut, kannustimet ja ristikkäistuet. ETSK kehottaa myös jäsenvaltioita lisäämään kyseisten toimien rahoitusta.

4.2.8

Komitea katsoo, että on tärkeää edistää kolmansia maita koskevaa ulottuvuutta, eli sitä, että vapaaehtoiset voivat suorittaa ulkomailla palvelua, joka edistää osaltaan EU:n toimintaa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi sekä kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua koskevan politiikan toteuttamiseksi. Puitteiden laajentamista ja vaihdon lisäämistä koskevassa aloitteessa tulisi ottaa huomioon myös Lissabonin sopimuksessa mainitut humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot. Niihinkin tulisi pitkällä aikavälillä sisällyttää nuorison ohella myös muita väestöryhmiä. Tässä yhteydessä on tärkeää, että EU:n viisumipolitiikka ei tarpeettomasti hankaloita vaihtotoimintaa.

4.2.9

Lisäksi EU:n on tuotava alaa esiin ja arvioitava sitä käynnistämällä ja tukemalla tutkimusta sekä kehittämällä tilastointia. On myös käsiteltävä edelleen nykyisten yhteiskuntapalvelujärjestelmien välistä yhteistyötä sekä seurattava ja valvottava sitä asianmukaisissa institutionaalisissa puitteissa.

4.3.1

Eurooppalainen kansalaisuusaloite vahvistaisi yleismaailmallisia ja eurooppalaisia arvoja, jotka koskevat vapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä perusvapauksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Lisäksi sillä olisi pyrittävä kehittämään kielellisiä, sosiaalisia ja verkottumistaitoja sekä tukemaan Euroopan unionin rakentamista ja toimintaa samoin kuin kokemuksen hankkimista ja vaihtoa. Tiedon hankkiminen tai itsetuntemuksen ja kykyjen parantaminen ovat usein perusteena nuorten osallistumiselle vapaaehtoistoimintaan. Samalla nuoret voivat hankkia osaamisyhteiskunnan edellyttämiä valmiuksia.

4.3.2

ETSK katsoo, että monilla aloilla on paljon mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja vapaaehtoisten vaihtoon, joka voi vahvistaa kansalaisuuden eurooppalaista ulottuvuutta. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi sosiaalinen osallisuus, inhimilliset tarpeet, lapset ja nuoret, urheilu, tiedotus, kulttuuriperinnön suojelu, kulttuuri ja taide, ympäristö ja pelastuspalvelu.

4.3.3

ETSK katsoo, että eurooppalainen kansalaisuusaloite voisi edistää myös jäsenvaltioiden, unioniin liittyvien valtioiden ja Euroopan naapuruus- ja kumppanuusvälineen piiriin kuuluvien maiden yhteistyötä kehittämällä aktiivista kansalaisuutta ja yhteisvastuullisuutta.

4.3.4

Vapaaehtoiset voivat saada tärkeää, työmarkkinoilla hyödyllistä epävirallista kokemusta ja osaamista ja luoda itselleen yhteysverkoston. Vapaaehtoiset voivat myös hankkia keskeisiä taitoja ja tietoja tiedotuksen, viestinnän, itseilmaisun, sosiaalisten taitojen, hallinnon ja ammatillisen koulutuksen kaltaisilla aloilla. Vapaaehtoistoiminta voikin olla merkittävä osa ansioluetteloa ja uraa. Nuorten vapaaehtoistoiminnan ja epävirallisen oppimisen tunnustaminen on kuitenkin varmistettava.

4.3.5

Asiaan liittyy myös haasteita. Yksi niistä on vapaaehtoisten oikeudellisen aseman puuttuminen. Kansallisissa puitteissa määritellään vapaaehtoisten ja organisaatioiden asema kyseisessä valtiossa ja jossain määrin myös ulkomailla. Ei kuitenkaan ole olemassa kansallisia lainsäädäntöpuitteita, joissa esimerkiksi eurooppalaiseen vapaaehtoistyöhön osallistuville annettaisiin vastaava oikeudellinen asema.

4.3.6

Myös vakuutuksia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat kysymykset on ratkaistava. On varmistettava vapaaehtoisten riittävä sosiaalinen suojelu heidän palvelunsa aikana. Se on kuitenkin vaikea toteuttaa, jos kansainvälisten vapaaehtoisten sosiaaliturvaa koskevat määräykset vaihtelevat valtiosta toiseen. Sen vuoksi ETSK kannustaa komissiota edistämään yhteisymmärrystä tällä alalla ja kehottaa jäsenvaltioita ja asianomaisia instituutioita ratkaisemaan tällaiset tärkeät kysymykset.

4.3.7

Mahdollisia ristiriitoja palkkatyön ja vapaaehtoistyön välillä on pyrittävä kaikin tavoin välttämään. Sen vuoksi työntekijöiden ja vapaaehtoisten väliset erot sekä vapaaehtoistyöntekijöiden mahdolliset velvollisuudet on määriteltävä selkeästi. Vapaaehtoistoiminnalla ei ole tarkoitus korvata työpaikkoja. Näin ollen on tärkeää tehdä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa.

5.1

Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on vapaaehtoistoiminnassa keskeinen tekijä. Lukuisat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistuvat jo nyt eurooppalaiseen vapaaehtoistyöhön ja muihin unionin ohjelmiin. Vapaaehtoistoiminnan organisaatioiden olisi edelleen oltava keskeisessä asemassa myös laajemmissa vaihto-ohjelmissa.

5.2

Eurooppalaiset voittoa tavoittelemattomat ja vapaaehtoisjärjestöt tarjoavat usein erilaisia sosiaalipalveluita. Samaan aikaan osallistuminen kansalaisliikkeisiin on yleensä vähenemässä. Tässä yhteydessä eurooppalainen kansalaisuusaloite voi edistää kansalaisten osallistumista järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan ja parantaa organisaatioiden mahdollisuuksia kehittyä. Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden yhteiskunnallisen roolin ja aseman pohtiminen ja siitä keskusteleminen voi lisätä kyseisten organisaatioiden vaikutusmahdollisuuksia ja yleistä tietoisuutta niiden yhteiskunnalle tuottamasta lisäarvosta.

5.3

Eurooppalainen kansalaisuusaloite voi myös vahvistaa ja vireyttää kansalaisyhteiskuntaa. Lisäksi se edistää sosiaalista pääomaa, joka ilmenee luottamuksena, korruption vähenemisenä sekä osallistumisena vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan.

5.4

Organisaatioiden akkreditointi ja vaihdon laatu ovat kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden usein kohtaamia kysymyksiä. ETSK kannustaa jäsenvaltioiden ja Euroopan tason järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa tekemään yhteistyötä, jotta löydettäisiin yhteiset periaatteet akkreditoinnille ja laatukriteerien edelleenkehittämiselle. Tämä voitaisiin tarvittaessa tehdä yhteistyössä asiasta vastaavien julkishallinnon yksiköiden kanssa.

5.5

ETSK on tietoinen siitä, että aihe edellyttää jatkokäsittelyä esimerkiksi konferenssin muodossa. Eurooppalaisen kansalaisuusaloitteen kehittämiseksi ja edistämiseksi järjestettävään konferenssiin voisivat osallistua kaikki nuoriso- tai vapaaehtoistyön alalla toimivat kansalliset elimet, Euroopan komissio ja valtiovallasta riippumattomat organisaatiot.